FI113434B - Väyläyhteyden ohjaus - Google Patents

Description

113434 Väyläyhteyden ohjaus - Styrning av en bussförbindelse

Keksintö koskee väyläyhteyden ohjausta, erityisesti High Level 5 Data Link Control (HDLC) -siirtomenetelmää dataväylällä ohjel-maohjatun telelaitteiston tai välityslaitteiston keskusprosessorin ja telelaitteiston liitäntäyksikön, esimerkiksi analogi-sen/digitaalisen liitäntäyksikön ja/tai keskusjohtojen liitäntäyksikön välillä, jolloin yhteiseen dataväylään liitetyt lii-10 täntäyksiköt on liitetty väylärakenteella varustetun yksikkö-ohjauksen kautta telelaitteiston ohjausta palvelevaan keskus-prosessoriin.

Ohjelmaohjatut telelaitteistot toimivat telejärjestelmissä te-15 lepäätelaitteiden keskinäistä liittämistä varten sekä näiden telepäätelaitteiden liittämiseksi televerkkoihin, erityisesti julkisiin verkkoihin.

Riippumatta perustana olevien telejärjestelmien kompleksisuu-20 sasteesta telelaitteisto muodostuu periaatteessa useista väli-tysteknisistä toimintayksiköistä ja ohjelmoitavasta digitaali- * * V,·' sesta tietokonejärjestelmästä, joka valvoo näitä toimintayksi- | : ; köitä ja aloittaa ja ohjaa kaikkia välitysteknisiä tapahtumia.

4 i t | 25 Toimintayksiköiden, erityisesti liitäntäyksiköiden kuten ana- ; logisten tilaajaliitäntäyksiköiden (SLMA), konferenssikytken- täyksiköiden (CONF) , tai keskusjohtojen liitäntäyksikön (TML) * * t valvomiseksi ja ohjaamiseksi telelaitteistossa, on välttämä-, töntä että keskusprosessori jatkuvasti valvoo esim. liitän- • ’ 30 täyksiköiden käyttötilaa tai tunnistaa niillä esiintyviä mer- * , ' ·' kinantotietoja, jotta vastaavat ohjaustiedot heti voitaisiin ;Y; johtaa vastaavasti osoitetuille liitäntäyksiköille.

,,· Tähän saakka on ollut tavallista, että dataväylän kautta lii- • " 35 tettyjen liitäntäyksiköiden merkinantotiedot käsitellään tie- : tokonejärjestelmän keskusprosessorilla isäntä/renki-menetel- 2 113434 mällä. Keskusprosessori ottaa tällöin isännän osan ja liitäntäyksiköt ovat renkejä. Liitäntäyksiköiden kysely ja käsittely käynnistetään ja sitä ohjataan telelaitteiston keskusprosessorilla. Tällöin keskusprosessorilla tunnistetaan, kysellään ja 5 käsitellään liitäntäyksiköillä olevat merkinannon muutokset.

Menetelmä merkinannon kyselemiseksi ja ohjaustietojen osoittamiseksi dataväylän kautta liitetyille liitäntäyksiköille tapahtuu syntyvän merkinantoliikenteen protokollan mukaisesti: 10 a) merkinantotietojen kysely: - keskusprosessorin suorittama kiertokysely (pollaus) - informaatiojono liitäntäyksiköltä - kuittaus keskusprosessorilta 15 b) ohjaustietojen lähetys: - ohjauksen lähetys keskusprosessorilta - kuittaus liitäntäyksiköltä 20 Protokolla merkinantoliikennettä varten on tällöin suunniteltu sellaiseksi, että keskusprosessorin aloittaman kiertokyselyn käynnistämä toimenpide (merkinannon kysely/ohjaustietojen osoittaminen) on ensin lopetettava täydellisesti, ennen kuin voidaan käsitellä toisen liitäntäyksikön tai korkeammalla : 25 prioriteetilla varustetun prosessin merkinantotietoja. Tämä johtaa vakaviin aikakriittisiin ongelmiin telelaitteiden . ’ yhteydessä, erityisesti sarjapuhelinjärjestelmissä, koska kes kusprosessori toisaalta suorittaa telelaitteiston moniajo-käyttöjärjestelmässä toimivan telejärjestelmän jatkuvasti ’ 30 käsiteltäviä jär jestelmätehtäviä, ja koska se toisaalta tun-nistaa ja käsittelee liitäntäyksiköiden merkinantotiedot mää-rätyn aikarasterin puitteissa. Suurten "kuormien" esiintyessä, esim. maksimaalisen välityskapasiteetin kohdalla, tämä johtaa telelaitteiston suorituskyvyn huomattaviin rajoituksiin, esim.

; '·' 35 puhelintilaajan pitkiin odotusaikoihin. Lisäksi moniajo-käyt- ·/ töjärjestelmässä korkeammalla prioriteetilla varustettu pro sessi ei saa häiritä liitäntäyksiköiden kyselyprosessia tai lähetystä liitäntäyksiköille, koska muutoin keskusprosesso- 112434 3 riita johdettaisiin liitäntäyksiköille dataa, joka ei ole niille tarkoitettu. Väärin tai epätäydellisesti edelleen johdetusta datasta olisi seurauksena vajaa suorituskyky. Keskus-prosessorin osoittaminen pelkästään liitäntäyksiköltä käsitte-5 lemään johtaa lisäksi pitkiin odotusaikoihin, joita puhelinti-laajat eivät voi hyväksyä, tai estoihin telelaitteistossa suoritettavilla muilla järjestelmätehtävillä.

Telelaitteiston suorituskyvyn edellä mainittujen rajoitusten 10 poistamiseksi tunnetaan (EP 0 347 644 Ai) väyläjärjestelmään liitettyjen liitäntäyksiköiden kokoaminen esiprosessoreiden kautta. Telelaitteiston liitäntäyksiköihin johdetun ja niistä tulevan merkinantoliikenteen koko protokolla hoidetaan esiprosessoreilla. Esiprosessorit muuntavat tällöin liitäntäyksiköi-15 den merkinantotiedot välitysteknisiksi herätteiksi.

Keksinnön perustana olevana tehtävänä oli osoittaa toinen bittipohjainen välityksen ohjausmenetelmä ottaen huomioon ainoastaan yhdellä prosessorilla varustetun järjestelmän, erityises-20 ti ohjelmaohjatun telelaitteiston vaatimukset, jolla menetelmällä mahdollistetaan väyläjärjestelmän käsittely.

• » • ,· Tämän tehtävän ratkaisu ilmenee patenttivaatimuksesta 1.

‘ ' » ,·, : 25 Keksinnöllä on yhden tai useamman esiprosessorin säästämisestä .·, : johtuvan taloudellisen edun lisäksi toisena etuna se, että !.,* telelaitteiston koko suorituskyky pysyy käytettävissä tele- * laitteiston välitysteknisten toimintayksiköiden suurimmasta käyttöasteesta huolimatta, kuten esim. maksimaalisen mahdolli- > . ’ 3 0 sen liikenteen tarjonnan ja kaikilla liitäntäyksiköillä saman- *. ‘ aikaisesti esiintyvien merkinantotietojen yhteydessä.

Keksintö tuo mukanaan etuna sen, kun kutsutaan muistin käsit-telymoduulia, joka muuntaa järjestelmämuistiin välitalletetut : ' 35 liitäntäyksikkökohtaiset merkinantotiedot ajallisesti kriitti- \‘j siin järjestelmäherätteisiin ja ajallisesti jakaantuneisiin järjestelmäherätteisiin, jolloin se osoittaa järjestelmäherät-teille käyttöjärjestelmän puitteissa pienemmän tai suuremman , 112434 prioriteetin ja käsittelee niitä, jolloin ajallisesti jakaantuneet järjestelmäherätteet siirretään ajanhallintajärjestelmän muistialueelle, että järjestelmämuistiin talletetut lii-täntäyksikkökohtaiset merkinantotiedot käsitellään kulloisen-5 kin liitäntäyksikön lajista riippuvassa aikarasterissa. Aikakriittiset ja ajallisesti jakaantuneet järjestelmäherätteet järjestetään kulloinkin ajallisesti optimaalisesti telelait-teiston käyttöjärjestelmän käsiteltävien proseduurien väliin.

10 Keksinnön toisena toteutuksena on, että taustalla suoritetun tahtilaskurin laskentaväli on pieni käsittelyjaksoon verrattuna. Laskentaväli on tällöin edullisesti < 1/4 käsittelyjakson kestosta. Tämä tuo mukanaan sen edun, että tahtilaskurin tilan perusteella voidaan vetää pätevä johtopäätös siitä, onko vielä 15 käsiteltävä tai voidaanko vielä käsitellä aikakriittistä-(-kriittisiä) järjestelmätehtävää(-tehtäviä), ja mitä tehtäviä tämä koskee.

Keksinnön toisena edullisena toteutuksena on se, että ensim-20 mäinen tulostusohjelmamoduuli muuntaa liitäntäyksiköille osoitetut ohjaustiedot liitäntäyksikkökohtaiseen muotoon ja tal-·’, /· lettaa nämä ensimmäiseen tulostusmuistiin. Tästä on etuna : parempi keskusprosessorin kuormituksen keventäminen ja lisäksi :Y; etuna on se, ettei jokaista liitäntäyksikköä varten tarvitse : 25 järjestää liitäntäyksikkökohtaista muunninta.

• » t • *

Keksinnön toisen toteutuksena on se, että muistin käsittely * i * suoritetaan FIFO-moodissa (First In, First Out). Tästä on etuna se, että liitäntäyksikkökohtaiset ohjaustiedot voidaan ' * « • * 30 jälleen lukea ensimmäisestä tulostusmuistista siihen kirjoit-tamisen järjestyksessä, ja että tällöin säilytetään vastaava telelaitteiston käyttöjärjestelmän looginen järjestys yhteyden ”, muodostuksessa tai yhteyden purkamisessa, esim. puheyhteyden tai konferenssikytkennän osalta. Yhteyden muodostamisen/purka-; ” 35 misen järjestystä vastaten kyseisten liitäntäyksiköiden ajal lisen järjestyksen vaatimukset varmistetaan, ottaen huomioon ajallisesti jakautuneet tai aikakriittiset järjestelmätehtä-vät.

5 113434

Keksinnön toisena toteutuksena on se, että toinen tulostus-ohjelmamoduuli tallettaa aikakriittiset liitäntäyksikkökohtai-set ohjaustiedot, erityisesti huoltotiedot, käyttöohjelmat 5 liitäntäyksiköltä varten tai erädatan käyttöohjelmia varten, toiseen tulostusmuistiin ja siirtää ne liitäntäyksiköille aikarasteria vastaten käyttöjärjestelmän toisessa aikaviipa-leessa. Tästä on suoritettavien järjestelmätehtävien käsittely jakson optimaalisen ajallisen hyödyntämisen lisäksi etuna 10 se, että telejärjestelmä joka hetki voi keskeyttää aikakriittisten ohjaustietojen siirtämisen, esim. korkeammalle priorisoitujen järjestelmäprosessien, kuten välitysteknisten toimintojen huomioon ottamiseksi.

15 Keksinnön muita erityispiirteitä käy ilmi seuraavasta keksinnön mukaisen bittipohjaisen siirtomenetelmän, esimerkiksi High Level Data Link Control (HDLC) -väylällä toimivan HDLC-ohjausrakenteen yksityiskohtaisemmasta selityksestä piirustuksiin nojaten.

20

Piirustuksessa kuvio 1 esittää telelaitteistoon integroidun HDLC-väylän lohkokaavion, : 25 • * i ,*, ; kuviossa 2 on kaaviollinen esitys, jolla havainnollistetaan ohjelmamoduulien osoittamista prosessilistan avulla, , kuvio 3 esittää HDLC-ohjausrakenteen järjestelyn käyttöjärjes- * * » • ·' 30 telmässä, t > • * kuvio 4 esittää ohjelmamoduulien yhteistoiminnan, * * » kuvio 5 esittää reitin käsittelyohjelmamoduulin vuokaavion.

’*· 35 ·: Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön ymmärtämiseksi tar peellisessa laajuudessa telelaitteistoon K integroitua HDLC-väylää. Liitäntäyksiköiden ABG, kuten analogisten tilaa- 6 113434 jaliitäntäyksiköiden (SLMA), konferenssikytkentäyksiköiden (CONF), tai keskusjohtojen liitäntäyksiköiden (TML) kautta voidaan liittää joukko liitäntöjä KANI,. . . , KANn tai keskusjohtoja ALI,....,ALn.

5

Telelaitteiston K liitäntäyksiköillä ABG (SLMA, CONF, TML) voi olla erikseen merkinantotietoja I tai kaikilla liitäntäyksiköillä ABG voi olla merkinantotietoja. HDLC-väylä yhdistää liitäntäyksiköt ABG yksikköohjaukseen PBC. Yksikköohjaus PBC 10 on liitetty keskusprosessorin CP väyläjärjestelmään (osoite-väylä, dataväylä, merkinantoväylä). Keskusprosessorin CP ohjaama datasiirto HDLC-väylällä voidaan toteuttaa esim. vuorosuuntaisena, ts. niin että HDLC-väylä datasiirtoa kohti kulloinkin vapautetaan vain toista suuntaa varten. Liitäntäyksi-15 köiltä ABG yksikköohjaukseen PBC siirrettävä merkinantotieto I tai yksikköohjaukselta PBC liitäntäyksiköille ABG siirrettävä ohjaustieto ST siirretään tällöin HDLC-siirtoproseduurin avulla.

20 HDLC-siirtoproseduuri vastaa ensimmäisen ja toisen tason proseduureja (bittisiirtotaso, varmistustaso) Open System : Interconnection (OSI) -mallissa. Tämä OSI-referenssimalli on kansainvälisen standardointiorganisaation ISO:n yhteistyössä : CCITT:n kanssa standardisoima. Siirtoproseduuria varten vält- : 25 tämättömät siirtokehykset, jotka oleellisesti muodostuvat bit- ‘ i · * $ .·, : tijonosta kehyksen rajaamista varten, osoitekentästä, ohjaus- * · » ’ kentästä käskyjä tai viestejä varten, kentästä siirrettävää dataa varten, sekä kentästä kehyksen tarkistusjonoa varten, palvelevat HDLC-siirtoproseduurin aikana datasiirtoa ja datan * ' 30 varmistamista. Yksikköohjauksella PBC on tällöin toisaalta tehtävänä ottaa siirrettävä data (merkinantotieto I) siirtoke-hyksistä ja suorittaa liitäntäyksiköiden ABG välittämän merkinantotiedon sarja-rinnakkaismuunnos, ja toisaalta tehtävänä suorittaa siirrettävän ohjaustiedon ST rinnakkais-sarjamuun- * ‘ 35 nos. Lisäksi sarjamuodossa siirretty merkinantotieto I tarkis tetaan ja korjataan liitäntäyksiköissä ABG siirtovirheiden osalta.

7 113434

Keskusprosessorin CP väyläjärjestelmän osoite-, merkinanto- ja dataväyliin on liitetty toinen yksikkö, järjestelmämuisti SSP, kuten kuviossa 1 on esitetty. Järjestelmämuisti SSP muodostuu eri tyyppisistä puolijohdemuistikomponenteista; EPROM-muisti, 5 johon koko järjestelmäohjelma on talletettu muuttamattomasti; RAM-muisti- joka toimii kirjoitus-luku-työmuistina; EEPROM-muisti, johon talletetaan käyttäjätiedot, esim. lyhyt-valintanumerot. Koska RAM-muistin data menetetään jännitteen katketessa, verkosta riippumaton jännitelähde, esim. paristo, 10 huolehtii talletetun datan säilyttämisestä. Järjestelmämuisti SSP ja yksikköohjaukset PBC liittyvät keskusprosessoriin CP dataväylän kautta.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti esitettyjen toimintalohkojen 15 avulla keskusprosessoriin CP järjestetyn järjestelmäprosesso-rin SYPR yhteistoimintaa käyttöjärjestelmän BS, prosessilistan PL ja talletettujen ohjelmamoduulien PMx kanssa. Periaatteessa järjestelmäprosessori SYPR palvelee pelkästään käyttöjärjestelmäksi BS merkityn ohjelman käsittelyä. Tämä käyttöjärjes-20 telmäohjelma on suunniteltu siten, että se esiintyvien järjes-telmätehtävien, esim. välttämättömien järjestelmätehtävien V,*' NS, NSZS, ajallisesti epäkriittisten järjestelmätehtävien ZUS

j perusteella, tai esiintyvien järjestelmäherätteiden, kuten :V; ajallisesti jakaantuneiden järjestelmäherätteiden ZSVA, aika- :\j 25 kriittisten järjestelmäherätteiden ZSA perusteella kulloinkin • a : peräkkäin valitsee sille käytettävissä olevan ohjelmamoduulin * * * • » PMx, kuten esim. reitin käsittelyohjelmamoduulin PMSA, muistin käsittelyohjelmamoduulin PMAB, tai tulostusmoduulin PMAG, ja ,, , ohjaa sen järjestelmäprosessorille SYPR määräajaksi toteut- • i * • 3 0 tamista varten. Jokainen ohjelmamoduuli PMx on talletettu *··’ ohjelmakoodisekvenssinä jär jestelmämuisti in SSP ja sillä on nimi NA, esim. kirjainyhdistelmä SA, AB, AG, sekä priori-teettiarvo PR.

t ; \ ‘ 35 Käyttöjärjestelmällä BS, erityisesti moniajo-käyttöjärjestel

mällä BS, on käytettävissään prosessilista PL, johon se merkitsee ajovalmiit ohjelmamoduulit PMx kirjoittamalla ohjelma-moduulin PMx nimen NA, prioriteettiarvon PR ja osoitteen AD

112434 8 järjestelmämuistiin SSP, ja josta se sitten välittää kulloinkin korkeimmalle priorisoidun ohjelmamoduulin PMx osoituksena järjestelmäprosessorille SYPR. Kun ohjelmamoduuli PMx on osoitettu järjestelmäprosessorille SYPR, niin kyseessä oleva 5 ohjelmamoduuli PMx voi pitää järjestelmäprosessoria niin kauan, kunnes joko korkeammalle priorisoitu ohjelmamoduuli tavoittelee järjestelmäprosessorin SYPR käyttöä, tai kunnes se itse luopuu järjestelmäprosessorista SYPR. Viimeksi mainittu tapahtuu etupäässä silloin, kun ohjelmamoduuli PMx tarvitsee 10 järjestelmätehtäviensä/järjestelmäherätteidensä käsittelyä varten määrättyjen muiden ohjelmamoduulien tuottamia tietoja ja kun sen on odotettava näiden tietojen esiintymistä.

Kuviossa 3 on esitetty telelaitteiston K käyttöjärjestelmällä 15 BS ohjattavia prosesseja. Eri prosesseille annetaan priori- teettiarvoja PR niiden tärkeyden mukaan käyttöjärjestelmän BS kannalta. Käyttöjärjestelmän BS koordinoitaviksi tulevat prosessit saavat tällöin seuraavia prioriteettiarvoja PR: prioriteettiarvo 1 (suurin prioriteetti) 20 - erillisten prosessien hallintaa, esim. käyttöjärjestelmään kuuluva ajastin, prioriteettien vaihtaminen; *.V prioriteettiarvo 2: • i

Jj j - käyttäjäprosessit, joiden tehtävät suoritetaan aikakriitti- ,*Y: sesti käyttäjää kohti, esim. merkkiäänien ajallinen ohjaus ;*.J 25 keskusliikenteessä; • · .·. ,* prioriteettiarvo 3: • · • i - herätteen varmistus, herätteen tulostus sekä aikakriittiset * t » tehtävät, esim. valinnan varmistus ja edelleen johtaminen; ,, , prioriteettiarvo 4: < * » * 30 - käyttäjäprosessit, joiden tehtävät voidaan suorittaa ajalli- • » 'sesti jaettavasti käyttäjää kohti, esim. välitystekniikka, ; Y; puheteiden kytkentä; prioriteettiarvo 5: ajanhallinta, joka suorittaa varmistettujen herätteiden ‘ " 35 tasaisesti jaetun edelleen johtamisen aktiiville käyttäjille; prioriteettiarvo 6: hallinto- ja kokeilutehtävät, esim. jaksolliset muisti-testit, asiakasdatajoukot.

9 113434

Liitäntäyksiköiden ABG HDLC-väylän kautta siirretyt merkinantotiedot I ja niistä johtuvat järjestelmätehtävät/järjestel-mäherätteet, tai liitäntäyksiköille ABG HDLC-väylän kautta 5 siirrettävät ohjaustiedot ST, tunnistetaan telelaitteiston K käyttöjärjestelmällä BS ja vastaavat prosessit käynnistetään.

"HDLC-reittikäsittelyä" varten olevat järjestelmätehtävät käsitellään telelaitteiston K keskusprosessorin CP käyttö-10 järjestelmällä BS reitin käsittelyohjelmamoduulilla PMSA.

Ohjelmamoduuli PMSA on tällöin varustettu suurimmalla priori-teettiarvolla PR (prioriteettiarvo 1) . Eräs niistä syistä, jonka takia reitin käsittelyohjelmamoduulille PMSA osoitetaan suurin prioriteettiarvo PR (1) on se, että on varmistettava, 15 että jokainen merkinantotieto I liitäntäyksiköiltä ABG on voitava tunnistaa ja varmistaa.

Tulostusohjelmamoduulille PMAG ohjaustietojen ST tulostamiseksi annetaan prosessilistalla PL prioriteettiarvo 2. Järjes-20 telmämuistin SSP (ks. kuvio 4) RAM-muistin IABGl, IABG2,...,IABGn määrättyyn muistialueeseen talletettua liitäntäyksikkökohtaista merkinantotietoa I varten olevalle | muistin käsittelyohjelmamoduulille PMAB annetaan prioriteetti- ; arvo 3 .

i25

Kuviossa 4 on esitetty ohjelmamoduulin ja "HDLC-reitinkäsi-, ttelyn" yhteistoiminta: reitin käsittelyohjelmamoduuli PMSA, muistin käsittelyohjelmamoduuli PMAB, ensimmäinen tulostusoh-.. . jelmamoduuli PMAG, toinen tulostusohjelmamoduuli PMBG. Reitin * t 30 käsittelyohjelmamoduulilla PMSA on tehtävänä käsittelyjakson BZY aikana liitäntäyksiköiden ABG pyyhkäisyprosessin ’ ; aloittaminen ja suorittaminen oikea-aikaisesti, sekä lii täntäyksiköiden ABG merkinantotiedon I tallettaminen kulloiseenkin liitäntäyksikköön ABG kuuluvaan telelaitteiston 35 K järjestelmämuistin SSP muistialueeseen IABGl, IABG2,...,IABGn (esim. RAM-muisti). Reitin käsittelyohjelmamoduuli PMSA tekee käsittelyjakson BZY aikana eron väittä- 10 113434 mättömien järjestelmätehtävien NS ja ajallisesti epäkriittisten järjestelmätehtävien ZUS välillä.

Välttämätön järjestelmätehtävä NS on merkinantotiedon I 5 tallettaminen sitä varten järjestettyyn järjestelmämuistin SSP muistialueeseen IABG1, IABG2,...,IABGn.

Kun heti suoritettavat, välttämättömät järjestelmätehtävät NS on käsitelty, reitin käsittelyohjelmamoduuli PMSA käsittelee 10 muut, aikarasterin ZR puitteissa ensimmäiseen aikaviipaleeseen ZS1 välttämättöminä talletetut järjestelmätehtävät NSZS. Lisäksi reitin käsittelyohjelmamoduulin PMSA tehtävänä on, ottaen huomioon käsittelyjakson BZY pituus, ensimmäiseen ja toiseen tehtävämuistiin ASP1, ASP2 talletetun ohjaustiedon ST 15 siirtäminen liitäntäyksiköille ABG. Toiseen muistiin ASP2 aikarasteria ZR käyttäen toisessa aikaviipaleessa ZS2 talletettu ohjaustieto ST luetaan reitin käsittelyohjelmamoduulilla PMSA vasta sitten, kun ensimmäiseen muistiin ASPl talletettu ohjaustieto on kokonaan luettu ulos. Kirjoittaminen ensimmäi-20 seen muistiin ASPl ja siitä lukeminen tapahtuu tällöin FIFO-moodissa (First In, First Out). Muistin käsittelyä varten ·.·* järjestetyn ohjelmamoduulin PMAB tehtävänä on lukea järjestel- l | mämuistin SSP määrätylle muistialueelle IABG1, IABG2,...,IABGn välitalletetut liitäntäyksikkökohtainen merkinantotieto I ·.* 25 järjestelmämuistista SSP, muuntaa se järjestelmäherätteiksi ja : johtaa ne edelleen vastaanottoyksiköille. Järjestelmäherät- t , teitä jaettaessa kulloisellekin/kulloisillekin vastaanottoyk- • * » sikölle/-yksiköille ajallisesti jaetut järjestelmäherätteet ,,, ZVSA ja aikakriittiset järjestelmäherätteet ZSA pidetään aina t , 30 erillään. Ajallisesti jakaantuneiden kriittisten järjestelmä-

• I

* *; * ‘ herätteiden ZVSA käsittely voi tapahtua ajallisesti jakaantu-

: neesti hyväksymisajan puitteissa. Aikakriittiset herätteet ZSA

johdetaan edelleen käyttöjärjestelmän BS puitteissa sanoma- ! · » liikenteen avulla suuremman prioriteetin prosessiin, jossa ne 35 heti käsitellään. Ensimmäisellä tulostusohjelmamoduulilla PMAG sekä toisella tulostusohjelmamoduulilla PMBG on tehtävänä muuntaa kulloinkin telelaitteiston K ohjaustiedot ST liitäntäyksikköä ABG vastaavaan liitäntäyksikkökohtaiseen 112434 11 muotoon, ja tallettaa kulloinkin kyseeseen tuleviin tulostusmuisteihin ASP1, ASP2.

Kuviossa 5 on esitetty vuokaavio, jonka avulla reitin 5 käsittelyohjelmamoduulin PMSA oleelliset ohjelmatekniset vaiheet voidaan suorittaa käsittelyjakson BZY puitteissa. Reitin käsittelyohjelmamoduulille PMSA on annettu suurin prioriteettiarvo, kuten kuviossa 3 esitettiin. HDLC-reitti-käsittelyn käsittelyjakson BZY puitteissa erotetaan heti 10 käsiteltävät välttämättömät järjestelmätehtävät NS ja

käsiteltävät välttämättömät järjestelmätehtävät NSZS, jotka on jaettu ensimmäiseen aikaviipaleeseen ZS1 aikarasterin ZR avulla. Ensimmäisenä ohjelmavaiheena suoritetaan ensin reitin käsittelyohjelmamoduulilla PMSA välttämättömien järjestelmä-15 tehtävien NS käsittely, kuten esim. liitäntäyksiköiden ABG

pyyhkiminen. Sen jälkeen käsitellään aikarasterin ZR puitteissa ensimmäiseen aikaviipaleeseen jaetut välttämättömät järjestelmätehtävät NSZS (järjestelmätehtävä 1 - järjestelmä-tehtävä N) . Välttämätön, ensimmäiseen aikaviipaleeseen ZSls 20 sisältyvät järjestelmätehtävä NSZS on liitäntäyksikön ABG vian tunnistamisen kysely aikavälin 50 ms kuluttua. Välttämättömien j är j estelmätehtävien NS, NSZS käsittelyn jälkeen kysytään .aikavalvontayksiköltä ZUE sen tahtilaskurin T laskuritila Z.

• » ( - 25 Aikavalvontayksikössä ZUE olevan tahtilaskurin T laskentaras-terin ZR aikaväli on edullisesti 2 ms. Käsittelyjakson BZY *..* kesto on edullisesti 10 ms.

Jos tahtilaskurin T laskuritila Z aika-arvo vastaa käsittely-; .* 30 jakson BZY pituutta, kun kaikki välttämättömät järjestelmä-tehtävät NS, NSZS ovat päättyneet, niin reitin käsittely-V, ohjelmamoduuli PMSA aloittaa uudestaan käsittelyjakson BZY

aikana suoritettavat välttämättömät jär jestelmätehtävät NS, :* nszs.

. 35

Jos tahtilaskurin T laskuritila Z aika-arvo vielä on käsittelyjakson BZY pituuden puitteissa, niin voidaan aloittaa ajallisesti epäkriittisten järjestelmätehtävien ZUS

12 113434 käsittelyllä. Ajallisesti epäkriittisiä järjestelmätehtäviä ovat esim. ohjaustiedon/-tietojen ST siirtäminen HDLC-väylän kautta liitäntäyksikköryhmille ABG. Kulloinkin ajallisesti epäkriittisen järjestelmätehtävän ST lopettamisen jälkeen 5 kysytään uudelleen tahtilaskurin T laskuritilaa Z. Ellei laskuritila Z aikarasterin ZR aikavälillä 2 ms vielä ole saavuttanut ennalta annettua arvoa 2, niin voidaan aloittaa toisen ajallisesti epäkriittisen järjestelmätehtävän ZUS jatkokäsittely. Ajallisesti epäkriittisen järjestelmätehtävän 10 ZUS jokaisen käsittelyn jälkeen kysytään uudelleen aikavalvontayksikön ZUE tahtilaskurin T laskuritilaa Z. Laskuritilan Z aika-arvo ratkaisee tällöin ajallisesti epäkriittisen järjestelmäkäsittelyn uuden käsittelyn tai sen keskyttämisen.

15 j » 1 * · > » ♦ * » t

Claims (6)

1. Väyläyhteyden ohjaus ohjelmaohjatussa telelaitteistossa (K) tai välityslaitteistossa keskusprosessorin (CP) ja ainakin yhden liitäntäyksikön (ABG) välillä, jolloin yhteiseen väylään 5 (HDLC) liitetyt liitäntäyksiköt (ABG) on liitetty väylärakenteella (merkinantoväylä, dataväylä, osoiteväylä) varustetun yksikköohjauksen (PBC) kautta telelaitteiston (K) ohjausta palvelevaan keskusprosessoriin (CP), tunnettu siitä, että keskusprosessorin (CP) prosessilistaan (PL) merkitään liitäntäyk-10 siköillä (ABG) olevan liitäntäyksikkökohtaisen merkinantotiedon (I) käsittely suuremmalla prioriteetilla (PR) varustetulla reitin käsittelyohjelmamoduulilla (PMSA) käsittelyvalmiiksi, jolloin reitin käsittelyohjelmamoduuli (PMSA), tehden eron välttämättömien järjestelmätehtävien (NS) ja ajallisesti epä-15 kriittisten järjestelmätehtävien (ZUS) välillä, tunnistaa käsillä olevan liitäntäyksikkökohtaisen merkinantotiedon (I) kä-sittelyjakson (BZY) puitteissa välttämättömäksi järjestelmä-tehtäväksi ja välitallettaa sen keskusprosessorin (CP) liitäntäyksiköltä (ABG) varten järjestettyyn järjestelmämuistiin 20 (SSP), käsittelee tämän jälkeen aikavälin (ZR) puitteissa ensimmäiseen aikaviipaleeseen (ZS1) jonoon järjestetyt välttämättömät järjestelmätehtävät (NSZS) ja sitten jaksollisia, » » / ’ ajallisesti epäkriittisiä järjestelmätehtäviä (ZUS) taustalla L : keskeytysohjauksella käytetyn tahtilaskurin (T) laskuritilaa . * 2 5 (Z) vastaten. : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väyläyhteyden ohjaus, : tunnettu siitä, että muistin käsittelyohjelmamoduuli (PMAB) muuntaa järjestelmämuistiin (SSP) välitalletetut liitäntäyk-, 30 sikkökohtaiset merkinantotiedot (I) ajallisesti jakaantuneiksi järjestelmäherätteiksi (ZSVA) ja aikakriittisiksi järjestelmä-herätteiksi (ZSA), ja osoittaa käyttöjärjestelmän (BS) puit-* teissä pienemmän tai suuremman prioriteetin (PR) järjestel- : mäherätteille (ZSVA, ZSA) vastaavien ohjelmamoduulien (PMx) ; 35 käsiteltäväksi, jolloin ajallisesti jakaantuneet järjestelmä-. herätteet (ZSVA) järjestetään jonoon ajanhallintajärjestelmän (ZM) muistialueeseen (S). 14 113434

2. Styrning av en bussförbindelse enligt patentkrav 1, kännetecknad av att minnets bearbetningsprogrammodul (PMAB) 15 transformerar signaldata (I) för varje anslutningsenhet som mellanlagrats i systemminnet (SSP) tili tidsmässigt delade systemimpulser (ZSVA) och tili tidskritiska systemimpulser (ZSA), och indikerar lägre eller högre prioritet (PR) för systemimpulserna (ZSVA, ZSA) inom ramen av operativsystemet 20 (BS) för att bearbetas av motsvarande programmoduler (PMx), varvid de tidsmässigt delade systemimpulserna (ZSVA) anordnas : som en sträng i minnesomrädet (S) av ett tidskontrollsystem (zm) . , : 25 3. Styrning av en bussförbindelse enligt patentkrav 1, ‘ > j kännetecknad av att räkneintervallen (Z) av takträknaren (T) som används i bakgrunden med avbrottsstyrning är liten i ‘ jämförelse med bearbetningsperioden (BZY). • » .1 30 4. Styrning av en bussförbindelse enligt patentkrav 3, * kännetecknad av att den första utdataprogrammodulen (PMAG) ... transformerar styrdata (ST) avsedda för anslutningsenheterna (ABG) tili en skild form för varje anslutningsenhet och lagrar dem i ett utdataminne (ASP1).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väyläyhteyden ohjaus, tunnettu siitä, että taustalla keskeytysohjauksella käytetyn tahtilaskurin (T) laskentaväli (Z) on pieni verrattuna käsittelyjaksoon (BZY). 5

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen väyläyhteyden ohjaus, tunnettu siitä, että ensimmäinen tulostusohjelmamoduuli (PMAG) muuntaa liitäntäyksiköille (ABG) tarkoitetut ohjaustiedot (ST) liitäntäyksikkökohtaiseen muotoon ja tallettaa ne 10 ensimmäiseen tulostusmuistiin (ASPl).

5. Styrning av en bussförbindelse enligt patentkrav 3, kännetecknad av att bearbetningen av minnet hos det första utdataminnet (ASPl) utförs i FIFO-form. ·* 35 16 113434

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen väyläyhteyden ohjaus, tunnettu siitä, että ensimmäisen tulostusmuistin (ASPl) muistin käsittely suoritetaan FIFO-muodossa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väyläyhteyden ohjaus, tunnettu siitä, että toinen tulostusohjelmamoduuli (PMBG) tallettaa ajallisesti epäkriittiset liitäntäyksikkökohtaiset ohjaustiedot (ST), erityisesti huoltotiedot, toiseen tulostus- 20 muistiin (ASP2) ja siirtää ne aikavälin (ZR) mukaisesti toiseen aikaviipaleeseen (ZS2) ajallisesti epäkriittisinä ohjaus- * " : tietoina (ST) . . . Patentkrav : 25 1. Styrning av en buss f örbindelse i en programstyrd • < * ^ j teleanläggning (K) eller en förmedlingsanordning mellan en centralprocessor (CP) och ätminstone en anslutningsenhet (ABG), varvid anslutningsenheterna (ABG) anslutna vid en gemensam buss (HDLC) är anslutna via en enhetsstyrning (PBC) : 30 försedd med en busskonstruktion (signaleringsbuss, databuss, adressbuss) tili en centralprocessor (CP) som betjänar teleanordningens (K) styrning, kännetecknad av att pä centralprocessorns (CP) processlista (PL) markeras bearbetningen av signaldata (I) som bearbetningsfärdiga * 35 enskilt för varje anslutningsenhet (ABG) med en * ruttbearbetningsmodul (PMSA) med högre prioritet (PR), varvid ruttens bearbetningsmodul (PMSA), vilken gör en skillnad mellan nödvändiga systemuppgifter (NS) och tidsmässigt icke- 113434 IB kritiska systemuppgifter (ZUS), identifierar att föreliggande signaldata (I) skild för varje anslutningsenhet som nödvändig systemuppgift inom ramen av en bearbetningsperiod (BZY) och mellanlagrar den i ett systemminne (SSP) anordnat för 5 centralprocessorns (CP) anslutningsenheter (ABG), behandlar därefter de nödvändiga systemuppgifterna (NSZS) anordnade som en sträng i ett första tidssegment (ZS1) inom ramen av en tidslucka (ZR) och sedan periodiska, tidsmässigt icke-kritiskä systemuppgifter (ZUS) motsvarande räknarläget (Z) hos 10 en takträknare (T) som används med avbrottsstyrning i bakgrunden.

6. Styrning av en bussförbindelse enligt patentkrav 1, kännetecknad av att den andra utdataprogrammodulen (PMBG) lagrar tidsmässigt okritiska styrdata (ST) skilt för varje 5 anslutningsenhet, särskilt underhällsdata, i det andra utdataminnet (ASP2) och överför dem enligt tidsluckan (ZR) tili det andra tidssegmentet (ZS2) som tidsmässigt okritiska styrdata (ST). 1 » > · ·