FI112977B - Hierarkkinen säätö erillisiä jäähdytysyksiköitä varten - Google Patents

Description

112977

Hierarkkinen säätö erillisiä jäähdytysyksiköitä varten Tämä keksintö liittyy useiden yksittäisten jäähdy-tinyksiköiden samanaikaiseen säätämiseen järjestelmässä, 5 joka käsittelee yhteisten syöttö- ja paluujohtojen kautta kulkevaa jäähdytettyä jäähdytysnestettä. Tämä keksintö liittyy erityisesti useiden erillisten jäähdytinyksiköi-den säätämiseen, joilla kullakin on oma vastaava laitekohtainen säätöyksikkö.

10 Yhteisessä jäähdytyspiirissä olevilla useilla jäähdytinyksiköillä todetaan sama tulevan jäähdytysnesteen lämpötila suunnilleen samanaikaisesti. Jäähdytinyk-! siköiden edellytetään tyypillisesti pitävän lähtevän jäähdytysnesteen samassa lämpötilassa. Tämä saa eri yksilö köt käynnistämään tai pysäyttämään kompressorinsa samaan aikaan. Tämä johtaa tarpeettomaan ja ajoittain liian suureen sähkötehon kulutukseen ja kompressorien liialliseen jaksottaiskäyttöön jäähdytysnesteen tarpeelliseksi katsotun jäähdytyksen aikaansaamiseksi. Tässä tarkoituksessa 20 kukin erillinen jäähdytinyksikkö, jossa on omat erityiset i kompressoriasteensa ja säätöyksikkönsä, yrittää aktivoida | tarpeelliseksi katsotun määrän kompressoriasteita halutun i _<·._ jäähdytyksen aikaansaamiseksi huolimatta siitä, mitä muu- alla tapahtuu. Tämä aiheuttaa usein ylireagoinnin.

;1t 25 Tarvitaan hierarkkinen säätöjärjestelmä, joka sal- '· lii yksilöllisesti säädettyjen yksiköiden suorittaa nor- > · 1 maalit säätötoiminnot ja valvoo samanaikaisesti yksit-V ; täisten jäähdytinyksiköiden reagointia lähtevän jäähdy tysnesteen lämpötilan pitämiseksi jollakin ennalta määri-30 tellyllä tasolla.

h Asetettuun tavoitteeseen päästään keksinnön mukai sella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on * sanottu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Esillä oleva keksintö aikaansaa menetelmän, joka 35 asettaa eri jäähdytinyksiköiden säätöyksiköille tehontar-• ;..j veräjät, jolloin eri yksiköt eivät voi yksinkertaisesti f 2 1Ί 2977 aktivoida tai deaktivoida kompressoriasteita. Siinä tapauksessa, että eri yksiköille asetetut kapasiteettivaatimukset täytyy ylittää, säätöjärjestelmä valitsee, mitkä eri yksiköt vastaanottavat tehontarverajojen muutokset, 5 jotta ne tällöin suurentaisivat tai pienentäisivät niissä olevien kompressoriasteiden lukumäärää.

Päätös siitä, milloin yksittäinen jäähdytinyksikkö vastaanottaa tehontarverajan muutoksen, riippuu tiettyjen järjestelmätason parametrien arvoista. Näihin parametrei-10 hin voivat kuulua jäähdytysnesteen jäähdytyksen jälkeisen lämpötilan ja halutun lämpötilan välinen virhe sekä tämän lämpötilaeron muutosnopeus ja kestoaika. Kun tehontarve-rajan muutos on määrätty, niin voidaan asettaa ajastin mittaamaan, tapahtuuko kompressointikapasiteetin muutos 15 ennalta määritellyn ajan kuluessa. Valittu jäähdytinyksikkö, jossa muutoksen on määrä tapahtua, voidaan luon-j nehtia valintakelvottomaksi siinä tapauksessa, että kapa siteetin muutos ei tapahdu ennalta määritellyn ajan kuluessa. Muussa tapauksessa valitun jäähdytinyksikön voi-20 daan luonnehtia olleen viimeinen, jonka oli määrä lisätä tai poistaa kompressointiaste käsketystä muutoksesta ·. riippuen. Näitä luonnehdintoja voidaan tämän jälkeen ! käyttää, kun valitaan seuraava tehontarverajan muutoksen vastaanottava jäähdytinyksikkö.

t · ' 25 Eräs esillä olevan keksinnön suoritusmuoto on seu- « 1 » '· raavassa selitetty ainoastaan esimerkin avulla viitaten • * . : oheisiin piirustuksiin, joissa: ·.· · kuvio 1 esittää useita yksilöllisesti säädettäviä jäähdytinyksiköitä, joista kussakin on useita niissä si- : 30 jaitsevia kompressoriasteita, jotka yksilöllisesti sää- » » ; 5 dettyihin jäähdytinyksiköihin liittyvä valvontasäätöjär- * . jestelmä voi aktivoida; » · t t · ’ kuvio 2 on kuvion 1 valvontasäätöjärjestelmässä olevan yleisen ohjelmoidun säätömenetelmän kaavio; t 35 kuvio 3 on sen ohjelmistorutiinin kaavio, joka lu- • · · kee ja tallentaa informaation kutakin kuvion 1 jäähdytin- -112977 3 yksikköä varten sekä määrittelee koko järjestelmän alkueh- I dot; i kuvio 4 on sen ohjelmistorutiinin kaavio, joka laskee kulloinkin käynnissä olevien j äähdytinyksiköiden luku-5 määrän ja lukee niiden toimintakapasiteettiparametrit; kuvio 5 on sen ohjelmistorutiinin kaavio, joka lähettää tehontarverajat ja lämpötilan asetusarvot kuvion 1 jäähdytinyksiköille; kuvio 6 on sen ohjelmistorutiinin kaavio, joka las-! 10 kee tietyt järjestelmäparametrit kuvion 1 jäähdytinyksi köiden muodostamalle järjestelmäkokonaisuudelle; kuvio 7 on sen ohjelmistorutiinin kaavio, joka suorittaa tarkistuksen sen toteamiseksi, onko jäähdytinyksi-kössä tapahtunut muutos kuvion 1 valvontasäätöjärjestelmän j 15 käskemän muutoksen mukaisesti; kuviot 8A ja 8B ovat sen ohjelmistorutiinin kaavio, joka valitsee seuraavat jäähdytinyksiköt, joissa kompres-sointiaste on määrä lisätä tai poistaa; kuvio 9 on sen ohjelmistorutiinin kaavion, joka 20 laskee ja muulla tavoin määrittää parametrin, jota käytetään määräämään yhden tai useamman jäähdytinyksikön tehon-tarverajan muutos; ja ·, kuvio 10 on sen aliohjelman kaavio, joka laskee ,··, valitun jäähdytinyksikön tehontarverajan muutoksen kuvion 25 9 ohjelmistorutiinista riippuvasti.

* ’ · • · « ‘ , * Kuviossa 1 on esitetty joukko jäähdytinyksiköitä *;;; 10, 12 ja 14, jotka on liitetty jäähdytysnesteen paluujoh- » * '·' * toon 16 ja jäähdytysnesteen syöttö johtoon 18. Seuraavassa jäähdytysnestettä kutsutaan jäähdytetyksi vedeksi, vaikka • 30 onkin ymmärrettävää, että järjestelmä toimisi myös muita : : jäähdytysnesteitä käyttäen. Kukin jäähdytinyksikkö käsit- ltjit· tää yksittäiset kompressoriasteet, kuten 20, 22 ja 24 • t jäähdytinyksiköllä 10, jotka yksikkösäädin, kuten 26 jääh- • a , dytinyksiköllä 10, voi aktivoida yksilöllisesti. Samalla 35 tavoin yksikkösäädin 28 voi valita kompressoriasteet jääh- ι -112977 4 I dytinyksiköllä 12 ja yksikkösäädin 30 jäähdytinyksiköllä 14. Kukin yksikkösäädin tarkkailee jäähdytetyn veden läm-j pötilaa johdossa 18a, 18b tai 18c tarkoituksenmukaisen j paikallisen säädön suorittamiseksi asianomaisella jäähdy- J 5 tinyksiköllä. Tämä paikallinen säätö voi tapahtua käyttäen j mitä tahansa useista tunnetuista säätömenetelmistä, joilla kompressoreita aktivoidaan tai deaktivoidaan veden halutun j syöttölämpötilan saavuttamiseksi. Asianomaisen jäähdytin- yksikön säätämisen lisäksi kukin yksikkösäädin on yhtey-10 dessä järjestelmäsäätimeen 32 tiedonsiirtoväylän 34 välityksellä. Järjestelmäsäädin 32 vastaanottaa väylän 34 välityksellä kultakin yksikkösäätimeltä paikallisen säädin-yksikön informaation, kuten jäähdytinyksikön tilan, yksikön kapasiteetin ja käytettävissä olevan kapasiteetin. 15 Järjestelmäsäädin vastaanottaa käyttäjäliitynnältä 36 myös tietyn koko jäähdytinyksiköiden järjestelmään liittyvän informaation. Tämä informaatio käsittää järjestelmässä olevien jäähdytinyksiköiden lukumäärän, jäähdytysnesteen eli jäähdytetyn veden asetusarvon, koko järjestelmän te-20 hontarverajan ja lähtevän jäähdytetyn veden lämpötilan minimin kohdearvon, joka on syötettävä kunkin jäähdytinyk-sikön säätöyksikölle. Järjestelmäsäädin vastaanottaa käyt-, täjäliitynnältä 36 myös kutakin säädinyksikköä koskevan „··, informaation, joka käsittää erityisen osoitteen kutakin 25 yksikkösäädintä varten, tehollisen kapasiteetin sekä komp- I · ressoinnin säädön asteiden lukumäärän. Järjestelmäsäädin • ;; vastaanottaa lopuksi vielä jäähdytetyn veden syöttölämpö- * tilan arvon jäähdytetyn veden syöttöanturilta 38 ja jääh dytetyn veden paluulämpötilan arvon jäähdytetyn veden pa- • · » 30 luuanturilta 40.

Kuviossa 2 on yleisesti esitetty säätöjärjestelmäs-sä 32 oleva, edellä mainittuihin syötteisiin reagoiva ohjelmoitu säätö. On ymmärrettävää, että tämä ohjelmoitu t · , säätö sijaitsee tietokoneessa, jolla on ohjelmoidun säädön • · · :tt>! 35 suorittamiseen riittävä muisti ja käsittelynopeus. Ohjel- • · · j · -112977 5 moitu säätö alkaa aliohjelmalla 44, joka lukee käyttäjäliitynnällä 36 syötetyt tiedot ja myös asettaa tiettyjen myöhemmin käytettävien muuttujien alkuarvot. Normaali ohjelman kulku etenee aliohjelmaan 46 ja lukee toimintatie-5 dot yksikkösäätimistä 26, 28 ja 30 sekä laskee kulloinkin käynnissä olevien jäähdytinyksiköiden lukumäärän. Sen jälkeen kullekin säätöyksikölle lähetetään alkutilan tehon-tarveraja ja lähtevän jäähdytetyn veden kohdearvo. Kullekin säätöyksikölle annettava alkutilan tehontarveraja ei 10 ehkä salli riittävän kompressoriasteiden määrän aktivointia, mikä riittäisi jäähdytetyn veden kohdearvon toteuttamiseksi. Jäähdytinyksiköt yrittävät kuitenkin pitää vastaavan jäähdytetyn veden lämpötilan kohdearvossa ylittämättä kuitenkaan vastaavia tehontarverajojaan. Vaihe 50 15 määrittää yksinkertaisesti, onko useampi kuin yksi jäähdy-tinyksikkö käynnissä. Siinä tapauksessa, ettei ole, säätö-ohjelma palaa kierrossa aliohjelmaan 46. Tämä sallii yksittäisen käynnissä olevan jäähdytinyksikön toimia yksik-kösäätimensä säätämänä jäähdytetyn veden halutun lämpöti-20 lan ylläpitämiseksi.

Tarkastellaan jälleen vaihetta 50. Siinä tapauksessa, että useampi kuin yksi jäähdytinyksikkö on aktiivise-;·. na, ohjelma etenee aliohjelmaan 52 ja lukee jäähdytetyn *.. veden syöttölämpötilan anturilta 38 ja jäähdytetyn veden 25 paluulämpötilan anturilta 40 ja laskee tietyt järjestelmä- * * * parametrit. Sen jälkeen ohjelma määrittää vaiheessa 54, ovatko jäähdytinyksiköt reagoineet mahdollisiin aikaisem- '·* ’ min käskettyihin kompressointikapasiteetin muutoksiin. Jos muutos on vielä meneillään, ohjelma toteaa sen vaiheessa

( · I

: V 30 56 ja palaa aliohjelmaan 46.

: Siinä tapauksessa, että järjestelmämuutos ei ole meneillään, ohjelma etenee aliohjelmaan 58, joka valitsee ne jäähdytinyksiköt, joiden on "lisättävä" tai "poistettava" kompressointiasteita. Tämä määritetään tutkimalla 35 joukko ehtoja kullakin jäähdytinyksiköllä, kuten seuraa- 6 112977 vassa on selitetty aliohjelman 58 osalta. Kun on tiedossa, mitä jäähdytinyksiköitä on muutettava, ohjelma etenee aliohjelmaan 60 laskemaan muuttujan CAPRATIO. Tämän jälkeen ohjelma etenee aliohjelmaan 62 ja muuttaa valitun jäähdy-5 tinyksikön tehontarverajaa, jos on käsketty muutos, jonka muuttujan CAPRATIO määritetty arvo määrittelee. Kun tämä tapahtuu, ohjelma palaa silmukan alkuun ja alkaa jälleen aliohjelmien 46 - 62 suorittamisen. Kuten on ymmärrettävää, tämä tapahtumasarja toistuu joka viidestoista sekun-10 ti.

Kuviossa 3 on esitetty vaiheet, jotka käsittävät kuvion 2 järjestelmän määrittelyrutiinin 44. Tämä rutiini alkaa vaiheesta 66, jossa käyttäjäliitynnältä 36 luetaan jäähdytinyksiköiden lukumäärä NCHIL, järjestelmän jääh-15 dytetyn veden asetusarvo CHWSPT, järjestelmän tehontarve-raja DLM ja lähtevän jäähdytetyn veden minimi kohdearvo MINLCHW. Koska kuviossa 1 on kolme jäähdytinyksikköä, niin N_CHIL on kolme. Kuten on ymmärrettävää, järjestelmässä olevien jäähdytinyksiköiden lukumäärä voi kuitenkin olla 20 huomattavasti suurempi. Järjestelmän jäähdytetyn veden asetusarvo CHWSPT asetetaan siksi lämpötilaksi, joka jääh-; dytetyn veden on määrä saavuttaa jäähdytinyksiköiden 10 - ,',·. 14 suorittaman jäähdytyksen jälkeen. Tämän lämpötilan mit- ,···. taa lopulta jäähdytetyn veden syöttöanturi 38.

25 Järjestelmän tehontarveraja DLM on se kunkin jääh- dytinyksikön kompressointikapasiteetin maksimi prosentti-·;;; nen kapasiteetti, jonka yksikkösäädin voi aktivoida jär-

**' ’ jestelmässä. Jäähdytetyn veden minimi kohdearvo MINLCHW

asetetaan johonkin kustakin jäähdytinyksiköstä lähtevälle i i » ; 30 jäähdytysnesteelle sallittavaan minimilämpötilaan Fahren- v i heit- tai Celsius-asteina.

Seuraavassa vaiheessa 68 luetaan käyttäjäliitynnäl-t ; tä 36 tietyt arvot kunkin eri jäähdytinyksikön säätöyksi- . kölle 26 - 30. Tähän sisältyvät yksittäisen säätöyksikön • * * ·...· 35 jäähdytinyksikön osoitteen CHLRADDR, jäähdytinyksikön te- 7 112977 hollisen kapasiteetin CHLCAP sekä kompressoriasteiden lukumäärän NUM_STEP lukeminen kutakin asianomaista yksikkö-säädintä kohti.

Seuraava vaihe 70 asettaa alkuarvot useille muut-5 tujille, joita käytetään kuvion 2 muissa osissa. Näihin muuttujiin kuuluu jäähdytetyn veden syöttölämpötila CHWSTEMP, joka asetetaan yhtä suureksi kuin järjestelmän jäähdytetyn veden asetusarvo CHWSPT. Seuraavat muuttujat asetetaan nollaksi: ERROR, ERRSUM, CAPRATIO, NEXTDROP, 10 NEXTADD, UNITCAP0 ja NEXTCHLR.

Kuviossa 4 on esitetty kulloinkin käynnissä olevien jäähdytinyksiköiden lukumäärän laskeva rutiini. Tämä rutiini alkaa asettamalla muuttujan NRUN nollaksi vaiheessa 72 ja menee vaiheesta 74 alkavaan silmukkaan, jossa vai-j 15 heessa 76 kultakin jäähdytinyksiköltä 1 - N_CHIL luetaan | jäähdytinyksikön tila CHL_STchlr, tietyn jäähdytinyksikön i kompressoinnin prosenttinen yksikkökapasiteetti UNITCAPCHLR sekä se käytettävissä olevan kompressorikapasiteetin prosenttiosuus, jota voidaan käyttää ja jota edustaa muuttuja 20 AVAILCAPchlr. Siinä tapauksessa, että näitä arvoja ei onnistuta tietyllä jäähdytinyksiköllä lukemaan, tehdään vai-heissä 78 ja 80 kaksi lisäyritystä kunkin näistä arvoista . lukemiseksi. Sellaisessa tapauksessa, että tietyn jäähdy- ,···, tinyksikön säädintä ei pystytä lukemaan kolmella peräkkäi- ’ 25 sellä kerralla, tämän jäähdytinyksikön tila CHL_STchlr ase tetaan yhtä suureksi kuin COMPFAIL, ja prosenttinen yksik- > ) » ·;;; kökapasiteetti UNITCAPchlr ja käytettävissä oleva kapasi- • t '·' ’ teetti AVAILCAPchlr asetetaan nollaksi vaiheessa 82. Kutakin jäähdytinyksikön tilaa CHL_STchlr kohti, joka on onnistuttu

• * I

: ',· 30 lukemaan ja joka on "KÄYNNISSÄ" tai "UUDELLEENKÄYNNISTET- TY", muuttujaa N_RUN inkrementoidaan yhdellä vaiheessa 86. Tämän tuloksena muuttujaan N RUN tulee lopulta tallenne- • · t> . tuksi niiden jäähdytinyksiköiden lukumäärä, jotka ovat » · . käynnissä vaiheen 88 määrittelemässä rutiinin loppuvai-

» I I

35 heessa.

i 8 112977 j

Kuviossa 5 on esitetty yksityiskohtaisesti rutiini tehontarverajan ja lähtevän jäähdytetyn veden kohdearvon I lähettämiseksi kullekin jäähdytinyksikölle. Muistettakoon, että tämä on rutiini 48 kuviossa 2. Tämä rutiini alkaa 5 vaiheesta 90, joka määrittelee alaindeksimuuttujan CHLR, jota inkrementoidaan yhdestä arvoon NCHIL. Tämä alaindek-simuuttuja ilmaisee tiettyjä parametreja tietyllä jäähdy-tinyksiköllä, jota on käsiteltävä seuraavassa kuvattavalla tavalla. Jos N_RUN ilmaisee, että vaiheessa 92 yksi tai 10 useampi jäähdytinyksikkö on todella käynnissä, niin vaiheessa 94 kunkin jäähdytinyksikön aktiivinen tehontarvera-ja CHL_DLMchlr asetetaan yhtä suureksi kuin järjestelmän tehontarveraja DLM, ja kunkin jäähdytinyksikön lähtevän jäähdytetyn veden kohdearvo LCWCTLPTchlr asetetaan yhtä suu-15 reksi kuin jäähdytetyn veden asetusarvo CHWSPT. Vaiheessa ! 96 nämä arvot sen jälkeen kirjoitetaan osoitetun jäähdy- tinyksikön asianomaiseen säätöyksikköön. Siinä tapauksessa, että useampi kuin yksi jäähdytinyksikkö on käynnissä, vaiheesta 92 vaiheeseen 98 määritellään toinen tie. Kunkin 20 jäähdytinyksikön lähtevän jäähdytetyn veden kohdearvo LCWCTLPTchlr asetetaan vaiheessa 98 yhtä suureksi kuin jäähdytetyn veden minimi kohdearvo MINLCHW. Tämä lähtevän jäähdytetyn veden minimi kohdearvo on olennaisesti eri ,···, suuri kuin jäähdytetyn veden asetusarvo CHWSPT. Tässä tar- • * 25 koituksessa lähtevän jäähdytetyn veden minimi kohdearvo

• 4 I

' ,* MINLCHW on keinotekoisen alhainen arvo, jota kuhunkin

• 4 I

;;; j äähdy tinyksikköön alun perin asetetun tehontarvera j an » · *’ CHL_DLMchlr alapuolella toimivat j äähdytinyksiköt itse asiassa eivät pysty saavuttamaan. Tämä alhaisen arvon • * » • V 30 MINLCHW ja tehontarverajan CHL_DLMchlr yhdistelmä kullakin jäähdytinyksiköllä sallii järjestelmäsäätimen 32 valvoa kompressorien lisäämistä tai poistamista jäähdytinyksi- • · köissä jäljempänä yksityiskohtaisesti selitetyllä tavalla.

i · . Rutiini etenee nyt tutkimaan tiettyjä säätöparamet- t · · 35 reja vaiheissa 100, 102 ja 104. Nämä säätöparametrit ovat i 9 112977 CAPRATIO, NEXTDROP, NEXTADD 3a alaindeksimuuttuj a CHLR. Huomattakoon, että muuttujille CAPRATIO, NEXTDROP ja NEXTADD sijoitetaan alussa arvoksi nolla vaiheessa 70. Toisaalta alaindeksimuuttuja CHLR saa peräkkäiset arvot yksi, 5 kaksi ja kolme kuvion 1 jäähdytinyksiköitä 10, 12 ja 14 vastaten. Tämä saa rutiinin menemään välittömästi vaiheeseen 106 kullakin numeroidulla jäähdytinyksiköllä, mikä sallii kunkin jäähdytinyksikön tehontarverajan asettamisen alussa tämän jäähdytinyksikön prosenttisen yksikkökapasi-10 teetin suuruiseksi. Muistettakoon, että tämä prosenttinen yksikkökapasiteetti on jäähdytinyksikön kulloinkin käyttämä prosenttinen kompressointikapasiteetti. Vaiheessa 106 täten määritelty erityinen tehontarveraja ja vaiheessa 98 määritelty lähtevän jäähdytetyn veden kohdearvo kirjoite-15 taan osoitetun jäähdytinyksikön säätöyksikköön vaiheessa 96. Rutiini palaa silmukan alkuun vaiheen 108 kautta ja inkrementoi alaindeksimuuttujaa CHLR, kunnes kaikkien jäähdytinyksiköiden säätöyksiköiden tehontarverajat ja lähtevän jäähdytetyn veden kohdearvot on asetettu vaihees-20 sa 96.

Kuviossa 6 on esitetty yksityiskohtaisesti rutiini ; *: 52 järjestelmäparametrien laskemiseksi. Jäähdytetyn veden : syöttölämpötilan arvo CHWSTEMP tallennetaan vaiheessa . 110 arvona PRVCHWS. Jäähdytetyn veden syöttölämpötila ; 25 CHWSTEMP luetaan seuraavaksi lämpötila-anturilta 38 ja / tallennetaan muuttujan CHWSTEMP uutena arvona vaiheissa ‘I112 ja 114. Jäähdytetyn veden keskimääräinen syöttölämpö- ' ’ tila AVG_CHWS lasketaan seuraavaksi vaiheessa 116, ja se on vaiheessa 114 kulloinkin luetun jäähdytetyn veden syöt- : ,· 30 tölämpötilan ja vaiheessa 110 aikaisemmin luetun jäähdyte- < · ·*.,/ tyn veden syöttölämpötilan keskiarvo. Seuraavaksi rutiini etenee vaiheeseen 118 ja tallentaa muuttujan ERROR kulloi-. senkin arvon muuttujaan PREVERROR. Sen jälkeen rutiini 1 · , laskee jäähdytetyn veden keskimääräisen syöttölämpötilan 35 AVG CHWS ja jäähdytetyn veden asetusarvon CHWSPT välisen * > < · » i 10 112977 virheen. Muistettakoon, että CHWSPT luettiin vaiheessa 66 yhtenä käyttäjäliitynnältä annetuista järjestelmäparamet-reista. Rutiini laskee nyt vaiheessa 122 virhenopeuden ERR_RATE, joka on vaiheessa 120 kulloinkin lasketun vir-5 heen ja vaiheen 118 aikaisemman virheen erotus kerrottuna neljällä. Luvun neljä merkitys on se, että koko kuvion 2 ohjelma ajetaan kerran joka viidestoista sekunti, joten kulloisenkin ja aikaisemmin lasketun virheen erotuksen kertominen neljällä antaa todellisuudessa virhenopeuden 10 ilmaistuna minuutin aikayksikköä kohti.

Seuraavaksi rutiini määrittää vaiheessa 124 kaikkien jäähdytinyksiköiden järjestelmässä kulloinkin käyttämän kapasiteetin. Tämä suoritetaan kertolaskulla tehollinen kapasiteetti CHL_CAP kertaa prosenttinen yksikkökapa-15 siteetti UNITCAP jaettuna sadalla kullakin jäähdytinyksi-köllä, jolla aliohjelmassa 46 on todettu olevan joko tila "käynnissä" tai "uudelleenkäynnistetty". Kutakin jäähdy-tinyksikköä vastaavat tulokset lasketaan sen jälkeen yhteen vaiheessa 124, jolloin saadaan arvo CUR_CAP.

20 Kuvion 6 rutiini etenee nyt vaiheeseen 126 ja lukee jäähdytetyn veden paluulämpötilan CHWRT anturilta 40. Seu-raavaksi lasketaan vaiheessa 128 muuttuja RISE_KW. Vai-heessa 128 jäähdytetyn veden paluulämpötilan CHWRT, joka « ,···, luettiin anturilta 40 vaiheessa 126, ja jäähdytetyn veden • · Γ'. 25 keskimääräisen syöttölämpötilan AVG_CHWS, joka laskettiin

• « I

’vaiheessa 116, erotus jaetaan lasketulla, järjestelmässä 1 » * kulloinkin käytettävällä kapasiteetilla CUR_CAP, joka mää- '·* * ritettiin vaiheessa 124. Laskettu tulos ilmaistaan Fahren heit- tai Celsius-lämpötila-asteina kilowatin lämpötehoyk- » · * j *,·’ 30 sikköä kohti. Tätä tulosta käytetään sitten osoituksena : siitä, paljonko jäähdytystä aikaansaadaan järjestelmän käyttämää jäähdytyskapasiteettiyksikköä kohti.

• · . Rutiini etenee nyt vaiheeseen 130 ja laskee muuttu- • » . jän ERRSUM arvon, joka saadaan summauslausekkeesta kolme 35 kertaa vaiheessa 122 laskettu virhenopeus ERR_RATE plus » « f l · » 11 112977 vaiheessa 120 laskettu virhe ERROR jaettuna kahdella plus aikaisempi virhesumma ERR_SUM. On selvää, että tämä laskutoimitus aluksi on virheen plus kolme kertaa virhenopeuden keskiarvon määrittäminen, koska vaiheessa 70 virhesumman 5 alkuarvoksi asetetaan nolla. Tämä vaihe on viime kädessä integrointi tai summaus, koska rutiinin suoritus jatkuu suhteessa aikaisemmin laskettuun virhesummaan.

Kuviossa 7 on esitetty yksityiskohtaisesti kuvion 2 rutiini 54, joka laskee, onko muutos meneillään. Tämä ru-10 tiini alkaa peräkkäisistä vaiheista 134 ja 136, jotka kysyvät, onko CAPRATIO suurempi tai yhtä suuri kuin yksi (vaihe 134) tai pienempi tai yhtä suuri kuin miinus yksi (vaihe 136). Jos CAPRATIO on mitä tahansa näiden rajojen välillä, niin rutiini etenee vaiheeseen 138 ja asettaa 15 muuttujan 0LDCAPnextchlr muuttujan UNITCAPnextchlr ilmaiseman jäähdytinyksikön prosenttisen yksikkökapasiteetin suuruiseksi. Muistettakoon, että UNITCAPCHLR luetaan jokaisella jäähdytinyksiköllä vaiheessa 76 ja on siksi käytettävissä tietyllä jäähdytinyksiköllä. Vaiheessa 138 aluksi kuiten-20 kin valittu erityinen prosenttinen yksikkökapasiteetti on se, jonka alaindeksin NEXTCHLR alkuarvo osoittaa. Koska : muuttujan NEXTCHLR arvo asetetaan aluksi nollaksi, niin » » tämä merkitsee sitä, että aluksi valitaan kuvitellun jääh- « .··, dytinyksikön numero nolla prosenttinen yksikkökapasiteet- Γ’. 25 ti. Tämän kuvitellun jäähdytinyksikön prosenttinen yksik- » » kökapasiteetti on UNITCAP0, joka vaiheessa 70 määritellään > I · nollaksi.

' I I

'·’ Tarkastellaan jälleen vaihetta 134. Jos CAPRATIO on suurempi tai yhtä suuri kuin yksi, niin kapasiteetin suu- I * r i 30 rentaminen on meneillään. Jäljempänä on esitetty yksityis- ·,,,·’ kohtainen selitys. Rutiini etenee vaiheeseen 140 ja kysyy, onko seuraavan jäähdytinyksikön, joka on valittu lisäämään it>(. kompressointiaste, yksikkökapasiteetti todella muuttunut.

I I

. Tämä suoritetaan kysymällä, onko prosenttisen yksikkökapa- » * · ·,,,· 35 siteetin arvo UNITCAPhextchlr suurempi kuin tämän jäähdytinyk- ***** 112977 ] j ! 12 i sikön vanha prosenttinen yksikkökapasiteetti OLDCAPnextchlr plus kaksi prosenttia. Kahden prosentin arvo on valittu mielivaltaisesti kattamaan mahdolliset kapasiteettikoot, jotka voidaan lisätä, mahdollisesta kahdesta prosentista 5 viiteenkymmeneen prosenttiin.

Jos prosenttinen yksikkökapasiteetti UNITCAPnextchlk todella on muuttunut kaksi prosenttia, niin muuttujaan NEXTCHLR tallennettu osoitetun jäähdytinyksikön numero tallennetaan muuttujaan LASTADD vaiheessa 142. Seuraavassa 10 vaiheessa 144 nähdään tapahtuvan seuraavaa: aikaisemmin vaiheessa 130 laskettu ERR_SUM asetetaan nollaksi samoin kuin muutosaikamuuttuja CHGTIMER. Viimeksi mainittu muuttuja on ohjelmallinen kello, jonka aikaa jatkuvasti suurennetaan, kuten seuraavasta käy ilmi. Muuttujan NEXTCHLR j 15 osoittaman jäähdytinyksikön tehontarveraja asetetaan sen prosenttisen yksikkökapasiteetin UNITCAPnextchu, suuruiseksi. Lopuksi muutos meneillään -muuttujan CHNGPNDG arvoksi asetetaan "epätosi". Rutiini etenee vaiheeseen 138 ja asettaa osoitetun jäähdytinyksikön lopulta saavutetun prosenttisen 20 yksikkökapasiteetin tämän jäähdytinyksikön "vanhan kapasiteetin" suuruiseksi.

Tarkastellaan jälleen vaihetta 140. Jos muuttujan i » UNITCAPnextchlr tarkoitettu muutos ei ole vielä tapahtunut, ,···, niin muutosajastinkellomuuttuja CHGTIMER tarkistetaan vai-

• I

i \ 25 heessa 146. Muuttujan UNITCAPnextchlr muutosten sallitaan * ! ( ’ tapahtuvan enintään sadankahdenkymmenen sekunnin ajan ku- ·· ; luessa. Jos muutosajastimen aika ei ole kulunut loppuun, * # *·' * rutiini etenee vaiheeseen 147 ja asettaa muutos meneillään -muuttujan CHNGPNDG arvoksi "tosi". Tämän jälkeen rutiini j : 30 toteuttaa viidentoista sekunnin viiveen vaiheessa 148. Tä- ·*ΐ(ιί män viidentoista sekunnin viiveen jälkeen rutiinista pois- tutaan vaiheen 138 kautta, joka suorittaa vanhan kapasi- I » _ ; teetin laskemisen.

• » , Kuviossa 2 rutiinista 54 poistuttaessa kysytään 35 muutos meneillään -muuttujan tila. Jos muutos meneillään 13 1 12977 -muuttujan CHNGPNDG arvo on "tosi", niin ohjelma etenee takaisin aliohjelmaan 46 ja suorittaa jälleen aliohjelmat 46-52, ennen kuin se jälleen kohtaa kuvion 7 rutiinin 54. Näin jatketaan, kunnes muutosajastimen aika kuluu lop-5 puun vaiheessa 146 tai kunnes yksikkökapasiteetti on suurentunut vaiheessa 140. Jos aika kuluu loppuun ennen yk-sikkökapasiteetin suurenemista, niin jäähdytinyksikkö poistetaan valintakelpoisten joukosta vaiheessa 149, ja muuttuja CHNGPNDG asetetaan epätodeksi vaiheessa 150, en-10 nen kuin rutiinista poistutaan vaiheen 138 kautta. Tarkastellaan jälleen vaihetta 56 kuviossa 2. Sen jälkeen kun muuttuja CHNGPNDG on epätosi, ohjelma ei enää suorita muutos meneillään -silmukkaa takaisin rutiiniin 46.

Tarkastellaan jälleen vaihetta 134 kuviossa 7. Jos 15 CAPRATIO ei ole suurempi tai yhtä suuri kuin yksi, niin rutiini etenee vaiheeseen 136 ja ratkaisee, onko CAPRATIO pienempi tai yhtä suuri kuin miinus yksi. Siinä tapauksessa, että ratkaisu on "on", kapasiteetin pienentäminen on meneillään muuttujan NEXTCHLR osoittamassa jäähdytinyksi-20 kössä, ja rutiini etenee vaiheisiin 152, 154 ja edelleen vaiheeseen 144 samalla tavoin kuin edellä on selitetty .* yksikkökapasiteetin muutoksen käsittelyn osalta vaiheissa , 140 ja 142. Siinä tapauksessa, että pienenemistä ei ole vielä tapahtunut, vaiheita 146 - 150 käytetään tarkoituk-' , 25 senmukaisella tavalla yhdessä vaiheiden 56 ja 58 kanssa, jotka myös kohdataan muutos meneillään -muuttujan CHNGPNDG tilasta riippuen, kuten edellä on esitetty.

Kuviossa 8A on lähemmin esitetty kuvion 2 rutiini 58. Tämä rutiini laskee sekä seuraavan jäähdytinyksikön, 30 jonka on määrä lisätä kompressointiaste, että seuraavan : : jäähdytinyksikön, jonka on määrä poistaa aste. Tässä tar- ; koituksessa muuttuj at NEXTADD j a NEXTDROP asetetaan aluksi . nollaksi vaiheessa 160. Rutiini etenee vaiheeseen 162 ja osoittaa seuraavan jäähdytinyksikön, jonka on määrä lisätä 35 aste. Tämä suoritetaan tunnistamalla vaiheessa 164 ensim- 14 112977 mäinen jäähdytinyksikkö, jonka tila on "käynnissä" ja jolla myöskään ei ole käytettävissä sataprosenttista kapasiteettia, mikä määritetään vaiheessa 166. Jäähdytinyksikkö ei myöskään ole saanut olla viimeinen, jonka on ollut mää-5 rä poistaa kapasiteettiaste eikä myöskään viimeinen, jonka on ollut määrä lisätä kapasiteettiaste, minkä LASTADD ja j LASTDROP ilmaisevat vaiheessa 168. Lopuksi rutiini vielä poissulkee sellaisen jäähdytinyksikön, joka oli ilmoitettu valintakelvottomaksi vaiheessa 170, jos se ei onnistunut 10 suorittamaan viimeksi käskettyä muutostaan. Muistettakoon, että jäähdytinyksikkö voidaan katsoa valintakelvottomaksi vaiheessa 149, jos se ei ole onnistunut toteuttamaan kapasiteetin muutosta ennalta määrätyn ajan kuluessa. Ensimmäinen jäähdytinyksikkö, joka läpäisee kaikki kyselyt 15 164 - 170, osoitetaan vaiheessa 172 seuraavaksi jäähdytin- yksiköksi, jonka on määrä lisätä kompressointiaste. Tämä suoritetaan tallentamalla jäähdytinyksikön numero CHLR muuttujaan NEXTADD.

Kuviossa 8B vaihe 174 määrittelee kunkin jäähdytin-20 yksikön säätimen perättäisen kyselyn, jonka tarkoituksena on tunnistaa seuraava jäähdytinyksikkö, jonka on määrä poistaa kompressointiaste. Vaihe 176 määrittää, onko jääh- > k , ·. dytinyksikkö käynnissä, vaihe 178 määrittää, onko jäähdy- 1 » · ,1··, tinyksikön prosenttinen yksikkökapasiteetti suurempi kuin 25 nolla ja oliko jäähdytinyksikkö viimeinen, jonka oli määrä ’ ,1 poistaa kapasiteettia, mitä seuraa pyyntö lisätä kapasi- > » · - ; teettia, kuten vaiheessa 180 on esitetty. Lopuksi jäähdy- • · ‘ tinyksikkö poissuljetaan, kuten vaihe 182 osoittaa, jos se on aikaisemmin todettu valintakelvottomaksi vaiheessa 149, • f k • ',·1 30 koska se ei onnistunut suorittamaan viimeistä käskyään.

: Ensimmäinen jäähdytinyksikkö, joka peräkkäin läpäisee kun- kin näistä kynnyksistä, osoitetaan vaiheessa 184 asetta- . maila muuttujan NEXTDROP arvoksi osoitetun jäähdytinyksi- • » . kön numero.

• · • i · 15 112977 *

Kuviossa 9 on esitetty yksityiskohtaisesti kuvion 2 rutiini 60 muuttujan CAPRATIO laskemiseksi. Tämä rutiini alkaa vaiheesta 186, joka seuraa edellistä rutiinia, joka on valinnut seuraavan jäähdytinyksikön, jonka on määrä li-5 sätä kompressointiaste, tai seuraavan jäähdytinyksikön, jonka on määrä poistaa kompressointiaste. Vaiheessa 186 tarkistetaan, onko muuttuja ERROR pienempi kuin nolla. Muistettakoon, että tämän erityisen muuttujan arvo lasketaan vaiheessa 120, ja että tämä arvo kuvastaa jäähdytetyn 10 veden keskimääräisen syöttölämpötilan ja jäähdytetyn veden asetusarvon välistä eroa. Jos muuttujan ERROR arvo on pienempi kuin nolla, niin seuraava jäähdytinyksikkö, jonka on määrä poistaa aste, jonka NEXTDROP osoittaa, tallennetaan muuttujaan NEXTCHLR vaiheessa 188. Jos toisaalta virhe on 15 suurempi tai yhtä suuri kuin nolla, niin rutiini tallentaa seuraavan jäähdytinyksikön, jonka on määrä lisätä aste, tunnuksen NEXTADD muuttujaan NEXTCHLR vaiheessa 190. Riippumatta siitä, mikä jäähdytinyksikkö on osoitettu joko vaiheessa 188 tai vaiheessa 190, rutiini etenee vaiheeseen 20 192 ja laskee muuttujan STAGSIZE arvon tällä määritellyllä jäähdytinyksiköllä. Tässä lasketaan olennaisesti osoitetun jäähdytinyksikön NEXTCHLR jäähdytyskapasiteetti jaettuna tämän jäähdytinyksikön kompressointiasteiden lukumäärällä. ... Laskennan edellytyksenä on, että tiedetään määritellyn 25 jäähdytinyksikön jäähdytyskapasiteetti ja kompressointias-* ’* teiden lukumäärä sen tuloksena, että nämä arvot on luettu - : ja tallennettu tällä jäähdytinyksiköllä vaiheessa 68. Ku- * * · ·.' * ten ymmärretään, STAGSIZE on valitun jäähdytinyksikön jäähdytyskapasiteetin arvo kompressointiastetta kohti il-j ‘ ·’ 30 maistuna kilowatteina astetta kohti.

Rutiini etenee laskemaan osoitetun jäähdytinyksikön ] : integrointirajan INT_LIM vaiheessa 194. Huomattakoon, että tämä lasketaan kertomalla aikaisemmin laskettu muuttujan STAGSIZE arvo kertoimella neljä ja kertomalla tulos vielä : : 35 muuttujan RISE_KW arvolla ja lisäämällä tulokseksi saatuun t 16 112977 tuloon kymmenen. Muistettakoon, että muuttujan RISEKW arvoksi oli aikaisemmin laskettu järjestelmäparametrirutii- j nin vaiheessa 128 jäähdytetyn veden paluulämpötilan ja i jäähdytetyn veden keskimääräisen syöttölämpötilan erotus 5 jaettuna järjestelmän kulloisenkin kapasiteetin arvolla. On selvää, että tämä laskettu arvo ilmaistaan Fahrenheit-tai Celsius-lämpötila-asteina jäähdytyskapasiteettiyksik-köä kohti. Tarkasteltaessa jälleen kuviota 194 todetaan, että kertolasku muuttujan RISE_KW arvo kertaa muuttujan 10 STAGSIZE arvo tuottaa tulokseksi Fahrenheit- tai Celsius-lämpötila-asteita kompressointiastetta kohti.

Rutiini etenee vaiheeseen 196 ja määrittää, onko edellä mainittu vaiheiden 186 - 194 sekvenssi tapahtunut neljännen kerran. Ellei ole, muuttujan CAPRATIO arvo ase-15 tetaan nollaksi vaiheessa 198. Neljännellä kerralla rutiini laskee muuttujan CAPRATIO arvon vaiheessa 200, ja se on muuttujan ERR_SUM arvo jaettuna muuttujan INTLIM arvolla. Muistettakoon, että ERR_SUM lasketaan järjestelmäparamet-rien laskentarutiinin vaiheessa 130. Tämä on olennaisesti 20 integroidun virheen laskenta, joka käsittää järjestelmän kulloinkin lasketun virheen ja virhenopeuden arvojen yh-teenlaskun plus muuttujan ERR_SUM aikaisemman arvon ja ilmaistaan Fahrenheit- tai Celsius-lämpötila-asteina. Ku-.···. ten on todettu, edellä INT_LIM ilmaistaan Fahrenheit- tai 25 Celsius-lämpötila-asteina kompressointiastetta kohti. Tämä * « * merkitsee sitä, että muuttuja CAPRATIO on suhde Fahren- » · " ; heit- tai Celsius-lämpötila-asteet jaettuna Fahrenheit- ’ ’ tai Celsius-lämpötila-asteilla kompressointiastetta kohti, mikä tuottaa tulokseksi "kompressointiasteita". Tätä tu- i * t : ,· 30 losta, joka ilmaisee kompressointiasteiden lukumäärän käy- ·’ ,·* tetään ilmaisemaan, että jäähdytysaste tulisi lisätä, jos se on plus yksi, tai poistaa, jos se on miinus yksi.

t . Kuten huomataan, tänä ajankohtana muuttujan » · . CAPRATIO arvo on joko vaiheiden 198 tai 200 laskentatulos.

35 Sitä muuttujan CAPRATIO arvoa, johon on päädytty, käyte- 17 112977 tään seuraavaksi kuvion 10 rutiinissa sen määrittämiseksi, j onko osoitetun jäähdytinyksikön tehontarverajan muutos j välttämätön. Muistettakoon, että tämä on rutiini 62 ku viossa 2.

5 Tarkastellaan vaihetta 202 kuviossa 10. Jos muuttu jan CAPRATIO arvo on suurempi kuin yksi, niin rutiini ete-nee vaiheeseen 204 ja laskee jäähdytinyksikön tehontarve-rajan CHL_DLMnextadd jäähdytinyksiköllä, joka on aikaisemmin osoitettu siksi jäähdytinyksiköksi, jonka on määrä seuraa-10 vana lisätä kompressointiaste. Muistettakoon, että muuttuja NEXTADD osoittaa tämän jäähdytinyksikön kuvion 8 rutiinin vaiheessa 172. Tämän osoitetun jäähdytinyksikön tehontarvera ja lasketaan siten, että se on yhtä suuri kuin osoitetun jäähdytinyksikön prosenttinen yksikkökapasiteet- 15 ti UNITCAPnextadd plus sen inkrementti. Tämän inkrementln

S

määrittelee luku kaksisataa jaettuna osoitetun jäähdytinyksikön kompressointiasteiden lukumäärällä NUMSTEP. Luku kaksisataa on valittu siten, että suhde 200/NUM STEPNEXTÄW) on kaksi kertaa keskimääräisen asteen koon todennäköinen 20 prosenttiosuus. Tämä sallii suurimman mahdollisen lisättävissä olevan jäähdytysasteen lisäämisen. Sen jälkeen kun uusi tehontarveraja on laskettu, rutiini etenee vaiheeseen 206 ja käynnistää muutosajastinkellon, jota edustaa muut-,···, tuja CHGTIMER. Rutiini etenee nyt vaiheeseen 208, joka Γ’. 25 merkitsee kuvion 10 rutiinin päättymistä. Vaihe 208 käyn- ‘ nistää minkä tahansa viiveen, joka tarvitaan määrittele- ·;;; mään riittävä aika, jonka täytyy kulua, ennenkuin kuvion • f · 10 rutiini todellisuudessa päättyy. Tämä on mieluummin riittävä aika kuvion 2 ohjelman suorittamisen sallimiseksi i 30 joka viidestoista sekunti. Kuviosta 2 käy ilmi, että pois- tuttaessa kuvion 10 rutiinista 62 ohjelma palaa rutiiniin 46, jolloin suoritetaan käynnissä olevien jäähdytinyksi- • · t i . köiden lukumäärän uusi laskenta. Tämän jälkeen ohjelma il- • · . moittaa tehontarveraja- ja kohdearvotilanteen rutiinissa t I 1 35 48. Kuviossa 5 aliohjelma 48 on esitetty yksityiskohdit- * > 18 112977 i tain. Koska CAPRATIO on suurempi kuin yksi, niin vaihe 104 käynnistetään kohdattaessa osoitettu jäähdytinyksikkö, jonka on määrä lisätä aste. Tälle jäähdytinyksikölle vaiheessa 204 laskettu jäähdytinyksikön tehontarveraja kir-5 joitetaan seuraavaksi tämän jäähdytinyksikön säätöyksiköl-le vaiheessa 96. Tässä kohdassa jäähdytinyksikön säätöyk-sikölle annetaan lupa todella suurentaa tietyn jäähdytin-yksikön kompressointikapasiteettia. Tämän jälkeen kuvion 2 ohjelma suorittaa aliohjelmassa 54 tarkistuksen määrit-10 tääkseen, onko yksikkökapasiteetin muutos todella tapahtunut. Tämä suoritetaan kuvion 7 vaiheessa 140, jossa seu-raavan jäähdytinyksikön, joka on määrätty lisäämään kapasiteettia, prosenttisen yksikkökapasiteetin osalta tutkitaan, onko tällainen lisäys tapahtunut. Koska muuttuja 15 NEXTCHLR oli asetettu yhtä suureksi kuin NEXTADD vaiheessa 190, niin vaiheessa 140 tutkittu jäähdytinyksikkö on sama jäähdytinyksikkö, jonka tehontarverajaa nostettiin vaiheessa 96. Siinä tapauksessa, että muutos tapahtuu ennen kuin muutosajastimen aika on kulunut loppuun, ohjelma ete-20 nee merkitsemään jäähdytinyksikön "viimeiseksi, joka lisää" vaiheessa 142, ja nollaa sen jälkeen vaiheessa 144 parametrit ERR_SUM, CHL_DLMnextchlr, CHGJTIMER ja CHNGPNDG. Muuttuja 0LD_CAP, joka ilmaisee jäähdytinyksikön vanhan * kapasiteetin, päivitetään myös vaiheessa 138, ennenkuin ; , 25 järjestelmä on jälleen valmis valitsemaan rutiinissa 58 ’ * seuraavan jäähdytinyksikön, jonka on määrä lisätä kompres- sointiaste. On selvää, että kuvion 2 ohjelma jatkaa valit-V · tujen jäähdytinyksiköiden tehontarverajojen nostamista, kunnes muuttujan CAPRATIO arvo katsotaan hyväksyttäväksi • 30 kuvion 10 rutiinissa 62 siten, että järjestelmän jäähdy- : : tinyksiköillä ei enää vaadita lisää tehontarverajojen muu toksia.

» < · > · I » , Tarkastellaan jälleen kuviota 10 ja erityisesti , * vaihetta 210. Jos CAPRATIO milloin tahansa on pienempi tai 35 yhtä suuri kuin miinus yksi, niin rutiini etenee vaihee- 19 112977 seen 212 ja laskee tehontarverajan osoitetulle jäähdy-tinyksikölle, jonka on määrä poistaa kompressointiaste. Tämän tehontarverajan nähdään olevan yksikkökapasiteetti UNITCAPnextdrop miinus vakio viisikymmentä jaettuna osoitetun 5 jäähdytinyksikön kompressoriasteiden lukumäärällä. Luku viisikymmentä on valittu siten, että suhde 50/NUM_STEPnextdrop on yhtä suuri kuin puolet siitä, mitä keskimääräisen asteen koon prosenttiosuus on kokonaiskapasiteetista. On selvää, että tämä laskenta määrittää pienimmän kompres-10 sointiasteen prosenttiosuuden siten, että vain yksi aste poistetaan. Rutiini etenee vaiheesta 212 käynnistämään muutosajastinkellon ja toteuttaa sen jälkeen vaiheen 208 viiveen, ennenkuin se lopulta kirjoittaa lasketun tehon-tarverajan osoitettuun jäähdytinyksikköön vaiheessa 96 15 rutiinin 48 vaiheen 102 suorittaman liipaisun perusteella. Osoitetun jäähdytinyksikön odotettu yksikkökapasiteetin pieneneminen tarkistetaan rutiinin 54 vaiheessa 152. Yksikkökapasiteetin muutoksen tulisi tapahtua muutosajasti-men määräämän ajan kuluessa, joka aika on tietenkin ase-20 tettu vaiheessa 206 ja mitataan vaiheessa 146. Kuten aikaisemmin on esitetty, jos yksikkökapasiteetti muuttuu määrätyn ajan kuluessa, jäähdytinyksikkö merkitään vaiheessa 154 viimeiseksi, jonka on määrä poistaa aste, ja ·.. muuttujien ERRSUM, CHLDLM, CHG TIMER ja CHNGPNDG arvot 25 nollataan jälleen vaiheessa 144. Kuvion 2 ohjelma jatkaa jäähdytinyksiköiden valitsemista ja tehontarverajojen se- ; lektiivistä alentamista, kunnes CAPRATIO on kuvion 10 ru- « tiinin 62 vaatimissa hyväksyttävissä rajoissa.

Kuten havaitaan, esitys koskee täydellistä menetel-

( · I

: 30 mää niiden jäähdy tinyksiköiden osoittamiseksi, jotka vali- ί#>ιϊ taan lisäämään tai poistamaan kompressointiasteita kunkin jäähdytinyksikön historiasta ja järjestelmän tilasta riip- ^ . puen. Järjestelmän tilaa kuvaa laskettu kapasiteettisuhde • ·

. CAPRATIO. Kussakin tapauksessa, jossa muuttujan CAPRATIO

35 arvot ylittävät ennalta määrätyt rajat, tehontarvera joj a { 20 T12977 muutetaan selektiivisesti siten, että ne tällöin ohjaavat sitä, mitkä jäähdytinyksiköt voivat lisätä tai poistaa kompressointiasteita j ärj estelmässä.

On lisäksi selvää, että tässä on selitetty keksin-5 nön erityinen suoritusmuoto. Sen muutokset, muunnokset ja parannukset ovat varsin ilmeisiä alan asiantuntijoille. Tällaisten muutosten, muunnosten ja parannusten on tarkoitettu olevan osa tätä patenttiselitystä, vaikkakaan niitä ei ole tässä nimenomaan esitetty, ja niiden on tarkoitettu 10 kuuluvan tämän keksinnön piiriin. Näin ollen edellä esitetty selitys on esitetty ainoastaan esimerkin avulla. Tämä keksintö on rajattu ainoastaan siten kuin seuraavissa patenttivaatimuksissa ja niiden ekvivalenteissa on määritelty.

• 1 1 • » · • < · • 1 » I 4 i • |

« I

• > · • > »

* I

I I I

« | » · • » » i » » » > I » · *

Its1· » 1

Claims (17)

21 112977

1. Menetelmä kompressointiasteiden selektiiviseksi j lisäämiseksi tai poistamiseksi erillisissä jäähdytinyksi- i 5 köissä (10, 12, 14), joista kussakin on siihen liittyvä laitekohtainen säätöyksikkö (26, 28, 30), joka normaalis-i ti lisää tai poistaa kompressointiasteita asianomaisessa jäähdytinyksikössä (10, 12, 14), tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 10 määritellään kunkin asianomaisen jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kompressointikapasiteetin tehontarveraja, joka rajoittaa sitä kokonaiskompressointikapasiteettia, jonka laitekohtainen säätöyksikkö (26, 28, 30) voi aktivoida tällä asianomaisella jäähdytinyksiköllä (10, 12, 15 14), missä kukin laitekohtainen säätöyksikkö tämän (26, 28, 30) jälkeen itsenäisesti aktivoi kompressointiasteita määritellyn tehontarverajan huomioonottaen; ja muutetaan ainakin yhden jäähdytinyksikön (10, 12, 14. kompressointikapasiteetin tehontarverajaa, kun jääh-20 dytysnesteen haluttua lämpötilaa ei ole saavutettu kaikkien niiden erillisten jäähdytinyksikköjen (10, 12, 14) , *, yhteisellä kompressointikapasiteetilla, jotka niiden vas- , taavat säätöyksiköt (26, 28, 30) ovat aktivoineet, jotta • · tämän asianomaisen jäähdytinyksikön (10, 12, 14) laite- • · \25 kohtainen säätöyksikkö (26, 28, 30) voi tämän jälkeen • > ** ’ muuttaa kompressointiasteiden lukumäärää tässä asianomai- ···· sessa jäähdytinyksikössä (10, 12, 14) ottaen huomioon « < I • I · V * kompressointikapasiteetin uuden tehontarverajan tällä asianomaisella jäähdytinyksiköllä (10, 12, 14). • * i ϊ ' 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, • » ' tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa muute- i · » taan ainakin yhden jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kompres- » i * > * i · , sointikapasiteetin tehontarverajaa, käsittää seuraavat • · » i · vaiheet: k : : 35 mitataan jäähdytysnesteen lämpötila erillisten ·;··· jäähdytinyksiköiden (10, 12, 14) suorittaman kompressoin- 22 1 12 9 7 7 ! ') nin jälkeen; määritetään jäähdytysnesteen mitatun lämpötilan ja jäähdytysnesteen halutun lämpötilan välinen virhe; lasketaan virhenopeus, jolla jäähdytetyn jäähdy-5 tysnesteen kompressoinnin jälkeen mitatun lämpötilan ja halutun lämpötilan välinen virhe muuttuu ajan funktiona; lasketaan arvo virhesummalle, joka on määritetyn virheen ja virhenopeuden funktio; lasketaan lämpötilan lisäysarvo, jonka valitussa 10 jäähdytinyksikössä (10, 12, 14) oleva kompressointiaste saa aikaan; lasketaan suhde laskettu virhesumman arvo jaettuna lasketulla lämpötilan lisäysarvolla; nostetaan ainakin yhden jäähdytinyksikön (10, 12, 15 14) kompressointikapasiteetin tehontarverajaa, kun las kettu suhde ylittää ensimmäisen ennalta määritellyn tason; ja pienennetään ainakin yhden jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kompressointikapasiteetin tehontarverajaa, kun 20 laskettu suhde on pienempi kuin toinen ennalta määritelty taso.

, 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, ' tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa noste- taan ainakin yhden jäähdytinyksikön (10, 12, 14) tehon- 25 tarverajaa, käsittää seuraavat vaiheet: ’· > osoitetaan jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), jonka on määrä seuraavaksi lisätä kompressointiaste; v ' määritetään osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14. kulloinkin käyttämän kompressointikapasiteetin määrä; 30 ja lisätään osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) •, laskettu kompressoinnin määrä osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kulloinkin käyttämän kompressointikapasitee- * * tin määrään uuden nostetun tehontarverajän määrittämisek- j’”: 35 si osoitetulle jäähdytinyksikölle (10, 12, 14). • · 23 112977

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa lasketaan uusi nostettu tehontarveraja osoitetulle jäähdy-tinyksikölle (10, 12, 14), käsittää lisäksi vaiheen, jos- 5 sa: lasketaan osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kulloinkin käyttämän kompressointikapasiteetin määrään lisättävä kompressointikapasiteetin määrä, joka laskettu määrä on riittävä, jotta se sisältää tämän jäähdytinyksi-10 kön (10, 12, 14) suurimman kompressointiasteen edustaman kompressointikapasiteetin määrän.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa alennetaan ainakin yhden jäähdytinyksikön (10, 12, 14) tehon- 15 tarverajaa, käsittää seuraavat vaiheet: osoitetaan jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), jonka on määrä seuraavaksi poistaa kompressointiaste; määritetään osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14. kulloinkin käyttämän kompressointikapasiteetin määrä; 20 ja j vähennetään osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14. laskettu kompressoinnin määrä osoitetun jäähdytinyk- i * sikön (10, 12, 14) kulloinkin käyttämän kompressointika- pasiteetin määrästä uuden alennetun tehontarverajan mää- 25 rittelemiseksi osoitetulle jäähdytinyksikölle (10, 12, • » » *· / 14) .

·*·: 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, * t * v ' tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa alennetaan osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) tehontar- j ' : 30 veräjää, käsittää vaiheen, jossa: lasketaan osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kulloinkin käyttämän kompressointikapasiteetin määrästä , vähennettävä kompressointikapasiteetin määrä, joka las- * * * « · kettu määrä on riittävä, jotta se sisältää tämän jäähdy-: l 35 tinyksikön (10, 12, 14) pienimmän kompressointiasteen. » t 24 112977

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 2-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa lasketaan kompressointiasteen aikaansaama lämpötilan lisäysarvo valitussa jäähdytinyksikössä (10, ; 5 12, 14), käsittää seuraavat vaiheet: lasketaan lämpötilanmuutos järjestelmässä kulloinkin aktiivisena olevan kompressorikapasiteetin yksikköä kohti; lasketaan valitun jäähdytinyksikön kompressoin-10 tiasteen kompressorikapasiteetti; ja laskettu lämpötilan muutos kulloisenkin kompressorikapasiteetin yksikköä kohti kerrotaan lasketulla komp-ressorikapasiteetilla.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 2-7 mu- 15 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa lasketaan virhesumman arvo, käsittää vaiheen, jossa: summataan virhesumman aikaisempi arvo määritetyn virheen suhteelliseen arvoon plus lasketun virhenopeuden 20 suhteelliseen arvoon.

9. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuk-sen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se \ _ lisäksi käsittää seuraavat vaiheet: 7, määritetään, milloin lisäkompressointiaste tulisi * > 25 lisätä kaikkien niiden erillisten j äähdytinyksiköiden '· '· (10, 12, 14) yhteiseen kompressorikapasiteettiin tai vä- hentää kaikkien niiden erillisten jäähdytinyksiköiden • * · V : (10, 12, 14) yhteisestä kompressorikapasiteetista, jotka niiden vastaavat laitekohtaiset säätöyksiköt (20, 28, 30) 30 ovat aktivoineet; ja liipaistaan mainittu vaihe, jossa yhden jäähdy-* . tinyksikön (10, 12, 14) kompressointikapasiteetin tehon- [ tarverajaa muutetaan, riippuen mainitusta vaiheesta, jos- ‘ * sa määritetään, milloin ylimääräinen kompressointiaste 35 tulisi lisätä aktiivisena olevien erillisten jäähdytinyk- siköiden (10, 12, 14) yhteiseen kompressointikapasiteet- 25 112977 l .t tiin tai poistaa siitä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa muutetaan yhden jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kompressointika- 5 pasiteetin tehontarverajaa, käsittää lisäksi seuraavat vaiheet: osoitetaan se jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), joka vastaanottaa tehontarverajan muutoksen; I lasketaan osoitetulle jäähdytinyksikölle (10, 12, [ 10 14) uusi tehontarveraja, ja lähetetään uusi tehontarveraja osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) laitekohtaiselle säätöyksikölle (26, 28, 30).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jossa osoitetaan se jäähdytinyksikkö (10, 12, 14),joka vastaanottaa tehontarverajan muutoksen, käsittää seuraavat vaiheet: määrätään seuraava jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), jonka on määrä lisätä kompressointiaste; 20 määrätään seuraava jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), jonka on määrä poistaa kompressointiaste; ^ osoitetaan se määrätty seuraava jäähdytinyksikkö ! (10, 12, 14), jonka on määrä lisätä kompressointiaste, siksi jäähdytinyksiköksi (10, 12, 14), joka vastaanottaa ’···* 25 tehontarverajan muutoksen, kun jäähdytinyksiköistä lähte- • * · '. f van jäähdytysnesteen lämpötila on suurempi kuin jäähdy- tysnesteen haluttu lämpötila; ja * * * lm- ί osoitetaan se määrätty seuraava jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), jonka on määrä poistaa kompressointiaste, • V. 30 siksi jäähdytinyksiköksi (10, 12, 14), joka vastaanottaa • · .··*. tehontarverajan muutoksen, kun jäähdytinyksiköistä (10, • · • 12, 14) lähtevän jäähdytysnesteen lämpötila on pienempi ’ * kuin jäähdytysnesteen haluttu lämpötila.

:‘ · 12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen mene- 35 telmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jos-sa osoitetulle jäähdytinyksikölle (10, 12, 14) lasketaan • I 26 112977 uusi tehontarveraja, käsittää seuraavat vaiheet: määritetään osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14. kulloinkin käyttämä kompressointikapasiteetin määrä; ja 5 lisätään osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) laskettu kompressointikapasiteetin määrä osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kulloinkin käyttämän kompres sointikapasiteetin määrään, kun kompressointiaste on määrä lisätä; ja 10 vähennetään osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14. laskettu kompressointikapasiteetin määrä osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) kulloinkin käyttämän kompressointikapasiteetin määrästä, kun kompressointiaste on määrä poistaa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulloinkin käytettävän kompressointikapasiteetin määrään lisättävä laskettu kompressointikapasiteetin määrä on riittävä sisältääkseen osoitetun jäähdytinyksikön (10, 12, 14) suurimman kompres- 20 sointiasteen edustaman kompressointikapasiteetin määrän, ja että kulloinkin käytettävästä kompressointikapasitee-, tin määrästä vähennettävä laskettu kompressointikapasi- ! teetin määrä on riittävä sisältääkseen osoitetun jääh- l » dytinyksikön (10, 12, 14) pienimmän kompressointiasteen. 25

14. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaati- t » ’! muksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että . se lisäksi käsittää vaiheen, jossa: V * tarkistetaan, onko aktiivisen kompressointikapasi teetin muutos tapahtunut ennalta määritellyn ajan kulues-30 sa siinä jäähdytinyksikössä (10, 12, 14), jonka kompres-sointikapasiteetin tehontarverajaa oli muutettu. • I

» * 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, MM tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää seuraa- i » ♦ · * * vat vaiheet: ;"’j 35 määrätään se jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), jonka >1 « kompressointikapasiteetin tehontarverajaa oli muutettu, * ♦ 27 112977 olemaan viimeinen, jonka on määrä lisätä, siinä tapauksessa, että kompressointikapasiteetin tehontarverajaa on nostettu, tai viimeinen, jonka on määrä poistaa, siinä tapauksessa, että kompressointikapasiteetin tehontarvera-5 jaa on alennettu ennalta määritellyn ajan kuluessa; ja valitaan seuraava jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), joka vastaanottaa tehontarverajan muutoksen, joka mainit-i tu valinta poislukee valittavien joukosta sellaisen jääh- I dytinyksikön (10, 12, 14), joka on määrätty olemaan vii- 10 meinen, jonka on määrä lisätä, ja viimeinen, jonka on määrä poistaa.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää seuraa-vat vaiheet: 15 määrätään, että jäähdytinyksikkö (10, 12, 14) ei ole valittavissa vastaanottamaan tehontarverajan lisämuutosta siinä tapauksessa, että jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), jonka muutosta tarkistetaan, ei ole muuttanut aktiivista kompressointikapasiteettiaan ennalta määritellyllä | 20 määrällä ennalta määritellyn ajan kuluessa; ja j valitaan seuraava jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), | .·. joka vastaanottaa tehontarverajan muutoksen, missä mai- I t nittu valinta poislukee valittavien joukosta sellaisen ] jäähdytinyksikön (10, 12, 14), jonka mainittu määräävä 25 elin on määrännyt valintakelvottomaksi. * i

'· : 17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen mene- telmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jos- v : sa valitaan seuraava jäähdytinyksikkö (10, 12, 14), joka vastaanottaa tehontarverajan muutoksen, käsittää vaiheen, :** : 30 jossa: t poisluetaan sellainen jäähdytinyksikkö (10, 12, ' , 14), jolla ei ole käytettävissä tehontarverajan muutoksen edellyttämää kompressointikapasiteettia. ' ' I I I f · * * · ιι·ι· » · 28 112977 I Patentkrav: i