FI112816B - Jäykkä jatkoliitos teräsbetonisten lyöntipaalujen liittämiseksi toisiinsa - Google Patents

Description

112816 Jäykkä jatkoliitos teräsbetonisten lyöntipaalujen liittämiseksi toisiinsa -Sty v förlängningsfog för att sammanfoga slagpälar av armerad betong 5 Keksintö koskee jäykkää jatkoliitosta teräsbetonisten lyöntipaalujen liittämiseksi päittäin toisiinsa, jolloin kumpikin liitokseen tuleva teräsbetonipaalun pää käsittää pääosin suoran päätypinnan ja liitoselimet, jotka koostuvat: paalujen pituussuuntaan nähden poikittaisen reiän muodostavasta vähintään yhdestä ensimmäisestä tasomaisesta liitossilmukasta ja vähintään yhdestä toisesta tasomaisesta liitossilmukasta, 10 jotka liitoksessa ulottuvat paalujen pituussuunnassa toistensa suhteen lomittain ja sijaitsevat vierekkäin oleellisesti yhdensuuntaisina muodostaen liitäntäkohdan, jossa näiden liitossilmukoiden reiät ovat keskenään linjassa; ja kohdakkain sijaitsevien lii-tossilmukoiden läpi menevistä poikkisuuntaisista lukitustapeista.

15 Perinteisesti liitetään teräsbetonipaaluja päittäin toisiinsa lyöntipaalun halutun käyt-töpituuden aikaansaamiseksi. Yleensä jäykässä jatkoliitoksessa kumpikin liitokseen tulevan betonipaalun pää käsittää päätylaatikossa paalun poikkipintaa vastaavan pohjalevyn, johon liitoselimet on kiinnitetty hitsaamalla. Liitoselimet muodostuvat tyypillisesti ulkonevista lukkokaroista, joissa on leveä pää ja siinä ainakin yksi ky-20 seistä pohjalevyä kohti osoittava vastepinta ja vastapuolessa olevista lukkopesistä, jotka on varustettu lukkokaran sisäänsä ottavalla ontelolla ja lukkokarojen pituutta vastaan poikittaisella uralla sekä lukitustapista, joka paalujen liitosta tehtäessä jää uran ja vastepinnan väliin, jolloin se jää asemaansa sitoen paaluosat toisiinsa. Yksityiskohdiltaan tällaisia jatkoliitoksia on lukuisia, mutta eräitä tyypillisiä on kuvattu 25 julkaisuissa FI-76169 ja FI-77710. Näissä tunnetuissa paalujatkoksissa esiintyy lukuisia epäkohtia. Ensinnäkin tunnettujen liitosten rakenne on monimutkainen ja kallis toteuttaa tai käytössä epävarma. Toiseksi sekä lukkopesä että lukkokara on valmistettava koneistamalla ja varsin suurella tarkkuudella ja toiseksi konstruktioissa lukko-osat joudutaan hitsaamaan pohjalevyyn ja/tai tartuntateräksiin, eli eräisiin be-30 toniteräksiin, kuormittavaan voimaan nähden poikkisuuntaisella hitsisaumalla. Tällainen hitsiliitos on lujuuden kannalta epäluotettava ja lisäksi ajaudutaan lämpöjännitysten johdosta paksuun pohjalevyyn. Tällaisten jatkoliitosten rikkoutuessa paalua maahan lyötäessä on juuri hitsin murtuminen tavallisin rikkoutumisen syy. Näin ollen sekä materiaalikustannukset että työkustannukset ovat suuret. Lisäksi 35 lukkopesässä on ulkotilaan avoin syvennys, johon helposti joutuu ja jää makaamaan vettä, joka pakkasessa jäätyy estäen lukkokaran työntymisen kohdalleen. Jään irrottaminen ennen jatkoliitoksen tekemistä on työlästä ja aikaa vievää, mikä hidastaa koko paalutustyötä huomattavasti. Edelleen tällaisen lukkopesiä ja lukkokaroja si- 112816 2 sältävän pohjalevyllisen jatkoliitoksen usein, joko valmistuksesta tai varomattomasta käsittelystä johtuva, kieroksi taipuneen pohjalevyn oikaiseminen suoraksi ja paalun pituutta vastaan kohtisuoraksi teräsbetonipaalun valamisen yhteydessä ei onnistu, koska varsinkaan lukkopesistä ei niiden muodon vuoksi pystytä tunnistamaan oi-5 keaa suuntaa ja ottamaan kiinni oikaisun vaatimaa voimaa varten. Tämä johtaa suureen hylkäysmäärään, koska sekä lukkopesien että lukkokarojen on oltava hyvin pienellä toleranssilla paalun suuntaisia ja pohjalevyn oltava hyvin tarkasti kohtisuorassa paalun pituutta vastaan.

10 Julkaisuissa SE-448 177 ja WO-92/14885 on kuvattu aivan erityyppisiä betonipaalu-jen jatkoliitoksia, joissa lukkotapit muodostuvat paalun pituussuunnassa kaarevista pulteista vastaavissa urissa, ja vastaavasti poikkileikkausmuodoltaan kaksoislohen-pystön muotoisista taivutettavista sauvoista, jotka ulottuvat paalujen päätyjen toisiaan vastapäätä oleviin uriin. Näillä ratkaisuilla on samat ongelmat ja haittapuolet 15 kuin edellä selostetuilla tavallisimmilla rakenteilla.

Julkaisussa GB-2 206 367 on kuvattu edellä olevasta hieman poikkeava paalujen jat-koliitos, jossa koostuu nimenomaan vain yhdestä liitoselimestä paalun poikkipinta-alan keskellä. Tämä vaatii huomattavan paksua materiaalia olevat liitososat ja rat-20 kaisu on varsin epäedullinen nurjahdusta vastaan. Liitoselimet koostuvat ensimmäisessä toteutusmuodossa toisen paalun päästä ulkonevasta liitossilmukasta koiraspuo-: leisena osana ja toisen paalun päähän upotetusta liitossilmukasta, joka on kiinnitetty päätylaatikkoon, naaraspuoleisena osana. Lomittain menevien liitossilmukoiden reiän läpi työnnetään lukkokiila. Toisen toteutusmuodon mukaan molempien paalujen . 25 päässä on levymateriaalista muodostettu syvennys naaraspuoleisena osana sekä paa lun poikki menevä reikä, jolloin paalut liitetään yhteen vastakkain sijaitseviin syvennyksiin uppoavan koiraspuoleisen pitkänomaisen mutta muutoin irrallisen silmukan ja sen aukon läpi menevällä kahdella lukkokiilalla. Sekä ensimmäisessä että toisessa toteutusmuodossa on käytetty sellaista naaraspuoleista osaa tai vastaavasti * 30 kahta naaraspuoleista osaa, jotka sisältävät erittäin helposti jäätyvät, mutta hyvin ' hankalasti jäästä puhdistettavat syvennykset. Liitoselimien keskisen sijainnin vuoksi , julkaisussa on käytettävä lukkokiilaa, joka vielä lisää liitossilmukoiden materiaali- ; paksuutta suuren voiman vuoksi. Kiilamainen lukkotappi pyrkii myös irtoamaan paalua maahan lyötäessä. Lisäksi naaraspuoleisen liitoselimen sisältävän paalun be-: · 35 tonivalu on ongelmallista, koska rakenteessa on betonin läpi meneviä reikiä ja auk- : koja, jotka edellyttävät muottielimiä betonivalua varten. Toisen toteutusmuodon haittana voidaan vielä sanoa, että irrallisen silmukan paikalleen asettaminen työmaalla on sekä vaikeaa että vaarallista. Irralliset lisäosat voivat myös kadota. Jul- 112816 3 kaisussa kuvatut osat on valmistettava koneistamalla, kuten muissakin tekniikan tason mukaisissa rakenteissa. Edelleen kuvatun ratkaisun mukaista pohjalevyä on mahdotonta oikaista ja saada liitoselimiä tarkasti paalun pituuden suuntaiseksi, jos pohjalevy on valmistuksessa tai sitä myöhemmin käsiteltäessä taipunut tai tullut kie-5 roksi. Tämäkin ratkaisu on siten sekä kallis että epäkäytännöllinen.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan teräsbetonisten lyöntipaalujen välinen jäykkä ja luja jatkoliitos. Keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on tällainen jatkoliitos, jossa kumpikin liitokseen tuleva paalun päätyosa sisältää liitos-elimiä varten mahdolli-10 simman pienet syvennykset, joihin vesi voisi jäätyä. Tavoitteen mukaan paalujen päätyosissa ei myöskään tulisi olla pitkiä läpimeneviä reikiä, joihin vesi voisi jäätyä. Edelleen tämän tavoitteen mukaan mahdollisten syvennysten tulisi olla sen muotoisia ja siten sijaitsevia, että niiden puhdistus mahdollisesti kuitenkin muodostuvasta jäästä on mahdollisimman helppoa. Keksinnön toisena tavoitteena on tällainen jat-15 koliitos, joka olisi mahdollisimman luja myös nurjahdusta vastaan. Keksinnön kolmantena tavoitteena on tällainen jatkoliitos, joka tarvittaessa olisi purettavissa ja edullisimmin vastaavalla tavalla kuin se kootaan, mutta jolla ei silti olisi taipumusta löystyä ja irrota iskujen vaikutuksesta lyötäessä paalua maahan. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on tällainen jatkoliitos, joka olisi tehtävissä myös purkamattomaksi, 20 mikäli purkamismahdollisuutta ei tarvita tai se on jossain erikoiskäytössä epäedullista. Keksinnön viidentenä tavoitteena on tällainen jatkoliitos, jossa liitoselimet, eli päittäin tulevien paalujen toisiinsa kiinnitettävät osat, voitaisiin valmistaa joko ko-,:. konaan ilman koneistusta tai ainakin mahdollisimman pienellä määrällä koneistusta ja silti saavuttaa riittävä tai hyvä tarkkuus. Keksinnön kuudentena tavoitteena on . ’. 25 tällainen jatkoliitos, jossa vältetään kaikki sellaiset paalun pituuteen nähden poikki- ; _ * suuntaiset hitsisaumat, joihin paalujen toisiinsa liittäminen aiheuttaa vetojännityksiä.

•' · ‘ Keksinnön seitsemäntenä tavoitteena on tällainen jatkoliitos, jonka betonivalussa ei . · : olisi tarpeen huomioida betonin läpi meneviä reikiä ainakaan kaikissa toteutusmuo doissa. Keksinnön kahdeksantena tavoitteena on tällainen jatkoliitos, jossa tarvitta-: : 30 essa voitaisiin käyttää kokonaan tai osittain pohjalevytöntä päätylaatikkoa. Tämän T ,* suhteen myönnytään siihen, että keksinnön seitsemännestä tavoitteesta voidaan täl- .:. löin joutua tinkimään, eli betonivalua varten voidaan tarvita jonkinlai- nen/jonkinlaisia muotin lisäosa/lisäosia. Keksinnön yhdeksäntenä tavoitteena on tällainen jatkoliitos, jossa liitoselimet saadaan helposti teräsbetonipaalun valamisen : : 35 yhteydessä vaaditulla tarkkuudella paalun pituuden suuntaisiksi ja myös mahdolli- : nen taipunut pohjalevy suoristetuksi. Vielä keksinnön tavoitteena on jatkoliitos, jon- * * ka rakenneosat ovat mahdollisimman yksinkertaiset ja yksinkertaiset valmistaa ja 112816 4 jonka liitoksen tekeminen työmaalla hankalissakin olosuhteissa olisi nopeaa, yksinkertaista ja varmaa.

Edellä kuvatut ongelmat saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saadaan 5 riittäviltä osin toteutettua keksinnön mukaisella jatkoliitoksella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että sen mukaisessa liitosrakenteessa voidaan eri paalujen toisiinsa kiinnitettävät liitososat valmistaa yksinkertaisesti sopivan 10 tyyppisestä terästangosta joko pelkästään taivuttamalla, joka kappale toimii myös samalla tartuntateräksenä, tai käyttämällä sen jatkeena pitkittäisellä ja siten lujalla ja kestävällä hitsillä kiinnitettyä tartuntaterästä. Koneistustyövaiheita tai puristustyö-vaiheita ei tarvita joko lainkaan tai enintään volyymiltaan vähäistä jonkin yksittäisen pienen pintaosuuden viimeistelytyöstöä. Keksinnön toisena etuna on se, että sen 15 mukaisessa liitosrakenteessa on liitossilmukoiden ja lukitustapin alueella, lukitus-tappia ja vastapäisen paalun liitossilmukoita varten, vain matalat ja ulospäin suurelta pinta-alaltaan avoimet kourut, joihin vesi ei helposti jää makaamaan eikä siten myöskään jäädy. Mikäli kouruihin kuitenkin vettä jäätyy on kourun puhdistus sen pyöreän muodon ja avoimuuden vuoksi hyvin helppoa. Keksinnön etuna on myös 20 se, että sen mukaiset liitoselimet ulkonevat paalujen päistä vain hyvin vähän, jolloin ne eivät helposti vaurioidu kolhittaessakaan. Lisäksi ainoa pinta, jonka pinnanlaa-' ; dulla on merkitystä, eli liitossilmukoiden sisäpinta, osoittaa sen kiinnitysalustana olevan paalun suuntaan ollen varsin hyvin suojattu. Keksinnön mukainen jatkoliitos on myös luja esim. paalun nurjahdusta vastaan, koska jatkoliitoksessa on useita etäi-. 25 syyden päässä toisistaan ja vähintään etäisyyden päässä paalun keskilinjasta olevia liitäntäkohtia. Tämä liitäntäkohtien välimatkat antaa toisiinsa liitettyjen paalujen yhdistelmälle hyvät ominaisuudet ja samalla voidaan liitososien materiaalipaksuuksia pienentää lujuuden heikkenemättä. Keksinnön etuna ovat myös ne seikat, että rakenteesta voidaan järjestää lukitustappien irrotettavuus tai vaihtoehtoisesti irrottamat-: 30 tomuus, että paalun pää voidaan tarpeen mukaan muodostaa paitsi pohjalevylliseksi i myös kokonaan tai osittain pohjalevyttömäksi. Edelleen keksinnön etuna on se, että ulkonevat liitossilmukat mahdollistavat niiden suuntaamisen paalun pituussuuntaisten sivujen tai särmien suuntaiseksi ja niihin tarttumisen mahdollisen pohjalevyn mahdollisen kierouden tms. oikaisemiseksi ja pohjalevyn saamiseksi kohtisuoraan i 35 paalun pituutta vastaan. Erityisolosuhteita varten voidaan keksinnön mukaisessa ra-; kenteessa liitoselimet valmistaa ongelmitta esim. ruostumattomasta teräksestä, kos ka esille tulevia pintoja on vähän eikä ole tarvetta eri tyyppisten terästen hitsausta toisiinsa, mikä aiheuttaisi ongelmia.

5 112816

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

5 Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen jäykän jatkoliitoksen ensimmäisen toteutus-muodon rakennetta, sisältäen yhden liitäntäkohdan useista teräsbetonipaalun päässä olevista liitäntäkohdista, kuvattuna aksonometrisesti ja räjäytyskuvana. Kuvio esittää myös keksinnön mukaisen ensimmäisen ja toisen liitossilmukan ensimmäistä toteutusmuotoa, jossa silmukka muodostuu tartuntabetoniteräksestä.

10

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen jäykän jatkoliitoksen toisen toteutusmuodon rakennetta, sisältäen yhden liitäntäkohdan useista teräsbetonipaalun päässä olevista liitäntäkohdista, kuvattuna aksonometrisesti ja räjäytyskuvana, kuten kuvio 1.

15 Kuviot 3 - 6 esittävät keksinnön mukaisten liitossilmukoiden ja siten liitäntäkohtien sekä lukitustappien erilaisia mahdollisia sijoituksia teräsbetonipaalun poikkipinnalle, paalun pituussuunnassa nähtynä ja toisiinsa liitettyjen paalujen päätypintojen rajapinnan tasossa, periaatteellisena kuviona.

20 Kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen ensimmäisen ja toisen liitossilmukan toista vaihtoehtoista toteutusmuotoa, jossa silmukka on liitetty tartuntabetoniteräkseen, '. ·. liitossilmukan tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa nähtynä ja samassa kuvannos- .:. sa kuin kuviossa 8.

25 Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen ensimmäisen ja toisen liitossilmukan kolmatta ; / vaihtoehtoista toteutusmuotoa, jossa silmukan tankomateriaali samalla aikaansaa · ‘ tartuntabetoniteräkset liitossilmukan tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa nähtynä ja kuvion 1 suunnasta V muut osat poistettuna.

v 30 Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen ensimmäisen ja toisen liitossilmukan neljättä : : vaihtoehtoista toteutusmuotoa, jossa silmukan levymateriaali on liitetty tartuntabe- ‘ · toniteräkseen, liitossilmukan tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa nähtynä ja sa massa kuvannossa kuin kuviossa 8.

: 35 Kuvio 10 esittää poikkileikkausta yhdestä keksinnön mukaisesta liitäntäkohdasta ; liitossilmukoiden keskilinjaa vastaan kohtisuorassa tasossa, leikkauksena pitkin kuvioiden 3 ja 4 tasoa II-II.

112816 6

Kuvio 11 esittää pitkittäisleikkausta yhdestä keksinnön mukaisesta liitäntäkohdasta, vastaten kuvion 4 ja 9 toteutusmuotoa, liitossilmukoiden keskilinjan suuntaisessa tasossa, leikkauksena pitkin kuvioiden 4 tasoa I-I.

5 Kuvio 12 esittää yleisesti ja periaatteenomaisesti teräsbetonipaalun rakennetta sisältäen keksinnön mukaiset liitoselimet, paalun pitkittäisleikkauksena.

Kuviossa 12 on kuvattu yleisesti teräsbetonisen lyöntipaalu ja sen rakenteen pääkomponentit. Ensinnäkin tällaisessa paalussa PI, P2 on vähintään kaksi, mutta 10 yleensä neljä pitkittäistä betonirautaa eli paalun pääteräkset 29, jotka ulottuvat edullisimmin yhtenäisinä paalun pituuden suurimmalle osalle. Nämä pääbetoniraudat 29 ulottuvat paalun mitoista riippuen noin 40 mm - 500 mm päähän paalun päätypin-noista 10. Pääbetonirautojen 29 yhdistelmän ympäri niiden päällipuolella sijaitsee kierrehaka 32, joka muodostaa karkean spiraalikerroksen tai verkoston pääbetoni-15 rautojen ympärille. Lisäksi paalun ainakin yhdessä päässä, mutta yleensä molemmissa päissä K1 ja K2 on jonkin tyyppinen päätylaatikko sekä liitoselimet paalujen jatkamiseksi eli kiinnittämiseksi päittäin toinen toisiinsa aina tarpeen mukaan jäykällä jatkoliitoksella. Paalun materiaalin loppuosa on betonia 27, joka on tartunnassa pää-betonirautoihin 29, kierrehakaan 32, päätylaatikoihin ja liitoselimiin. Tyypillisesti 20 teräsbetonisen lyöntipaalun pituus on useita metrejä ja poikkileikkausmuoto neliömäinen ja mitoiltaan tyypillisimmin välillä 2001200 mm - 3501350 mm. Tosin muunkin kokoisia ja poikkileikkausmuodoltaan toisenlaisia, kuten pyöreitä ja kuusi-' J t kulmaisia paaluja joskus hyvin harvoin käytetään.

‘ 25 Edellä kuvatun tyyppisten teräsbetonisten lyöntipaalujen eli kummankin päittäislii- tokseen tuleva teräsbetonipaalun PI, P2 pää ΚΙ, K2 käsittää pääosin suoran pääty-'.: pinnan 10, erityisesti tasomaiset päätypinnan 10 osuudet, jotka jäykässä jatkoliitok- 4 : sessa asettuvat toisiaan vasten. Lisäksi paalujen päissä ΚΙ, K2 on liitoselimet, jotka koostuvat ensinnäkin paalujen pituussuuntaan Lp nähden poikittaisen reiän muodos-V: 30 tavista ensimmäisistä tasomaisista liitossilmukoista 1 ja paalujen pituussuuntaan Lp “'· nähden poikittaisen reiän muodostavista toisista tasomaisista liitossilmukoista 2.

Nämä liitossilmukat 1, 2 ulottuvat valmiissa liitoksessa paalujen pituussuunnassa ·”’ toistensa suhteen lomittain ja sijaitsevat vierekkäin oleellisesti yhdensuuntaisina muodostaen liitäntäkohdan 9. Jokaisessa liitäntäkohdassa 9, jossa liitossilmukoiden 35 tasot Tl ja T2 ovat ainakin pääasiassa yhdensuuntaiset ja liitossilmukat 1, 2 tarkoite-‘ tulla tavalla lomittain, ovat näiden liitossilmukoiden reiät 3, 4 keskenään linjassa Lt.

Huomautetaan, että viitenumerolla 9 tarkoitetaan liitäntäkohtia yleisesti, kun ei ole tarpeen erotella eri liitäntäkohtia toinen toisistaan ja täsmennettyjä viitenumerolta 112816 7 9a, 9b, 9c, 9d käytetään vain silloin kun on tarkoitus erottaa jokin tai jotkut liitäntä-kohdat muista liitäntäkohdista.

Lisäksi liitoselimet käsittävät lukitustappeja 6, jotka menevät vierekkäin ja lomittai-5 sessa asennossa sijaitsevien liitossilmukoiden 1, 2 toistensa kanssa linjassa Lt olevien reikien 3, 4 läpi. Lukitustapit 6 on järjestetty asettumaan pituudeltaan M poikittaiseen asentoon ja edullisesti kohtisuoraan asentoon paalun pituuteen Lp nähden. Keksinnön mukaisessa jatkoliitoksessa ovat lukitustapit 6 edullisesti poikkileikkaukseltaan oleellisesti pyörältä ja pituudeltaan M suoria ja pääasiassa tasapaksuja. 10 Tällaiselta lukitustapilla ei ole taipumusta löystyä ja irrota liitossilmukoiden rei’istä 3, 4 kun jäykällä jatkoliitoksella muodostettua paaluyhdistelmää P1+P2 juntataan maahan eikä lukitustappia tarvitse paikalleen lyöntiä, joka tapahtuu suunnassa F, varten asetella keskilinjansa Lt ympäri oikeaan asentoonsa. Lukitustapin halkaisija G2 on tällöin oleellisesti yhtä suuri kuin liitossilmukoiden reikien 3, 4 yhdessä muo-15 dostaman tappireiän 31 halkaisija Gl. Lukitustappi 6 voidaan tietenkin varustaa esim. kapeilla pituussuuntaisilla harjanteilla ja urilla, joiden harjanteiden ulkolä-pimitta tapissa on hieman suurempi kuin tappireikien halkaisija Gl, jolloin harjanteiden osittain plastinen ja osittain kimmoinen muodonmuutos, kun tappi lyödään suunnassa F tappireikään 31, lukitsee lukitustapin 6 tehokkaasti paikalleen. Toinen 20 tapa lukitustapin 6 varmemmaksi lukitsemiseksi paikalleen on muodostaa tapin si-säänmenopää 36 lukitustapin pituussuuntaisella uralla tai syvennyksellä ja sijoittaa siihen kiila, jonka kärki osoittaa tapin sisälle varsiosan suuntaan ja leveämpi pää ,;. samaan suuntaan kuin sisäänmenopää. Kun lukitustappia paikalleen lyötäessä kiilan 21 leveämpi pää järjestetään osumaan paalussa PI, P2 olevan lukitustapin reiän pohjas- 25 sa olevaan vastepintaan, leviää lukitustapin sisäänmenopään osuus ja puristuu tiu-'t · kasti plastisen muodonmuutoksen vaikutuksesta liitossilmukoiden reikien 3, 4 sisä pintaa 7 vasten. Muitakin valmistustapoja on löydettävissä. Näitä lukitustapin var-: : mistuskeinoja voidaan käyttää kuvioiden 3-4 ja 6 toteutusmuotojen yhteydessä. Jos taas halutaan lukitustapista 6 tarvittaessa irrotettava, järjestetään esimerkiksi kuvioi-30 den 5 ja 6 toteutusmuodoissa liitossilmukoiden reikien 3, 4 linjassa Lt paaluun Pl, P2 läpimenevät reiät, jolloin lukitustappi on sisäänmenoaukon 11 vastakkaisesta !. suunnasta F2 lyötävissä pois liitossilmukoiden reikien 3, 4 muodostamasta tappirei- ästä 31. Lukitustapin pituus M on kuvioiden 3-4 ja 6 toteutusmuodoissa likimain paalun läpimitan R puolikas tai jonkin verran lyhyempi ja kuvion 5 toteutusmuodos-: i;': 35 sa likimain paalun läpimitan R suuruinen tai jonkin verran lyhyempi.

> i I

I I

Keksinnön mukaan jokaisessa mainitussa liitäntäkohdassa 9 on jatkoliitoksen ensimmäisen teräsbetonipaalun Pl päässä K2, K1 vähintään kaksi ensimmäistä ta- 112816 8 somaista liitossilmukkaa 1 ja jatkoliitoksen toisen teräsbetonipaalun P2 päässä ΚΙ, Κ2 vähintään kaksi toista tasomaista liitossilmukkaa 2. Edelleen keksinnön mukaan on jatkoliitoksessa on vähintään kaksi tällaista liitäntäkohtaa 9a, 9c tai 9b, 9d järjestettynä tukietäisyyden W päähän paalun keskilinjasta 13 tai puolittajatasosta 12.

5 Vaikka liitäntäkohdat 9a - 9d olisivatkin tukietäisyyden W päässä puolittajatasosta 12 ovat kuitenkin aina kaikki liitäntäkohdan jonkin oleellisen etäisyyden päässä paalun PI, P2 keskilinjasta, vaikkakin tämä viimeksi mainittu etäisyys on suuruudeltaan toinen kuin mainittu tukietäisyys W. Puolittajataso tai puolittajatasot 12 ovat paalun keskilinjan 13 kautta kulkevia tasoa ja normaalisti tarkoitetaan kahta tällaista 10 toisiaan vastaan kohtisuoraa puolittajatasoa, jotka ovat kuvioissa lisäksi kohtisuorassa paalujen sivupintoja 13a - 13d vastaan. Jos paalun poikkileikkausmuoto ei ole neliömäinen tai suorakaide suhtautuvat edellä olevallatavalla määritellyt puolittajatasot tietenkin soveltuvasti paalun kaarevaan tai muulla tavoin kulmikkaaseen ulkopintaan.

15

Liitäntäkohdalla 9 siis edellä olevan mukaisesti tarkoitetaan kohtaa, jossa toisen paalun P1 päätypinnasta 10 hieman ulkonevat ensimmäiset liitossilmukat 1 tai toiset liitossilmukat 2 ja toisen paalun P2 päätypinnasta 10 hieman ulkonevat ensimmäiset liitossilmukat 1 tai vastaavasti toiset liitossilmukat 2 työntyvät vierekkäin ja lomit-20 tain siten, että ensimmäisten liitossilmukoiden reiät 3 ja toisten liitossilmukoiden reiät asettuvat kohdakkain ja linjaan Lt keskenään aikaansaaden tappireiän 31, joka y. menee siis kahden ensimmäisen liitossilmukan 1 ja kahden toisen liitossilmukan ,reikien 3, 4 kautta ja läpi. Tämä kohdakkain suoraan linjaan asettuminen tarkoittaa sitä, että linja Lt muodostaa myös lukitustapin 6 keskilinjan kun se lyödään paikal-25 leen reikien 3, 4 yhdessä muodostamaan tappireikään. On selvää, että kussakin lii-

> I

; ,* täntäkohdassa voi olla useampiakin liitossilmukoita 1 ja 2. Niitä voi olla kolme tai '; ‘ neljä jompaa kumpaa tai kumpiakin, joten ensimmäisiä ja toisia liitossilmukoita 1, 2 voi aina yhdessä liitäntäkohdassa olla keskenään sama määrä tai eri määrä, kunhan kumpiakin on vähintään kaksi kappaletta.

V: 30 i : Jokaisessa liitäntäkohdassa 9 toiset liitossilmukat 2 ovat vähintään ensimmäisten • ( liitossilmukoiden 1 maksimipaksuutta SI vastaavan etäisyyden päässä toisistaan ja , ensimmäiset liitossilmukat 1 ovat vähintään toisten liitossilmukoiden 2 maksimipak suutta S2 vastaavan etäisyyden päässä toisistaan. Mikäli ensimmäisten liitossilmu-, · · 35 koiden väliset etäisyydet ja/tai toisten liitossilmukoiden väliset etäisyydet ovat täs- ’ ’ ; mälleen yhtä suuret kuin toisten liitossilmukoiden maksimipaksuudet S2 ja vastaa vasti ensimmäisten liitossilmukoiden maksimipaksuudet SI syntyy liitossilmukoiden välille reikien keskilinjan Lt suunnassa tiukka sovitus. Onkin yleensä tarkoituksen- 112816 9 mukaista järjestää liitossilmukoiden mainitut etäisyydet eli välimatkat hieman eli välyksen verran suuremmiksi kuin maksimipaksuudet S1 ja S2. Tämä välys voi olla suuruudeltaan 1 mm - 10 mm, kuten 2 mm - 5 mm. Voidaan kylläkin käyttää huomattavasti suurempiakin välyksiä, kuten aina 20 mm:iin saakka tai niin suurta välys-5 tä, että esimerkiksi kuvion 5 tapauksessa ensimmäiset ja toiset liitossilmukat ovat lukitustappien 6 suunnassa tasan jakautuneina paalun koko paksuudelle. Kuvion 5 toteutusmuodossa tällöin kuvatut neljä liitäntäkohtaa 9a - 9d supistuvat faktisesti kahdeksi liitäntäkohdaksi, joista toinen yhden puolittajatason 12 toisella puolella ja toinen tämän puolittajatason 12 toisella puolella, olipa ensimmäisiä ja toisia liitos-10 silmukoita sitten molempia kahdet tai enemmän. Jossain tapauksissa tämä voi tarkoittaa sitä, että välykset ovat suuremmat kuin mainitut maksimipaksuudet, jolloin liitossilmukoiden mainitut etäisyydet eli välimatkat voivat olla maksimipaksuuksien monikertoja. Kovin harva liitossilmukoiden sijoitus voi tosin tuoda ongelmana luki-tustapin suunnan säilyttämisen sitä paikalleen lyötäessä. Siten nyt uskotaan, että lii-15 tossilmukoiden mainitut etäisyydet eli välimatkat on tarkoituksenmukaista pitää pienempänä kuin kaksin kertaa maksimipaksuudet, mutta muutoin edellä määritellyllä tavalla. Edellä selostettuja suuria liitossilmukoiden suuria välimatkoja ei ole esitetty kuvioissa ja pienet välykset eivät taas ole erotettavissa. Jokaisessa liitäntäkohdassa 9 jokin ensimmäisistä liitossilmukoista 1 on ensimmäisen etäisyyden AI päässä luki-20 tustapin sisääntulokohdasta 11 ja jokin toisista liitossilmukoista 2 on toisen etäisyyden A2 päässä lukitustapin sisääntulokohdasta 11. Tämä toinen etäisyys A2 on vähintään ensimmäisten liitossilmukoiden maksimipaksuuden SI verran suurempi tai vaihtoehtoisesti vähintään ensimmäisten liitossilmukoiden maksimipaksuuden SI verran pienempi kuin ensimmäinen etäisyys AI. Näiden etäisyyksien AI ja A2 ero . ·. 25 noudattaa edullisesti samaa välystä koskevaa sääntöä, jota edellä tässä kappaleessa ': on kuvattu. Kun otetaan huomioon edellä selostettu ensimmäisten liitossilmukoiden . ‘ välimatka ja toisten liitossilmukoiden välimatka ovat kussakin yksittäisessä liitäntä- ? » kohdassa 9 siis ensimmäiset liitossilmukat 1 reikien 3, 4 keskilinjan suunnassa eri > * kohdissa kuin toiset liitossilmukat 2, mikä mahdollistaa ensimmäisten ja toisten lii-30 tossilmukoiden lomittain menon samalla kun toistensa jatkoiksi tulevien kahden : :paalun P1 ja P2 sivupinnat 8a - 8d asettuvat linjaan toistensa kanssa, paaluyhdistel-: i: : mä on siis jäykän jatkoliitoksen yli suora.

Keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaan kukin liitossilmukka 1, 2 muodostuu 35 tankomaisesta teräsmateriaalista, jolloin yksityiskohtaisella muotoilulle on erilaisia v : vaihtoehtoja. Voidaan mm. käyttää materiaalina tavanomaista betoneissa käytettävää ; ‘. i harjaterästä ja taivuttaa se U-muotoiseksi, jolloin U-mutkan sisäpinta muodostaa syntyneen liitossilmukan reiän 3, 4 tai sen osan, kuten kuviossa 2 on esitetty. Tämän 112816 10 U-muotoisen kappaleen pääasiassa yhdensuuntaiset ja paalun päätypinnasta paalun sisäosiin ulottuvat haarat 19a muodostavat samalla jäykän jatkoliitoksen liitoselimien yhden tartuntabetoniteräksen 16. Tässä tapauksessa on esimerkiksi koneistamalla tai edullisimmin puristamalla taivutuksen yhteydessä eliminoitava harjateräksen 5 rihlaus reikien 3, 4 sisäpinnalta 7, jotta lukitustapilla 6 olisi riittävän sileä liukupinta sitä paikalleen lyötäessä. Toisena vaihtoehtona, kuvion 7 mukaisesti, voidaan käyttää U-muotoisia silmukkakappaleita 30, joiden lyhyet haarat 19b ovat yhden harjateräksen kahta puolta sitä vasten ja harjateräksen ja haarojen 19b suuntaisilla hitseillä 20 kiinni tässä tavanomaisessa harjateräksessä, joka muodostaa jäykän jatkoliitok-10 sen liitoselimien yhden tartuntabetoniteräksen 17. Tämän U-muotoisen silmukka-kappaleen mutkan sisäpinta muodostaa liitossilmukan reiän 3, 4 ja kappale voidaan valmistaa joko koneistamalla kiinteästä kappaleesta tähän muotoon tai edullisimmin taivuttamalla sopivan ja halutun poikkipintamuodon omaava tanko tai tangon osa. Silmukkakappaleen 30 pituus La tartuntateräksen 17 suunnassa on vähintään kolme 15 kertaa materiaalipaksuus + reiän 3, 4 halkaisija G1 ja enintään kuusi kertaa materi-aalipaksuus + reiän 3, 4 halkaisija Gl. Kolmantena erityisen edullisena vaihtoehtona on taivuttaa pitkä neliötanko tai suorakaidetanko tai kulmikastanko 33 tarkoituksenmukaiseen U-muotoon, jolloin mutkan sisäpinta muodostaa liitossilmukan reiän 3, 4. Lisäksi tämän tangon 33 molemmat päät, jotka muodostavat haarat 19c, on ak-20 siaalisesti väännetty käsittämään kielteisyyden 21, kuten selvästi on nähtävissä kuvioista 1 ja 8, tai spiraalisuuden ja/tai muovattu käsittämään mutkia 22 ja/tai syvennyksiä ja ulokkeita, kuten kaaviomaisesti on esitetty kuviossa 12. Tällä tavoin muo-:': toillut pääasiassa U-muotoisen kulmikastangon 18 haarat 19c pysyvät pituussuuntai- sessakin veto- tai puristusjännityksessä erinomaisessa tartunnassa betoniin, joten 25 haarat toimivat samalla jäykän jatkoliitoksen liitoselimien yhtenä tartuntabetonite- , ; räksenä 18. Neljäntenä vaihtoehtona, kuvion 9 mukaisesti, muodostaa liitossilmukka • · . ’ on lähteä levykappaleesta ja koneistaa siihen reikä 3, 4 ja edelleen tämän reiän kans- sa linjaan reunasyvennys 35, jolloin muodostuu kaksi haaraa 19d sisältävä silmuk- I · * ·' kakappale 34. Haaroihin 19d hitsataan niiden suuntaisilla hitseillä 20 kiinni harjate- 30 räksen muodostama yksi tartuntabetoniteräs 17. Kaikissa näissä tapauksissa on tar-ν'.: tuntabetoniteräksen 16, 17, 18 pituus Lb mitattuna paalun päätypinnasta 10 paalun v : sisällepäin, olipa se aikaansaatu millä edellä kuvatulla tavalla tahansa, oleellisesti pienempi kuin paalun PI, P1 pituus Lp, mutta vähintään yhtä suuri kuin paalun ul-_' ’'; koinen läpimitta R. Yleensä tartuntabetoniterästen tämä pituus Lb on suurempi kuin 35 paalun läpimitta R tai puolitoista kertaa R tai kaksi kertaa R tai kolme kertaa R, : : : mutta useimmiten pienempi kuin kymmenen kertaa R tai kuusi kertaa R. Tavallisia •, ’ · tartuntabetoniterästen pituuksia Lb on välillä 350 mm ja 700 mm. Tällä keksinnön mukaisella tavalla aikaansaatujen U-muotoisten liitossilmukoiden 1, 2 materiaali- 112816 11 paksuudet SI, S2 ovat tyypillisesti suuruusluokkaa 10 mm - 20 mm ja edullisesti 12 mm - 15 mm. Tartuntabetoniteräkset 16, 17, 18 ottavat vastaan jäykästä jatkoliitok-sesta aiheutuvat voimat, mutta ne eivät ota osaa itse paalun varsinaiseen lujuuteen, jota varten paalun betonin 27 sisällä on pääbetoniraudat 29, kuten aikaisemmin tässä 5 tekstissä on selostettu. Itse asiassa tartuntabetoniterästen 16, 17, 18 paalun sisälle-päin osoittavien osuuksien ja pääbetonirautojen 29 päätypintoja kohti osoittavien päätyosuuksien tulee teräsbetonisessa lyöntipaalussa PI, P2 sijoittua jonkin verran lomittain, mutta vain osalle tartuntabetoniterästen pituudesta Lb, kuten kuviosta 12 on todettavissa. Tartuntabetoniterästen 16, 17, 18 ja pääbetonirautojen 29 lomitus-10 alueella niiden tulee olla lähellä toisiaan, mutta ei mielellään kosketuksissa toisiinsa ei missään tapauksessa toisiinsa kiinnitettynä ja lisäksi pääbetonirautojen tulisi olla pääpiirteittäin tartuntabetoniterästen ja paalun lähimmän sivupinnan välissä, kuten kuviossa 12 on esitetty. Näin ollen teräsbetonisissa lyöntipaaluissa on tyypillisesti vähintään sama määrä pääbetonirautoja ja tartuntabetoniteräksiä. Vain kuvatulla ra-15 kenteella ja järjestelyllä saadaan näistä lyöntipaaluista riittävän lujia ja samalla joustavia.

Liitossilmukoiden maksimipaksuus SI, S2 ulottuu oleellisesti liitossilmukoiden 1, 2 koko kehän ympäri, eli liitossilmukoiden reikää ympäröivä materiaali on paksuudel-20 taan pääpiirteittäin tasaista, kuten pyörö-, suorakaide- ja neliötangoilla aina on. Tämä tasapaksuus edistää liitossilmukoiden lomittain menemistä samoin kuin niiden pysymistä puhtaana jäästä ja tarvittaessa puhdistamista. Edullisesti liitossilmukoiden mainitun reiän 3, 4 sisäpinnan se osuus 7, joka osoittaa kyseisen liitossilmukan kiinnitysalustana olevan teräsbetonipaalun PI, P2 suuntaan, on muodoltaan puoli- , . 25 ympyrä, jolloin kussakin liitäntäkohdassa 9 lomittain sijaitsevien liitossilmukoiden > * ‘. mainitut puoliympyrät yhdessä muodostavat ympyrämäisen reiän 3, 4 lukitustappia 6 varten. Tämä lomittaisten ensimmäisen ja toisen liitossilmukan 1, 2 kohdakkain ja linjaan Lt asettuvien reikien 3,4 yhdessä muodostaman pyöreän tappireiän 31 syntymistäpä ilmenee ja on ymmärrettävissä erityisen selvästi kuviosta 8.

30 ; : Lisäksi keksinnön mukaisilla ensimmäisillä liitossilmukoilla 1 toisilla liitossilmu- : koilla 2 on pieni ulkonema E paalun tasomaisista päätypinnasta 10. Jäykkään jatko- ,7. liitokseen tulevien vastakkaisten paalujen PI, P2 päissä olevilla liitossilmukoilla 6 ’'. on oleellisesti samat ulkonemat E, mikä tarkoittaa sitä, että kaikilla liitossilmukoilla 35 1, 2 on oleellisesti yhtä suuret ulkonemat E kiinnitysalustana olevan paalunsa ta- · Sörnäisestä päätypinnan 10 osuudesta. Tällöin liitossilmukoiden reikien 3, 4 keski- :linjat Lt ja siten myös lukitustapin 6 keskilinja sijoittuu tasomaisen päätypinnan 10 112816 12 osuuden kohdalle. Tällä ratkaisulla liitossilmukoiden vaurioitumisriski on pieni, mitä edesauttaa aikaisemmin kuvattu liitossilmukoiden rakenne.

Jäykässä jatkoliitoksessa voi olla keksinnön mukaan kaksi liitäntäkohtaa 9a, 9c tai 5 9b, 9d, joiden liitossilmukoiden reikien linjat Lt ovat yhdensuuntaiset. Tällainen liitos voidaan ajatella kuvioiden 3-5 avulla, jättämällä liitokseen vain kaksi diago-naalisuunnassa vastapäätä toisiaan olevaa liitäntäkohtaa. Liitoksessa voi olla ja usein onkin neljä liitäntäkohtaa 9a - 9d, joista jokainen on tukietäisyyden W päässä vähintään yhdestä aikaisemmin selostetusta puolittajatasosta 12. Kuvioiden 3 ja 4 10 toteutusmuodoissa peräkkäiset liitäntäkohdat 9a 9d ovatkin yhden tukietäisyyden W päässä kulloinkin perättäisestä puolittajatason 12 osasta, joka sijaitsee ulospäin keskilinjasta 13, kun taas toisia puolittajatasoja liitäntäkohdat sivuavat vaikkakin liitäntäkohtien keskipisteet ovat eri suuruisen tukietäisyyden W päässä näistä puolit-tajatasoista. Kuvioiden 5 ja 6 toteutusmuodoissa liitäntäkohdat ovat samanaikaisesti 15 selvän ja oleellisen tukietäisyyden W päässä molemmista puolittajatasoista 12. Näissä liitäntäkohdissa liitossilmukoiden reikien linjat Lt ovat esimerkiksi vuorotellen poikittaiset viereisten liitäntäkohtien reikien linjoihin Lt nähden ja ristikkäisesti vastakkaisissa liitäntäkohdissa linjat Lt ovat yhdensuuntaiset, kuten kuvioissa 3-4 ja 6 on näytetty. Kuviossa 5 on kuvattu vaihtoehtoinen järjestely, jossa aina kaksi vie-20 reistä liitäntäkohtaa 9a ja 9b, 9c ja 9d ovat parittain linjassa keskenään muodostaen kaksi liitäntäkohtien paria 23a ja 23b. Kummassakin liitäntäkohtien pareissa 23a, 23b liitossilmukoiden 1, 2 reikien 3, 4 linjat Lt ovat yhdensuuntaiset, eli ensimmäi-: sen parin 23a linja Lt on yhdensuuntainen toisen parin 23b linjan Lt kanssa. Kun :. liitäntäkohtien pareissa suurennetaan ensimmäisten liitossilmukoiden ja toisten lii- 25 tossilmukoiden 1, 2 aikaisemmin käsiteltyä välimatkaa suuremmaksi kuin silmukoi- ; den maksimipaksuudet SI, S2, muodostaa kumpikin em. liitäntäkohtien pareista 23a, 23b lopulta vain yhden liitäntäkohdan, koska niiden osia ei voida enää erottaa toisitaan. Kumpikin liitäntäkohtien pari 23a ja 23b on tukietäisyyden W päässä niiden välisestä puolittajatasosta 12, mutta kuvion 5 tapauksessa yksittäiset liitäntä-30 kohdat ovat tukietäisyyden päässä myös toisesta puolittajatasosta. Viimeksi mainit-• . · tua ehtoa ei kuitenkaan ole pakollista täyttää varsinkin, jos liitäntäkohtien parit 23a : s; : ja 23b ulottuvat niiden välisen puolittajatason suunnassa oleelliselle osalle paalun . ·. läpimittaa R. Paalun poikkileikkauksen ollessa pääosin neliömäinen ja jatkoliitoksen _ * ': käsittäessä kaksi tai neljä liitäntäkohtaa, ovat kussakin liitäntäkohdassa 9 vaihtoeh- 35 toisesti liitossilmukoiden mainitut tasot Tl, T2 oleellisesti yhdensuuntaiset teräsbe-: tonipaalun yhden sivupinnan 8a tai 8b tai 8c tai 8d kanssa ja liitossilmukoiden rei- · kien linja Lt kohtisuorassa tätä sivupintaa vastaan, kuten nähdään kuvioista 3-5, tai liitossilmukoiden mainitut tasot Tl, T2 ovat oleellisesti teräsbetonipaalun pitkittäis- 112816 13 särmien 14 välisen diagonaalin 15a, 15b suuntaisia, kuten nähdään kuviosta 6. Kuvioiden 5 ja 6 toteutusmuodoissa voidaan lukitustapille järjestää paalun materiaaliin läpimenevät reiät, jolloin lukitustapit 6 ovat tarvittaessa irrotettavissa paikaltaan lyömällä sisäänlyöntisuuntaan F1 verrattuna vastakkaiseen irrotussuuntaan F2.

5

Teräsbetonipaalujen päissä ΚΙ, K2 on päätylaatikot 24, jotka käsittävät paalun Pl, P2 päätä K1 ja K2 paalun sivupintoja 8a - 8d pitkin ympäröivän ja levymäistä materiaalia olevan kehyksen 25 sekä mahdollisesti sivupintoja vastaan pääasiassa kohtisuoran pohjalevyn 26. Keksinnön mukaan on teräsbetonipaalun päässä ΚΙ, K2 10 kunkin liitäntäkohdan 9 alueella kourumainen syvennys 5, joka on liitossilmukoiden 1 tai 2 reikien mainitun linjan Lt suuntainen ja jonka syvyys D paalun Pl tai P2 tasomaisesta päätypinnasta 10 on vähintään yhtä suuri kuin tässä liitäntäkohdassa vastakkaisen paalun päässä olevien liitossilmukoiden 2 tai 1 ulkonema E sen paalun P2 tai Pl tasomaisesta päätypinnasta 10. Syvennyksen 5 leveys B on vähintään yhtä 15 suuri kuin liitossilmukoiden leveys C paalujen tasomaisen päätypinnan 10 suunnassa. Syvennys 5 ulottuu vähintään teräsbetonipaalun yhdelle sivupinnoista 8a - 8d joko samalla edellä määritellyllä poikkipinnalla B, D, kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty tai vaihtoehtoisesti pienemmällä poikkipinnalla, kuten lähes lukitustapin poik-kimittaa G2 vastaavalla poikkipinnalla, kuten on esitetty kuviossa 11. Kourumaiset 20 syvennykset 5 ulottuvat reikien mainittujen linjojen Lt suunnassa paalun yhdeltä sivupinnalta 8a, 8b, 8c, 8d toiselle sivupinnalle 8c, 8d, 8a, 8b tai 8b, 8c, 8d, 8a, mahdollistaen lukitustapin 6 läpilyönnin, kuten tässä tekstissä on aikaisemmin selostettu.

:. Teräsbetonipaalujen päätylaatikko 24 voi keksinnön mukaan olla täysin pohjalevy- ; , 25 tön, jolloin kourumaiset syvennykset 5 samoin kuin tasomaiset päätypinnat 10 ovat ‘. . kokonaisuudessaan betonimateriaalista 27 muodostuvia ja päätylaatikossa on pelkäs- ; ,* tään kehys 25. Vaihtoehtoisesti päätylaatikko voi olla pohjalevyllisen, jolloin vähin- ‘‘ tään tasomaiset päätypinnat 10 on muodostettu metallilevystä tai metallivalusta, joka ’ · ’ ‘ muodostaa pohjalevyn 26. Pohjalevy 26 on esimerkiksi hitsattu kiinni kehykseen 25.

30 Tässä tapauksessa kourumaiset syvennykset 5 on muodostettu joko betonimateriaa-; ; lista 27, jolloin pohjalevy 26 saa aikaan pelkästään päätypintojen 10 tasomaiset : : osuudet, tai vaihtoehtoisesti metallilevystä tai metallivalusta 28, jolloin pohjalevy 28 ... kattaa sekä päätypintojen 10 tasomaiset osuudet että syvennykset 5. Siinä tapaukses sa, että päätylaatikossa on pohjalevy 26 tai 28 ovat liitossilmukat 1 ja 2 tyypillisesti 35 hitsattu kiinni pohjalevyyn olipa liitossilmukoiden rakenne mikä tahansa edellä ku-: : : vatuista. Jos pohjalevy 26 on tyyppiä, joka jättää kourumaiset syvennykset 5 avoi- ; , miksi betonin rajaamiksi, hitsataan liitossilmukat pohjalevyn siihen reunaan, joka rajautuu syvennykseen tai sillä kohtaa olevaan pohjalevyn koloon. Päätypinnan 10 112816 14 täysin kattavan pohjalevyn 28 tapauksessa liitossilmukat hitsataan hitseillä 37 pohja-levyn reikiin, joiden läpi liitossilmukat tai niiden haarat 19a, 19b, 19c tai itse sil-mukkakappale 34 menee.

5 Jatkoliitosta varten voi ensinnäkin paalun ensimmäisessä päässä K1 olla pelkästään ensimmäisiä liitossilmukoita 1 ja paalun K2 toisessa päässä pelkästään toisia liitos-silmukoita 2. Ensimmäiset ja toiset liitossilmukathan 1, 2 ovat edellä selostetun mukaisesti muutoin samanlaisia paitsi, että niiden etäisyydet lukitustapin sisääntulo-kohdasta 11 eroavat määritellyllä tavalla, mikä on tarpeen niiden lomittain menemi-10 selle. Siten tässä liitossilmukoiden sijoitustavassa paalun ensimmäisessä päässä K1 kaikki liitossilmukat 1 jokaisessa liitäntäkohdassa ovat etäisyyden AI ja A1+S2 ja mahdollisesti A1+2*S2 jne., jos liitäntäkohdissa on useampia liitossilmukoita kuin kaksi kappaletta, päässä sisääntulokohdasta 11. Paalun toisessa päässä K2 vastaavasti kaikki liitossilmukat 2 jokaisessa liitäntäkohdassa ovat etäisyyden A2 ja 15 A2±S1 ja mahdollisesti A2±2*S1 jne., päässä sisääntulokohdasta 11. Edellä maini tussa ratkaisussa joudutan kuitenkin paalun pään oikea tyyppi tarkistamaan, joten edullisempana ratkaisuna on se, että paalun molemmissa päissä K1 ja K2 on sekä ensimmäisiä liitossilmukoita 1 että toisia liitossilmukoita 2, muodostaen parillisen määrän liitäntäkohtia 9 liitokseen tulevan toisen paalun toisten ja vastaavasti en-20 simmäisten liitossilmukoiden 2 ja 1 kanssa. Tässä keksinnön mukaisessa sijoittelussa joka toisessa liitäntäkohdassa, esim. liitäntäkohdissa 9a ja 9c, tai liitäntäkohtien toisessa parissa, esim. parissa 23a, ovat ensimmäisten liitossilmukoiden 1 etäisyyden ·.·. AI ja A1±S2 ja mahdollisesti A1±2*S2 jne., jos liitäntäkohdassa on useampia lii tossilmukoita kuin kaksi kappaletta, päässä sisääntulokohdasta 11. Vastaavasti on ; v. 25 joka toisessa muussa liitäntäkohdassa, esim. liitäntäkohdissa 9b ja 9d, tai liitäntä-’. ‘. kohtien toisessa parissa, esim. parissa 23b, ovat toisten liitossilmukoiden 2 etäisyy- ; det A2 ja A2±S1 ja mahdollisesti A2±2*S1 jne., jos liitäntäkohdassa on useampia ’; ’; ’ liitossilmukoita kuin kaksi kappaletta, päässä sisääntulokohdasta 11. Tässä toteutuk- ' ' ' sessa paalujen päät K1 ja K2 ovat samanlaiset ja on tarpeen enintään kiertää paalua 30 P2 keskilinjan 13 ympäri sen ensimmäisten liitossilmukoiden 1 ja toisten liitossil-: :: mukoiden kohdistamiseksi suunnassa F3 toisen paalun P1 toisiin liitossilmukoihin 2 : : ja vastaavasti ensimmäisiin liitossilmukoihin. Tämän jälkeen lyödään lukitustapit 6 , · ·. paikalleen suunnassa F1, kuten kuvioista 1 ja 2 on nähtävissä.

35 Teräsbetonipaalun valun yhteydessä ja keksinnön mukaista jatkoliitoselintä käytet-',: : täessä ja erityisesti jatkoliitoksen käsittäessä neljä erillään toisistaan ja tukietäisyy- :' ·. : den W päässä paalun keskilinjasta 13 olevaan liitäntäkohtaa 9 tai kaksi erillään toi sistaan ja tukietäisyyden W päässä paalun puolittajatasosta 12 olevaan liitäntäkohtaa 112816 15 9, voidaan nämä liitäntäkohdat muodostaviin liitossilmukoihin 1 ja 2 tarttua sopivilla vastekappaleilla, joita tässä tekstissä ei ole tarpeen selostaa, mutta jotka ottavat ohjauksen betoni valumuotista. Kun vastekappaleet kiristetään paikalleen ne asettavat liitossilmukat 1, 2 oikeaan asentoonsa eli paalun pituuden suuntaiseksi ja samal-5 la vetävät tai pakottavat mahdollisen pohjalevyn suoraksi, jos siinä on kaarevuutta tai kieroutta, jolloin pohjalevy 26, 28 tai tarkemmin sanottuna sen se osuus, joka vastaa tasomaista päätypintaa 10, tulee suoraksi eli suurella tarkkuudella tasomaiseksi ja samalla kohtisuoraan asentoon paalun PI, P2 keskilinjaa 13 vastaan.

Claims (13)

16 112816

1. Jäykkä jatkoliitos teräsbetonisten lyöntipaalujen liittämiseksi päittäin toisiinsa, jolloin kumpikin liitokseen tuleva teräsbetonipaalun (PI, P2) pää käsittää päätypin-nassaan (10) osuudet, jotka jäykässä jatkoliitoksessa asettuvat toisiaan vasten; sekä 5 liitoselimet, jotka koostuvat: - paalujen pituussuuntaan (Lp) nähden poikittaisen reiän muodostavasta ensimmäisestä tasomaisesta liitossilmukasta (1) ja toisesta tasomaisesta liitossilmukasta (?'), jotka liitoksessa ulottuvat paalujen pituussuunnassa toistensa suhteen lomittain ja sijaitsevat vierekkäin oleellisesti yhdensuuntaisina muodostaen liitäntäkohdan (9), 10 jossa näiden liitossilmukoiden reiät (3, 4) ovat keskenään linjassa (Lt), -jatkoliitoksessa on vähintään kaksi tällaista liitäntäkohtaa järjestettynä tukietäisyy-den (W) päähän paalun keskilinjasta (13) tai puolittajatasosta (12), -kohdakkain sijaitsevien liitossilmukoiden läpi ulottuvista poikkisuuntaisista luki-tustapeista (6), 15 tunnettu siitä, että kukin liitossilmukka (1, 2) muodostuu: - teräsbetonipaalun (PI, P2) jatkoksen U-muotoiseksi taivutetuista tartun tabe-toniteräksistä (16), tai - silmukkakappaleista (30, 34), jotka ovat hitseillä (20) kiinni jatkoksen tartun-tabetoniteräksissä (17), tai

20. U-muotoiseksi taivutetusta kulmikastangosta (33), joiden haarat (19c) vastaa vat tartuntabetoniterästen pituutta; että sekä mainituilla ensimmäisillä liitossilmukoilla (1) että mainituilla toisilla liitossd-: mukoilla (2) on ulkonema (E) paalun mainituista päätypinnan (10) osuuksista; ja et- • tä mainituissa liitäntäkohdissa (9) on vähintään kaksi ensimmäistä tasomaista liitos- ‘; 25 silmukkaa (1) ja vähintään kaksi toista tasomaista liitossilmukkaa (2).

: 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että teräsbe tonipaalujen päissä päätypinnan (10) mainitut osuudet ovat tasomaisia; ja että teräs-. : betonipaalun päässä kunkin liitäntäkohdan (9) alueella on kourumainen syvennys (5), joka on: 30. liitossilmukoiden (1 tai 2) reikien mainitun linjan (Lt) suuntainen ja jonka syvyys ‘: (D) paalun (P1 tai P2) tasomaisesta päätypinnasta (10) on vähintään yhtä suuri kuin tässä liitäntäkohdassa vastakkaisen paalun päässä olevien liitossilmukoiden (2 tai 1) ’,ulkonema (E) sen paalun (P2 tai Pl) tasomaisesta päätypinnasta (10) ja leveys (B) ' on vähintään yhtä suuri kuin liitossilmukoiden leveys (C) paalujen tasomaisen pää- ’ ": 35 typinnan (10) suunnassa, ja joka : - ulottuu vähintään yhdelle teräsbetonipaalun sivupinnoista (8a - 8d). 112816 17

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että jokaisessa liitäntäkohdassa (9) toiset liitossilmukat (2) ovat vähintään ensimmäisten liitossilmukoiden (1) maksimipaksuutta (SI) vastaavan etäisyyden päässä toisistaan ja ensimmäiset liitossilmukat (1) ovat vähintään toisten liitossilmukoiden (2) mak- 5 simipaksuutta (S2) vastaavan etäisyyden päässä toisistaan.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että jokaisessa liitäntäkohdassa jokin ensimmäisistä liitossilmukoista (1) on ensimmäisen etäisyyden (AI) päässä lukitustapin sisääntulokohdasta (11) ja jokin toisista liitossilmukoista (2) on toisen etäisyyden (A2) päässä lukitustapin sisääntulokohdas- 10 ta (11), joka toinen etäisyys (A2) on vähintään ensimmäisten liitossilmukoiden mak-simipaksuuden (SI) verran suurempi tai vaihtoehtoisesti maksimipaksuuden (SI) verran pienempi kuin ensimmäinen etäisyys (AI).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, et:>> vaihtoehtoisesti: 15. paalun ensimmäisessä päässä (Kl) on pelkästään ensimmäisiä liitossilmukoita (1) ja paalun (K2) toisessa päässä pelkästään toisia liitossilmukoita (2); tai - paalun molemmissa päissä (Kl ja K2) on sekä ensimmäisiä liitossilmukoita (1) että toisia liitossilmukoita (2), muodostaen parillisen määrän liitäntäkohtia (9).

6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että lii-20 tossilmukoiden maksimipaksuus (SI, S2) ulottuu oleellisesti liitossilmukoiden (1, 2) kehän mitalle; että liitossilmukoiden mainitun reiän (3, 4) sisäpinnan se osuus (7), joka osoittaa kyseisen liitossilmukan kiinnitysalustana olevan teräsbetonipaalun (Pl, P2) suuntaan, on muodoltaan puoliympyrä; ja että kussakin liitäntäkohdassa lomit-. · tain sijaitsevien liitossilmukoiden mainitut puoliympyrät yhdessä muodostavat ym- • 25 pyrämäisen reiän (3, 4) lukitustappia (6) varten.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että liitos silmukoiden (2) ulkonemat (E) ovat oleellisesti yhtä suuret paalujen tasomaisesta päätypinnan (10) osuudesta, jolloin reikien keskilinja (Lt) ja siten myös lukitustapin (6) keskilinja sijoittuu tasomaisen päätypinnan osuuden kohdalle.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 tai 7 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, ..; että lukitustapit (6) ovat poikkileikkaukseltaan oleellisesti pyöreitä ja pituudeltaan : * * (M) suoria ja pääasiassa tasapaksuja.

', ; 9. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen jäykkä jatkoliitos kun teräsbetonipaalun poikkileikkaus on pääosin neliömäinen ja jatkoliitos käsittää kaksi tai neljä 35 liitäntäkohtaa, tunnettu siitä, että kussakin liitäntäkohdassa (9) vaihtoehtoisesti: 112816 18 - liitossilmukoiden mainitut tasot (Tl, T2) ovat oleellisesti yhdensuuntaiset teräsbetonipaalun yhden sivupinnan (8a tai 8b tai 8c tai 8d) kanssa ja liitossilmukoiden reikien linja (Lt) kohtisuorassa tätä sivupintaa vastaan; tai - liitossilmukoiden mainitut tasot (Tl, T2) ovat oleellisesti teräsbetonipaalun piikit 5 täissärmien (14) välisen diagonaalin (15a, 15b) suuntaisia.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 tai 4 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että: - U-muotoiseksi taivutetuissa tartuntabetoniteräksissä (16) on haarat (19a); - silmukkakappaleissa (30, 34) on haarat (19b tai 19d) ja ne ovat hitseillä (20) kiinni 10 teräsbetonipaalun jatkoksen tartuntabetoniteräksessä (17); tai - U-muotoiseksi taivutetun kulmikastangon (33) haarojen (19c) pituus (Lb) vastaa vaihtoehtoisten tartuntabetoniterästen pituutta ja mainitut haarat (19c) käsittävät aksiaalisen kielteisyyden (21) tai spiraalisuuden ja/tai mutkia (22) ja/tai syvennyksiä ja ulokkeita, jolloin ne muodostavat jatkoksen tartuntabetoniteräkset (18).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että liitoksessa on edullisesti neljä liitäntäkohtaa (9a - 9d), jotka ovat parittani linjassa keskenään, joiden liitäntäkohtien parin (23a, 23b) reikien linjat (Lt) o>7.t yhdensuuntaiset, että kourumaiset syvennykset (5) ulottuvat reikien mainittujen linjojen (Lt) suunnassa paalun yhdeltä sivupinnalta (8a, 8b, 8c, 8d) toiselle sivupinnal-20 le (8c, 8d, 8a, 8b tai 8b, 8c, 8d, 8a), mahdollistaen lukitustapin (6) läpilyönnin.

. 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu sii tä, että teräsbetonipaalujen päissä (ΚΙ, K2) on päätylaatikot (24), jotka käsittävät ‘ paalun päätä paalun sivupintoja pitkin ympäröivän ja levymäistä materiaalia olevan kehyksen (25) sekä mahdollisesti sivupintoja vastaan pääasiassa kohtisuoran pohja- :: 25 levyn (26).

. * ·, 13. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jäykkä jatkoliitos, tunnettu siitä, että te räsbetonipaalujen päätylaatikon (24) ollessa: {A} pohjalevyttömän, ovat kourumaiset syvennykset (5) samoin kuin tasomaiset päätypinnat (10) muodostettu betonimateriaalista (27); tai 30 {B} pohjalevyllisen, ovat ; - tasomaiset päätypinnat (10) muodostetut metallilevystä tai metallivalusta, jo- : ka muodostaa pohjalevyn (26) ja - kourumaiset syvennykset (5) muodostetut joko betonimateriaalista (27) tai vaihtoehtoisesti metallilevystä tai metallivalusta (28). 112816 19