FI111404B - Ponttiseinä ja sen tiivistys - Google Patents

Description

111404

Ponttiseinä ja sen tiivistys - Spontvägg och dess tätning Tämä keksintö kohdistuu menetelmään laastilla tiivistetyn ponttiseinän muodostamiseksi ajamalla maaperään joukko pääasiassa metallia olevia ponttielementtejä, 5 jotka käsittävät pitkänomaisen alapäästään ainakin osittain kärkikappaleella suljetun koiraspontin ja pitkänomaisen naaraspontin sekä niitä yhdistävän uuman, jolloin koiraspontti ja naaraspontti tarttuvat toisiinsa kohdistamalla ensin niistä jompi kumpi toisen jatkeeksi ja työntämällä sitten pituussuunnassa lomittaiseen asentoon toistensa suhteen, sekä syöttämällä laastia tai vastaavaa vähintään naaraspontin rajaa-10 malle alueelle. Keksintö kohdistuu myös ponttielementtiin, joka käsittää pitkänomaisena koirasponttina koirasputken, jolla on pituutensa pääosalta suljettu vaippa, ja pitkänomaisena naarasponttina naarasputken, jossa on pituudellaan mainittua koi-rasponttia ja naarasponttia yhdistävän uuman paksuutta vastaava pituusrako, jotka koiraspontti ja naaraspontti ovat pituussuunnassaan sisäkkäin meneviä ja joka uuma 15 muodostuu vähintään mainittujen putkien suuntaisesta levyosuudesta. Edelleen keksintö kohdistuu ponttiseinään, joka koostuu joukosta ponttielementtejä, jotka käsittävät: pitkänomaisen koiraspontin, jossa on pituutensa pääosalta suljettu putkimainen vaippa, ja pitkänomaisen putkimaisen naaraspontin sekä niitä yhdistävän uuman, jotka koiraspontti ja naaraspontti sijaitsevat ponttiseinässä liitoksena, jolloin 20 naaraspontin sisällä olevasta toisen ponttielementin koiraspontista uuma ulottuu tämän naaraspontin pituusraon kautta tämän ponttielementin naarasponttiin; sekä laastia mainitussa liitoksessa.

Erilaisia ponttiseiniä käytetään maanrakennuksessa tukiseinänä penkereissä tai laitu-rirakenteissa tai vastaavissa ja toisaalta ympäristötekniikassa maanalaisena patosei-25 nänä rajoittamaan esimerkiksi saastuneessa maassa vesien virtausta. Tukiseinän tulee kantaa sen toisella puolella olevan maa-aineksen aiheuttamaa kuormitusta toisen puolen ollessa osittain avoimen, kun taas patoseinä voi olla molemmilta puoliltaan maa-aineksen peittämä, jolloin painopiste on tiiveydessä. Ponttiseinä voi muodostua putkipaalusta ja liitoselimistä, jotka tässä tapauksessa ovat tavallisesti suurihal-30 kaisijaisen paaluputken vastakkaisiin sivuihin koko pituudeltaan hitsattuja, lomittain meneviä avoprofiileja, kuten C- ja T-profiileja. Tällaisia rakenteita on kuvattu lehtiartikkelissa Raimo Soininen: ’’Teräsputket paaluina ja pontteina”, Rakennustekniikka 6/1984, sivut 471- 474. Tällaisten ponttiliitosten tiivistämismenetelminä tunnetaan ensinnäkin julkaisusta JP-4179725 naarasosan täyttäminen voimakkaasti vet-35 tä sitovilla kuiduilla ja kuitujen turvottaminen ponttiliitoksen poikkisuunnassa vedel lä ennen koirasosan asentamista naarasosaan, sekä toiseksi julkaisusta JP-55105023 111404 2 taipuisien teräslevyjen asentaminen jälkikäteen ponttiliitosten rakojen kohdalle ponttiputken sisälle ja sen jälkeen sopivan laastin syöttämisen ponttiputken sisään. Edellisessä tapauksessa ongelmana on kuitujen siirtyminen paikaltaan ponttiliitok-sen asennuksen aikana ja jälkimmäisessä tapauksessa laastille tarkoitetun ontelon 5 täyttyminen maalla paalua maahan ajettaessa. Lisäksi tiivistäminen vaatii erikoismateriaaleja ja useita työvaiheita. Molemmissa tapauksissa laastia on pelkästään pontin sisällä tiivisteenä, jolloin muodostuva ponttiseinän ulkopinta on aina kokonaisuudessaan ympäröivään maaperään nähden paljasta metallia, mikä saattaa aiheuttaa korroosio-ongelmia.

10 Julkaisusta US-5 782 583 on tunnettua muodostaa levystä taivuttamalla ponttiseinän elementtejä, jotka koostuvat uumalevystä ja sen vastakkaisista reunoista toisessa levystä muotoiltu naaraspontti ja toisessa levystä muotoiltu koiraspontti, jotka ovat tyypillisesti yhdensuuntaiset. Julkaisussa EP-0 628 662 on kuvattu vastaavan tyyppisiä ponttiseinän elementtejä, jotka on valmistettu kuumamuovaamalla. Naaraspon-15 teissä on edellä kuvattua vastaavasti pitkittäinen rako tai leveämpi aukko, jonka kautta koiraspontti ulottuu naaraspontin sisään. Ensin mainitussa julkaisussa on kuvattu koiraspontin alapäähän kiinnitetty kaavin, jonka tarkoituksena on poistaa naa-rasponttiin joutunut maa-aines, kun taas jälkimmäisessä julkaisussa on kuvattu naaraspontin alapäähän kiinnitetty niitti tai palanen, jonka tarkoituksena on estää maa-20 ainesta tukkimasta naarasponttia. Julkaisussa EP-0 628 662 on lisäksi kuvattu naaraspontin sisälle sijoitettu sen koko pituudelle ulottuva erillinen putki, jolla estetään maa-aineksen joutuminen ponttiin ja jota voidaan lisäksi käyttää pontin huuhteluun ja tiivistemassan syöttämiseen ponttiliitokseen. Tämä puiki poistetaan ja sitä voidaan käyttää uudelleen myöhemmissä ponteissa samaan tarkoitukseen. Vastaavasti 25 julkaisussa US-5 782 583 on selostettu ponttiliitoksen huuhtelu vedellä sen osien maahan asentamisen jälkeen ja sitten tiivistemassan syöttö liitokseen injektointiput-kella. Näillä ratkaisuilla on haittapuolina maa-aineksen työntyminen ensin maahan ajettavaan naarasponttiin ja sen seurauksena pakollinen pontin huuhtelu vedellä, mikä lisää huomattavasti asennusaikaa ja kustannuksia. Näissäkin molemmissa tapauk-30 sissa laastia on pelkästään pontin sisällä tiivisteenä, jolloin muodostuva ponttiseinän ulkopinta on aina kokonaisuudessaan ympäröivään maaperään nähden paljasta metallia, mikä saattaa aiheuttaa korroosio-ongelmia.

Keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on saada aikaan menetelmä ja rakenneosat sellaisen vesitiiviin ainakin osittain metallia olevan ponttiseinän aikaansaamiseksi, jota 35 voidaan käyttää sekä tukiseinänä että patoseinänä. Keksinnön toisena tavoitteena on tällainen ponttiseinä ja menetelmä sen muodostamiseksi, jossa ponttiliitoksen ensin 3 111404 maahan ajettavan osan tukkeutuminen saadaan mahdollisimman hyvin estettyä ja siten ponttiliitoksen toinen osa saadaan ongelmitta ajettua maahan muodostamaan liitos mainitun ensimmäisen osan kanssa. Keksinnön kolmantena tavoitteena on tällainen ponttiseinä ja menetelmä, jonka avulla ponttiliitos saadaan tiiviiksi yksinkertai-5 sin toimenpitein ja edullisia materiaaleja käyttäen. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on tällainen ponttiseinä ja menetelmä, jossa rakenneosat voidaan muotoilla ja mitoittaa mahdollisimman vapaasti kulloistakin tarkoitusta varten. Keksinnön viidentenä tavoitteena on tällainen ponttiseinä ja menetelmä, jonka avulla tarvittaessa ja ainakin jossain käyttökohteissa saadaan ponttiseinän yksi tai molemmat esimerkiksi terästä 10 olevat sivut paremmin korroosiota kestäväksi kuin paljas metallipinta.

Edellä kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja keksinnön mukaisella pont-tielementillä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 8 15 tunnusmerkkiosassa, sekä keksinnön mukaisella ponttiseinällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 17 tunnusmerkkiosassa.

Yllättäen on nyt todettu, että järjestämällä ponttiseinässä ponttiliitoksen koiraspuo-leinen osa sellaisesta paaluputkesta, jonka alapäässä on paalukengän muodostama suuriläpimittainen kaulus ja kauluksesta paalun työntösuuntaan eli alaspäin ulkone-20 va suhteellisen pitkä kärkiosa ja järjestämällä kovettuvan massan ulostulo paaluputken sisätilasta kauluksen ja paaluputken kontaktikohdan yläpuolella sijaitsevien reikien kautta, saadaan tästä paaluputkesta maaperään kovettuvan massan ympäröimä koiraspontti, jonka ympärille ja jota ympäröivään kovettuvaan massaan myöhemmin paikalleen ajettava naaraspontti ongelmitta menee. Keksinnön järjestelyssä siis kun-25 kin ponttiliitoksen koiraspontti on maassa ennen kuin naaraspontti, poiketen edellä kuvatuista tekniikoista. Lisäksi ponttiliitoksen tiivistävä massa levittyy paikalleen samalla, kun ponttiseinän osaa ajetaan maahan eikä sen paikalleen tuomiseksi tarvita mitään lisävaiheita. Kovettuva vesipitoinen massa siirtyy tehokkaasti ja nopeasti metallisen koiraspontin sisätilasta reikien kautta kauluksen vaikutuksesta pontin 30 ympärille syntyneeseen onteloon pelkästään paalun upotuslyöntien ja/tai upotustä-ristyksen vaikutuksesta. Naaraspontti siis upotetaan sitten tähän kovettuvaan massaan pitkin koirasponttia, jolloin massa jää ponttien väliin tiivisteeksi ja ympäröimään naarasponttia. Kun keksinnön mukaan ponttiseinään kussakin rakenneosassa eli elementissä, jotka koostuvat koiraspontista, naaraspontista ja niitä yhdistävästä 35 vapaasti muotoiltavasta uumasta, naaraspontti järjestetään kapealla uumalla sopivan 111404 4 lähelle koirasponttia, saadaan koko seinä kovettuvan massan ja myöhemmin kovettuneen massan peittämäksi, mikä parantaa korroosiokestävyyttä.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

5 Kuviot IA - IE kuvaavat keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisiä vaiheita käytettäessä keksinnön ensimmäisen toteutusmuodon mukaista ponttielementtiä ja siinä pitkällä kärkiosalla varustettua paalukenkää kaaviomaisesti maanpinnan tasoa vastaan kohtisuorassa pystyleikkauksessa, joka vastaa kuvion 2B tasoa I-L

Kuviot IF - 1H kuvaavat keksinnön mukaisen menetelmän kolmansia vaiheita, jos-10 sa kyseistä keksinnön mukaista ponttielementtiä jatketaan pystysuunnassa samantyyppisellä ponttielementillä, samalla kun jatkettua ponttielementtiä ajetaan syvemmälle maaperään kaaviomaisesti samassa kuvannossa kuin kuviot IA-IE.

Kuviot 11 - IL kuvaavat keksinnön mukaisen menetelmän toisia vaiheita, jossa kyseistä keksinnön mukaista ponttielementtiä jatketaan vaakasuunnassa samantyyppi-15 sillä ponttielementeillä, samalla kun jatkavaa ponttielementtiä ajetaan syvemmälle maaperään, sekä osaa näin saatavasta yhdestä ponttiseinästä maaperässä kaaviomaisesti samassa kuvannossa kuin kuviot 1A-1H.

Kuviot 2A ja 2B kuvaavat keksinnön toisen toteutusmuodon mukaisella ponttielementillä saatavaa valmiin ponttiseinän osaa maaperässä, kaaviomaisesti maanpinnan 20 tasoa vastaan kohtisuorassa pystyleikkauksessa pitkin kuvion 2B tasoa I-I ja vastaavasti vaakaleikkauksena pitkin kuvion 2A tasoa Π-Π.

Kuviot 3 A - 3B kuvaavat keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisiä ja kolmansia vaiheita, joissa keksinnön kolmannen toteutusmuodon mukaista ponttielementtiä, joka käsittää naaraspontin, paalukengällä varustetun koiraspontin ja pääosin putki-25 maisen uuman, ajetaan maahan ja jatketaan vaakasuunnassa samantyyppisillä ponttielementeillä, samalla kun jatkavaa ponttielementtiä ajetaan syvemmälle maaperään kaaviomaisesti maanpinnan tasoa vastaan kohtisuorassa pystyleikkauksessa pitkin kuvion 4 tasoa ΙΠ-ΠΙ.

Kuvio 4 kuvaa keksinnön kolmannen toteutusmuodon mukaisella ponttielementillä 30 saatavaa valmiin ponttiseinän osaa maaperässä, kaaviomaisesti maanpinnan tason suuntaisena vaakaleikkauksena pitkin kuvion 3B tasoa IV-IV

5 111404

Kuvio 5A esittää tarkemmin keksinnön mukaisen ponttielementin ensimmäistä toteutusmuotoa, joka käsittää naaraspontin, levymäisen uuman ja koirasponttiin liitetyn paalukengän sekä vaihtoehtoisia koiraspontin ja naaraspontin liitoksia pituusjat-kosten saamiseksi, pitkittäisleikkauksena pitkin kuvion 5B tasoa VI-VI.

5 Kuvio 5B esittää tarkemmin keksinnön mukaisen ponttielementin ensimmäistä to^ teutusmuotoa sekä katkoviivalla koirasponttia naaraspontin sisällä poikkileikkauksena pitkin kuvion 5A tasoa V-V.

Kuvio 6A esittää keksinnön mukaisen ponttielementin toisen toteutusmuodon edullista muunnosta, joka käsittää naaraspontin, levymäisen uuman ja koirasponttiin lii-10 tetyn paalukengän sekä uumassa paalukengällä varustetun laastiputken, jolloin koi-raspontin asema poikkeaa naaraspontin asemasta, pitkittäisleikkauksena pitkin kuvion 6B tasoa VII-VII.

Kuvio 6B esittää keksinnön mukaisen ponttielementin toisen toteutusmuodon edullista muunnosta poikkileikkauksena pitkin kuvion 6A tasoa VIII-VIII.

15 Kuvio 7A esittää keksinnön mukaisen ponttielementin neljättä toteutusmuotoa, joka käsittää naaraspontin, levymäisen uuman ja koirasponttiin liitetyn paalukengän sekä uumassa useita kauluksettomia laastiputkia, pitkittäisleikkauksena pitkin kuvion 7B tasoa IX-IX.

Kuvio 7B esittää keksinnön mukaisen ponttielementin neljättä toteutusmuotoa 20 poikkileikkauksena pitkin kuvion 7A tasoa X-X.

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen ponttielementin viidettä toteutusmuotoa, jolla mahdollistetaan kulman muodostus ponttiseinään, poikkileikkauksena samassa ku-vannossa kuin kuvio 5B.

Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen ponttielementin kuudetta toteutusmuotoa, jolla 25 mahdollistetaan kulman muodostus ponttiseinään, poikkileikkauksena samassa ku-vannossa kuin kuvio 6B.

Ponttielementti 1 maaperässä olevaa ponttiseinää varten käsittää yleisesti pitkänomaisen alapäästään kärkikappaleella 11 suljetun koiraspontin 3 ja pitkänomaisen naaraspontin 2 sekä niitä yhdistävän uuman 4. Uumalla 4 tarkoitetaan yleisesti 30 minkä tahansa tyyppistä uumaa, joka voi sisältää erityyppisiä osuuksia. Seuraavassa ponttielementistä käytetään yleisesti viitenumeroa 1 silloin kun eri ponttielementtejä ei ole tarpeen erottaa toinen toisistaan ja aakkosmerkkejä lisänä, kun erotellaan vaa- 111404 6 kasuunnassa vierekkäisiä ponttielementtejä la, Ib, le jne. toisistaan sekä alaviitteitä, kun erotellaan pystysuunnassa perättäisiä ponttielementtejä li, I2, I3, jne. toisistaan tai näiden merkintöjen yhdistelmää, eli yleisesti lai...N, lbi ...n jne. Samaa merkintätapaa sovelletaan tarpeen mukaan myös muihin viitenumeroihin. Koiraspontti ja 5 naaraspontti koostuvat metallista eli tyypillisesti teräksestä ja ovat pituussuunnassaan sisäkkäin meneviä. Keksinnön mukaan koiraspontti 3 muodostuu koirasputkes-ta 7k, jolla on pituutensa pääosalta suljettu vaippa tai seinämä 18 ja naaraspontti 2 muodostuu naarasputkesta 6*, jossa on oleellisesti koko pontin pituudelleen ulottuva pituusrako 8, jonka leveys W4 on vähintään yhtä suuri, mutta yleensä hieman suu-10 rempi kuin uuman 4 paksuus W5. Pituusraon leveys W4 on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin koiraspontin 3 ja siten koirasputken 7k ulkoläpimitta D2, jolloin naa-raspontin sisällä oleva koiraspontti ei pääse irtoamaan. Karkeasti ottaen tällöin synT tyy periaatteessa C-profiilin tyyppinen naaraspontti ja T- tai P-profiilin tyyppinen koiraspontti, vaikkakin koiras- ja naarasputkien 7k ja 6* poikkileikkausmuoto voi 15 vaihdella laajoissa rajoissa. Yleensä on edullisinta käyttää poikkileikkaukseltaan pyöreitä putkia, kuten kuvioissa, mutta on mahdollista käyttää myös poikkileikkaukseltaan soikeita tai kulmikkaita putkia. Edullisesti naaraspontin ja koiraspontin poikkileikkausmuodot ovat pääasiassa samantyyppiset, jolloin niiden välinen rako voidaan pitää suhteellisen pienenä. Tällainen ponttiyhdistelmä kootaan siten, että 20 keksinnön mukaan maaperässä M olevan ponttielementin 1 koirasponttiin 3 kohdistetaan sen jatkeeksi seuraavan ponttielementin 1 naaraspontti 2, joka tämän jälkeen työnnetään ponttien pituussuunnassa LI koiraspontin päälle siten, että se asettuu koiraspontin ympärille. Tällainen ponttiliitos kestää irtoamatta myös voimia kaikissa ponttien pituutta LI vastaan poikittaisissa suunnissa. Koirasponttia ja naarasponttia 25 yhdistävä uuma muodostuu vähintään mainittujen putkien suuntaisesta levyosuudes-ta 9 ja mahdollisista putkista, joita selostetaan jäljempänä tarkemmin.

Ponttielementti lisäksi käsittää koiraspontin alapäässä paalukengän 5, joka koostuu pitkänomaisesta kärkiosasta 10 ja kauluksesta 12, jonka maksimiläpimitta Dl on suurempi kuin koiraspontti 3 eli koirasputken 7K ulkoläpimitta D2, sekä virtaus-30 rei’istä 17, jotka avautuvat koiraspontin 3 eli koirasputken 7k sisätilasta 13 kauluksen 12 yläpuolelle, laastin B ulosvirtausta varten. Koiraspontin 3 osalta sovelletaan niitä oppeja, jotka on esitetty saman hakijan aikaisemmassa ei-julkisessa patenttihakemuksessa FI-982699. Tällöin käytetään hyväksi em. keksinnössä kuvattua laastin syöttöä putkipaalun ympärille asennuksen aikana ja lisäksi paalun ohjaava kärkiosa 35 10 helpottaa ponttielementin suoraa etenemistä maaperään M, samalla kun tämä putkipaalu itsessään toimii koiraspuolisena liitoselimenä eli koirasponttina 3 ja naaraspuolinen liitoselin eli naaraspontti 2 pääsee etenemään koirasponttia ympäröiväs- 7 111404 sä laastissa B ongelmitta. Laastin B kovettumisen jälkeen se muodostaa vähintään sekä koiraspontin sisätilassa 13 lujittavan täytteen, koiraspontin ja naaraspontin vä? lisen välyksen 40 täyttävän tiivistysmassan sekä naarasponttia ympäröivän ja suo-jaavan kerroksen 41a. Joissain tapauksissa ponttielementissä 1 on koiraspontin ja 5 naaraspontin lisäksi laastiputki tai laastiputkia 7l, 7Lb jotka sijaitsevat koirasputken 7k ja naarasputken 6* välissä ja ovat kaikki oleellisesti yhdensuuntaisia. Paaluken-gässä 5 on siten suljettu pitkänomainen kärkiosan 10, jonka pituus L2 on vähintään viisi kertaa kyseisen putken ulkoläpimitta D2, sekä virtausreiät 17, jotka menevät paalukengän 5 ja/tai jäljempänä käsiteltävän liitososan 14 ja/tai koirasputken 7k sei-10 nämän 16, 18 läpi. Kuvion 5A toteutuksessa virtausreiät 17 menevät liitososan 14 seinämän 16 läpi, kuvion 6A toteutuksessa virtausreiät 17 menevät laastiputken 7L ja koirasputken 7k seinämien 18 läpi samoin kuin kuvion 7A koirasputken 7K seinämän 18 läpi. Kuvioiden 7A-7B toteutuksessa laastiputkissa 7Lb ei ole virtausreikiä, vaan kokonaan umpinaiset putket, jotka täytetään laastilla B ja tarvittaessa raudoituksella, 15 kuten betoniraudoilla 37, millä saadaan aikaan lujia ja ponttielementtiä 1 jäykistäviä pilareita.

Tämän mainitun kärkiosan 10 ulkoläpimitta D3 on keksinnön mukaan enintään yhtä suuri kuin paaluputken ulkoläpimitta D2 ja kärkiosa koostuu metallitangosta, kuten kuvioissa 6A-6B tai metalliputkesta, joka voi olla liitososan 14 osuus, kuten kuvi-20 oissa 5A-5B tai muodostua koirasputken 7k tai kauluksella varustetun laastiputken 7l tai kauluksettoman laastiputken 7Lb osuudesta, kuten kuvioissa 7A-7B. Kauluksen 12 maksimiläpimittaa Dl vastaavan kohdan R ja kärkiosan alapään 38 välinen mainittu etäisyys L2 on siis vähintään viisi, mutta edullisesti vähintään seitsemän ja mahdollisesti kymmenen kertaa paaluputken ulkoläpimitta D2. Koiraspontin 3 kär-25 kiosa 10 on alapään 38 kohdalla tai muualta virtausreikien 17 alapuolelta suljettu joko kärkikappaleella 11 tai se on kauluksen 12 tai sen jatkeena olevan metallitangon tai liitososan 14 sulkema. Vastaavalla tavalla laastiputket 7lb on suljettu kärkikappaleella 11. Kaulus 12 käsittää alapäätä 38 kohti ainakin osittain kapenevan tai suippenevan ulkopinnan 19, joka maaperään työntyessään tiivistää sitä mahdollista-30 en suhteellisen vakaan ontelon T koiraspontin ympärille laastia B ja myöhemmin tuotavaa naarasponttia varten. Virtausreiät 17 aukeavat tyypillisesti koiraspontin 3 ulkopuolelle säteittäisissä suunnissa ja kauluksen leveimmän kohdan R yläpuolella) Määritteillä yläpuolella, ylä- ja vastaavasti alapuolella, ala- tarkoitetaan tässä selityksessä suhteellista sijaintia ponttielementin sijoitusasennossa, jolloin jälkimmäi-35 nen määre kuvaa maaperään M tulevaa suuntaa ja edellinen maanpinnan puoleista suuntaa, olipa maanpinta sitten vaakasuora tai vino ja olipa ponttielementti 1 suorassa tai kallistuneena maanpinnan suhteen.

g 111404

Kaulus 12 käsittää läpimenevän reiän 36, jonka läpimitta D6 on ainakin lähes yhtä suuri tai suurempi kuin kärkiosan ulkoläpimittaa D3 laastiputkea/koirasputkea 7K, 7L tai sen jatkeena olevan liitososan 14 läpimenoa varten. Mahdollinen liitososa 14 sijaitsee laastiputken/koirasputken 7L, 7K ja kauluksen 12 välissä ja se ulottuu kauluk-5 sen yläpuolelta sen alapuolelle ja sen yläläpimitta D4 on suurempi kuin alaläpimitta D3, eli kärkiosan uloläpimitta, ja liitososa 14 käsittää alaspäin osoittavan vastepin-nan 27, jonka yläläpimitta D4 on suurempi kuin kauluksen reiän 36 läpimitta D6 kauluksen yläpintaan 28 tukeutumista varten. Tällöin kaulus 12 on liitososasta 14 alaspäin irtoava, jolloin viereisen myöhemmin maaperään tulevan ponttielementm 10 lbi . N naaraspontti 2 tai koiraspontti 3 tai sen kaulus tai kärkiosa työntää aikai semmin maaperään M ajetun ponttielementm lai„.N tämän irtoavan kauluksen edellään pitkin kärkiosaa 10 ja tarvittaessa siitä irti, mikä mahdollistaa asennussyvyyden asettelemisen, kuten kuviosta IL on nähtävissä. Liitososa 14 tai vastaavasti kaulus 12 käsittää liitoselimet 26 koirasputken tai laastiputken 7K, 7L alapään kiinnittämi-15 seksi itseensä. Tämä kiinnitys elimillä 26 voi tapahtua joko naaraspuoleiseen muh-viin, kuten kuviossa 5 A tai koiraspuoleiseen tappiin, kuten kuviossa 6A. Ensin mainitussa tilanteessa muhvin sisähalkaisija on yhtä suuri tai hieman pienempi kuin koi-raspontin 3 ulkohalkaisija D2 ja jälkimmäisessä tapauksessa tapin ulkohalkaisija D8 on yhtä suuri tai hieman suurempi kuin koiraspontin 3 sisähalkaisija tiukan puristus-20 liitoksen saamiseksi. Liitosta voidaan vielä varmentaa koiraspontin pään vastaanottavalla uralla 39, jonka periaate on kuvattu saman hakijan aikaisemmassa patentissa FI-81415. Tämä ura on esitetty kuviossa 6A, mutta sitä voidaan soveltaa myös kuvion 5A toteutuksessa. Edullisesti kauluksessa 12 on ylös nostettu ulkoreuna 25, jolf loin muodostuu laastiputkea/koirasputkea 7K, 7L tai liitososaa 14 ympäröivän ylös-f 25 päin avoimen syvennys 15. Liitoselimet 26 voivat myös käsittää kuvioissa ei-esitettyjä hitsejä, niittejä, tappeja, ruuveja, pultteja tms. koiraspontin ja liitososan tai kauluksen välisen kiinnityksen varmistamiseksi.

Koirasputki ja vastaavasti laastiputki käsittää yläpäässään aukon/aukkoja 29 juoksevan laastin B syöttämiseksi kyseisen putken sisätilaan 13, joka aukko 29 voi yksin-30 kertaisesti muodostua joko laastin B syöttöhetkellä tai jatkuvasti avoimesta koiraspontin 3 yläpäästä, kuten kuvioissa on esitetty. Voidaan myös käyttää sinänsä tunnettuja tai uusia, kuvioissa ei esitettyjä yhteitä tai adapteria, kuten kulmayhteitä tai vastaavia, joilla koiraspontin sisätilaan 13 voidaan syöttää laastia B samaan aikaan kun koiraspontin yläpäähän kohdistuu ponttielementtiä maaperään M ajava voima F. 35 Vastaavasti koirasputki 7K ja mahdollisesti laastiputki 7L käsittää alapäässään kauluksen 12 yläpuolelle avautuvat virtausreiät 17, mutta muutoin koirasputki ja laasti-putki on alapäästään suljettu kärkikappaleella 11 tai kauluksella 12.

9 111404

Keksinnön mukaisen ponttielementin 1 naaraspontissa 6 eli naarasputkessa 6* mainittu pituusrako 8 ulottuu naarasputken koko pituudelle ja naarasputken sisäläpimit-ta D7 on oleellisesti suurempi kuin koirasputken 7K tai sen mahdollisten jatkokappaleiden 23 suurin ulkohalkaisija D2 tai D4 tai D8. Naaraspontin ja koiraspontin välil-5 lä on siten selvä välys 40, kuten on nähtävissä kuvioista 2B, 4 ja 5B. Tällöin naaras-putki 6* mahtuu pituussuunnassa LI työntymään koiraspontin 3 eli koirasputken 7k päälle niin, ettei laasti B työnny pois välyksestä 40, vaan jää paikalleen ja muodostaa kovettumisen jälkeen ponttiliitoksen tiivisteen.

Koiraspontti 3 ja naaraspontti 2 on yhdistetty pysyvästi toisiinsa uumalla 4, joka 10 koostuu pääasiassa suorasta tai kaarevasta tai mutkia sisältävästä metallisesta levy-osuudesta 9. Kuvioissa 5A-6B sekä 8 ja 9 on suorat levyosuudet 9, kun taas kuvioissa 7A-7B on sekä suoria, kaarevia että mutkittelevia levyosuuksia esimerkinomaisesti. Uuman 4 levyosuus tai levyosuudet 9 ovat tyypillisesti kiinni sekä koirasputken että naarasputken ulkopinnassa pituusliitoksilla 31, kuten hitsiliitoksilla. Sinänsä 15 koiraspontti, naaraspontti ja uuma voitaisiin valmistaa myös yhtenä kappaleena valamalla tai pursottamalla, kuten putket, mutta osista tulee tällä tavoin todennäköisesti liian kalliita ja valmistuksessa lienee myös teknisiä vaikeuksia. Normaalisti on edullisinta käyttää metallina terästä. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti uuma 4 koostuu pääasiassa yhdestä tai useammasta paaluputkesta 20, joka/jotka ovat kiinni viereisis-20 sä paaluputkissa 20 ja/tai koirasputkessa 7k ja naarasputkessa 6* metallisilla levy-osuuksilla 9 ja pituusliitoksilla 31. Paaluputki 20 voi esimerkiksi olla molemmista päistään avoin metalliputki 21, jonka läpimitta D9 on useimmiten suurempi kuin koirasputken läpimitta D2 tai suurempi kuin naarasputken läpimitta D10, kuten on todettavissa kuvioista 3A-4. Tällaisen avoimen paaluputken 21 sisätila täyttyy paa-25 lutettaessa voimalla F ainakin osittain maaperän aineksella, mutta sillä saavutetaan helposti hyvin jäykkä ponttiseinä 30, joskin tällöin osa ponttiseinästä ei ole laasti-kerroksen peittämä. Mainittu paaluputki 20 voi myös olla laastiputki 7l, joka käsittää alapäässään paalukengän 5*, joka koostuu edellä kuvatusta pitkänomaisesta kärkiosasta 10 ja kauluksesta 12 sekä virtausrei’istä 17, jotka avautuvat laastiputken si-30 sätilasta 13 kauluksen 12 yläpuolelle, laastin ulosvirtausta varten, kuten on todettavissa kuvioista 6A-6B ja 9. Tällainen laastiputki on käyttökelpoinen tilanteessa, jossa ponttiseinästä 30 on saatava kokonaisuudessaan laastikerroksen 41a, 41b ja 41c peittämä, kuten on osoitettu kuvioissa 2A-2B. Kolmantena vaihtoehtona mainittu paaluputki 20 voi myös olla laastiputki 7LB, joka käsittää alapäässään vain laastiput-35 ken sulkevan kärkikappaleen 11, mutta ei laastin virtausreikä. Tällainen laastiputki on täytettävissä laastilla B ja mahdollisilla betoniraudoilla 37, mutta se ei tule pinnoitettua laastilla.

111404 10

Jotta ponttiseinä 30 tulisi kokonaisuudessaan pinnoitettua laastikerroksella 41a, 41b ja 41c, pitää kussakin ponttielementissä 1 naaraspontin ja koiraspontin välimatkan tai laastiputkellisessa ratkaisussa naaraspontin ja laastiputken sekä laastiputken ja koiraspontin samoin kuin kauluksen/kaulusten välimatkojen ja vastaavasti läpimi-5 tan/läpimittojen täyttää seuraavat ehdot. Kauluksellisten laastiputkien 7l keskilinjojen 32 välimatkan W1 ja/tai koirasputken 7K ja laastiputken 7L keskilinjojen 32, 33 välimatkan W1 on oltava enintään yhtä suuri kuin kauluksen maksimiläpimitta Dl tässä suunnassa. Vaihtoehtoisesti laastiputkettomissa ponttielementeissä koirasputken 7k keskilinjan 33 ja naarasputken 6* ulkopinnan 34 lähimmän kohdan välimat-10 kan W2 on oltava enintään yhtä suuri kuin kauluksen maksimiläpimitta tässä suunnassa. Lisäksi naarasputken 6* ulkoläpimitan D10 tulee olla pienempi kuin kauluksen 12 maksimiläpimitan D. Näillä ehdoilla maaperään M pakotetun ponttielementin kauluksen/kaulusten yläpuolelleen synnyttämä laastikerros 41a, 41b, 41c on riittävä ympäröimään naaraspontin 2 ja uuman 4 sekä täyttämään välyksen 40. Ponttiele-15 menttien 1 ja siten koko ponttiseinän 30, paitsi ensimmäisenä maahan ajetun pont-tielementin la tai pituussuunnassa LI jatkettujen ponttielementtien lai...n naaras-pontti 2, teräsmateriaali tulee suojatuksi mm. korroosiota vastaan.

Tarvittaessa suoraa ponttiseinää 30 sijaitsee yksinkertaisessa vain koiraspontista 3 ja naaraspontista 2 muodostuvassa ponttielementissä 1 naaraspontin pituusrako 8 vas-20 takkaisella puolella naarasputkea 6 kuin koiraspontti esimerkiksi siten kuin kuvioista 2B, 4, 5B, 6B ja 7B on nähtävissä. Mikäli uuman 4 muoto poikkeaa suorasta ja on kiinnitetty naarasponttiin ja/tai koirasponttiin muualle kuin niiden keskilinjojen 42, 32 yhdystasoon, sijaitsee pituusrako 8 vastaavasti poikkeavalla kohdalla. Tarvittaessa kuhnia ponttiseinään 30 sijoitetaan esimerkiksi pituusrako 8 naaraspontin 2 kehän 25 toiseen kohtaan tai kiinnitetään uuma 4 naaraspontin 2 kehän toiseen kohtaan. Kuviossa 8 ja 9 on kuvattu tällaisia ponttielementtejä 1 suorien ulkokulmien tai sisäkulmien saamiseksi, mutta on ymmärrettävä, että muita kulmia on muodostettavissa sijoittamalla pituusrako 8 tai uuma 4 muuhun kohtaan. Kuvion 9 ponttielementeissä koiraspontti 3 on laastiputken 7i sivulla toisen uuman 4* levyosuudella 9 liitettynä 30 ja tämän toisen uuman 4* leveys W3 muodostaa ennalta määrätyn kulman K1 ensimmäisen koiraspontin ja toisesta koiraspontista poispäin sijaitsevan naaraspontin 6 välimatkan W1 suhteen. Vaihtoehtoisesti naaraspontissa ponttiraon 8 ja keskilinjan 42 muodostama taso on kulmassa K2 koiraspontin 7 keskilinjan 33 ja naarasputken 6 ulkopinnan 34 välimatkaan W2 nähden.

35 Eräänä ponttielementin 1 muotona on kuviossa 6A esitetty ratkaisu, jossa koiraspontin paalukenkä 5, tarkemmin sanottuna sen levein kohta R, on etäisyyden L3 11 111404 alempana koin naaraspontin 2 alareuna, asennussyvyyden muuttamiseksi tavalla, joka ilmenee kuviosta 2A. Tätä toteutusmuotoa tarvitaan silloin, kun kaulus 12 ei ole aikaisemmin kuvatulla tavalla irtoava, mutta ponttielementit on tarpeen saada kokonaan laastilla B peitetyiksi samalla kun ponttielementtien upotussyvyys SI pitää 5 voida vähintään ylläpitää. Tässä tapauksessa ponttielementin 1 naaraspontin ja koi-raspontin pieni edellä kuvattu välimatka W2 aiheuttaa sen, että myöhemmin maaperään ajettavan viereisen ponttielementin lbi .N kärkiosa 10 tai ainakin kaulus 12 osuu aikaisemmin maaperään ajetun ponttielementin la! ...n kaulukseen 12, jolloin myöhemmän ponttielementin lbi...N alapää 38 jäisi ylemmäksi kuin aikaisemman/ai-10 kaisempien ponttielementin/ponttielementtien lai ..N alapää, mikä saattaa olla epäedullista. Järjestämällä ponttiseinään 30 tarvittavin välein kuvattuja erikoisen tyyppisiä ponttielementtejä saadaan niiden alapää 38 joko pysymään keskimäärin halutulla syvyydellä SI tai painumaan halutulle syvyydelle SI riippuen etäisyydestä L3. Suurella etäisyyden L3 arvolla saadaan ponttiseinän asennussyvyyttä suurennettua 15 seinän asennuksen edetessä ja pienemmällä arvolla saadaan asennussyvyys pysymään keskimäärin ennallaan, jolloin on tietenkin huomioitava, että myös näiden erikoisten asennussyvyyttä muuttavien ponttielementtien sijoituksen tiheys ponttisei-nässä muuttaa keskimääräistä asennussyvyyttä SI.

Edellä mainittujen osien lisäksi ponttiseinän 30 aikaansaamisessa käytetään peräk-20 käisiä ponttielementtejä li, 12, I3, I4 jne. toisiinsa kiinnittäviä jatkokappaleita 23 tai jatkoliitoksia 22. Jatkokappaleet 23 voivat olla sisäpuolisia tai ulkopuolisia holkkeja, joiden päälle tai vastaavasti sisälle toistensa jatkoksi tulevien naarasputkien 6* ja/tai koirasputkien ja/tai laastiputkien 7k, 7l, 7lb ja/tai muiden paaluputkien 20 päät asettuvat, kuten on nähtävissä kuvioista 5A ja 7A. Nämä jatkokappaleilla 23 toteutetut 25 holkkiliitokset tehdään edullisesti hakijan aikaisemmassa patentissa FI-81415 kuvattuja periaatteita noudattaen. Tällainen liitos voidaan myös varmentaa eli lukita käyttämällä naarasputken/koirasputken/laastiputken/paaluputken ja jatkokappaleen välisiä niittejä, ruuveja tai hitsejä, kuten on selostettu hakijan aikaisemmassa ei-julkisessa patenttihakemuksessa FI-982699. Voidaan myös käyttää näiden mainittu-30 jen putkien välisten hitsien aikaansaamaa jatkoliitosta. Näillä jatkokappaleilla tai jatkoliitoksilla yhdistetään toisiinsa ainakin perättäiset koiraspontit 3ai...N, 3bi...N, 3ci...n jne. toisiinsa ja naaraspontit 2ai...N, 2bi...N, 2cL..N jne. toisiinsa ja mahdolliset paaluputket 20ai...N, 20bi. .n, 20ci...n jne. toisiinsa. Uumien 4, 4* levyosuuksia 9 ei yleensä ole tarpeen kiinnittää toisiinsa ainakaan silloin kun koko ponttiseinä on laas-35 tikerroksen 41a-c peittämä, mutta tarvittaessa voidaan toistensa jatkoksi tulevien uumien levyosuudet 9 esimerkiksi hitsata toisiinsa kiinni.

111404 12

Laastilla tiivistetty ponttiseinä 30 muodostetaan ajamalla maaperään M joukko pääasiassa metallia, jona käytännössä on yleensä teräs, olevia ponttielementtejä 1, jolloin koiraspontti ja naaraspontti tarttuvat toisiinsa kohdistamalla ensin niistä jompi kumpi toisen jatkeeksi ja työntämällä ne sitten pituussuunnassa LI lomittaiseen 5 asentoon toistensa suhteen sekä syöttämällä laastia tai vastaavaa ainakin naaraspon-tin rajaamalle alueelle. Keksinnön mukaan käytetään ensinnäkin edellä kuvatun tyyppistä ponttielementtiä 1 ja toiseksi toimitaan seuraavassa selostetulla tavalla. Ensimmäisessä vaiheessa ajetaan jaksoittaisella voimalla F ponttielementtiä la tai lai maaperään M joko käyttäen suurimassaista järkälettä tai täryttämistä ja sitten 10 täytetään putkimaisen koiraspontin sisätilaa 13 laastilla B ja ajetaan jaksoittaisella voimalla F ponttielementtiä edelleen syvemmälle maaperään M, jolloin laastia siirtyy virtauksena V virtausreikien 17 kautta koiraspontin 3 ympärille paalukengän 5 tekemään onteloon T maaperässä. Tämän jälkeen jatketaan joko vuorotellen tai samanaikaisesti laastin B lisäämistä koiraspontin sisätilaan 13 ja ponttielementin aja-15 mistä edelleen maaperään jaksoittaisella voimalla F, kunnes tämä ponttielementti la tai lai on ajettu tarpeen mukaan kokonaan tai lähes kokonaan maaperään. Samalla koiraspontin ympärille on muodostunut laastivyöhyke, jonka halkaisija Dl 1 on suurempi kuin naaraspontin ulkohalkaisija D10. Tämä ensimmäinen vaiheketju on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa IA-IE ja yleisesti kuviossa 3A. Mikäli pont-20 tielementin koko pituus L4 on riittävä ponttiseinän 30 korkeudeksi on ensimmäinen ponttielementti halutulla asennussyvyydellä SI, jolloin jatketaan seuraavaksi vaiheella kolme, jossa sijoitetaan seuraavan vastaavan ponttielementin Ib tai lbi naaraspontti 2 edellisen ponttielementin lai koiraspontin 3 kohdalle, minkä jälkeen toteutetaan tämän seuraavan ponttielementin Ib tai lbi vieminen maaperään M koh-25 distamalla siihen joko samanaikaisesti tai vuorotellen jaksoittaista maahan ajavaa voimaa F ja mainitun laastin B lisäämistä sen koiraspontin sisätilaan 13, samalla kun elementtien välille syntyy ponttiliitos naaraspontin ohjautuessa ensin maaperään lyödyn elementin koiraspontin mukaan. Jatketaan kunnes tämäkin ponttielementti on halutulla asennussyvyydellä SI. Riippuen ponttielementin mitoituksesta törmää, ku-30 ten kuvioiden IL ja 2A tapauksissa, jäljemmän ponttielementin koiraspontin ala·· päässä oleva kärkiosa 10 tai kaulus 12 asennuksen loppuvaiheessa ensin lyödyn elementin kaulukseen ja ponttielementin kärkiosan edellä kuvatun rakenteen mukaan jäljemmän elementin paalukenkä 5 joko työntää edellisen ponttielementin kauluksen 12 irti tai vaihtoehtoisesti jäljemmän elementin maaperään pakottaminen lopetetaan. 35 Toisen elementin asentaminen pysäytetään tähän. Tämä kolmas vaiheketju on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa 11-IL ja yleisesti kuviossa 3B.

13 111404

Ponttiseinää jatketaan vaakasuunnassa sijoittamalla järjestyksessä kunkin seuraavan ponttielementin le, Id jne. naaraspontti 2 edellisen ponttielementin Ib koiraspontin 3 yläpään ympärille ja toteutetaan näiden seuraavien ponttielementtien le, Id jne. vieminen maaperään M kohdistamalla kuhiinkin omalta osaltaan joko vuorotellen tai 5 samanaikaisesti jaksoittaista maahan ajavaa voimaa F ja mainitun laastin B lisäämis? tä koiraspontin sisätilaan 13. Tällöin aina kahden vaakasuunnassa vierekkäisen ponttielementin välille syntyy ponttiliitos koiraspontin ohjatessa naarasponttia ympärillään.

Riippuen ponttielementin 1 tyypistä voi jaksoittainen voima F kohdistua vain uu-10 maan 4, kuten paaluputkeen 20 kuvioiden 3A ja 3B mukaisesti, jolloin voimaa F on helposti käytettävissä samanaikaisesti mainitun laastin B lisäämisen kanssa ilman lisälaitteita. Jos taas ponttielementin 1 tyypin vuoksi jaksottainen voima F kohdistuu suoraan koirasponttiin 3, eli sen yläpäähän, voimaa F käytetään joko vuorotellen laastin B lisäyksen kanssa, kuten kuvioissa IA-IL tai, jos käytetään aikaisemmin 15 mainittua yhdettä tai adapteria, samanaikaisesti laastin B lisäämisen kanssa.

Mikäli ponttielementin koko pituus L4 ei ole riittävä ponttiseinän 30 korkeudeksi, jatketaan mainittua ensimmäistä vaihetta tai vastaavasti mainittua kolmatta vaihetta toisella vaiheella seuraavasti. Maaperään M ainakin osittain ajettua ensimmäistä ponttielementtiä lai tai siihen ponttijatkoksella liitettyjä seuraavia ponttielementtejä 20 lbi, lei jne. pidennetään toisella ponttielementillä la2 tai vastaavasti toisilla pont-tielementeillä lb2, lc2, ld2 jne. käyttäen jatkoliitoksia 22 tai jatkoskappaleita 23. Näin pidennettyä ponttielementtiä ajetaan edelleen maaperään käyttämällä mainittua jaksoittaista voimaa F ja laastin B lisäämistä koiraspontin sisätilaan 13 joko vuorotellen tai samanaikaisesti siten, kuin edellä on kuvattu. Nämä vaiheet on yksityis-25 kohtaisesti kuvattu kuvioissa 1F-1I. Tarpeen mukaan ensimmäistä ja seuraavia vierekkäisiä ponttielementtejä jatketaan kutakin vuorollaan uusilla ponttielementeillä la3, lb3, lc3 jne. sekä näin pidennetyn ponttielementin ajamista edelleen maaperään käyttämällä mainittua jaksoittaista voimaa F ja laastin B lisäämistä koiraspontin sisätilaan 13, kunnes ponttielementit ovat halutussa syvyydessä SI. Näiden vaiheiden 30 lopputulos on nähtävissä kuvioista IL ja 2A.

Yleisesti määriteltynä siis jatketaan kunkin ponttielementin tai pystysuunnassa jatkoksilla pidennettyjen ponttielementtiyhdistelmien lai .N, lbi .N, lci .Njne. ajamista maaperään M kunnes alimpien ponttielementtien lai, lbi, lei jne. kärkiosa 10 tulee; tarkoitetulle syvyydelle SI maaperään M. Kun toisiinsa ponttiliitoksella lukitut vie-35 rekkäiset kaksi ponttielementtiä la ja Ib, Ib ja le, le ja Id jne. ovat halutussa lop-pusyvyydessä, annetaan laastin B kovettua naaraspontin ympärillä, naaraspontin ja 1114104 14 koiraspontin välissä sekä koiraspontin 3 sisätilassa 13, jolloin tuloksena on valmis ponttiseinä 30. Työvuorojen välillä tai muuUoinkin tilanteen mukaan voidaan käyttää hitaasti kovettuvaa laastia B. Ponttiseinä voidaan sulkea kehäksi siten, että viimeinen koiraspontti lyödään ensimmäisenä maahan lyötyyn naarasponttiin käyttäen 5 siinä kaulusta, jonka maksimihalkaisija Dl on pienempi kuin naaraspontin sisähal-kaisija D7. Toinen vaihtoehto ori huuhdella ensimmäisenä maahan asennettu naa-raspontti puhtaaksi ja asentaa siihen koirasosa laasteineen.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä laastia B voidaan syöttää koiraspontin sisätilaan 13 ilman oleellista ylipainetta. Kuten jo on mainittu, kyseinen jaksoittainen 10 voima F synnytetään iskuilla ja/tai täristyksellä ja sen maksimi on suuruudeltaan sellainen, että paaluputken sisätilassa ilmenee painesysäys, joka on vähintään 10 harja edullisesti vähintään 15 bar. Laastina käytetään betonimassaa, eli hydraulisesti kovettuvan sideaineen, täyteaineen, kuten kiviaineksen, ja veden sekoitusta tai sement-timassaa, eli hydraulisesti kovettuvan sideaineen ja veden seosta, tai bentoniittimas-15 saa, eli bentoniitin ja veden seosta.

Kun käytetään ponttielementtejä, joissa edellisen elementin kärkiosa tai kaulus osuu edellisen elementin ei-irtoavaan kaulukseen, ’’kasvaa” ponttiseinän 30 alapää ylöspäin. Jos seinämän alapää halutaan pitää jatkuvasti tietyllä syvyydellä SI, lyödään välillä vierekkäinen ponttielementti, jossa on etäisyyden L3 mitan alaslaskettu koi-20 raspontti, kuten kuvioiden 6A-6B mukainen ponttielementti. Selostetun perusteella on selvää, että ellei tarkoituksena ole koko ponttiseinän pitäminen laastin B peittä-mänä, ei alaslasketulla koiraspontilla varustetussa ponttielementissä tarvita kuvioiden 6A-6B mukaista laastiputkea tai laastiputkia 7l. Analogisesti tämän kanssa voidaan suunnitelman tai tarpeen mukaan tietyille kohtaan ponttiseinämää edellisten ja 25 myöhempien ponttielementtien väliin, eli vaakasuunnassa viereisiksi, lyödä kuvion 8 tai kuvion 9 mukaisia tai niistä poikkeavia kulman muodostavia ponttielementtejä^ jotka ovat samalla tavoin pituussuunnassa LI jatkettavia kuin muutkin ponttielemen-tit. Ponttiseinän ponttielementin 1 uumat 4, 4* voidaan, jos käytetään leveitä levy-osuuksia, muotoilla halutulla tavalla jäykistäviksi tai maaperän esimerkiksi toispuo-30 leista kuormaa kantaviksi käyttäen kaarevuuksia, aaltomuotoja tai muita sopivia muotoja, siten kuin kuvioissa 7A-7B on esimerkinomaisesti näytetty. Muodot eivät ole rajoitettuja näihin esitettyihin.

Keksinnön mukaisessa ponttiseinässä 30 siis koiraspontin sisätila 13 ja koiraspontin ja naaraspontin väli 40 on oleellisesti laastin B täyttämä sekä vähintään naaraspontit 35 2 laastikerroksen 41a peittämiä. Lisäksi edullisessa toteutusmuodossa, mutta ei vält tämättä, myös kunkin ponttielementtien uumat 4 ovat perättäisiä naaraspontteja 2 15 111404 peittävän laastikerroksen 41a kanssa yhtenäisen laastikerroksen 41b peittämiä. Tarvittaessa ponttiseinä 30 käsittää erillisiä laastiputkia 7L, jolloin edullisesti, mutta ei välttämättä, sekä laastiputket että niitä toisiinsa ja/tai koiraspontteihin tai naaras-pontteihin yhdistävät uumat 4 ovat yhtenäisen laastikerroksen 41c peittämiä. Pontti-5 seinä koostuu useammista toistensa jatkoksi vaakasuunnassa ja/tai pystysuunnassa järjestetyistä ponttielementeistä lai n, lbi.N, Ici.n jne. ja ponttiseinässä vähintään koiraspontit ja/tai paaluputket 3,20 ja useimmiten myös naaraspontit 2 on yhdistetty jatkokappaleilla 23 tai jatkoliitoksilla 22 pystysuunnassa eli ponttien pituussuunnassa LI. Laastina B on betonimassa tai sementtimassa tai bentoniittimassa. Ponttisei-10 nän jäykkyydestä johtuen esimerkiksi saastunut tai muutoin poistettava maa voidaan kuljettaa pois ja jättää laastipaaluseinä kaivannon reunaksi.

Claims (20)

111404 16

1. Menetelmä laastilla tiivistetyn ponttiseinän muodostamiseksi ajamalla maaperään (M) joukko pääasiassa metallia olevia ponttielementtejä (1), jotka käsittävät pitkänomaisen alapäästään ainakin osittain kärkikappaleella (11) suljetun koiraspon- 5 tin (3) ja pitkänomaisen naaraspontin (2) sekä niitä yhdistävän uuman (4), jolloin koiraspontti ja naaraspontti tarttuvat toisiinsa kohdistamalla ensin niistä jompi kumpi toisen jatkeeksi ja työntämällä sitten pituussuunnassa (LI) lomittaiseen asentoon toistensa suhteen, sekä syöttämällä laastia tai vastaavaa vähintään naaraspontin rajaamalle alueelle, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina: 10 {A} järjestetään putkimaisen koiraspontin (3) maaperään ajettavaan alapäähän paa- lukenkä (5), joka koostuu kärkiosasta (10) ja kauluksesta (12), jonka maksimi-läpimitta (Dl) on oleellisesti suurempi kuin putkimaisen koiraspontin ulkoläpimitta (D2), sekä kauluksen yläpuolelle avautuvista virtausrei’istä (17); {B} ajetaan jaksoittaisella voimalla (F) ponttielementtiä (la) maaperään (M); 15 {C} täytetään putkimaisen koiraspontin sisätilaa (13) laastilla (B) ja ajetaan jaksoit taisella voimalla ponttielementtiä syvemmälle maaperään (M), jolloin laastia siirtyy virtausreikien (17) kautta koiraspontin (3) ympärille paalukengän (5) tekemään onteloon (T) maaperässä; (D) jatketaan joko vuorotellen tai samanaikaisesti laastin (B) lisäämistä koiraspon-20 tin sisätilaan (13) ja ponttielementin ajamista edelleen maaperään jaksoittaisella voi malla (F); {F} sijoitetaan seuraavan ponttielementin (Ib), jonka koiraspontin alapäähän on järjestetty mainittu paalukenkä (5), naaraspontti (2) edellisen ponttielementin (la) koiraspontin (3) kohdalle ponttiliitoksen saamiseksi; ja 25 {G} toteutetaan tämän seuraavan ponttielementin (Ib) vieminen maaperään (M) kohdistamalla siihen joko samanaikaisesti tai vuorotellen jaksoittaista maahan ajavaa voimaa (F) ja mainitun laastin (B) lisäämistä koiraspontin sisätilaan (13).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaksoittaisen voiman (F) kohdistuessa uumaan (4) sitä käytetään samanaikaisesti mainitun laastin 3 0 (B) lisäämisen kanssa ja jaksoittaisen voiman (F) kohdistuessa koirasponttiin (3) sitä käytetään vuorotellen tai samanaikaisesti laastin (B) lisäämisen kanssa. 111404 17 *

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisävaiheina: {1} sijoitetaan järjestyksessä kunkin seuraavan ponttielementin (le, Id jne.), joiden koiraspontin alapäähän on järjestetty mainittu paalukenkä (5), naaraspontti (2) 5 edellisen ponttielementin (Ib) koiraspontin (3) yläpään ympärille ponttijatkoksen saamiseksi aina kahden vaakasuunnassa vierekkäisen ponttielementin välille; ja {J} toteutetaan seuraavien ponttielementtien (le, Id jne.) vieminen maaperään (M) kohdistamalla kuhiinkin omalta osaltaan joko vuorotellen tai samanaikaisesti jaksoittaista maahan ajavaa voimaa (F) ja mainitun laastin (B) lisäämistä koiraspontin sisä-10 tilaan (13).

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se tarvittaessa käsittää lisävaiheina: e (El, Hl} maaperään ainakin osittain ajetun ensimmäisen tai ponttijatkoksella liitettyjen seuraavien ponttielementtien (lai, lbi, lei jne.) pidentämisen toisella pont-15 tielementillä (la2, lb2, IC2 jne.) käyttäen jatkoliitoksia (22) tai jatkoskappaleita (23); (E2, H2} jatketaan vuorotellen kunkin ponttielementin pidentämistä uusilla pont-tielementeillä (la3, lb3, IC3 jne.) sekä pidennetyn ponttielementin ajamista edelleen maaperään käyttämällä mainittua jaksoittaista voimaa (F) ja laastin (B) lisäämistä koiraspontin sisätilaan (13).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina: {K} jatketaan kunkin ponttielementin (lai. n, lbi...N, 1ci...n jne.) ajamista maaperään (M) kunnes alimpien ponttielementtien (lai, lbi, lei jne.) kärkiosa (10) tulee tarkoitetulle syvyydelle (S 1) maaperään (M); ja 25 {L} annetaan laastin (B) kovettua naaraspontin ympärillä, naaraspontin ja koiras pontin välissä sekä koiraspontin (3) sisätilassa (13) valmiin ponttiseinän (30) saamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laastia syötetään koiraspontin sisätilaan ilman oleellista ylipainetta; ja että mainittu jaksoittainen 30 voima (F) synnytetään iskuilla ja/tai täristyksellä ja sen maksimi on suuruudeltaan sellainen, että paaluputken sisätilassa ilmenee painesysäys, joka on vähintään 10 bar I8 111404 ja edullisesti vähintään 15 bar; ja että laastina käytetään betonimassaa, tai sementti-massaa, tai bentoniittimassaa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ponttielemen-teissä (1) jatkoliitoksilla (22) tai jatkoskappaleilla (23) yhdistetään toisiinsa ainakin 5 perättäiset koiraspontit (3ai...N, 3bi...N, 3ci...n jne.) toisiinsa ja mahdollisesti naaras-pontit (2ai...N, 2bi...N, 2ci N jne.) toisiinsa ja mahdolliset paaluputket (20ai...N, 20bi. jj, 20ci...n jne.) toisiinsa sekä tarvittaessa uuman levyosuudet (9).

8. Ponttielementti ponttiseinää varten, joka ponttielementti (1) käsittää pitkänomaisena koirasponttina (3) koirasputken (7k), jolla on pituutensa pääosalta sullo jettu vaippa, ja pitkänomaisena naarasponttina (2) naarasputken (61), jossa on pituudellaan mainittua koirasponttia ja naarasponttia yhdistävän uuman (4) paksuutta vastaava pituusrako (8), jotka koiraspontti ja naaraspontti ovat pituussuunnassaan sisäkkäin meneviä ja joka uuma muodostuu vähintään mainittujen putkien suuntaisesta levyosuudesta (9), tunnettu siitä, että ponttielementti (1) koostuu metallista ja 15 se lisäksi käsittää koiraspontin (3) alapään (38) ainakin osittain sulkevalla kärkikap-paleella tai kauluksella tai sen jatkeella tai liitososalla (11, 12, 14) varustetun paalu-kengän (5), joka koostuu pitkänomaisesta kärkiosasta (10) ja kauluksesta (12), jonka maksimiläpimitta (Dl) on suurempi kuin koirasputken (7k) ulkoläpimitta (D2), sekä virtausrei’istä (17), jotka avautuvat koirasputken sisätilasta (13) kauluksen (12) ylä-20 puolelle, laastin (B) ulosvirtausta varten kun ponttielementtiä ajetaan maaperään.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että uuma (4) koostuu pääasiassa suorasta tai kaarevasta tai mutkia sisältävästä metallisesta levy-osuudesta (9), joka on kiinni sekä koirasputken että naarasputken ulkopinnassa niiden pituusliitoksella (31); tai vaihtoehtoisesti uuma (4) koostuu pääasiassa yhdestä 25 tai useammasta paaluputkesta (20), joka/jotka ovat kiinni viereisissä paaluputkissa (20) ja/tai koirasputkessa (7K) ja naarasputkessa (61) metallisilla levyosuuksilla (9) ja pituusliitoksilla (31).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että mainittu paaluputki (20) on: 30. päistään avoin metalliputki (21), jonka läpimitta on suurempi kuin koirasputken läpimitta tai suurempi kuin naarasputken läpimitta; tai laastiputki (7l, 7lb), joka käsittää alapäässään: 19 111404 - paalukengän (5*), jonka kauluksen (12) maksimiläpimitta (Dl) on suurempi kuin laastiputken (7L) ulkoläpimitta (D2), sekä laastiputken sisätilasta (13) kauluksen yläpuolelle avautuvista virtausrei’istä (17), tai - laastiputken (7LB) sulkevan kärkikappaleen (11).

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 10 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että koi- rasputki ja vastaavasti laastiputki käsittää: * yläpäässä aukon/aukkoja (29) juoksevan laastin syöttämiseksi kyseisen putken sisätilaan (13); * paalukengässä (5) suljetun kärkiosan (10), jonka pituus on vähintään viisi kertaa 10 kyseisen putken ulkoläpimitta (D2), sekä virtausreiät, jotka menevät paalukengän ja/tai liitososan (14) ja/tai putken seinämän (16, 18) läpi.

12. Patenttivaatimuksen 8 tai 11 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että liitososa (14) tai vastaavasti kaulus (12) käsittää elimet (26) koirasputken/laastiputken (7K, 7l) alapään tartuntaa varten; ja että kauluksessa (12) on ylös nostettu ulkoreuna 15 (25) muodostaen laastiputkea/koirasputkea (7k, 7l) tai liitososaa (14) ympäröivän ylöspäin avoimen syvennyksen (15) sekä kaulus (12) käsittää työkärkeä kohti ainakin osittain kapenevan ulkopinnan (19).

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että liitososa (14) sijaitsee laastiputken/koirasputken ja kauluksen välissä, se ulottuu kauluksen 20 yläpuolelta sen alapuolelle ja sen yläläpimitta (D4) on suurempi kuin alaläpimitta (D3); että kaulus lisäksi käsittää läpimenevän reiän (36), jonka läpimitta (D6) vastaa kärkiosan ulkoläpimittaa (D3) laastiputken/koirasputken (7k, 7l) tai sen jatkeena olevan liitososan (14) läpimenoa varten; ja että liitososa (14) käsittää alaspäin osoittavan vastepinnan (27), jonka yläläpimitta (D4) on suurempi kuin kauluksen reiän 25 (36) läpimitta (D6) kauluksen yläpintaan (28) tukeutumista varten, jolloin kaulus on liitososasta alaspäin irtoava, asennussyvyyden asettelemiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että naaras-putkessa (6*) mainittu pituusrako (8) ulottuu naarasputken koko pituudelle; että naa-rasputken sisäläpimitta (D7) on oleellisesti suurempi kuin koirasputken (7K) tai sen 30 jatkokappaleiden (23) suurin ulkohalkaisija (D2 tai D8).

15. Patenttivaatimuksen 8 tai 14 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että laastiputkien (7L) keskilinjojen (32) välimatka (Wl) ja/tai koirasputken (7K) ja laas- 111404 20 tiputken (7L) keskilinjojen (32, 33) välimatka (Wl) on enintään yhtä suuri kuin kauluksen maksimiläpimitta (Dl) tässä suunnassa; tai koirasputken (7K) keskilinjan (33) ja naarasputken (6*) ulkopinnan (34) välimatka (W2) on enintään yhtä suuri kuin kauluksen maksimiläpimitta tässä suunnassa.

16. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen ponttielementti, tunnettu siitä, että koi- raspontti (3) on laastiputken (7l tai 7Lb) sivulla toisella uumalla (4*) liitettynä; että koiraspontin paalukenkä (5) on etäisyyden (L3) alempana kuin naaraspontin (2) alapää, asennussyvyyden muuttamiseksi; ja että tarvittaessa toisen uuman leveys (W3) muodostaa ennalta määrätyn kulman (Kl) ensimmäisen koiraspontin ja toisesta koi-10 raspontista poispäin sijaitsevan naaraspontin (6) välimatkan (Wl) suhteen; tai naa-raspontissa pituusrako (8) on keskilinjasta (42) kulmassa (K2) suhteessa koiraspontin (3) keskilinjan (33) ja naarasputken (6*) ulkopinnan (34) välimatkaan (W2), kulmien saamiseksi ponttiseinään.

17. Ponttiseinä, joka koostuu joukosta ponttielementtejä (1), jotka käsittävät: pit-15 känomaisen koiraspontin (3), jossa on pituutensa pääosalta suljettu putkimainen vaippa, ja pitkänomaisen putkimaisen naaraspontin (2) sekä niitä yhdistävän uuman (4), jotka koiraspontti ja naaraspontti sijaitsevat ponttiseinässä (30) liitoksena, jolloin naaraspontin sisällä olevasta toisen ponttielementin koiraspontista uuma ulottuu tämän naaraspontin pituusraon (8) kautta tämän ponttielementin naarasponttiin; sekä 20 laastia (B) mainitussa liitoksessa, tunnettu siitä, että ponttielementit koostuvat metallista; ja että ponttiseinässä lisäksi yhdistelmänä: {A} mainittujen koirasponttien (3) alapäissä on koiraspontit ainakin osittain sulkevat paalukengät (5), jotka koostuvat: - kärkiosasta (10) ja kauluksesta (12), jonka maksimiläpimitta (Dl) on suurem-25 pi kuin koiraspontin (3) ulkoläpimitta (D2) ja vähintään yhtä suuri kuin koiras- pontin (3) keskilinjan (33) ja naaraspontin (6) ulkopinnan (34) välimatka (W2), sekä laastin (B) virtausrei’istä (17), jotka avautuvat koirasputken sisätilasta (13) kauluksen (12) yläpuolelle; ja {B} koiraspontin sisätila (13) ja koiraspontin ja naaraspontin väli (40) on oleelli- i 30 sesti laastin (B) täyttämä sekä vähintään naaraspontit (2) laastikerroksen (41a) peiri tämiä.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen ponttiseinä, tunnettu siitä, että lisäksi kunkin ponttielementin uumat (4) ovat perättäisiä naaraspontteja (2) peittävän laastikerroksen (41a) kanssa yhtenäisen laastikerroksen (41b) peittämiä; ja että ponttiseinän 21 111404 käsittäessä erillisiä laastiputkia (7l) ovat sekä nämä että niitä toisiinsa ja/tai koiras-pontteihin tai naaraspontteihin yhdistävät uumat (4) yhtenäisen laastikerroksen (41c) peittämiä.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen ponttiseinä, tunnettu siitä, että se koostuu 5 useammista toistensa jatkoksi vaakasuunnassa ja/tai pystysuunnassa jäljestetyistä ponttielementeistä (lai...N, lbi...N, 1ci...n jne.), joissa vähintään koiraspontit/paalu-putket (3, 20) on yhdistetty jatkokappaleilla (23) tai jatkoliitoksilla (22).

20. Patenttivaatimuksen 17 mukainen ponttiseinä, tunnettu siitä, että laastina (B) on betonimassa tai sementtimassa tai bentoniittimassa.

10 Patentkrav