FI110425B - Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi - Google Patents
Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI110425B FI110425B FI20000869A FI20000869A FI110425B FI 110425 B FI110425 B FI 110425B FI 20000869 A FI20000869 A FI 20000869A FI 20000869 A FI20000869 A FI 20000869A FI 110425 B FI110425 B FI 110425B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- force
- reel
- fault
- during
- sequence
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 46
- 238000004804 winding Methods 0.000 claims description 38
- 230000006870 function Effects 0.000 claims description 25
- 230000033001 locomotion Effects 0.000 claims description 25
- 238000005259 measurement Methods 0.000 claims description 16
- 230000008569 process Effects 0.000 claims description 14
- 238000003745 diagnosis Methods 0.000 claims description 11
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 7
- 238000012546 transfer Methods 0.000 claims description 7
- 230000007257 malfunction Effects 0.000 claims description 6
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 claims description 4
- 239000007858 starting material Substances 0.000 claims description 4
- 238000013528 artificial neural network Methods 0.000 claims description 3
- 230000006399 behavior Effects 0.000 claims description 3
- 238000001514 detection method Methods 0.000 claims description 3
- 230000009471 action Effects 0.000 claims description 2
- 238000013178 mathematical model Methods 0.000 claims description 2
- 230000001537 neural effect Effects 0.000 claims description 2
- 210000002445 nipple Anatomy 0.000 claims description 2
- 230000000284 resting effect Effects 0.000 claims description 2
- 230000003542 behavioural effect Effects 0.000 claims 1
- 230000000737 periodic effect Effects 0.000 claims 1
- 230000008859 change Effects 0.000 description 5
- 238000004422 calculation algorithm Methods 0.000 description 4
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 3
- 238000006073 displacement reaction Methods 0.000 description 3
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 3
- 239000010720 hydraulic oil Substances 0.000 description 3
- 230000005226 mechanical processes and functions Effects 0.000 description 3
- 230000001133 acceleration Effects 0.000 description 2
- 238000004364 calculation method Methods 0.000 description 2
- 230000007547 defect Effects 0.000 description 2
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 2
- 241000269350 Anura Species 0.000 description 1
- 230000008901 benefit Effects 0.000 description 1
- 238000003490 calendering Methods 0.000 description 1
- 239000011248 coating agent Substances 0.000 description 1
- 238000000576 coating method Methods 0.000 description 1
- 239000004020 conductor Substances 0.000 description 1
- 238000005520 cutting process Methods 0.000 description 1
- 230000002950 deficient Effects 0.000 description 1
- 238000011161 development Methods 0.000 description 1
- 239000003085 diluting agent Substances 0.000 description 1
- 238000007730 finishing process Methods 0.000 description 1
- 239000011521 glass Substances 0.000 description 1
- 230000000977 initiatory effect Effects 0.000 description 1
- 238000007620 mathematical function Methods 0.000 description 1
- 230000005012 migration Effects 0.000 description 1
- 238000013508 migration Methods 0.000 description 1
- 238000005457 optimization Methods 0.000 description 1
- 238000012805 post-processing Methods 0.000 description 1
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 1
- 230000009467 reduction Effects 0.000 description 1
- 230000003252 repetitive effect Effects 0.000 description 1
- 239000013589 supplement Substances 0.000 description 1
- 230000001052 transient effect Effects 0.000 description 1
- 230000007704 transition Effects 0.000 description 1
- 230000001960 triggered effect Effects 0.000 description 1
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G05—CONTROLLING; REGULATING
- G05B—CONTROL OR REGULATING SYSTEMS IN GENERAL; FUNCTIONAL ELEMENTS OF SUCH SYSTEMS; MONITORING OR TESTING ARRANGEMENTS FOR SUCH SYSTEMS OR ELEMENTS
- G05B23/00—Testing or monitoring of control systems or parts thereof
- G05B23/02—Electric testing or monitoring
- G05B23/0205—Electric testing or monitoring by means of a monitoring system capable of detecting and responding to faults
- G05B23/0218—Electric testing or monitoring by means of a monitoring system capable of detecting and responding to faults characterised by the fault detection method dealing with either existing or incipient faults
- G05B23/0243—Electric testing or monitoring by means of a monitoring system capable of detecting and responding to faults characterised by the fault detection method dealing with either existing or incipient faults model based detection method, e.g. first-principles knowledge model
- G05B23/0245—Electric testing or monitoring by means of a monitoring system capable of detecting and responding to faults characterised by the fault detection method dealing with either existing or incipient faults model based detection method, e.g. first-principles knowledge model based on a qualitative model, e.g. rule based; if-then decisions
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
- B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
- B65H18/00—Winding webs
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
- B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
- B65H2557/00—Means for control not provided for in groups B65H2551/00 - B65H2555/00
- B65H2557/20—Calculating means; Controlling methods
- B65H2557/22—Fuzzy logic
Landscapes
- Physics & Mathematics (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Automation & Control Theory (AREA)
- Replacement Of Web Rolls (AREA)
- Controlling Rewinding, Feeding, Winding, Or Abnormalities Of Webs (AREA)
Description
110425
MENETELMÄ KIINNIRULLAIMEN TOIMINTAVARMUUDEN PARANTAMISEKSI
Keksintö kohdistuu menetelmään toimintavarmuuden parantamiseksi 5 paperirainan kiinnirullauksessa liitteenä esitetyn patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti.
Paperikoneelta, tai siihen jatkuvatoimisesti, ts. on-line liitetyltä paperin jälkikäsittelylaitteistolta tulevaa tuotantoleveyden mukaista jatkuvaa 10 paperirainaa rullataan kiinnirullaimessa peräkkäisiksi konerulliksi. Kone-rullat voidaan käsittää eräänlaiseksi paperirainan välivarastoksi, johon paperiraina tallennetaan kiinnirullausta edeltävän jatkuvan valmistusprosessin päätteeksi. Kiinnirullausta käytetään myös off-line-tyyppisten jälkikäsittelyprosessien (esim. kalanterointi, päällystys) yhteydessä 15 täysleveän paperirainan rullaamiseksi uudelleen konerulliksi ko. prosessin alussa tehtävän aukirullauksen, ja sitä seuraavan käsit-telyn/käsittelyjen jälkeen. Mikäli näiden jälkikäsittelyprosessien yhteydessä rainalle suoritetaan pituusleikkaus osarainoiksi, niin kiinnirullaus tapahtuu vastaavasti osarainojen leveyttä vastaaviksi kapeammiksi, ns.
20 asiakasrulliksi.
Koska kiinnirullaus on välttämätön osa paperirainan/rainojen käsittelyä yhdessä tai useammassa kohtaa paperin valmistus- ja jälkikäsittelypro-sesseja, on kiinnirullaimen toiminta ja toimintavarmuus siten merkittävä 25 tekijä ko. prosessien kokonaistoiminnan kannalta. Kiinnirullaus koko-naisuudessaan tulisi toteuttaa siten, että se ei rajoita tai aiheuta häiri-: öitä (esim. käyttökatkokset) prosessin muiden osien toiminnalle. Lisäksi kiinnirullattavan paperirainan ominaisuudet ja laatu (jäljempänä rullaus-.··. laatu) eivät saisi itse kiinnirullauksessa, tai sen johdosta prosessin t*. . 30 myöhemmissä vaiheissa heikentyä.
Pyrkimys kiinnirullaustapahtuman parempaan hallintaan ja toimintavarmuuteen, sekä tasaiseen rullauslaatuun on johtanut sekä itse kiinni-rullauslaitteistojen mekaanisten toimintojen, että myös näitä toimintoja ...*· 35 ohjaavien säätömenetelmien kehittämiseen.
110425
Nykyisin käytössä olevien kiinnirullainten rakennetta ja toimintaa on selostettu esimerkiksi kirjassa Mikko Jokio: Papermaking Part 3 Finishing, julkaisija Fapet Oy, ISBN 952-5216-10-1, 1999, ss. 143-235.
5 Pisimmälle kehittyneissä, ns. toisen sukupolven kiinnirullaimissa (kts. esim. Papermaking Part 3 Finishing -kirja ss. 160-165) tärkeimpiä varsinaisen kiinnirullaussekvenssin, ts. rullan muodostuksen aikana säädettäviä parametrejä ovat rullaukseen tulevan paperirainan rataki-reys, paperirainaa rullalle ohjaavan ns. rullaussylinterin ja muodostet-10 tavan paperirullan välinen puristusvoima, eli ns. nippivoima, sekä paperirullan rullausytimen keskiökäytön momentti. Paperirainan rullaus-laadun sekä valmistettavan rullan käsittelyominaisuuksien saamiseksi halutuiksi, näitä parametrejä ei välttämättä pidetä kiinnirullauksen aikana vakioina, vaan niitä säädetään saman paperilaadun kohdalla 15 rullausytimen ympärille kertyvän paperimäärän funktiona, ja keskenään erilaisille paperilaaduille voidaan käyttää tarvittaessa erilaisia, ja eri tavoin rullausytimelle kertyvän paperimäärän funktiona muuttuvia parametrien arvoja.
20 Kiinnirullaussekvenssin aikana säädettävien parametrien määrän lisääntyminen, ja lisäksi pyrkimys ko. parametrien parempaan optimointiin rullauksen aikana lisää vaatimuksia myös kiinnirullaukseen hallintaan käytettäviä säätömenetelmiä kohtaan. Kansainvälisessä julkaisussa WO 99/50719 on esimerkiksi esitetty eräs, neuroverkkolas-25 kentaa hyväksikäyttävä säätömenetelmä optimaalisten ohjaussuureiden muodostamiseksi paperinrullauslaitteistolle kiinnirullaussekvenssin : aikana kulloinkin halutun rullauslaadun mukaan.
•»· .’···. Varsinaisen kiinnirullaussekvenssin aikana tehtävien säätöjen lisäksi 30 kiinnirullainlaitteisto suorittaa rullan/rullien valmistuttua vaihtosek-venssin, jossa valmis rulla/rullat siirretään pois kiinnirullaimelta, ja samanaikaisesti paikalle tuodaan uusi rullausydin/-ytimet, joille suoritetaan rainan/rainojen päänvienti, ja joille rainan/rainojen katkaisun jälkeen kiinnirullausta jatketaan. Tähän vaihtosekvenssiin liittyy myös • 35 useita mekaanisia toimintoja ja niiden säätö- ja ohjaustoimenpiteitä, kuten on kuvattu esim. Papermaking Part 3 Finishing -kirjassa ss. 162-163.
, I · M
3 110425
Edellä kuvatulla kiinnirullaimen mekaanisten toimintojen lisääntymisellä, sekä monimutkaisempien säätö- ja ohjausmenetelmien käytöllä on kuitenkin myös kiinnirullaimen kokonaistoimintavarmuutta heikentäviä vaikutuksia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että laitteiston ja järjes-5 telmän toimintojen lisääntyessä samalla myös potentiaalisten vikaan-tumiskohteiden määrä järjestelmässä lisääntyy. Tämä koskee erityisesti edellä kuvattuja monimutkaisempia säätö- ja ohjausmenetelmiä varten tarvittavia mittausantureita- ja menetelmiä, joita tarvitaan määrällisesti enemmän, ja joille samanaikaisesti joudutaan asettamaan myös enti-10 sestään kasvavia tarkkuusvaatimuksia.
Kiinnirullaimen toimintavarmuutta voidaan luonnollisesti parantaa, mikäli kaikki toiminnan kannalta kriittiset, tai ainakin todennäköisimmin vikaantuvat komponentit, kuten esimerkiksi edellä mainitut mittausan-15 turit kahdennetaan. Kaikkien komponenttien varmentaminen kahdentamalla ei kuitenkaan ole teknisesti mahdollista, ja kahdennetun järjestelmän haittapuolena on entisestään lisääntyvä monimutkaisuus, sekä lisäksi merkittävästi kohoavat kustannukset.
20 Tämän keksinnön tärkoituksena on esittää menetelmä paperirainan kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi rullaimen varsinaisesta säätöjärjestelmästä olennaisesti erillään olevaa mallipohjaista, oppivaa vikadiagnostiikkaa käyttäen. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista 25 se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
* I
: Keksinnön mukaiselle menetelmälle ovat ominaisia seuraavat kiinnirul- laustapahtuman toimintavarmuutta ja hallittavuutta parantavat piirteet, jotka aikaansaadaan ilman kiinnirullaimen komponenttien fyysistä ;;; 30 varmentamista esim. komponentteja kahdentamalla, ja siten myös välttäen järjestelmän lisääntyvä monimutkaisuus, sekä samalla koho-’ · · ·' avat kustannukset.
Keksinnön mukainen vikadiagnostiikka oppii oppimistilassa kiinnirul-·/*’: 35 laimen normaaleissa toimintatiloissa, mukaanlukien täyden rullan/rullien ja tyhjän rullausytimen/-ytimien vaihtosekvenssit, kiinnirullaimen mitta-, ohjaus- ja vaikutussuureiden väliset normaalit riippuvuudet niitä tarkkailemalla.
I * · 4 110425
Toimiessaan diagnostiikkatilassa, vikadiagnostiikka havaitsee em. mitta-, ohjaus- ja vaikutussuureita tarkkailemalla, ja niitä oppimistilassa muodostamaansa malliin vertailemalla kiinnirullaimen toiminnan 5 kannalta kriittisten komponenttien toimintahäiriöt niiden aiheuttaessa, tai edullisesti jo ennenkuin ne aiheuttavat rullaimen toiminnan oleellisen heikentymisen tai keskeytymisen. Vian tai todennäköistä vikaantumista edeltäviä muutoksia havaittuaan, vikadiagnostiikka suorittaa käyttäjän varoituksen ja/tai hälytyksen, ja siirtyy tarvittaessa vikasietotilaan.
10
Vikasietotilassa toimiessaan vikadiagnostiikka kiinnirullaimen toiminnan ylläpitämiseksi vaikuttaa aktiivisesti mitta- ja/tai ohjaussuureisiin kompensoiden oppimansa mallin pohjalta vian/vikojen varsinaiselle säätöjärjestelmälle, ja edelleen kiinnirullaimen toiminnalle aiheuttaman 15 häiriön.
Keksinnön mukaisen menetelmän keskeisenä etuna on se, että vika-diagnostiikan tarvitsema tieto voidaan kerätä käyttäen pääsääntöisesti kiinnirullaimen omia, jo varsinaisen säätöjärjestelmän tarpeiden vuoksi 20 käytössä olevia antureita ja mittauksia. Varsinaisesta säätöjärjestelmästä erillään toteutettuna vikadiagnostiikka on myös liitettävissä helposti erityyppisten säätöjärjestelmien yhteydessä käytettäväksi.
Kerätyn tiedon analysointi kehittyneiden, oppivien ja itseohjautuvien 25 algoritmien avulla mahdollistaa todennäköisen vikaantumisen havait- v’: semisen jo ennenkuin se aiheuttaa rullaimen toiminnan oleellisen • heikentymisen tai keskeytymisen.
.···; Oppivan algoritmin prosessista muodostaman mallin avulla laskettuja .*'··. 30 mitta- tai ohjausarvoja voidaan yhden tai useamman komponentin vikatilanteessa käyttää ko. vikaantuneiden komponenttien toiminnan täydentämiseen tai korvaamiseen.
> * ··’ Normaalin kiinnirullaussekvenssin aikana suoritettavan oppimisen ja 35 diagnostiikan lisäksi kiinnirullaimen komponenttien toiminnasta kerä- ··· tään tietoa myös täyden rullan/rullien, ja/tai tyhjän rullausytimen/-ytimien .···. tietyin ajoin toistuvan vaihtosekvenssin yhteydessä. Täyden rullan/rullien, ja/tai tyhjän rullaustimen/-ytimien sekä toimenpiteessä • »» > · 5 110425 liikutettavien elinten massat ovat oleellisesti tunnettuja, jolloin myös niiden siirtämiseen tarvittava voima ja kitkat laitteiston komponenttien toimiessa normaalisti ovat ennustettavissa, ja siten siirtoliikkeen aikana tätä tietoa voidaan käyttää siirtoliikettä suorittavien ja/tai ohjaavien ja/tai 5 valvovien komponenttien kunnon valvontaan. Vertailemalla oppivan algoritmin avulla muutoksia mitta-, ohjaus- ja/tai vaikutussuureissa peräkkäisten siirtoliikkeiden aikana pidemmän ajan kuluessa, voidaan siirtoliikkeeseen osallistuvissa komponenteissa tapahtuvista muutoksista saada tietoa.
10
Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin esimerkkien avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuva 1 esittää lohkokaavioina keksinnön mukaista menetelmää sen 15 toimiessa oppimistilassa, ja sovellettuna kiinnirullaimen erään, tarkemmin tekstissä selostetun toiminnon yhteyteen, kuva 2 esittää lohkokaavioina kuvaa 1 vastaavaa tilannetta sillä poikkeuksella, että vikadiagnostiikka toimii oppimistilan 20 sijaan diagnostiikkatilassa, kuva 3 esittää lohkokaavioina kuvia 1 ja 2 vastaavaa tilannetta sillä poikkeuksella, että vikadiagnostiikka toimii vikasietotilassa, ja 25 .' ·*: kuva 4 havainnollistaa sivukuvantona keksinnön mukaisen , .·. menetelmän soveltamista kiinnirullaimen eri toimintoihin.
* * ·
Kuvassa 1 esimerkkinä esitetty toiminto muodostuu ohjausyksiköstä 30 CU, joka varsinaiselta säätöjärjestelmältä CS haluttua voimavaikutusta ilmaisevan ohjausarvon 1 saatuaan lähettää hydrauliventtiilille VA ohja-: ussuureen 2. Hydrauliventtiilissä VA karan aukeamaa, jonka ilmaisee mitta-arvo 3, säädetään siten että kara päästää paineakusta, hydrauli-pumpulta tms. tunnetun kaltaisesta hydrauliventtiilin syöttöpuolelle liite-35 tystä lähteestä ohjaussuureen 2 mukaisen hydrauliöljynvirtauksen 4 hydraulisylinterille HC. Hydraulisylinteri HC tuottaa ko. sylinterissä hydrauIiöIjynvirtauksesta 4 aiheutuvan sylinterin sisäisen paineen, jonka ilmaisee mitta-arvo 5, joka paine edelleen työntää hydraulisiin- 6 110425 terin mäntää voimalla 6. Tämä voima mitataan voima-anturilla FM. Ohjausyksikkö CU saa takaisinkytkentänä voimaanturilta FM mitta-arvon 7 hydraulisylinterin HC tuottamasta voimasta, ja pyrkii tämän takaisinkytkennän kautta säätämään hydrauliventtiiliä VA halutun, ohja-5 usarvon 1 mukaisen voiman 6 aikaansaamiseksi.
Kuvan 1 mukaisessa tilanteessa vikadiagnostiikka FD toimii oppimisti-lassa, jossa se ilman toimintahäiriöitä tai komponenttien vikoja toimivan järjestelmän mitta-, ohjaus- ja vaikutussuureita (1, 2, 3, 5 ja 7) seuraa-10 maila oppii ko. suureiden väliset riippuvuudet.
Em. oppiminen voi tapahtua mallipohjaisesti siten, että vikadiagnostiikka FD sisältää matemaattisen funktion/funktioiden muodossa mallin tarkasteltavan prosessin toiminnasta, ja oppimistilassa suoritetaan ko.
15 funktion/funktioiden sisältämien parametrien viritys. Virityksen jälkeen funktion/funktioiden avulla on laskettavissa esim. arvojen 1,2,3 ja 5 avulla suureen 7 arvo. Mikäli tarkasteltava prosessi sisältää suuren määrän seurattavia mitta-, ohjaus- ja vaikutussuureita, ja näiden keskinäinen riippuvuus ei ole ilmaistavissa perinteisen matemaattisen mallin 20 muodossa, voidaan vikadiagnostiikan sisältämä oppiva algoritmi saada aikaan myös käyttämällä ns. neuraali/neuroverkkolaskentaa tai ns. sumea logiikkaa/laskentaa. Mallipohjainen oppiminen voi edelleen tapahtua myös ns. asiantuntijajärjestelmää käyttäen, jolloin eri mitta-, ohjaus- ja vaikutussuureiden väliset riippuvuudet esitetään em. asian-25 tuntijajärjestelmän sisältämien sääntöjen avulla.
Kuvassa 2 on esitetty vikadiagnostiikan toiminta diagnostiikkatilassa. Tällöin vikadiagnostiikka valvoo prosessista mittaamiaan suureita, ja vertaa niiden arvoja oppimistilassa muodostamansa mallin antamiin 30 arvoihin. Havaittuaan jonkin suureen poikkeavan mallin antamista :···' arvoista, vikadiagnostiikka päättelee vikaantuneen komponentin ja :: suorittaa käyttäjän varoituksen ja/tai hälytyksen.
Kuvassa 3 on esitetty vikadiagnostiikan toiminta vikasietotilassa, johon 35 vikadiagnostiikka on siirtynyt vian havaitsemisen jälkeen. Vikasietotilassa prosessin toiminnan ylläpitämiseksi vikadiagnostiikka tuottaa oppimansa mallin pohjalta korvaavan simuloidun suureen, jonka se aktiivisesti välittää prosessin sopivaan kohtaan. Kuvan 3 tapauksessa 7 110425 voima-anturin FM vikaannuttua alkuperäinen mitta-arvo 7 korvataan simuloidulla mitta-arvolla 8, joka välitetään ohjausyksikölle CU. Täten huolimatta voima-anturin FM rikkoontumisesta, hydraulisylinterin HC toiminto säätöjärjestelmän CS ohjaamana voidaan säilyttää oikeana 5 sillä tarkkuudella, millä vikadiagnostiikan FD sisältämän mallin avulla simuloitu signaali 8 vastaa alkuperäistä signaalia 7 ko. tilanteessa.
Kuva 4 havainnollistaa erään kiinnirullaintyypin toimintaa ja komponentteja, joiden yhteydessä keksinnön mukaista vikadiagnostiikkaa voidaan 10 soveltaa.
Kuvassa 4 esitetyn mukaisessa kiinnirullaimessa paperiraina W tuodaan rullaussylinterin D, eli ns. nippitelan kautta varsinaiselle tampuuritelalle C1, johon paperiraina rullautuu muodostaen rullan R.
15 Nippitelan D ja tampuuritelalle valmistettavan rullan R välinen puristusvoima, eli ns. nippivoima on eräs oleellinen kiinnirullauksessa säädettävä parametri. Kiinnirullauksen aikana tätä nippivoimaa säädetään rullausvaunua S liikuttavaa hydraulisylinteriä HC1 käyttäen. Rullaus-vaunu S on yhteydessä tampuuritelan C1 akselin päätyihin, tarkemmin 20 sanoen laakeripesiin, joihin tampuuritelan C1 akseli on järjestetty pyöriväksi. Hydraulisylinterin HC1 rullausvaunun S puoleiseen päähän on liitetty voima-anturi FM1, joka mittaa ko. hydraulisylinterin aikaansaamaa voimaa rullausvaunuun S, ja siten samalla rullan R ja nippitelan D välistä nippivoimaa. Hydraulisylinterin HC1 edellä kuvatulla 25 tavalla aikaansaamaa nippivoiman säätöä voidaan valvoa kuvissa 1-3 s * * esitetyn mukaisella vikadiagnostiikalla.
Kuvassa 4 esitetyn rullan R saavuttaessa halutun halkaisijansa, ts. rullan tullessa täyteen, hydraulisylinteri HC1 ryhtyy siirtämään rullaus-.··. 30 vaunua S kuvassa oikealle, jolloin rulla R siirtyy irti ja kauemmas nippi- ·>, telasta D. Tämä mahdollistaa alkurullauslaitteessa SR valmiina olevan tyhjän rullausytimen C2 kääntämisen hydraulisylinterin HC2 avulla nippitelan D keskiakselin kanssa yhdensuuntaisen kääntöakselin ympäri oikealle siten, että rullausydin C2 päätyy lopulta akselipääty-. 35 jensä, sekä mainittuihin akselipäätyihin järjestettyjen laakeripesien ·:· varassa johteiden B2 kannattamaksi. Vaihtoehtoisessa tunnetun teknii kan mukaisessa ratkaisussa rullausydin C2 lasketaan johteiden B2 päällä liikkuvaksi sovitettujen kiskokelkkojen varaan. Em. käännön 8 110425 aikana tyhjä rullausydin C2 kiihdytetään paperirainan nopeutta vastaavaan ratanopeuteen, ja paperiraina katkaistaan ja suoritetaan tunnetun tekniikan mukaisesti rainanvaihto uudelle rullausytimelle C2.
5 Kuvassa 4 ei ole tähän keksintöön kuulumattomina kuvattu tarkemmin uuden rullausytimen C2 tuontia alkurullauslaitteeseen, ko. rullausytimen ja nippitelan D keskiökäyttöjä, eikä paperirainan W katkaisuun ja pään-vientiin liittyviä toimintoja. Em. toiminnot voivat perustua sopiviin tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin. Kuvassa 4 ei ole myöskään 10 tarkemmin kuvattu keksintöön kuulumattomina rullan R keskiökäyttöä, valmiin rullan pyörimisnopeuden hidastusta, tms. rullan R johteilta B2 poissiirtämiseksi tarvittavia toimintoja. Rullausydin C1 ja C2 voivat olla järjestetty laakeripesiin tms. pyöriviksi tunnetun tekniikan mukaisin ratkaisuin, ja mainitut laakeripesät voivat liikkua johteiden B2 varassa 15 joko suoraan johteiden päällä, tai mainittujen johteiden päälle liikkuviksi sovitettujen kiskokelkkojen varassa. Edelleen johteet B2 voivat olla järjestetty siten, että rullausydin/rulla liikkuu mainituilla johteilla osan matkaa kiskokelkan ja/tai rullausvaunun varassa, ja osan matkaa rullausvaunun varassa, tai pelkästään johteiden B2 varassa.
20
Keksinnön mukaisen vikadiagnostiikan käyttö ei luonnollisestikaan rajoitu pelkästään kuvassa 4 esitetyn hydraulisylinterin HC1 aikaansaaman nippivoiman säätötoiminnon valvontaan. Siirrettäessä täysi rulla R edellä kuvatulla tavalla hydraulisylinteriä HC1 käyttäen sivuun 25 (kuvassa 4 oikealle johteilla B) rullauksen käynnistämiseksi uudelle , rullausytimelle C2, voidaan ko. siirtoliikkeen aikana suorittaa siirtoliik- ; ;*: keeseen osallistuvien komponenttien kunnonvalvontaa ja vikadiagnos- , .·. tilkkaa seuraavassa kuvatuilla tavoilla.
« * 30 Täyden rullan R kokonaismassan ollessa oleellisesti tunnettu, rullan R siirtämiseen hydraulisylinterin HC1 avulla tarvittava voima on ennustettavissa ja/tai mitattavissa tilanteessa, jossa laitteisto toimii normaalisti ja liikkeisiin liittyvät kitkat ovat normaalit. Suoritettaessa em. siirtoliike, voidaan mainitun siirtoliikkeen aikana voima-anturin FM1 lukemaa (ja 35 vastaavan anturin laitteiston toisella puolella, rullan toisessa päässä) tarkkailla, ja mikäli lukeman havaitaan poikkeavan ennustetusta ja/tai "··'·. aiemmin mitatusta arvosta, voidaan päätellä joko voima-anturin vikaan- tuminen, tai muutos siirtoliikkeen aikaansaamiseksi tarvittavissa 9 110425 voimissa. Vian tarkemmaksi paikallistamiseksi voidaan apuna käyttää hydraulisylinteristä HC1 mitattua hydraulipainetta (kuvissa 1-3 mitta-suure 5). Em. hydraulipaine tuntemalla voidaan hydraulisylinterin toimiessa normaalista sen avulla määrittää hydraulisylinterin tuottama 5 voima, jota verrataan voima-anturin FM1 antamaan lukemaan.
Voima-anturin FM1 toimiessa oikein, ja mikäli siirtoliikkeen suorittamisen aikana kuitenkin havaitaan normaalista kohonneita voima-arvoja, on kyseessä siirtoliikkeeseen liittyvien mekaanisten kitkojen kohoa-10 minen joko johteella B1 (rullausvaunun S kannatus) tai johteella B2 (rullausytimen päätylaakeripesien kannatus joko suoraan tai erillisten kiskokelkkojen välityksellä). Lisäämällä voima-anturi FM2 (kuva 4) mittaamaan rullan R siirtämisessä lukitusleukojen J kautta siirtyvää voimaa, voidaan voimamittausten FM1 ja FM2 välisestä keksinäisestä 15 käyttäytymisestä määrittää onko kitka kasvanut johteella B1 vai B2. Havainnoimalla tyhjän kelkan paluuliikkeeseen tarvittavaa voimaa FM1 ilman täyden rullan R ja rullausytimen C1 painoa ja kitkavaikutusta, voidaan saada lisätietoa siitä, kumpiko johde B1 vaiko B2 aiheutti täyden rullan siirtoliikkeessä havaitun voiman kasvun.
20
Paikka-anturin PM (kuva 4) antamaa tietoa voidaan käyttää apuna em. siirtoliikkeiden aikana kitkan määrittämiseksi tehtävissä mittauksissa siten, että kitkan voimamittauksen avulla tehtävän määrittämisen aikana ko. siirtoliikkeen liikenopeus pidetään paikka-anturin PM anta-25 man tiedon avulla vakiona. Tällöin voimamittauksella FM1 ,FM2 havaitut poikkeamat aiheutuvat nimenomaan kitkojen muutoksesta, eivätkä : .·; kiihtyvästä tai hidastuvasta liikkeestä.
t I * ,*··. Paikka-anturin PM antamaa arvoa voidaan toisaalta verrata myös 30 hydraulisylinterin HC1 ohjaamisessa käytetyn hydrauliventtiilin venttiili-:::1 karan aukeamaan (kuva 1, mitta-arvo 3). Koska tietty venttiilikaran aukeama tuottaa tietyn hydrauliöljyn tilavuusvirtauksen (kuva 1, suure 4), niin tämän mainitun aukeaman/tilavuusvirtauksen tulisi normaaliti-lanteessa, ts. ilman kohonneita kitkoja ja/tai hydraulijärjestelmän 35 vuotoja, vastata siirtoliikkeen aikana paikka-anturin PM antamasta lukemasta laskettua liikenopeutta.
10 110425
Em. siirtoliikkeiden aikana mitatun/mitattujen liikekitkojen lisäksi, vika-diagnostiikkaa voidaan suorittaa myös käyttäen hyväksi em. siirtoliikkeiden alussa lepokitkojen voittamiseksi tarvittavan voiman/voimien transienttia käyttäytymistä. Näitä mittauksia voidaan suorittaa sekä 5 täyden rullan R siirron aloittamisen yhteydessä, sekä vastaavalla tavalla tyhjän rullausvaunun S palautumisliikkeen aloituksessa. Paikka-anturin PM avulla voidaan tässä tilanteessa määrittää liikkeen kiihtyvyys ja nopeus, joiden avulla voidaan määrittää tilanteessa teoreettisesti tarvittavat voimat, joita voidaan edelleen verrata voimamittauksen 10 antamiin arvoihin.
On luonnollisesti selvää, että keksinnön mukaisen vikadiagnostiikan käyttö ei rajoitu pelkästään edellä kuvattuihin hydraulisylinterin HC1 avulla aikaansaatavien toimintojen valvontaan, vaan vastaavalla tavalla 15 sitä voidaan hyödyntää myös alkurullauslaitteen SR toimintojen yhteydessä. Alkurullauslaitteessa SR hydraulisylinteri HC3 säätää rullaus-ytimen/alkavan rullan C2 ja nippitelan D välistä nippivoimaa, jota mitataan voima-anturilla FM3. Tämä nippivoiman säätö ja siten sen vika-diagnostiikka vastaa kuvissa 1-3 esitettyä tilannetta. Alkurullauslait-20 teessä SR edellä kuvattua hydraulisylinterin HC1 avulla tehtävää rullan R lineaarista siirtoliikettä vastaa hydraulisylinterin HC2 avulla suoritettava alkurullauslaitteen kääntö pystyasennosta vaaka-asentoon. Tämän liikesekvenssin aikana voidaan suorittaa liike- ja lepokitkoihin perustuvaa vikadiagnostiikkaa silloin kun rullausydin C2 on kiinnittyneenä 25 alkurullaimeen, tai silloin kun alkurullain SR liikkuu takaisin aloitusasen-: toonsa (pystyyn) ilman rullausydintä valmistuessaan vastaanottamaan : .·. uuden tyhjän rullausytimen.
* ·
Lisäämällä järjestelmässä esiintyvien hydraulisylinterien (esim. HC1, 30 HC3) toiseenkin päähän voimamittaus, niin mikäli hydraulisylinterin molemmista päistä mitatut voimat vastaavat toisiaan (ts. mainittujen voima-antureiden voidaan olettaa toimivan virheettömästi), mutta ko. sylinterin sisäisestä hydraulipaineesta laskettu voima-arvo poikkeaa em. voima-antureiden arvosta, johtuu tämä hydraulisylinterin sisäisten 35 kitkojen kasvusta, ts. esim. sylinterin tiivisteiden kulumisesta aiheutu-.:. vista kitkamuutoksista. Em. sylinterikitka voidaan saada selville myös ‘‘.I mittaamalla hydraulipaine molemmilta puolin hydraulimäntää hydrauli- 110425 sylinterin (esim. HC1) sisällä, ja vertaamalla tästä laskettua voima-arvoa vastaavan voima-anturin (esim. FM1) lukemaan.
Keksinnön mukaista vikadiagnostiikka niiltä osin, kuin se suoritetaan 5 varsinaisen kiinnirullaussekvenssin ulkopuolella, ts. täyden rullan/rullien, ja/tai tyhjän rullausytimen/-ytimien tietyin ajoin toistuvan vaihtosekvenssin yhteydessä, voidaan suorittaa normaalien em. vaihto-sekvenssien lisäksi automaattisesti tarvittaessa myös aina silloin, kun kiinnirullaimen jatkuva toiminta on keskeytynyt muualla tuotantopro-10 sessissa tapahtuneen häiriön, esim. ratakatkon tms. seurauksena.
Käyttäjä voi myös antaa komennon ko. diagnostiikkasekvenssin suorittamiseksi tilanteen niin vaatiessa/salliessa.
Edellä selostettujen mitta-, ohjaus- ja vaikutussuureiden välisten riippu-15 vuuksien lisäksi, vikadiagnostiikka voi vikatilanteen havaitsemiseksi ja ennustamiseksi tarkkailla myös erilaisten edellä mainittujen sekvenssien suorittamisessa käytettävää aikaa, ts. suorittaa mainituille sekvensseille ns. liikeaikaseurantaa. Mikäli tietyn sekvenssin vaatima kestoaika sisältää esim. kasvavan trendin, niin tietyn ennalta määritetyn 20 hälytysrajan jälkeen suoritetaan hälytys ja siirrytään tarvittaessa vikasietotilaan.
Vaikka edellä esitetyissä esimerkeissä on havainnollisuuden vuoksi käsitelty vain tietyn tyyppistä, ja tietyn tyyppisin toiminnoin varustettua 25 kiinnirullainta, ei keksinnön käyttö ole rajoittunut ainoastaan näiden esimerkkien mukaisiin kiinnirullaimiin. Patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnöllisten piirteiden mukaisesti menetelmää voidaan soveltaa ,v, myös muun tyyppisissä kiinnirullaimissa.
• * » • » | f · 30 Edelleenkään keksinnön käyttö ei ole rajoittunut ainoastaan kiinnirul-laimen hydraulisesti toteutettujen toimintojen vikadiagnostiikkaan, vaan sitä voidaan soveltaa myös muihin sellaisiin kiinnirullaimen toimintoihin, joiden toteuttamiseksi käytetään olennaisesti kuvissa 1-3 esitetyn mukaisia toiminnallisia lohkoja. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi pyöri-35 vien koneiden vääntömomentin tai nopeuden säätöön liittyvät järjes-telmät, joissa säätöjärjestelmän ohjausarvon perusteella ohjausyksikkö 'V,\' säätää sähköisen säätimen avulla sähkömoottorin toimintaa, jota mita- ;** taan esimerkiksi vääntömomentin tai pyörimisnopeuden osalta sopivalla 12 110425 mitta-anturilla, jonka antama signaali on edelleen takaisinkytketty ohjausyksikölle. Keksinnön mukaista vikadiagnostiikkaa voidaan soveltaa samojen periaatteiden mukaan kiinnirullaimissa esiintyville säätöjärjestelmän ohjaamille pyöriville tai lineaarisille liikkeille, jotka ovat toteutettu 5 hydraulisesti, sähköisesti tai pneumaattisesti.
Edellä esitetyn mukaisesti keksinnön käyttö ei ole rajoittunut ainoastaan niiden komponenttien valvontaan, jotka ovat samoja kuin varsinaisen kiinnirullaussekvenssin tai alkurullaussekvenssin aikana nippivoiman 10 aikaansaamiseen ja säätämiseen käytetyt komponentit, tai vaihtosek-venssin aikana siirtoliikkeisiin osallistuvat komponentit. Patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnöllisten piirteiden mukaisesti menetelmää voidaan soveltaa myös muiden komponenttien/toimintojen vikadiagnostiikkaan, kuten esimerkiksi kiinnirullaimissa käytettävien keskiökäyt-15 töjen, ja edelleen esim. ratakireyden säätöön käytettävien toimintojen valvomiseen.
i t
Claims (16)
1. Menetelmä toimintavarmuuden parantamiseksi paperirainan kiinnirul-lauksessa, jossa paperikoneelta ja/tai paperin jälkikäsittelystä tulevaa 5 luonteeltaan jatkuvaa ja leveydeltään tuotantoleveyttä vastaavaa tai osarainoiksi pituusleikattua paperirainaa (W) rullataan rullausytimen tai -ytimien (C1,C2) ympärille peräkkäisiksi konerulliksi (R) tai asiakasrulliksi, tunnettu siitä, että varsinaisen kiinnirullausta ohjaavan säätöjärjestelmän (CS) lisänä käytetään olennaisesti erillistä 10 mallipohjaista, oppivaa vikadiagnostiikkaa (FD), joka vikadiagnostiikka (FD) — toimiessaan oppimistilassa (kuva 1) oppii kiinnirullaimen normaaleissa toimintatiloissa, mukaanlukien täyden rullan/rullien ja tyhjän rullausytimen/ytimien vaihtosekvenssit, kiinnirullaimen mitta-, 15 ohjaus- ja vaikutussuureiden (1-7) väliset normaalit riippuvuudet niitä tarkkailemalla, — toimiessaan diagnostiikkatilassa (kuva 2) havaitsee mitta-, ohjaus-ja vaikutussuureita (1-7) tarkkailemalla ja niitä oppimistilassa muodostamaansa malliin vertailemalla kiinnirullaimen toiminnan 20 kannalta kriittisten komponenttien toimintahäiriöt, ja — vian havaittuaan siirtyy tarvittaessa vikasietotilaan (kuva 3), jossa ..t vikasietotilassa kiinnirullaimen toiminnan ylläpitämiseksi jonkin rullaimen komponentin/komponenttien vikaantuessa aktiivisesti ·*;' vaikuttaa mitta-, ohjaus- ja/tai vaikutussuureisiin (1-7) kompen- 25 soiden oppimansa mallin pohjalta vian/vikojen varsinaiselle säätöjärjestelmälle (CS), ja edelleen kiinnirullaimen toiminnalle ,.: aiheuttaman häiriön.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ·.: 30 mitta-, ohjaus- ja vaikutussuureita (1-7) pidemmällä aikajaksolla . tarkkailemalla, ja niiden käytöstä ja käytöksen muutoksia oppimistilassa y muodostamaansa malliin vertailemalla, vikadiagnostiikka (FD) ennustaa y ·: kiinnirullaimen toiminnan kannalta kriittisten komponenttien toimintahäi- riöt. ·’··; 35
3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vian havaittuaan tai ennustettaan vikadiagnostiikka (FD) suorittaa lisäksi käyttäjän varoituksen ja/tai hälytyksen. 14 110425
4. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mallipohjaisen vikadiagnostiikan (FD) oppimiskyky perustuu neuraali/neuroverkon käyttöön.
5. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mallipohjaisen vikadiagnostiikan (FD) oppimiskyky perustuu sumean logiikan/laskennan käyttöön.
6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että mallipohjaisen vikadiagnostiikan (FD) oppimiskyky perustuu prosessista laaditun matemaattisen mallin sisältämän funk-tion/funktioiden parametrien virittämiseen.
7. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että tampuuritelalle (C1) muodostuvan rullan (R) ja nippitelan (D) välisen nippivoiman aikaansaamiseen, säätöön ja mittaamiseen liittyville komponenteille suoritetaan vikadiagnostiikkaa varsinaisen kiinnirullaussekvenssin aikana.
8. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tampuuritelalle (C2) muodostuvan rullan ja nippitelan (D) välisen nippivoiman aikaansaamiseen, säätöön ja ' mittaamiseen liittyville komponenteille suoritetaan vikadiagnostiikkaa ' :; * alkurullaussekvenssin aikana. :;V 25
9. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täyden rullan/rullien (R ja C1), ja/tai tyhjän : rullausytimen/ytimien (C2) tietyin ajoin toistuvan vaihtosekvenssin yhteydessä rullan/rullien ja/tai rullaustimen/ytimien siirtoliikkeen aikana 30 suoritetaan mittauksia siirtoliikettä suorittavien ja/tai ohjaavien ja/tai valvovien komponenttien kunnon määrittämiseksi. v’.:
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihtosekvenssiin kuuluvan siirtoliikkeen suorittamiseksi tarvittavaa 35 voimaa/voimia mitataan voima-anturilla/antureilla (FM1, FM2, FM3) ko. ..!: voima-anturin/antureiden toiminnan tarkistamiseksi » · 110425
11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihtosekvenssiin kuuluvan siirtoliikkeen suorittamiseksi tarvittavaa voimaa/voimia mitataan voima-anturilla/antureilla (FM1, FM2, FM3) siirtoliikkeeseen liittyvien liike- ja lepokitkojen, ja edelleen ko. kitkoihin 5 vaikuttavien komponenttien kunnon määrittämiseksi.
12. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihtosekvenssiin kuuluvan siirtoliikkeen suorittamiseksi tarvittavaa voimaa/voimia määritetään voima-antu- 10 rin/antureiden sijaan/lisäksi ko. voiman synnyttämiseksi käytettävän hydraulisylinterin (HC1, HC2, HC3) hydraulipaineen mittauksella.
13. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 9-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, vaihtosekvenssiin kuuluvan siirtoliikkeen ja siihen 15 liittyvien komponenttien vikadiagnostiikkaa suoritetaan siirrettäessä täyttä rullaa (R) pois nippitelan (D) vaikutusalueelta rullausvaunun (S) avulla johteita (B2) pitkin (kuvassa 4 oikealle), ja/tai ilman rullaa (R) tapahtuvan rullaus (S) palautusliikkeen aikana (kuvassa 4 vasemmalle).
13 110425
14. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 9-13 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että vaihtosekvenssiin kuuluvan siirtoliikkeen ja siihen liittyvien komponenttien vikadiagnostiikkaa suoritetaan käännettäessä alkurullauslaitetta (SR), ja siihen kiinnitettyä tyhjää rullausydintä (C2) aloitusasennosta (pystyasento kuvassa 4) varsinaiseen rullaus-I;" 25 asentoon (kohti johteita B kuvassa 4), ja/tai alkurullauslaitteen (SR) ilman rullausydintä (C2) tapahtuvan palautusliikkeen aikana (takaisin ..: pystyasentoon kuvassa 4).
15. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 9-14 mukainen mene-30 telmä, tunnettu siitä, että vaihtosekvenssiin kuuluvan siirtoliikkeen *·. suorittamiseksi käytettävä voimaelin/elimet (HC1, HC3) ovat samat kuin varsinaisen kiinnirullaussekvenssin tai alkurullaussekvenssin aikana ’ *; nippivoiman aikaansaamiseen käytetty voimaelin/elimet, ja edelleen ko. voima-anturi/anturit (FM1, FM3) ovat samat kuin kiinnirullauksen tai ·'·; 35 alkurullauksen aikana nippivoiman mittaamisessa käytetyt anturit.
16 110425
Priority Applications (5)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20000869A FI110425B (fi) | 2000-04-12 | 2000-04-12 | Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi |
| PCT/FI2001/000352 WO2001077766A1 (en) | 2000-04-12 | 2001-04-10 | Method for improving the operating reliability of a reel-up |
| US10/257,508 US6752347B2 (en) | 2000-04-12 | 2001-04-10 | Method for improving the operating reliability of a reel-up |
| AU2001254842A AU2001254842A1 (en) | 2000-04-12 | 2001-04-10 | Method for improving the operating reliability of a reel-up |
| DE10196083T DE10196083T1 (de) | 2000-04-12 | 2001-04-10 | Verfahren zur Verbesserung der Betriebszuverlässigkeit eines Aufwicklers |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20000869 | 2000-04-12 | ||
| FI20000869A FI110425B (fi) | 2000-04-12 | 2000-04-12 | Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20000869A0 FI20000869A0 (fi) | 2000-04-12 |
| FI20000869A FI20000869A (fi) | 2001-10-13 |
| FI110425B true FI110425B (fi) | 2003-01-31 |
Family
ID=8558186
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20000869A FI110425B (fi) | 2000-04-12 | 2000-04-12 | Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi |
Country Status (5)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US6752347B2 (fi) |
| AU (1) | AU2001254842A1 (fi) |
| DE (1) | DE10196083T1 (fi) |
| FI (1) | FI110425B (fi) |
| WO (1) | WO2001077766A1 (fi) |
Families Citing this family (13)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US7085610B2 (en) * | 1996-03-28 | 2006-08-01 | Fisher-Rosemount Systems, Inc. | Root cause diagnostics |
| FI110425B (fi) | 2000-04-12 | 2003-01-31 | Metso Paper Inc | Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi |
| DE10342022A1 (de) * | 2003-09-11 | 2005-04-07 | Voith Paper Patent Gmbh | Aufwickelvorrichtung |
| US7344105B2 (en) * | 2004-06-03 | 2008-03-18 | The Procter & Gamble Company | Method of controlling the winding of a roll of web material |
| US7506280B2 (en) * | 2004-11-12 | 2009-03-17 | Tabtronics, Inc. | Magnetic winding and method of making same |
| DE202005008954U1 (de) * | 2005-06-08 | 2006-10-12 | Aradex Ag | Antriebssystem |
| US8898036B2 (en) | 2007-08-06 | 2014-11-25 | Rosemount Inc. | Process variable transmitter with acceleration sensor |
| US9207670B2 (en) | 2011-03-21 | 2015-12-08 | Rosemount Inc. | Degrading sensor detection implemented within a transmitter |
| US9052240B2 (en) | 2012-06-29 | 2015-06-09 | Rosemount Inc. | Industrial process temperature transmitter with sensor stress diagnostics |
| US9602122B2 (en) | 2012-09-28 | 2017-03-21 | Rosemount Inc. | Process variable measurement noise diagnostic |
| GB2516080A (en) * | 2013-07-11 | 2015-01-14 | Rolls Royce Plc | Health monitoring |
| WO2019137835A1 (de) * | 2018-01-09 | 2019-07-18 | Oerlikon Textile Gmbh & Co. Kg | Verfahren und vorrichtung zur überwachung eines texturierprozesses |
| JP7233201B2 (ja) * | 2018-11-20 | 2023-03-06 | 東京エレクトロン株式会社 | 搬送ユニットの監視方法及び監視装置並びに監視用モデル |
Family Cites Families (12)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE69121789T2 (de) * | 1990-06-04 | 1997-04-03 | Hitachi Ltd | Steuerungsvorrichtung für die Steuerung einer gesteuerten Anlage und Steuerungsverfahren dafür |
| DE4425355C2 (de) | 1993-07-16 | 1995-10-19 | Siemens Ag | Regelung für den Antrieb eines Haspels |
| US5570282A (en) * | 1994-11-01 | 1996-10-29 | The Foxboro Company | Multivariable nonlinear process controller |
| DE19505506C2 (de) | 1995-02-10 | 1998-05-14 | Daimler Benz Ag | Verfahren zum Einsatz eines Beobachtermodells zur Drehmomentenschätzung und -vorhersage für eine Asynchronmaschine |
| DE19531692C2 (de) | 1995-08-29 | 2000-01-13 | Clemens Schaeffner | Verfahren zur Beobachtung nicht meßbarer Größen nichtlinearer dynamischer Systeme |
| SE505333C2 (sv) * | 1995-12-20 | 1997-08-11 | Nobel Elektronik Ab | Anordning för reglering av linjekraften i en rullstolsmaskin vid papperstillverkning |
| FI108635B (fi) * | 1997-06-30 | 2002-02-28 | Metso Paper Inc | Menetelmä rullanmuodostuksen laadun määrittämiseksi ja rullanmuodostuksen ohjaamiseksi |
| US6047275A (en) * | 1997-10-14 | 2000-04-04 | Allen-Bradley Company, Llc | Fuzzy logic winder analyzer |
| DE19754878A1 (de) * | 1997-12-10 | 1999-06-24 | Siemens Ag | Verfahren und Anordnung zur Vorhersage und Regelung einer Papierwickelkenngröße bei einer Papierwickelvorrichtung |
| PT1070280E (pt) * | 1998-03-31 | 2002-12-31 | Siemens Ag | Processo e dispositivo para a modelagem neuronal de um dispositivo de enrolamento de papel |
| DE19832967C1 (de) * | 1998-07-22 | 2000-04-20 | Siemens Ag | Verfahren zur rechnergestützten Ermittlung einer Ausgangsgröße, Verfahren zum rechnergestützten Training eines neuronalen Netzes, Anordnung zur rechnergestützten Ermittlung einer Ausgangsgröße und Anordnung zum rechnergestützten Training eines neuronalen Netzes sowie deren jeweilige Verwendung |
| FI110425B (fi) | 2000-04-12 | 2003-01-31 | Metso Paper Inc | Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi |
-
2000
- 2000-04-12 FI FI20000869A patent/FI110425B/fi active
-
2001
- 2001-04-10 WO PCT/FI2001/000352 patent/WO2001077766A1/en active Application Filing
- 2001-04-10 US US10/257,508 patent/US6752347B2/en not_active Expired - Fee Related
- 2001-04-10 AU AU2001254842A patent/AU2001254842A1/en not_active Abandoned
- 2001-04-10 DE DE10196083T patent/DE10196083T1/de not_active Withdrawn
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20000869A (fi) | 2001-10-13 |
| WO2001077766A1 (en) | 2001-10-18 |
| DE10196083T1 (de) | 2003-06-05 |
| FI20000869A0 (fi) | 2000-04-12 |
| US6752347B2 (en) | 2004-06-22 |
| AU2001254842A1 (en) | 2001-10-23 |
| US20030141404A1 (en) | 2003-07-31 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI110425B (fi) | Menetelmä kiinnirullaimen toimintavarmuuden parantamiseksi | |
| JP2626903B2 (ja) | タイヤ構成部材の巻付け張力制御装置 | |
| FI110363B (fi) | Laitteisto rainan rullaimen yhteydessä | |
| US6629659B1 (en) | Method and apparatus for measuring web tension profile to control the reeling of a web | |
| FI121228B (fi) | Menetelmä paperi- tai kartonkirainan rullauksessa ja kiinnirullain | |
| CN108699773B (zh) | 用于纤维幅材机中运动的连续元件的状况监测的方法、系统和计算机程序产品 | |
| US6494399B1 (en) | Method and apparatus for control of reeling | |
| JP2004340972A (ja) | 長手方向に移動する帯材のための測定装置及び帯材供給のプロセスパラメータのための測定方法 | |
| US10246826B2 (en) | Method for operating a machine for producing and/or processing a material web | |
| US6039282A (en) | Method for monitoring the application of paraffin on a traveling yarn | |
| CA2306467C (en) | Paper web treatment control system based on energy supplied to a bearing | |
| JP2009507740A (ja) | 巻取機の運転方法 | |
| EP3378808B1 (en) | A method of controlling operation of a winder for a fiber web | |
| CN101400593A (zh) | 用于对行进的网的拉伸应力进行测量的方法 | |
| FI120086B (fi) | Menetelmä rullauksessa ja kiinnirullain | |
| FI118531B (fi) | Menetelmä ja laitteisto rullaimen ohjaamiseksi | |
| FI119980B (fi) | Menetelmä kuiturainakoneen rullaimen yhteydessä | |
| JP2003285972A (ja) | 糸条巻取機の巻取制御監視装置 | |
| US20020033431A1 (en) | Method and device in winding of a web | |
| WO2003031297A1 (en) | Method and measuring equipment for determining angular speed difference | |
| FI107723B (fi) | Menetelmä rullaimella muodostuvien paperirullien halkaisijaerojen mittaamiseksi | |
| CN114380115B (zh) | 分切复卷机 | |
| JP2023044393A (ja) | 印刷装置 | |
| FI105799B (fi) | Ohjaus- ja säätölaitteisto rainan rullaimen yhteydessä | |
| SE2250794A1 (en) | Method and system for monitoring the performance of a winding spool in the reel section of a paper machine |