FI110174B - Laite betonituotteen valmistamiseksi - Google Patents

Description

1 110174

Laite betonituotteen valmistamiseksi 5 Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen laite betonituotteen valmistamiseksi ekstruu-derivalukoneella, liukuvalukoneella tai vastaavalla.

10

Pitkänomaiset betonituotteet, kuten ontelolaatat, valmistetaan yleensä ekstruuderivalukoneilla taikka liukuvaluko-neilla. Valukone koostuu kartiomaisesta syöttösuppilosta, 15 jonka alapuolella on yksi tai useampia syöttöruuveja. Ruu-vikierteen jatkeena on usein muototuurna, joka jatkuu edelleen tuotteeseen valmistettua onteloa tukevana aputuurnana.

* ·

Muototuurnassa on tärytin tai muu tiivistyslaite, jolla • · valettava betoni tiivistetään valumuotin ja tuurnien mää- • « *···’ 20 räämään muotoon. Valukoneessa on lisäksi muotin yläreunan • · muodostava ylähiertopalkki, ja yleensä myös muotin reunat « · · on muodostettu sivuhiertopalkeista. Hiertopalkit tiivistä- * ♦ * vät valettavaa massaa ja viimeistelevät valetun kappaleen .·.: pinnan. Tiivistykseen voidaan käyttää myös tärytystä hier- • * · · 25 ron lisäksi tai sen sijasta. Ekstruuderivalukoneet ovat \ jatkuvavalukoneita, jotka siirtyvät muottipinnalla eteen- • · * • · · ,···, päin syöttöruuvien aiheuttaman reaktiovoiman vaikutuksesta.

• · * · · I · • · · . Ekstruuderivalukoneita on kehitetty jo suhteellisen pitkän • · · • · 30 ajan, ja ensimmäiset valukoneet suunniteltiin 1960-luvun 2 110174 loppupuolella. Valukoneiden toiminta perustui aluksi perinteiseen tärytystekniikkaan, jossa betonin tiivistyminen on saatu aikaan erilaisten värähtelyjen avulla. Tärytyksen avulla helpotetaan oleellisesti myös betonin virtausta 5 koneessa. Tärytyksessä massapartikkelit saavat niin suuria nopeuksia, että niiden keskinäisten törmäysten impulssit ovat merkittäviä ja saavat aikaan partikkelien siirtymisiä ja siten betonin tiivistymistä. Tärytyksen taajuus on ollut yleensä 12,5 - 200 Hz ja sopivia tärytyslaitteita on usei-10 den valmistajien valikoimissa. Ekstruuderivalukoneita koskeneet keksinnöt ovat perustuneet tietynlaiseen tärytinten käyttöön sekä luonnollisesti koneiden rakenneratkaisuihin. Täryttiminä on käytetty pyörötäryttimiä, joissa pyörivä epäkeskomassa saa aikaan täryttimeen kiinnitettyyn kappa-15 leeseen epäkeskomassan pyörimisnopeudesta riippuvan massan liikkeen suuntaisen liikkeen, joka siirtyy edelleen betonimassaan. Ekstruuderivalukoneissa täryttimiä on kiinni-tetty eri puolille konetta, ja erityisesti betonituotteen ’...· muotoutumis- ja tiivistymisalueella pyritään saamaan mas- 20 saan hyvä tiivistysvaikutus. Tyypillisesti täryttimiä on käytetty ainakin ontelotuurnissa, joka massan sisällä vä- « · · rähdellessään tiivistää tehokkaasti betonia kaikkiin vir- » * ♦ • · · * taukseen nähden poikittaisiin suuntiin juuri tuotteen muo- . . toutumisalueella.

25 * » Tärytyksen asemasta tiivistykseen on käytetty valukoneen !’.! eri osien suhteellisen hitaita massaan vaikuttavia liikkei- t · tä. Tiivistysliikkeenä on käytetty poikittaista syöttöruu-t vin jälkeisen muototuurnan pyörimisliikettä ja tuurnan • ti 30 muodonmuutoksia, joissa tuurnan poikkileikkausta muuttele- 3 110174 maila on saatu aikaan tuurnan betonin tiivistyminen. Sellaisilla tuurnilla, joiden poikkileikkaus ei ole ympyrämäinen, tiivistykseen on käytetty tuurnan edestakaista kiertoliikettä. Näille kaikille laitteille on tunnusomaista se, 5 että betonimassan tiivistyminen tapahtuu pientaajuisilla mekaanisilla liikkeillä, joissa massapartikkelit siirtyvät toisiinsa nähden koneen osien liikkeiden aiheuttamien työntövoimien vaikutuksesta eivätkä massapartikkelien keskinäisten törmäysvoimien vaikutuksesta.

10

Edellä kuvattua tiivistysmenetelmää kutsutaan yleisesti hiertotiivistykseksi tai leikkaustiivistykseksi ja sen etuna on, että massapartikkeleiden liikkeet ja siirtymät ovat jo vähäisillä liikkeiden määrillä eli pienellä taajuu-15 della suuria ja koneen toiminta on melutonta.

Pientaajuisten tiivistysliikkeiden periaatetta on edelleen V: kehitetty laitteessa, jossa ontelotuurniin on muodostettu • * ti.

' : kartiomaisia tai kiilamaisia pintoja, jolloin tuurnien *,·.* 20 hitailla valunsuuntaisilla liikkeillä tiivistetään betoni.

Tiivistäminen tehdään täryttämiseen verrattuna hitailla * t » « • ••Ϊ liikkeillä, joissa iskunpituus on 5 - 50 mm ja taajuus 1 -* % · < t t * 10 Hz. Koneessa käytetään kitkatiivistyksen aikaansaamiseksi kiilamaisia tai kartiomaisia pintoja, joitten avulla • · · • » · 25 saadaan virtaussuunnassa laajenevia ja supistuvia kavennuk- • · siä, jotka muodostavat tiivistystiloja.

• III 1 » · i * »

Iti I » > ·

Tunnetuilla tärytysratkaisuilla on useita heikkouksia, i · I · • “ vaikka niillä onkin joissain tapauksissa päästy hyvään • · · ’· ’* 30 tiivistystulokseen. Suurin haita on jo mainittu melu, jonka 4 110174 aiheuttaa suurtaajuinen tärytys sinänsä ja täryttimien hallitsematon sijoittelu koneen eri rakenteisiin ja erityisesti tärytysvoiman lähes mielivaltainen, tyypillisesti massavirtaan ja koneeseen nähden poikittainen suunta. Hal-5 litsematon tärytysvoima suuntautuu helposti enemmän koneen rakenteisiin kuin betoniin ja rasittaa siten voimakkaasti konetta. Toinen poikittaisen tärytyksen haitta on ollut massan huono virtaus koneen läpi, mistä on aiheutunut tarpeetonta paineen kasvua ja osien voimakasta kulumista.

10 Hiertotiivistysperiaatteella toimivissa koneissa melutaso on alhaisempi, mutta niissä on koneen rakenteeseen, käyttöön ja valutulokseen liittyviä heikkouksia.

Hiertovalukoneiden rakenteet ovat joiltakin osin monimut- 15 kaisempia kuin tärytinkoneiden, ja pitkien hiertoliikkeiden takia syntyy liukupintoja, joiden tiivistäminen on vaikeaa, ja betoni aiheuttaa näissä kohdissa kulumista ja vaurioi- . , ttaa konetta. Pelkkä pientaajuinen tiivistys kohdistuu • * • · M pääasiassa vain suuriin massapartikkeleihin ja pienet osa- • · • · 20 set jäävät tiivistämättä, eli pienet massapartikkelit eivät • · » siirry matriisissa uuteen asentoon ja oikeille paikoilleen · eivätkä pienet kaasurakkulat poistu riittävän tehokkaasti • · · massasta. Tämä ongelma korostuu voimakkaasti uusilla ns. mikrosuhteutetuilla betoneilla, joilla ei nykyisillä valu-25 menetelmillä saavuteta niiden suurinta potentiaalista lu- ’...· juutta ja päädytään lisäksi huonoon tiiviyteen.

• « · : : Julkaisussa FI 904883 on kuvattu valukone, jossa muoto- |’.ti tuurnaa ja syöttöruuvia liikutetaan edestakaisin 30 vipumekanismin avulla. Muototuurnan liike voi olla hieman • · 5 110174 keinuva, mutta muototuurnan liikettä ei käytetä betonin tiivistämiseen. Syöttöruuvin liike on pääosin edestakainen, akselin suunnassa tapahtuva liike, jolla syöttöruuvia liikutetaan pienellä liikkeellä edestakaisin. Julkaisussa 5 esitetty liittyy ainoastaan betonin syöttöruuviin tarttumisen estämiseen eikä betonin tiivistämiseen.

Edelleen, julkaisun FI 904883 sivulla 4 riveillä 18 - 19 on nimenomaan mainittu, että syöttöruuvin liikkeen tarkoituksena on estää liiallinen tiivistyminen.

10

Suomalaisessa patentissa 74648 on kuvattu rakenne, jossa kimmoisan muototuurnan poikkileikkausta ja muotoa muutetaan betonin tiivistämiseksi. Tällä poikittaissuuntaisella muodonmuutoksella saadaan aikaan hidas tiivistävä puristus. 15 Itse tuurna pysyy julkaisun mukaan ilmaisesti paikoillaan koska pituussuuntaista tai poikittaissuuntaista tuurnan liikettä ei ole julkaisussa mainittu.

Suomalaisen patentin 76514 kuvaamassa ratkaisussa betoni 20 tiivistetään muotin alapinnan ja yläpinnan rajaavilla • · · ulkonemilla varustetuilla levyillä, joita voidaan liikuttaa .:. valun pituussuunnassa ja siihen nähden poikittain pinnan ·'·'· suuntaisesti. Muototuurnat pysyvät julkaisun selityksen ja kuvioiden perusteella paikoillaan.

25 • » • il *...· Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite, jonka : avulla betoni voidaan tiivistää aiempaa paremmin ja nopeam- : : min erityisesti korkealujuusbetonien valmistamiseksi.

t »· :*·.· 30 Keksintö perustuu siihen, että betonin tiivistämiseen käy- 6 110174 tetään ainakin yhtä suunnattua kaarevaa tiivistysliikettä, jolla on samanaikaisessa liikkeessä valun suuntainen ja valulle poikittainen suuntakomponentti.

: 5 Keksinnön yhden edullisen suoritusmuodon mukaan valettavaan betoniin kohdistetaan ainakin yksi toinen tiivistysliike, jonka taajuus poikkeaa ensimmäisen kaksisuuntaisen tiivis- | tysliikkeen taajuudesta.

| i 10 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

! Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

15

Tiivistäminen tapahtuu edullisesti useilla tärytystaajuuk-silla ja erityisesti käyttämällä pientaajuisen mekaanisen tiivistyksen lisäksi suurempia tärytystaajuuksia, jolloin • » • t tiivistysvaikutus saadaan kohdistumaan kaikenkokoisiin • · 20 massapartikkeleihin. Kun tämä yhdistetään tiivistyksen • I · suuntaamisen hallintaan ja keksinnön mukaiseen kaksisuun- · täiseen tiivistysliikkeeseen, saadaan aikaan tehokkain mahdollinen tiivistys, jonka avulla päästään luotettavasti kaikkein korkeimman lujuuden betonilaatuihin. Suuntaamalla 25 tiivistys riittävästi valun suuntaisesti valettavaan be- toniin ja edelleen valmiiseen tuotteeseen, saadaan suuri : osa energiasta kohdistettua tiivistämiseen, ja kun samalla : suunnataan osa tiivistysliikkeestä poikittaiseen suuntaan, • · varmistetaan myös hyvä tiivistyminen poikittaissuunnassa.

30 Hakija on todennut, että samanaikaisesti valun suunnassa ja • · v 110174 : poikittain tapahtuvalla hiertävällä tiivistysliikkeellä on erittäin suuri merkitys valun lopullisen tiivistymisen kannalta. Tiivistystulos paranee edelleen, jos käytetään useita tärytys- ja tiivistystaajuuksia, mutta niiden vaiku-5 tus ei ole yhtä suuri kuin kaksisuuntaisen tiivistysliik-keen. Valun suuntainen värähtely yhdistettynä sopivaan poikittaisuuntaiseen liikkeeseen saa aikaan sen, että betoni liukuu herkästi suuttimen läpi, jolloin osien kuluminen jää vähäiseksi eikä laitteessa synny tarpeettoman suuria 10 paineita. Mekaaniseen pientaajuiseen liikkeeseen verrattuna pitkät, betonia hankaavat ja kuluttavat liikkeet jäävät pois.

Monimuotoisen tärytyksen avulla voidaan muotoilla entistä 15 vaikeammin valettavia profiileja, ja jos laitteeseen liite-! tään syöttöruuvin tärytys, saadaan betoni virtaamaan helpom min ruuveissa ja ruuvien kuluminen pienenee. Laitteen täry-tystaajuudet on luonnollista tehdä säädettäviksi, jolloin ;*** eri taajuuksilla laite voidaan säätää eri massapartikkelien “! 20 ominaistaajuuksien mukaan, jolloin saadaan paras mahdollinen energian siirtyminen betoniin ja tehokkain • · tärytystulos.

• i t t

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirus-25 tusten avulla.

· . Kuvio 1 esittää yhtä keksinnön mukaista valukonetta osit- tain halkileikattuna.

: 30 Kuvio 2 esittää kuvion 1 laitetta ylhäältä leikattuna.

e 110174

Kuvio 3 esittää kuvion 1 yksityiskohtaa.

Kuvio 4 esittää poikkileikkauksena valmista tuotetta.

5

Piirustuksissa esitetty laite on ekstruuderivalukone, joka on sovitettu liikkumaan kantopyörien 2 varassa valualustan 1 reunoja pitkin. Laite on koottu rungon 3 varaan. Tässä esimerkissä valukoneessa on kolme kartiomaista syöttöruuvia 10 5. Ruuvit 5 on sovitettu runkoon 3 pyörivän käyttöakselin 7 välityksellä. Syöttöruuvien 5 valusuuntaan nähden vastakkaisessa päässä on muototuurnat 6. Ruuviakseleiden 7 läpi kulkee vetotanko 10, johon on liitetty hydraulisylinteri 11, joka saa tehonsa hydraulikoneikolta 12 jakolaitteen 13 15 kautta. Käyttöakselin 7 päässä on variaattorivälitys 8, jolla ruuvien 5 käyttömoottorit 9 on kytketty ruuviakselil-le 7. Syöttöruuvien 5 alkupään kohdalla laitteen päällä on .. kartiomainen massansyöttösuppilo 4. Syöttösuppilon 4 jäl- !.! keen valusuuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa laitteen 20 päällä on yläpintalevy 16 ja sivuilla sivulevyt 15. Sivule- ____: vyt 15 on liitetty hydraulisylinterihin 11. Yläpintalevy 11 • » on liitetty kampimekanismilla 20 yläpintalevyn käyttölait- • * » · teeseen.

: | 25 Keksinnön mukainen kaksisuuntainen tiivistysliike saadaan aikaan kampimekanismeilla 18 ja 19.1, 19.2. Kuten kuviosta : 3 nähdään, käyttöakseli 7 on ripustettu kahden kämmen 18 : varaan. Kun hydraulisylinteri 11 siirtää vetotankoa 10, kampimekanismin 18 varaan ripustetut käyttöakseli 7, syöt-30 töruuvi 5 ja muototuurna 6 liikkuvat eteen- ja alaspäin tai 9 110174 vastaavasti taakse-ylös, jolloin ekstruuderissa olevaan massaan aiheutuu kaksisuuntainen tiivistysliike. Mekanismin 18 toinen asento on esitetty kuviossa 3 katkoviivoilla.

Tämä sama tiivistysliike tapahtuu yläpintalevyssäkin 16 5 kampimekanismin 19.1, 19.2 varassa, kun epäkeskomekanismi 20 liikuttaa yläpintalevyä 16 edestakaisin.

Laite toimii seuraavasti. Massasäiliöön 4 syötetty betoni valuu syöttöruuveille 5, joita pyöritetään käyttömoottoril-10 la 9. Pyörivät ruuvit 5 työntävät betonin paineenalaiseen tilaan, joka jatkuu muotin 1, sivuseinien 15 ja yläpintale-vyn 16 rajaamana muovaustilana. Tässä tilassa betoni puristuu muototuurnien 6 ja muovaustilan rajäävien seinämien 1, 15, 16 väliin ja tiivistyy muototuurnien 6 ja liikkuvien 15 seinämien 15, 1 liikkeen ja paineen vaikutuksesta sekä muotoutuu halutun lopputuotteen, esimerkiksi ontelopalkin muotoon. Muototuurnien 6 liike aikaansaadaan hydraulisylin-.. terillä 11, joka on liitetty vetotangon 10 päähän.

20 Valukone kulkee pyörien 2 varassa alustalla 1 massan reak-tiovoiman työntämänä taikka konetta voidaan liikuttaa eril-lisellä käyttömoottorilla. Betonimassa valuu säiliöstä 4 syöttöruuveille 5, jotka työntävät betonin seinämien 1, 15 ja 16 muodostamaan muotoilutilaan ja saavat aikaan tarvit-•/•j 25 tavan paineen. Ruuvit 5 voivat tehdä suunnattua värähtely- ’...· liikettä muototuurnien 6 kanssa, jolloin betoni liukuu : helpommin ruuvin 5 pinnassa ja betonin syöttö tehostuu.

·_ : Ruuvien 5 jatkeena ovat ontelotuurnat 6, jotka muodostavat tarvittavat onteloreiät 21. Erilaisia reikämuotoja on esi-30 tetty kuviossa 4. Betonin tiivistyminen tapahtuu pääasiassa 10 110174 näiden ontelotuurnien 6 vaikutuksesta. Tiivistyminen tapahtuu tuurnien 6 suunnatun tärytyksen avulla, edullisesti tässä kuvatulla kaarevalla kaksisuuntaisella liikkeellä. Tuurna voi olla tasapaksu, jos ontelon muoto sen sallii, 5 sillä kaksisuuntainen liike antaa myös poikittaisen tiivis-tyskomponentin. Pyöreissä ontelomuodoissa tuurna voi pyöriä ruuvin mukana, mutta muoto-onteloissa tuurnan on luonnollisesti oltava pyörimätön. Tuurna voi tietenkin olla suppeneva tai laajeneva. Suunnattu tärytys antaa mahdollisuuden 10 suuriinkin muodonmuutoksiin. Ruuvien 5 pyöritys tapahtuu käyttöakselin 7 välityksellä ja tuurnia 6 liikutetaan käyt-töakselien läpi menevien tankojen 10 avulla. Ruuvit 5 voivat tehdä pyörimisliikkeen lisäksi myös tiivistysliikettä, jolloin niiden liike voidaan yhdistää tankojen 10 liikkee-15 seen.

Ruuvien 5 pyöritys tapahtuu käyttöhihnan 8 tai vaihtoehtoisesti ketjun välityksellä, ja käyttömoottorina käytetään edullisesti hydraulimoottoria, jolloin sen nopeutta on 20 helppo säätää. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sähkömoot-><>t; toria ja alennusvaihdetta. Tuurnien hydraulisylinteri 11 ja tanko 10 antavat tuurnille suunnatun tärytysliikkeen, ja jos myös ruuvien 5 halutaan värähtelevän, ne lukitaan päit-täislaakeroinnilla tuurnan 6 tankoihin 10. Hydraulisylinte-: 25 reiden 11 avulla saadaan tuurnille 6 vakiovoima ja va- ‘t>>! kiokiihtyvyys, mikä on edullista koneen rasitusten kannal- : ta. Hydraulisylintereiden sijasta voidaan tietenkin käyttää muitakin toimilaitteita, esimerkiksi epäkeskomekanismeja ja muita laitteita, jotka antavat yleensä sinimuotoisen kiih-30 tyvyyskäyrän. Hydraulikäyttöä käytettäessä voimanlähteenä 11 110174 on normaali hydraulikoneikko, josta teho annostellaan sykäyksittään eri toimilaitteille. Sykäykset on syytä vaiheistaa siten, että koneikkoon kohdistuvat värähtelyt saadaan tasapainotettua. Tärytystaajuutta voidaan muuttaa ! 5 jakolaitetta ohjaamalla ja tärytysvoimaa säädellään toimi- laitteiden toimintapainetta muuttamalla.

Tämän keksinnön mukaan tiivistysliike on erityisesti suunnattua tärytystä eikä pientaajuista hiertoliikettä. Sinänsä 10 hiertoliikkeen ja värähtelytärytyksen rajaa on vaikeaa määrittää, ja sopiva tärytystaajuus riippuu oleellisesti valettavasta massasta. Tyypillinen betonille käytettävä tärytystaajuus on 12,5 - 200 Hz. Tälle laitteelle tuurna-osan tärytystaajuudeksi on havaittu edulliseksi 12,5 - 50 15 Hz ja ylä- ja sivulevyissä 5 - 10 Hz. Tämä kahden erilaisen taajuuden yhdistelmä on erittäin edullinen, koska tällöin tärytys kohdistuu hyvin erikokoisiin partikkeleihin.

Edellä esitetyn lisäksi tällä keksinnöllä on muitakin suo-20 ritusmuotoja.

· ·

Toimilaitteina voidaan käyttää mitä tahansa riittävän te-hokkaita toimilaitteita. Parhaiten tähän käyttötarkoitukseen soveltuvat kuitenkin edellä mainitut sähkö- ja hyd- • · !/·; 25 raulimoottorit. Pyörivän liikkeen muuttaminen jaksoittai- seksi suoraviivaiseksi liikkeeksi voidaan toteuttaa monin : tavoin, esimerkiksi kampi- tai epäkeskomekanismeilla. Kaik- ki toimilaitteet ovat edullisesti säädettäviä.

30 Tiivistysliikkeen suuntaa voidaan säätää kampimekanismin 12 110174 kampien pituuksia ja suuntaa muuttamalla. Jos kammet suunnataan liikesuuntaan nähden hieman takaviistoon, liike suuntautuu alaspäin ja tiivistysvaikutus on esimerkiksi tuurnissa suurempi tuurnan alapuolella. Vastaavasti suun-5 taamalla kammet hieman etuviistoon, liike suuntautuu ylöspäin. Liikkeen piirtämää rataa voidaan lisäksi muunnella kampien pituuksia vaihtelemalla, ja saman mekanismin kammet voivat olla eri pituisia. Jos liikkeen ohjaus toteutetaan vaikkapa epäkeskomekanismilla, liikeradan muotoa voidaan 10 muunnella vastaavalla tavalla. Kampi- ja epäkeskomekanismi-en lisäksi voidaan käyttää muitakin ekvivalentteja ratkaisuja, kuten ohjainkiskoja, joiden avulla voidaan toteuttaa lähes mielivaltaisia liikeratoja.

15 Edellä kuvatussa esimerkissä sivulevyjä liikutettiin ainoastaan valun suunnassa, mutta on ajateltavissa, että ainakin osa sivulevyistä kiinnitetään epäkeskomekanismiin, joka saa aikaan pystysuuntaisen tai poikittaisen liikkeen. Muut-kin tiivistysliikkeet voidaan toteuttaa siten, että valun 20 suuntaan nähden poikittainen liike tapahtuu vaakasuunnassa. Muototuurnien sisälle voidaan sijoittaa vielä epäkeskotäry-tin 17, jolloin tiivistysteho entisestään lisääntyy ja be-tonimassan virtaus helpottuu. Tiivistysliikettä tai tiivis-tystehoa voidaan säätää tiivistysliikkeen nopeutta, iskun-25 pituutta tai tärytehoa säätämällä.

Claims (5)

13 110174 1.Laite hallitusti tiivistetyn betonituotteen valmistamiseksi, joka laite käsittää 5 - ainakin yhden käyttöakselin (7) ja sen jatkeeksi sovitetun syöttöelimen (5) betonin syöttämiseksi rajoitettuun poikkileikkaukseen (1, 6, 15, 16) j 10. ainakin yhden sellaisen poikkileikkauksen (1, 6, 15, 16) rajoittavan pinnan, joka on saatettavissa suunnattuun edestakaiseen tiivistysliikkeeseen betonin tiivistämiseksi, ja joista pinnoista yhden i muodostaa ainakin yksi syöttöelimen jatkeeksi so- 15 vitettu muototuurna (6) , ja - elimet (11, 20) muototuurnan (6) saattamiseksi . . liikkeeseen ja sen (6) liikkeen ohjaamiseksi si- ten, että tiivistysliikkeellä on valun suuntainen 20 liikekomponentti ja ainakin yksi siihen nähden • « t • · · poikittainen liikekomponentti, • · · » · · · tunnettu siitä, että elimet (18) tuurnan (6) liikkeen ohjaamiseksi käsittävät kaksi kampea (18), joiden • » ·/·! 25 varaan käyttöakseli (7) , syöttöelin (5) ja tuurna (6) on ripustettu ja joiden ohjaamana tuurnaa (6) voidaan liikut-: taa samanaikaisesti valun suunnassa ja siihen nähden poik- »tl • keavassa suunnassa kaarevan kaksisuuntaisen liikkeen ai-kaansaamiseksi. :\i 30 110174 14

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa rajoitettua poikkileikkausta rajaavat muotti (1), kaksi toimilaitteen ; (11) avulla liikutettavaa sivuseinää (15) ja toimilaitteen (20) avulla liikutettava yläpintalevy (16) ja ainakin yksi 5 muototuurna (6), tunnettu elimistä (19.1, 19.2) yläpintalevyn (16) liikkeen ohjaamiseksi siten, että levyä (16) voidaan liikuttaa valun suunnassa ja valuun nähden poikittaisessa suunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu muototuurnan (6) sisään sovitetusta sinänsä tunnetusta suurtaajuustäryttimestä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, t u n -15 n e t t u siitä, että eliminä (18) ovat yhdensuuntaiset kammet.

, 5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, t u n - t · * · n e t t u siitä, että eliminä (18) ovat kammet, joiden • · « 20 suunnat poikkeavat toisistaan. • · * · • 1 » • « 1 » I i · · • tl • · I · 15 110174