FI109512B

FI109512B - Menetelmä ehdokassolun määrittämiseksi aktiivijoukkoon

Info

Publication number: FI109512B
Application number: FI992005A
Authority: FI
Inventors: Oscar Salonaho
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-09-20
Filing date: 1999-09-20
Publication date: 2002-08-15
Also published as: AU7292400A; JP2003510919A; BR0014108A; US7180878B1; EP1214857A1; CN1625295B; BRPI0014108B1; CN1625295A; CN1382356A; JP3842646B2; KR100552129B1; WO2001022763A1; CA2385309C; FI19992005A; EP1214857B1; JP2006295950A; USRE41930E1; CA2385309A1; KR20020041444A

Description

109512

Menetelmä ehdokassolun määrittämiseksi aktiivi joukkoon - Metod för att be-stämma en kandidatcell för en aktiv mängd

Yleisesti keksintö koskee solukkoverkkoja. Erityisesti keksintö koskee solukkover-5 koissa tapahtuvia pehmeitä tukiaseman vaihtoja (soft handovers).

Termi lähetysdiversiteetti (transmission diversity) tarkoittaa tilannetta, jossa ainakin kaksi lähetintä lähettää vastaanottimeen samaa datavirtaa. Esimerkiksi matkaviestin voi solukkoverkossa vastaanottaa radiolähetyksiä samanaikaisesti kahdelta eri tukiasemalta. Yksi lähetysdiversiteetin etuja on, että jos jonkin vastaanotetun radiolähe-10 tyksen laatu tai voimakkuus heikkenee, jonkin toisen samanaikaisesti vastaanotetun radiolähetyksen laatu voi edelleen olla riittävän hyvä, jotta dataa voidaan vastaanottaa luotettavasti.

Tilanne, jossa matkaviestin on samanaikaisesti yhteydessä useamman kuin yhden tukiaseman kanssa kutsutaan pehmeäksi tukiaseman vaihdoksi. Tarpeen tullen, esi-15 merkiksi luotettavan tiedonsiirron varmistamiseksi, matkaviestin voi olla jopa suurimman osan ajasta yhteydessä useamman kuin yhden tukiaseman kanssa. Tietyissä tilanteissa, jolloin jonkin tietyn tukiaseman signaali on selvästi voimakkaampi kuin muiden tukiasemien signaalit, voi riittää, että ollaan yhteydessä vain yhteen tukiasemaan. Tarvitaan menetelmä, jonka avulla matkaviestin päättää, minkä tukiaseman 20 tai tukiasemien kanssa se kommunikoi.

: Lähetysdiversiteettiä ja pehmeitä tukiaseman vaihtoja voidaan tukea esimerkiksi sellaisissa solukkoverkoissa, joissa sovelletaan koodijakoista monikäyttöä CDMA (Code Division Multiple Access). Tällöin jokainen lähetin voi käyttää alassuuntai-sessa tiedonsiirrossa omaa hajotuskoodiaan, ja sellainen matkaviestin, joka haluaa 25 vastaanottaa dataa monelta eri lähettimeltä prosessoi vastaanottamansa radiosignaali·. Iin vastaanottimia vastaavilla hajotuskoodeilla. Eri yhteyksien koodisekvenssit on valittava siten, että ne eivät korreloi keskenään ja että tietyn yhteyden koodisekvens-. sin täytyy autokorreloida. Ne signaalit, jotka on hajotettu käyttämällä koodisek- venssiä, joka korreloi valkoiselta kohinalta näyttävää radiolähetystä vastaanotettaes-·;·’ 30 sa käytetyn koodisekvenssin kanssa, erottuvat. Vastaanottimen täytyy tietää lähetti- : *.: men koodisekvenssi, ja koodisekvenssit täytyy synkronisoida. Koodisekvenssin si- : ’ ’ *: sältämiä bittejä sanotaan chipeiksi.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviokuva solukkoverkosta, jossa on tukiasemat 101a, 101b ja 101c. Kuviossa 1 mainitut tukiasemat on kaikki yhdistetty yhteen ainoaan radio- 109512 2 verkko-ohjaimeen 102, ja kukin tukiasema sijaitsee solun lila, 11 Ib ja 11 le keskellä. Kuviossa 1 on esitetty yksi matkaviestin 110. Tukiasemat lähettävät alassuuntais-ta dataa matkaviestimille (nuolet 120a, 120b ja 120c) ja vastaanottavat ylössuuntais-ta dataa matkaviestimiltä (nuolet 121a, 121b ja 121c).

5 Yleisesti ottaen tukiasemassa voi olla useita lähettimiä, joista kukin lähettää erillistä radiosignaalia. CDMA-menetelmiä hyödyntävissä järjestelmissä lähettimet voivat käyttää erilaisia hajotuskoodeja. Tässä yhteydessä termillä solu tarkoitetaan joko tukiasemaa tai, jos tukiasemassa on useita lähettimiä, yhtä lähetintä. Tilanteessa, jossa matkaviestin vastaanottaa hyvälaatuisia alassuuntaisia lähetyksiä useista eri 10 soluista, on valittava minkä solun kanssa tietty matkaviestin on yhteydessä.

Yleensä solukkoverkko ilmoittaa matkaviestimelle mahdollisista soluista, jotka on valittu esimerkiksi matkaviestimen sijainnin perusteella. Lähimmistä soluista koottua tietoa kutsutaan naapurirekisteriksi (neighbor list). Sellaisessa solukkoverkossa, joka soveltaa CDMA-menetelmiä, naapurirekisteri voi sisältää solujen alassuuntaiset 15 hajotuskoodit. Ottamalla käyttöön naapurirekisteriin tallennetut hajotuskoodit matkaviestin voi erottaa sille kustakin solusta lähetetyt datavirrat vastaanottamastaan radiosignaalista. Matkaviestimen 110 naapurirekisteri voi sisältää esimerkiksi tukiasemia 101a, 101b ja 101c vastaavat solut, jos oletetaan, että yksi tukiasema vastaa yhtä solua.

20 Yleensä kuhunkin soluun lähetetään ns. pilottisignaali. Pilottisignaali ei kuljet muuttuvaa dataa, joten sitä voidaan varsin suoraan käyttää tietyn solun alassuuntai-. : : sen radiolähetyksen laadun arvioimiseen. Matkaviestin voi arvioida esimerkiksi kaikkien naapurirekisterin sisältämien solujen radiolähetysten laadun. Esimerkiksi .··*; CDMA-menetelmiä soveltavassa solukkojärjestelmässä sopiva parametri laadun ar- , ·. : 25 vioimiseen on Ec Ho -suhde, jossa Ec tarkoittaa energiaa per chippi, ja I0 on interfe- , ·; · ’ renssi. Signaalin laadun arvioimiseen voidaan käyttää myös jotakin muuta paramet- I * » riä.

Solut, joiden kanssa matkaviestin kommunikoi, muodostavat kyseisen matkaviesti-*:·: men aktiivijoukon. Esimerkiksi radioverkko-ohjain ohjaa tiettyyn matkaviestimeen 30 tarkoitetun alassuuntaisen datan kaikkiin aktiivijoukon soluihin. Vastaavasti matka-.1 . viestin kuuntelee kaikkien aktiivijoukon solujen alassuuntaisia lähetyksiä. Esimer- ‘: kiksi solut, jotka vastaavat tukiasemia 101a ja 101b, voivat muodostaa matkaviesti- •; · ‘ men 110 aktiivijoukon.

• I > 3 109512

Kun matkaviestimen sijainti muuttuu, tai kun sen naapurisolujen alassuuntaisten radiolähetysten laatu muuttuu jostakin muusta syystä, voi olla taipeen muokata ak-tiivijoukkoa. Aktiivijoukkoon voidaan lisätä tai siitä voidaan poistaa solu, tai jokin aktiivijoukon solu voidaan korvata toisella. Tällaista korvaustoimintoa nimitetään 5 yleensä haaran korvaukseksi (branch replacement).

Uuden solun hyväksymiseen aktiivijoukkoon tarvitaan asianmukaiset kriteerit. Esimerkiksi kuvauksessa CDMA2000 RTT on määritelty seuraavat kriteerit, joita aktiivijoukkoon hyväksyttävältä koesolulta edellytetään. Tämän jälkeen solu voidaan liittää aktiivijoukkoon tai, jos kysymyksessä on haaran korvaus, sillä voidaan korva-10 ta aktiivijoukon huonolaatuisin solu. Jos hyvyyslukua, esimerkiksi EcJh -suhdetta, merkitään kussakin aktiivijoukon solussa i tunnuksella Pt , hyväksymisraja Q voidaan laskea seuraavasta kaavasta: Q = max{S-101ogl0(£/^) + Α,τ} jossa S, A ja T ovat parametrejä. Kuten Q:n kaavasta nähdään, Q:n arvo on ilmaistu 15 desibeleinä (dB), ja hyvyysluku P, on pelkkä numero. Tarkistetaan, onko tietty solu, jonka hyvyysluku on ΡΊ , sopiva ehdokas aktiivijoukkoon vertaamalla keskenään arvoja lOlogio Pj ja Q. Jos lOlogio Pt (eli Pj ilmaistuna desibeleissä) on suurempi kuin Q, solu voidaan lisätä esimerkiksi aktiivijoukkoon. Parametri T varmistaa, että vaikka parhaillaan aktiivijoukkoon kuuluvien solujen hyvyysluvut P, olisivat huonot, 20 solua, jonka Pt (ilmaistuna desibeleissä) on pienempi kuin T, ei hyväksytä ehdokas-soluksi.

ψ • · * · ,···. Voidaan asettaa myös muita ehtoja - esimerkiksi sellainen, ettei aktiivijoukkoa saa ,···, muokata liian usein, mikä estää uuden solun liittämisen aktiivijoukkoon. Kaikki !”. naapurisolut, jotka eivät kuulu aktiivijoukkoon, voidaan esimerkiksi testata aina kun 25 naapurirekisteri muuttuu, ja tällöin niiden solujen, joiden hyvyysluku ylittää hyväk * * » ‘ ‘ symisrajan, lisäämistä aktiivijoukkoon voidaan harkita.

Nyt käytössä olevan hyväksymisehdon ongelmana on, ettei se takaa oikeita hyväk-symispäätöksiä, kun S:n arvo on jokin muu kuin 0 tai 1. Tarkastelkaamme kahta , · ·. esimerkkiä, kun parametreille on asetettu seuraavat arvot: S = 2, A = -6,0 dB ja T = V 30 -6 dB. Ensimmäisessä esimerkissä aktiivijoukko sisältää kaksi solua, joista kummal-

‘. ': lakin on hyvyysluku 1, eli Pj = 1 ja P2 = 1. Tässä esimerkissä hyväksymisraja on Q

= 0 dB; toisin sanoen solu, jonka hyvyysluku on 1, voidaan liittää esimerkiksi aktii-. · · . vijoukkoon. Päätös on hyväksyttävä, koska kyseisellä solulla on sama hyvyysluku . , : kuin aktiivijoukon soluilla.

4 109512

Toisessa esimerkissä aktiivijoukkoon kuuluu niin ikään kaksi solua, ja nyt hyvyys-luvut ovat P\ = 3 ja P2 = 3. Tässä esimerkissä hyväksymisraja on Q = 9,5 dB. Aktii-vijoukon solujen hyvyysluvut ovat 5 dB, joten aktiivijoukkoon hyväksyttävällä solulla täytyy olla 4,5 dB korkeampi hyvyysluku kuin aktiivijoukkoon jo kuuluvilla 5 soluilla. Absoluuttisina arvoina ilmaistuna aktiivijoukkoon hyväksyttävällä solulla täytyy olla hyvyysluku Pc = 9,5. Intuitiivisesti ajatellen hyväksymisrajan tulisi myös tässä toisessa esimerkissä johtaa siihen, että koesolu voidaan hyväksyä aktiivijoukkoon, jos solun hyvyysluku on suurempi kuin 3.

Näin ollen nykyisin sovellettava hyväksymiskriteeri johtaa tilanteeseen, jossa ulko-10 naisesti samankaltaiset tilanteet synnyttävät erilaisia hyväksymispäätöksiä. Hyväk-symiskriteerin ongelmana on myös se, että sellaisessa aktiivijoukossa, jonka kaikilla soluilla on sama hyvyysluku ja jota tässä tekstissä nimitetään yhtenäiseksi aktiivi-joukoksi, hyväksymisraja ei ole sama kuin hyvyysluku.

Keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ehdokassolun määrittämiseksi aktiivi-15 joukkoon. Keksinnön tavoitteena on myös esittää menetelmä, jossa samanlaiset ak-tiivijoukot ja koesolut tuottavat samanlaisen hyväksymispäätöksen. Edelleen on edullista, jos menetelmä ehdokassolun määrittämiseksi hyväksyy solun, jonka hyvyysluku on sama kuin yhtenäisen aktiivijoukon hyvyysluku.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan valitsemalla hyväksymiskriteeri siten, että se on 20 riippumaton hyvyyslukujen absoluuttisista arvoista.

Keksinnön mukainen menetelmä on menetelmä ehdokassolun määrittämiseksi ak-‘' tiivijoukkoon, ja siinä ;;; ’ - määritetään kunkin solun hyvyysluku, - määritetäänkoesolunhyvyysluku, 1: 25 - koesolu hyväksytään aktiivijoukon ehdokassoluksi, jos hyväksymiskriteeri täyttyy, v : ja menetelmälle on tunnusomaista hyväksymiskriteerin valitseminen siten, että v 1 tietylle ensimmäiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyysluku- joukolle, joka koostuu ensimmäisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, hyväksymiskri-teerin arvo on sama kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle .* ·. 30 hyvyyslukujoukolle, joka koostuu toisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, kun ensim- · mäinen hyvyysluku on yhtä suuri kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa • äärellisellä luvulla, ja ensimmäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyyslukujoukon hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä ;' ‘ ‘: luvulla.

I » t I » > t * 5 109512

Toinen keksinnön mukainen menetelmä on menetelmä solun määrittämiseksi poistettavaksi aktiivijoukosta, jossa menetelmässä - määritetään kunkin aktiivijoukon solun hyvyysluku, - arvioidaan hylkäyskriteeri käyttämällä koesoluna solua, jolla on pienin hyvyyslu-5 ku, ja väliaikaista joukkoa, joka sisältää kaikki muut aktiivijoukon solut paitsi sitä, jolla on pienin hyvyysluku, ja - koesolu poistetaan aktiivijoukosta, jos hylkäyskriteeri toteutuu, ja menetelmälle on tunnusomaista hylkäyskriteerin valitseminen siten, että tietylle ensimmäiselle koeso-lun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu en- 10 simmäisen väliaikaisen joukon hyvyysluvuista, hylkäyskriteerin arvo on sama kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu toisen väliaikaisen joukon hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuri kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisellä luvulla, ja ensimmäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hy-15 vyyslukujoukon hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla.

Keksintö kohdistuu myös järjestelyyn ehdokassolun määrittämiseksi aktiivijouk-koon, jossa järjestelyssä on - välineet koesolun hyvyysluvun määrittämiseksi ja - välineet aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen määrittämiseksi, jolle järjestelylle on 20 tunnusomaista, että siinä on lisäksi - välineet hyväksymiskriteerin valitsemiseksi, siten että tietylle ensimmäiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu ensimmäisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, hyväksymiskriteerin arvo on sama kuin tietylle *;;. ‘ toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu • · 25 toisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuri • · '. · · * kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisellä luvulla, ja ensimmäinen ·.**: hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyyslukujoukon * · * :: : hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla, ja :T: - välineet, joiden avulla päätetään, hyväksytäänkö koesolu hyväksymiskriteerin pe- 30 rusteella aktiivijoukon ehdokassoluksi.

Keksinnön mukaisessa matkaviestimessä on • * * •; * ’ - välineet koesolun hyvyysluvun määrittämiseksi ja ;‘\i -välineet aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen määrittämiseksi, jolle matka- ;‘: viestimelle on tunnusomaista, että siinä on lisäksi ,:. 35 - välineet hyväksymiskriteerin valitsemiseksi, siten että tietylle ensimmäiselle koeso- *; ” * lun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu en- < 1 > 6 109512 simmäisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, hyväksymiskriteerin arvo on sama kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu toisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuri kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisellä luvulla, ja ensim-5 mäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyysluku-joukon hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla, ja - välineet, joiden avulla päätetään, hyväksytäänkö koesolu hyväksymiskriteerin perusteella aktiivijoukon ehdokassoluksi.

Keksintö kohdistuu myös verkkoelementtiin, jossa on 10 - välineet koesolun hyvyysluvun määrittämiseksi ja - välineet aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen määrittämiseksi, jolle verkkoelementille on tunnusomaista, että siinä on lisäksi - välineet hyväksymiskriteerin valitsemiseksi, siten että tietylle ensimmäiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu ensim- 15 mäisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, hyväksymiskriteerin arvo on sama kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu toisen aktiivijoukon hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuii kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisellä luvulla, ja ensimmäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyyslukujoukon 20 hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla, ja - välineet, joiden avulla päätetään, hyväksytäänkö koesolu hyväksymiskriteerin perusteella aktiivijoukon ehdokassoluksi.

• I I « · * I

Keksinnön mukaisessa menetelmässä määritetään aktiivijoukon solujen hyvyyslu-vut. Edelleen määritetään koesolun hyvyysluku, joka koesolu ei kuulu aktiivijouk-: 25 koon vaan esimerkiksi naapurirekisteriin. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käy- tettyjen hyvyyslukujen valintaa ei ole erikseen rajoitettu. Sanonta, että koesolu hy-väksytään aktiivijoukon ehdokassoluksi viittaa tilanteeseen, jossa solukkoverkon matkaviestin havaitsee, että tietyllä solulla on esimerkiksi niin korkea hyvyysluku, että se voidaan lisätä aktiivijoukkoon. Koesolun hyväksymisen ehdokassoluksi voi * 30 laukaista esimerkiksi lähetyksen laatua kuvaavien raporttien lähettäminen matka- viestimestä solukkoverkkoon. Tämän jälkeen solukkoverkko voi päättää, muoka-:: taanko aktiivijoukkoa.

' ·; ·' Keksinnön mukaisessa menetelmässä hyväksymiskriteeri valitaan siten, että se täyt- ; “ ’: tää seuraavat ehdot. Hyväksymiskriteeri Q' sellaiselle koesolulle, jonka hyvyysluku :' ·. · 35 on PT, ja sellaiselle aktiivijoukolle, jossa on n solua, joiden hyvyysluvut ovat P\, P2, .... Pm on ΰ(Ρτ,Ρχ,ΡνΡ„..). Arvo QiPr,P„P2,P„ ) on yhtä suuri kuin hyväksymis- 7 109512 kriteeri sellaiselle koesolulle, jonka hyvyysluku on aPT, ja sellaiselle aktiivijoukolle, jossa on n solua, joiden hyvyysluvut ovat aP\, aP2, ..., aPn. Tässä a on mikä tahansa äärellinen skalaariluku. Hyväksymiskriteerin ehto voidaan esittää seuraavan kaavan muodossa: 5 \/a Q'(aPT,aP],aP2,aP3,..) = Ql(PT,Px,P2,P3,..).

Sen enempää koesolun hyvyyslukua kuin aktiivijoukon hyvyyslukujakaan ei ole erikseen rajoitettu, vaan ehdon on toteuduttava kaikilla Pf.n ja Pf.n arvoilla, kun Pt on aktiivijoukon solun / hyvyysluku. Esimerkkinä siitä, että hyväksymiskriteeri täyttää asetetun ehdon, on seuraava kriteeri, jossa käytetään geometristä keskiarvoa: ίο σ(Ρτ.ρ,Λ, )· pT>’^n^ koska Q'(aPr,aPl,aP2,aP3,..) on

QiaPr.aP^P,,...): «Pr >!^/]^ = = “VTT^.

Jos PT, Q'(PT,Pl,P2,P3,..) toteutuu jollakin tietyllä arvolla, silloin toteutuu myös Q1 (aPT,aPl,aP2,aP3,..). Toisin sanoen: jos koesolu, jonka hyvyysluku on PT, hyväk- 15 sytään sellaisen aktiivijoukon ehdokassoluksi, jonka solujen hyvyysluvut ovat P\ ja P2, koesolu, jolla on hyvyysluku aPT hyväksytään sellaisen aktiivijoukon ehdokassoluksi, jonka solujen hyvyysluvut ovat aPx ja aP2.

:.: : Saattaa kuitenkin olla helpompaa normalisoida kaikki hyvyysluvut jollain tietyllä kertoimella ja käyttää sitten normalisoituja hyvyyslukuja. Hyväksymispäätös voi : * ’': 20 olla esimerkiksi funktio, jonka muuttujia normalisoidut hyvyysluvut ovat. Normali- .*· : sointikerroin on valittava siten, että sen suhteellinen arvo, verrattuna aktiivijoukon . ·: ·. solujen hyvyyslukuihin, on kaikille aktiivijoukoille sama. Normalisointikerroin voi ,··,·. olla esimerkiksi aktiivijoukkoon kuuluvien solujen hyvyyslukujen keskiarvo.

• · ·

Vastaavia menetelmiä voidaan käyttää myös päätettäessä solun poistamisesta aktiivi-:1 ‘: 25 joukosta. Siinä tapauksessa sitä aktiivijoukon solua, jolla on pienin hyvyysluku, ver- • ’' ’: rataan muuhun aktiivijoukkoon. Yleensä hylkäyskriteeri valitaan hieman korkeam- # · ‘ ; maksi kuin hyväksymiskriteeri, jotta vältytään jatkuvasti poistamasta ja taas lisää- !..' mästä aktiivijoukkoon samaa solua. Hyväksymis- ja hylkäyskriteereissä voidaan so- ' ·: · veltaa samoja matemaattisia funktioita ja parametrejä, mutta parametrien arvot vali- } 30 taan aina tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

, 109512

O

Diversiteettivahvistus riippuu aktiivijoukon solujen suhteellisista voimakkuuksista (esimerkiksi hyvyysluvuista). Keksinnön mukaisen menetelmän huomattavin etu on, että hyväksymispäätös riippuu hyvyyslukujen suhteellisesta koosta, eikä siis perustu ainoastaan hyvyyslukujen absoluuttisiin arvoihin. Näin hyväksymispäätökset heijas-5 televat diversiteettivahvistuksen muutoksia.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on myös se, että käytettäessä hyvyyslukujen suhteellisia arvoja on helpompaa ennustaa, kuinka tietty hyväksymiskriteeri, esimerkiksi tietty funktio, käyttäytyy. Esimerkiksi valittaessa hyväksymiskriteerin parametrien arvoja riittää, kun tarkastellaan rajoitettua esimerkkimäärää. Edelleen keksinnön 10 etuna on, että nykyisin käytössä olevat menetelmät aktiivijoukon ehdokassolun määrittämiseksi voidaan helposti päivittää noudattamaan keksinnön mukaista menetelmää. Prosessissa ei tarvita esimerkiksi mitään sellaisia mittaustuloksia, joita ei olisi saatavissa jo nykyisillä menetelmillä.

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa esimerkiksi jaksoittaisesti. Kun 15 esimerkiksi matkaviestin havaitsee uuden ehdokassolun aktiivijoukkoon, se voi lähettää solukkoverkolle pyynnön tukiaseman vaihdosta tai pyynnön aktiivijoukon päivittämisestä. Keksinnön mukainen menetelmä voidaan myös laukaista toimimaan tietyn tapahtuman, esimerkiksi naapurirekisterin päivityksen, yhteydessä. Keksinnön mukainen menetelmä ei erikseen määrittele, tuleeko aktiivijoukkoa muokata sen jäl-20 keen, kun aktiivijoukkoon on löytynyt uusi ehdokas.

. *. Seuraavassa keksintöä kuvataan tarkemmin viittaamalla sen edullisiin suoritusmuo- ' i’ töihin esimerkein ja oheisin piirroksin, joista :: kuvio 1 esittää kaavakuvaa solukkoverkkojäijestelmän radiopääsyverkosta, • < · 1 · · ’ kuvio 2 esittää lohkokaaviona keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon !.. 25 mukaisen menetelmän, kuvio 3 esittää lohkokaaviona keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukai-•: · *; sen menetelmän, ; kuvio 4 esittää lohkokaaviona keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon :, *.; mukaisen menetelmän, 30 kuvio 5 on kaavakuva keksinnön mukaisen menetelmän mukaisesta järjestelystä, :: matkaviestimestä ja verkkoelementistä.

9 109512

Edellä viitattiin jo kuvioon 1 tekniikan tason kuvauksen yhteydessä. Piirroksissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

Kuviossa 2 on esitetty lohkokaavio keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisesta menetelmästä 200. Vaiheessa 201 valitaan sopiva hyväksymiskri-5 teeri. Keksinnön mukaisessa menetelmässä hyväksymiskriteerin Q on oltava muotoa Q'(aPT,aPi,aP2,aP3,..) = Q'(PT,Pl,P2,Pi,..), jossa Pt on aktiivijoukon solun i hyvyys-luku, PT on koesolun hyvyysluku ja a on skalaari. Hyväksymiskriteeri voi olla esimerkiksi sellainen, että koesolun hyvyyslupvun täytyy olla suurempi kuin aktiivi-joukon solujen hyvyyslukujen keskiarvo PT > (LPi)/n, jossa n on aktiivijoukon solu-10 jen lukumäärä. Esimerkkeinä funktioista, joita voidaan käyttää keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisina hyväksymiskriteereinä Q\ mainittakoon arvojen P{ ja geometrisen keskiarvon ^Y\P, lineaariset yhdistelmät.

Vaiheessa 202 määritetään aktiivijoukkoon kuuluvien solujen hyvyysluvut. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että matkaviestin määrittelee aktiivijoukon solujen 15 pilottisignaalin Ec/Io -suhteen. Koesolu voi olla esimerkiksi sellainen naapurirekis-terin solu, joka ei kuulu aktiivijoukkoon. Jos hyväksymiskriteeri toteutuu (va*he 204), koesolu hyväksytään vaiheessa 205 aktiivijoukon ehdokassoluksi. Jos hyvyys luku ei ole riittävän suuri, koesolu hylätään (vaihe 206).

Kuviossa 3 on esitetty lohkokaavio keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mu- 20 kaisesta menetelmästä 300. Tässä menetelmässä aktiivijoukon solujen hyvyysluvut . :': ja koesolun hyvyysluku normalisoidaan jakamalla ne tietyllä normalisointikertoimel- : ‘ ; la Pn. Normalisointikerroin on valittava erikseen jokaiselle aktiivijoukolle, siten että «· · .···. sen suhde solujen hyvyyslukuihin on kaikilla aktiivijoukoilla sama; toisin sanoen : sellaisen aktiivijoukon normalisointikerroin, jonka hyvyysluvut ovat Pl,P2,P3,..., on 25 Pn, ja sellaisen aktiivijoukon normalisointikerroin, jonka hyvyysluvut ovat aPl,aP2,aP3,..., on aPn. Normalisointikertoimena P„ voidaan käyttää esimerkiksi ak-• tiivijoukon solujen hyvyyslukujen keskiarvoa, tai aktiivijoukon solujen pienintä tai suurinta hyvyyslukua.

. ‘ ; Etuna siitä, että käytetään normalisoituja hyvyyslukuja, mainittakoon että hyväksy- 30 miskriteerillä Q voi olla mikä tahansa funktionaalinen muoto, mutta siitä huolimatta se noudattaa yhtälöä Q'(aPr,aPi,aP2,aPi,..)= Q'(PT,P^,P2,P3,..). Esimerkiksi teknii-‘ · · ·' kan tason mukainen hyväksymisehto ;··; ö = max{siOlog10(E/;) + ^,7'} 10 109512 jossa S,A]2lT ovat parametrejä, voidaan muokata seuraavanlaiseksi hyväksymiskri-teeriksi Q'\ p f ( ρλ 1

Q 10 log10-^L>maxj<S-101og10l +^,r-101og10P„L

Tämän hyväksymiskriteerin arvot toteutuvat (kun PT ylittää ehdon) ja jäävät toteu-5 tumatta (kun PT ei ylitä ehtoa).

Kuviossa 3 esitetty keksinnön mukaisen menetelmän 300 lohkokaavio alkaa samoista vaiheista 201, 202 ja 203 kuin menetelmä 200. Valitaan sopiva hyväksymiskri-teeri ja määritetään aktiivijoukon solujen ja koesolun hyvyysluvut. Tämän jälkeen, vaiheessa 302, mainitut hyvyysluvut normalisoidaan normalisointikertoimella P„. 10 Vaiheessa 302 määritellään hyväksymiskriteeri normalisoitujen hyvyyslukujen perusteella, ja esimerkiksi edellä esitettyä funktionaalista menettelyä voidaan käyttää Q'\n määrittämiseksi.

Vaiheessa 303 tarkistetaan, toteutuuko hyväksymiskriteerin arvo, ja jos vastaus on myönteinen, koesolu hyväksytään aktiivijoukon ehdokassoluksi vaiheessa 205. Jos 15 hyväksymiskriteeri ei toteudu, koesolu hylätään vaiheessa 206.

Tarkastelkaamme vielä lähemmin keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää 300 ja edellä mainittua Q:n funktionaalista muotoa. Tarkastellaan kahta aktiivijoukkoa ja parametri arvoja A - -6,0 dB, S = 2 ja T = -6,0 dB. En-:.: : simmäisessä aktiivijoukossa on kaksi solua, joiden hyvyysluvut ovat 1 ja 1, ja toi- 20 sessa aktiivijoukossa solujen hyvyysluvut ovat 3 ja 3. Valitkaamme normahsointi-,: kerroin Pn aktiivijoukon hyvyyslukujen keskiarvoksi. Hyväksymiskriteeriksi saadaan

Q'\ 101og10 — > max {O dB,-10,8 dB}= 0 dB

joka osoittaa, että kummassakin esimerkissä koesolun hyvyysluvun on oltava suu-....: rempi kuin normalisointikerroin, jotta koesolu voitaisiin hyväksyä aktiivijoukon eh- , · · ·. 25 dokassoluksi.

Tarkastelkaamme toista esimerkkiä, jossa käytetään samoja A:n, S:n ja T:n para-;: metriarvoja. Tässä tapauksessa aktiivijoukko sisältää kaksi solua, joiden hyvyyslu- vut ovat P\ = 1 ja P2 = 3. Tarkastelkaamme normalisointikertoimen vaikutusta ko-'; · ·' keilemalla kolmea eri normalisointikerrointa: Pn\ = Pmax = 3, Pn2 = Pme = 2 and P„3 - ' · '· 30 Pmin = 1. Ensimmäisen normalisointikertoimen avulla saadaan hyväksymiskriteeriksi u 109512 Q\: 10logI0 — >max{-3,5dB,-10,8dB} = -3,5dB =>Ρτ >0,45Pnl =1,3.

Ρη\

Toisen ja kolmannen normalisointikertoimen avulla saadaan hyväksymiskriteereiksi: Q\: 10log10-:^->max{0dB,-9dB}=0dB=>/,r >P„2 = 2 ja

Pn2 Q\: 101ogi0J^>max{6dB,-6dB}=6dB=>/,r >4,0Pni =4.

Pn3 Näin ollen normalisointikertoimen valinta selvästi vaikuttaa hyväksymiskriteeriin.

5 Kun normalisointikertoimena käytetään esimerkiksi aktiivijoukon solujen pienintä hyvyyslukua, kriteeristä muodostuu vaativampi kuin esimerkiksi silloin, kun valitaan aktiivijoukon solujen suurin hyvyysluku. Valitsemalla siis normalisointikerroin oikein on mahdollista säätää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän käyttäytymistä. Jos normalisoinnissa käytetään suurinta hyvyyslukua, 10 aktiivijoukon ehdokassoluiksi voidaan hyväksyä enemmän soluja.

Kuvio 4 esittää lohkokaaviota keksinnön kolmannen edullisen suoritusmuodon m i kaisesta menetelmästä 400. Tässä menetelmässä aktiivijoukon solujen ja koesolun hyvyysluvut normalisoidaan samaan tapaan kuin menetelmässä 300. Edelleen tässä menetelmässä hyväksymiskriteeriä sovelletaan siten, että tapauksessa, jossa aktiivi-15 joukko sisältää soluja, joilla on sama hyvyysluku, koesolu hyväksytään aktiivijoukon ehdokassoluksi, kun sen hyvyysluku on suurempi kuin aktiivijoukon solujen :. j j hyvyysluku.

1 Tarkastelkaamme taas esimerkinomaisesti hyväksymiskriteeriä Q'\ Q. 10 log10^>max|,S-101og10^^- +^,7--101ο^0Ρη|.

20 Kim kaikilla aktiivijoukon soluilla on sama hyvyysluku p, hyvyyslukujen yhteenlas-kettu summa on yhtä kuin np. Koesolun, jolla on sama hyvyysluku P, tulisi täyttää seuraava ehto: 1° log10y = max|<S-10log10^ + Λ,Τ-10log10JP„j.

> » : : Tarastelkaamme edelleen parametrejä A ja S, ja valitkaamme sen jälkeen T. Tulok- :' ·. · 25 seksi saadaan seuraava yhtälö: 12 109512 10 logioy = S-l01°gioy + A, n n jaA.n ja S:n välinen suhde voidaan esittää seuraavasti: ^ = (1-^)10 logio-ζ—S·10logiow· n

Jos normalisointikerroin Pn on aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen keskimääräi-5 nen/suurin/pienin arvo, niin sellaiselle aktiivijoukolle, joka sisältää soluja, joiden hyvyysluvut ovat yhtä kuinp, normalisointikerroin on P„ = p. Näin Ollenkin ja S:n suhteeksi saadaan A = (1 - S) 10 log10 — - S · 10 log10« = -S 10 log10«.

P

Jos normalisointikerroin ei ole yhtä kuin p sellaisessa aktiivijoukossa, jonka kaikki-10 en solujen hyvyysluku on p, ensimmäinen termi vaikuttaa myös suhteeseen. Esimerkiksi jos aktiivijoukon solujen lukumäärä on kaksi (eli n = 2), parametriarvojen välinen suhde on A = -35. Kun n = 3, suhde on A - -4,85. Parametrin T arvo voidaan valita siten, että T < 0.

Kuvion 4 mukaisessa menetelmässä 400, sen jälkeen kun hyväksymiskriteeri on 15 valittu vaiheessa 201, määritetään aktiivijoukon solujen lukumäärä vaiheessa 401 Vaiheessa 402 säädetään hyväksymiskriteeri yhtenäiselle aktiivijoukolle, jossa kai-:.: : kiila soluilla on sama hyvyysluku p, kuten edellä on kuvattu. Hyväksymiskriteeri voi '. „; olla riippuvainen ainakin aktiivijoukon solujen lukumäärästä ja normalisointikertoi- :" ’: men valinnasta. Kun hyväksymiskriteeri on säädetty, menetelmä 400 jatkuu vaihees- :' ·.: 20 ta 202 edelleen samaan tapaan kuin menetelmä 300.

;., Kuviossa 5 on esitetty järjestely 500, matkaviestin 510 ja verkkoelementti 520, joilla ·’ keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan. Järjestely aktiivijoukon ehdokassolun määrittämiseksi käsittää koesolulohkon 501, jossa määritetään koesolun hyvyysluku.

: Siinä on myös aktiivijoukkolohko 502, jossa määritetään aktiivijoukon solujen hy- * _: 25 vyysluvut. Edullisesti aktiivijoukon solujen hyvyysluvut mitataan aina, kun niitä ,** : tarvitaan, mutta niiden arvot voidaan myös tallentaa muistiin, jolloin niitä päivite- ‘ tään esimerkiksi jaksoittain.

I » " ’; Järjestelyssä 500 on edelleen hyväksymiskriteerilohko 503, jossa hyväksymiskriteeri . ·. : valitaan ja sitä mahdollisesti säädetään. Päätöksentekolohkossa 504 koesolun ja ak- 30 tiivijoukon solujen hyvyyslukuja käytetään hyväksymiskriteerin arvioimiseen. Loh- 13 109512 kojen toiminta voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä mikroprosessoreja ja sopivia ohjelmakoodeja.

Kuviossa 5 on esitetty, kuinka järjestelyn lohko voi sijaita useammassa kuin yhdessä ainoassa laitteessa. Kuviossa 5 matkaviestin 510 sisältää lohkot 501 ja 502, toisin 5 sanoen se määrittelee aktiivijoukon ja koesolun hyvyysluvut. Se voi esimerkiksi mitata naapurisolujen pilottisignaalien Ec //o-suhteen. Mittaustulokset voidaan siirtää solukkoverkon verkkoelementtiin 520. Mainittu verkkoelementti voi määritellä, hyväksytäänkö koesolu aktiivijoukon ehdokassoluksi.

On myös mahdollista, että matkaviestin sisältää koko järjestelyn 500, ja kun se ha-10 vaitsee aktiivijoukon ehdokassolun, se tekee solukkoverkolle ilmoituksen ehdokas-solusta ja mahdollisesti myös sekä ehdokassolun että aktiivijoukon solujen hyvyys-luvuista. Kun valitaan aktiivijoukon ylössuuntaisia soluja, verkkoelementti 520 voi sisältää koko järjestelyn 500.

* · * • * « · « • · · * * * » tl» I » * ·

Claims

1. Menetelmä (200, 300, 400) ehdokassolun määrittämiseksi aktiivijoukkoon, jossa menetelmässä - määritetään kunkin aktiivijoukkoon kuuluvan solun hyvyysluku (202), 5. määritetään koesolun hyvyysluku (203), ja - koesolu hyväksytään (205) aktiivijoukon ehdokassoluksi, jos hyväksymiskriteeri täyttyy, tunnettu siitä, että hyväksymiskriteeri valitaan (201) siten, että tietylle ensimmäiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu ensimmäisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, hyväksymiskritee- 10 rin arvo on sama kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu toisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuri kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisellä luvulla, ja ensimmäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyyslukujoukon hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä 15 luvulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottuun hy-väksymiskriteeriin liittyy funktio, jonka arvo riippuu ainakin aktiivijoukon ensimmäisten solujen hyvyysluvuista ja tietyistä parametriarvoista, ja siitä, että sanottu hyväksymiskriteeri tuottaa saman arvon sanotulle ensimmäiselle koesolun hyvyys- 20 luvulle, sanotulle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle ja ensimmäisille parametriar-voille kuin sanotulle toiselle koesolun hyvyysluvulle, sanotulle toiselle hyvyysluku-.·. joukolle ja sanotuille ensimmäisille parametriarvoille, jotka ensimmäiset paramet- riarvot ovat mitkä tahansa parametriarvot. • · •... * 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (300, 400), tunnettu siitä, että : 25 -koesolun hyvyysluku ja aktiivijoukon solujen hyvyysluvut normalisoidaan (301) luvulla, jolla on tietty suhteellinen arvo verrattuna aktiivijoukon solujen hyvyyslu-; ‘. kuj en arvoihin, - hyväksymiskriteerin arvo määritetään (302) aktiivijoukon solujen normalisoitujen j ; hyvyyslukujen ja koesolun normalisoidun hyvyysluvun perusteella, ja l · « · ! ’ 30 - koesolu hyväksytään (303, 205) ehdokassoluksi, jos hyväksymiskriteeri toteutuu, j · j | : 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä (300, 400), tunnettu siitä, että ,···.' hyvyysluvut normalisoidaan aktiivijoukon solujen suurimman hyvyysluvun perus- ’ ·' teella. 15 109512

3. Förfarande (300, 400) enligt patentkrav 1, kännetecknat av att 5. provcellens kvalitetsvärde och kvalitetsvärdena för cellema i den aktiva mängden normaliseras (301) med ett tai som har ett visst relativt värde jämfört med värdena för kvalitetsfaktorema för cellema i den aktiva mängden, - ett värde för kriteriet för godkännande bestäms (302) pä basis av de normaliserade kvalitetsfaktorema för cellema i den aktiva mängden och den normaliserade kvali- 10 tetsfaktom för provcellen, och - provcellen godkänns (303, 205) som kandidatcell om kriteriet för godkännande uppfylls.

4. Förfarande (300, 400) enligt patentkrav 3, kännetecknat av att kvalitetsfaktorema normaliseras pä basis av den största kvalitetsfaktom för cellema i den aktiva 15 mängden.

5. Förfarande (300, 400) enligt patentkrav 3, kännetecknat av att kvalitetsfaktorema normaliseras pä basis av den minsta kvalitetsfaktom för cellema i den aktiva mängden.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä (300, 400), tunnettu siitä, että hyvyysluvut normalisoidaan aktiivijoukon solujen pienimmän hyvyysluvun perusteella.

6. Förfarande (300, 400) enligt patentkrav 3, kännetecknat av att kvalitetsfakto-20 rema normaliseras pä basis av medeltalet för kvalitetsfaktorema för cellema i den aktiva mängden. * * t

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä (300, 400), tunnettu siitä, että 5 hyvyysluvut normalisoidaan aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen keskiarvon perusteella.

7. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att kriteriet för godkännande ; · ’ regleras (402) pä sä sätt att för en aktiv mängd, i vilken alla celler har en viss kvali- • ‘: tetsfaktor, är kriteriet för godkännande detsamma som nämnda vissa kvalitetsfaktor. I * I · j · j ; . 25 8. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att förfarandet genomförs pe- riodiskt. ’ . i 9. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att genomförandet av förfa- randet utlöses av en viss händelse. '· [ '· 10. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att kandidatcellen adderas tili ' .. * 30 den aktiva mängden.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hyväksymis-kriteeriä säädetään (402) siten, että aktiivijoukossa, jossa kaikilla soluilla on tietty hyvyysluku, hyväksymiskriteeri on sama kuin mainittu tietty hyvyysluku.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää toteutetaan jaksoittaisesti.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmän toteutuksen laukaisee tietty tapahtuma.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ehdokassolu 15 lisätään aktiivijoukkoon.

11. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den cell i den aktiva * ’ ‘ mängden som uppvisar den sämsta kvalitetsfaktom ersätts med kandidatcellen. 20 109512

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se aktiivijoukon solu, jolla on huonoin hyvyysluku, korvataan ehdokassolulla.

12. Förfarande för att bestämma att en kandidatcell skall avlägsnas frän en aktiv mängd, i vilket förfarande - kvalitetsfaktom bestäms för varje cell i den aktiva mängden, - ett kriterium för underkännande evalueras under användning av den cell som upp-5 visar den minsta kvalitetsfaktom som en provcell och en temporär mängd, som in- nehäller alla celler i den aktiva mängden fömtom den cell som uppvisar den minsta kvalitetsfaktom, och - provcellen avlägsnas frän den aktiva mängden ifall kriteriet för underkännande uppfylls, kännetecknat av att kriteriet för underkännande väljs pä sa sätt att för en 10 viss första kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss första mängd kvalitetsfakto-rer, som bestär av kvalitetsfaktorema för cellema i en första temporär mängd, är värdet för kriteriet för underkännande detsamma som för en viss andra kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss andra mängd kvalitetsfaktorer, som bestär av kva-litetsfaktorer för cellema i en andra temporär mängd, da den första kvalitetsfaktom 15 är lika stor som den andra kvalitetsfaktom multiplicerad med vilket som heist änd-ligt tai och den första mängden kvalitetsfaktorer är den samma som en mängd som bestär av de kvalitetsfaktorer som hör tili den andra mängden kvalitetsfaktorer mul-tiplicerade med samma ändliga tai.

12. Menetelmä solun määrittämiseksi poistettavaksi aktiivijoukosta, jossa mene-telmässä * · * · 20. määritetään kunkin aktiivijoukon solun hyvyysluku, ttl /*·. - arvioidaan hylkäyskriteeri käyttämällä koesoluna solua, jolla on pienin hyvyyslu- .*. : ku, ja väliaikaista joukkoa, joka sisältää kaikki muut aktiivijoukon solut paitsi sen solun, jolla on pienin hyvyysluku, ja - koesolu poistetaan aktiivijoukosta, jos hylkäyskriteeri täyttyy, tunnettu siitä, että 25 hylkäyskriteeri valitaan siten, että tietylle ensimmäiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu ensimmäisen väliaikaisen '· ‘ί joukon soluista, hylkäyskriteerillä on sama arvo kuin tietylle koesolun toiselle hy- vyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu toisen väliaikaisen : .·. joukon solujen hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuri kuin ,·*·,’ 30 toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisellä luvulla, ja ensimmäinen hy- ' · ’ vyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyyslukujoukon hy- : · vyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla. ‘ » 16 109512

13. Förfarande enligt patentkrav 12, kännetecknat av att tili nämnda kriterium för 20 underkännande hör en funktion vars värde beror ätminstone pä kvalitetsfaktorema för de första cellema i den temporära mängden och pä vissa parametervärden, och att nämnda kriterium för underkännande ger samma värde för nämnda första kvali-tetsfaktor för en provcell, nämnda första mängd kvalitetsfaktorer och de första pa- ' * · * . ‘ j rametervärdena som för nämnda andra kvalitetsfaktor för en provcell, nämnda andra * »· 25 mängd kvalitetsfaktorer och nämnda första parametervärden, vilka första parameter-’ ’ *. värden är vilka som heist parametervärden. ‘ I * i · < I · . · 14. Arrangemang (500) för att bestämma en kandidatcell för en aktiv mängd, vilket 1,1 •,> ·* arrangemang uppvisar - organ (501) för att bestämma en kvalitetsfaktor för en provcell, och :1 ·,; 30 - organ (502) för att bestämma kvalitetsfaktorema för cellema i den aktiva mängden, > i . ‘ * ·, kännetecknat av att arrangemanget dessutom uppvisar - organ (503) för vai av ett kriterium för godkännande pä sä sätt att för en viss första • » · ·’ · · kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss första mängd kvalitetsfaktorer, som ' bestär av kvalitetsfaktorema för cellema i den första aktiva mängden, är värdet för 35 kriteriet för godkännande detsamma som för en viss andra kvalitetsfaktor för en , ” ·, provcell och för en viss andra mängd kvalitetsfaktorer, som bestär av kvalitetsfakto- 21 109512 rer för cellema i en andra aktiv mängd, da den första kvalitetsfaktom är lika stor som den andra kvalitetsfaktom multiplicerad med vilket som heist ändligt tai och den första mängden kvalitetsfaktorer är den samma som en mängd som bestär av de kvalitetsfaktorer som hör till den andra mängden kvalitetsfaktorer multiplicerade 5 med samma ändliga tai, och - organ (504) medelst vilka beslutes om provcellen godkänns som en kandidatcell för den aktiva mängden pa basis av kriteriet för godkännande.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottuun hylkäyskriteeriin liittyy funktio, jonka arvo riippuu ainakin väliaikaisen joukon ensimmäisten solujen hyvyysluvuista ja tietyistä parametriarvoista, ja siitä, että sanottu hylkäyskriteeri tuottaa saman arvon sanotulle ensimmäiselle koesolun hyvyysluvul- 5 le, sanotulle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle ja ensimmäisille parametriarvoille kuin sanotulle toiselle koesolun hyvyysluvulle, sanotulle toiselle hyvyyslukujoukolle ja sanotuille ensimmäisille parametriarvoille, jotka ensimmäiset parametriarvot ovat mitkä tahansa parametriarvot.

14. Järjestely (500) ehdokassolun määrittämiseksi aktiivijoukkoon, jossa järjeste-10 lyssä on - välineet (501) koesolun hyvyysluvun määrittämiseksi, ja - välineet (502) aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen määrittämiseksi, tunnettu siitä, että järjestelyssä on lisäksi - välineet (503) hyväksymiskriteerin valitsemiseksi, siten että tietylle ensimmäiselle 15 koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu ensimmäisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, hyväksymiskriteerin arvo on sama kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu toisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuri kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisel-20 lä luvulla, ja ensimmäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyyslukujoukon hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla, ja - välineet (504), joiden avulla päätetään, hyväksytäänkö koesolu hyväksymiskritee-rin perusteella aktiivijoukon ehdokassoluksi. • ·

14 109512

15. Arrangemang enligt patentkrav 14, kännetecknat av att till nämnda kriterium för godkännande hör en funktion vars värde beror ätminstone pä kvalitetsfaktorema 10 för de första cellema i den aktiva mängden och pä vissa parametervärden, och att nämnda kriterium för godkännande ger samma värde för nämnda första kvalitetsfak-tor för en provcell, nämnda första mängd kvalitetsfaktorer och de första parameter-värdena som för nämnda andra kvalitetsfaktor för en provcell, nämnda andra mängd kvalitetsfaktorer och nämnda första parametervärden, vilka första parametervärden 15 är vilka som heist parametervärden.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että sanottuun hy- *;··,’ 25 väksymiskriteeriin liittyy funktio, jonka arvo riippuu ainakin aktiivijoukon ensim- mäisten solujen hyvyysluvuista ja tietyistä parametriarvoista, ja siitä, että sanottu '. · : hyväksymiskriteeri tuottaa saman arvon sanotulle ensimmäiselle koesolun hyvyys- v : luvulle, sanotulle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle ja ensimmäisille parametriar voille kuin sanotulle toiselle koesolun hyvyysluvulle, sanotulle toiselle hyvyysluku-30 joukolle ja sanotuille ensimmäisille parametriarvoille, jotka ensimmäiset paramet- • ‘": riarvot ovat mitkä tahansa parametriarvot. ·,: · 16. Matkaviestin (510), jossa on : : - välineet (501) koesolun hyvyyslukujen määrittämiseksi ja :·’ - välineet (502) aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen määrittämiseksi, tunnettu siitä, 35 että matkaviestimessä on lisäksi * » 17 109512 - välineet (503) hyväksymiskriteerin valitsemiseksi, siten että tietylle ensimmäiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu ensimmäisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, hyväksymiskriteerin arvo on sama kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujou- 5 kolle, joka koostuu toisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, kun ensimmäinen hyvyysluku on yhtä suuri kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisellä luvulla, ja ensimmäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu toisen hyvyyslukujoukon hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla, ja - välineet (504), joiden avulla päätetään, hyväksytäänkö koesolu hyväksymiskritee-10 rin perusteella aktiivijoukon ehdokassoluksi.

16. Mobiltelefon (510), vilken uppvisar - organ (501) för att bestämma en kvalitetsfaktor för en provcell, och - organ (502) för att bestämma kvalitetsfaktorema för cellema i den aktiva mängden, kännetecknad av att mobiltelefonen dessutom uppvisar 20. organ (503) för vai av ett kriterium för godkännande pä sä sätt att för en viss första kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss första mängd kvalitetsfaktorer, som ' ; ’ bestär av kvalitetsfaktorema för cellema i den första aktiva mängden, är värdet för ' ··* kriteriet för godkännande detsamma som för en viss andra kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss andra mängd kvalitetsfaktorer, som bestär av kvalitetsfakto- • · 25 rer för cellema i en andra aktiv mängd, dä den första kvalitetsfaktom är lika stor · som den andra kvalitetsfaktom multiplicerad med vilket som heist ändligt tai och : ; den första mängden kvalitetsfaktorer är den samma som en mängd som bestär av de kvalitetsfaktorer som hör tili den andra mängden kvalitetsfaktorer multiplicerade . ·. : med samma ändliga tai, och .···. 30 - organ (504) medelst vilka beslutes om provcellen godkänns som en kandidatcell för den aktiva mängden pä basis av kriteriet för godkännande. * * » ;. 17. Mobiltelefon enligt patentkrav 16, kännetecknad av att tili nämnda kriterium » · I för godkännande hör en funktion vars värde beror ätminstone pä kvalitetsfaktorema • " för de första cellema i den aktiva mängden och pä vissa parametervärden, och att ‘ · · · ‘ 35 nämnda kriterium för godkännande ger samma värde för nämnda första kvalitetsfak tor för en provcell, nämnda första mängd kvalitetsfaktorer och de första parameter- 22 109512 värdena som för nämnda andra kvalitetsfaktor för en provcell, nämnda andra mängd kvalitetsfaktorer och nämnda första parametervärden, vilka första parametervärden är vilka som heist parametervärden.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että sanottuun hyväksymiskriteeriin liittyy funktio, jonka arvo riippuu ainakin aktiivijoukon ensimmäisten solujen hyvyysluvuista ja tietyistä parametriarvoista, ja siitä, että sanottu hyväksymiskriteeri tuottaa saman arvon sanotulle ensimmäiselle koesolun hyvyys- 15 luvulle, sanotulle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle ja ensimmäisille parametriar-voille kuin sanotulle toiselle koesolun hyvyysluvulle, sanotulle toiselle hyvyyslukujoukolle ja sanotuille ensimmäisille parametriarvoille, jotka ensimmäiset paramet-riarvot ovat mitkä tahansa parametriarvot.

18. Mobiltelefon enligt patentkrav 16, kännetecknad av att den är en mobiltelefon 5 enligt UMTS-systemet (Universal Mobile Communication System).

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se on 20 UMTS-järjestelmän (Universal Mobile Communication System) mukainen matkaviestin. • I ···'.* 19. Verkkoelementti (520), jossa on - välineet (501) koesolun hyvyyslukujen määrittämiseksi ja • · · •..,: - välineet (502) aktiivijoukon solujen hyvyyslukujen määrittämiseksi, tunnettu siitä, 25 että verkkoelementissä on lisäksi * · - välineet (503) hyväksymiskriteerin valitsemiseksi, siten että tietylle ensimmäiselle ; ;*· koesolun hyvyysluvulle ja tietylle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle, joka koostuu ensimmäisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, hyväksymiskriteerin arvo on sa-, . ; ma kuin tietylle toiselle koesolun hyvyysluvulle ja tietylle toiselle hyvyyslukujou- 30 kolle, joka koostuu toisen aktiivijoukon solujen hyvyysluvuista, kun ensimmäinen '; * hyvyysluku on yhtä suuri kuin toinen hyvyysluku kerrottuna millä tahansa äärellisel- •, · J lä luvulla, ja ensimmäinen hyvyyslukujoukko on sama kuin joukko, joka muodostuu : ‘: toisen hyvyyslukujoukon hyvyysluvuista kerrottuna samalla äärellisellä luvulla, ja :. ‘ - välineet (504), joiden avulla päätetään, hyväksytäänkö koesolu hyväksymiskritee- 3. rin perusteella aktiivijoukon ehdokassoluksi. 18 109512

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että sanottuun hyväksymiskriteeriin liittyy funktio, jonka arvo riippuu ainakin aktiivijoukon ensimmäisten solujen hyvyysluvuista ja tiettyistä parametriarvoista, ja siitä, että sanottu hyväksymiskriteeri tuottaa saman arvon sanotulle ensimmäiselle koesolun hy- 5 vyysluvulle, sanotulle ensimmäiselle hyvyyslukujoukolle ja ensimmäisille paramet-riarvoille kuin sanotulle toiselle koesolun hyvyysluvulle, sanotulle toiselle hyvyyslukujoukolle ja sanotuille ensimmäisille parametriarvoille, jotka ensimmäiset para-metriarvot ovat mitkä tahansa parametriarvot.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se on 10 UMTS-järjestelmän (Universal Mobile Communication System) radiopääsyverkon mukainen verkkoelementti.

22. Patenttivaatimuksen 19 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että kyseinen elementti on radioverkko-ohjain. 15 1. Förfarande (200, 300, 400) för att bestämma en kandidatcell för en aktiv mängd, i vilket förfarande - kvalitetsfaktom bestäms för varje cell i den aktiva mängden (202), - en kvalitetsfaktor för en provcell bestäms (203), och - provcellen godkänns (205) som en kandidatcell för den aktiva mängden ifall krite-20 riet för godkännande uppfylls, kännetecknat av att kriteriet för godkännande väljs (201) pä sä sätt att för en viss första kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss * · * · .···. första mängd kvalitetsfaktorer, som bestär av kvalitetsfaktorema för cellema i den • · ·, första aktiva mängden, är värdet för kriteriet för godkännande detsamma som för en * · . “. viss andra kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss andra mängd kvalitetsfakto- 25 rer, som bestär av kvalitetsfaktorer för cellema i en andra aktiv mängd, da den första • · · ; ’ ‘ kvalitetsfaktom är lika stor som den andra kvalitetsfaktom multiplicerad med vilket •' ’ som heist ändligt tai och den första mängden kvalitetsfaktorer är den samma som en mängd som bestär av de kvalitetsfaktorer som hör tili den andra mängden kvalitets-:· faktorer multiplicerade med samma ändliga tai. ’·” 30 2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att tili nämnda kriterium för · · i godkännande hör en funktion vars värde beror ätminstone pä kvalitetsfaktorema för de första cellema i den aktiva mängden och pä vissa parametervärden, och att ; ·. nämnda kriterium för godkännande ger samma värde för nämnda första kvalitetsfak- . * · *, tor för en provcell, nämnda första mängd kvalitetsfaktorer och de första parameter- 19 109512 värdena som för nämnda andra kvalitetsfaktor för en provcell, nämnda andra mängd kvalitetsfaktorer och nämnda första parametervärden, vilka första parametervärden är vilka som heist parametervärden.

19. Nätelement (520), vilket uppvisar - organ (501) för att bestämma en kvalitetsfaktor för en provcell, och - organ (502) för att bestämma kvalitetsfaktorema för cellema i den aktiva mängden, kännetecknat av att nätelementet dessutom uppvisar 10. organ (503) för vai av ett kriterium för godkännande pa sä sätt att för en viss första kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss första mängd kvalitetsfaktorer, som bestär av kvalitetsfaktorema för cellema i den första aktiva mängden, är värdet för kriteriet för godkännande detsamma som för en viss andra kvalitetsfaktor för en provcell och för en viss andra mängd kvalitetsfaktorer, som bestär av kvalitetsfakto-15 rer för cellema i en andra aktiv mängd, da den första kvalitetsfaktom är lika stor som den andra kvalitetsfaktom multiplicerad med vilket som heist ändligt tai och den första mängden kvalitetsfaktorer är den samma som en mängd som bestär av de kvalitetsfaktorer som hör tili den andra mängden kvalitetsfaktorer multiplicerade med samma ändliga tai, och 20. organ (504) medelst vilka beslutes om provcellen godkänns som en kandidatcell för den aktiva mängden pa basis av kriteriet för godkännande.

; · · » · : 20. Nätelement enligt patentkrav 19, kännetecknat av att tili nämnda kriterium för . godkännande hör en funktion vars värde beror ätminstone pä kvalitetsfaktorema för : : de första cellema i den aktiva mängden och pä vissa parametervärden, och att , :·. 25 nämnda kriterium för godkännande ger samma värde för nämnda första kvalitetsfak tor för en provcell, nämnda första mängd kvalitetsfaktorer och de första parameter-värdena som för nämnda andra kvalitetsfaktor för en provcell, nämnda andra mängd kvalitetsfaktorer och nämnda första parametervärden, vilka första parametervärden ‘ y är vilka som heist parametervärden. . \ 30

21. Nätelement enligt patentkrav 20, kännetecknat av att det är ett nätelement i ett * » » _ ';;. * radioaccessnät enligt UMTS-systemet (Universal Mobile Communication System).

: ·. 22. Nätelement enligt patentkrav 19, kännetecknat av att ifrägavarande element är •. t en radionätstyrare.