FI109497B - Menetelmä ja laite tehon säätämiseksi yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle koodijakokanavointia käyttävässä matkaviestinjärjestelmässä - Google Patents

Description

109497

Menetelmä ja laite tehon säätämiseksi yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle koodijakokanavointia käyttävässä matkaviestinjärjestelmässä 5 Esillä oleva keksintö liittyy matkaviestinjärjes telmiin ja erityisesti menetelmään ja laitteeseen tehon säätämiseksi suorasekvenssi-koodijakokanavointia (DS-CDMA, direct sequence-code division multiple access) käyttävän matkaviestinjärjestelmän yhteydellä tukiasemalta matka-10 viestimelle.

Tunnettua on, että tämän tekniikan mukaan käyttäjien yksilöllisesti kehittämät binaariset informaatiosek-venssit kerrotaan vastaavilla hyvin pitkillä pseudosatun-naissekvensseillä, joiden elementtien kestoaika (chip j 15 time; tietoalkion aika) on paljon lyhyempi kuin informaa- tiosekvenssien bittiaika, joten kultakin käyttäjältä tulevien signaalien energia on jakautunut tasaisesti koko jär-jestelmäkaistalle. Pseudosatunnaissekvenssi on käyttäjäkohtainen ja edustaa käyttäjän koodia. Näin saadut haja-20 spektrisignaalit lasketaan yhteen ja lähetetään kaikille ' '· käyttäjille. Vastaanottopuolella informaatio saatetaan entiselleen dekorrelointioperaatioilla mainittua koodisek-venssiä hyväksikäyttäen. Tämä tekniikka auttaa viestilii- • kenteen salassapitoa.

• · # · 25 Tätä tekniikkaa käyttävän järjestelmän olennainen vaatimus on tehonsäätö, joka yhteydellä matkaviestimeltä tukiasemalle on erityisen kriittinen, ja on kuitenkin . . välttämätön myös yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle, ’;// jotta tietyllä siirron laatutasolla ei vaikutettaisi jär- ···* 30 jestelmän kapasiteettiin toiseen yhteyteen verrattuna.

: : : Itse asiassa yhteydellä matkaviestimeltä tukiase- malle on olennaista, että tukiasemalle päin siihen tahdis-tuneilta eri matkaviestimiltä lähetettävät signaalit saa-··*·. puvat tukiasemalle ideaalitapauksessa saman tehon omaavi- 35 na, koska tehonsäädön puuttuessa tukiaseman lähellä ole- 2 109497 viita matkaviestimiltä tulevat signaalit voisivat täysin peittää kauempana olevalta matkaviestimeltä tulevan signaalin. Tähän ongelmaan (jota alalla tavallisesti kutsutaan "lähellä-kaukana-ongelmaksi"; "near-far problem") 5 vastaamiseksi tehonsäädöltä vaaditaan hyvää, jopa yli 80 dB:n dynamiikkaa. Yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle tehonsäätö ei ole niin kriittinen, koska kukin matkaviestin vastaanottaa tukiasemaltaan signaalin, joka on hyödyllisen signaalin (itse matkaviestimelle todella tar-10 koitetun signaalin) ja häiritsevien signaalien (kaikille muille matkaviestimille tarkoitettujen signaalien) summa: sekä hyödyllinen signaali että häiritsevät signaalit noudattavat samaa kulkutietä solussa, eikä edellä kuvatun tapaista ongelmaa esiinny. Naapurisolujen tukiasemilta läh-15 töisin olevista signaaleista aiheutuvat häiriöt täytyy kuitenkin ottaa huomioon, ja on nähty, että ainoastaan käyttämällä tehonsäätöä myös yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle voidaan saavuttaa samaa luokkaa oleva kanto-aalto/häiriösuhde kuin vastayhteydellä: tällöin kapasi- 20 teetti on molemmilla yhteyksillä olennaisesti sama anne-tulla laatutasolla.

Mitä tulee tehonsäätöön yhteydellä matkaviestimeltä !*·.. tukiasemalle, yleisimmän tekniikan mukaan kukin matkaviesti*: tin korjaa lähetettävän tehotason tukiaseman lähettämän, • ♦ · · 25 tunnetun tehotason omaavan pilottisignaalin yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle kärsimän vaimennuksen esti- maatin mukaan. Koska yhteys matkaviestimeltä tukiasemalle . . toimii eri taajuuskaistalla kuin yhteys tukiasemalta mat- • * ♦ kaviestimelle, niin edellä mainittu estimoitu vaimennus ei ·;·’ 30 ole sama kuin se, joka vaikuttaa signaaliin yhteydellä ·. matkaviestimeltä tukiasemalle. Siksi kunkin matkaviestimen • > · · tehotasoa korjataan tällöin tukiasemalta tulevalla käskyllä viimeksi mainitun vastaanotetun tehotason mukaan. Tämä "*·. tekniikka on kuvattu esimerkiksi K.S. Gilhousenin ym. kir- 35 joituksessa "On the Capacity of a Cellular CDMA System", 3 109497 IEEE Transactions on Vehicular Technology, Vol. 40, nro 2, toukokuu 1991, sivut 303 - 311.

Mahdollisuus suorittaa tehonsäätö yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle sen perusteella, mikä on kunkin 5 matkaviestimen etäisyys tukiasemasta, on kuvattu kirjoituksessa "Power Control in CDMA", jonka W.C.Y. Lee on esittänyt VTS Conference'ille, St. Louis, U.S.A., 19. -22. toukokuuta 1992, julkaistu konferenssijulkaisun (Conference Proceedings) sivuilla 77 - 80. Tämän säädön joh-10 dosta tukiaseman lähettämää kokonaistehoa pienennetään siten, että tukiasema lähettää suuremmalla tehotasolla solun rajalla oleville matkaviestimille ja alemmalla teho-tasolla tukiaseman lähellä oleville matkaviestimille. Tämäntyyppisen säädön käytännön soveltaminen on äärimmäisen 15 vaikeaa, koska se aiheuttaa solun tukiaseman lähettämän kokonaistehon jatkuvan vaihtelun, mikä vuorostaan estää häiriöiden hallinnan naapurisoluissa.

Lisäksi, vaikka tällainen säätö voitaisiin toteuttaa, niin kirjallisuudessa on todettu, että sen suoritus-20 kyky ei olisi riittävä (katso kirjoitus "Power Control in : ”· Cellular DS CDMA Systems", jonka R. Prasad, M. Jansen ja A. Kegel ovat esittäneet COST 231 TD( 92 )-92: lie, Helsinki, ! ·.. Suomi, 8. - 11. syyskuuta 1992) ja että parempia tuloksia • voidaan saavuttaa suorittamalla tehonsäätö yhteydellä tu- » · · · 25 kiasemalta matkaviestimelle kunkin matkaviestimen kanto- aalto/häiriösuhteen (C/I ratio, carrier/interference ratio; C/I-suhde) estimaatin perusteella. Tässä kirjoituk-. . sessa todetaan, että tällä tavalla kunkin käyttäjän C/I- ).,* suhde minimoidaan hänen vaatimustensa mukaan, vaikkakaan ·;·* 30 ei ole esitetty mitään viittausta siihen, miten tällainen j : : tulos saavutetaan.

:Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on nimenomaan saada aikaan menetelmä ja laite, joka mahdollistaa tehon- • I · '··, säädön yksinkertaisen ja suorituskykyisen toteutuksen yh- • « 4 109497 teydellä tukiasemalta matkaviestimelle C/I-suhteen estimaatin perusteella.

Tämän keksinnön mukaan on saatu aikaan menetelmä, jossa kukin tukiasemaan tahdistunut aktiivinen matkavies-5 tin mittaa oman kantoaalto/häiriösuhteensa ja antaa tukiasemalle tätä suhdetta koskevan informaation jaksollisesti uudistettuna, tunnettu siitä, että kokonaisteho P jaetaan kaikkien niiden liikennekanavien kesken, joilla on lähe-tysaktiviteettia matkaviestimien suuntaan, osoittamalla 10 kullekin niistä sellaisella aikavälillä, joilla kantoaalto/ taa juussuhteen arvot pidetään voimassa, murto-osa Pi = a^P/N tästä kokonaistehosta (missä N on aktiivisten kanavien lukumäärä ja on kanavakohtainen kerroin, jota seu-raavassa kutsutaan tehonsäätökertoimeksi) riippuen kaik-15 kien matkaviestimien kantoaalto/häiriösuhteista, tällä aikavälillä aktiivisten kanavien lukumäärästä, siitä onko aktiivisissa kanavissa ollut muutoksia edelliseen aikaväliin nähden sekä kanavalle edellisellä aikavälillä osoitetusta tehosta, missä tehon jako eri liikennekanavien kes-20 ken on sellainen, että annetulla aktiivisten matkaviesti-mien lukumäärällä tukiaseman mainituille matkaviestimille ’ : lähettämä kokonaisteho pysytetään vakiona ja että kaikkien matkaviestimien kantoaalto/häiriösuhteet tasoitetaan.

) Keksintö saa myös aikaan laitteen mainitun menetel- 25 män toteuttamiseksi, jossa menetelmässä kukin solun tuki-asemaan tahdistunut aktiivinen matkaviestin lähettää tukiasemalle vastaavaa kantoaalto/häiriösuhdetta koskevan in-. . formaation jaksollisesti uusittuna, joka laite on tunnettu f I « siitä, että se käsittää välineet tämän informaation vas-···’ 30 taanottamiseksi ja välineet kokonaistehon P jakamiseksi ; kaikkien niiden liikennekanavien kesken, joilla on lähe- tysaktiviteettia matkaviestimien suuntaan, tämän kokonais-tehon pitämiseksi vakiona aktiivisten kanavien lukumäärän '··_ ollessa vakio ja kaikkien matkaviestimien kantoaalto/häi- 35 riösuhteiden tasoittamiseksi ja että tehonjakovälineet on 5 109497 sovitettu osoittamaan kullekin kanavalle sellaisella aikavälillä, jolla kantoaalto/häiriösuhteet pysyvät voimassa, murto-osan Pi = a^P/N mainitusta kokonaistehosta P, missä N on aktiivisten kanavien lukumäärä ja ou on kanavakohtai-5 nen kerroin, jota seuraavassa kutsutaan tehonsäätökertoimeksi, riippuen kaikkien matkaviestimien kantoaalto/häi-riösuhteista, aktiivisten kanavien lukumäärästä, siitä onko aktiivisissa kanavissa ollut muutoksia edelliseen aikaväliin nähden sekä edellisellä aikavälillä suoritetus-10 ta tehonjaosta.

Tämä keksintö koskee myös matkaviestinjärjestelmää, joka käyttää koodijakokanavointia ja jossa tehonsäätö yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle suoritetaan joka solussa tässä selitetyn menetelmän mukaan ja tässä seli-15 tettyä laitetta käyttäen.

Tämä keksintö on seuraavassa selitetty lähemmin oheisten piirustusten yhteydessä, joissa:

Kuvio 1 on esillä olevaa keksintöä hyväksikäyttävän ja koodi jakokanavointia käyttävän matkaviestinjärjestelmän 20 tukiasemassa olevan, matkaviestimien suuntaan lähettävän osan kaavio; • : Kuvio 2 on graafinen esitys, joka kuvaa tätä kek- sintöä käyttävän järjestelmän suoritusarvoja; ja j Kuvio 3 on tämän keksinnön menetelmän toteuttavan 25 laitteen lohkokaavio.

Kuviossa 1 T^ ... TN ovat liikennekanavia, jotka siirtävät binaarisia signaalisekvenssejä, jotka liittyvät tukiasemaan SB tahdistuneille aktiivisille matkaviestimil- • · · ’· ’· le M, ... M., suunnattuun viestiliikenteeseen. Nämä sek-

1 N

30 venssit ovat lähtöisin vastaavista lähteistä (ei esitet-• ty). Sekä viestiliikenteen luonne (puhe, data ym. ) että niiden alkuperä (matkaviestimeltä tai kiinteästä verkosta) ei ole tärkeä seikka esillä olevan keksinnön kannalta.

I » · Näillä kanavilla siirrettävät signaalit voidaan 6 109497 vastaavilla pseudosatunnaissekvensseillä eli -koodeilla PN.^ ... PNn kertojissa ML^ ... ML^, jotka antavat tulokseksi hajaspektrisignaalit, jotka valtaavat koko käytettävissä olevan taajuusalueen. Nämä signaalit lähetetään 5 säädettävän vahvistuksen omaaviin vahvistimiin A, ... A..,

1 N

jotka asettavat vastaavan kanavan signaalit halutulle te-hotasolle, joka täyttää seuraavassa esitetyt kriteerit. Vahvistimien A^ antamat signaalit summataan sen jälkeen lineaarisesti summaimessa SMl ja lähetetään tavanomaisille 10 lähetyselimille, joita edustaa lohko TR (jossa modulointi, suodatus j ne. tapahtuvat).

Esillä olevan keksinnön mukaan kullekin N aktiiviselle liikennekanavalle osoitetaan teho Pi = a.Po, jossa P on N kanavan lähetykseen varattu kokona!steho, Po = P/N on 15 se teho, joka kullekin kanavalle varattaisiin tehonsäädön puuttuessa, ja cu on kanavakohtainen suhteelliskerroin (jota seuraavassa kutsutaan "tehonsäätökertoimeksi"), joka määritetään siten, että kaikkien aktiivisten matkaviestimien kantoaalto/häiriösuhteet (C/I) tasoitetaan ja että 20 kokonaisteho P pidetään vakiona. Tehonsäätölaite CP mää-rittää ja uudistaa jaksollisesti kertoimet C/I-suhteen käänteisarvon Γ\ perusteella kaikille aktiivisille matka-viestimille Nh. Laite CP siis säätää vahvistimien A^ vah- : : vistusta. Matkaviestimet antavat tukiasemalla SB arvot Γ.

··♦ · 1 .·. 25 jaksollisesti (tyypillisesti muutaman kymmenen millisekun-« · · · ,·;·. nin tai enintään sadan millisekunnin jaksolla) esim. sig- nalointi- ja ohjauskanavan välityksellä analogisesti sen . . suhteen, mitä tehdään tehon mittausarvoilla, joita tarvi- » I · 1 « · taan tehon säätämiseksi yhteydellä matkaviestimeltä tuki-·”' 30 asemalle. Vastaanottolaitteet kokonaisuudessaan on esitet-: | : ty lohkona RC. Kaikki järjestelmän tukiasemat on varustet- tu laitteella CP.

Jatkuvuustilan toiminnassa (ts. niin kauan kuin ak-tiivisissa kanavissa ei tapahdu muutoksia) laite CP toimii * * * * * 35 kullakin liikennekanavalla joka jaksolla (missä jakso on 7 109497 se aikaväli, jolla C/I-suhteet ja siten arvot pidetään voimassa) kolmen parametrin perusteella: kaksi näistä ovat kanavakohtaisia, nimittäin arvo I\ ja CP:n edellisellä jaksolla laskema tehonsäätökerroin (joka merkitään a^); 5 kolmas parametri riippuu järjestelmän kokonaistilasta ja liittyy aktiivisten kanavien lukumäärään N ja kaikkien aktiivisten kanavien arvoihin ja a^.

Tarkemmin sanoen CP laskee arvon seuraavan yhtälön mukaan: 10 a± = H(1 + Γ±)α£ (1) jossa H merkitsee suuretta

N

H = N/(N + £ Γϊ.αΐ)· (2) i = l 15 Nähdään välittömästi, että teho P on vakio edellyt täen, että jokaisella aikavälillä kertoimet cu täyttävät ehdon

N

Σα. = N.

i=l ' : 20 Mf

Mikäli jo aktiivisten matkaviestimien lisäksi X • muuta matkaviestintä M., ... M.v tulee aktiiviseksi jakson .... JÄ aikana, niin matkaviestimet M, ... MXI lähettävät samalla in

teholla kuin edellisellä aikavälillä (tästä syystä a. = 25 a!); äskettäin aktivoiduille matkaviestimille M.. ... M.Y

1 J J A

. . osoitetaan aluksi tehonsäätökertoimet a., = ... = a.v = 1 ; * i; J J ^ sen ehdon täyttämiseksi, että kaikkien kertoimien a summa < » ·;*' on yhtä suuri kuin aktiivisten matkaviestimien lukumäärä 1 ; : solussa. Sen jälkeen C/I-suhteiden arvot tasoitetaan jäl- 30 leen yhtälöitä (1) ja (2) käyttäen.

Päinvastaisessa tilanteessa, jossa X matkaviestintä * t »

M.. ... M.v vapauttaa viestiyhteyden siten, että vain N-X

·»»; J -1 J A

8 109497 pysyy aktiivisena, viimeksi mainittujen kertoimet (i / jl ... jX) uusitaan seuraavan yhtälön mukaan: Δ .. + ... +Δ . „

jl jX

a. = a! + K * a! + - (3)

11 1 ' c N - X

o jossa Δ^ (h = jl ... jX) merkitsee suuretta c^-1. Siksi kaikilla matkaviestimillä esiintyy sama alkutehon muutos. Yhtälö (3) voi helposti sallia myös ehdon

N-X

10 £ cu = N - X

i = l toteutumisen kaikilla solussa aktiivisina pysyvillä matkaviestimillä. Seuraavalla aikavälillä C/I-suhteet tasoitetaan jälleen yhtälöiden (1) ja (2) mukaan.

15 Huonoimman liikennekanavan suorituskykyä paranne taan tasoittamalla C/I-suhteet kaikilla tukiasemaan tah-distuneilla matkaviestimillä. Koska, kuten tunnettua, järjestelmä suunnitellaan pahin tapaus huomioon ottaen, niin on selvää, että tämä keksintö sallii kokonaissuorituskyvyn 20 parantamisen. Lisäksi, koska kunkin tukiaseman lähettämä kokonaisteho (tietyllä aktiivisten kanavien lukumäärällä) on vakio huolimatta sen jaksollisesta uudelleen jakamises- :ta kanavien kesken, niin naapurisoluihin aiheutuneet häi-• · · · riöt eivät voi vaihdella hallitsemattomalla tavalla.

[·[’< t 25 Siinä tapauksessa kun soluun tulee lisää aktiivisia matkaviestimiä tai kun niitä vapautuu, tehonsäätökertoimien a^ uusimisella edellä mainitulla tavalla on se etu, että C/I-suhteiden vaihtelut minimoituvat verrattuna vaih-..." toehtoiseen ratkaisuun, kuten esimerkiksi ykkösen suuruis- j 30 ten kertoimien au osoittamiseen jälleen kaikille kana-ville.

• ·

Oheiset taulukot 1 ja 2 esittävät kertoimien au ja C/I-suhteiden arvoja tehonsäädön puuttuessa (taulukot IA, * ‘ 2A) ja tämän keksinnön kolmessa eri soveltamistilanteessa, 9 109497 nimittäin: jatkuvuustilan tehonsäätö, kun N on vakio (taulukot IB, 2B), vielä yhden matkaviestimen aktivointi (taulukot 1C, ID), matkaviestimen vapautuminen (taulukot 2C, 2D). C/I-suhteet tehonsäädön puuttuessa on saatu tietoko-5 nesimuloinnin avulla osoittamalla matkaviestimille mielivaltaisesti eri etäisyyksiä tukiasemasta ja mielivaltaisia erilaisia varjostusolosuhteita yhteydellä matkaviestimeltä tukiasemalle. Kaikilla taulukoissa esitetyillä arvoilla on otettu huomioon vain kolme desimaalia; a^:n arvot on myös 10 pyöristetty neljännen desimaalin arvosta riippuen.

Kuten nähdään, tietyllä aktiivisten kanavien lukumäärällä N tätä keksintöä soveltamalla huonoimman C/I-suh-teen omaava kanava tehonsäädön puuttuessa paranee noin 4 dB. Mikäli vielä yksi matkaviestin tulee aktiiviseksi, 15 niin kaikki C/I-suhteet ilmeisestikin huononevat jonkin verran, kuitenkin äärimmäisen pienessä määrin (noin 0,1 dB), kuten taulukosta ID nähdään. Vieläpä suurin huononeminen sellaisella jaksolla, jolla teho täytyy jakaa uusien aktiivisten kanavien kesken, on hyvin rajoitettu 20 (noin 0,4 dB, katso taulukko 1C).

Analogisesti kokonaisparannus ja maksimiparannus ,···. ovat hyvin rajoitetut matkaviestimen vapautumisen tapauk- • · sessa (noin 0,1 dB ja noin 0,2 dB vastaavasti). Havaitaan . . siis, että tämän keksinnön ansiosta järjestelmän kokonais- ···· 25 suorituskyvyssä ei tapahdu äkillisiä muutoksia aktiivisten « · · ····' käyttäjien lukumäärän vaihdellessa.

V * Yksinkertaisuuden vuoksi ei ole otettu huomioon sitä tapausta, jossa samalla jaksolla yksi tai useampi kanava vapautuu ja yksi tai useampi kanava tulee aktiivi-30 seksi. Toisaalta tämä tilanne on erittäin epätodennäköi-. nen, kun toimintajaksot ovat niin lyhyitä kuin edellä on esitetty. Joka tapauksessa, jos tällainen tilanne esiin-tyisi, se voitaisiin hallita käsittelemällä kanavien akti-·:* vointi ja vapautuminen peräkkäisissä vaiheissa.

10 109497 Tämän keksinnön edut käyvät ilmi myös kuviosta 2, joka esittää C/I-suhdetta käyttäjien lukumäärän solua kohti funktiona tätä keksintöä käytettäessä (yhtenäinen viiva) tai sitä käyttämättä (katkoviiva) huonoimman matka-5 viestimen tapauksessa monisoluisessa järjestelmässä, jossa käytetään ympärisäteileviä antenneja (mikä kymmenen käyttäjän tapauksessa olennaisesti vastaa taulukossa 1 esitettyä esimerkkiä). Graafinen esitys on piirretty ottamalla huomioon 10 %:n todennäköisyys sille, että odotettu C/I-10 suhde ylitetään tietyllä käyttäjien lukumäärällä. Voidaan välittömästi nähdä, että tätä keksintöä käytettäessä C/I- suhdetta voidaan parantaa samalla käyttäjien lukumäärällä tai kääntäen, että niiden käyttäjien lukumäärää, joita solu pystyy palvelemaan halutulla laatutasolla, voidaan 15 suurentaa.

Kuvio 3 esittää tehonsäätölaitteen CP erästä mahdollista toteutusta olettaen, että enintään Q matkaviestintä (ja siten liikennekanavaa) voi olla solussa aktiivisena samanaikaisesti. Vaikka kuvio 3 esittää arvot Γ, a, 20 a' kaikille Q kanavalle, niin on selvää, että ne voivat olla olemassa ainoastaan aktiivisilla kanavilla, jotka on • · seuraavassa osoitettu indekseillä kl ... kN (N s Q).

• · Tässä tapauksessa laite CP käsittää kutakin Q kanavaa kohti: tulopuskurimuistin eli -rekisterin , B2 ... ··· · 25 Bq, joka tallentaa tilapäisesti vastaavan matkaviestimen aktiivisena ollessaan antaman arvon Γ; ensimmäisen arit-· meettisen yksikön Ul^^ ... UIq, joka laskee tehonsäätöker- toimen a^ ... aq; toisen rekisterien R^ ... Rq ryhmän, : ·.: joka antaa kullakin jaksolla tehonsäätökertoimien edelli- • ” .· 30 sellä jaksolla saamat arvot ... a^; sekä kertojat . MTj ... MTq, jotka laskevat tulot α|·Ι\. Rekisterit B^ ...

Bq ovat välttämättömät, koska arvot Γ eivät ehkä kaikki *;·’ saavu samana ajanhetkenä tukiasemalle, kun taas algoritmin ·;· oikean käytön kannalta on välttämätöntä, että ne ovat myö- ·;··· 35 täsuunnassa olevien laitteiden käytettävissä samanaikai- u 109497 sesti. Siksi aktiivisiin kanaviin liittyvät rekistereihin (i=l ... N) tallennetut arvot Γ luetaan kaikki samanaikaisesti tukiaseman kellon (ei esitetty) kehittämän signaalin CK käskystä. Sama signaali CK ohjaa myös edellisel-5 lä jaksolla laskettujen tehonsäätökertoimien lukemista rekistereistä Rki·

Yksiköt UI vastaanottavat: ohjauslogiikasta LC toimintatavan valintasignaalin SE, joka ilmaisee, ovatko aktiiviset kanavat samat kuin edellisellä aikavälillä, onko 10 uusia kanavia aktivoitu tai ovatko jotkin kanavat vapautuneet; rekistereistä kertoimet a^; toisesta laskenta-yksiköstä U2 parametrin H, joka saadaan yhtälöstä (2), tai yhtälössä (3) esiintyvän parametrin K. Jos signaali SE ilmaisee, että aktiiviset kanavat ovat pysyneet muuttumat-15 tornina, niin yksiköt UI laskevat kertoimet a yhtälön (1) mukaan. Jos SE ilmaisee, että uusia kanavia on aktivoitu, niin yksiköt Ui syöttävät edelliset arvot a' arvoina a jo aktiivisina olleille kanaville ja arvon 1 uusille kanaville. Jos jotkin kanavat ovat vapautuneet, niin yksiköt UI 20 laskevat jäljellä oleville kanaville arvot a yhtälön (3) .··; mukaan. Yksiköiden UI kehittämät arvot a lähetetään vah- .···. vistimille A. (kuvio 1) ja rekistereille R seuraavalla ··, jaksolla käytettäväksi.

. . Kertojat MT suorittavat vastaavaan liikennekanavaan "V 25 liittyvistä rekistereistä B, R luetun arvon Γ ja kertoimen • ·*| a' kertomisen ja antavat yksikölle U2 tulot Γ·α*. Yksikkö • · · *·* ' U2 vastaanottaa myös signaalin SE LCrstä ja arvot a' re kistereistä R ja laskee parametrin H tai K, kun SE ilmai-see, että aktiiviset kanavat ovat pysyneet muuttumattomina * : 30 tai vastaavasti, että kanavia on vapautunut. LC antaa yk- ;[>' sikölle U2 tiedon aktiivisten kanavien lukumäärästä.

• » I

Signaalin SE kehittämiseksi LC:n on vastaanotettava joka jaksolla tiedot kunkin kanavan tilasta ja tallennet-,.’·* tava ne täyden jakson ajaksi pystyäkseen tunnistamaan juu- 35 ri aktivoidut kanavat tai vapautuneet kanavat. Näiden tie- i 12 109497 tojen perusteella LC voi välittömästi laskea aktiivisten kanavien lukumäärän N. Tätä lajia olevat tiedot ovat tavallisesti käytettävissä tukiaseman ohjauslaitteissa, jotka antavat ne LC:lle, kuten nuoli N esittää. Lisäksi se 5 tieto, että tietyt kanavat ovat vapautuneet, täytyy myös siirtää U2:lle K:n laskemista varten. LC voi antaa tämän tiedon yhdessä aktiivisten kanavien lukumäärän N kanssa.

On selvää, että edellä oleva selitys on esitetty ainoastaan ei-rajoittavan esimerkin avulla ja että muun-10 nelmat ja muutokset ovat mahdollisia tämän keksinnön piiristä poikkeamatta.

· · « • « · • * · » · I · ·

• * I

109497 13

Taulukko 1 A: ei säätöä B: säätö; N vakio matkaviestin cu C/I (dB) gu C/I (dB) 5 11 -11,148 0,556 -13,839 2 1 -17,130 2,088 -13,839 3 1 -17,527 2,285 -13,839 4 1 -10,948 0,533 -13,839 5 1 - 9,545 0,397 -13,839 10 6 1 9,566 0,399 -13,839 7 1 -15,233 1,363 -13,839 8 1 - 9,565 0,399 -13,839 9 1 - 9,709 0,411 -13,839 10 1 -15,860 1,569 -13,839 15 C: N=ll; uusittu cu D: N=ll; uusi säätö matkaviestin ou C/I (dB) cu C/I (dB) 20 1 0,556 -14,150 0,586 -13,915 2 2,088 -13,924 2,093 -13,915 3 2,285 -13,917 2,286 -13,915 4 0,533 -14,163 0,563 -13,915 ! !’ 5 0,397 -14,269 0,429 -13,915 "V 25 6 0,399 -14,267 0,431 -13,915 •••j* 7 1,363 -13,969 1,380 -13,915 : 8 0,399 -14,267 0,431 -13,915 9 0,411 -14,255 0,443 -13,915 10 1,569 -13,952 1,582 -13,915 30 11 1,000 -12,764 0,776 -13,915 14 109497

Taulukko 2 A: ei säätöä B: säätö; N vakio matkaviestin cu C/I (dB) cu C/I (dB) 5 11 -11,198 0,610 -13,472 2 1 - 9,549 0,431 -13,472 3 1 -12,375 0,786 -13,472 4 1 - 9,575 0,433 -13,472 5 1 -16,111 1,800 -13,472 10 61 -12,311 0,776 -13,472 7 1 -17,287 2,347 -13,472 8 1 -15,564 1,592 -13,472 9 1 -11,357 0,631 -13,472 10 1 -11,070 0,593 -13,472 15 C: N=9; uusittu cu D: N=9; uusi säätö matkaviestin au C/I (dB) cu C/I (dB) 20 1 0,585 -13,329 0,577 -13,389 2 0,406 -13,265 0,395 -13,389 3 0,762 -13,363 0,757 -13,389 .:** 4 0,408 -13,266 0,397 -13,389 ! 5 1,775 -13,425 1,789 -13,389 :V 25 7 2,322 -13,436 2,346 -13,389 — 8 1,568 -13,419 1,578 -13,389 : 9 0,606 -13,334 0,599 -13,389 10 0,569 -13,325 1,561 -13,389

Claims (11)

1. Menetelmä tehon säätämiseksi koodijakokanavoin-tia käyttävän matkaviestinjärjestelmän yhteydellä tukiase-5 malta matkaviestimelle, missä kukin tukiasemaan (SB) tah-distunut aktiivinen matkaviestin (M1 ... MN) mittaa oman kantoaalto/häiriösuhteensa C/I ja antaa tukiasemalle (SB) tätä suhdetta koskevan tiedon jaksollisesti uusittuna, tunnettu siitä, että kokonaisteho P jaetaan kaik-10 kien niiden liikennekanavien kesken, joilla on lähetysak-tiviteettia matkaviestimien suuntaan, osoittamalla kullekin niistä sellaisella aikavälillä, jolla C/I-arvot pidetään voimassa, murto-osan Pi = ο^·Ρ/Ν tästä kokonaistehosta, missä N on aktiivisten kanavien lukumäärä ja ai on 15 kanavakohtainen kerroin, jota seuraavassa kutsutaan tehon-säätökertoimeksi, riippuen kaikkien matkaviestimien C/I-suhteista, mainitulla aikavälillä aktiivisten kanavien lukumäärästä, siitä onko aktiivisissa kanavissa ollut muutoksia edelliseen aikaväliin nähden sekä kanavalle edelli-20 sellä aikavälillä osoitetusta tehosta ja että tehon jako eri liikennekanavien kesken on sellainen, että tukiaseman • · 4···# (SB) mainituille matkaviestimille (M^ ... MN) lähettämä kokonaisteho pidetään vakiona tietyllä aktiivisten matka- • · ♦ . . viestimien lukumäärällä ja että kaikkien matkaviestimien « · · *·· · 25 (Μ^^ ... mn) kantoaalto/häiriösuhteet C/I tasoitetaan.

···! 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, V : tunnettu siitä, että matkaviestimien (M^ ... M^) lähettämä kantoaalto/häiriösuhdetta koskeva tieto on tämän : suhteen käänteisarvo (r^ ... ΓΝ).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kullakin aikavälillä, jolla ei ole aktiivisten kanavien muutoksia, tehonsäätökerroin '·;·* (1 = 1...N) aktiiviselle kanavalle lasketaan yhtälön ·;· = H(1 + Γ^)α| mukaan, jossa on tehonsäätökertoimen ;·*· 35 arvo tällä kanavalla edellisellä aikavälillä, r^:llä on 16 109497 edellä esitetty merkitys ja H on parametri, jonka antaa yhtälö N H = N/(N + ri#a|). i=l 5

4. Förfarande enligt nägot av de föregäende kra-ven, kännetecknatav att i ett tidsintervall, 10 varvid nya trafikkanaler aktiveras, varje redan aktiv kanal tilldelas samma värde a'i för effektstyrfaktorn som till-delades i det föregäende intervallet och nya kanaler tilldelas en enhetseffektstyrfaktor.

4. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aikavälillä, jolla uusi liikennekanava aktivoidaan, kullekin jo aktiiviselle kanavalle osoitetaan sama tehonsäätöker- 10 toimen arvo a| kuin mikä oli osoitettu edellisellä aikavälillä ja että uusille kanaville osoitetaan ykkösen suuruinen tehonsäätökerroin.

5. Förfarande enligt nägot av de föregäende 15 kraven, kännetecknat av att i ett tidsintervall, varvid en eller flera trafikkanaler frigors, effektstyrfaktorn för varje kanal, som förblir aktiv, bestäms enligt sambandet t · · · O 20 Ajl + ··· +Äjx ··. a. = a! + --- ... 11 / N - X .:. där X är antalet frigjorda kanaler och Ajh = a' jh - 1, a'jh (h = 1...X) är den eff ektstyrf aktor, som tilldelats i det 25 föregäende intervallet till den generiskt frigjorda kanalen.

5 H = N/(N + y Γ. a! ) . Li l · i' i = l

5. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sel- 15 laisella aikavälillä, jolla yksi tai useampi liikennekanava vapautuu, tehonsäätökerroin kullekin jäljellä olevalle aktiiviselle kanavalle määritetään seuraavan yhtälön mukaan Δ.- + ... +Δ . v 31 JX 20 a. = a! + -, ,···, 1 1 N - X j‘-tt jossa X on vapautuneiden kanavien lukumäärä ja Δ^ = : ajk - 1, (h = 1 ... X) on asianomaiselle vapautuneelle kanavalle edellisellä aikavälillä osoitettu tehonsäätöker-25 roin. » · · i · t * 6. Laite tehon säätämiseksi yhteydellä tukiasemasta matkaviestimelle koodij akokanavointia käyttävän matkavies- *· tin järjestelmän kussakin solussa, missä kukin solun tuki- • | asemaan (SB) tahdistunut aktiivinen matkaviestin (M^ ... • ;*: 30 Mn) lähettää tukiasemalle (SB) vastaavaa kantoaalto/häi- ,**·. riösuhdetta koskevan informaation jaksollisesta uusittuna, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (B^ ... • •I Bq) tämän informaation vastaanottamiseksi ja välineet (Ul1 ... U1Q, . . . Rq, ΜΊ^ ... MTq, U2, LC) tukiasemalta 17 109497 aktiivisille matkaviestimille lähettämiseen käytettävissä olevan kokonaistehon P jakamiseksi matkaviestimille päin suunnattujen eri liikennekanavien kesken tämän kokonaistehon pitämiseksi vakiona annetulla aktiivisten kanavien 5 lukumäärällä ja kaikkien matkaviestimien kantoaalto/häi-riösuhteiden tasoittamiseksi ja että tehonjakovälineet (Ul1 ... U1q, R1 ... Rq/ MT1 ... MTq, U2, LC) on sovitettu osoittamaan kullekin kanavalle sellaisella aikavälillä, jolla kantoaalto/häiriösuhteet pysyvät voimassa, murto-10 osan Pi = a^P/N mainitusta kokonaistehosta P, missä N on aktiivisten kanavien lukumäärä ja on kanavakohtainen kerroin, jota seuraavassa kutsutaan tehonsäätökertoimeksi, riippuen kaikkien matkaviestimien C/I-suhteista, mainitulla aikavälillä aktiivisten kanavien lukumäärästä, siitä 15 onko aktiivisissa kanavissa ollut muutoksia edelliseen aikaväliin nähden sekä kanavalle edellisellä aikavälillä osoitetusta tehosta.

6. Anordning för effektstyrning i bas-mobil-länken i • t · '· varje cell hos ett mobilradiosystem med koddelningsmuiti- ...‘ pelaccess, varvid varje aktiv mobilstation (Mi...MN) läst till : .'. basstationen (SB) , hos cellen till basstationen (SB) sänder • * » * ,···. 30 information periodiskt uppdaterad, beträffande det *·* respektive bärväg/interferens-förhällandet, k ä n n e - tecknadav att den innef attar organ (Bi. . ,BQ) för mot-tagande av denna information samt organ (Uli...UlQ, Ri...Rq, MTi...MTq, U2, LC) för att mellan de olika traf ikkanalerna 22 109497 till mobilstationerna dela den totala effekt P, som är tillgänglig för överföring frän basstationen tili de aktiva stationerna, för att halla denna totala effekt konstant för ett konstant antal aktiva kanaler och för att utjämna 5 bärväg/interferens-förhällandena för alla de mobila stationerna, och av att effektdelningsorganen (U1X...U1Q, Ri. . .Rq, ΜΊ1!. . .MTq, U2,LC) är anordnade för att i varje kanal, i ett tidsintervall, varvid bärväg/interferens-förhällandena förblir gällande, tilldela en del Pi = a± P/N 10 av nämnda total effekt P, där N är antalet aktiva kanaler och ai är en koefficient typisk för kanalen, i det följande benämnd effektstyrfaktor, beroende pä bärväg/brus-för-hällandena för alla de mobila stationerna, pä antalet aktiva kanaler, pä huruvida eller inte det har förekommit 15 variationer i de aktiva kanalerna med avseende pä det föregäende intervallet samt pä den effektdelning, som ut-förts i det föregäende intervallet. _ 7.Anordning enligt krav 6, kännetecknad ... av att nämnda ef f ektdelningsorgan innef attar: 20. en första grupp av aritmetiska enheter (Uli...UlQ), ' “ vars antal är detsamma som det maximala antalet kanaler, som : kan vara aktiva samtidigt, varvid de tili aktiva kanaler hörande aritmetiska enheterna bestämmer ef f ektstyrf aktorn (ax. . .aN) för den motsvarande kanalen enligt en av tre 25 operationsmoder, respektive svarande mot ingen variation i : aktiva kanaler, aktivering av nya kanaler eller frigörande av kanaler med avseende det föregäende intervallet, varvid de olika ef f ektstyrf aktorerna (αχ. . .aN) tillförs tili ·,; j förstärkningsorgan (A!...AN) i basstationens (SB) över- : : 30 föringssektion; - en första grupp av register (Rx...Rq), vilka vart och ett är anslutna tili en av de ovan nämnda aritmetiska enheterna (Uli...UlQ), varvid de tili de aktiva kanalerna hörande registren lagrar effektstyrfaktorerna (ax. . .aN) , 23 109497 beräknade av den respektive första aritmetiska enheten (υΐχ. . .U1q) för hela det giltiga intervallet av bär-väg/interferens-förhällandena; organ (ΜΊ1!. . .MTQ; U2) som i den första och i den 5 tredje operationsmoden beräknar och tili de första aritmetiska enheterna (υΐχ.,.υΐς), som hör samman med de aktiva kanalerna, tillför en första respektive en andra j parameter (H,K), som skall användas vid uppdatering av effektstyrfaktorerna; 10. ett logiskt styrnät (LC), som frän styranordningarna hos basstationen mottar information beträffande de aktiva kanalerna och genererar en signal (SE) för vai av operationsmoden, vilken signal tillförs tili de första aritmetiska enheterna (Uli...UlQ) samt tili de organ (MTi...MTq;

15 U2), som beräknar nämnda första och andra parametrar, varvid de logiska näten även tillgodoser de senare organen med ätminstone antalet aktiva kanaler i intervallet.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut tehonjakovälineet käsittä-20 vät: ensimmäisen aritmeettisten yksiköiden (UI.. ... Ul_.) * * 1 U ryhmän, joiden yksiköiden lukumäärä on sama kuin niiden .!*' kanavien suurin lukumäärä, jotka voivat olla samanaikai- E , , sesti aktiivisena, jotka aktiivisiin kanaviin liittyvät * * * :* · 25 aritmeettiset yksiköt määrittävät tehonsäätökertoimen i » · (a^ ... o^j) vastaaville kanaville yhden kolmesta toiminta-V * tavasta mukaan, jotka vastaavat seuraavia tapauksia: ei muutosta aktiivisissa kanavissa, uusien kanavien aktivoin-ti tai kanavien vapautuminen edelliseen aikaväliin nähden, » · 30 missä eri tehonsäätökertoimet (a^ ... a^) syötetään tuki-, aseman (SB) lähetysosassa oleviin vahvistuselimiin (A. ... i t t X !···! an); ensimmäisen rekisterien (R^ ... R^) ryhmän, joista :* rekistereistä kukin on kytketty yhteen edellä mainituista ;**: 35 aritmeettisista yksiköistä (Ul^ ... u1q)/ jotka aktiivi- ie 109497 siin kanaviin liittyvät rekisterit tallentavat vastaavan ensimmäisen aritmeettisen yksikön (Ul^ ... UIq) laskemat tehonsäätökertoimet (a^ ... o^) koko sillä aikavälillä, jolla kantoaalto/häiriösuhteet ovat voimassa; 5 välineet (MT^ ... MT^; U2), jotka ensimmäisessä ja toisessa toimintatavassa laskevat ja syöttävät aktiivisiin kanaviin liittyviin ensimmäisiin aritmeettisiin yksiköihin (Ul^ ... Ulg) ensimmäisen ja vastaavasti toisen parametrin (H, K) käytettäväksi tehonsäätökertoimien uusimisessa; 10 ohjauslogiikkapiirin (LC), joka vastaanottaa tuki aseman ohjauslaitteilta informaation aktiivisista kanavista ja kehittää toimintatavan valitsemiseksi signaalin (SE), joka siirretään ensimmäisiin aritmeettisiin yksiköihin (UI-l ... U1Q) ja välineisiin (MT1 ... MT^; U2), jotka 15 laskevat mainitun ensimmäisen ja toisen parametrin, joka logiikkapiiri myös antaa viimeksi mainituille välineille ainakin mainitulla aikavälillä aktiivisten kanavien lukumäärän.

8. Anordning enligt kravet 7, kännetecknad t · · · av att de första aritmetiska enheterna (υΐχ.,.υΐς): • · · ·'...· 20 i den första operationsmoden bestämmer effektstyr- • .· faktorn enligt sambandet ax = H-(l+ri)a'i, där α'ι är värdet av ef fektstyrf aktorn för kanal i i det föregäende inter- ... vallet, Γΐ är inversionen av bärväg/interferens-förhällandet hos de mobila stationerna och H är nämnda första parameter, 25 som erhälls genom relationen • t · .···’. N ·;·· H = N/(N + 2 i.i : i=1 ’.*’·! 30 • - i den andra operationsmoden bestämmer ef fektstyrf aktorn genom att tili kanaler, som redan är aktiva i det föregäende intervallet, tilldela värdet (a'i) för nämnda effektfaktor i nämnda föregäende intervall och 24 109497 genom att till nyligen aktiva kanaler tilldela ett enhetsvärde; i den tredje operationsmoden bestämmer effekt-styrfaktorn för de fortfarande aktiva kanalerna enligt 5 relationen eg = α'ι + K, där K är nämnda andra parameter, som erhälls genom relationen * · * AJx K = —- N - X 10 där X är antalet frigjorda kanaler och Ajh(h = 1.. .X) anger kvantiteten a'jh - 1 för den generiska kanal, som frigjorts.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että ensimmäiset aritmeettiset yksiköt (Ulx ... U1Q): määrittävät ensimmäisessä toimintatavassa tehonsää-| *’ tökertoimen yhtälön au = H(1 + Γ^)α^ mukaan, jossa on : : : tehonsäätökertoimen arvo i:nnellä kanavalla edellisellä 25 aikavälillä, Γ\ on matkaviestimien kantoaalto/häiriösuh-·.· · teen käänteisarvo ja H on mainittu ensimmäinen parametri, joka saadaan yhtälöstä .·’··! N H = N/(N + £ Γ±·α|); : i=l ::i.: 30 ’···’ määrittävät toisessa toimintatavassa tehonsäätöker- ··· toimen osoittamalla jo edellisellä aikavälillä aktiivisina • · · · · olleille kanaville mainitun tehonsäätökertoimen arvon (a^) 19 109497 mainitulla edellisellä aikavälillä ja osoittamalla äskettäin aktivoiduille kanaville ykkösen suuruisen arvon; määrittävät kolmannessa toimintatavassa tehonsäätö-kertoimen vielä aktiivisille kanaville yhtälön + K 5 mukaan, jossa K on mainittu toinen parametri, joka saadaan yhtälöstä Δj χ + ... + Ajx k = -, N - X 10 jossa X on vapautuneiden kanavien lukumäärä ja Aj^ (h = 1 ... X) ilmaisee suureen ajh - 1 asianomaisella vapautuneella kanavalla.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää toisen 15 rekisterien (B.^ ... Bq) ryhmän, joista rekistereistä kukin väliaikaisesti tallentaa vastaavan aktiivisen matkaviestimen (M1 ... MN) syöttämän kantoaalto/häiriösuhteen käänteisarvon (Γ1 ... rQ) ja jotka luetaan samanaikaisesti kuin muut toisessa ryhmässä olevat rekisterit, kun kaikki ;··· 20 arvot ovat olemassa, ajoitussignaalin (CK) käskystä, joka ajoitussignaali määrää myös ensimmäisen ryhmän rekisterien ··. (R^ ... Rq) samanaikaisen lukemisen. ; ... 10. Matkaviestinjärjestelmä, joka käyttää koodija- ”V kokanavointia, tunnettu siitä, että kussakin tu- ‘ϋ; 25 kiasemassa (SB) tehonsäätö yhteydellä tukiasemalta matka- ’·’ viestimelle suoritetaan minkä tahansa patenttivaatimuksis ta 1 - 5 mukaisella menetelmällä.

11. Matkaviestinjärjestelmä, joka käyttää koodija-kokanavointia, tunnettu siitä, että kukin tuki- : 30 asema (SB) käsittää minkä tahansa patenttivaatimuksista • » · ,···. 6-9 mukaisen laitteen (CP) tehon säätämiseksi yhteydellä tukiasemalta matkaviestimelle. 109497 20 1.Förfarande för effektstyrning i bas-mobil-länken hos ett mobilradiosystem med koddelningsmultipelaccess, ' 5 varvid var och en av de aktiva mobilstationerna (Μχ...ΜΝ) lasta till en basstation (SB), mäter sitt eget bärväg/inter-ferens-förhällande C/I och förser basstationen (SB) med information, periodiskt uppdaterad, beträffande detta för-hällande, kännetecknat av att total effekt P 10 delas mellan alla trafikkanaler aktiva för överföring tili mobilstationerna genom att tili var och en av desamma, i ett tidsintervall, varvid C/I-förhällandevärden behälls aktiva, tilldelas en del Pi = αχ·Ρ/Ν av denna totala effekt, (där N är antalet aktiva kanaler och ai är en koefficient typisk 15 för kanalen, nedan kallad effektstyrfaktor), beroende pä C/I-förhällandena för alla de mobila stationerna, pä antalet aktiva kanaler i intervallet, och pä den effekt, som . tilldelats kanalen i det föregäende intervallet, varvid delningen av effekten bland de olika trafikkanalena är sädan '···* 20 att, för ett givet antal aktiva mobila stationer, den totala • *· effekt, som sänds av basstationen (SB) till de mobila ·.· * stationerna (Μχ...ΜΝ) bibehälls konstant och bärväg/inter- *:* f erens-förhällandena C/I för alla de mobila stationerna • · · · ;*·*; (Mi„.Mn) utjämnas. 25 2.Förfarande enligt kravet 1, känneteck- . n a t av att informationen beträffande bärväg/interferens- • · · förhällandet, vilken sänds av de mobila stationerna (Μχ...ΜΝ) , ·;· är detta förhällandes inversion (Γχ...ΓΝ) . : 3. Förfarande enligt kravet 1 eller 2, k ä n n e- 30 tecknatav att, i varje intervall, i vilket det inte förekommer nägra variationer i de aktiva kanalerna, effekt-*··· styrfaktorn αχ (i = 1...N) för en aktiv kanal beräknas ’ ‘ enligt sambandet ax = H(1 + Γχ)α'χ, där a' ± är värdet pä effektstyrfaktorn för kanalen i det föregäende intervallet, 21 109497 Γί har den ovan angivna betydelsen och H är en parameter, som erhälls genom N

9. Anordning enligt kravet 7 eller 8, k ä n n e - tecknadav det förhällandet att den vidare innefattar 15 en andra grupp av register (B1...BQ), vilka vart och ett temporärt lagrar värdet (Γι. . . TQ) av inversionen av bärväg/interferens-förhällande, som tillförts av den mot-svarande aktiva mobila stationen (Mi...Mn) och läses samtidigt • · som de andra registren i den andra gruppen, när alla värdena 20 förekommer, pä kommando av en tidstyrningssignal (CK), som ocksä ger kommando om samtidig läsning av den första ' gruppens register (Rx - Rq) . ..li*

10. Mobilt radiosystem med koddelningsmultipelaccess, * ♦ · : varvid effektstyrningen i bas-mobil-länken, i varje basenhet 25 (SB) ästadkommes medelst ett förfarande enligt nägot av . ·. : kraven 1 - 5 .

• · · • · ,···. 11. Mobilradiosystem med koddelningsmultipelaccess, ”* varvid varje basstation (SB) innefattar en anordning (CP) i.i · för effektstyrning beträffande bas-mobil-länken enligt nägot 30 av kraven 6-9.