FI109374B - Laakeriyksikkö - Google Patents

Description

109374

Laakeriyksikkö

Lagerenhet Tämä keksintö koskee laakeriyksikköä, joka on tarkoitettu 5 taivutusvoimille alttiina olevaa, aksiaalivoimia vastaanottavaa voimansiirtoakselia, kuten esimerkiksi ajoneuvon voimansiirron kartiohammaspyörällä varustettua tasaus-pyörästön käyttöakselia varten. Laakeriyksikkö käsittää ainakin yhden säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin ja 10 kaksi aksiaalilaakeria. Säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin sisälaakerirengas tukeutuu säteensuunnassa sekä yhdessä aksiaalisuunnassa akseliin. Aksiaalilaakerit ovat sijoitetut voimansiirtokoteloon kiinnitettävän laakeri-pesän kummallekin puolelle ja tukeutuvat siihen. Säteen-15 suuntaista sylinterirullalaakeria päin suunnattu aksiaa-lilaakeri tukeutuu tällöin mainitussa suunnassa säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin sisälaakerirenkaaseen. Säteensuuntainen sylinterirullalaakeri ja aksiaalilaakerit ovat lisäksi kiinnitetyt akselille aksiaalisuuntaista 20 siirtymistä vastaan akselilla.

Erityisesti maatalous- tai muuntyyppisten hyötyäjoneuvo-jen, kuten traktoreiden voimansiirtokäyttölinjoista löytyy voimansiirtoakseleita, jotka siirtävät kierroslukunsa 25 ja vääntömomenttinsa toiseen voimansiirtoakseliin kar- tiohammastuksen kautta. Näitä voimansiirtoakseleita kut-sutaan tavallisesti tasauspyörästökäyttöakseleiksi. Tämän '· tyyppisten voimansiirtoakseleiden osalta esiintyy yleensä ’.· · kartiohammastuksen kohdalla hyvin suuria säteensuuntaisia 30 ja aksiaalisia voimia, jotka tunnettujen rakenteiden mukaan vastaanotetaan kartiorullalaakereiden, sylinteri-rullalaakereiden, kuulalaakereiden, nelipistetukilaake-: . : reiden tai mainittujen laakereiden yhdistelmien avulla.

• 35 Suurten tehojen siirtämiseksi ilman että voimansiirto : tulee liian kookkaaksi, nostetaan voimansiirtoakseleiden kierroslukua. Tämä tapahtuu pääasiassa vaihteisto-osan 109374 2 kohdalla, joka sulkee sisäänsä myös tasauspyörästön käyt-töakselin. Tämän toimenpiteen avulla voidaan akseleiden ja hammaspyörien kohdalla esiintyviä jännityksiä pitää pieninä. Korkeammat kierrosluvut johtavat kuitenkin voi-5 mansiirtolaakereiden kannalta suurempiin vaatimuksiin kierroslukurajän suhteen sekä kierrosluvun mukaan kasvaviin häviötehoihin.

Tasauspyörästöjen käyttöakselit laakeroidaan tänä päivänä 10 ainakin kartiorullalaakereihin, jotka vasta suuremman aksiaalisuuntaisen esijännityksen säätämisen jälkeen saavuttavat kantavuutensa. Tämä johtaa kuitenkin suuremmilla kierrosluvuilla voimakkaasti kasvaviin häviötehoihin, joita tänä päivänä ei enää tarvitse hyväksyä.

15

Kartiorullalaakerit eivät enää myöskään kykene täyttämään niitä kasvavia vaatimuksia, jotka koskevat yksinkertaista ja nopeata ensiasennusta sekä yksinkertaista purkamista ja asentamista yksinkertaisten työkalujen avulla ajoneu-20 vovoimansiirtojen korjaustapauksien yhteydessä. Esijännityksen tarkka säätäminen on mahdollinen vain kalliiden mittaus- ja asennusvälineiden avulla ja tämän lisäksi on tätä tarkoitusta varten oltava koulutettua henkilökuntaa.

; Tätä ei kuitenkaan aina voida taata ajoneuvoja vietäessä 25 esimerkiksi alikehittyneisiin maihin.

; Säteensuuntaisten sylinterirullalaakereiden ja kuulalaa- • kereiden tai nelitukipistelaakereiden yhdistäminen, kuten saksalaisesta aikakauslehdestä "WälzlagertechnikM FAG 30 1984/2 Porsche-Rennsportwagen 956 - Höchstleistung auch fuer Wälzlager, sivu 28, ilmenee, ei aina ole edullista. Ensinnäkään säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin ja ;\j kuulalaakerin yhdistelmä ei ole mahdollinen suuria voimia varten koska suurempaa tarvittavaa asennustilaa ei useim-35 miten ole käytettävissä. Toisaalta johtaa säteensuuntai-·: : sen sylinterirullalaakerin ja nelitukipistelaakerin yh- distäminen ei-toivottuun kustannusnousuun.

109374 3

Saksalaisesta, FAG Kugelfischer Georg Schäfer & Co'n julkaisusta "Die Gestaltung von Wälzlagern", jul-kaisunumero 00200 DA, 1970, sivu 59, ilmenee edellä esi-5 tetyn tyyppinen kuorma-auton hammaspyörälaakeriyksikkö, jossa säteisvoimat vastaanotetaan erillisesti kahden säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin ja aksiaalivoimat erillisesti kahden aksiaalisen säteittäistukikuulalaake-rin avulla. Tämän laakeriyksikön avulla on tarkoitus 10 saavuttaa vähäinen kitka, alhainen lämpötila ja pieni kuluminen korkealla kierroslukurajalla ja suurella jäykkyydellä. Aksiaalisten säteittäistukikuulalaakereiden valmistus vaatii kuitenkin suhteellisen suuren panoksen, johon liittyy korkeat kustannukset. Hammaspyörä voidaan 15 sovitelevyn sisäänsovittamisen avulla aksiaalisten säteittäistukikuulalaakereiden väliin kiristetyn kulmahol-kin ja voimansiirtokotelon väliin säätää aksiaalisuunnas-sa, so. saattaa oikeaan asentoon lautaspyörän suhteen.

20 Saman julkaisun sivulla 15 on esitetty sorvikaraa varten tarkoitettu laakeriyksikkö, jossa säteensuuntainen sylin-terirullalaakeri ja kaksi aksiaalista kuulalaakeria on yhdistetty keskenään. Aksiaalisten kuulalaakereiden käyt-j täminen, joiden käyttöikä nopeasti lyhenee akselin kasva- 25 van kallistumisen myötä laakerin kohdalla, on tässä ta- pauksessa mahdollinen koska sorvikara ei saa taipua ja on tästä syystä rakenteeltaan suhteellisen paksu.

· Voimansiirtoakseleiden kohdalla, jotka paino- ja kustan- 30 nussyistä muodostetaan rakenteeltaan suhteellisen ohuiksi ja jotka kehää pitkin vaikuttavien erilaisten kuormituksien vuoksi taipuvat (taipumista voi esimerkiksi esiintyä , . : sellaisten voimansiirtoakseleiden kohdalla, jotka ovat alttiina yksipuolisille hammasvoimille) , tulevat aksiaa-35 lilaakerit kehästään epätasaisesti kuormitetuiksi ja ne on tästä syystä suunniteltava rakenteeltaan vastaavasti massiivisiksi. Voimansiirtoakselin taipuminen voi johtaa 109374 4 aksiaalisten kuula- ja rullalaakereiden ylisuureen kuormittumiseen, josta syystä niiden kestoikä nopeasti lyhenee kasvavan kallistuskulman myötä. Tavanomaisissa laake-riyksiköissä, jotka esimerkiksi ovat varustetut kartio-5 rullalaakereilla tai aksiaalisilla säteittäistukikuula-laakereilla, akselin taipuminen ei vaikuta yhtä haitallisesti kuin yksinkertaisten kuula- tai rullalaakereiden kohdalla, koska ensinmainitut sallivat suuremman kulma-virheen kuin viimeksimainitut.

10

Keksinnön avulla ratkaistavana tehtävänä pidetään edellä esitetyn tyyppisen laakeriyksikön aikaansaamista, jonka avulla esitetyt ongelmat poistetaan, joka erityisesti voidaan suunnitella rakenteeltaan tiiviiksi ja tarvitsee 15 vähän asennustilaa, joka käsittää yksinkertaisella tavalla valmistettavia laakereita, joiden häviötehot suurilla kierrosluvuilla ovat pienet, ja joka mahdollistaa yksinkertaisen asennuksen ja tasauspyörästön käyttöakselin kartiokärkietäisyyden yksinkertaisen säätämisen.

20 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että aksiaalilaakerit ovat aksiaalisia sylinterirullalaakerei-ta ja että laakeripesä ja/tai sen kiinnitys voimansiirto-; .·. koteloon ovat rakenteeltaan sellaisia, että laakeripesä 25 niistä osistaan, joihin aksiaaliset sylinterirullalaake-rit tukeutuvat, akselin taipumisen yhteydessä sopeutuu ; voimansiirtoakselin kaltevuuden mukaan.

' Sellaiset voimansiirtoakselit, jotka ovat yksipuolisesti 30 kuormitetut vinohammastettujen hammaspyörien tai kar- tiohammaspyörien avulla, taipuvat hammaspyörien kasvavan kuormituksen myötä. Vinohammastuksen vuoksi vaikuttaa : voimansiirtoakseliin samanaikaisesti aksiaalisia voimia, . jotka myöskin kasvavat hammaspyörien kasvavan kuormituk- ’ · 35 sen myötä. Aksiaalilaakerit vastaanottavat nämä keskiak- · siaalivoimat ja siirtävät ne laakeripesään. Voimansiirto- akselin ollessa kaltevassa asennossa aksiaalilaakereiden 109374 5 kohdalla, joka kalteva asento johtuu taipumasta, voivat aksiaalilaakerit kehästään olla alttiina epäsymmetriselle aksiaalikuormalle, mikä aksiaalisten sylinterirullalaake-reiden kohdalla huomattavasti lyhentäisi laakereiden 5 kestoikää. Laakeripesä antaa keksinnön mukaan myötä aksiaalisen kuormituksen vaikutuksesta ja asettuu aksiaalisten sylinterirullalaakereiden pesälevyjen kanssa kosketuksessa olevista pinnoistaan kohtisuoraan akselin taivu-tusviivan tangenttia vastaan laakerialueella. Tämän avul-10 la kantavat aksiaaliset sylinterirullalaakerit pääasiassa tasaisesti koko kehästään. Vasta tämä laakereiden tasainen kuormitus mahdollistaa aksiaalisten sylinterirullalaakereiden käyttämisen ajoneuvovoimansiirtojen käyttö-linjoissa.

15

Keksinnön mukainen laakeriyksikkö mahdollistaa suhteellisen pienten, yksinkertaisesti ja kustannuksiltaan edullisesti valmistettavien aksiaalisten sylinterirullalaakereiden käyttämisen ja siten laakeriyksikön tiiviin raken-20 teen, joka tästä huolimatta sopii suurten säteensuuntais-ten ja aksiaalisten voimien vastaanottamiseksi korkeilla kierosluvuilla. Aksiaalilaakeriyksikkö on tällöin kiinni-tetty akselille kumpaankin suuntaan tapahtuvaa aksiaalis- ; suuntaista siirtymistä vastaan niin, että aksiaalisista • 1 · '!!/ 25 sylinterirullalaakereista koostuvaa aksiaalilaakeriyksik- 1", köä voidaan kuormittaa kummaltakin puolelta. Keksinnön " mukaisen laakeriyksikön häviötehot ovat hyvin pienet '· "· korkeilla kierrosluvilla. Tasauspyörästön käyttöakselin ‘ kohdalla voidaan mitta kartiokärkietäisyyden säätämiseksi 30 mitata yksinkertaisin välinein, esimerkiksi työntömitan avulla ja säätää lisäämällä välilevyjä. Kallistusmomentin mittaaminen ja säätäminen jää pois keksinnön mukaisen laakeriyksikön osalta koska kartiorullalaakereita ei .·;· käytetä. Lisäksi on keksinnön mukaisen laakeriyksikön •t1 35 täydellinen esiasennus akselille voimansiirtokotelon ;: · ulkopuolelle mahdollinen koska laakeripesä voidaan kiin- ·...' nittää aksiaalilaakeriyksikköön jo ennen loppuasennusta.

109374 6 Säätötyöt, mittaustyöt ja toimintakokeet esimerkiksi akselille asennettujen synkronointipyörien ja synkronoin-tiyksiköiden osalta voivat siis tapahtua voimansiirtoko-telon ulkopuolelta käsin.

5

Rakenteeltaan tiiviin, täydellisesti esiasennettavan rakenneyksikön aikaansaamiseksi, jonka osalta mitta ta-sauspyörästön käyttöakselin kartiokärkietäisyyden säätämiseksi voidaan mitata välittömästi ja joka koostuu sä-10 teensuuntaisistä ja aksiaalisista sylinterirullalaake- reista sekä laakeripesästä, on edullista käyttää säteen-suuntaista sylinterirullalaakeria, jonka ulkolaakeriren-gas on varustettu sivuttaisilla reunoilla, jotka kiinnittävät laakerirullat sivuttaissuuntaista siirtymistä vas-15 taan. Tällaisia sylinterirullalaakereita kutsutaan rakenteeltaan NUP-laakereiksi. Sisälaakerirengas on varustettu vain aksiaalisuunnassa akselia vastaan tukeutuvalla reunalla. Rullat ovat toiselta puolelta välittömästi kosketuksessa vierekkäisen aksiaalisen sylinterirullalaakerin 20 sivulevyn kanssa. Tämäntyyppisessä rakenteessa on säteen-suuntaisen sylinterirullalaakerin ulkolaakerirengas laa-keriyksikön kiinteä rakenneosa myös siinä tapauksessa, ;v. että sitä ei vielä ole sijoitettu voimansiirtokoteloon.

! ! Kahden laakerirenkaan aksiaaliset ulkopinnat ovat samassa 25 tasossa keskenään ja mahdollistavat edellä mainitun mitan ";·· mittaamisen kartiokärkietäisyyden säätämiseksi myös sil- loin kun sisälaakerirenkaaseen ei päästä käsiksi.

• · « v : Akselin aksiaaliasennon säätämiseksi, esimerkiksi tarvit- 30 tavan kartiokärkietäisyyden säätämiseksi kartiohammastuk-sen yhteydessä, voidaan laakeripesän ja voimansiirtokote-lon väliin tarkoituksenmukaisesti sovittaa aksiaalisia : välielimiä. Tällöin voi kyseessä olla eri paksuiset väli- ,·;· levyt, jotka vaatimuksen mukaan voidaan vaihdettavasti 35 sijoittaa sopivimmin laakeripesän säteensuunnassa ulottu- » » : van kosketuspinnan ja voimansiirtokotelon vastaavan sä-

» » I

teensuuntaisen kosketuspinnan väliin. Laakeripesän koske- 1 i » ♦ 109374 7 tuspinta voi ulottua säteislaakerin säteensuuntaisen ulottuvuuden yli niin, että etäisyys kosketuspinnan ja säteislaakerin samaan suuntaan suunnatun sivupinnan välillä, joka määrittää akselin aksiaaliasennon, voidaan 5 ongelmitta mitata työntömitan avulla. Tämä mittaus on mahdollinen myös silloin kun kartiohammastus on rakenteeltaan kierukkahammastus ja ulottuu säteensuunnassa säteislaakerin sisärenkaan yli.

10 Kumpikin aksiaalinen sylinterirullalaakeri käsittää sopi-vimmin pesälevyn, johon laakeripesä tukeutuu.

Alkuepäilyksen jälkeen on osoittautunut, että aksiaalisten sylinterirullalaakereiden aksiaalisen esijännityksen 15 tavoitteellisen määrittämisen ja aksiaalilaakerivoitelun sopivan annostamisen avulla voidaan saavuttaa erittäin hyvä laakerin kestoikä. Aksiaalinen esijännitys on kar-tiorullalaakereita varten tarvittavaan esijännitykseen verrattuna pieni. On erityisesti huolehdittava siitä, 20 että laakerirullat kaikissa käyttöolosuhteissa pyörivät eivätkä liu'u koska liukuminen voi aiheuttaa aineenpois-toa.

: Keksinnön eräässä toisessa rakennemuodossa on laakeri- • « « ’..V 25 pesän kummallakin puolella kulloinkin yksi, kyseisen !'*. aksiaalisen sylinterirullalaakerin laakeripesää kannatta- ; ; va pesälevy, ja laakeripesään on muodostettu ainakin yksi "· koverrus, joka vastaanottaa ainakin yhden jousielementin, ‘ jonka avulla kahta pesälevyjä työnnetään poispäin toisis- 30 taan. Jousielementtien kohdalla voi kyseessä olla puristus jousia, joiden avulla toisiaan vastapäätä sijaitsevien aksiaalisten sylinterirullalaakereiden rullat ovat hieman esikuormitetut niin, että rullien pyöriminen laakerilevy-jä pitkin on turvattu eikä liukumista esiinny.

35

Laakeriyksikön akselila tapahtuvan aksiaalisuuntaisen ... siirtymisen estämiseksi on akselissa olevaan uraan tar- 109374 8 koituksenmukaisesti sijoitettu lukkorengas ja tällöin aksiaalilaakeriyksikön säteislaakerista aksiaalisuunnassa poispäin suunnatulle puolelle. Uran asento ja leveys valitaan sopivimmin sellaiseksi, että se kykenee vastaan-5 ottamaan erilevyisiä lukkorenkäitä. Lukkorenkaan sopivan paksuuden valinnan avulla voidaan tasoittaa säteislaake-rin ja aksiaalilaakeriyksikön aksiaaliset valmistustole-ranssit.

10 Sopivan voiteluainesyötön aikaansaamiseksi aksiaalilaake-riyksikköön tai yksittäisiin aksiaalisiin sylinterirulla-laakereihin on edullista muodostaa akseliin pääasiassa aksiaalisuuntainen voiteluaineporaus ja ainakin yksi tämän kanssa yhteydessä oleva poikittaisporaus, jolloin 15 poikittaisporaus on suunnattu ylöspäin ja avautuu aksiaalisen sylinterirullalaakerin yhteyteen. Poikittaisporauk-sen menoaukon yhteyteen on akselin vaippapintaan muodostettu ura niin, että voiteluaine voi levittäytyä aksiaa-lilaakerin aksiaalista ulottuvuutta pitkin. Ura voi olla 20 akselin pintaan muodostettu aksiaalisuunnassa ulottuva soikeanmuotoinen tasku.

Laakeripesän riittävän sopeutumisen varmistamiseksi akse-; ,· Iin taipumisen mukaan on laakeripesän kiinnitys voiman- 25 siirtokoteloon sopivimmin rakenteeltaan joustava. Laake-I" ripesä on tällöin kiinnitetty voimansiirtokoteloon aksi- aalisuuntaisten ruuvien avulla, jotka ovat rakenteeltaan joustoruuveja ja akselin aksiaalikuormituksen yhteydessä *.* 1 mahdollistavat laakeripesän kallistumisen voimansiirtoko- 30 teloa päin. Joustoruuvien jousto-ominaiskäyrä voidaan suunnitella vaatimuksia vastaavaksi niin, että laakeriin kohdistuvat aksiaaliset voimat ja iskut suurimmalta osalta tulevat vaimennetuiksi.

·_· 35 Koska voimat akselin taipumisen yhteydessä eivät jakaudu tasaisesti laakeripesän kehää pitkin on keksinnön erään edelleenkehitetyn rakennemuodon mukaan ehdotettu, että 109374 9 joustoruuvit eivät ole sijoitetut tasavälein laakeripesän kehää pitkin, vaan laakeripesän niihin kehäosiin, joihin kohdistuu suurempia, akselin taipumisesta johtuvia voimia on sijoitettu vähemmän ruuveja kuin vähemmän voimakkaasti 5 kuormitettuihin kehäosiin.

Tasaisen laakerikuormituksen saavuttamiseksi akselin taipumisen yhteydessä on laakeripesä keksinnön erään sopivan rakennemuodon mukaan varustettu kehän suunnassa 10 eri jäykkyyden omaavilla osilla aksiaalisen sylinterirul-lalaakerin kosketuskohdan ja voimansiirtokotelon kiinni-tysalueen väliseltä säteensuuntaiselta rengasalueelta. Laakeripesän jäykkyyttä pienennetään tällaisilta kehäalu-eilta, so. se tehdään pehmeämmäksi ja myötä antavammaksi, 15 joilta aksiaalisen sylinterirullalaakerin tehtävänä rakenteeltaan jäykän laakeripesän yhteydessä olisi kannattaa pääkuorma, ja kasvatetaan sellaisilta kehäalueilta, joilta sylinterirullalaakeri vastaanottaisi vain vähän kuormaa. Tämän vuoksi antaa laakeripesä osittain myötä 20 kuormituksen yhteydessä ja sopeutuu akselitaipuman mukaan. Tämän ansiosta laakeriyksikkö kantaa koko ympärykseltään ja mahdollistaa aksiaalisten sylinterirullalaake-reiden tasaisen kuormituksen.

t « ( · < i » 25 Laakeripesän sisärengasosan, jonka kanssa aksiaalisten ,·/. sylinterirullalaakereiden pesälevyt ovat kosketuksessa, ! ! tulisi sen sijaan olla rakenteeltaan jäykkä rengas, joka ; ei osallistu muun laakeripesän muodonmuutokseen. Pesäle- 4 I 4 vyjen kanssa kosketuksessa olevat rengasalueen pinnat 30 suuntautuvat tasoon, joka sijaitsee laakerialueella kohtisuoraan akselin taivutusviivan tangenttia vastaan.

Laakeripesä omaa tällöin sopivimmin säteensuunnassa sisä-puolella olevan aksiaalilaakerin kiinnityksen ja säteen-, 35 suunnassa ulkopuolella olevan voimansiirtokotelon kiinni- * i tyksen väliseltä konsentriselta rengasalueelta kehänsuun- · nassa osia, joilla on erilainen aksiaalinen paksuus.

> t • M » 109374 10

Paksuuserot voidaan tarkoituksenmukaisesti toteuttaa rengasuran avulla, jolla on kehänsuunnassa muuttuva syvyys, tai kiilanmuotoisen poikkileikkauksen omaavan ra-5 kenteen avulla.

Keksinnön erään edelleenkehitetyn rakennemuodon mukaan kulkee rengasura konsentrisesti akselin kanssa, jota on hieman kallistettu laakeripesän akselin suhteen. Kallis-10 tuskulma riippuu tarvittavasta laakeripesän muodonmuutoksesta ja voi olla muutamia asteita.

Laakerikuormituksen aste ja siitä johtuvat tarvittavat jäykkyyserot voidaan määrittää venymänmittausliuskojen 15 avulla tapahtuvien tutkimuksien kautta.

Tällöin saatiin selville, että ainepaksuuden yhtenäinen pienentäminen poikkileikkausviivaa pitkin voi johtaa siihen, että laakeripesä nurjahdusmaisesti muuttaa muoto-20 aan kohtisuoraan poikkileikkausviivaa vastaan kulkevaa viivaa pitkin. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista muo-dostaa ainakin laakeripesän yhteen sivupintaan rengasalu-eella pääasiassa kehää pitkin ulottuvia taskuja. Taskujen pituus, leveys ja muoto suunnitellaan sellaisiksi, että 25 ne vastustavat nurjahdusmaista muodonmuutosta.

" Keksinnön muut edulliset rakenteet ja edelleenkehitetyt rakennemuodot ilmenevät alivaatimuksista.

30 Keksintö sekä keksinnön muut edut ja edulliset edelleenkehitetyt rakennemuodot ja rakenteet tullaan seuraavassa selittämään lähemmin keksinnön erästä rakenne-esimerkkiä esittävän piirustuksen pohjalta, jossa: ; 35 Kuv. 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisesta laakeriyksiköstä, 11 109374

Kuv. 2 esittää aksiaalileikkausta laakeripesästä kuvion 3 viivaa 2-2 pitkin,

Kuv. 3 esittää laakeripesää sivulta katsottuna, ja 5

Kuv. 4 esittää osaa laakeripesästä kuvion 3 viivaa 3-3 pitkin.

Kuviossa 1 on esitetty kartiohammaspyörällä 12 varustettu 10 voimansiirtoakseli 10, jonka kohdalla kyseessä esimerkiksi on traktorion voimansiirtoa varten tarkoitettu tasaus-pyörästökäyttöakseli. Voimansiirtoakseli 10 on varustettu kartiohammastukseen liittyvällä olakkeella 14, jonka kanssa NUP-rakennetta olevan säteensuuntaisen sylinteri-15 rullalaakerin 18 sisälaakerirengas 16 on kosketuksessa ja jota vastaan se tukeutuu aksiaalisuunnassa (oikealle). Sisälaakerirengas 16 on vain olaketta 14 päin suunnatulta sivultaan varustettu reunalla 17, joka kiinnittää laake-rirullat aksiaalisuunnassa. Voimansiirtoakseli11a 10 on 20 toinen olake 20, joka sijoittuu välimatkan päähän ensimainitusta olakkeesta 14, joka on hieman pienempi kuin sisälaakerirenkaan 16 leveys.

Voimansiirtoakseli 10 vastaanottaa säteensuuntaisen sy-25 linterirullalaakerin 18 kartiohammaspyörästä 12 poispäin *. ” suunnatulta sivulta aksiaalilaakeriyksikön, joka muodos- tuu kahdesta aksiaalisesta sylinterirullalaakerista 22, ·.· : 24. Kukin näistä sylinterirullalaakereista 22, 24 käsit tää pääasiassa yhden akselilevyn 26, 28, yhden pesälevyn 30 30, 32, levyjen 26 ja 30 vast. 28 ja 32 väliin sijoitet tuja sylinterirullia ja laakerin erottimen. Erotin käsittää sisärenkaan 34 ja ulkorenkaan 36. Ulkorengasta 36 on säteensuuntaiselta ulottuvuudeltaan rakenteeltaan vahvennettu sylinterirullien ulosmurtumisen estämiseksi.

Säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin 18 vieressä olevan aksiaalisen sylinterirullalaakerin 22 akselilevy 26 : 35 109374 12 tukeutuu aksiaalisuunnassa sisälaakerirenkaaseen 16 ja kiinnittää säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin 18 laakerirullat aksiaalisuunnassa, kun taas toisen aksiaalisen sylinterirullalaakerin 24 akselilevy 28 on lukko-5 renkaan 38 avulla estetty siirtymästä aksiaalisuunnassa. Lukkorengas 38 sijoittuu akselin pintaan muodostettuun uraan 39, joka on huomattavasti leveämpi kuin lukkoren-kaan 38 paksuus.

10 Tämä mahdollistaa eripaksuisten lukkorenkaiden 38 käyttämisen, jonka avulla ensinmainitun olakkeen 14 ja lukko-renkaan 38 väliin sijoitettujen, ja aksiaalisuuntaista siirtymistä vastaan varmistettujen rakenneosien valmis-tustoleranssit voidaan tasoittaa. Tämän avulla voidaan 15 esimerkiksi säätää voimansiirtoakselin 10 aksiaalivälys, joka on pienempi kuin 0,1 mm.

Lukkorengas 38 voidaan korvata mutterin avulla, mitä ei kuitenkaan ole esitetty, jonka ansiosta voimansiirtoakse-20 Iin aksiaalinen säätäminen olisi vielä helpommin toteutettavissa. Tämä toimenpide lisää kuitenkin laakeriyk-sikön kustannuksia ja tilantarvetta, jonka lisäksi mutte-. ri vielä on varmistettava aukikiertymistä vastaan.

;· 25 Kahden aksiaalisen sylinterirullalaakerin 22, 24 pesäle- '· vyjen 30, 32 väliin on kiristetty laakeripesä 40. Laake- ripesä 40 käsittää sisäosaympyrästään viisi aksiaalisuun-täistä porausta 42, jotka vastaanottavat puristus jousia 44. Puristusjouset 44 painavat kahta pesälevyä 30, 32 30 poispäin toisistaan. Ne huolehtivat kulloinkin kuormittamattomaan aksiaaliseen sylinterirullalaakeriin 22, 24 : kohdistuvasta juuri riittävästä aksiaalisesta kuormasta ·;·. ja mahdollistavat siten sen, että myös kulloinkin kuor mittamaton aksiaalinen sylinterirullalaakeri 22, 24 voi 35 kiertää häiriöittä. Ilman vastaavaa kuormitusta olisi olemassa vaara, että kuormittamattoman sylinterirullalaakerin 22, 24 rullat eivät pyörisi ongelmitta levyjä 26, 109374 13 30; 28, 32 pitkin ja niissä esiintyisi kulumisilmiöitä.

Laakeripesä 40 kannattaa ulkokosketuspintaa 46, joka on suunnattu voimansiirtoakselin 10 kartiohammaspyörää 12 5 päin ja jonka tehtävänä on laakeriyksikön kiinnittäminen voimansiirtokoteloon 48. Kiinnittämistä varten käytetään kolmea joustoruuvia 50, jotka kuvion 3 mukaisesti ovat sijoitetut laakeripesän alapuolikkaaseen. Täten voi kuviossa 1 liioitellusti esitettyä akselin taipumisviivaa B 10 vastaavan akselin 10 taipumisen ja siihen liittyvän aksiaalisen laakerikuormituksen yhteydessä laakeripesän ylä-puolikas kallistua vasemmalle niin, että laakeripesä 40 suuntautuu kohtisuoraan akselin taipumisviivaa B sivuavaa tangenttia T vastaan. Kosketuspinnan 46 ja voimansiirto-15 kotelon 48 väliin voidaan kartiopyörähammastuksen kar-tiokärkietäisyyden säätämiseksi sovittaa eripaksuisia välilevyjä 52.

Välilevypaksuuden määrittämiseksi mitataan etäisyys K.

20 Koska kosketuspinta 46 on suunnattu samaan säteissuuntaan kuin säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin 18 kar-tiohammaspyörää 12 päin suunnattu sivupinta 54 ja ulottuu tämän yli voidaan hyvin yksinkertaisella tavalla työntö-.···. mitan avulla mitata kosketuspinnan 46 ja sivupinnan 54 25 välinen etäisyys K. Tämä etäisyys K voidaan myös erityi- ’ ! sesti silloin mitata ongelmitta kun kartiohammastus on varustettu kierukkahammastuksella ja työntyy katkoviivaa ‘ 56 pitkin säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin 18 sisävierintärenkaan 14 yli. Tässä tapauksessa voi sisä-30 laakerirengasta 16 vastaavan ulkolaakerirenkaan 58 sivupinta 54 toimia vertailupintana. Ulkolaakerirengas on ·.: varustettu kahdella sivureunalla 59, joiden avulla laake- rirullat ovat aksiaalisesti kiinnitetyt.

35 Voiteluaineen syöttämiseksi aksiaalisiin sylinterirulla- laakereihin 22, 24 käytetään voimansiirtoakseliin 10 : muodostettua aksiaaliporausta 60. Tästä porauksesta 60 109374 14 haarautuu kaksi säteensuunnassa ylöspäin suunnattua poi-kittaisporausta 62, 64, jotka kulloinkin avautuvat akselin pintaan keskeltä kyseisen sylinterirullalaakerin 22, 24 alta. Kulloisenkin menoaukon yhteyteen on voimansiir-5 toakselin pintaan muodostettu ura 66, 68, jotka ovat rakenteeltaan esimerkiksi soikeanmuotoisia taskuja, joiden pitkittäisakseli on voimansiirtoakselin suuntainen ja poikittaisakseli on kehänsuuntainen. Tämä taskujen rakenne mahdollistaa voiteluaineen tasaisen ja annostetun 10 levittäytymisen sylinterirullalaakerin 22, 24 aksiaalista ulottuvuutta pitkin.

Säteensuuntaisen sylinterirullalaakerin 18 ulkolaakeri-rengas 58 on ohjattu voimansiirtokotelossa 48 olevassa 15 porauksessa 70 ja tukeutuu tähän säteensuunnassa. Säteen-suuntainen sylinterirullalaakeri 18 vastaanottaa täten ainoastaan säteensuuntaiset voimat ja johtaa nämä edelleen voimansiirtokoteloon 48. Kaksi aksiaalista sylinte-rirullalaakeria 22, 24 vastaanottavat yksinomaan aksiaa-20 lisiä voimia, jotka voivat vaikuttaa sekä yhteen että [ toiseen suuntaan, ja johtavat nämä voimat laakeripesän 40 kautta edelleen voimansiirtokoteloon 48.

Laakeripesän 40 kohdalla kyseessä on pääasiassa matala, ;·\ 25 ympyränmuotoinen, keskiporauksella 72 varustettu rakenne- '· “· osa, jonka porauksen halkaisija on sopeutettu voimansiir- toakselin 10 ulkohalkaisijan mukaan. Rakenteeltaan kon-sentrisessa sisärenkaassa 74 on kummallakin puolella avarrus 76, 78 pesälevyjen 30, 32 vastaanottamiseksi.

30 Laakeripesä 40 on kehästään varustettu laippamaisella I ulkorenkaalla 80, jossa on ruuveja 50 varten tarkoitettu- : ja kierteitettyjä porauksia 82. 1

Laakeripesän 40 sisärenkaan 74 ja ulkorenkaan 80 välinen : 35 alue on poikkileikkaukseltaan kiilamainen. Kiilamainen rakenne syntyy koverruksen 84 avulla, joka kuvion 2 mu-: .·, kaisesti sijaitsee laakeripesän 40 vasemmalla puolella ja 109374 15 työntyy ylhäältä syvemmälle laakeripesään 40 kuin alhaalta.

Laakeripesään 40 on vastakkaiselta oikealta puolelta 5 muotoiltu vaste 86, joka alhaalta työntyy pidemmälle ulkorenkaan 80 yli kuin ylhäältä. Tähän vasteeseen 86 on muodostettu renkaanmuotoinen ura 88, joka ylhäältä työntyy syvemmälle rakenneosaan kuin alhaalta. Tämän rakenteen vuoksi laakeripesän 40 jäykkyys kehänsuunnassa on 10 epäyhtenäinen. Jäykkyys kasvaa sen sijaan kehänsuunnassa alhaalta ylöspäin. Voimansiirtoakselin taipumisen ja siten syntyvien aksiaalivoimien yhteydessä antaa laakeri-pesä 40 erilaisen jäykkyyden vuoksi myötä sisärenkaan 74 ja ulkorenkaan 80 väliseltä alueelta niin, että aksiaa-15 listen sylinterirullalaakereiden 22, 24 kuormitus kehänsuunnassa asettuu suurin piirtein samalle tasolle.

Laakeripesän 40 esitetyn rakenteen yhteydessä voi taivu-tuskuormituksen vaikutuksesta kuitenkin esiintyä suurem-20 paa muodonmuutosta akselin ulkopuolelta kulkevaa viivaa pitkin. Nurjahdustaipumuksen vastustamiseksi pienennetään laakeripesän 40 ainepaksuutta pistemäisesti. Tätä tarkoi-: .·. tusta varten on uraa 88 vastapäätä olevalle puolelle ,·1. laakeripesän 40 alaosaan muodostettu kaksi symmetrisesti 25 pystykeskiviivan suhteen sijaitsevaa taskua 90, 92, joi-; den viivaa 3-3 pitkin kulkeva poikkileikkaus on pääasias- ; / sa rakenteeltaan ympyräsegmentinmuotoinen ja on esitetty kuviossa 4. Poikkileikkaus laakeripesän 40 säteissuunnas-sa on esitetty kuviossa 1 katkoviivan avulla.

30

Laakeriyksikkö voidaan asentaa seuraavalla tavalla: Säteensuuntainen sylinterirullalaakeri 18, ensimmäinen , aksiaalinen sylinterirullalaakeri 22, laakeripesä 40, · 35 jonka porauksiin 42 puristus jouset 44 ovat sovitetut, ja toinen aksiaalinen sylinterirullalaakeri 24 työnnetään • voimansiirtoakselille 10. Tämän jälkeen asennetaan pai- 109374 16 kalle sopiva lukkorengas 38, joka valitaan siten, että laakereiden 18, 22, 24 aksiaalinen välys voimansiirtoak-selilla 10 pysyy vaadittujen toleranssien puitteissa.

Tällä tavalla esiasennettu laakeriyksikkö voidaan tämän 5 jälkeen sovittaa voimansiirtokotelon 48 poraukseen 70 ja kiinnittää siihen ruuvien 50 avulla. Kartiopyörähammas-tuksen kartiokärkietäisyyden säätämiseksi voidaan ennen laakeriyksikön sijoittamista voimansiirtokoteloon 48 mitata kosketuspinnan 46 ja sivupinnan 54 välinen etäi-10 syys ja sovittaa sopivanpaksuisia välilevyjä 52 laakeri-pesän 40 ja voimansiirtokotelon 48 väliin.

Laakeriyksikön asentamiseksi ja purkamiseksi sekä voiman-siirtoakselin 10 aksiaaliasennon säätämiseksi ei tarvita 15 erikoistyökaluja eikä erityisiä mittauslaitteita. Asentaminen ja purkaminen on yksinkertainen ja myös suoritettavissa vähemmän koulutetun henkilökunnan toimesta.

Vaikkakin keksintö on selitetty ainoastaan rakenne-esi-20 merkin perusteella voi ammatti-ihminen esillä olevan selityksen pohjalta havaita useita erilaisia keksinnön puitteisiin sopivia vaihtoehtoja, muunnelmia ja muutok-: : ; siä. 1

· I

Claims (12)

109374 17

1. Laakeriyksikkö taivutusvoimille alttiina olevaa, aksi-aalivoimia vastaanottavaa voimansiirtoakselia (10) var-5 ten, jossa on ainakin yksi säteensuuntainen sylinterirul-lalaakeri (18), jonka sisälaakerirengas (16) tukeutuu säteensuunnassa sekä yhdessä aksiaalisuunnassa akseliin (10) ja jonka ulkolaakerirengas (58) tukeutuu säteensuunnassa voimansiirtokoteloon (48), ja kaksi aksiaalilaake-10 ria, jotka ovat sijoitetut voimansiirtokoteloon (48) kiinnitettävän laakeripesän (40) kummallekin puolelle ja tukeutuvat siihen, jolloin säteensuuntaista sylinterirul-lalaakeria (18) päin suunnattu aksiaalilaakeri mainitussa aksiaalisuunnassa tukeutuu säteensuuntaisen sylinterirul-15 lalaakerin (18) sisälaakerirengasta (16) vastaan ja jolloin säteensuuntainen sylinterirullalaakeri (18) ja aksi-aalilaakerit ovat kiinnitetyt aksiaalisuuntaista siirtymistä vastaan akselilla (10), tunnettu siitä, että aksi-aalilaakerit ovat aksiaalisia sylinterirullalaakereita 20 (22, 24) ja että laakeripesä (40) ja/tai sen ja voiman- siirtokotelon (48) välinen kiinnitys ovat rakenteeltaan ··'; sellaisia, että laakeripesä (40) niiltä alueilta, joihin : . . aksiaaliset sylinterirullalaakerit (22, 24) tukeutuvat, . ·. sopeutuu voimansiirtoakselin (10) kallistuman mukaan 25 akselin taipumisen yhteydessä.

2. Lagerenhet enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att det radiella cylinderrullagrets (18) yttre lagerring (58) fixerar medelst sidokanterna sinä rullar mot axial förskjutning och att den av radiella och axiella cylin-derrullager (18, 22, 24) samt lagerhuset (40) bestäende 10 lagerenheten är till sin konstruktion en förmonterbar byggenhet. som komplett kan insättas i transmissionskäpan (48) och avlägsnas därifrän.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laakeriyksikkö, tun- 'nettu siitä, että säteensuuntaisen sylinterirullalaake-rin (18) ulkolaakerirengas (58) sivureunojen avulla kiin-30 nittää rullansa aksiaalista siirtymistä vastaan ja että säteensuuntaisista ja aksiaalisista sylinterirullalaake-reista (18, 22, 24) sekä laakeripesästä (40) koostuva : laakeriyksikkö on rakenteeltaan esiasennettava rakenneyk- , sikkö, joka täydellisenä voidaan sovittaa paikalleen 35 voimansiirtokoteloon (48) ja poistaa siitä.

3. Lagerenhet enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknad 15 därav, att lagerhuset (40) är tili sin konstruktion flänslik och är försedd med en i radiell riktning sig ut-sträckande anliggningsyta (46), vilken är belägen mitt emot transmissionskäpans (48) motsvarande radiella anliggningsyta, och att mellan lagerhusets (40) och trans-20 missionskäpans anliggningsytor (46) kan inpassas en mel-lanskiva (52). : 4. Lagerenhet enligt nägot av patentkraven 1-3, känne- • tecknad därav, att ifrägavarande axiella cylinderrulla- ”*.25 gers (22, 24) respektive husskiva (30, 32), som bär la- ; gerhuset (40), anligger pä vardera sidan mot lagerhuset, ! och att i lagerhuset (40) är bildat ätminstone en urgröp- !..* ning (42), vilken mottar ätminstone ett fjäderelement ’·’ (44), medelst vilket husskivorna (30, 32) pressas bort 30 fran varandra.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laakeriyksikkö, 109374 18 tunnettu siitä, että laakeripesä (40) on rakenteeltaan laippamainen ja on varustettu säteensuunnassa ulottuvalla kosketuspinnalla (46), joka sijaitsee voimansiirtokotelon (48) vastaavaa säteensuuntaista kosketuspintaa vastapää-5 tä, ja että laakeripesän (40) ja voimansiirtokotelon (48) kosketuspintojen (46) väliin voidaan sovittaa välilevy (52) .

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen laakeriyk-10 sikkö, tunnettu siitä, että kulloinkin yksi laakeri- pesää (40) kannattava, kyseisen aksiaalisen sylinterirul-lalaakerin (22, 24) pesälevy (30, 32) on kosketuksessa laakeripesän (40) kanssa kummaltakin puolelta, ja että laakeripesään (40) on muodostettu ainakin yksi koverrus 15 (42), joka vastaanottaa ainakin yhden jousielementin (44), jonka avulla pesälevyjä (30, 32) painetaan poispäin toisistaan.

5. Lagerenhet enligt nägot av patentkraven 1-4, känne-,·. : tecknad därav, att det yttre axiella cylinderrullagrets ··_ (24) yttre axelskiva (28) är pä den sida, som i axiell 35 riktning är riktad bort frän det radiella cylinderrull- lagret (18), säkrad mot axiell förskjutning pä axeln (10) medelst en i ett spär (39) pä axeln (10) ingripande läs- 109374 22 ring (38), och att sparet (39) är valt sä brett, att det förmär motta läsringar (38) av olika tjocklek.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen laakeriyk-20 sikkö, tunnettu siitä, että ulkopuolisen aksiaalisen sylinterirullalaakerin (24) ulkopuolinen akselilevy (28) on säteensuuntaisesta sylinterirullalaakerista (18) aksi-• ,· aalisuunnassa poispäin suunnatulta puolelta varmistettu akselilla (10) tapahtuvaa aksiaalisuuntaista siirtymistä 25 vastaan akselin (10) uraan (39) työntyvän lukkorenkaan ’· '· (38) avulla, ja että ura (39) on valittu niin leveäksi, '· että se kykenee vastaanottamaan eri paksuisia lukkoren- ' kaita (38) .

6. Lagerenhet enligt nägot av patentkraven 1-5, känne- 5 tecknad därav, att axeln (10) för tillförsel av smörjme-del till de axiella cylinderrullagren (22, 24) är försedd med en väsentligen axiell borrning (60) och ätminstone en med denna förbunden tvärborrning (62, 64) och att tvärborrningen (62, 64) mynnar i ett spär (66, 68), som 10 är beläget pä axelns (10) mantelyta i samband med ett axiellt lager (22, 24).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen laakeriyk- sikkö, tunnettu siitä, että akseli (10) aksiaalisiin sylinterirullalaakereihin (22, 24) tapahtuvaa voiteluai-neensyöttöä varten on varustettu pääasiassa aksiaalisuun-•· täisellä porauksella (60) ja ainakin yhdellä tämän kanssa 35 yhteydessä olevalla poikittaisporauksella (62, 64) ja että poikittaisporaus (62, 64) avautuu uraan (66, 68), joka sijaitsee akselin (10) vaippapinnassa aksiaalisen 109374 19 laakerin (22, 24) yhteydessä.

7. Lagerenhet enligt nägot av patentkraven 1-6, känne-tecknad därav, att lagerhuset (40) kan förbindas tili 15 transmissionskäpan (48) medelst axiella skruvar (50), fö-reträdesvis elastiska skruvar, vilka i samband med en axiell belastning av axeln möjliggör lutning av lagerhu-I set (40) mot transmissionskäpan (48).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen laakeriyk-sikkö, tunnettu siitä, että laakeripesä (40) voidaan 5 yhdistää voimansiirtokoteloon (48) aksiaalisuuntaisten ruuvien (50), sopivimmin joustoruuvien avulla, jotka akseliin (10) kohdistuvan aksiaalisen kuormituksen yhteydessä mahdollistavat laakeripesän (40) kallistumisen voimansiirtokoteloa (48) vastaan. 10

8. Lagerenhet enligt patentkravet 7, kännetecknad därav, att skruvarna (50) inte är jämnt placerade utmed lager-husets (40) periferi utan i de periferidelar av lager-: huset (40), vilka tili följd av axelns böjning utsätts • för större krafter, är placerat färre skruvar (50) än i /'.25 de mindre kraftigt belastade periferidelarna.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laakeriyksikkö, tunnettu siitä, että ruuvit (50) eivät ole sijoitetut tasavälein laakeripesän (40) kehää pitkin vaan että niihin laakeripesän (40) kehäosiin, joihin akselin taipumisen 15 johdosta kohdistuu suurempia voimia, on sijoitettu vähemmän ruuveja (50) kuin vähemmän voimakkaasti kuormitettuihin kehäosiin.

9. Lagerenhet speciellt enligt nägot av patentkraven 1-8, kännetecknad därav, att ett lagerhus (40) används, som ätminstone i omrädet mellan axellagrets (22, 24) anligg-30 ningsyta och transmissionskäpans (48) anliggningsyta är '· *i försett med delar uppvisande annan styvhet.

/ / 10. Lagerenhet enligt patentkravet 9, kännetecknad därav, .···, att lagerhuset (40) är till sin konstruktion väsentligen • 35 koncentrisk och är i ett koncentriskt ringomräde mellan ett radiellt innanför beläget flänsomräde med vilket de axiella cylinderrullagren (22, 24) anligger, och ett ra- 109374 23 diellt utanför beläget flänsomräde, vilket har tili upp-gift att fixera transmissionskäpan (48), i periferiell riktning försett med delar av annan axiell tjocklek.

9. Erityisesti jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen 20 laakeriyksikkö, tunnettu siitä, että käytetään laakeri- pesää (40), joka ainakin akselilaakerin (22, 24) koske-tuspinnan ja voimansiirtokotelon (48) kosketuspinnan : väliseltä alueelta on varustettu eri jäykkyyden omaavilla osilla. 25 _ 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laakeriyksikkö, tun- ! nettu siitä, että laakeripesä (40) on rakenteeltaan *’ pääasiassa konsentrinen ja on konsentriselta rengasalu- eelta, joka sijaitsee säteensuunnassa sisäpuolella si-30 jaitsevan laippa-alueen, jonka kanssa aksiaaliset sylin-terirullalaakerit (22, 24) ovat kosketuksessa, ja säteen-suunnassa ulkopuolella sijaitsevan laippa-alueen välissä, jonka tehtävänä on voimansiirtokotelon (48) kiinnittämi-; V nen, kehänsuunnassa varustettu eri aksiaalipaksuuden 35 omaavilla osilla. y j 11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laakeriyksikkö, 109374 20 tunnettu siitä, että laakeripesä (40) konsentriselta rengasalueelta, joka sijaitsee säteensuunnassa sisäpuolella sijaitsevan laippa-alueen, jonka kanssa aksiaaliset sylinterirullalaakerit (22, 24) ovat kosketuksessa, ja 5 säteensuunnassa ulkopuolella sijaitsevan laippa-alueen välissä, jonka tehtävänä on voimansiirtokotelon (48) kiinnittäminen, on ainakin toisesta sivupinnastaan varustettu rengasuralla (88), jolla on kehänsuunnassa erilainen aksiaalinen syvyys, jolloin rengasura (88) on kon-10 sentrinen akselin kanssa, jota on kallistettu laakeri-pesän (40) akselin suhteen.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 9-11 mukainen laakeriyk-sikkö, tunnettu siitä, että ainakin yhdelle laakeri-15 pesän (40) sivupinnalle on rengasalueella muodostettu pääasiassa kehänsuunnassa ulottuvia taskuja (90, 92). 20 1.Lagerenhet för en för böjkrafter utsatt, axiella kraf- ter mottagande transmissionsaxel (10) med ätminstone ett radiellt cylinderrullager (18), vars inre lagerring (16) ; stöder sig radiellt samt i en axialriktning mot axeln * · · · •*.25 (10)och vars yttre lagerring (58) stöder sig radiellt mot * · transmissionskäpan (48), och tvä axiallager, vilka är • » · \ placerade pä bägge sidor om ett vid transmissionskäpan * · · (48) fixerbart lagerhus (40) och stöder sig mot detta, ’·’ ’ varvid det mot det radiella cylinderrullagret (18) rikta- 30 de axiallagret i nämnda axialriktning stöder sig mot det ’.‘•j radiella cylinderrullagrets (18) inre lagerring (16) och I > » I varvid det radiella cylinderrullagret (18) och axiallag- .·. ; ren är fixerade pä axeln (10) mot axiell förskjutning, kännetecknad därav, att axiallagren är axiella cylinder-35 rullager (22, 24) och att lagerhuset (40) och/eller fi-xeringen mellan det och transmissionskäpan (48) är tili : ·.: sinä konstruktioner sädana, att lagerhuset (40) pä de om- 109374 21 räden, mot vilka de axiella cylinderrullagren (22, 24) stöder sig, anpassar sig efter transmissionsaxelns (10) lutning i samband med axelns böjning.

11. Lagerenhet enligt patentkravet 9 eller 10, känne- tecknande därav, att lagerhuset (40) är pä det koncent-riska ringomrädet, som är beläget mellan det radiellt in-nanför belägna flänsomrädet, vilket anligger mot de axiella cylinderrullagren (22, 24), och det radiellt 10 utanför belägna flänsomrädet, som har tili uppgift att fixera transmissionskäpan (48), ätminstone pä sin ena sidoyta försett med ett ringspär (88), med i periferiell riktning avvikande axiellt djup, varvid ringspäret (88) är koncentriskt med axeln, som lutar i förhällande tili 15 lagerhusets (40) axel.

12. Lagerenhet enligt nägot av patentkraven 9-11, känne-tecknad därav, att ätminstone pä lagerhusets (40) ena sidoyta är pä ringomrädet bildat ficker )90, 92), som 20 sträcker sig huvudsakligen periferiellt. f ! * 1 · · • · * · · 1