FI109259B - Ilkivaltaisen kutsun jäljittäminen - Google Patents

Description

109259

Ilkivaltaisen kutsun jäljittäminen Keksinnön ala

Keksintö liittyy tietoliikenneverkossa, erityisesti matkaviestinver-5 kossa, toteutettavaan vastaanottavan tilaajan reaaliaikaisesti aktivoimaan tarkkailuraporttiin ilkivaltaisen puhelun jäljittämiseksi.

Tekniikan tausta

Tietosuojan vuoksi ilkivaltaisten puheluiden jäljittämiseen vaadi-10 taan viranomaisten myöntämä lupa. Puheluiden jäljittämisen toteutustapa riippuu kunkin maan lainsäädännöstä ja viranomaisten oikeus kuunnella puheluita häirinnän tai rikosten selvittämiseksi vaihtelee eri maissa.

Suomessa ISDN-verkossa ilkivaltaisen puhelun jäljitys on lisäpalvelu (MCID, Malicious Call Identification), jossa kutsuttu tilaaja voi pyytää 15 verkkoa jäljittämään ilkivaltaisesti käyttäytyvän kutsuvan tilaajan identiteetin. Vasteena pyyntöön verkko tallentaa kutsutun tilaajan identiteetin, kutsuvan tilaajan identiteetin, mahdollisen kutsuvan tilaajan aliosoitteen, päivämäärän ja kellonajan. Tallennetut tiedot jäävät operaattorin ja viranomaisten tietoon. Palvelu voidaan käynnistää joko puhelun aikana tai kutsuvan tilaajan suljet-20 tua puhelimensa tietyn ajan kuluessa.

Häirintätarkoituksessa soittaessaan kutsuva tilaaja käyttää mah- ; dollisesti hyväkseen operaattorilta tilattavaa kutsutun tilaajan tunnistuksen 1 * · ; .* estoa. Tällöin kutsuva tilaaja voi aktivoida tunnistuksen eston puhelimestaan, * ;* jolloin hänen identifiointitietonsa eivät päädy kutsutun tilaajan päätelaitteelle, ';··/ 25 toisin sanoen kutsuttu tilaaja ei näe päätelaitteeltaan kutsuvan tilaajan puhe- ' .·* linnumeroa. Kutsuvan tilaajaan kutsuun liittyvät tiedot jäävät kuitenkin kutsu- * vaan keskukseen.

t * llkivaltapuhelun jäljittämiseen liittyy useita epäkohtia. Varsinkin vanhemmissa keskuksissa on osattava etukäteen arvioida mihin kellonai-30 kaan ilkivaltainen puhelu tulee, jotta raportointi ilkivaltaisen puhelun jäljittämi- • * · seksi voidaan aktivoida.

» ·

Tietyissä tapauksissa viranomaiset voivat käynnistää puhelimen ·' kuuntelun automaattisesti. Tällaisessa tapauksessa uhrin intimiteettisuoja on huono, koska tällöin kuunnellaan kaikkia puheluita, myös niitä, jotka eivät ole 35 häirintäpuheluita.

2 109259 Jäljityspalvelua on tähän mennessä tarjottu ainoastaan kiinteässä verkossa. Matkaviestinverkossa ei ole ominaisuutta, jolla yksittäinen tilaaja voisi aktivoida ilkivaltaisen puhelun välittömän raportoinnin aktiivisesta pu-helutapahtumasta.

5

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksintö koskee kutsutun matkaviestinverkon tilaajan kutsun aikana aktivoimaa reaaliaikaista raportointia, kun kyseessä on ilkivaltainen puhelu tai sanoma.

10 Keksinnön tavoitteena on saada aikaan ratkaisu, jonka avulla ilki valtainen kutsuja voidaan jäljittää nopeasti ja tehokkaasti, koska jäljityspro-sessi käynnistetään välittömästi, jo yhteyden aikana, kutsutun matkaviestin-tilaajan aktivoitua kyseisen palvelun.

Keksinnön ajatuksena on, että kutsuttu tilaaja aktivoi jäljityspalve-15 lun välittömästi havaittuaan ilkivaltaisen puhelun tai sanoman, antamalla ti-laajapäätteeltään tietyn aktivointikoodin. Aktivointikoodi on operaattorin kutsutulle tilaajalle antama ilkivaltaisen puhelun reaaliaikaiseen jäljitysraportoin-tiin liittyvä koodi. Käytettävä koodi on erilainen riippuen siitä onko kutsuttu tilaaja kotiverkon alueella tai kotiverkon ulkopuolella.

20 Palvelun toteuttamiseen tarvittava logiikka on installoitavissa joko matkaviestinkeskukseen tai älyverkkoon operaattorin toiveista riippuen. Kut-; sutun tilaajan matkaviestinkeskuksen erityismäärittelyn avulla ohjataan akti- , .' voitua palveluprosessia eri tavoin riippuen siitä tuleeko kutsu matkaviestin- 1 ; verkosta vai yleisestä puhelinverkosta.

25 Keksinnön avulla ilkivaltaisen puhelun tai sanoman jäljitys voidaan : toteuttaa kutsuttua tilaajaa ajatellen entistä tilaajaystävällisemmin, sillä kut- : suttu tilaaja voi osoittaa häiritsijän välittömästi häirinnän ollessa aktiivinen.

< * Tällöin myös kutsutun tilaajan intimiteettisuoja paranee, koska muiden ei-häirintä puheluiden seuraaminen on tarpeetonta. Tästä seuraa myös suo-30 raan, että jäljitysprosessi on taloudellisesti edullisempaa nykyiseen järjestel- • I » . ' ·. mään verrattuna.

* I

, . Lisäksi keksinnön mukaisessa ratkaisussa operaattori voi määri- i * · ·’ teliä kutsutulle tilaajalle tarpeen vaatiessa useita jäljityspalvelun aktivointi- koodeja. Tällainen tilanne saattaa olla tarpeen esimerkiksi, jos kyseessä on ; 35 julkisuuden henkilö, johon kohdistuu häirintää useiden eri häiritsijöiden ta- holta.

i 3 109259

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten kaaviollisten kuvioiden avulla, joista 5 kuvio 1 esittää keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaista matkaviestimen MS, matkaviestin keskuksen MSC ja Ll-keskuksen välistä signalointia, kuvio 2 esittää keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista matkaviestimen MS, matkaviestin keskuksen MSC ja älyverkon palvelun oh-10 jauspisteen SCP välistä signalointia, kun matkaviestin on kotiver kon alueella, ja kuvio 3 kuvaa keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista matkaviestimen ja verkon välistä signalointia, kun matkaviestin liikkuu kotiverkon ulkopuolella.

; 15

Keksinnön yksityiskohtainen selostus ETSI:n (European Telecommunications Standards Institut) määritelmän mukaan kutsuvaa tilaajaa nimitetään myös A-tilaajaksi ja kutsuttua tilaajaa B-tilaajaksi. Seuraavassa käytetään vastaavia nimityksiä.

20 Operaattori määrittelee B-tilaajalle oikeuden käyttää ilkivaltapu- helun jäljitysominaisuutta ja määrittelee jäljitysprosessissa käytettävän gene-rointifunktion. Kun matkaviestinkeskuksessa on “herätetty” ilkivaltaisen puhelun tunnistusproseduuri, matkaviestinkeskus generoi jäljitysraportin.

: : Saatuaan operaattorilta oikeuden käyttää jäljityspyyntöpalvelua B- i . ·’ 25 tilaaja aktivoi jäljityspalvelun A-tilaajan numeron ja henkilötietojen selvittämi- seksi reaaliaikaisesti häirintäpuhelun ollessa aktiivinen. Jäljityspalvelu on ak-: tivoitavissa vastaavasti myös silloin, kun mikä tahansa häirintätarkoiiuksessa lähetetty viesti saapuu matkaviestinverkon päätelaitteeseen. Tällaisia vies- I t · . ". tejä ovat esimerkiksi teksti- tai kuvaviestit ja päätelaitteen vastaajaan jätetyt 30 puheviestit sekä reaaliaikaiset tai tallennetut multimedialähetykset.

... Jäljityspalvelun toteuttamiseen tarvittava logiikka on installoitavis- ,;; sa operaattorin toiveen mukaan joko älyverkkoon IN (Intelligent Networks) tai vaihtoehtoisesti matkaviestinkeskukseen MSC (Mobile Service Switching Centre) ja/tai yhdyskeskukseen (GMSC, Gateway Mobile services Switching 35 Center).

I · · 4 109259

Tarkastellaan seuraavassa yksityiskohtaisesti keksinnön ensimmäistä ja toista suoritusmuotoa kuvioiden 1, 2 ja 3 avulla.

Keksinnön ensimmäinen suoritusmuoto 5 Keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa jäljityslogiikka ins talloidaan matkaviestinkeskukseen MSC ja/taiyhdyskeskukseen.

Kuviossa 1 on esitetty kaavio, jossa esitetään matkaviestimen MS, matkaviestinkeskuksen MSC/VLR (tai GMSC/HLR) ja lakisääteisen tilaaja-tarkkailukeskuksen Ll-center (Legal Interception) välistä signalointia. Olete-10 taan, että operaattorilla on käytössään CAMEL (Customized Applications for Mobile network Enhanced Logic) ominaisuus, joka tukee operaattorin sellaisia palveluita, joita ei ole standardoitu GSM-palveluiksi myös silloin kun matkaviestin on matkaviestimen kotiverkon HPLMN (Home Public Land Mobile Network) ulkopuolella. Matkaviestimen kotiverkolla tarkoitetaan yleistä mat-15 kaviestinverkkoa, johon tilaaja on pysyvästi rekisteröitynyt. CAMEL-ominai-suus on verkko-ominaisuus, joka tukee mm. matkaviestimestä lähteviä ja matkaviestimeen saapuvia puheluita sekä USSD-tyyppisten (Unstructured Supplementary Service Data) lisäpalvelusanomien käyttöä. USSD-sanomia käytetään merkkijonomuodossa siirrettävien tietojen siirtoon. Merkkijono voi-20 daan muodostaa esimerkiksi siten, että tilaaja syöttää merkkijonon merkki kerrallaan puhelimensa näppäimistöltä. Käytettävän merkkijonon muoto voi olla seuraava: aloitusmerkkinä on tähti (*), sen jälkeen palvelukoodi, esim. kolminumeroinen luku, haluttaessa palvelukoodin jälkeen voi olla kentän '· '· erottimena tähti (*), jota seuraa palvelunumero. Viimemainittu kenttä voidaan i 25 myös jättää pois. Merkkijonon lopetusmerkkinä on neliö (#). Merkkijono voi- v daan myös tallentaa matkaviestimen muistiin. Tällöin käyttäjän ei tarvitse : .· muistaa koodia ulkoa ja USSD-sanoman välitys verkkoon on nopeampaa.

: Oletetaan, että B-tilaaja on vastannut kutsuvalta eli A-tilaajalta saapuneeseen kutsuun ja yhteys A-tilaajan ja B-tilaajan välille on kytketty, 30 kuvion kohta 11. B-tilaaja havaitsee, että kyseessä on ilkivaltapuhelu. Puhe-,···. luyhteyden ollessa edelleen aktiivinen B-tilaaja aktivoi jäljityspalvelun matka- viestimeltään näppäilemällä näppäimistöltä operaattorin aiemmin ilmoittaman T* palvelukoodin SS, joka on esimerkiksi merkkijono *188#, ja painaa SEND- V näppäintä, jolloin matkaviestin lähettää REGISTER-viestin verkkoon, kohta : * : 35 12. Viesti sisältää toiminne-informaatio-osan (Facility information part), jossa on lisäpalvelupyyntöön liittyvät parametrit, esim. ProcessUnstructudeSS- 5 109259

Request(Operation parameter, USSD-string). Käyttäjän valitsemat merkit lähetetään merkki kerrallaan matkaviestinkeskukseen. Merkinantosignaali (DTMF, Dual Tone Multi-Frequency) on operaattorin toimesta asetettu pois, ettei A-tilaaja havaitse tarkkailuraportin aktivointia.

5 Matkaviestinkeskus havaitsee B-tilaajan aktivoiman palvelupyyn nön ja mikäli pyyntö sisältää riittävän määrän informaatiota verkko lähettää vasteena pyyntöön RELEASECOMPLETE-viestin matkaviestimelle, kohta 14. Myös tämä viesti sisältää toiminne-informaatio-osan, jossa toiminteeseen liittyvänä parametrina on, esim. ProcessUnstructuredSS-Request. Tilanteesit) sa, jossa pyyntö ei sisällä riittävästi informaatiota pyynnön toteuttamiseksi, verkko pyytää matkaviestimeltä lisätietoja. Verkko lähettää tällöin matkaviestimelle RELEASE_COMPLETE-viestin sijasta FACILITY-viestin, kohta 13. Vasteena verkon pyyntöön matkaviestin lähettää FACILITY-viestin tarvittavine parametreineen takaisin. FACILITY-viestien lähetys edestakaisin matka-15 viestimen ja verkon välillä jatkuu niin kauan kunnes verkko on saanut riittävän määrän käsittelyssä tarvittavaa informaatiota. Verkko lopettaa Facility-proceduurin lähettämällä matkaviestimelle yllä kuvatulla tavalla RELEASE J)OMPLETE-viestin.

Keskukseen installoitu uusi ohjelmalohko 15, ns. B-tilaajan ilki-20 valtaisen kutsun käsittelijä, analysoi vastaanottamansa USSD-sanoman merkit ja tutkii ilkivaltaisen tapauksen parametrit. Parametrit sisältävät tyypillisesti useita parametripareja, esimerkiksi parin: Ll-tunniste ja USSD merkkijono parametri (1,2,..). Jatkossa B-tilaajan ilkivaltaisen kutsun käsittelijää ni-:: mitetään lyhyesti vain kutsun käsittelijäksi.

• 25 Kutsun käsittelijään on määritelty tiedot eri tapausten erottamisek- : ’ : si toisistaan. Nämä tiedot on lisäksi tallennettu koti- ja vierailijarekistereihin.

Tarvittaessa ohjelmalohko signaioi Ll-keskukseen loogisen ‘malicious call’ olion, joka sisältää tapaukseen liittyvän tapausparametrin Y. Tämä parametri

t > I

.···. voidaan liittää esimerkiksi tilaajanumeroon 234567 lisäparametriksi, jolloin 30 kaikki tähän numeroon liittyvät tapaukset ohjataan suoraan Ll-keskukseen.

Erityisesti julkisuuden henkilöihin saattaa kohdistua ilkivaltapuhe-luita useilta eri A-tilaajilta. Operaattori voi tällöin määritellä B-tilaajalle useita ’;·* eri häiritsijöihin liittyviä palvelukoodeja, esimerkiksi *189*N#. Merkkijonossa N on yhdelle tilaajalle annettava eri ilkivaltatapauksiin liittyvä kokonaisluku, 35 jolla eri tapaukset erotetaan toisistaan. Kun kyseessä on vain yksi ilkivalta- • * * soittaja, ei parametria N tarvita. Edellä esitettyjä palvelukoodeja, *188# ja « »· 6 109259 *189*N#, käytetään kotiverkossa. Kun matkaviestintilaaja liikkuu kotiverkon ulkopuolella, esimerkiksi ulkomailla, määritellään jäljityspalvelun aktivointiin erilainen koodi, jota tarkastellaan myöhemmin yksityiskohtaisemmin. Jäljitys-palvelu aktivoidaan edellä esitetyllä tavalla.

5 llkivaltapuhelun ohjauslohkon lisäparametriin Y sisällytetään pa rametri N, niissä tapauksissa, joissa USSD-sanomaa analysoitaessa havaitaan tilaajan palvelukoodin sisältävän arvon N. Lisäparametri Y ilmaisee ilki-valtatapauksen järjestysnumeron, jonka maksimiarvo on esimerkiksi 10.

Raportoitavat tapaukset määritellään ennalta kotirekisteriin HLR ja 10 vierailijarekisteriin VLR tilaajakohtaisesti. Tallennettavin tietoihin sisältyy mm. tilaajan palvelukoodi SS. Lisäksi rekistereihin konfiguroidaan viranomaisilta saatava raportointinumero sekä tieto raportoinnin kohteesta. Konfiguroinnin tekee operaattori kotirekisterin MMI rajapinnan kautta. Perusraportin tyyppi generoidaan matkaviestinkeskuksesta raportoitavalle järjestelmälle uutta 15 HLR/VLR MMI ohjausjoukkoa käyttäen tai vaihtoehtoisesti olemassa olevaa lakisääteisen tilaajatarkkailun Ll-keskuksen käyttämää jäljitysominaisuutta hyväksikäyttäen.

Kun kutsun käsittelijä on analysoinut vastaanottamansa USSD-sanoman, se signaloi aktivointitiedon tarkkailutapauksen keskuksessa ole-20 vaan ohjauslohkoon 16. Ohjauslohko tarkistaa sisältääkö sanoma lisäparametrin Y, jolloin tilaajatarkkailun aktivointipyyntö välitetään Ll-keskukseen. Vastaanotetun sanoman sisällön perusteella valitaan raporttityyppi. Tällöin raportin generoimiseksi on kaksi vaihtoehtoa: raportti generoidaan matka-:. : viestinkeskuksessa tai aktivointitieto ohjataan Ll-keskukseen, joka generoi • 25 raportin. Katkoviivoilla esitetty kohta 17 kuvaa erityistilannetta, jossa matka- : viestinkeskus raportoi Ll-keskukselle pyynnön monen osallistujan puhelun : ‘: (multiparty call) ns. konferenssipuhelun luomisesta. Ll-keskus nauhoittaa pu- 'helun. Edellä esitetyt toiminteet toteutetaan luonnollisesti siten, että A-tilaaja ·. ei ole niistä tietoinen. Raportti sisältää tarvittavat parametrit, esim. puhelun 30 parametrit.

I ... Erityistapauksissa Ll-raportointi käynnistetään etäistuntona viran- ;;; omaisten aloitteesta. Aiemmin esitetty koti- ja vierailijarekistereihin tehtävä S konfigurointi on mahdollista tehdä siis myös lakisääteiseen tilaajatarkkailu- : keskukseen automaattisesti silloin kun Ll-raportointi halutaan vasteena kut- 35 sutun osapuolen aktivoimaan palvelupyyntösignaaliin. Toteutusvaihtoehto riippuu llkivaltapuhelun luonteesta. Mikäli monen osallistujan puhelu on mää- 7 109259 ritelty asetettavaksi, se konfiguroidaan yhdeksi Ll-tapaukseksi koti- ja vierai-lijarekistereihin. Tässä käytetään hyväksi keskuksessa olemassa olevaa konferenssipuhelu toiminnetta, joka aktivoidaan keskuksessa sisäisesti, eroten näin tavanomaisesta konferenssipuhelun aktivoinnista.

5 Kohdat 11-16 kuvaavat yleisesti käytettäviä aktivointitapauksia.

Keksinnön toinen suoritusmuoto

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa tarkkailulogiikka installoidaan älyverkkoon.

10 Kuviossa 2 on esitetty kaavio, jossa esitetään matkaviestimen MS, matkaviestinkeskuksen MSC/VLR (ja/tai GMSC/HLR) ja älyverkon palvelun ohjauspisteen SCP (Service Control Point) välistä signalointia. Älyverkon palvelun ohjauspiste on tarvittavan ohjelmiston sisältävä digitaalinen keskus tai erillinen tietokone. Se sisältää palvelulogiikan, palvelunohjaustoiminnalli-15 suuden ja palvelutietokantatoiminnon. Tietokanta on usein palvelun ohjauspisteestä SCP erillinen yksikkö SDP (Service Data Point). Palvelun ohjauspiste SCP käsittelee tietokannan palveludataa oman palvelulogiikkaohjelman SLP (Service Logic Program) avulla ja ohjaa palvelun kytkentäpistettä SSP.

Palvelun kytkentäpisteen SSP ja palvelun ohjauspisteen SCP välinen signa-20 lointi käydään yhteiskanavamerkinantoverkon SS7 välityksellä INAP-proto-kollaa käyttäen.

Tarkastellaan seuraavassa yksinkertaisinta tapausta, toisin sanoen oletetaan, että B-tilaaja on kotiverkossa. Kuvion 2 kohdassa 21 A- ja B-·, '* tilaajan välinen yhteys on kytketty ja yhteys on aktiivinen. B-tilaaja aktivoi : ; 25 matkaviestimeltään jäljityspalvelun joko näppäilemällä (tai valitsemalla muis- ; ' tista) SS-koodin ja parametrin *189*N# ja painaa SEND-näppäintä, jolloin matkaviestin lähettää REGISTER-viestin verkkoon, kohta 22. Viesti sisältää · vastaavat parametrit kuin kuvan 1 kohta 12. Myös kohtien 23 ja 24 signaalit vastaavat kuvan 1 signaaleja 13 ja 14.

30 Kohdassa 25 matkaviestinkeskus MSC/VLR lähettää palvelun ohjauspisteelle sanoman, joka sisältää palveluavaimen. Palveluavaimen parametrina on ‘malicious call’. Tämän avulla määritellään se ohjelmalohko, 1 ‘ - jonka on määrä käsitellä kyseistä tapausta. Tarvittaessa palvelun ohjaus- 1 piste kysyy tapauksesta riippuen lisätietoja VLR:stä. Tällaisia tietoja voisivat 1 " 35 olla muun muassa Ll-tunniste, tietty tilakohtainen parametri, jne.

109259 g

Huomattavaa on, että sekä ensimmäisessä toteutusmuodossa että edellä esitetyssä esimerkissä käytettiin koodia, joka on määritelty käytettäväksi ainoastaan kotiverkossa. Jos matkaviestin on kotiverkon ulkopuolella, esimerkiksi ulkomailla, operaattori määrittelee B-tilaajalle erilaisen SS-5 koodin, esimerkiksi *144*N#. Tämä johtuu matkaviestimen kotiverkkoon HPLMN liittyvästä ominaisuudesta, jossa tilaaja liikkuessaan kotiverkon ulkopuolella, esim. ulkomailla ja halutessaan USSD.tä tukevaa palvelua, reititetään aina kotiverkkoon palvelun toteuttamiseksi. Tällaisessa tapauksessa jäljityspalvelu toteutetaan yhdyskeskuksessa (GMSC). USSD-koodi ohjataan 10 B-tilaajan kotiverkkoon edellyttäen, että kyseisen maan operaattori on tehnyt sopimuksen kotimaisen operaattorin kanssa. Tällöin ulkomaan matkaviestin-keskus MSC/VLR lähettää komentosanoman oman maansa yhdyskeskuksen kautta tilaajan kotimaan kotiverkon yhdyskeskukseen, joka saa kotirekisteristä tilaajaprofiilitiedot. Käytännössä yhdyskeskus toimii kuten tavanomainen 15 matkaviestinkeskus.

Kuviossa 3 havainnollistetaan kaavion avulla matkaviestimen MS, matkaviestinkeskuksen MSC/VLR ja GMSC/HLR ja älyverkon palvelun ohjauspisteen SCP välistä signalointia. Käytännössä kuvan kohdat 31-39 vastaavat kuvan 2 kohtia 21-29, kuitenkin siten, että kohdassa 35 kauttakulku-20 keskus GMSC/HLR lähettää palvelun ohjauspisteelle sanoman, joka sisältää palveluavaimen. Tarvittaessa palvelun ohjauspiste kysyy tapauksesta riippuen lisätietoja HLR:stä. Palvelun ohjauspisteeseen installoitu kutsun käsittelijä 36 pyytää HLR:ltä B-tilaajan profiilin, johon kutsun käsittelijän ilkivaltai-\: seen puhelutapahtumaan liittyvät parametrit on määritelty.

• 25 Tilaajan liikkuessa ulkomaan verkossa signalointia on luonnolli- : sesti enemmän kuin kotiverkon tapauksessa, koska tässä signalointia käy- ; dään niin ulkomaan kuin kotimaankin yhdyskeskuksen kanssa. Signalointi : perustuu tunnettuihin matkaviestinverkolle määritettyihin signalointiviesteihin, •. joten yksinkertaisuuden vuoksi niitä ei ole esitetty kuvassa.

30 Ilkivaltaisen puhelun alkuperän jäljittämiseksi voidaan siis käyttää ... useaa eri tyyppistä raportointia riippuen siitä, missä maassa kutsuva ja kut- [ suttu tilaaja ovat ja mikä on kyseisen maan lainsäädäntö. Eri tyyppiset ra- » * I portointitiedot tallennetaan kutsutun tilaajan kotirekisteriin, josta vierailijare- ! kisteri tarvittaessa saa nämä tiedot matkaviestinkeskukseen. Matkaviestin- i · » ! 35 keskuksen ilkivaltaisen puhelun ohjauslohko hyödyntää rekisteriin talletettuja 1 »ti tietoja raportin generoinnissa.

i · » tili» ! i 10 109259

Edellä määritelty yleisesti käytettävä ilkivaltapuhelun määritelmä ei ole yhtä laaja kuin lakisääteiset tilaajatarkkailu tapaukset. Kutsutun tilaajan jäljitysraportointi aktivoidaan ainoastaan silloin, kun kutsuttu tilaaja aktivoi raportoinnin matkaviestimeltään edellä kuvatulla tavalla. Raportointia ei siis 5 käynnistetä automaattisesti esimerkiksi sijainnin päivityksen yhteydessä kuten tavallisesti lakisääteisissä tilaajatarkkailu tapauksissa tehdään.

Esimerkki, jossa matkaviestin on kotiverkon ulkopuolella toimii luonnollisesti vastaavalla tavalla myös keksinnön ensimmäisessä toteutus-muodossa.

10 Edellä esitetyissä esimerkeissä B-tilaajan keskuksessa on lisäksi erityismäärittely puhelun päättymiselle, toisin sanoen onko a) puhelu katkaistu normaalisti tai b) puhelu on puhelutilassa. Huolimatta siitä onko A-tilaaja tai B-tilaaja katkaissut puhelun, molempien osapuolien keskukset voivat tarvittaessa jatkaa signalointia edelleen puhelutilassa. Operaattori katkai-15 see myöhemmin yhteyden käyttö- ja kunnossapitorajapinnalle antamallaan komennolla.

i

Esitetty signalointi on vain suuntaa antava. Erilaisia vaihtoehtoja on lukematon määrä, sillä palvelu voidaan räätälöidä operaattorikohtaisesti, kunkin maan lainsäädäntöä noudattaen. Raportoitavat piirteet riippuvat vi-20 ranomaisten hyväksynnästä ja luokitellaan “juridisiksi toiminnoiksi”. Kuten edellä esitettiin logiikka on installoitavissa operaattorin toiveen mukaan joko MSCieen tai !N:oon. Installointitapa määrää minkälaista signalointia ja väy-löitystä toteutuksessa käytetään.

: Joissakin tapauksissa on mahdollista määritellä joukko tilaajia, i 25 joille käytetään samaa koodia jäljityspalvelun aktivoimiseksi. Eräs tällainen ·*. . · tilaanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun mahdollisesti sama A-tilaaja soittaa : *: häirintäpuheluita useille eri B-tilaajille.

': PSTN-verkossa B-tilaaja voi aktivoida jäljityspalvelun samaan ta- •. paan kuin matkaviestinverkossa eli antamalla näppäimistöltä ns. pseudova- 30 lintakoodin *188*N#.

... Jäljityspalvelu voidaan aktivoida myös muunlaisilta liikkuvilta päätelaitteilta kuin matkaviestimestä. Aktivointi voidaan tehdä muullakin ta-voin kuin näppäilemällä, riippuen minkälainen päätelaite on kyseessä.

. Vaikka edellä olevissa esimerkeissä ilkivaltainen viesti on esitetty 35 lähinnä reaaliaikaisena puhelinkeskusteluna, voidaan keksinnön ratkaisua soveltaa myös esimerkiksi reaaliaikaisiin multimedialähetyksiin sekä teksti- ja

< ( I

i „ 109259 kuvaviesteihin ja tallennettuihin puhe-, teksti- ja multimedialähetyksiin. Tallennettujen viestien tapauksessa kutsuttu tilaaja aktivoi ilkivaltaisen viestin tarkkailuraportin generoinnin välittömästi havaittuaan viestin, vastaavalla tavalla kuin esimerkeissä on esitetty.

i

» 4 I

I *

' ] I

I · I * i * I i * I i » > ί I » 12 109259

Patenttivaatimukset 1. Menetelmä ilkivaltaisen kutsun jäljittämiseksi matkaviestinverkossa, tunnettu siitä, että 5 verkkoon järjestetään välineet ilkivaltaisen kutsun käsittelemiseksi, ja että välineissä - vastaanotetaan kutsutun tilaajan reaaliaikaisesti tilaajapäätelait-teeltaan lähettämä palvelupyyntö, - analysoidaan palvelupyyntö, 10 - aktivoidaan palvelupyynnön analyysiin perustuen jäljitys verkos sa ilkivaltaisen kutsujan identiteetin selvittämiseksi, - raportoidaan prosessin tulos.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kutsutun tilaajan päätelaitteelta annettava palvelupyyntö on operaattorin 15 määrittelemä palvelukoodi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kutsutulle tilaajalle määritetään ainakin yksi palvelukoodi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritetaan jäljityksen yhteydessä kutsuvan tilaajan numeroanalyysi.

20 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välineet ilkivaltaisen kutsun käsittelemiseksi sijoitetaan matkaviestinkes-kukseen.

: ’ ,: 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, •' ‘; että välineet ilkivaltaisen kutsun käsittelemiseksi sijoitetaan älyverkon palve- . ·. 25 lun ohjauspisteeseen.

, ·, 7. Matkaviestinjärjestelmä, johon kuuluu matkaviestinkeskus ja ::; useita tilaajapäätelaitteita, joiden väiiiie voidaan muodostetaan yhteys, ,;; tunnettu siitä, että keskus käsittää ' ·’ välineet ilkivaltaisen kutsun käsittelemiseksi, jotka välineet vas- 30 teenä kutsutun tilaajan päätelaitteeltaan aktivoimaan palvelupyyntöön > · * :: - suorittavat kutsuvan tilaajan jäljityksen kutsuvan tilaajan identi- : s,,: teetin selvittämiseksi, ja - muodostavat tarkkailuraportin.

‘,.! 8. Älyverkkoarkkitehtuurin käsittävä matkaviestinjärjestelmä, johon j 35 kuuluu matkaviestinkeskus, palvelun ohjauspiste ja useita tilaajapäätelaittei- ’· ta, joiden välille voidaan muodostaa yhteys,

Claims (6)

13 109259 tunnettu siitä, että verkon palvelun ohjauspiste käsittää välineet ilkivaltaisen kutsun käsittelemiseksi, jotka välineet vasteena kutsutun tilaajan päätelaitteeltaan aktivoimaan palvelupyyntöön - suorittavat kutsuvan tilaajan jäljityksen kutsuvan tilaajan identi-5 teetin selvittämiseksi - muodostavat tarkkailuraportin. t M M 14 109259