FI108931B - Menetelmä metallivahvisteisten letkujen, metalliputkien ja vastaavien leikkaamiseksi ja laite menetelmän käyttämiseksi - Google Patents

Description

^ 1 108931

Menetelmä metallivahvisteisten letkujen, metalliputkien ja vastaavien leikkaamiseksi ja laite menetelmän käyttämiseksi 5 Tekniikan ala Tämä keksintö koskee menetelmää sopivimmin metallivahvisteisten letkujen, metalliputkien tai vastaavien leikkaamiseksi sekä laitetta menetelmän käyttämiseksi.

10

Tekniikan taso

Esimerkiksi hydrauliletkujen leikkaaminen halutun pituisiksi letkuiksi suoritetaan nykyisin normaalisti koneella, jossa on tavanomaiset katkai-15 sulaipat, joiden avulla leikatusta letkusta irtautuvat partikkelit kerääntyvät leikkuupintojen viereisiin letkun päätyosiin. Leikatusta metalli-vahvisteesta peräisin olevilla metallikappaleilla on leikkuutapahtuman jälkeen korkea lämpötila, jolloin ne voivat tunkeutua ja "sulaa" letkun sisäpintaan. Leikatun letkunpätkän puhdistamiseksi leikkuutapahtuman 20 jälkeen käytetään ilmapuhallusta tai korkeapainepesua nesteellä, mitkä ovat aikaa ja kustannuksia vieviä toimenpiteitä, jotka eivät täysin takaa leikatun letkunpätkän täydellistä puhdistumista. Tämä koskee erityisesti metallikappaleita, jotka ovat uponneet kokonaan tai osittain letkun sisäpintaan ja jotka myöhemmin letkua käytettäessä voivat irtautua ja 25 kulkeutua ympäröivän hydrauliväliaineen mukana mäntäsylintereihin, • » pumppuihin, venttiileihin ja muihin hydraulijärjestelmän osiin, jolloin ne M. aiheuttavat kulumisen vaikutuksesta tarpeetonta vahinkoa. Lisäksi korkeapainepesuun tarvittavat laitteet ovat kalliita, minkä vuoksi hydrauliletkun leikkaamista ei normaalisti voi suorittaa itse käyttäjä.

\// 30 • * · ' Keksinnön yhteenveto i '· Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä sopivimmin me- ··.: '· tallivahvisteisten letkujen, metalliputkien tai vastaavien leikkaamiseksi 35 siten, että vältetään edellä mainitut haitat. Keksinnön mukainen mene-telmä ja laite poistavat oleellisesti kokonaan riskin, että ei-toivottuja kappaleita tunkeutuisi leikkauskohtaan muodostuviin päätyosiin, ja

* * I

suojaavat varastoitua leikattua osaa ulkopuolisten partikkeleiden tun-

Iti·* 108931 2 keutumiselta letkuun myöhemmän varastointijakson aikana. Lisäksi keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen ansiosta aiemmin käytettyjä puhtaaksipuhallus- ja pesutoimenpiteitä ei enää tarvita, jolloin käyttäjälle tarjoutuu mahdollisuus itse suorittaa letkun leikkaaminen 5 halutunpituisiin osiin.

Keksinnönmukaisessa menetelmässä sopivimmin metallivahvisteisten letkujen tai vastaavien leikkaamiseksi leikkaamistoimenpide suoritetaan tavanomaiseen tapaan käyttämällä leikkaavaa työkalua, kuten moottori-10 käyttöistä katkaisulaippaa tai vastaavaa, jolloin keksinnönmukaiselle menetelmälle on oleellisesti tunnusomaista se, että ensimmäisessä vaiheessa sijoitetaan väline leikattavan elementin sisään keskelle kohtaa, josta leikkaaminen on tarkoitettu suoritettavaksi, että mainittu väline on järjestetty joutumaan välittömään kosketukseen elementin sisäpinnan 15 kanssa ainakin kahdessa toisistaan erillisessä kohdassa leikkaus-kohdan kummallakin puolella, että tämän jälkeen suoritetaan leikkaaminen elementin sekä sisällä olevan välineen läpi, ja että viimeisessä vaiheessa sisällä olevan välineen toisistaan erotetut osat poistetaan elementistä leikkaustoimenpiteen muodostamien päätyosien suuntaan.

20

Laitteelle tämän keksinnön mukaisen menetelmän käyttämiseksi on pääasiassa tunnusomaista se, että väline, joka sijoitetaan kohtaan, jossa leikkaaminen on tarkoitettu suoritettavaksi, sisältää keskirungon, : ‘ jonka ulkohalkaisija on sama tai pienempi kuin leikattavan elementin si- 25 sähalkaisija, jolloin sen kummallakin puolella on ryhmä, joka käsittää ·· yhden tai useita kimmoisan joustavasti taipuvia pyöreitä laippoja, joiden halkaisija on sama tai jonkin verran suurempi kuin mainittu sisä-• ’*· halkaisija, jolloin välineen ainakin yhteen päätyyn on järjestetty sopi- :'i‘: vimmin keskeisesti sijoitettu elin välineen ohjaamiseksi tai kiinnittämi- 30 seksi laitteeseen, joka työntö- tai vetovaikutuksen avulla on tarkoitettu : ·. sijoittamaan väline keskelle kohtaa, josta elementti on tarkoitettu leikat- tavaksi.

; ' · · Piirustusten Ivhvt kuvaus 35

Kuva 1 on pitkittäisleikkauskuvanto keksinnönmukaisen laitteen ’···. eräästä suoritusmuodosta, joka on sijoitettu leikattavan metallivahvisteisen hydrauliletkun sisään, 3 1 08931 kuva 2 on poikkileikkauskuvanto kuvan 1 kohdasta II—II, kuva 3 on sivukuvanto kuvan 1 mukaisesta laitteesta, 5 kuva 4 esittää kuvien 1—3 mukaisen suoritusmuodon suhteen muunnettua suoritusmuotoa, kuva 5 esittää sivukuvantona esimerkkiä laitteesta, joka on tarkoi-10 tettu helpottamaan kuvien 1—3 mukaisen laitteen työntä mistä kuvan 1 mukaiseen kohtaan, kuvat 6A ja 6B esittävät, kuinka kuvan 5 mukaista pidätinlaitetta voidaan muuntaa toimimaan kuvan 6A mukaisena pidätin-15 laitteena, kun keksinnönmukainen laite työnnetään letkun- muotoiseen osaan, ja kuinka kuvan 6B mukainen pidätin-laite helpottaa oikean leikkauskohdan kohdistamista, kuva 7 esittää pitkittäisleikkauskuvantona erästä tämän keksinnön 20 suoritusmuotoa, kuva 8 esittää sivukuvantona kuvan 7 mukaista suoritusmuotoa, jossa on esimerkkinä esitetty, kuinka lankamainen elin voi- » »· ! daan kiinnittää, ja :·ϊ( 25 • · · _ kuva 9 esittää pitkittäisleikkauskuvantona vielä erästä keksinnön- :.’*i mukaisen laitteen muunneltua suoritusmuotoa.

• t I t ·

Menetelmä keksinnön toteuttamiseksi 30 ; . _ Aluksi kuvataan tämän keksinnön mukaista menetelmää, joka perustuu siihen, että väline, jota merkitään kokonaisena yksikkönä viitenumerolla 1, työnnetään leikattavaan letkunmuotoiseen elimeen 2. Väline 1 on : ’·· järjestetty joutumaan välittömään kosketukseen letkunmuotoisen eli- 35 men 2, ainakin sen päätyosien, sisäpinnan kanssa ja sijoittumaan kes-kiosaltaan tarkoitettuun leikkauskohtaan. Letkunmuotoinen elin 2 leikataan tämän jälkeen tavanomaiseen tapaan käyttämällä katkaisulaippaa tai vastaavaa, jolloin myös letkunmuotoisen elimen 2 sisään työnnetty 4 108931 väline 1 leikkautuu kahtia. Tämän jälkeen poistetaan välineen 1 se osa, joka on haluttuun pituuteen leikatun osan sisällä, kun taas letkunmuo-toisessa elimessä 2 jäljellä oleva osa voi jäädä paikalleen suojaksi likaa vastaan, kunnes suoritetaan uusi leikkuutoimenpide.

5

Kuvassa 1 on esitetty esimerkki mainitun välineen muotoilusta. Se käsittää keskirungon 3, jossa on aaltomainen ulkopinta, joka muodostuu vierekkäin järjestetyistä kuperista pinnoista. Keskirungon 3 ulkohalkaisi-ja on yhtäsuuri tai sopivimmin jonkin verran pienempi kuin leikattavaksi 10 tarkoitetun letkunmuotoisen elimen 2 sisähalkaisija. Keskirungon 3 kummallekin puolelle on järjestetty ryhmät 4, 4' ulkonevia pyöreitä laippoja. Esitetyssä suoritusmuodossa kukin ryhmä 4, 4' käsittää neljä laippaa, mutta lukumäärä voidaan kummassakin ryhmässä 4, 4' valita yhdestä ainoasta laipasta haluttuun lukumäärään, jolloin kummassakin 15 ryhmässä 4, 4' on suositeltavaa olla enemmän kuin yksi laippa. Edelleen pyöreiden laippojen ulkohalkaisija on oleellisesti yhtäsuuri tai sopivimmin jonkin verran suurempi kuin letkunmuotoisen elimen 2 sisähalkaisija.

20 Kuvissa 1—3 esitetyssä suoritusmuodossa välineen 1 ulommat pääty-osat on järjestetty ulospäin avoimiksi ja oleellisesti suppilonmuotoisiksi elimiksi 5, 5', joiden ulkohalkaisija on pienempi kuin letkunmuotoisen elimen 2 sisähalkaisija. Lisäksi keskirungossa 3 on kaksi toistensa suhteen vastakkaisille puolille sijoitettua uramaista rakennetta 6, 6', joi-25 hin on järjestetty osat, joiden syvyys on suurempi uramaisten rakentei- • * ; den 6, 6' loppupään puolella.

Tämän keksinnön mukaisen laitteen edellä lyhyesti kuvattua suoritus-' muotoa voidaan käyttää pitkänomaisen tankomaisen elimen 7 yhtey- 30 dessä (kuva 5), johon on järjestetty liukuvaksi pidätinelin 8, joka on lu- !·' ’ kittavissa tankomaisen elimen 7 suhteen haluttuun suhteelliseen ase maan lukitusruuvilla 9. Kuten kuvassa on esitetty, tankomaiseen eli-i '·· meen 7 on sen päätyyn edullisesti järjestetty kahva tai tartuntaelin 10.

V '· Kuvan 5 mukaisessa suoritusmuodossa pidätinelimessä 8 on edullisesti 35 sivusuuntainen ulottuvuus (tankomaisen elimen 7 pituussuunnassa), ‘ , joka vastaa oleellisesti puolta suppilomaisten elimien 5, 5' pohjapintojen välisistä etäisyyksistä.

» · 108931 5

Leikkaamistoimenpidettä suoritettaessa pidätinelintä 8 liputetaan tan-komaista elintä 7 pitkin kohtaan, jossa etäisyys pidätinelimen 8 siitä sivupinnasta, joka on lähimpänä tankomaisen elimen 7 vapaata päätä (kahvan tai tartuntaelimen 10 vastakkaisella puolella) vastaa haluttua 5 letkumaisen elimen 2 leikkuupituutta vähennettynä puolella suppilomaisten elimien 5, 5' pohjapintojen välisestä etäisyydestä. Edellyttäen, että edellä kuvattu pidätinelin on järjestetty leveydeltään vastaamaan puolta tästä etäisyydestä, valittu etäisyys vastaa tällöin etäisyyttä mainitusta vapaasta päästä pidätinelimen 8 reunaan, joka on lähimpänä 10 kahvaa tai tartuntaelintä 10, ja tämän seurauksena tankomaiseen elimeen 7 voidaan järjestää mitta-asteikko, jota voidaan lukea kohdistamisen helpottamiseksi (ei esitetty). Pidätinelin 8 lukitaan tämän jälkeen kohdalleen tankomaisen elimen 7 suhteen lukitusruuvilla 9.

15 Tämän jälkeen väline 1 työnnetään letkumaisen elimen 2 avoimeen päähän, minkä jälkeen se tankomaisen elimen 7 avulla liputetaan kohtaan, jossa pidätinelin 8 koskettaa letkumaisen elimen 2 päätyä. Väline 1, joka on sopivimmin valmistettu synteettisestä muovimateriaalista, joka on ominaisuuksiltaan joustava ja kimmoisasti kokoonpuristuva, 20 joutuu välittömään kosketukseen letkumaisen elimen 2 sisäpinnan kanssa ryhmien 4, 4’ laippojen ulompien osien avulla, jotka sopivimmin I jonkin verran taipuvat sisääntyöntämisen aikana, ja näin ollen kimmoi sasti koskettavat mainittua sisäpintaa. Tällöin ryhmien 4, 4' pyöreät lai-pat toimivat tiivistyseliminä, jotka ovat kosketuksissa letkumaisen eli-• ; 25 men 2 sisäpinnan kanssa, jolloin ryhmät 4, 4' rajoittavat kohdan, josta leikkaaminen suoritetaan (tarkoitettu leikkauskohta vastaa linjaa II—Il kuvassa 1). Kitkavastuksen vähentämiseksi sisääntyöntämisen aikana : '·· keskirunkoon 3 voi kuvieni—3 mukaisesti olla järjestetty vierekkäin iT: sijoitettujen kuperien pintojen muodostama pinta, mutta on ilmeistä, että 30 voidaan valita myös muita kontaktialaa rajoittavia pintoja, esimerkiksi aaltomainen pinta, samoin kuin halkaisija, joka on lähellä mutta ei suu-'··,·. rempi kuin letkumaisen elimen 2 sisähalkaisija.

’·· Kun väline 1 on työnnetty haluttuun kohtaan letkumaisen elimen 2 si- ”j 35 sään, käytetään edullisesti tankomaista elintä 7 määrittämään ulkopuo-lelta kohta, josta leikkaaminen suoritetaan. Kuvan 5 yhteydessä esitetty tankomainen elin 7 sijoitetaan letkumaisen elimen 2 ulkopuolelle siten, etä pidätinelimen 8 pinta on kahvan tai tartuntaelimen 10 puolella Iin- 6 108931 jassa letkumaisen elimen päätypinnan kanssa, jolloin tankomaisen elimen 7 vapaa pää osoittaa leikkauskohdan. Kun kohdistuspiste on merkitty, suoritetaan leikkaaminen tavanomaiseen tapaan katkaisu-laipan tai vastaavan avulla.

5

Leikkaamistapahtuman aikana letkunomaisen elimen 2 suuntaan ja sen sisään irronneet kappaleet pysähtyvät keskirunkoon 3 ja sivusuunnassa ryhmien 4, 4' kiekkomaisiin laippoihin. Keskirunko 3 leikataan poikki (kuvan 1 leikkausviivan II—Il kohdalta), kun letkunmuotoinen elin 2 lei-10 kataan, ja leikkaustoimenpiteen suorittamisen jälkeen välineen 1 puo-I likkaat jäävät letkumaisen elimen 2 kumpaankin päähän. Tässä vai heessa mitatun ja irti leikatun osan päästä poistetaan siihen jäänyt välineen 1 puolikas. Tämä voidaan tehdä käyttämällä pinsettimäisesti toi- i mivaa työkalua, jonka vapaan pään osia on taivutettu toisiaan kohti.

15 Nämä vapaan pään osat työnnetään nyt avoimiin uramaisiin rakenteisiin 6, 6' ja puristetaan tämän jälkeen yhteen, jolloin toisiaan kohti suuntautuvat päät kiinnittyvät uran syvempiin päihin. Työkalun avulla voidaan tämän jälkeen vetää ulos jäljellä oleva osa välineestä 1, siihen liittyvä ryhmä 4 tai 4' kiekonmuotoisia laippoja, jolloin samalla poiste-20 taan letkumaisen elimen 2 päässä olevat partikkelit pyyhkäisemällä letkumaisen elimen 2 sisäpintaa. Näin ollen väline 1 on estänyt tällaisten partikkelien tunkeutumisen letkumaiseen elimeen 2 laipparyh-mien 4, 4' ohi leikkaamistapahtuman aikana ja myös suorittanut puhdistustoimenpiteen poistotoimenpiteen aikana. Se osa välineestä 1, jo-25 ka on jäänyt letkumaisen elimen 2 toiseen osaan, voidaan jättää . . . edullisesti paikalleen uuden letkuosuuden leikkaamiseen saakka, ja se toimii tällöin tiivisteenä estäen lian ja muiden epäpuhtauksien pääsyn /; letkuun varastoinnin aikana, kunnes letkuosuudesta leikataan irti uusi ; ’ osuus.

1 30

Mainittakoon myös, että kuvien 1—3 mukaisessa suoritusmuodossa on esitetty suppilomainen osa 5, 5' kummassakin päässä, vaikka se on vain tarkoitettu toimimaan tankomaisen elimen 7 vapaan pään ohjaus-elimenä. Toinen suppilomaisista osista 5, 5' voidaan luonnollisesti jät-35 tää pois, koska sitä osaa, joka työnnetään ensimmäiseksi letkunmuotoi-seen elimeen 2, ei itse asiassa käytetä. Esitetty suoritusmuoto on kuitenkin suunniteltu täysin symmetriseksi, mikä merkitsee sitä, että kumpi 7 108931 tahansa pääty voidaan työntää ensimmäisenä päätynä letkunmuotoi-seen elimeen 2.

Kuvassa 4 on esitetty muunneltu suoritusmuoto, jossa keskirunkoon 3 5 ei ole järjestetty mitään välineitä kontaktialan rajoittamiseksi vähentämään kitkavastusta letkumaisen elimen 2 sisäpinnan suhteen. Tässä suoritusmuodossa on edellytyksenä, että keskirungon 3 halkaisija on pienempi kuin kyseisen letkumaisen elimen 2 sisähalkaisija. Lisäksi edellä kuvattuja suppilomaisia elimiä 5, 5' ei ole, vaan ne on korvattu 10 keskelle sijoitetuilla, kierteillä varustetuilla läpi menemättömillä rei'illä 11, 1T. Näiden reikien pituus on sopivimmin rajoitettu siten, että ne eivät ole yhteydessä välineen 1 leikattuun pintaan leikkaustoimenpiteen suorittamisen jälkeen, koska muutoin partikkeleita tai muita epäpuhtauksia voisi päästä välineen 1 ohi letkumaiseen elimeen 2. Nämä 15 kierteitetyt reiät 11, 1T mahdollistavat vaihtoehtoisia tapoja kiinnittää laite, jota käytetään välineen 1 sijoittamiseksi haluttuun leikkauskohtaan letkumaisessa elimessä 2. Voidaan käyttää esimerkiksi pitkänomaista tankomaista elintä 7, jonka vapaaseen päähän on järjestetty ulkopuolinen ruuvikierre, joka voidaan kiinnittää välineeseen 1. Vaihto-20 ehtoisesti tällaista reikää 11, 11' voidaan käyttää ohjauselimen kiinnittämiseen, jonka vapaata päätä vasten edellä kuvattu tankomainen elin 7 voidaan painaa. Tässä tapauksessa kiinnitetty ohjauselin voidaan poistaa toimenpiteen suorittamisen jälkeen ja käyttää useita kertoja uudelleen.

• : 25

Edelleen yllä kuvattuja reikiä 11, 11' voidaan käyttää kierteitetyn elimen kiinnittämiseen, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi vaijeriin, pitkien let-. : kunpituuksien leikkaamisen helpottamiseksi. Tällainen vaijeri voidaan viedä sellaisen letku- tai putkimaisen elimen 2 läpi, josta on leikattava 30 tietty pituus, ja kun se on kiinnitetty keksinnönmukaiseen välineeseen, t * sitä voidaan käyttää vetämään välinettä haluttuun kohtaan. Leikattavan pituuden mittaaminen voidaan suorittaa mittaamalla vastaava pituus ulos syötetystä vaijerista siitä kohdasta alkaen, jossa keksinnönmukai-sen välineen 1 keskiosa sijaitsee päätyosassa, josta sisäänsyöttö on 35 suoritettu. Näin voidaan leikata hyvin pitkiä letkunpituuksia, jolloin tankomainen elin 7 soveltuisi huonommin työntövälineeksi. Välineen 1 se osa, joka jää letkumaisen elimen 2 sisään leikkaustoimenpiteen jälkeen 8 108921 ja joka on kiinnitetty vaijeriin, voidaan vetää ulos edellä kuvatun tyyppisellä työkalulla, minkä jälkeen vaijeri voidaan poistaa.

Kuvan 4 mukaisessa suoritusmuodossa väline on esitetty symmetri-5 senä eli siten, että kummastakin päätypinnasta' ulottuu kierteitetty reikä 11, 11, mutta useimmissa sovelluksissa tarvitaan normaalisti vain yksi tällainen reikä 11,11'.

On ilmeistä, että voidaan käyttää myös muuntyyppisiä kiinnityselimiä tai 10 ohjauselimiä kuin suppilomaisia elimiä 5, 5' tai kierteitettyjä reikiä 11, 11', esimerkiksi silmukanmuotoisia elimiä, jotka on yhdistetty tai integroitu keksinnönmukaiseen välineeseen 1.

Kuvissa 6A ja 6B on esitetty kuvan 5 yhteydessä kuvatun pidätin-15 elimen 8 muunnosvaihtoehto leikkauskohdan mittauksen yksinkertaistamiseksi, kun keksinnönmukainen väline 1 on sijoitettu kohdalleen. Muunnetussa suoritusmuodossa pidätinelin 8 on järjestetty oleellisesti L-muotoiseksi, jolloin kantaosaa käytetään rajoitinelimenä letkumaisen elimen päätyosaa vasten (kuva 6A), kun väline 1 työnnetään letkun si-20 sään. Kun tämä toimenpide on suoritettu, pitkänomainen tankomainen elin 7 sijoitetaan letkumaisen elimen 2 ulkopuolelle siten, että pidätin-elimen 8 kantaosasta ulkoneva osa toimii rajoitinelimenä letkumaisen elimen 2 päätypintaa vasten. Pidätinelimen kahden rajoitinpinnan välinen etäisyys on valittu siten, että se on sama kuin tankomaisen eli-25 men 7 ja välineen 1 kosketuskohdan etäisyys välineen 1 keskikohdas-.·; ; ta, jolloin mitattaessa kuvan 6B mukaisesti tankomaisen elimen 7 päätyosa sijoittuu kohtaan, josta leikkaaminen tulee suorittaa. Tällä pi-dätinelimen 8 suoritusmuodolla voidaan leikkauskohta kohdistaa no- » » · peammin ja varmemmin kuin kuvan 5 pidätinelimen yhteydessä esite-\30 tyllä tavalla.

t ; :

On myös korostettava, että tämän keksinnön mukaista välinettä 1 voi-: ’·· daan luonnollisesti muunnella monin tavoin samalla säilyttäen keksin- *· nöllisen ajatuksen ominaispiirteet. Esimerkiksi kuvissa esitettyjä ja 35 toistensa suhteen vastakkaisia uranmuotoisia elimiä 6, 6' voidaan jär-jestää lukumäärältään vaihtelevasti, esimerkiksi useampia, ja sopi-vimmin tasakulmavälein toisistaan erotettuina. Vaihtoehtoisesti voidaan i i · :ltl: keskirungon 3 sisään valaa sisäkierteellä varustettu putkimainen osa, » I I » » 9 )08931 jonka pituus on sopivimmin vähemmän kuin keskiosan 3 pituus, mikä helpottaa poistotyökalun ulkokierteellä varustetun osan kiinnittämistä leikkaamistoimenpiteen jälkeen. Kuten edellä on mainittu, kunkin ryhmän 4, 4' laipanmuotoisten osien lukumäärää voidaan myös vaihdella, 5 periaatteessa yhdestä ainoasta laippamaisesta osasta haluttuun suurempaan lukumäärään kutakin ryhmää 4, 4' kohti. Suurempi laippa-maisten osien lukumäärä luonnollisesti merkitsee suurempaa varmuutta partikkeleiden tunkeutumista tai sisälle jäämistä vastaan, mutta samalla keksinnönmukaisen välineen työntämiseen tai kohdistamiseen 10 tarvittava voima on suurempi, ja myös sen poistamiseen tarvittava voima leikkaustoimenpiteen jälkeen.

Kuvassa 7 on esitetty yksi esimerkki keksinnönmukaisen välineen muotoilusta. Tämä muunneltu suoritusmuoto käsittää keskirungon 12, 15 joka on valmistettu joustavasti kokoonpuristuvasta materiaalista, esimerkiksi vaahtokumista tai solumuovista. Keskirungon 12 ulkohalkaisija on oleellisesti sama tai sopivimmin jonkin verran suurempi kuin leikattavan letku- tai putkimaisen elimen sisähalkaisija. Keskirunko 12 sijaitsee pitkänomaisen tukirungon 3 päällä ja rajoittuu kummassakin pääs-20 sä pitkänomaisesta tukirungosta 3 ulkonevaan kiekkomaiseen elimeen 13, 13', jonka jälkeen mainitun tukirungon 3 kummankin pään suuntaan seuraa ryhmä 4, 4' ulospäin suuntautuneita pyöreitä laippoja. Esitetyssä suoritusmuodossa kumpikin ryhmä 4, 4' käsittää neljä laippaa, mutta laippojen lukumäärä kummassakin ryhmässä 4, 4' voidaan .·,· 25 valita aina yhdestä ainoasta haluttuun suurempaan määrään, missä ta- pauksessa suositellaan useampaa kuin yhtä laippaa kumpaankin ryhmään 4, 4'. Lisäksi pyöreiden laippojen 4, 4' ulkohalkaisija on järjestetty /. oleellisesti yhtäsuureksi tai sopivimmin jonkin verran suuremmaksi kuin ' letku- tai putkimaisen elimen sisähalkaisija. Aiemmin mainituissa kiek- t * # 30 komaisissa elimissä 13, 13', jotka toimivat eliminä keskirungon 12 sijoit-' tamiseksi ja pitämiseksi paikallaan, ulkohalkaisija on pienempi kuin laippojen 4,4' halkaisija.

Kuvien 7—8 mukaisessa suoritusmuodossa tukirungon 3 ulompiin päi-35 hin on järjestetty ulospäin ulkoneva laippa 14, 14', jonka tarkoituksena '..., on toimia kiinnityselimenä, kun laite viedään letku- tai putkimaiseen eli meen. On huomattava, että vaikka tällainen laippa 14, 14' on esitetty kummankin päädyn yhteydessä, vain toista käytetään, eli laite voidaan I » 10 108931 muotoilla myös siten, että siinä on sopivasti muotoiltu kiinnityselin vain toisessa päässä. Lisäksi kiinnityselin voidaan muotoilla usealla eri tavalla, esim. keskeisesti sijaitsevaksi reiäksi, joka alkaa pitkänomaisen tukirungon ainakin toisesta päätypinnasta ja on kierteitetty tai ei-kiertei-5 tetty, kiinnitettäväksi ruuvimaiseen elimeen, jossa on esimerkiksi silmukkamainen ulko-osa.

Kuvassa 8 on esitetty, kuinka kiinnityselimenä toimivaan laippaan 14 voidaan järjestää yksi tai useampi säteittäinen läpivientiaukko 15, jonka 10 tarkoituksena on helpottaa kiinnittämistä lankamaiseen elimeen 16, mitä toimenpidettä selostetaan jäljempänä.

Kuvien 7 ja 8 mukaisessa suoritusmuodossa kohdistaminen haluttuun leikkauskohtaan voidaan luonnollisesti suorittaa työntävän tankomaisen 15 elimen avulla, esimerkiksi kuten edellä on kuvattu. Tällainen kohdistustapa voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, erityisesti silloin, kun olisi leikattava pitkiä letku- tai putkiosuuksia, sillä laitteen työntämisessä haluttuun leikkauskohtaan syntyisi vaikeuksia.

20 Keksinnönmukaisen menetelmän erään muunnelman mukaan lanka-mainen elin 16 kiinnitetään laitteen päätyosan yhteyteen, esimerkiksi kuvan 8 mukaisesti. Tämä päätyosa toimii viimeisenä päätyosana si-säänvientitoimenpiteen aikana, t.s. kuvassa 8 sisäänvientisuunta on piirustuksessa vasemmalle. Laite työnnetään käsin sisään leikattavan 25 letku- tai putkimaisen elimen 16 toiseen päähän, ja lankamaisen eli-; men 16 vapaa pituus mitataan leikattavaksi pituudeksi, vähennettynä

» I

kiinnityskohdan etäisyydellä laitteen keskiosasta (suunnilleen puolet ’ Λ laitteen pituudesta). Lankamaisen elimen 16 päätekohtaan on kiinnitetty . , * pidätinelin, esimerkiksi levynmuotoinen elin, jossa on reikä lankamaista 30 elintä 16 varten, ja lukitusruuvi, joka sijoittuu sopivimmin kohtisuoraan mainittua reikää vasten, jolloin lankamainen elin 16 voidaan lukita haluttuun kohtaan. Mainittu lankamainen elin 16 voi muodostua esimerkiksi nailonsiimasta, jollaista käytetään urheilukalastuksessa.

-. 35 Kun edellä kuvatut vaiheet on suoritettu, paineilmalähteeseen kiinnitetty • ·, kumiholkki tai vastaava kiinnitetään letku- tai putkimaisen elimen pää tyyn, johon laite on alun perin viety sisään. Paineilman pneumaattisen paineen ansiosta laite liikkuu nopeasti leikattavan letku- tai putkimaisen 11 108951 elimen sisällä, kunnes saavutetaan kohta, jossa lankamaisen elimen 16 vapaassa päätyosassa oleva pidätinelin koskettaa letku- tai putkimaisen elimen päätyä, ja pidätinelin rajoittaa ja estää liukumisliikkeen eteenpäin. On ilmeistä, että pidätinelin ja edellä mainittu tiivistyskumi-5 holkki tai vastaava voidaan muodostaa edullisesti yhdeksi kokonaisuudeksi, mikä yksinkertaistaa ja nopeuttaa käsittelyä.

Kun keksinnönmukainen laite on sijoitettu leikkauskohtaan, suoritetaan leikkaamistoimenpide tavanomaiseen tapaan, esimerkiksi moottorikäyt-10 töisellä katkaisulaipalla.

Leikkaamistoimenpiteen aikana joustava keskirunko 12 pysäyttää erittäin hyvin leikkaamistoimenpiteen aikana irronneet partikkelit. Näillä on usein korkea lämpötila, ja ne tunkeutuvat mainittuun runkoon 12. On 15 luonnollisesti myös edullista, että runko 12 toimii myös tiivistyselimenä haluttuun leikkauskohtaan tapahtuvan pneumaattisen liikkeen aikana. Leikkaamistoimenpiteen suorittamisen jälkeen keskirungon 12 se osa, joka jää käytettävän leikatun osan päätyyn, poistetaan, ja sen tuki-laippaan, 13 tai 13', voidaan helposti tarttua puristustyökalulla tai vas-20 taavalla, jolloin myös keskitukirunko 3 voidaan vetää ulos.

Edellä kuvattu pneumaattinen liike voidaan luonnollisesti myös saada aikaan kiinnittämällä imulähde leikattavan välineen siihen päätyyn, joka on vastakkainen suhteessa päätyyn, johon keksinnönmukainen laite 25 työnnetään. Pneumaattista liikettä voidaan luonnollisesti käyttää myös ':': suoritusmuodoissa, jotka on esitetty kuvien 1—4 yhteydessä.

I * , , : Laitteen puolikas, joka on jäänyt sen letku- tai putkimaisen elimen pää- , ' hän, jota ei käytetä ja josta on leikattu, voi edullisesti jäädä paikalleen * · .... 30 suojus-ja tiivisteosaksi varastoinnin ajaksi.

Edelleen voidaan saada aikaan parannettu vaikutus partikkelien keräämiseksi päällystämällä laite rasvakerroksella ennen sen viemistä letku- tai putkimaisen elimen sisään.

*·.. 35 \ Kuvassa 9 on esitetty suoritusmuoto, joka on oleellisesti samanlainen kuin on esitetty kuvien 1 ja 2 yhteydessä, eli siinä on keskiosa 12 inte-groitu tukirunkoon 3. Lisäksi esitetään, että laitteen ympärille on sijoi- » | · » · » » 12 108931 tettu joustava putkimainen sukka 17, joka on kudottua harsokangasta (putkimaista harsonauhaa) tai vastaavaa materiaalia. Tätä muunnosta voidaan luonnollisesti soveltaa myös kuvien 1 ja 2 suoritusmuotoihin.

Tällöin saavutetaan parempi vaikutus partikkelien keräämiseksi. Rasva-5 kerroksella päällystäminen voidaan luonnollisesti suorittaa myös kuvan 9 suoritusmuodolle, vaihtoehtoisesti sukan 17 sisä- tai ulkopuolelle, tai sekä sisä- että ulkopuolelle.

Vaikka piirustuksissa ei ole sitä esitetty, laite voi muodostua kahdesta 10 yhteenliitetystä osasta, mikä yksinkertaistaa sen valmistusta. On useita mahdollisia tapoja liittää tällaiset osat toisiinsa, esimerkiksi kierreliitok-sella, tappikiinnityksellä, bajonettiliitännällä tai liimalla yhdistämällä. Periaatteessa liitos voi käsittää tappimaisen elimen, joka on yhteistoiminnassa toisessa osassa olevan reiän kanssa, jolloin tappimainen 15 elin on järjestetty sopimaan reikään puristusliitoksella. Ottaen huomioon, että alan asiantuntijalle on ilmeistä, että voidaan käyttää useita tunnettuja ratkaisuja, mukaanlukien myös jakamisen useampiin kuin kahteen yhteenliitettävään osaan (esimerkiksi keskelle sijoitettavaan putkimaiseen elimeen, jota vasten kaksi ulompaa osaa voidaan sijoittaa 20 ja kiinnittää), ei liene tarpeen selostaa tarkemmin, kuinka tällainen jakaminen voidaan suorittaa. On ilmeistä, että jakaminen ainakin kahteen osaan yksinkertaistaa keskeisesti sijoittuvan joustavan kokoonpuristuvan rungon 12 asennusta.

I 25 Keksinnön mukainen menetelmä, ja kuvatut muunnosvaihtoehdot, joi-: den tarkoituksena on parantaa laitteen soveltamista (pneumaattinen sovellus), samoin kuin vaikutus partikkelien keräämiseksi (joustava kokoonpuristuva keskiosa, ympäröivä putkimainen sukka harsonauhasta • * tai vastaavasta, ja rasvakerroksella päällystäminen), voidaan luonnolli-30 sesti toteuttaa kuvissa 1—4 esitettyjen suoritusmuotojen yhteydessä.

* ·

Mitä tulee kuvissa 7 ja 8 esitettyyn suoritusmuotoon, se tarjoaa myös yksinkertaisemman kiinnityselimen poistettaessa laitteen puolikkaat leikkaamistoimenpiteen suorittamisen jälkeen verrattuna edellä kuvat-'} * tuihin suoritusmuotoesimerkkeihin.

35 »t Näin ollen keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta menetelmän i » käyttämiseksi ei voida mitenkään katsoa rajoittuvaksi edellä esitettyyn t I ' ja selostettuun, ja sitä voidaan tällöin edelleen muunnella useilla eri ta- » f * 13 108931 voilla keksinnöllisen ajatuksen ja seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Esimerkkinä lisämuunnoksesta voidaan mainita mahdollisuus edeltä-5 vänä toimenpiteenä tai keksinnönmukaisen laitteen työntämisen yhteydessä suorittaa leikattavan elementin sisäpinnan puhdistus. Viemällä elementtiin harjanmuotoinen ja/tai joustavasti kokoonpuristuva pyyhkäi-syelin ennen keksinnönmukaista laitetta voidaan poistaa leikattavassa elementissä olevat pienet partikkelit. Tällainen harjanmuotoinen ja/tai 10 joustavasti kokoonpuristuva pyyhkäisyelin voidaan vaihtoehtoisesti viedä elementtiin erillisen esitoimenpiteen aikana, tai vaihtoehtoisesti se voi olla keksinnönmukaisen laitteen etuosa, joka on kiinnitettynä siihen tai erillisenä irrallisena kappaleena, joka liikkuu keksinnönmukaisen laitteen työntövoiman avulla.

15 Näin saadaan aikaan vielä parempi leikattavan elementin sisäpinnan puhdistus.

Teollinen sovellettavuus 20 Tämän keksinnön mukainen menetelmä ja laite korvaa tyypiltään monimutkaiset ja kalliit koneet, ja helpottaa esimerkiksi metallivahvisteisen hydrauliletkun leikkaamista itse. Aikaisemmin leikkaamistoimenpiteen jälkeen välttämättömät huuhtelu- ja puhdistustoimenpiteet ovat tarpeet-' 25 tornia, ja tämän keksinnön ansiosta leikattu elementti pysyy puhtaana '· leikkaustoimenpiteessä syntyvistä epäpuhtauksista. Se osa, jota ei oteta käyttöön, saa automaattisesti päätytiivisteen, joka estää ulkopuoli listen epäpuhtauksien sisäänpääsyn, esimerkiksi varastoinnin aikana.

Lisäksi leikkaamistoimenpide vaatii huomattavasti vähemmän aikaa ja 30 kustannuksia kuin aikaisemmin on pidetty mahdollisena.

t » * 1 1 I 1 » 1 t > • ( I I 1 » . T 1 9 *, k 1 » » »

Claims (12)

108931 14 Patenttivaatim ukset:

1. Menetelmä sopivimmin metallivahvisteisten letkujen (2), metalliputkien tai vastaavien leikkaamiseksi, jossa leikkaamistoimenpide suorite- 5 taan tunnetulla tavalla käyttäen leikkaustyökalua, kuten moottorikäyttöistä katkaisulaippaa tai vastaavaa, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa sijoitetaan väline (1) leikattavan elementin (2) sisään keskelle kohtaa, josta leikkaaminen on tarkoitettu suoritettavaksi, että mainittu väline (1) on järjestetty joutumaan välittömään kosketukseen 10 elementin (2) sisäpinnan kanssa ainakin kahdessa toisistaan erillisessä kohdassa leikkauskohdan kummallakin puolella, että tämän jälkeen suoritetaan leikkaaminen elementin (2) sekä sisällä olevan välineen (1) läpi, ja että viimeisessä vaiheessa sisällä olevan välineen (1) toisistaan erotetut osat poistetaan elementistä (2) leikkaustoimenpiteen 15 muodostamien päätyosien suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väline (1) sijoitetaan haluttuun kohtaan käyttämällä työntävää pitkänomaista tankomaista elintä (7), johon on sopivimmin järjestetty tanko- 20 maisen elimen (7) suhteen liukuva ja lukittava säädettävä pidätin- elin (8), joka on järjestetty koskettamaan leikattavan elementin (2) pää-typintaa, kun väline (1) on sijoitettu haluttuun kohtaan. I I · , v’.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ' 25 pitkänomainen tankomainen elin (7) seuraavassa vaiheessa sijoitetaan ·; *. elementin (2) ulkopinnalle leikkauskohdan määrittämiseksi.

: ’·· 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että v : väline (1) sijoitetaan haluttuun kohtaan käyttämällä välineeseen (1) 30 kiinnitettyä vaijeria tai vastaavaa, joka ulottuu leikattavan elementin (2) läpi, ja jolloin väline (1) vedetään kohtaan, jossa leikkaaminen on tar-/;·. koitettu suoritettavaksi, jolloin läpi vedetyn vaijerin pituus toimii leikat tavaksi tarkoitetun pituuden mittana. • * *

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että .···. väline (1) sijoitetaan haluttuun kohtaan käyttämällä välineeseen (1) kiinnitettyä lankamaista elintä (16), jonka pituusulottuvuus on sovitettu elementin (2) leikattavaan pituuteen, ja että välinettä (1) liikutetaan 15 10 8 9ό'| pneumaattisen vaikutuksen tai imuvaikutuksen avulla kohtaan, jossa leikkaaminen on tarkoitettu suoritettavaksi, jolloin lankamainen elin (16) rajoittaa ja määrittää kohdan, johon väline (1) viedään.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leikattavaan elementtiin (2) viedään harjanmuotoinen ja/tai joustavasti kokoonpuristuva pyyhkäisyelin, joko esitoimenpiteenä tai välineen (1) siirtämisen yhteydessä välineen (1) edessä.

7. Laite jonkin patenttivaatimuksista 1—6 mukaisen menetelmän käyttämiseksi, tunnettu siitä, että väline (1), joka sijoitetaan kohtaan, jossa leikkaaminen on tarkoitettu suoritettavaksi, sisältää keski-rungon (3), jonka ulkohalkaisija on sama tai pienempi kuin leikattavan elementin (2) sisähalkaisija, jolloin sen kummallakin puolella on ! 15 ryhmä (4, 4'), joka käsittää yhden tai useita kimmoisan joustavasti tai puvia pyöreitä laippoja, joiden halkaisija on sama tai jonkin verran suurempi kuin mainittu sisähalkaisija, jolloin välineen (1) ainakin yhteen päätyyn on järjestetty sopivimmin keskelle sijoitettu elin (5, 5'; 11, 11') laitteen (7) ohjaamiseksi tai kiinnittämiseksi, joka laite (7) on työntö- tai 20 vetovaikutuksen avulla tarkoitettu sijoittamaan väline (1) keskelle kohtaa, josta elementti (2) on tarkoitettu leikattavaksi.

·. ·. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että väli- neen (1) keskirunkoon (3) on järjestetty elimet (6, 6'), jotka välineen (1) 25 poikkileikkaamisen jälkeen helpottavat työkalun kiinnittämistä leikkuu-·; ·. pintaan, jolloin välineen (1) poisleikatut osat voidaan irrottaa elemen- • ” tin (2) leikkaamistoimenpiteellä muodostetuista päätyosista.

« * • ♦ : 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että eli- 30 met (6, 6') työkalun kiinnittämisen helpottamiseksi käsittävät ainakin kaksi uranmuotoista rakennetta (6, 6'), jotka on sopivimmin sijoitettu • · ·. vastakkaisille puolille keskirunkoa (3) ja joiden päätyosien yhteyteen on järjestetty suurempi syvyys.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7—9 mukainen laite, tunnettu siitä, .··. että välineen (1) ainakin toiseen päätyyn järjestetty elin (5, 5') käsittää välineestä (1) poispäin suuntautuvan avoimen suppilonmuotoisen » · 16 1 ΰ 8 9 ό 1 osan (5, 5') työntävän, pitkänomaisen elimen (7) ohjaamiseksi, kun väline (1) on sijoitettu leikattavan elementin (2) sisään.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7—9 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että välineen (1) ainakin yhteen päätyosaan järjestetty elin (11, 11') käsittää sopivimmin keskellä olevan kierteitetyn pohjallisen reiän (11, 11'), jonka pituus on sopivimmin rajoitettu siten, että se ei leikkaudu poikki ympäröivän elementin (2) ja välineen (1) poikkileikkaamis-toimenpiteen yhteydessä. 10

12. Jonkin patenttivaatimuksista 7—11 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskirungon (3) ulkopintaan on järjestetty ympäröiviä aaltoja, syvennyksiä tai vastaavia, jolloin ulkoinen kontaktipinta pienenee ja näin ollen myös leikattavan elementin (2) vastainen kitkavastus pienenee. * 1 · k · » · · • » > » » 108931 17