FI108588B - Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon - Google Patents

Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon Download PDF

Info

Publication number
FI108588B
FI108588B FI982715A FI982715A FI108588B FI 108588 B FI108588 B FI 108588B FI 982715 A FI982715 A FI 982715A FI 982715 A FI982715 A FI 982715A FI 108588 B FI108588 B FI 108588B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
radio system
signal
transmission
transmitter
receiver
Prior art date
Application number
FI982715A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI982715A (fi
FI982715A0 (fi
Inventor
Ari Hottinen
Risto Wichman
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Corp filed Critical Nokia Corp
Publication of FI982715A0 publication Critical patent/FI982715A0/fi
Priority to FI982715A priority Critical patent/FI108588B/fi
Priority to JP2000588910A priority patent/JP2002533010A/ja
Priority to AU19847/00A priority patent/AU1984700A/en
Priority to CN99814448A priority patent/CN1330816A/zh
Priority to EP99963606A priority patent/EP1131903A2/en
Priority to PCT/FI1999/001037 priority patent/WO2000036764A2/en
Priority to BR9916239-3A priority patent/BR9916239A/pt
Publication of FI982715A publication Critical patent/FI982715A/fi
Priority to US09/879,831 priority patent/US7236537B2/en
Application granted granted Critical
Publication of FI108588B publication Critical patent/FI108588B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/04—TPC
    • H04W52/38—TPC being performed in particular situations
    • H04W52/42—TPC being performed in particular situations in systems with time, space, frequency or polarisation diversity
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B7/00—Radio transmission systems, i.e. using radiation field
    • H04B7/02—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas
    • H04B7/04—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas
    • H04B7/06—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station
    • H04B7/0613—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station using simultaneous transmission
    • H04B7/0615—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station using simultaneous transmission of weighted versions of same signal
    • H04B7/0619—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station using simultaneous transmission of weighted versions of same signal using feedback from receiving side
    • H04B7/0621—Feedback content
    • H04B7/0634—Antenna weights or vector/matrix coefficients
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04B—TRANSMISSION
    • H04B7/00—Radio transmission systems, i.e. using radiation field
    • H04B7/02—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas
    • H04B7/04—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas
    • H04B7/06—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station
    • H04B7/0613—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station using simultaneous transmission
    • H04B7/0615—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station using simultaneous transmission of weighted versions of same signal
    • H04B7/0619—Diversity systems; Multi-antenna system, i.e. transmission or reception using multiple antennas using two or more spaced independent antennas at the transmitting station using simultaneous transmission of weighted versions of same signal using feedback from receiving side
    • H04B7/0652—Feedback error handling
    • H04B7/0656—Feedback error handling at the transmitter, e.g. error detection at base station
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00—Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/04—TPC
    • H04W52/54—Signalisation aspects of the TPC commands, e.g. frame structure

Description

1 O 8 5 8 8
Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon
Keksinnön ala
Keksinnön kohteena on menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtämiseksi radiojärjestelmässä, erityisesti matkaviestinjärjestel-5 mässä. Tarkemmin määriteltynä keksintö liittyy lähetysdiversiteetin käyttöön.
Keksinnön tausta
Matkaviestinjärjestelmissä signaalin häipymä radiotiellä häiritsee luotettavaa lähetystä. Ongelma pahenee uusien järjestelmien myötä, joissa puheen lisäksi siirretään verrattain suuria tiedonsiirtonopeuksia ja erittäin hyviä 10 bittivirhesuhteita vaativia uusia palveluita, esimerkiksi datansiirtoa.
Ongelman eräs ratkaisu on lähetysdiversiteetin käyttö. Tällä tarkoitetaan sitä, että tukiasema lähettää saman signaalin tilaajapäätelaitteelle kahta tai useampaa eri antennia käyttäen. Tällöin eri kanavien läpi monitie-edenneet signaalikomponentit eivät todennäköisesti tule samanaikaisen häipymän häi-15 ritsemiksi.
Selektiivisessä lähetysdiversiteetissä (STD, Selective Transmit Diversity) tukiasema lähettää ainakin kahta eri antennikandidaattia käyttäen signaalin tilaajapäätelaitteelle. Tilaajapäätelaite mittaa kutakin antennikandidaat-. tia käyttäen lähetetyn signaalin laadun ja valitsee niistä parhaimman laadun ·;··: 20 tarjoavan antennin. Tilaajapäätelaite signaloi valitsemansa antennin tunniste tiedot tukiasemalle, ja matkapuhelinjärjestelmän verkko-osa ohjaa sitten lähe-.·. ; tykset tilaajapäätelaitteelle tapahtumaan valittua antennia käyttäen. Kyseinen signalointimenetelmä muodostaa suljetun silmukan säädön. Ongelmana tässä menetelmässä on se, että tilaajapäätelaitteen on luotettavasti kyettävä signa-· ’ ‘ 25 loimaan valitsemansa antennin tunnistetiedot verkko-osalle. STD:tä kuvataan tähän viitteeksi otettavassa julkaisussa Ari Hottinen, Risto Wichman: Transmit Diversity by Antenna Selection in CDMA Downlink. IEEE Fifth International Symposium on Spread Spectrum Techniques & Applications. IEEE ISSSTA .··. ’98 Proceedings. September 2-4, 1998, Sun City, South Africa.
30 Toinen tapa toteuttaa lähetysdiversiteetti on käyttää Space-Time- lähetysdiversiteettiä (STTD, Space-Time Transmit Diversity). STTD:n toimin- v : taperiaate poikkeaa STD:stä siten, että STTD:ssä lähetetään jatkuvasti ainakin • * :.··· kahta eri antennia käyttäen signaali tilaajapäätelaitteelle. Eri antennien kautta lähetettävä signaali on erilainen. Erilaisuuden toteuttamiseen on kaksi eri ta-35 paa: Space-Time trelliskoodit ja Space-Time lohkokoodit.
I 108583 2
Space-Time trelliskoodeja on kuvattu julkaisussa WO 97/41670, joka otetaan tähän viitteeksi. Niillä aikaansaadaan sekä koodaus- että diversi-teettivahvistusta (gain). Ne muodostetaan käyttäen trelliskaaviota, jossa kutakin mahdollista tilaa ja siitä muihin tiloihin lähteviä haaroja kuvataan kahdella 5 symbolilla. Tiedettäessä trelliksen alkutila voidaan koodattavat bitit ilmoittaa trelliskaaviossa eri tasojen välillä suoritettavia siirtymisiä ilmoittavilla symboleilla. Saadut symbolit jaetaan sitten lähetettäväksi eri antennien kautta.
Space-Time lohkokoodeissa koodattavat bitit jaetaan esimerkiksi kahden bitin mittaisiin jaksoihin, joista muodostetaan lähetettävät symbolit si-10 ten, että ensimmäisen antennin kautta lähetettävä symboli muodostuu ensimmäisestä bitistä ja toisen bitin kompleksikonjugaatista, ja toisen antennin kautta lähetettävä symboli muodostuu toisesta bitistä ja ensimmäisen bitin kompleksikonjugaatista. Space-Time lohkokoodien muodostamista on kuvattu tähän viitteeksi otettavassa julkaisussa A.R. Calderbank, Hamid Jafakhani, Ayman 15 Naguib, Nambi Seshadri, ja Vahid Tarokh: Space-Time Coding for High Data Rate Wireless Communications. Fifth Workshop on Smart Antennas in Wireless Mobile Communications. July 23-24, 1998. Stanford University.
STTD:ssä lähetysantennien lähetysteho on vakio tai sitten sitä voidaan säätää suljetun silmukan säädöllä: tilaajapäätelaite suorittaa vastaanot-20 tamiensa signaalien laadun mittausta, ja sen perusteella verkko-osa säätää • · ·' antennien kautta lähettämänsä signaalin absoluuttista lähetystehoa siten, että lähetystehojen suhde on aina sama kunkin lähetysdiversiteettiä käyttävän lä-; *·· hetysantennireitin kesken. Ratkaisu voi kuitenkin aiheuttaa tarpeettoman pal- jon häiriötä matkapuhelinjärjestelmän muille käyttäjille. Myös tässä menetel-25 mässä ongelmana on signaloinnin luotettavuus, eli tilaajapäätelaitteen on luo-:*:tettavasti kyettävä signaloimaan verkko-osalle tehonsäätötieto.
Keksinnön lyhyt selostus
Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä 30 saavutetaan seuraavaksi esitettävällä menetelmällä. Kyseessä on menetelmä digitaalisen signaalin siirtämiseksi lähettimestä vastaanottimelle radiojärjestelmässä, käsittäen: lähetin lähettää ainakin osan signaalista ainakin kahden eri lähetysantennireitin kautta; vastaanotin vastaanottaa signaalin. Lähetti-’· messä painotetaan eri lähetysantennireittien kautta lähetettävien signaalien 35 lähetystehoa suhteessa keskenään käyttäen muutettavissa olevia kullekin lä-hetysantennireitille määritettyjä painokertoimia.
3 108588
Keksinnön kohteena on myös radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtämiseksi, käsittäen: lähettimen lähettää signaali; ainakin kaksi lähettimeen kytkettävissä olevaa lähetysantennireittiä; vastaanottimen vastaanottaa signaali. Lähetin käsittää: muutosvälineet muuttaa kullekin lähetysantennireitille 5 määritettyjä painokertoimia suhteessa keskenään, ja painotusvälineet painottaa eri lähetysantennireittien kautta lähetettävien signaalien lähetystehoa käyttäen suhteessa keskenään muutettavissa olevia painokertoimia.
Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.
10 Keksintö perustuu siihen, että lähetystehon säätöä kehitetään edel leen siten, että säädön kohteeksi tulee kukin lähetysdiversiteetissä käytettävä lähetysantennireitti erikseen, kuitenkin siten, että lähetysantennireittien tehoja säädetään suhteessa keskenään. Säätöä ei siis toteuteta samansuuruisena yhteisesti kaikille lähetysantennireiteille, muttei myöskään yksitellen toisistaan 15 riippumattomasti kullekin lähetysantennireitille erikseen.
Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan useita etuja. Suljetun silmukan säädössä tapahtuvat virheet, esimerkiksi tilaa- japäätelaitteelta tukiasemalle tapahtuvassa signaloinnissa, eivät huononna ratkaisevasti järjestelmän suorituskykyä. Perinteisessä tekniikassa vastaanotin 20 seuraa orjallisesti suljetun silmukan antennivalintakomentoja, mikä virheellis- ·*.: : ten komentojen johdosta aiheuttaa satunnaisen lähetysantennivaihdon. Tämä *: ‘ heikentää signaalin laatua.
• · * «· : Kuvioiden lyhyt selostus .·,·.* Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- 25 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:
Kuviot 1A ja 1B esittävät esimerkkiä keksinnön mukaisesta järjestelmästä;
Kuvio 2A esittää keksinnön mukaisten lähettimen ja vastaanottimen toimintaa; ; 30 Kuvio 2B esittää lähettimessä suoritettavaa hajotusta ja moduloin- : tia;
Kuvio 3A on vuokaavio esittäen keksinnön mukaista perusmene- ·' 1 telmää; .'· Kuvio 3B on vuokaavio esittäen keksinnön mukaisen menetelmän 35 edullisia suoritusmuotoja; 4 108588
Kuvio 4 esittää matkapuhelinjärjestelmän kanavia sijoitettuina kehykseen;
Kuvio 5 esittää keksinnön erästä edullista toteutusmuotoa;
Kuvio 6 esittää keksinnön erästä toista edullista toteutusmuotoa.
5 Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Keksintöä voidaan käyttää radiojärjestelmissä, joissa on mahdollista lähettää ainakin osa signaalista käyttäen ainakin kahta lähetysantennireittiä. Siirtokanava voi olla muodostettu esimerkiksi käyttäen aikajakoista, taajuusja-koista, tai koodijakoista monikäyttömenetelmää. Myös eri monikäyttömenetel- 10 mien yhdistelmiä käyttävät järjestelmät ovat keksinnön mukaisia järjestelmiä. Esimerkeissä kuvataan keksinnön käyttöä suorasekvenssitekniikalla toteutettua laajakaistaista koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttävässä universaalissa matkapuhelinjärjestelmässä, keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta.
15 Viitaten kuvioihin 1A ja 1B selostetaan universaalin matkapuhelin järjestelmän rakenne. Kuvio 1B sisältää vain keksinnön selittämisen kannalta oleelliset lohkot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että tavanomaiseen matkapuhelinjärjestelmään sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joiden tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Matkapuhelinjärjestelmän pää-· 20 osat ovat ydinverkko (core network) CN, universaalin matkapuhelinjärjestel- *“·: män maanpäällinen radioliittymäverkko (UMTS terrestrial radio access net- ’ work) UTRAN ja tilaajapäätelaite (user equipment) UE. CN:n ja UTRANiin väli- :*·.· nen rajapinta on nimeltään lu, ja UTRANiin ja UE:n välinen ilmarajapinta on ni- ;y. meltään Uu.
, 25 UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä (radio network sub system) RNS. RNSiien välinen rajapinta on nimeltään lur. RNS muodostuu ra-dioverkkokontrollerista (radio network controller) RNC ja yhdestä tai useammasta B-solmusta (node B) B. RNCin ja Bin välinen rajapinta on nimeltään lub. B-solmun kuuluvuusaluetta eli solua merkitään kuviossa 1B Cillä.
» 30 Kuviossa 1A esitetty kuvaus on hyvin abstrakti, joten sitä selvenne- ; * j tään kuviossa 1B esittämällä mikä GSM-järjestelmän osa suunnilleen vastaa vat mitäkin UMTSiin osaa. On huomattava, että esitetty kuvaus ei ole mi-; * tenkään sitova, vaan suuntaa antava, sillä UMTSiin eri osien vastuut ja toimin- • ' > not ovat vielä suunnittelun alla.
35 Kuviossa 1B esitetään pakettisiirron suorittaminen Internetin 102 välityksellä matkapuhelinjärjestelmään liittyvästä tietokoneesta 100 tilaaja- 5
1 Q 8 5 8 B
päätelaitteeseen UE liitettyyn kannettavaan tietokoneeseen 122. Tilaajapääte-laite UE voi olla esimerkiksi kiinteästi sijoitettu, ajoneuvoon sijoitettu tai kannettava mukana pidettävä päätelaite. Radioverkon infrastruktuuri UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä RNS eli tukiasemajärjestelmistä. Radio-5 verkkoalijärjestelmä RNS muodostuu radioverkkokontrollerista RNC eli tukiasemaohjaimesta ja sen ohjauksessa olevasta ainakin yhdestä B-solmusta B eli tukiasemasta.
Tukiasemassa B on multiplekseri 114, lähetinvastaanottimia 116, ja ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvastaanottimien 116 ja multiplekserin 10 114 toimintaa. Multiplekserillä 114 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimen 116 käyttämät liikenne- ja ohjauskanavat siirtoyhteydelle lub.
Tukiaseman B lähetinvastaanottimista 116 on yhteys antenniyksik-köön 120, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys Uu tilaajapäätelaittee-seen UE. Kaksisuuntaisessa radioyhteydessä Uu siirrettävien kehysten raken-15 ne on tarkasti määritelty.
Tukiasemaohjain RNC käsittää ryhmäkytkentäkentän 110 ja ohjausyksikön 112. Ryhmäkytkentäkenttää 110 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman B ja tukiasemaohjaimen RNC muodostamaan tukiasemajärjestelmään kuuluu lisäksi transkooderi 108. 20 Tukiasemaohjaimen RNC ja tukiaseman B välinen työnjako ja fyysinen raken-: ne voivat vaihdella toteutuksesta riippuen. Tyypillisesti tukiasema B huolehtii edellä kuvatulla tavalla radiotien toteutuksesta. Tukiasemaohjain RNC hallin-noi tyypillisesti seuraavia asioita: radioresurssien hallinta, solujen välisen kana-;*·.· vanvaihdon kontrolli, tehonsäätö, ajastus ja synkronointi, tilaajapäätelaitteen j ;V: 25 kutsuminen (paging).
Transkooderi 108 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matkapuhelinkeskusta 106, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen , siirtää matkapuhelinjärjestelmän muodossa transkooderin 108 ja tukiasemaoh jaimen RNC välillä. Transkooderi 108 muuntaa yleisen puhelinverkon ja radio- ; » · ;·' 30 puhelinverkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkora-;··· dioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin.
Tässä ei tarkemmin kuvata vaadittavia laitteistoja, mutta voidaan kuitenkin to-’ deta, ettei muulle datalle kuin puheelle suoriteta muunnosta transkooderissa * 35 108. Ohjausyksikkö 112 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, ti lastotietojen keräystä ja signalointia.
I 1 O B 5 δ 8 I 6
Ydinverkko CN muodostuu UTRAN:in ulkopuolisesta matkapuhelinjärjestelmään kuuluvusta infrastruktuurista. Kuviossa 1B kuvataan ydinverkon CN laitteista matkapuhelinkeskus 106 ja porttimatkapuhelinkeskus 104, joka hoitaa matkapuhelinjärjestelmän yhteydet ulkopuoliseen maailmaan, tässä In-5 ternetiin 102.
Kuviossa 2B kuvataan tarkemmin kanavan levittämistä hajotuskoo-dilla ja sen modulointia. Kuvassa vasemmalta tulee kanavan bittivirta lohkoon S/P, jossa suoritetaan kullekin kahden bitin jaksolle muunnos sarjamuodosta rinnakkaismuotoon, eli toinen bitti viedään signaalin l-haaraan ja toinen sig-10 naalin Q-haaraan. Sitten signaalin I- ja Q-haarat kerrotaan samalla hajotus-koodilla cCh, jolloin suhteellisen kapeakaistainen informaatio leviää laajalle taajuuskaistalle. Kullekin yhteydelle Uu on oma hajotuskoodinsa, jolla vastaanotin tunnistaa itselleen tarkoitetut lähetykset. Sitten signaali sekoitetaan kertomalla se sekoituskoodilla cSCramb, joka on eri kullekin tilaajapäätelaitteelle ja kullekin 15 tukiasemalle. Saadun signaalin pulssimuotoa suodatetaan suodattimena p(t). Lopuksi signaali moduloidaan radiotaajuiselle kantoaallolle kertomalle sen eri haarat kantoaallolla. Eri haarojen välisten kantoaaltojen välillä on 90 asteen vaihesiirtymä (phase shift). Eri haarat yhdistetään yhdeksi kantoaalloksi, joka on valmis lähetettäväksi radiotielle Uu, mahdollisia suodatuksia ja tehonvah-20 vistuksia lukuun ottamatta. Kuvattu modulointitapa on QPSK (Quadrature :,: : Phase Shift Keying).
Tyypillisesti keskenään ortogonaalisia hajotuskoodeja voi maksi-missään olla käytössä samanaikaisesti kaksisataaviisikymmentäkuusi erilaista. Esimerkiksi UMTS:issa käytettäessä 4.096 megachipin kantoaaltoa hajotuste- • » f.·. 25 kijä 256 vastaa kolmenkymmenenkahden kilobitin siirtonopeutta sekunnissa, , ·; ·, vastaavasti suurin käytännöllinen siirtonopeus saavutetaan hajotustekijällä nel- » · · jä, jolloin tiedonsiirtonopeus on kaksituhattaneljäkymmentäkahdeksan kilobittiä . sekunnissa. Siirtonopeus kanavassa siis vaihtelee portaittain 32, 64, 128, 256, * * ·»♦ 512, 1024, ja 2048 kbit/s, hajotustekijän vaihtuessa vastaavasti 256, 128, 64, * » 30 32, 16, 8, ja 4. Käyttäjän käyttöönsä saama tiedonsiirtonopeus riippuu käyte- ; ‘: tystä kanavakoodauksesta. Esimerkiksi käytettäessä 1/3-konvoluutiokoodaus- : · ·: ta käyttäjän tiedonsiirtonopeus on noin yksi kolmasosa kanavan tiedonsiirtono- peudesta. Hajotustekijä voi ilmoittaa hajotuskoodin pituuden. Esimerkiksi hajo- * · tustekijää yksi vastaava hajotuskoodi on (1). Hajotustekijällä kaksi on kaksi ’· ’·* 35 keskenään ortogonaalista hajotuskoodia (1,1) ja (1,-1). Edelleen hajo tustekijällä neljä on neljä keskenään ortogonaalista hajotuskoodia: ylemmän 7 ίΠ 8 5 8 8 tason hajotuskoodin (1,1) alla ovat hajotuskoodit (1,1,1,1) ja (1,1,-1,-1), ja ylemmän tason toisen hajotuskoodin (1,-1) alla ovat hajotuskoodit (1,-1,1,-1) ja (1,-1, -1, 1). Tietyn tason hajotuskoodit ovat yleensä keskenään ortogonaali-sia, esimerkiksi käytettäessä Walsh-Hadamard koodisettiä.
5 Kuvioon 4 viitaten selostetaan esimerkki siitä, minkälaista kehysra kennetta fyysisessä kanavassa voidaan käyttää. Kehykset 440A, 440B, 440C, 440D numeroidaan juoksevasti yhdestä seitsemäänkymmeneenkahteen, ja ne muodostavat 720 millisekunnin pituisen superkehyksen. Yhden kehyksen 440C pituus on 10 millisekuntia. Kehys 440C jaetaan kuuteentoista väliin 10 430A, 430B, 430C, 430D. Yhden välin 430C pituus on 0.625 millisekuntia. Yksi väli 430C vastaa tyypillisesti yhtä tehonsäätöperiodia, jonka aikana tehoa säädetään esimerkiksi yksi desibeli ylös- tai alaspäin.
Fyysiset kanavat jaetaan eri tyyppeihin, käsittäen yleiset fyysiset kanavat (common) ja dedikoidut fyysiset kanavat (dedicated). Dedikoidut fyy-15 siset kanavat muodostuvat dedikoiduista fyysisistä datakanavista (dedicated physical data channel, DPDCH) 410 ja dedikoiduista fyysisistä kontrollika-navista (dedicated physical control channel, DPCCH) 412. DPDCH.ia 410 käytetään kuljettamaan dataa 406, joka on generoitu OSI:n (Open Systems Interconnection) kakkoskerroksessa ja sen yläpuolella, eli dedikoituja kontrollika-20 navia ja dedikoituja liikennekanavia. DPCCHit 412 kuljettavat OSI:n ykkösker-. roksessa generoitua kontrolli-informaatiota. Kontrolli-informaatio käsittää: ka- navaestimoinnissa apuna käytettävät pilottibitit (pilot bits) 400, lähetystehon säätökomennot (transmit power-control commands, TPC) 402, ja optionaali- • · · 5. ; sesti kuljetusformaatin indikaattorin (transport format indicator, TFI) 404. Kulje- 5·’ 25 tusformaatin indikaattori 404 kertoo vastaanottimelle sen hetkisen käytössä olevan siirtonopeuden kullekin nousevan siirtotien DPDCH:lle.
*·* ’ Kuten kuviosta 4 nähdään laskevalla siirtotiellä DPDCH:t 410 ja DPCCH:t 412 aikamultipleksataan samaan väliin 430C. Nousevalla siirtotiellä sitävastoin kyseiset kanavat lähetetään rinnakkaisesti (parallel) siten, että ne ',’5 30 ovat IQ/koodimultipleksattu (l=in-phase, Q=quadrature) kuhunkin kehykseen .···, 440C ja lähetetään käyttäen kaksoiskanava QPSK-modulaatiota (dual-channel 55 quadrature phase-shift keying modulation). Haluttaessa lähettää lisä- . ’ DPDCH:ia 410 ne koodimultipleksataan ensimmäisen kanavaparin joko I- tai v ·' Q-haaraan.
35 Kuviossa 2A kuvataan keksinnön mukainen lähetysdiversiteettiä käyttävä lähetin 200, ja vastaanotin 220. Kuvio 2 kuvaa laskevan siirtosuunnan “i 0 8 5 8 8 8 (down-link) tapausta, jolloin lähetin sijaitsee radioverkkoalijärjestelmässä RNS ja vastaanotin tilaajapäätelaitteessa UE.
Kuviossa 2A kuvataan radiolähettimestä 200 vain sen oleelliset toiminnot. Erilaisia fyysiseen kanavaan sijoitettavia palveluita ovat esimerkiksi 5 puhe, data, liikkuva tai pysäytetty videokuva, ja järjestelmän ohjauskanavat, joita käsitellään radiolähettimen ohjausosassa 208. Kuviossa kuvataan vain datan käsittely. Eri palvelut edellyttävät erilaisia lähdekoodausvälineitä, esimerkiksi puhe edellyttää puhekoodekkia. Lähdekoodausvälineitä ei ole selvyyden vuoksi kuitenkaan kuvattu kuviossa 2A.
10 Tietokoneesta 100 tulevat paketit tulevat kuviossa 1B kuvatulla ta valla radioverkkoalijärjestelmään RNS, jossa suoritetaan kanavakoodaus ka-navakooderissa 202. Kanavakoodaukseen käytetään tyypillisesti konvoluu-tiokoodausta ja sen erilaisia muunnelmia, esimerkiksi turbokoodausta. Kanavakoodausta ovat myös erilaiset lohkokoodit (block codes), esimerkiksi sykli-15 nen redundanttisuuden tarkistus (cyclic redundancy check, CRC), ja Reed-Solomon koodi.
Aiemmin kuvattuja Space-Time koodeja voidaan myös käyttää. Käytettäessä Space-Time lohkokoodeja signaali voidaan esimerkiksi ensin koodata Reed-Solomon koodauksella, ja sitten Space-Time lohkokoodauksel-20 la. Space-Time lohkokoodauksessa lähetettävät symbolit Si ja S2 jaetaan kah-j . den eri lähetysantennireitin kesken siten että ensimmäistä lähetysantennireittiä
j 214B pitkin lähetetään signaali [s^ -Sj], Ja toista lähetysantennireittiä 214C
pitkin signaali [5”2 £’]. Merkinnällä * kuvataan signaalin kompleksikonjugaat- tia. Kyseisellä tavalla muodostetut signaalit ovat ortogonaaliset keskenään, ja 25 ne voidaan lähettää samaa hajotuskoodia käyttäen. Muita mahdollisuuksia or-togonaalisuuden toteuttamiseen on käyttää kullekin lähetysantennihaaralle omaa hajotus- tai kanavakoodia, eri lähetystaajuutta, tai eri väliä lähetyksessä. Polulla j vastaanotettu signaali ajanhetkellä T on r) = w,a)5, - w2a]S2 + n), (1) 30 jossa antenni j:n lähetystehon painokerrointa merkitään Wjilla, sym- . bolilla a‘ merkitään vastaanottimessa i:nnen lähetysantennireitin j:nnen moni- :··: tiepolun Rayleigh häipymää. Vastaavasti r*kuvaa vastaanotetun signaalin .·!·, j:nnettä monitie-edennyttä signaalia, ja n)kuvaa j:nneen monitie-edenneeseen : signaaliin summautuvaa valkoista gauss-jakautunutta kohinaa (Additive White 35 Gaussian Noise).
ί O 8 b δ 3 g
Vastaavasti ajanhetkellä 2T vastaanotettu signaali on ή = wia)S2 + w2a]Sl + n) (2)
Merkitään seuraavassa a = wa, jolloin käyttäen lineaarista prosessointia j:nnen polun symbolien Si ja S2 pehmeät outputit saadaan 5 r]a'j + rfaj = (|aj|2 + |o,2|2)s, + n)äxj + n2ja] (3) ja -rfaj + rfaf =(|aj|2 +\ä}f)s2-rt]ä) + n)alj (4)
Kaikkien monitiepolkujen pehmeät outputit voidaan yhdistää, jotta saadaan lopullinen pehmeä output symbolille Si 10 Σήά'/ +rf% · (5) jossa L on vastaanotettujen monitiepolkujen kokonaislukumäärä. Vastaavasti lopullinen pehmeä output symbolille S2 saadaan Σ-r/a?+/·;<*)* (6) 7=1
Lomittamista ei ole kuvattu kuviossa 2A. Lomittamisen tarkoitus on 15 helpottaa virheenkorjausta. Lomittamisessa signaalin bitit sekoitetaan määrätyllä tavalla keskenään, jolloin hetkellinen häipymä radiotiellä ei välttämättä vielä tee siirrettyä informaatiota tunnistuskelvottomaksi.
· Signaali levitetään hajotuskoodilla, sekoitetaan sekoituskoodilla, ja moduloidaan lohkossa 204, jonka toimintaa kuvattiin tarkemmin kuvion 2B yh-: '·· 20 teydessä.
•.*·· Kytkinkentässä 206 jaetaan signaali eri lähetysantennireiteille 214A, 214B, 214C. Ohjausosa 208 ohjaa kytkinkentän 206 toimintaa. Tyypillisesti lä-hetysdiversiteetti toteutetaan siten, että sama signaali lähetetään ainakin kahden eri lähetysantennireitin 214A, 214B, 214C kautta tilaajapäätelaitteelle UE.
25 Kuvion 2A esimerkissä lähetysantennidiversiteetti toteutetaan käyttäen kahta * · ... lähetysantennireittiä 214B, 214C. Käytettäessä edellä kuvattua Space-Time koodausta eri antennien kautta lähetettävä signaali ei ole sama. Tällöin on ,,. huomattava, että kytkinkenttä jakaa ainakin osittain erisisältöiset signaalit eri ;": lähetysantennireiteille 214B, 214C.
,!·, 30 Kussakin lähetysantennireitissä 214B, 214C signaali viedään radio- ; . taajuusosille 210B, 210C, jotka käsittävät tehonvahvistimen 212B, 212C. Li säksi radiotaajuusosat 210B, 210C voivat käsittää kaistanleveyttä rajoittavia 10 ! 08 588 suodattimia. Analoginen radiosignaali 240, 242 lähetään sitten antennin 214B, 214C kautta radiotielle Uu.
Radiovastaanotin 220 on tyypillisesti Rake-vastaanotin. Radiotieltä Uu vastaanotetaan analoginen radiotaajuinen signaali 240, 242 antennilla 222.
5 Signaali 240, 242 viedään radiotaajuusosiin 224, jotka käsittävät suodattimen, joka estää halutun taajuuskaistan ulkopuoliset taajuudet. Sen jälkeen signaali muunnetaan demodulaattorissa 226 välitaajuudelle tai suoraan kantataajuu-delle, jossa muodossa oleva signaali näytteistetään ja kvantisoidaan.
Koska kyseessä on monitie-edennyt signaali, monitie-edenneet sig-10 naalikomponentit pyritään yhdistämään lohkossa 226, joka käsittää tunnetun tekniikan mukaisesti useita Rake-haaroja (Rake fingers).
Niin sanotussa hakevassa Rake-haarassa (Rowing Rake finger) etsitään viiveitä kullekin monitie-edenneelle signaalikomponentille. Kun viiveet on löydetty, niin eri Rake-haarat allokoidaan vastaanottamaan kukin oma mo-15 nitie-edennyt signaalikomponentti. Vastaanotossa vastaanotettua signaali-komponenttia korreloidaan käytetyllä hajotuskoodilla, jota on viivästetty kyseiselle monitielle löydetyllä viiveellä. Eri demoduloidut ja levityksestä puretut saman signaalin monitie-edenneet komponentit yhdistetään sitten, jotta saadaan voimakkaampi signaali.
20 Sitten signaali viedään kanavadekooderiin 228, jossa puretaan lä- . hetyksessä käytetty kanavakoodaus, esimerkiksi lohkokoodaus ja konvoluu- • · · · tiokoodaus. Konvoluutiokoodaus puretaan edullisesti Viterbi-dekooderilla. ··. Space-Time lohkoodaus puretaan kaavojen 3, 4, 5 ja 6 yhteydessä kuvatulla ; lineaarisella prosessoinnilla. Näin saatu alunperin lähetetty data viedään ti- : .* 25 laajapäätelaitteeseen UE kytkettyyn tietokoneeseen 122 jatkokäsittelyä varten.
Menetelmä digitaalisen signaalin siirtämiseksi lähettimestä vas-'·* taanottimelle radiojärjestelmässä käsittää kuvion 3A mukaisesti seuraavaksi kuvattavat askeleet.
Lohkossa 300 lähetin 200 lähettää ainakin osan signaalista ainakin 30 kahden eri lähetysantennireitin 214B, 214C kautta.
,···, Lohkon 302 mukaisesti lähettimessä 200 painotetaan eri lähe- tysantennireittien 214B, 214C kautta lähetettävien signaalien lähetystehoa suhteessa keskenään käyttäen muutettavissa olevia kullekin lähetysantenni-v : reitille 214B, 214C määritettyjä painokertoimia w.
:’\j 35 Lohkossa 304 vastaanotin vastaanottaa signaalin.
s Π 8 5 8 8 11
Painokertoimille voidaan lähettimen valmistusvaiheessa, systeemin määrittelyvaiheessa, tai myöhemmin esimerkiksi radioverkon rakennusvaiheessa asettaa jotkin oletusarvot, joita lähetin käyttää käyttäessään lähe-tysantennidiversiteettiä.
5 Kuviossa 3B kuvataan miten painokertoimia voidaan dynaamisesti muuttaa radioyhteyden kanavaolosuhteiden mukaan. Lohkot 300, 302 ja 304 suoritetaan samoin kuin kuviossa 3A.
Sitten lohkossa 306 vastaanotin 220 suorittaa mittauksia kunkin eri lähetysantennireitin 214B, 214C kautta lähetetylle vastaanottamalleen signaa-10 lille 240, 242. Mittaukset liittyvät kanavan olosuhteisiin, esimerkiksi kanavan parametreihin, signaalin vastaanottotehoon, bittivirhesuhteeseen, SINR-suhteeseen (Signal/Interference+Noise -Ratio), tai mihin tahansa muuhun tapaan mitata kanavan laatua.
Lohkossa 308 vastaanotin 220 signaloi lähettimelle 200 lohkossa 15 306 suoritettujen mittauksien perusteella muodostetun painokerrointiedon.
Tämän jälkeen on kaksi erilaista mahdollisuutta toimia, nämä mahdollisuudet on kuvattu kuviossa 3B lohkosta 308 lähtevinä kahtena eri haarana, Aja B.
Haaran A mukaisesti mennään lohkoon 312A, jossa lähetin 200 20 muodostaa painokertoimet hyväksikäyttäen vastaanottamaansa painokerroin- . tietosignalointia.
Haaran B mukaisesti mennään lohkoon 310, jossa lähetin 200 muodostaa laatuarvon vastaanottamalleen painokerrointietosignaloinnille. Sit-5 : ten lohkossa 312B lähetin 200 muodostaa painokertoimet hyväksikäyttäen ! 25 painokerrointietosignaloinnin laatuarvoa ja painokerrointietosignalointia. Pai- nokerrointietosignaloinnin laatuarvoa tarkastelemalla voidaan tehdä päätös ’ signaloinnin luotettavuudesta: mikäli signaloinnin sisältävä signaali on kulkenut huonossa kanavassa, voi sen luotettavuus olla liian huono, jotta pystyttäisiin tekemään hyvä päätös painokertoimien arvon muuttamiseksi hyväksikäyttäen 30 painokerrointietosignalointia. Laatuarvo muodostetaan samalla tavalla kuin .·’·, edellä esitettiin lohkon 308 yhteydessä.
5 Signaloinnin luotettavuudelle voidaan asettaa kynnysarvo. Signa loinnin laatuarvon alittaessa etukäteen määrätyn kynnysarvon painokertoimia v : ei muuteta. Vastaavasti signaloinnin laatuarvon ylittäessä etukäteen määrätyn : 35 kynnysarvon painokertoimia muutetaan. Eräs erikoissääntö voi olla sellainen, että signaloinnin laatuarvon alittaessa etukäteen määrätyn kynnysarvon pai- ; 1.08 588 I 12 nokertoimet asetetaan yhtäsuuriksi kussakin yhteydelle käytetyssä lähetysan-tennireitissä 214B, 214C. Tilaajapäätelaite voi ohjata lähetintä myös siten että painokerroinsignaalin luotettavuutta muutetaan tarkoituksella siten, että sen luotettavuutta joko vahvistetaan tai heikennetään. Jälkimmäisen voi toteuttaa 5 esimerkiksi laskemalla signaalin lähetysteho alhaiseksi painokertoimen signalointia suoritettaessa. CDMA systeemissä tämä voidaan toteuttaa myös hajottamalla signalointitieto eri hajotuskoodilla kuin mitä normaalisti käytetään. Tällöin tukiasema voi joko detektoida millä hajotuskoodilla signalointi suoritettiin tai signaali voidaan purkaa ilman tätä tietoa. Jälkimmäisessä tapauksessa 10 vastaanotetun signaalin luotettavuus on heikko sillä tukiasema on käyttänyt eri koodia signaalin koostamisessa kuin mitä on käytetty hajotuksessa.
Painokerrointietosignaloinnin frekvenssi voi olla sellainen, että kussakin kuvion 4 yhteydessä esitetyssä 0.625 millisekunnin mittaisessa välissä 430C voidaan lähettää painokerrointieto. Tällöin painokertoimien muutosfrek-15 venssi on sopivasti sama kuin tyypillisesti käytetty tehonsäätöperiodi. Painokerrointieto voidaan jopa yhdistää kuvion 4 yhteydessä esitettyyn lähetystehon säätökomentokenttään 402, tai sitten se voidaan sijoittaa muuhun kontrolli-informaatiolle varattuun tilaan DPCCH:ssa 412.
Painokerrointietosignaloinnilla tarkoitetaan vastaanottimen 220 lä-20 hettimelle 200 lähettämää signalointia, jonka perusteella painokertoimia sää-. detään. Alan ammattimiehelle on selvää, että tämä signalointi voidaan toteut- ·:··; taa useilla eri tavoilla. Seuraavaksi esitetään muutama mahdollinen tapa, ^ keksintöä niihin kuitenkaan rajoittamatta: : 1. Painokerrointieto käsittää tiedon siitä minkä lähetysantennireitin i .t* 25 214B, 214C kautta lähetetyn signaalin 240, 242 laatuarvo oli paras. Mikäli lä- hetysantennireittejä on käytössä vain kaksi, niin tämän tiedon välittämiseen * · · ·' * riittää yksi bitti. Useampia antennireittejä käytettäessä bittejä käytetään vas taavasti enemmän.
a : 2. Painokerrointieto käsittää differentiaalitiedon, joka kertoo miten ,,,· 30 lähetysantennireittien 214B, 214C painokertoimien välisiä suhteita muutetaan ···. differentiaalisesti. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että differentiaali- tiedon sisältö on ’’siirrä ensimmäisen lähetysantennireitin 214B lähetystehosta kaksi yksikköä toiselle lähetysantennireitille 214C. Differentiaalinen painotus » · v ; on esimerkki tilanteesta missä painotus hetkellä t riippuu siitä mikä suhteelli- » · ,' · 35 nen painotus oli käytössä hetkellä t-1. Tässä voidaan käyttää myös esimerkiksi kolmea painokerroinryhmää 1:{0.8 0.2},2:{0.5 0.5} ja 3:(0.2 0,8), missä yhdellä 13 108588 siirtymällä sallitaan muutokset 1<->2, 2<->3, mutta siirtymään 1<->3 tarvitaan kaksi erillistä siirtymää.
3. Painokerrointieto käsittää vastaanottimen 220 mittaaman ainakin yhden kanavaparametrin. Tämän toteutusmuodon etuna on se, että lähetti- 5 melle 200 voidaan haluttaessa signaloida paljonkin tietoa, ja jättää päätöksenteko painokertoimista sitten hyvin informoidun lähettimen 200 tehtäväksi. Osaa tästä signaalista voidaan käyttää lähetysantennireittien muodostamiseen, ja osaa lähetysantennireittien signaalien painotukseen.
4. Painokertoimien arvot ovat etukäteen määrättyjä. Painokertoimi-10 en etukäteen määrätyistä arvoista muodostetaan keskenään erilaisia ryhmiä, jossa kussakin ryhmässä on jokaiselle lähetysantennireitille 214B, 214C määritetty painokerroin. Tällöin painokerrointietosignalointi käsittää tiedon siitä mitä painokerroinryhmää vastaanotin 220 haluaa käytettävän. Ryh-mät voivat kahta lähetysantennireittiä 214B, 214C käytettäessä olla esimerkiksi seuraavat: {0.5, 15 0.5}, {0.8, 0.2} ja {0.2, 0.8}. Tällöin oletetaan, että yhteenlaskettu lähetysteho on yksi. Ensimmäisessä ryhmässä kummankin lähetysantennireitin 214B, 214C lähetysteho on suhteessa keskenään sama. Toisessa ryhmässä ensimmäinen lähetysantennireitti 214B lähettää teholla 0.8 ja toinen lähetysantenni-reitti 214C teholla 0.2. Kolmannessa ryhmässä ensimmäinen lähetysantenni-20 reitti 214B lähettää teholla 0.2 ja toinen lähetysantennireitti 214C teholla 0.8. . Mikäli käytetty kanavakoodausmenetelmä mahdollistaa sen, että lähetys voi- ·;··.· daan suorittaa vain yhtäkin lähetysantennireittiä käyttäen, niin voidaan määrit- ;·. tää kaksi ryhmää lisää: {1, 0} ja {0, 1}. Tämä tarkoittaa sitä, että neljännessä ,·. ; ryhmässä ainoastaan ensimmäisen lähetysantennireitin 214B kautta lähete- 25 tään signaalia. Vastaavasti viidennessä ryhmässä vain toisen lähetysantennireitin 214C kautta lähetetään signaali vastaanottimelle 220.
* · ' * Vastaanotin käyttää vastaanotetun signaalin kanavakertoimia sig naalin detektoinnissa, ja perinteisesti tämän mahdollistamiseksi signaalissa on ’ : joku ennalta määrätty ja tunnettu pilottisekvenssi, jonka avulla voidaan esti- 30 moida kanava jos kanavakertoimet muuttuvat hitaasti. Vastaanotetut kanava-.···. kertoimet muuttuvat painotusta käytettäessä sekä siirtotien että lähettimen painotuksen johdosta, ja näin ollen vastaanottimen 220 toimintaa helpottaa mikäli se tietää lähettimen 200 käyttämät painokertoimet. Jos lähetys-painokertoimissa voi tapahtua suuria hetkellisiä muutoksia voidaan edullisesti , 35 lähetyksessä käytetyt painokertoimet signaloida vastaanottimelle 220 käyttäen lähetettyyn signaaliin sijoitettuja tunnistebittejä 400, joiden toteutusperiaate on i 14 '0 8 5 88 selostettu kuvion 4 yhteydessä. Myös mikäli painokertoimista on muodostettu ryhmiä, niin lähetyksessä käytetyn painokertoimien ryhmän tunnistetiedot sig-naloidaan vastaanottimelle 220 käyttäen lähetettyyn signaaliin sijoitettuja tun-nistebittejä. Jollei painokertoimien signalointia vastaanottimelle 220 haluta 5 suorittaa, niin vastaanotin käyttää esimerkiksi sokeita estimointimenetelmiä käytettyjen painokertoimien löytämiseksi. Aina tämä ei kuitenkaan ole edes välttämätöntä. Esimerkiksi käytettäessä sellaista painokertoimien säätöä, jossa kerrallaan säädetään esimerkiksi kahden antennin välillä vain yhden kymmenyksen verran niiden välistä suhteellista tehoa, niin vastaanotin 220 ei vält-10 tämättä havaitse ko. säätöä, vaan tulkitsee sen kanavan olosuhteiden muuttumiseksi.
Muita mahdollisuuksia signaloida käytetyt painokertoimet vastaanottimelle on käyttää signaalin eri lähetysantennireittispesifistä modulaatiota, hajotusta tai koodausta.
15 Painokertoimien päättämiselle on kaksi mahdollisuutta, joko radio järjestelmän tilaajapäätelaite UE päättää radiojärjestelmän verkko-osan RNS lähetyksessään kyseiselle tilaajapäätelaitteelle UE käyttämät painokertoimet, tai radiojärjestelmän verkko-osa RNS päättää lähetyksessään käyttämät painokertoimet. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat etunsa. Mikäli tilaajapääte-20 laite UE suorittaa päätöksen, voidaan signaloitavan painokerrointiedon mää- . rää mahdollisesti vähentää. Toisaalta mikäli verkko-osa RNS suorittaa päätök- »· · ·
sen, niin se voi mahdollisesti hyödyntää semmoista tietoa verkko-osan RNS
kuormituksesta, jota tilaajapäätelaitteella UE ei ole. Luonnollisesti voidaan ; käyttää edellisten yhdistelmää painokertoimien määräämisessä.
‘ 25 Eräs esimerkki verkon tiedosta on se, että radiojärjestelmän verk- ’ * * ko-osa RNS huomioi päätöksessään kunkin lähetysantennireitin 214B, 214C | v * tehovahvistimen 212B, 212C kuormituksen. Tehovahvistimet 212B, 212C jou dutaan suunnittelemaan suuria huipputehoja kestäviksi, mikäli sallitaan sellai-sen tilanteen syntyminen, että kyseisen lähetysantennireitin 214B kautta kul- » » * ,,,'· 30 kevien lähetettävien signaalien tehot säädetään suuriksi. Verkko-osa RNS voi- ."·. daan ohjelmoida huomioimaan tehovahvistimelle jokin tehorajoitus. Tällöin verkko-osa RNS hakee sellaisen lähetysantennireittien 214A, 214B, 214C yhdistelmän kullekin radioyhteydelle, että yhteyksien laatu pysyy riittävän hyvänä, ja tehovahvistimia 212A, 212B, 212C kuormitetaan kutakuinkin tasaisesti. 35 Kuvion 2A yhteydessä esitetty esimerkki kuvaa keksinnön käyttöä järjestelmässä, jossa yhteydessä käytetyt lähetysantennireitit 214A, 214B, I G 8 5 8 8 15 214C liittyvät yhteen tukiasemaan B. Keksinnön mukainen painokertoimien käyttö toimii kuitenkin myös kuviossa 5 esitettävässä järjestelmässä, jossa signaali 240, 242 lähetetään ainakin kahden eri tukiaseman B1, B2 lähettimien 200B, 200C ja niiden lähetysantennireittien 214B, 214C kautta. Tyypillinen ti-5 lanne on pehmeän kanavanvaihdon suorittaminen, jossa tukiasemaohjain RNC ohjaa samanaikaisen lähetyksen esimerkiksi kahden eri tukiaseman B1, B2 kautta tilaajapäätelaitteelle UE. Tilaajapäätelaite UE on tällöin kahden solun C1, C2 välisellä rajavyöhykkeellä. Erityisesti kuvion 3B yhteydessä esitetyt menetelmät soveltuvat hyvin tähän tilanteeseen.
10 Lähetysantennireiteillä 214A, 214B, 214C tarkoitetaan erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa lähetyksessä käytettävä antenniratkaisu. Antenni-ratkaisu voi tavallisesti olla sellainen, että käytetään ympärisäteileviä (omnidirectional) antenneja. Sektoroiduissa tukiasemissa B voidaan käyttää tietyn suuruisen lähetyssektorin kattavia antenneja. Tukiasema B voi käyttää esi-15 merkiksi kolmea 120 asteen suuruista lähetyssektoria, tai vielä useampaa ainakin oleellisesti päällekkäistä sektoria. Antenniratkaisu voi myös olla vaiheistuksen toteuttava antennirakenne. Vaiheistetulla antennirakenteella voidaan toteuttaa suunnattuja antennikeiloja käyttävä lähetysantennidiversiteetti, esimerkiksi kuviossa 6 esitettävällä tavalla. Kaksi eri lähetysantennireittiä 20 214B, 214C lähettävät kumpikin suunnattua antennikeilaa 602B, 602C käyttä- . en signaalin 240, 242 tilaajapäätelaitteelle UE. Lähettimessä 200 täytyy tällöin ·:·: olla keilanmuodostimet 600B, 600C. Tähän viitteeksi otettavassa julkaisussa ;\>t kuvataan adaptiivisten antennien käyttöä, Juha Ylitalo, Marcos Katz: An Adap- ; tive Antenna Method for Improving Downlink Performance of CDMA Base Sta- * · · ‘.G 25 tions. IEEE Fifth International Symposium on Spread Spectrum Techniques &
Applications. IEEE ISSSTA ’98 Proceedings. September 2-4, 1998, Sun City, * * · ·’ * South Africa. Oleellista keksinnölle on vain kuitenkin se, että antenniratkai- susta riippumatta pitää voida toteuttaa lähetysantennidiversiteetti, ja paino-kertoimien käyttö. Space-Time lohkokoodausta käytettäessä voidaan esimer-,,,'· 30 kiksi määrittää lähetyantennireitin kuvio (vaiheistus eri antenneille) käyttäen ·, hyväksi vastaanottimeen saapuneita signaaleja, valita niistä kaksi vahvinta, ja lähettää näihin keiloihin samanaikaisesti osa Space-Time lohkokoodista. Käyttämällä keilan tai lähetysantennireitin tunnistetta tilaajapäätelaite voi estimoida .·’ : painokertoimet em. kahdelle keilalle. Luonnollisesti kompleksinen keilan mää- .’·* 35 räävä vaiheistus voidaan signaloida lähettimelle suljetulla silmukalla, mutta tämä ratkaisu on edullinen vain jos lähetysantennien lukumäärä on pieni. Voi-
1 O 8 5 8 B
16 daan siis erottaa lähetysantennireitin määräävät mittaukset ja signaloinnit ja valituille lähetysantennireiteille käytettävät painot. Space-Time lohkokoodaus on tässä edullinen ratkaisu sillä tukiasema voi käyttää samaa hajotuskoodia eri keiloissa, koska signaali on eri keiloissa koodauksen johdosta or-5 togonaalinen.
Antennien vaiheistus voidaan määritellä käyttäen apuna vastaanottimen signaloimia kanavaparametreja.
Lähetyksen vaiheistus voidaan määritellä käyttäen hyväksi samoihin antennielementteihin saapuneita signaaleja. Tällöin lähetetään esimerkiksi 10 samoihin suuntiin kuin mistä signaali on keskimäärin vastaanotettu. Suunta estimoitu esimerkiksi yhden välin (0.625ms), kehyksen (10ms) tai pidemmän aikaintervallin yli.
Eräässä toteutusmuodossa ainakin yhdestä antennielementistä lähetetään ainakin kahdella eri vaiheistuksella, eli kahdella eri antennikeilalla, siis ten, että eri vaiheistuksella lähetettävällä signaalilla on eri pilottisekvenssi, tunnistesekvenssi, rakenne tai eri koodaus, edullisesti Space-Time koodin eri osa, jonka avulla - keilojen kanavaparametrit estimoidaan, - keilojen signaalit yhdistetään, 20 - keilojen painokerroininformaatio lasketaan ja signaloidaan lähetti- , melle.
* * * ·
Kuvion 2A mukaisessa radiojärjestelmässä keksintö edellyttää että lähettimessä 200 on muutosvälineet 208 muuttaa kullekin lähetysantennireitille t · \ ; 214B, 214C määritettyjä painokertoimia suhteessa keskenään. Lisäksi lähet- 25 timessä on painotusvälineet 208, 212B, 212C painottaa eri lähetysantennireit-tien 214B, 214C kautta lähetettävien signaalien 240, 242 lähetystehoa käyttäen suhteessa keskenään muutettavissa olevia painokertoimia. Painotusvälineet ovat tehovahvistimet 212A, 212B, 212C ja niiden ohjauslogiikka.
Keksintö toteutetaan edullisesti ohjelmallisesti, jolloin lähettimessä t 30 200 on ohjausosa 208, jossa muutosvälineet 208 ja painotusvälineiden oh jauslogiikka toteutetaan ohjelmallisesti. Tietenkin keksintö voidaan myös to-. teuttaa vaadittavan toiminnollisuuden tarjoavilla integroiduilla piireillä. Lisäksi tarvitaan myös rajattuja muutoksia tukiasemaohjaimen RNC, tukiaseman B, ja tilaajapäätelaitteen UE toimintaa ohjaavien ohjausosien ohjelmistoihin.
! 35 Vastaanotin 220 käsittää välineet 230 suorittaa mittauksia kunkin eri lähetysantennireitin kautta lähetetylle vastaanottamalleen signaalille, ja väli- i "1 O 8 5 δ 8 ! 17 neet 230, 232 signaloida lähettimelle 200 mittauksien perusteella muodostetun painokerrointiedon. Mittausvälineet 230 ovat tunnetun tekniikan mukaisia. Samoin signalointivälineet 230, 232 ovat tunnettuja, eli käytännössä tilaajapää-telaitteen UE signalointiohjelmisto ja lähetin. Painokerrointietosignalointi lähe-5 tetään radiosignaalina 250 lähetysantennia 234 käyttäen.
Lähetin 200 käsittää välineet 216 vastaanottaa painokerrointietosignalointi, ja muutosvälineet 208 muodostavat painokertoimet hyväksikäyttäen painokerrointietosignalointia. Vastaanottovälineet 216 ovat radiovastaanotin 216 antenneineen 218 ja signalointiohjelmistoineen. Muutosvälineet 208 10 ovat edullisesti ohjelmallisesti toteutetut.
Lähetin 200 käsittää välineet 208, 216 muodostaa laatuarvo vastaanottamalleen painokerrointietosignaloinnille, ja muutosvälineet 208 muodostavat painokertoimet hyväksikäyttäen painokerrointietosignaloinnin laatuar-voa ja painokerrointietosignalointia. Laatuarvon muodostusväiineet ovat tun-15 netun tekniikan mukaiset.
Lähetin 200 käsittää välineet 208 signaloida lähetyksessä käytetyt painokertoimet tai painokertoimien ryhmän tunnistetiedot vastaanottimelle käyttäen lähetettyyn signaaliin 240, 242 sijoitettuja pilotti- tai tunnistebittejä. Kyseessä on jälleen signalointiohjelmistoon tehtävät tarkasti rajatut muutokset. 20 Tilaajapäätelaite UE voi käsittää välineet 230 päättää radiojärjes telmän verkko-osan lähetyksessään kyseiselle tilaajapäätelaitteelle UE käyt-t tämät painokertoimet. Kyseessä on edullisesti ohjelmallisesti toteutettava pää- töksentekologiikka aiemmin menetelmän yhteydessä kuvattuja sääntöjä käyt- « · täen.
. 25 Verkko-osa RNS voi käsittää päätösvälineet 208 päättää lähetyk- • · *; / sessään käyttämät painokertoimet. Kyseessä on edullisesti ohjelmallisesti to- • · > *·1·' teutettava päätöksentekologiikka aiemmin menetelmän yhteydessä kuvattuja » t · ; sääntöjä käyttäen.
Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten ·:1·: 30 mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan si- ·2’: tä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
« · 2 • »

Claims (56)

1. Menetelmä digitaalisen signaalin siirtämiseksi lähettimestä vas-taanottimelle radiojärjestelmässä, käsittäen: (300) lähetin lähettää ainakin osan signaalista ainakin kahden eri 5 lähetysantennireitin kautta; (304) vastaanotin vastaanottaa signaalin; tunnettu siitä, että: (302) lähettimessä painotetaan eri lähetysantennireittien kautta lähetettävien signaalien lähetystehoa suhteessa keskenään käyttäen muutetta-10 vissa olevia kullekin lähetysantennireitille määritettyjä painokertoimia.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että: (306) vastaanotin suorittaa mittauksia kunkin eri lähetysantennireitin kautta lähetetylle vastaanottamalleen signaalille; 15 (308) vastaanotin signaloi lähettimelle mittauksien perusteella muo dostetun painokerrointiedon; (312A) lähetin muodostaa painokertoimet hyväksikäyttäen painoker-rointietosignalointia.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että: (310) lähetin muodostaa laatuarvon vastaanottamalleen painoker- • · · '* ! rointietosignaloinnille; * (312B) lähetin muodostaa painokertoimet hyväksikäyttäen painoker- : ’ rointietosignaloinnin laatuarvoa ja painokerrointietosignalointia.
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · v.: että painokertoimien arvot ovat etukäteen määrättyjä, ja painokertoimien etu- ν' ·' käteen määrätyistä arvoista muodostetaan keskenään erilaisia ryhmiä, jossa kussakin ryhmässä on jokaiselle lähetysantennireitille määritetty painokerroin, ·:··· ja painokerrointietosignalointi käsittää tiedon siitä mitä painokerroinryhmää 30 vastaanotin haluaa käytettävän.
*· 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ' · · · ’ että painokerrointieto käsittää tiedon siitä minkä lähetysantennireitin kautta lä- "': hetetyn signaalin laatuarvo oli paras.
6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, .·. : 35 että painokerrointieto käsittää differentiaalitiedon, joka kertoo miten lähe tysantennireittien painokertoimien välisiä suhteita muutetaan differentiaalisesti. i ’ Π 8 5 8 8 I 19
7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painokerrointieto käsittää vastaanottimen mittaaman ainakin yhden kana-vaparametrin.
8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että lähetysantennireitit liittyvät radiojärjestelmän verkko-osan ainakin kahteen eri tukiasemaan.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetyksessä käytetyt painokertoimet signaloidaan vastaanottimelle.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siilo tä, että painokertoimet signaloidaan vastaanottimelle käyttäen lähetettyyn signaaliin sijoitettua tunnistesekvenssiä, joka on eri riippuen signaalin painotuksesta .
11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painokertoimet signaloidaan vastaanottimelle käyttäen signaalin eri lä- 15 hetysantennireittispesifistä modulaatiota, hajotusta tai koodausta.
12. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetyksessä käytetyn painokertoimien ryhmän tunnistetiedot signaloidaan vastaanottimelle käyttäen lähetettyyn signaaliin sijoitettuja tunnistebittejä.
13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu sii-20 tä, että signaloinnin laatuarvon alittaessa etukäteen määrätyn kynnysarvon painokertoimia ei muuteta.
.·. 14. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu sii- tä, että signaloinnin laatuarvon alittaessa etukäteen määrätyn kynnysarvon painokertoimet asetetaan yhtäsuuriksi kussakin lähetysantennireitissä. *. ! 25
15. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ; / tä, että signaloinnin laatuarvon ylittäessä etukäteen määrätyn kynnysarvon painokertoimia muutetaan. v
: 16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että kahden eri lähetysantennireitin kautta lähetettävät signaalit ovat mah- ·:··: 30 dollisimman ortogonaalisia keskenään.
•' ‘: 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu sii- tä, että ortogonaalisuus toteutetaan käyttäen eri hajotus- tai kanavakoodia kul- • · ’ lekin lähetysantennireitille.
18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu sii- : T: 35 tä, että ortogonaalisuus toteutetaan käyttäen eri lähetystaajuutta kullekin lähe- : ‘ ·. j tysantennireitille. • · ! 20 >08588
19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ortogonaalisuus toteutetaan käyttäen eri väliä kullekin lähetysanten-nireitille.
20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että signaali koodataan siirtokanavan siirtovirheiden minimoimiseksi.
21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodaus on Space-Time koodaus.
22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Space-Time koodaus on Space-Time lohkokoodaus.
23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että Space-Time koodaus on Space-Time trelliskoodaus.
24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetysantennireitit liittyvät radiojärjestelmän verkko-osan yhteen tukiasemaan.
25. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että lähetin sijaitsee radiojärjestelmän verkko-osan radioverkkoalijär-jestelmässä, ja vastaanotin sijaitsee radiojärjestelmän tilaajapäätelaitteessa.
26. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että radiojärjestelmän tilaajapäätelaite päättää radiojärjestelmän verkko- 20 osan lähetyksessään kyseiselle tilaajapäätelaitteelle käyttämät painokertoimet.
27. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii- .·. tä, että radiojärjestelmän verkko-osa päättää lähetyksessään käyttämät pai- .5.: nokertoimet.
28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että radiojärjestelmän verkko-osa huomioi päätöksessään kunkin lähe- • I I j ; / tysantennireitin tehovahvistimen kuormituksen.
| *'·' 29. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ! v : tä, että lähetysantennireitti on toteutettu antennin vaiheistuksen toteuttavalla antennirakenteella.
30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheistus määritellään käyttäen apuna vastaanottimen signaloimia kanavaparametreja.
‘’ 31. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetyksen vaiheistus määritellään käyttäen hyväksi samoihin anten-: 35 nielementteihin saapuneita signaaleja. 21 108588
32. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhdestä antennielementistä lähetetään ainakin kahdella eri vaiheistuksella, eli antennikeilalla, siten, että eri vaiheistuksella lähetettävällä signaalilla on eri pilottisekvenssi, tunnistesekvenssi, rakenne tai eri koodaus, 5 edullisesti Space-Time koodin eri osa, jonka avulla - keilojen kanavapametrit estimoidaan, - keilojen signaalit yhdistetään, - keilojen painokerroininformaatio lasketaan ja signaloidaan lähetti- melle.
33. Radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtämiseksi, käsittäen: lähettimen (200) lähettää signaali (240, 242); ainakin kaksi lähettimeen (200) kytkettävissä olevaa lähetysantenni-reittiä (214B, 214C); vastaanottimen (220) vastaanottaa signaali (240, 242); 15 tunnettu siitä, että: lähetin (200) käsittää muutosvälineet (208) muuttaa kullekin lähetysantennireitille (214B, 214C) määritettyjä painokertoimia suhteessa keskenään, ja painotusvälineet (208, 212B, 212C) painottaa eri lähetysantennireit- 20 tien (214B, 214C) kautta lähetettävien signaalien (240, 242) lähetystehoa käyttäen suhteessa keskenään muutettavissa olevia painokertoimia.
34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, tun- ’ * · n e 11 u siitä, että vastaanotin (220) käsittää välineet (230) suorittaa mittauksia kunkin ”, 25 eri lähetysantennireitin kautta lähetetylle vastaanottamalleen signaalille, ja vä- *; lineet (230, 232) signaloida lähettimelle (200) mittauksien perusteella muo- .' ·: dostetun painokerrointiedon; : lähetin käsittää välineet (216) vastaanottaa painokerrointietosigna- lointi, ja muutosvälineet (208) muodostavat painokertoimet hyväksikäyttäen : * ·: 30 painokerrointietosignalointia.
35. Patenttivaatimuksen 34 mukainen radiojärjestelmä, tun-nettu siitä, että lähetin (200) käsittää välineet (208, 216) muodostaa laatu- •\ arvo vastaanottamalleen painokerrointietosignaloinnille, ja muutosvälineet ‘ ‘ (208) muodostavat painokertoimet hyväksikäyttäen painokerrointietosignaloin- :' * ’; 35 nin laatuarvoa ja painokerrointietosignalointia. i i i ! 0 8 5 8 9 22
36. Patenttivaatimuksen 34 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että painokertoimien arvot ovat etukäteen määrättyjä, ja paino-kertoimien etukäteen määrätyistä arvoista muodostetaan keskenään erilaisia ryhmiä, jossa kussakin ryhmässä on jokaiselle lähetysantennireitille (214B, 5 214C) määritetty painokerroin, ja painokerrointietosignalointi käsittää tiedon siitä mitä painokerroinryhmää vastaanotin (220) haluaa käytettävän.
37. Patenttivaatimuksen 34 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että painokerrointieto käsittää tiedon siitä minkä lähetysantenni- reitin (214B, 214C) kautta lähetetyn signaalin (240, 242) laatuarvo oli paras.
38. Patenttivaatimuksen 34 mukainen radiojärjestelmä, tun nettu siitä, että painokerrointieto käsittää differentiaalitiedon, joka kertoo miten lähetysantennireittien (214B, 214C) painokertoimien välisiä suhteita muutetaan differentiaalisesti.
39. Patenttivaatimuksen 34 mukainen radiojärjestelmä, t u n - 15 nettu siitä, että painokerrointieto käsittää vastaanottimen (220) mittaaman ainakin yhden kanavaparametrin.
40. Patenttivaatimuksen 34 mukainen radiojärjestelmä, tun nettu siitä, että lähetysantennireitit (214B, 214C) liittyvät radiojärjestelmän verkko-osan ainakin kahteen eri tukiasemaan.
41. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, tunnet- t u siitä, että lähetin (200) käsittää välineet (208) signaloida lähetyksessä käy-tetyt painokertoimet vastaanottimet (220) käyttäen lähetettyyn signaaliin ,,..: (240, 242) sijoitettuja pilottibittejä.
42. Patenttivaatimuksen 36 mukainen radiojärjestelmä, tun-” 25 nettu siitä, että lähetin (200) käsittää välineet (208) signaloida lähetyksessä ; käytetyn painokertoimien ryhmän tunnistetiedot vastaanottimelle käyttäen lä- ;' ·' hetettyyn signaaliin (240, 242) sijoitettuja pilottibittejä. v
; 43. Patenttivaatimuksen 35 mukainen radiojärjestelmä, tunnet tu siitä, että signaloinnin laatuarvon alittaessa etukäteen määrätyn kyn-": 30 nysarvon muutosvälineet (208) eivät muuta painokertoimia.
44. Patenttivaatimuksen 35 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että signaloinnin laatuarvon alittaessa etukäteen määrätyn kynnysarvon muutosvälineet (208) asettavat painokertoimet yhtäsuuriksi kussakin lähetysantennireitissä (214B, 214C). S t 23 1 Π 8 5 6 8
45. Patenttivaatimuksen 35 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että signaloinnin laatuarvon ylittäessä etukäteen määrätyn kynnysarvon muutosvälineet (208) muuttavat painokertoimia.
46. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, t u n -5 nettu siitä, että kahden eri lähetysantennireitin (214B, 214C) kautta lähetettävät signaalit ovat mahdollisimman ortogonaalisia keskenään.
47. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin (200) käsittää välineet (202) koodata signaali siirtokanavan siirtovirheiden minimoimiseksi.
48. Patenttivaatimuksen 47 mukainen radiojärjestelmä, tun nettu siitä, että koodaus on Space-Time koodaus.
49. Patenttivaatimuksen 48 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että Space-Time koodaus on Space-Time lohkokoodaus.
50. Patenttivaatimuksen 48 mukainen radiojärjestelmä, t u n -15 nettu siitä, että Space-Time koodaus on Space-Time trelliskoodaus.
51. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että lähetysantennireitit (214B, 214C) liittyvät radiojärjestelmän verkko-osan yhteen tukiasemaan.
52. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, t u n -20 nettu siitä, että lähetin (200) sijaitsee radiojärjestelmän verkko-osan radio- verkkoalijärjestelmässä (RNS), ja vastaanotin (220) sijaitsee radiojärjestelmän , tilaajapäätelaitteessa (UE). i i t ·
53. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, tunnettu siitä, että radiojärjestelmän tilaajapäätelaite (UE) käsittää välineet ; 25 (230) päättää radiojärjestelmän verkko-osan lähetyksessään kyseiselle tilaaja- ; päätelaitteelle (UE) käyttämät painokertoimet. < * * ·
54. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, tun- I ’ nettu siitä, että radiojärjestelmän verkko-osa käsittää päätösvälineet (208) päättää lähetyksessään käyttämät painokertoimet. ; “: 30
55. Patenttivaatimuksen 54 mukainen radiojärjestelmä, t u n - ‘' ‘: nettu siitä, että päätösvälineet (208) käyttävät päätöksenteossa tietoa kun- '·, kin lähetysantennireitin (214B, 214C) tehovahvistimen (212B, 212C) kuormi- ' ‘, tuksesta.
56. Patenttivaatimuksen 33 mukainen radiojärjestelmä, t u n - v * 35 nettu siitä, että lähetysantennireitti (214B, 214C) on toteutettu antennin vai- : ’ ·.: heistuksen toteuttavalla antennirakenteella. 24 '1 O 8 5 8 B
FI982715A 1998-12-15 1998-12-15 Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon FI108588B (fi)

Priority Applications (8)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI982715A FI108588B (fi) 1998-12-15 1998-12-15 Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon
EP99963606A EP1131903A2 (en) 1998-12-15 1999-12-15 Method and radio system for digital signal transmission
AU19847/00A AU1984700A (en) 1998-12-15 1999-12-15 Method and radio system for digital signal transmission
CN99814448A CN1330816A (zh) 1998-12-15 1999-12-15 数字信号传输的方法和无线系统
JP2000588910A JP2002533010A (ja) 1998-12-15 1999-12-15 デジタル信号を送信する方法及び無線システム
PCT/FI1999/001037 WO2000036764A2 (en) 1998-12-15 1999-12-15 Method and radio system for digital signal transmission
BR9916239-3A BR9916239A (pt) 1998-12-15 1999-12-15 Método e sistema de rádio de transmitir um sinal digital
US09/879,831 US7236537B2 (en) 1998-12-15 2001-06-13 Method and radio system for digital signal transmission

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI982715 1998-12-15
FI982715A FI108588B (fi) 1998-12-15 1998-12-15 Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI982715A0 FI982715A0 (fi) 1998-12-15
FI982715A FI982715A (fi) 2000-06-16
FI108588B true FI108588B (fi) 2002-02-15

Family

ID=8553121

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI982715A FI108588B (fi) 1998-12-15 1998-12-15 Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon

Country Status (8)

Country Link
US (1) US7236537B2 (fi)
EP (1) EP1131903A2 (fi)
JP (1) JP2002533010A (fi)
CN (1) CN1330816A (fi)
AU (1) AU1984700A (fi)
BR (1) BR9916239A (fi)
FI (1) FI108588B (fi)
WO (1) WO2000036764A2 (fi)

Families Citing this family (82)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6788661B1 (en) 1999-11-12 2004-09-07 Nikia Networks Oy Adaptive beam-time coding method and apparatus
WO2001069814A1 (en) * 2000-03-15 2001-09-20 Nokia Corporation Transmit diversity method and system
JP2009038817A (ja) * 2000-04-06 2009-02-19 Ntt Docomo Inc Ｃｄｍａセルラ方式における同期捕捉方法およびその装置
FI20000851A (fi) * 2000-04-10 2001-10-11 Nokia Networks Oy Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä
FI20000853A (fi) 2000-04-10 2001-10-11 Nokia Networks Oy Tiedonsiirtomenetelmä
DE10032426B4 (de) 2000-07-04 2006-01-12 Siemens Ag Strahlformungsverfahren
FR2813006B1 (fr) * 2000-08-10 2003-01-31 Cit Alcatel Procede pour tenir compte de la capacite de traitement du trafic, pour le controle de la charge de trafic dans un reseau de radiocommunications mobiles
DE60037465T2 (de) * 2000-08-10 2008-12-04 Fujitsu Ltd., Kawasaki Vorrichtung zur Kommunikation mit Diversität
EP1182799A3 (en) * 2000-08-22 2002-06-26 Lucent Technologies Inc. Method for enhancing mobile cdma communications using space-time transmit diversity
EP1204219B1 (en) * 2000-10-11 2008-04-09 Samsung Electronics Co., Ltd. Apparatus and method for controlling transmit antenna array for physical downlink shared channel in a mobile communication system
FR2816140B1 (fr) 2000-10-31 2002-12-06 Mitsubishi Electric Inf Tech Procede d'obtention de fonction de gain a l'emission
US6768727B1 (en) * 2000-11-09 2004-07-27 Ericsson Inc. Fast forward link power control for CDMA system
WO2002041524A1 (en) * 2000-11-17 2002-05-23 Nokia Corporation Method for controlling the data signal weighting in multi-element transceivers and corresponding devices and telecommunications network
AU2001223628A1 (en) * 2000-12-06 2002-06-18 Nokia Corporation Method for controlling the weighting of a data signal in the at least two antenna elements of a radio connection unit, module and communications system
US20020110108A1 (en) * 2000-12-07 2002-08-15 Younglok Kim Simple block space time transmit diversity using multiple spreading codes
US20020118783A1 (en) * 2001-02-26 2002-08-29 Peter Cripps Smart antenna based spectrum multiplexing using a pilot signal
US6859503B2 (en) * 2001-04-07 2005-02-22 Motorola, Inc. Method and system in a transceiver for controlling a multiple-input, multiple-output communications channel
US7145959B2 (en) 2001-04-25 2006-12-05 Magnolia Broadband Inc. Smart antenna based spectrum multiplexing using existing pilot signals for orthogonal frequency division multiplexing (OFDM) modulations
JP2002344415A (ja) * 2001-05-14 2002-11-29 Matsushita Electric Ind Co Ltd マルチキャリア通信方法及びマルチキャリア通信装置
US20020183053A1 (en) * 2001-05-29 2002-12-05 Muralimohan Gopalakrishna Methods and systems for testing macrodiversity and handover functionality of a radio network controller
DE60230981D1 (de) * 2001-05-31 2009-03-12 Magnolia Broadband Inc Kommunikationseinrichtung mit intelligenter antenne, die ein qualitätsanzeigesignal verwendet
US8249187B2 (en) 2002-05-09 2012-08-21 Google Inc. System, method and apparatus for mobile transmit diversity using symmetric phase difference
ATE400097T1 (de) * 2001-08-13 2008-07-15 Motorola Inc Drahtlose kommunikation mit sendediversität
US7076263B2 (en) 2002-02-19 2006-07-11 Qualcomm, Incorporated Power control for partial channel-state information (CSI) multiple-input, multiple-output (MIMO) systems
KR100547882B1 (ko) * 2002-02-26 2006-02-01 삼성전자주식회사 안테나 선택 다이버시티를 지원하는 이동통신시스템에서순방향 채널 상태 정보를 송수신하는 방법 및 장치
JP2004032679A (ja) * 2002-02-28 2004-01-29 Matsushita Electric Ind Co Ltd 通信装置及び通信システム
EP1359683B1 (en) * 2002-04-30 2006-08-30 Motorola, Inc. Wireless communication using multi-transmit multi-receive antenna arrays
SG107589A1 (en) * 2002-05-03 2004-12-29 Sony Electronics Singapore Pte Receiver method and apparatus for space-time coded cdma signals
JP4134597B2 (ja) * 2002-05-23 2008-08-20 日本電気株式会社 適応アンテナ送受信装置
JP3999605B2 (ja) * 2002-08-23 2007-10-31 株式会社エヌ・ティ・ティ・ドコモ 基地局、移動通信システム及び通信方法
US8194770B2 (en) 2002-08-27 2012-06-05 Qualcomm Incorporated Coded MIMO systems with selective channel inversion applied per eigenmode
US7324429B2 (en) 2002-10-25 2008-01-29 Qualcomm, Incorporated Multi-mode terminal in a wireless MIMO system
US8169944B2 (en) 2002-10-25 2012-05-01 Qualcomm Incorporated Random access for wireless multiple-access communication systems
US8208364B2 (en) 2002-10-25 2012-06-26 Qualcomm Incorporated MIMO system with multiple spatial multiplexing modes
US8570988B2 (en) 2002-10-25 2013-10-29 Qualcomm Incorporated Channel calibration for a time division duplexed communication system
US8170513B2 (en) 2002-10-25 2012-05-01 Qualcomm Incorporated Data detection and demodulation for wireless communication systems
US8320301B2 (en) 2002-10-25 2012-11-27 Qualcomm Incorporated MIMO WLAN system
US7986742B2 (en) 2002-10-25 2011-07-26 Qualcomm Incorporated Pilots for MIMO communication system
US20040081131A1 (en) 2002-10-25 2004-04-29 Walton Jay Rod OFDM communication system with multiple OFDM symbol sizes
US7002900B2 (en) 2002-10-25 2006-02-21 Qualcomm Incorporated Transmit diversity processing for a multi-antenna communication system
US8218609B2 (en) 2002-10-25 2012-07-10 Qualcomm Incorporated Closed-loop rate control for a multi-channel communication system
US8134976B2 (en) 2002-10-25 2012-03-13 Qualcomm Incorporated Channel calibration for a time division duplexed communication system
US8185075B2 (en) * 2003-03-17 2012-05-22 Broadcom Corporation System and method for channel bonding in multiple antenna communication systems
US7983355B2 (en) 2003-07-09 2011-07-19 Broadcom Corporation System and method for RF signal combining and adaptive bit loading for data rate maximization in multi-antenna communication systems
US7822140B2 (en) * 2003-03-17 2010-10-26 Broadcom Corporation Multi-antenna communication systems utilizing RF-based and baseband signal weighting and combining
JP3933597B2 (ja) * 2003-03-27 2007-06-20 三洋電機株式会社 送信方法およびそれを利用した無線装置
DE10323191B4 (de) * 2003-05-22 2005-04-07 Siemens Ag Verfahren zum Betrieb eines Mobilfunksystems, Mobilfunksystem und Basisstation
KR100575929B1 (ko) * 2003-05-29 2006-05-02 삼성전자주식회사 이동 통신 시스템에서 다중 안테나 다이버시티 방식을사용하여 데이터를 송수신하는 장치 및 방법
DE10327896A1 (de) * 2003-06-20 2005-01-05 Siemens Ag Verfahren zur Ermittlung eines Antennengewichtungsfaktors
US7302278B2 (en) * 2003-07-03 2007-11-27 Rotani, Inc. Method and apparatus for high throughput multiple radio sectorized wireless cell
US8391322B2 (en) 2003-07-09 2013-03-05 Broadcom Corporation Method and system for single weight (SW) antenna system for spatial multiplexing (SM) MIMO system for WCDMA/HSDPA
WO2005065070A2 (en) * 2003-07-29 2005-07-21 Zyray Wireless, Inc. Frequency selective transmit signalweighting for multiple antenna communications systems
KR100575993B1 (ko) * 2003-08-07 2006-05-02 삼성전자주식회사 다중 송수신 안테나를 사용하는 이동통신 시스템에서 다중사용자를 위한 스케쥴링 방법 및 장치
US7403790B2 (en) * 2003-09-04 2008-07-22 Lucent Technologies Inc. Methods for signaling broadcast and multicast information in communication networks
US9473269B2 (en) 2003-12-01 2016-10-18 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for providing an efficient control channel structure in a wireless communication system
US7430430B2 (en) 2003-12-16 2008-09-30 Magnolia Broadband Inc. Adjusting a signal at a diversity system
JP4663369B2 (ja) * 2004-05-20 2011-04-06 パナソニック株式会社 無線通信システム、無線通信方法、基地局装置及び端末装置
JP4526883B2 (ja) * 2004-06-28 2010-08-18 株式会社エヌ・ティ・ティ・ドコモ 複数アンテナを使用する送受信機および送受信方法
US20060008021A1 (en) * 2004-06-30 2006-01-12 Nokia Corporation Reduction of self-interference for a high symbol rate non-orthogonal matrix modulation
WO2006098008A1 (ja) * 2005-03-15 2006-09-21 Fujitsu Limited 通信装置および通信方法
US7787552B2 (en) * 2005-04-14 2010-08-31 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Distributed transmit diversity in a wireless communication network
US7466749B2 (en) 2005-05-12 2008-12-16 Qualcomm Incorporated Rate selection with margin sharing
US8358714B2 (en) 2005-06-16 2013-01-22 Qualcomm Incorporated Coding and modulation for multiple data streams in a communication system
US20070099578A1 (en) * 2005-10-28 2007-05-03 Kathryn Adeney Pre-coded diversity forward channel transmission system for wireless communications systems supporting multiple MIMO transmission modes
EP1952555B1 (en) * 2005-11-02 2016-07-27 Nokia Technologies Oy Apparatus, method and computer program product providing sub-channel assignment for relay node
US7949069B2 (en) * 2006-10-26 2011-05-24 Magnolia Broadband Inc. Method, system and apparatus for applying hybrid ARQ to the control of transmit diversity
US8290083B2 (en) * 2007-03-09 2012-10-16 Qualcomm Incorporated Quadrature imbalance mitigation using unbiased training sequences
US8428175B2 (en) * 2007-03-09 2013-04-23 Qualcomm Incorporated Quadrature modulation rotating training sequence
US8064550B2 (en) 2007-03-09 2011-11-22 Qualcomm, Incorporated Quadrature imbalance estimation using unbiased training sequences
ES2354538B1 (es) * 2008-08-14 2012-01-26 Vodafone España, S.A. Sistema y método de conmutación dinámica entre transmisión de una única antena y múltiples antenas.
US8618982B2 (en) * 2008-08-22 2013-12-31 Agency For Science, Technology And Research Communication device and method for controlling an antenna arrangement
US8885746B2 (en) * 2009-10-08 2014-11-11 Koninklijke Philips N.V. Method for operating a radio station in a cellular communication network
US9125068B2 (en) 2010-06-04 2015-09-01 Ixia Methods, systems, and computer readable media for simulating realistic movement of user equipment in a long term evolution (LTE) network
US8848846B2 (en) * 2010-12-14 2014-09-30 Intel Mobile Communications GmbH Receiver
US9596166B2 (en) 2013-04-26 2017-03-14 Ixia Methods, systems, and computer readable media for testing inter-cell interference coordination capabilities of wireless access access nodes
US9351186B2 (en) 2013-05-16 2016-05-24 Ixia Methods, systems, and computer readable media for frequency selective channel modeling
CN104467875A (zh) * 2014-12-09 2015-03-25 山东大学 一种rs码与删余卷积码级联码的参数盲识别方法
US11223403B2 (en) * 2016-05-05 2022-01-11 Nokia Technologies Oy Mobility measurements
CN110741564A (zh) 2017-06-26 2020-01-31 诺基亚技术有限公司 多波束系统中的小区排名
US10542443B2 (en) 2017-10-27 2020-01-21 Keysight Technologies, Inc. Methods, systems, and computer readable media for testing long term evolution (LTE) air interface device using emulated noise in unassigned resource blocks (RBs)
AU2020253611A1 (en) * 2019-04-04 2021-04-08 Cohere Technologies, Inc. Massive cooperative multipoint network operation
US11089495B2 (en) 2019-07-11 2021-08-10 Keysight Technologies, Inc. Methods, systems, and computer readable media for testing radio access network nodes by emulating band-limited radio frequency (RF) and numerology-capable UEs in a wideband 5G network

Family Cites Families (13)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JP2561031B2 (ja) * 1994-06-07 1996-12-04 日本電気株式会社 送受信装置
FR2721122B1 (fr) 1994-06-14 1996-07-12 Commissariat Energie Atomique Unité de calcul à pluralité de calculateurs redondants.
US5541607A (en) 1994-12-05 1996-07-30 Hughes Electronics Polar digital beamforming method and system
US5781541A (en) * 1995-05-03 1998-07-14 Bell Atlantic Network Services, Inc. CDMA system having time-distributed transmission paths for multipath reception
CN1092431C (zh) * 1995-11-29 2002-10-09 Ntt移动通信网株式会社 分集接收机及其控制方法
EP2280494A3 (en) 1996-04-26 2011-12-07 AT & T Corp. Method and apparatus for data transmission using multiple transmit antennas
US6463295B1 (en) * 1996-10-11 2002-10-08 Arraycomm, Inc. Power control with signal quality estimation for smart antenna communication systems
JP3381580B2 (ja) * 1996-11-22 2003-03-04 株式会社豊田中央研究所 アダプティブ通信装置
US6131016A (en) * 1997-08-27 2000-10-10 At&T Corp Method and apparatus for enhancing communication reception at a wireless communication terminal
US6154485A (en) * 1998-10-19 2000-11-28 Motorola, Inc. Receiver in a wireless communications system for receiving signals having combined orthogonal transmit diversity and adaptive array techniques
US7254171B2 (en) * 2000-01-20 2007-08-07 Nortel Networks Limited Equaliser for digital communications systems and method of equalisation
FI20000851A (fi) * 2000-04-10 2001-10-11 Nokia Networks Oy Tiedonsiirtomenetelmä ja radiojärjestelmä
FI20010079A (fi) * 2001-01-12 2002-07-13 Nokia Corp Paikannusmenetelmä ja radiojärjestelmä

Also Published As

Publication number Publication date
AU1984700A (en) 2000-07-03
WO2000036764A2 (en) 2000-06-22
FI982715A (fi) 2000-06-16
US20020012380A1 (en) 2002-01-31
BR9916239A (pt) 2001-09-04
US7236537B2 (en) 2007-06-26
CN1330816A (zh) 2002-01-09
FI982715A0 (fi) 1998-12-15
WO2000036764A3 (en) 2000-08-03
JP2002533010A (ja) 2002-10-02
EP1131903A2 (en) 2001-09-12

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI108588B (fi) Menetelmä ja radiojärjestelmä digitaalisen signaalin siirtoon
EP1285505B1 (en) Data transmission method and radio system
US7433339B2 (en) Data transmission method and equipment
CA2256416C (en) High data rate cdma wireless communication system
KR101125495B1 (ko) 역방향 링크 송신 빔형성을 위한 방법 및 장치
KR100319995B1 (ko) 가변비트율부호분할다원접속송신전력제어시스템및이동전화시스템
FI120784B (fi) Menetelmä ja järjestelmä lähtöliikennekanavan tehoallokoinnin muuttamiseksi pehmeän kanavanvaihdon aikana
AU752866B2 (en) A subscriber unit and method for use in a wireless communication system
EP1013000B1 (en) Method and system for digital signal transmission
CA2257211C (en) Subscriber unit for a cdma wireless communication system
FI107675B (fi) Menetelmä käyttäjälle osoitetun informaation tunnistamiseksi kommunikaatiojärjestelmässä ja kommunikaatiojärjestelmä
WO1995022857A1 (en) Method and apparatus for controlling encoding rate in a communication system
FI105961B (fi) Vastaanottomenetelmä ja vastaanotin
JPH09321699A (ja) 移動通信システム
JP2001511619A (ja) ワイヤレス通信システムにおいてパワー制御セットポイント閾値を調整するための方法および装置
US20040180695A1 (en) Site diversity transmission/reception apparatus, base station, and mobile station
CN100361422C (zh) 功率控制方式及装置
JP4607397B2 (ja) レート判定改善のためのフレームエネルギー基準使用のための方法および装置
EP1056237B1 (en) Diversity detection for WCDMA
WO2002054620A1 (en) Power controlling method with time slot specific power control command