FI108477B - Menetelmõ kuvakkeen muodostamiseksi - Google Patents

Description

08477

Menetelmä kuvakkeen muodostamiseksi

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen menetelmään ulkopuoliseen laitteeseen liittyvän 5 kuvakkeen muodostamiseksi tietojenkäsittelylaitteeseen. Keksintö kohdistuu lisäksi oheisen patenttivaatimuksen 8 johdanto-osan mukaiseen langattomaan viestimeen.

Tietokoneiden käyttöjärjestelmiä kehitettäessä on kiinnitetty huomiota 10 myös käyttöliittymään. Nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on graafinen käyttöliittymä (GUI, Graphical User Interface), jossa voidaan esittää visuaalista informaatiota hyvin monipuolisesti. Esimerkiksi Microsoft -yhtiö on kehittänyt Windows®-käyttöjärjestelmän, jossa on graafinen käyttöliittymä. Tässä käyttöliittymässä on mukana myös ns. ikkunointi, 15 jolloin eri sovellusten esittämälle informaatiolle voidaan varata oma alue ("ikkuna") näytöstä. Tämän alueen kokoa ja paikkaa voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. Ikkuna voidaan myös minimoida ns. kuvakkeeksi ("ikoni") sulkematta sovellusohjelmaa, jolloin näytöllä esitetään pieni kuvake merkkinä tästä käynnissä olevasta sovellusohjelmasta. Graafi-20 sessa käyttöliittymässä voidaan myös tietokoneeseen asennettuja sovellusohjelmia esittää kuvakkeina, joiden avulla sovellusohjelmia voidaan käynnistää.

Kuvake on yleensä tietynkokoinen, muodoltaan vaihteleva alue näytös-’ 25 sä. Kuvake esitetään näytön kuvaelementeillä siten, että niiden väri ja • · kirkkaus vaihtelee sen mukaan, minkälainen visuaalinen ulkonäkö ku- : vakkeelle on määritetty. Kuvakeinformaatio koostuu sopivimmin vaaka- ja pystyriveihin järjestetyistä kuvakealkioista, jolloin kukin kuvakealkio • · vastaa yhden kuvaelementin informaatiota peruskoossa olevalla ku-30 vakkeella. Kuvaketta suurennettaessa yhden kuvakealkion informaa-..... tiota voidaan vastaavasti käyttää useamman kuvaelementin väriä ja kirkkautta säädettäessä. Kuten on tunnettua, RGB-värinäytön kuvaelementti koostuu kolmesta värikomponentista: punainen (Red), vihreä (Green) ja sininen (Blue). Näiden kolmen värikomponentin kirkkautta V": 35 vaihtelemalla saadaan esitettyä moniväri-informaatiota (ns. täysväri- näyttö). Kuvakeinformaatio on tallennettuna muistiin edullisesti siten, * « · 2 108477 että kullekin kuvakealkiolle on varattu edullisesti yksi 8-bittinen muistipaikka kutakin värikomponenttia kohden. Kukin kuvakealkio vaatii tällöin 24 bittiä eli kolme tavua muistia. Tyypillisesti Windows®-käyttöjär-jestelmässä yhden kuvakkeen informaatio on n. yksi kilotavu.

5

Japanilainen patenttijulkaisu JP-0 633 741 käsittää tietokonelaitteiston, jossa tietokoneen näytöllä esitetään tietokoneeseen kulloinkin toiminnallisesti liitettyjä oheislaitteita havainnollistavat kuvakkeet (ikonit). Tällöin näiden kuvakkeiden perusteella tietokoneen käyttäjä voi todeta, 10 minkä tyyppisiä oheislaitteita kulloinkin on käytettävissä. Tässä viitejul-kaisussa esitetyssä ratkaisussa näiden eri kuvakkeiden esittämisessä tarvittava kuvakeinformaatio on oltava etukäteen tallennettu tietokoneen muistivälineisiin (ROM-muistiin). Tällöin saman tyyppiselle laitteelle esitetään aina sama kuvake.

15

Tietokoneiden ja niihin liitettävissä olevien laitteiden välinen tiedonsiirto on tyypillisesti aikaansaatu langallisesti, kytkemällä tiedonsiirtokaapeli näiden laitteiden välille. Toimistokäytössä voi olla myös useampia tietokoneita ja muita laitteita, kuten tulostimia, jotka on yhdistetty paikalli-20 sesti lähiverkkoon. Tämä lähiverkko on toteutettu pääsääntöisesti langallisella kaapeloinnilla, kuten Ethernet-kaapeloinnilla. Viime aikoina on kuitenkin kehitetty langattomia kytkentätapoja, esimerkiksi infrapunalla toimivia tai radiosignaaleilla toimivia tiedonsiirtojärjestelmiä lyhyitä etäi-·; syyksiä varten. Tällaisten langattomien tiedonsiirtojärjestelmien käyttö : 25 on vaivattomampaa, koska käyttäjän ei tarvitse suorittaa kaapeleiden kytkemistä eri laitteisiin, vaan riittää, että laitteet ovat tiedonsiirtojärjes-telmän toimintaetäisyydellä. Riippumatta siitä, millä tekniikalla tämä tie-donsiirtojärjestelmä on toteutettu, tarvitaan tyypillisesti laitteiden omi-naisuuksien määritystä ja toimintaparametrien asettamista. Tietokoneen 30 on saatava tieto siihen tiedonsiirtoyhteydessä olevien laitteiden tyypit (tulostin, telekopiolaite, langaton viestin, modeemi) mm. oikean tie- * · · .... donsiirtotavan käyttämiseksi. Pääsääntöisesti tämä on suoritettu siten, *. ’ että käyttäjä on käynnistänyt tietokoneessa asennusohjelman, johon on ohjelmoitu tarvittavat toimenpiteet kyseisen laitteen määrittämiseksi ·”*: 35 tietokoneen toimintaympäristöön. Laitteen, kuten tulostimen tai langat toman viestimen mukana on toimitettu levyke tai CDROM, jossa tämä : asennusohjelma on. Asennusohjelman yhteydessä on yleensä myös ns. kuvakkeen tiedot. Tämä kuvake voidaan tulostaa tietokoneen näy- 3 108477 tölle esim. silloin, kun langaton viestin on tietojenkäsittelylaitteen läheisyydessä. Käyttäjä voi tavallisesti siirtää kuvaketta näytöllä haluamaansa paikkaan ja jopa muuttaa kuvakkeen kokoa. Kuvakkeen visuaalinen ulkonäkö ei kuitenkaan muutu siirron ja koon muuttamisen yhteydessä.

5 Tämän järjestelyn epäkohtana on mm. se, että asennusohjelmassa mukana tulleen kuvakkeen visuaalista ulkonäköä ei voi muuttaa. Tavallisesti jokaisessa laitteen myyntipakkauksessa toimitetaan samansisältöinen levyke mm. siitä syystä, että jokaiseen myyntipakkaukseen on hankalaa ja epätaloudellista tehdä sisällöltään yksilöllistä levykettä. Eri 10 valmistajilla voi olla erilaiset kuvakkeet, mutta kukin valmistaja käyttää tyypillisesti samanlaista kuvaketta omien langattomien viestimiensä yhteydessä. Tämä voi aiheuttaa sekaannuksia erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa käyttäjällä on useita langattomia viestimiä, joiden ominaisuudet ovat jossain määrin toisistaan poikkeavat. Jos näitä langat-15 tornia viestimiä varten tietokoneeseen asennettuja sovellusohjelmia esitetään samanlaisella kuvakkeella, mutta mahdollisesti eri nimellä, on sekaantumisen mahdollisuus suuri. Tällöin käyttäjä voi vahingossa käynnistää väärän sovellusohjelman. Ongelmia aiheuttaa myös se, että käyttäjällä voi joissakin tilanteissa olla käytettävissään sellainen langa-20 ton viestin, jota vastaavaa sovellusohjelmaa ei ole asennettu tietokoneeseen. Tällöin voidaan käyttää jotakin yleiskäyttöistä sovellusohjelmaa, jolla ainakin langattoman viestimen perustoiminnot ovat käytettävissä. Tämän sovellusohjelman kuvake saattaa kuitenkin olla harhaan- johtava, esim. se esittää aivan erilaista langatonta viestintä. Käyttäjälle : 25 ei tällöin välttämättä ole selvää se, että tämä kuvake on kuitenkin se, josta kyseisen langattoman viestimen ohjaamiseksi sopiva sovellusoh-jelma käynnistetään.

• · • · · • · · • ·

Kuvan 1 järjestelmässä esitetyt langattomat viestimet voivat olla omi-30 naisuuksiltaan hyvinkin erilaisia, vaikka ne kaikki ovat telepäätelaitteita. Jossakin langattomassa viestimessä saattaa olla ainoastaan perustoi-.·... minnot, kuten puheluun vastaaminen ja puhelunmuodostus. Jossakin toisessa langattomassa viestimessä voi lisäksi olla tekstiviestien lähe-tys- ja vastaanotto-ominaisuuksia sekä dataominaisuuksia. Vielä jos-35 sakin kolmannessa langattomassa viestimessä voi olla puhelinominai-: suuksien lisäksi myös tietojenkäsittelyominaisuuksia, kuten kalenteri- ‘‘‘, j toimintoja, muistikirjatoimintoja ja vastaavia.

Ί 0 8 4 7 7 4

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada menetelmä laitekohtaisen kuvakkeen muodostamiseksi tietojenkäsittelylait-teen näyttöön, jonka kuvaelementtien optisia ominaisuuksia muutetaan halutun informaation esittämiseksi. Kuvakkeen tiedot haetaan esim. ul-5 kopuolisesta laitteesta, kuten langattomasta viestimestä tai ulkopuolisen laitteen tietojenkäsittelylaitteelle lähettämän hakuosoitteen perusteella. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle langatto-10 malle viestimelle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että isäntälaitteen läheisyydessä olevista ulkopuolisista laitteista, kuten langattomista viestimistä noudetaan kuvakeinfor-maatio tai kuvakeinformaation hakuosoite.

15

Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja tunnetun tekniikan mukaisiin menetelmiin ja langattomiin viestimiin verrattuna. Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä isäntälaitteen läheisyydessä olevien langattomien viestimien ohjaamisessa käytettävät sovel-20 lusohjelmat voidaan erottaa erilaisten kuvakkeiden perusteella. Kuvaketta voidaan muuttaa jopa langattoman viestimen ominaisuuksia muutettaessa. Kuvaketta voidaan muuttaa myös sellaiselle ohjelmalle, jota käytetään useamman eri langattoman viestimen ohjaamisessa. Tällöin kuvake muutetaan sen langattoman viestimen mukaiseksi, joka ' 25 kulloinkin on tietojenkäsittelylaitteen läheisyydessä. Keksinnön mukai-sesti muutettavat kuvakkeet ovat paremmin erotettavissa toisistaan, jolloin sekaantumisen mahdollisuus pienenee. Keksinnön mukaista me-: Y: netelmää käytettäessä ei ole tarpeen myöskään käyttää vakiokuvaketta :*·*; eri sovellusohjelmien yhteydessä, vaan kullekin sovellusohjelmalle on 30 mahdollista dynaamisesti muodostaa yksilöllinen kuvakkeensa. Koska esim. matkaviestimet ohjelmoidaan kukin erikseen mm. yksilöllisen lai- • · · tekoodin (IMEI, International Mobile Equipment Identity) tallentamiseksi, *. " voidaan samassa yhteydessä edullisesti tallentaa laitteeseen ainakin yhden yksilöllisen kuvakkeen informaatio.

O 35

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin ‘ ’ | piirustuksiin, joissa 5 1 08 477 kuva 1 esittää erästä infrapunatiedonsiirtoon perustuvaa lyhyi den etäisyyksien tiedonsiirtojärjestelmää, kuva 2 esittää esimerkinomaisesti erään graafisen käyttöliitty-5 män mukaista informaatioikkunaa, kuva 3a esittää erästä tietojenkäsittelylaitetta pelkistettynä lohko-kaaviona, ja 10 kuva 3b esittää erästä langatonta viestintä pelkistettynä lohko- kaaviona.

Seuraavassa keksintöä selostetaan käyttämällä lyhyiden etäisyyksien tiedonsiirtojärjestelmästä esimerkkinä infrapunatiedonsiirtoa IrDA-stan-15 dardin mukaisesti. Tästä lyhyiden etäisyyksien tiedonsiirtojärjestelmästä käytetään jatkossa tässä selityksessä nimitystä lähilinkki. Vastaavasti tämän lähilinkin toteuttavista tiedonsiirtovälineistä käytetään nimitystä lähilinkin tiedonsiirtovälineet, jotka käsittävät mm. lähilinkkilähettimen ja lähilinkkivastaanottimen. On selvää, että keksintöä voidaan soveltaa 20 myös muita tunnettuja tiedonsiirtomenetelmiä käyttäen, esimerkiksi lyhyen etäisyyden radiotiedonsiirtoa (LPRF, Low Power RF) tai langallista tiedonsiirtoa. Esimerkkinä ulkopuolisesta laitteesta on langaton viestin, kuten GSM-matkaviestinjärjestelmän mukainen matkaviestin, mutta on ; selvää, että keksintöä voidaan soveltaa myös muiden laitteiden kuin • 25 langattomien viestimien yhteydessä.

Infrapunatiedonsiirto on havaittu suhteellisen tehokkaaksi lähietäisyyk-:V: sillä, koska vältytään mm. kaapeleiden kytkemiseltä ja eri laitteiden si- :T: joittelu on vapaampaa. Tosin infrapunatiedonsiirrossa on huomioitava 30 se, että tiedonsiirtoyhteydessä olevien laitteiden välillä on oltava joko esteetön näkyvyys tai heijastavien pintojen kautta on muodostettavissa optinen yhteys. Tällaiseen infrapunatiedonsiirtoon on kehitetty standardeja, mm. IrDA-standardi (Infrared Data Association). Kuvassa 1 on esitetty eräs järjestelmä, jossa on käytetty infrapunatiedonsiirtoa eri 35 laitteiden välillä. Järjestelmässä on esimerkinomaisesti esitetty ροβίθι tokone PC, johon on kytkettävissä infrapunatiedonsiirrolla kannettava tietokone LPC (lap-top PC), tulostin, ja erilaisia langattomia viestimiä, kuten matkapuhelimia. IrDA-standardin mukaisessa infrapunatiedonsiir- 6 'I O 8 4 7 7 rossa tämän pöytätietokoneen läheisyydessä olevat infrapunalaitteet voidaan tunnistaa. Tämä pöytätietokone kuvan 1 mukaisessa järjestelmässä on ns. isäntälaite (host device), joka toimii eräänlaisena järjestelmää ohjaavana laitteena. Jokaisessa laitteessa, jossa on välineet infra-5 punatiedonsiirron suorittamiseksi, on IrDA-standardin mukaisesti tallennettuna tunnistetietoja, kuten laitteen nimitys, laitteen dynaamisesti määritettävissä oleva osoite sekä tilamuuttujia laitteen tukemien palveluiden ilmoittamiseksi. Tilamuuttujat ilmoittavat mm. sen, mihin palveluluokkaan kyseinen laite kuuluu. Tällaisia palveluluokkia ovat esimer-10 kiksi henkilökohtainen tietokone (Personal Computer), tulostin PR (Printer), kytke-ja-käytä -tyyppinen laite, telepäätelaite (telephone) jne. Tällöin isäntälaitteen läheisyydessä olevat langattomat viestimet voidaan selvittää tämän palveluluokkamäärityksen perusteella tutkimalla telepäätelaitetilamuuttujan arvo. Isäntälaite tallentaa tiedot havaitsemis-15 taan ja tunnistamistaan infrapunatiedonsiirtoa tukevista laitteista muistivälineisiinsä.

Tilanteessa, jossa isäntälaitteen läheisyyteen tuodaan uusi infrapuna-tiedonsiirtoon soveltuva laite, suoritetaan vastaava laitteen tunnistus. 20 Tämä laite havaitaan esimerkiksi siten, että isäntälaite lähettää väliajoin kyselysanoman, johon isäntälaitteen läheisyydessä olevat infrapunatie-donsiirtoon soveltuvat laitteet lähettävät vastaussanoman. Isäntälaite vastaanottaa tämän vastaussanoman ja selvittää sen perusteella mm. laitteen palveluluokan.

25

Mainittu IrDA-standardin mukainen tiedonsiirtojärjestelmä perustuu kan- sainvälisen standardointijärjestön ISO esittämään seitsemäntasoiseen vV kerrosrakenteeseen OSI (Open Systems Interconnection). IrDA-stan- dardin protokollapino käsittää mainitun OSI-kerrosrakenteen alimman 30 tason, eli fyysisen kerroksen (physical layer), tämän yläpuolella olevan siirtoyhteyskerroksen (data link layer), seuraavana olevan verkkoker-roksen (network layer) sekä ylimmän tason eli sovelluskerroksen • * * (application layer).

• ♦ · • · · ·’ : 35 Fyysisen kerroksen toteutus voi vaihdella eri laitteilla. Tavallisesti käy tetään IrDA-SIR spesifikaation mukaista tiedonsiirtoa, jolla voidaan • päästä nopeuksiin 115,2 kb/s. IrDA-standardiin on ehdotettu myös no- 7 108477 peampaa infrapunatiedonsiirtoa (FIR, Fast Infra Red), jossa on määritetty nopeudet 1,152 Mb/s ja 4 Mb/s.

Siirtoyhteyskerroksessa käytettävästä protokollasta käytetään lyhennet-5 tä IrLAP. Tämä protokolla tukee laitteiden tunnistusta ja tiedonsiirron luotettavuuden varmistavaa palvelua. Tällä protokollatasolla ilmoitetaan myös muille laitteille, että infrapunatiedonsiirto on käytettävissä tässä laitteessa.

10 Verkkokerroksen protokollasta käytetään lyhennettä IrLMP. Tämä protokolla tukee yhteyden muodostusta palvelutasolla ja eri tiedonsiirtovir-tojen multipleksointia.

Sovelluskerroksessa on sellaiset palvelut, joita laitteessa toimivat so-15 vellukset tarvitsevat. Yksi jokaisessa IrDA-laitteessa vaadittava palvelu on ns. tiedonhakupalvelu IAS (Information Access Service). Tämä tiedonhakupalvelu käsittää ns. palvelinpalvelun (server) ja asiakaspalvelun (client). Asiakaspalvelu pystyy tekemään kyselyitä palvelinpalveluun sen selvittämiseksi, mitä palveluita isäntälaite tukee. Palvelinpalvelu 20 hakee kysytyn informaation paikallisesta tietokannasta, esimerkiksi pöytätietokoneen muistivälineisiin tallennetusta tietokannasta. Tämä tietokanta sisältää palvelukohtaista informaatiota.

Kuvan 1 järjestelmässä 1 isäntälaitteena on tietojenkäsittelylaite PC, 25 kuten henkilökohtainen tietokone, jonka eräs edullinen suoritusmuoto on esitetty pelkistettynä lohkokaaviona kuvassa 3a. Tämä tieto-jenkäsittelylaite PC käsittää muistivälineet 2, kuten lukumuistia ROM v**: (Read Only Memory), luku/kirjoitusmuistia RAM (Random Access Me- :T: mory) ja kirjoitettavaa massamuistia (kiintolevy, hard disc). Lisäksi 30 tietojenkäsittelylaite PC käsittää lähilinkin tiedonsiirtovälineet 3, tässä tapauksessa IrDA-standardin mukaiset infrapunatiedonsiirtovälineet, jotka käsittävät mm. lähettimen ja vastaanottimen. Tietojenkäsittelylaite • ♦ · käsittää lisäksi käyttöliittymän UI (User Interface), jossa on mm. näyttö **.:.*' 4 ja näppäimistö 5. Tietojenkäsittelylaitteen toimintojen ohjaamisessa • la 35 käytetään ohjainyksikköä 6, joka käsittää tyypillisesti mikroprosessorin : !\ CPU (Central Processing Unit), mikrokontrollerin tai vastaavan.

»* * * 8 1 Q 8 4 7 7

Tietojenkäsittelylaitteen PC muistivälineisiin 2, esim. kirjoitettavaan massamuistiin, on tallennettu käyttöjärjestelmä, joka sisältää ohjelma-komentoja eri toimintojen aikaansaamiseksi tietojenkäsittelylaitteessa PC. Tämän käyttöjärjestelmän avulla käyttäjä voi käynnistää tietojen-5 käsittelylaitteen PC muistivälineisiin 2 tallennettuja sovellusohjelmia, kuten on sinänsä tunnettua. Käyttöjärjestelmässä tyypillisesti ladataan myös ns. laiteohjaimet, joilla esim. näppäimistön 5 näppäinpainalluksia voidaan tutkia ja lukea sekä ohjata muita tietojenkäsittelylaitteen PC toiminnallisia lohkoja, esimerkiksi lähilinkin tiedonsiirtovälineitä 3 ja mo-10 deemia 7. Modeemin 7 avulla tietojenkäsittelylaite voidaan tarvittaessa kytkeä esim. langalliseen televerkkoon 8, jolloin tietojenkäsittelylait-teesta voidaan muodostaa tiedonsiirtoyhteys kauempana olevaan tieto-jenkäsittelylaitteeseen, esimerkiksi Internet-tiedonsiirtoverkon välityksellä.

15 Näytön 4 ohjaamiseksi on tietojenkäsittelylaitteeseen PC järjestetty näytönohjain 14 (GDC, Graphic Display Controller), jonka tehtävänä on mm. näytön kuvaelementtien ohjaamisessa käytettävien signaalien muodostaminen kuvaelementille kulloinkin halutun värin ja kirkkauden 20 perusteella, näytön 4 kuvainformaation päivittäminen väliajoin, esim. koko kuvan päivitys 75 kertaa sekunnissa, tarvittavien ajoitussignaalien muodostaminen jne. Näytön 4 rakenne vaikuttaa siihen, miten mm. ohjaussignaalit ja tahdistussignaalit muodostetaan. Tunnettuja näyttötyyp-pejä on mm. katodisädeputkinäyttö (CRT, Cathode Ray Tube) ja nes-' ; 25 tekidenäyttö (LCD, Liquid Crystal Display). Näytön tyypillä ei kuitenkaan ... sinänsä ole merkitystä tämän keksinnön soveltamisen kannalta, joten sen tarkempi käsittely ei tässä yhteydessä ole tarpeen. Tässä selityk-·* V; sessä esitetyt keksinnön toiminnan kuvaukset on alan asiantuntijan so- velottavissa kulloinkin käytettävän näyttötyypin mukaiseksi.

30 Näytönohjain 14 lukee näyttömuistiin 15 tallennetun kuvainformaation ja muodostaa näytön 4 ohjaamisessa tarvittavat signaalit sen perusteella.

• · I

Kuvainformaatio on näyttömuistissa 15 binäärisessä muodossa, taval-lisimmin 8-bittiä/värikomponentti, jolloin on mahdollista aikaansaada 35 256 kirkkaustasoa kullekin värikomponentille (R, G, B). Kuvan 3a mu- : kaisessa tietojenkäsittelylaitteessa näytönohjaimen 14 yhteyteen on järjestetty kolme digitaali/analogiamuunninta 16R, 16G, 16B (D/A-converter), jotka muuntavat värikomponentin binäärisen lukuarvon ana- 9 108477 logiseksi, näytölle 4 johdettavaksi signaaliksi. Näyttömuisti 15 käsittää sopivimmin kolme aluetta, jolloin kullekin perusvärille on oma alueensa. Kussakin alueessa on edullisesti yksi tavu kutakin kuvaelementtiä kohden. Nämä tavut on tyypillisesti järjestetty siten, että ensimmäinen 5 tavu vastaa näytössä 4 vasemman yläkulman kuvaelementtiä, seu-raava tavu vastaa viereistä kuvaelementtiä vaakasuunnassa, jne. Viimeinen tavu vastaa tällöin näytön 4 oikean alakulman kuvaelementtiä. Selvyyden vuoksi on näyttömuisti esitetty yhtenä lohkona kuvassa 3a. Vaikka näyttömuisti 15 ja tietojenkäsittelylaitteen muistivälineet 2 on 10 esitetty erillisinä lohkoina, voidaan ne käytännön sovelluksissa toteuttaa myös samoja muistipiirejä käyttäen, jolloin näyttömuistille varataan oman muistialue näistä muistipiireistä.

Näytössä 4 esitettävän informaation päivitys suoritetaan edullisesti seu-15 raavasti. Tietojenkäsittelylaitteen ohjain 6 välittää muutettavien kuva-elementtien osoitteen ja kuvaelementtien uuden väri- ja kirkkaustiedon. Näytönohjain 14 muuttaa näyttömuistissa näitä kuvaelementtejä vastaaviin muistipaikkoihin uudet arvot. Näyttö 4 päivitetään siinä vaiheessa, kun muuttuneet kuvaelementit ovat päivitysvuorossa, kuten on 20 sinänsä tunnettua. Näyttöä 4 voidaan päivittää myös alueittain, jolloin ohjain 6 välittää näytönohjaimelle 14 muutettavan alueen alkukohdan, esim. muutettavan alueen vasemman yläkulman xy-koordinaatit, ja loppukohdan, esim. muutettavan alueen oikean alakulman xy-koordinaatit. Lisäksi ohjain 6 välittää näytönohjaimelle 14 kunkin tällä alueella olevan 25 kuvaelementin uuden arvon. Joissakin sovelluksissa näytönohjaimessa 14 on mahdollisuus suorittaa laskentaa, jolloin ohjain 6 välittää para-metrit näytönohjaimelle 14, joiden perusteella se laskee sen, mitkä ku-*·:·: vaelementit muuttuvat ja niille uudet arvot. Tämä soveltuu esim. sään- : nöllisten kuvioiden, kuten viivojen ja ympyröiden piirtämiseen. Tässä 30 selostuksessa käytetään kuvakkeen päivityksessä edellä esitettyä :T: alueittaista päivitystä, jolloin kuvaketta muodostettaessa tai päivitet- täessä alueena on kuvakkeen kokoinen alue.

• · · Tässä selityksessä tarkoitettu laitekohtainen kuvake ei välttämättä ole 35 erilainen kaikkia eri ulkopuolisia laitteita MS1, MS2, MS3 varten, vaan i myös esim. ulkopuolisen laitteen samalle mallille voidaan muodostaa ·; · samanlainen laitekohtainen kuvake, samantyyppisille ulkopuolisille laitteille voidaan muodostaa samanlainen laitekohtainen kuvake, tai 10 1 08477 saman valmistajan kaikille ulkopuolisille laitteille voidaan muodostaa samanlainen kuvake. Laitekohtainen kuvake voidaan muodostaa myös tiettyä kampanjaa varten valmistetuille ulkopuolisille laitteille, tai tietylle ulkopuolisen laitteen valmistuserälle.

5

Kuvan 1 järjestelmässä on esitetty myös useita langattomia viestimiä MS1, MS2, MS3. Nämä langattomat viestimet MS1, MS2, MS3 voivat olla erilaisia, mutta niissä on kuitenkin tietyt peruslohkot, joiden perusteella tämän keksinnön toiminta langattoman viestimen MS1, MS2, 10 MS3 osalta on ymmärrettävissä. Vaikka jatkossa viitataan langattoman viestimen yhteydessä pääasiassa vain ensimmäiseen langattomaan viestimeen MS1, on selvää, että tämän sijasta voidaan käyttää myös muita langattomia viestimiä MS2, MS3.

15 Kuvassa 3b on esitetty pelkistettynä lohkokaaviona langattoman viestimen MS1 eräs edullinen suoritusmuoto. Se käsittää muistivälineet 9, kuten lukumuistia ja luku/kirjoitusmuistia, toiset lähilinkin tiedonsiirtovälineet 10, tässä tapauksessa IrDA-standardin mukaiset infrapunatiedonsiirtovälineet, jotka käsittävät mm. lähettimen ja 20 vastaanottimen. Langaton viestin MS1 käsittää lisäksi käyttöliittymän, jossa on mm. näyttö 11 ja näppäimistö 12. Langattoman viestimen MS1, MS2, MS3 toimintojen ohjaamisessa käytetään ohjainyksikköä 13, joka käsittää tyypillisesti mikroprosessorin CPU (Central Processing Unit), mikrokontrollerin tai vastaavan. Lisäksi kuvassa 3b on esitetty 25 radio-osa 24 tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi matkaviestinverkkoon (ei esitetty) sekä audiosignaalien käsittelyyn tarkoitetut välineet, kuten audiolohko 25, kuuloke/kaiutin 26 ja mikrofoni 27.

• · • · · • · · • ♦ »· · L: : Selostetaan seuraavaksi keksinnön erään edullisen suoritusmuodon 30 mukaisen menetelmän toimintaa. Lähilinkin ohjaussovellusohjelma on käynnistetty tietojenkäsittelylaitteessa PC. Tämä sovellusohjelma on muodostanut näytölle 4 sovelluksen informaatioikkunan 21, josta esimerkkinä on kuvan 2 mukainen informaatioikkuna 21. Käynnistyksen • · · yhteydessä tietojenkäsittelylaitteella PC on selvitetty se, mitkä läheisyy-35 dessä olevat laitteet ovat kytkettävissä lähilinkkiin. Näistä laitteista, • :*: jotka tässä tapauksessa ovat ensimmäinen MS1 ja toinen langaton : viestin MS2, on muodostettu kuvakkeet 22, 23 informaatioikkunaan 21.

Tilanteessa, jossa tietojenkäsittelylaitteen PC lähietäisyydelle tuodaan 108477 11 uusi laite, tietojenkäsittelylaite PC havaitsee laitteen lähettämän sanoman ja aloittaa laitteen tunnistusprosessin. Tietojenkäsittelylait-teesta PC lähetetään kyselysanoma laitteelle. Kyselysanoman vastaanottanut laite lähettää vastauksen, jossa laite ilmoittaa tunnistetieto-5 ja. Yhdellä kyselysanomalla voidaan selvittää useamman laitteen lähettämät tunnistetiedot, jolloin kukin laite lähettää tiedot eriaikaisesti. Vastaussanomassa IrDA-standardin mukaisesti on tieto laitteen osoitteesta, joka tässä standardissa käsittää 32 bittiä. Tämä osoitetieto voi vaihdella eri sovelluksissa, ja kullakin laitteella tulisi olla eri osoite. Tämä osoite 10 voidaan myös antaa tämän tunnistusvaiheen yhteydessä, jolloin sopi-vimmin tietojenkäsittelylaite PC määrittää osoitteen ja välittää osoitetiedon kyseiselle laitteelle. Vastaussanomassa on lisäksi tieto laitteen tukemista palveluista, joka on muutamia tilamuuttujia käsittävä kenttä. Nämä tilamuuttujat voivat ilmoittaa esimerkiksi sen, onko kyseessä te-15 lekopiolaite, modeemi, puhelin, henkilökohtainen digitaalinen apulaite (PDA, Personal Digital Assistant), tulostin jne. Lisäksi vastaussanomassa on laitteelle asetettu nimitys, jonka laitteen käyttäjä on tallentanut laitteen muistivälineisiin. Nimitys on tyypillisesti merkkijono. Vastaanotetut tiedot tallennetaan tietojenkäsittelylaitteessa PC muistiväli-20 neisiin 2. Lisäksi tutkitaan se, onko kyseessä aikaisemmin tunnistamaton langaton viestin, jolloin tämän langattoman viestimen kuvakkeen tiedot lisätään tietojenkäsittelylaitteen muistivälineisiin 2. Kuvakkeen tiedot siirretään edullisesti langattoman viestimen muistivälineistä 9 7'i lähilinkin välityksellä. Tätä tunnistusprosessia on kuvattu tarkemmin '1 25 hakijan rinnakkaisessa patenttihakemuksessa, johon tässä yhteydessä viitataan.

• »

Ennen kuvakkeen tietojen hakemista voi tietojenkäsittelylaite PC tutkia 0 ; langattoman viestimen MS1, MS2, MS3 IAS-tietokannasta tai muusta 30 vastaavasta sen, onko kyseisessä langattomassa viestimessä kuvake-tietoja tai kuvaketietojen hakuosoitetta.

•«· • » « • · 6

Tietojenkäsittelylaitteessa PC on edullisesti langattomien viestimien • · · tyyppitaulukko tai vastaava, jossa on tiettyä perustietoa jokaisesta eri-35 laisesta langattomasta viestimestä MS1, MS2, MS3, joka on tai on ollut 1 lähilinkin toiminta-alueella. Kuvakkeen tiedot tallennetaan tietojenkäsit-telylaitteessa PC tällöin sopivimmin langattomien viestimien tyyppitau-lukon yhteyteen.

108477 12

Langattoman viestimen MS1, MS2, MS3 kuvakkeen tiedot välitetään näytönohjaimelle 14, joka päivittää näyttömuistia 15 vastaavasti. Kuvakkeen sijainti voidaan asettaa esim. informaatioikkunan 21 tätä tar-5 koitusta varten varattuun tilaan.

Jos lähilinkkiin tullut langaton viestin MS1, MS2, MS3 on jo aikaisemmin tunnistettu ja sen kuvake 22, 23 ladattu, voidaan tässä vaiheessa tutkia se, onko se muuttunut. Tämä voidaan tehdä esim. versionumeron 10 tai muun vastaavan informaation perusteella. Kuvake 22, 23 on voinut muuttua esim. langattoman viestimen versiopäivityksen yhteydessä. Tällöin keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa sen, että myös kuvake 22, 23 tietojenkäsittelylaitteessa PC päivittyy aina uusimpaan.

15 Kuvakeinformaation hakeminen voidaan joissakin sovelluksissa suorittaa myös muusta tallennuspaikasta kuin langattoman viestimen muistivälineistä 9. Eräinä mahdollisina hakupaikkoina mainittakoon Internet-tietoverkko, toimiston lähiverkko tai levyke. Tällöin langattoman viestimen muistivälineissä 9 on tallennettuna hakuosoite, esim. URL-osoite 20 (Universal Resource Locator), esimerkiksi "http://www.firma.com/icons/ mobile.ico", jossa http tarkoittaa Internetissä yleisesti käytössä olevaa tiedonsiirtoprotokollaa (Hypertext Transfer Protocol), "www.firma.com" on firma-nimisen yhtiön ns. Internet-kotisivun palvelimen osoite ja "icons/mobile.ico" määrittävät tiedoston sijainnin tässä palvelimessa.

25 Tietojenkäsittelylaitteella PC voidaan tällöin muodostaa tiedonsiirto- yhteys modeemin 7 ja televerkon, kuten langallisen televerkon 8 väli- tyksellä hakuosoitteen ilmoittamaan paikkaan ja suorittaa kuvake- :.v tietojen haku ja päivitys vastaavasti.

·** • · · • · · • 30 Kuvakeinformaation esitysmuoto voi vaihdella eri sovelluksissa, mutta :T: eräänä esimerkkinä on seuraava merkkijono: "10;0;5,5,0;10,10,0; 10,10,0; 7; 1; 255,127,0;255,127,0; 10;3;0,0,255; 0,255,0;255,0,0; 0" ·. Tämän esimerkin merkkijonossa olevat numerot esittävät kahdeksan- • · · bittistä tietoa, joten kukin numero voi saada arvon välillä 0—255. Ole-‘ ' 35 tuksena tässä esimerkissä on se, että kuvakeinformaatiossa kuvakkeen i määritys aloitetaan kuvakkeen yläreunasta ja edetään vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Kuvakkeen muoto ei välttämättä ole säännöllinen. Ensimmäinen numero ilmoittaa ensimmäisen rivin määrittävien 13 1 0 8 4 77 numeroiden lukumäärän, tässä siis 10. Seuraava tavu (0) ilmoittaa ensimmäisen rivin alkukohdan suhteessa kuvakkeelle määritettyyn paikkaan, joka voidaan antaa esim. sovellusohjelmassa. Tämän jälkeen on kolmen numeron ryhmissä määritetty kunkin värikomponentin kirk-5 kaus edullisesti siten, että lukuarvolla 0 värikomponetti on pimeänä ja lukuarvolla 255 kuvaelementissä on maksimi kirkkaus. Kussakin ryhmässä ensimmäinen luku ilmoittaa punaisen värikomponentin kirkkauden, toinen luku ilmoittaa vihreän värikomponentin kirkkauden ja kolmas luku ilmoittaa sinisen värikomponentin kirkkauden. Ensimmäisessä 10 rivissä on siis kolme kuvaelementtiä. Sen jälkeen tulee seuraavan rivin tiedot: rivin määrittävien lukujen määrä (7), rivin alkukohta (1) ja väri-komponenttien määritykset (2 x 3). Tämän jälkeen on kolmannen rivin tiedot. Tämän esimerkin mukainen kuvakeinformaatio päättyy siihen, kun lukumäärätietona on 0, siis kuvakkeen määrittävän kolmannen rivin 15 jälkeen. Käytännössä yhden kuvakkeen määrittävä informaatio on moninkertainen edellä esitettyyn nähden.

Nyt esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa myös siten, että laitekohtainen kuvakeinformaatio muodostetaan kahdesta tai useammasta eri 20 kuvakeinformaatio-osasta. Esimerkiksi GSM-järjestelmän mukaisessa langattomassa viestimessä käytetään tilaajakohtaista tunnistuskorttia SIM (Subscriber Indentity Module) (ei esitetty), johon on tallennettu tilaajakohtaista tietoa, kuten puhelinnumero. Tällöin esim. langattomaan viestimeen tallennettuun kuvakeinformaatioon voidaan yhdistää esim. 25 puhelinnumero, jolloin tietojenkäsittelylaitteen (PC) näytöllä (4) esitettävässä laitekohtaisessa kuvakkeessa voidaan saman ulkopuolisen laitteen eri käyttäjillä esittää hieman erilaisen kuvakkeen. Tällaisia käyttävä jäkohtaisia tietoja, esim. käyttäjän nimi, voidaan ottaa myös ns.

• ♦ · ; Business Card -tyyppisestä kortista (ei esitetty), jollainen on liittää ai- 30 nakin Nokia 9000 Communicator -kommunikointilaitteessa.

• · • · ·

Nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin ·. suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaati- • · · *£* musten puitteissa.

• · ♦ « ·

Claims (10)

14

1 O 8 4 7 7

1. Menetelmä ulkopuoliseen laitteeseen (MS1, MS2, MS3) liittyvän laitekohtaisen kuvakkeen (22, 23) muodostamiseksi tietojenkäsittelylait-5 teeseen (PC), jonka kuvaelementtien optisia ominaisuuksia muutetaan halutun informaation esittämiseksi, tunnettu siitä, että muodostetaan lähilinkki informaation siirtämiseksi mainitun tieto-jenkäsittelylaitteen (PC) ja ulkopuolisen laitteen (MS1, MS2, MS3) välillä, 10. ulkopuoliseen laitteeseen (MS1, MS2, MS3) on ennalta tallennettu ainakin osa laitekohtaisesta kuvakeinformaatiosta, jolloin kuvakkeen (22, 23) muodostamisessa tarvittava kuvakeinformaatio siirretään lähilinkin välityksellä tietojenkäsittelylaitteeseen (PC) ulkopuolisesta laitteesta (MS1, MS2, MS3), tai 15 - ulkopuoliseen laitteeseen (MS1, MS2, MS3) on ennalta tallennettu määrätty tietoliikenneosoite, jonka ilmoittamaan tallennuspaikkaan on tallennettu ainakin osa mainitusta laitekohtaisesta kuvakeinformaatiosta, joka tietoliikenneosoite siirretään lähilinkin välityksellä tietojenkäsittelylaitteeseen (PC) ulkopuolisesta laitteesta (MS1, 20 MS2, MS3), jolloin tietojenkäsittelylaitteesta (PC) muodostetaan tiedonsiirtoyhteys tallennusosoitteen ilmoittamaan tallennuspaikkaan, josta ainakin osa kuvakeinformaatiosta siirretään tietojenkäsittelylaitteeseen (PC), ja että siirretyn kuvakeinformaation perusteella ohjataan tietojenkäsitte-25 lylaitteen (PC) näytön (4) kuvaelementtien optisia ominaisuuksia kuvakeinformaation mukaisen kuvakkeen muodostamiseksi ja esittämiseksi . . näytöllä (4). • · · • · • » « • · «· l:'.m 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ku- 30 vakeinformaatio haetaan siinä vaiheessa, kun ulkopuolinen laite (MS1, MS2, MS3) tunnistetaan, jolloin haettu kuvakeinformaatio tallennetaan v ; tietojenkäsittelylaitteeseen (PC). * · · • : 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa tietojenkäsittely- .···. 35 laitteelta (PC) on muodostettavissa tiedonsiirtoyhteys Internet-tieto- /·* verkkoon, tunnettu siitä, että kuvakeinformaatio tallennetaan Internet- • : : tietoverkossa olevaan tallennuspaikkaan, ja ulkopuoliseen laitteeseen '* : (MS1, MS2, MS3) tallennetaan URL-osoite tai vastaava. 15 •?084 77

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytössä (4) esitettävä visuaalinen informaatio tallennetaan näyttömuistiin (15). 5

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1—4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvakeinformaatio siirretään langattomasti tietojenkäsittelylait-teelle (PC).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvakeinformaatio muodostetaan kahteen tai useampaan tallennuspaikkaan tallennetuista kuvakeinformaatio-osista.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1—6 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että ulkopuolinen laite (MS1, MS2, MS3) on langaton viestin.

8. Langaton viestin (MS1, MS2, MS3), joka käsittää välineet (3, 10) lä-hilinkin muodostamiseksi tietojenkäsittelylaitteen (PC) ja langattoman viestimen (MS1, MS2, MS3) välistä tiedonsiirtoa varten, joka tietojen- 20 käsittelylaite (PC) käsittää näytön (4), välineet (14, 16R, 16G, 16B) näytön (4) kuvaelementtien optisten ominaisuuksien muuttamiseksi, ja välineet (6) kuvakkeen muodostamiseksi näyttöön (4), tunnettu siitä, että välineet (3, 9, 10) lähilinkin muodostamiseksi tietojenkäsittelylaitteen (PC) ja langattoman viestimen (MS1, MS2, MS3) välille käsittävät : 25 välineet (3, 9, 10) langattoman viestimen (MS1, MS2, MS3) muistiin (9) tallennetun laitekohtaisen kuvakeinformaation tai kuvakeinformaation /··. tallennuspaikan ilmoittavan osoitteen siirtämiseksi tietojenkäsittelylait- • · VI' teeseen (PC), jolloin tietojenkäsittelylaitteessa (PC) langattomaan vies- *:!f timeen (MS1, MS2, MS3) liittyvä kuvake (22, 23) on järjestetty muodos- • « t *·* ' 30 tettavaksi ainakin osittain langattomasta viestimestä (MS1, MS2, MS3) siirretyn kuvakeinformaation, tai langattomasta viestimestä (MS1, MS2, v : MS3) siirretyn osoitteen ilmoittamasta tallennuspaikasta siirretyn kuva- v : keinformaation perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen langaton viestin (MS1, MS2, MS3), *:* tunnettu siitä, että kuvakeinformaatio käsittää ainakin kaksi kuvakein- i formaatio-osaa. 16 1 08477

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen langaton viestin (MS1, MS2, MS3), tunnettu siitä, että ainakin yksi kuvakeinformaatio-osa käsittää langattoman viestimen käyttäjäkohtaista informaatiota, kuten käyttäjän nimen tai puhelinnumeron. • · • · • · · • · • · · • · · • # • · 1 φ · · • · 1 * · · • · · • · · • · · • · · · 1 17 1 08477