FI107683B - Menetelmä ja laite jäännösmagnetismista aiheutuvien kuvaputken kuvavirheiden korjaamiseksi - Google Patents

Description

107683

Menetelmä ja laite jäännösmagnetismista aiheutuvien kuvaputken kuvavirhei-den korjaamiseksi

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä 5 monitoreissa ja vastaavissa kuvaputkiin perustuvissa näyttölaitteissa esiintyvien jäännösmagnetismista johtuvien kuvavirheiden korjaamiseksi.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 15 johdanto-osan mukainen laite jäännösmagnetismista aiheutuvien kuvaputken kuvavirheiden koijaamiseksi.

Kuvaputket ovat katodisädeputkiin perustuvia laitteita, joiden tarkoituksensa on 10 muuttaa sähköisessä muodossa oleva kuvainformaatio näkyväksi kuvaksi. Kuvassa 1 on esitetty tyypillisen värimonitoreissa käytettävän kuvaputken 10 rakenne ja toimintaperiaate. Kuvaputki 10 koostuu kaula-osasta 11 ja kupuosasta 12. Lisäksi ku-vaputkikokonaisuuteen katsotaan kuuluvaksi myös muita kuvaputken toimintaan kiinteästi liittyviä osia, kuten kuvaputken kaula-osan 11 sisälle sijoitettu elektroni-15 tykkiosa 13, kaula-osalle 11 sijoitetut ulkoiset komponentit, kuten esimerkiksi poik-keutuskela 20, konvergenssikelat sisältävä konvergenssikelayksikkö 21, kallistuskela 22, LMF-kela 23, rengasmagneetti 24 ja joissakin kuvaputkimalleissa käytettävä R/B konvergenssikela 27. Lisäksi kupuosan 12 sisälle on sijoitettu komponentteja, « kuten magneettisuoja 17, maski 26 ja kuvapinta 25.

• · · • · .·. 20 Värikuvaputken toiminta perustuu kaulaosan sisälle sijoitetun elektronitykkiosan 13 Y.“ tuottamiin kolmeen erilliseen elektronisuihkuun 14, 15, 16. Elektronisuihkut 14, 15, • * · *... 16 kulkevat poikkeutuskelan 20 kuvaputken sisälle tuottaman magneettikentän välit- • · · *·* * se, jolloin elektronisuihkuihin 14,15,16 kohdistuu niiden lentorataa muuttava voima.

Poikkeutuskelan 20 tuottaman magneettikentän avulla elektronisuihkut 14, 15, 16 • · : *·· 25 kohdistetaan haluttuun kohtaan kuvapintaa 25. Osuessaan kuvapinnan 25 fluorisoi- • · · : vaan pintaan elektronisuihkut 14,15,16 aiheuttavat pistemäisen valon. Poikkeutta- maila elektronisuihkuja 14, 15, 16 nopeassa tahdissa eri puolille kuvapintaa saadaan ....: joukko kuvapisteitä, jotka silmä näkee yhtenäisenä valaistuna alueena.

«

Kuvapinnan 25 eteen on sijoitettu maski 26. Maski 26 on valmistettu ohuesta me- • * : 30 tallilevystä, johon on tehty aukkoja. Aukot voivat kuvaputken tyypistä riippuen olla • · esimerkiksi pyöreitä reikiä (ns. reikälevymaski), kuvan 2 mukaisia kapeita koko kuvaputken korkuisia rakoja (ns. trinitron-maski) tai näiden välimuotona pystysuunnassa pitkulaisia (ns. slot-maski).

2 107683

Oikein säädetyssä kuvaputkessa kaikkien kolmen elektronisuihkun 14, 15, 16 lentoradat leikkaavat maskin 26 kohdalla, jolloin kaikki osuvat samaan maskin 26 aukkoon 26a, kuten kuvassa 2 on esitetty. Koska säteet 14, 15, 16 saapuvat hiukan eri suunnista, erkanevat ne toisistaan maskin 26 jälkeen osuakseen kukin omiin fosfori-5 raitoihinsa 29a, 29b, 29c. Säteiden 14,15,16 osuessa fosforiraitoihin 29a, 29b, 29c syntyy valoa, jonka värisävy riippuu käytetystä fosforiaineesta. Fosforiaineet on RGB-standardin mukaisesti tyypillisesti valittu siten, että yksi tuottaa punaista (R), toinen vihreää (G) ja kolmas sinistä (B). Koska tuotetut kolme valopistettä ovat lähellä toisiaan, silmä ei miellä niitä yksittäisinä pisteinä vaan näköhavainto muodos-10 tuu kaikkien kolmen värin summana. Muuttamalla eri värien suhteellista kirkkautta elektronisäteiden keskinäisiä suhteita säätämällä voidaan tuottaa lähes mielivaltainen määrä eri värisävyjä.

Edellä esitetty kuvaa värikuvaputken toimintaa ideaalitilanteessa, jolloin elektroni-suihkujen liikeradat ovat täysin hallittavissa. Käytännön tilanteissa kuvaputken sisäl-15 lä voi esiintyä myös ei-toivottuja magneettikenttiä, jotka aiheuttavat ei-toivottuja poikkeamia elektronisuihkujen 14, 15, 16 lentoratoihin. Tästä voi seurata se, että elektronisuihkut 14,15,16 eivät enää kohdistu samaan kohtaan maskia 26. Mikäli poikkeamat ovat suuria verrattuna maskissa 26 olevien aukkojen välisiin etäisyyksiin, ohjautuvat samaan maskiaukkoon tarkoitetut eri värikomponentteja ohjaavat • · *···* 20 elektronisuihkut 14, 15, 16 eri maskiaukkoihin, mikä näkyy kuvapinnalla värien ir- tautumisena toisistaan. Värien irtautuminen näkyy läheltä tarkasteltaessa kuvassa ja • · · • *kauempaa katsottuna aiheuttaa kuvaan epätarkkuutta.

• · · j**/ Monitoreissa ja vastaavissa kuvaputkeen perustuvissa näyttölaitteissa kuvan terä- • · · vyys on yksi merkittävimmistä laitteen käytön miellyttävyyteen vaikuttavista sei-*·* ’ 25 koista. Tästä syystä värien irtoamista on pyritty minimoimaan.

Ei-toivottuja magneettikenttiä aiheuttavat tyypillisimmin kuvaputken ja sen välittö-:*·*: mässä läheisyydessä olevien magneettisten aineiden, kuten raudan, jäännösmag- * . netismi. Jäännösmagnetismilla tarkoitetaan sitä magneettiseen aineeseen muuttu- | vassa magneettikentässä kertynyttä magneettisuutta, joka pysyy vielä magnetoitu- ** * 30 misen aiheuttaneen magneettikentän poistuttuakin.

• ♦ • · ·

Kuvaputkessa ja monitoreissa on useita magneettisesta materiaalista valmistettuja • * * *· *· osia, esimerkiksi kuvaputken maski 26 ja monitoreissa raudasta valmistetut suoja- pellit.

3 107683 Jäännösmagnetismin aiheuttamat ongelmat voidaan poistaa demagnetoimalla magnetoituneet osat eli poistamalla niiden magneettisuus.

On tunnettua kohdistaa voimakas vaihtuvasuuntaisesti vaimeneva magneettikenttä kuvaputken kupuosaan 12 magneettisuojan 17 ja maskin 26 demagnetoimiseksi. 5 Tekniikan tason mukaisissa tunnetuissa menetelmissä on käytetty ratkaisuja, joissa demagnetointi on suoritettu kuvaputken kupuosaan 12 kuvan 3 mukaisesti sijoitetun demagnetointikelan 30 avulla. Kuvassa 3 kuvaputki 10 on kuvattu kaulaosan 11 puolelta jättämällä esittämättä kuvaputken kaula-osan ulkoiset rakenteet.

Kupuosaan 12 sijoitetun demagnetointikelan 30 tuottaman vaihtuvasuuntaisen vai-10 menevän magneettikentän avulla on kyetty demagnetoimaan kuvaputken kupuosassa 12 sijaitsevat magnetoituneet osat.

Kupuosaan 12 sijoitetun demagnetointikelan 30 lisäksi on tunnettua valmistaa kädessä pideltävä demagnetointikela, jonka avulla on voitu demagnetoida monitorin metalliosia, jotka sijaintinsa vuoksi jäävät kuvaputken kupuosaan 12 sijoitetun de-15 magnetointikelan 30 tuottaman magneettikentän ulkopuolelle. Koska kädessä pideltävään demagnetointikelaan perustuva menetelmä vaatii erillisen demagnetointilait-teen hankkimisen, menetelmä on käytössä lähinnä kaupallisissa monitoreja kokoa- ..... vissa ja huoltavissa yrityksissä. Menetelmän soveltaminen normaalikäytössä olevan • · monitorin toistuvasti tapahtuvaan demagnetointiin on hankalaa, koska menetelmässä 20 demagnetointilaite pitää saada lähelle demagnetoitavia osia, mikä käytännössä vaatii • · · : ·' monitorin kotelon aukaisemista.

• · · • · · · ·*«.. Tekniikan tason mukaisilla kuvaputken kupuosaan 12 sijoitettuun demagnetointi- kelaan 30 perustuvilla demagnetointiratkaisuilla on kyetty poistamaan suuri osa jäännösmagnetismin aiheuttamista kuvavirheistä. Osa kuvavirheistä on kuitenkin ... 25 säilynyt demagnetoinnista huolimatta.

• · · ♦ ♦ · : Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi menetelmä ja laite jäännös- magnetismista aiheutuvien kuvaputken kuvavirheiden koijaamiseksi. Keksinnön mukaisella ratkaisulla kyetään tekniikan tasoon verrattuna oleellisesti paremmin . poistamaan jäännösmagnetismista aiheutuvia kuvavirheitä. Keksintö perustuu de- • ♦ 30 magnetoinnin suorittamiseen kuvaputken kaulaosalle sijoitettujen kelojen avulla.

· · V·· Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisten suojavaatimusten tun- nusmerkkiosissa. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitelty epäitsenäisissä vaatimuksissa.

4 107683

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen etuna tekniikan tasoon verrattuna on kuvaterävyyden parantuminen jäännösmagnetismista aiheutuvien kuvavirheiden vähetessä. Keksinnön mukaisella menetelmällä jäännösmagnetismin poistava demag-netointi voidaan suorittaa ilman lisäkomponentteja.

5 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla, joissa kuva 1 esittää kuvaputken rakennetta ja toimintaa, kuva 2 esittää trinitron-tyyppisen maskin ja kuvapinnan rakennetta, kuva 3 esittää tunnetun tekniikan mukaista kuvaputken kupuosaan liitettyä de-10 magnetointikelaa, kuva 4 esittää kaaviokuvan magneettikentän tuottavan kelan ohjauspiiristä, kuva 5 esittää erään keksinnön mukaisen demagnetointiohjelman vuokaaviota, kuva 6 esittää eräiden keksinnön mukaisten vaihtuvien vaimenevien magneettikenttien käyttäytymistä, 15 kuva 7 esittää hystereesi silmukan avulla keksinnön mukaisen vaihtuvan vaimenevan magneettikentän vaikutusta kuvaputken kaulan jäännösmagnetismiin, kuva 8 esittää erästä keksinnön mukaisen vaihtuvan magneettikentän tuottavaa värähtelypiiriä, kuva 9 esittää erästä toista keksinnön mukaisen vaihtuvan magneettikentän tuotta- ··· . 20 vaa värähtelypiiriä, ja • · · kuva 10 esittää erästä vahvistinpiiriin perustuvaa ratkaisua keksinnön mukaisen vaihtuvan vaimenevan magneettikentän tuottamiseksi.

·«·« • i • *·· Kuvia 1, 2 ja 3 on käsitelty edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

• t · « · · « · i

Keksinnön mukaisessa menetelmässä jäännösmagnetismia poistetaan kuvaputken 25 kaulaosasta 11 ja kaulaosassa 11 sijaitsevista ulkoisista ja sisäisistä rakenteista ja • · · *... komponenteista altistamalla kaulaosa 11 vaihtuvalle vaimenevalle magneettiken- • ♦ · *·*. * tälle. Magneettikenttä voidaan edullisesti aikaansaada kuvaputken kaulaosassa 11 *:**: sijaitsevien kuvassa 1 esitettyjen kelojen, kuten kallistuskelan 22, konvergenssiyksi- ·:·*: kössä 21 olevien konvergenssikelojen tai poikkeutuskelan 20 vaaka- ja pystypoik- 30 keutusta säätävien poikkeutuskelojen avulla.

• · · • · !.*·: Käsitellään kuvan 4 avulla konvergenssiyksikössä 21 sijaitsevien konvergenssikelo jen käyttöä kuvaputken kaulan 11 demagnetoinnissa esimerkkinä keksinnön mukaisesta demagnetoinnista. Kallistuskelojen 22 ja poikkeutuskelan 20 pystypoikkeutus- 5 107683 kelojen avulla tapahtuva demagnetointi on suoritettavissa vastaavanlaisin järjestelyin, kuin mitä esimerkissä on esitetty.

Kuvassa 4 on esitetty kaaviokuva konvergenssikelayksikössä 21 sijaitsevasta kon-vergenssikelojen 45 ohjauspiiristä 40. Ohjauspiiri 40 koostuu mikroprosessorista 41, 5 joka ohjaa muistiin 42 tallennetun ohjelman avulla D/A-muuntimen 43 kautta vahvistimen 44 konvergenssikelalle 45 syöttämää virtaa.

Normaalitoiminnassa mikroprosessori 41 ohjaa konvergenssikelalle 45 syötettävän virran arvoa muistiin 42 tallennettujen kalibrointitietojen mukaan siten, että eri elektronisuihkut 14, 15, 16 leikkaavat toisensa maskin 26 tasossa riippumatta siitä, 10 mitä kuvapinnan 25 aluetta valaistaan.

Kalibrointitietoihin ei kuitenkaan ole mahdollista sisällyttää jäännösmagnetismin aiheuttamien magneettikenttien vaikutuksia, koska ne riippuvat kuvaputkeen kohdistuneista muuttuvista magneettikentistä. Jäännösmagnetismia voi aiheutua esimerkiksi monitorin liikuttelu ulkoisessa magneettikentässä tai käyttäjän konvergenssi-15 säätöihin tekemät tilapäisetkin muutokset. Näin ollen on selvää, etteivät kuvaputkeen kohdistuvat muuttuvat magneettikentät ole etukäteen tarkasti ennakoitavissa. Tästä syystä konvergenssikelojen säädöstä huolehtiva ohjelma ei kykene korjaamaan .···. jäännösmagnetismista aiheutuvia kuvavirheitä. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa • · t*".# muistiin 42 on lisätty demagnetointia ohjaava ohjelma, joka ajetaan esimerkiksi aina • i * 20 virran kytkeytymisen yhteydessä ja/tai käyttäjän niin halutessa.

• · • «

Kuvassa 5 on esitetty vuokaavio 50 eräästä kuvan 4 mukaista piiriä 40 ohjaavasta demagnetointiohjelmasta. Ensimmäisessä toimenpidevaiheessa 51 säätöarvo muute- ··': taan maksiarvoonsa (Hmax). Vaiheessa 52 kelan 45 läpi kulkevaa virtaa muutetaan siten, että syntyvän magneettikentän voimakkuus vastaa valittua säätöarvoa (Hmax).

··. 25 Tämän jälkeen säätöarvon itseisarvoa pienennetään (esim 0,9 Η^) toimenpidevai- • · · ”... heessa 53 ja toimenpidevaiheessa 54 säätöarvo muutetaan vastakkaismerkkiseksi *’* * (esim.-0,9Hmax).

• ·

Toimenpidevaiheessa 55 tarkastellaan, onko säätöarvon itseisarvo pienempi kuin ennalta määrätty lopetusarvo (esim. 0,001 Hmax). Ellei näin ole, siirrytään takaisin v.: 30 toimenpidevaiheeseen 52, jossa kelan 45 läpi kulkevaa virtaa muutetaan siten, että ^ · * syntyvän magneettikentän voimakkuus vastaa uutta säätöarvoa (-0,9 Hmax). Toi-menpidevaiheiden 52-55 muodostamaa silmukkaa jatketaan kunnes magneettikentän itseisarvo on nolla tai demagnetoinnin kannalta riittävän lähellä nollaa, mikä todetaan toimenpidevaiheessa 52 säätöarvon itseisarvon alittaessa ennalta määrätyn lo- 6 107683 petusarvon (esim. 0,001 Hmax). Tällöin keksinnön mukainen demagnetointi on suoritettuja ohjelman suoritus lopetetaan.

Kuvassa 6a on esitetty edellä kuvatulla tavalla toteutetun keksinnön mukaisen magneettikentän voimakkuuden aikakäyttäytyminen. Kohdassa 61 magneettikentän arvo 5 H on maksimissaan {Η^, mikä vastaa lohkokaaviossa 50 silmukan 52-55 ensimmäistä kiertoa. Kohta 62 vastaa lohkokaavion 50 toimenpidevaihetta 52 toisella silmukan 52-55 kierroksella, jolloin magneettikentän arvo H muutetaan vastaamaan edellisellä silmukan 52-55 kierrolla toimenpidevaiheissa 53 ja 54 muutettua säätö-arvoa. Vastaavasti kohdat 63 ja 64 vastaavat lohkokaavion 50 toimenpidevaihetta 52 10 silmukan 52-55 kolmannella ja neljännellä kierrolla.

Keksintö ei rajoita käytettävää aaltomuotoa tai vaimennuksen suhdetta. Magneettikentän vaihtelun aaltomuoto voi olla kuvassa 6a esitetyn kanttiaallon sijasta esimerkiksi sahalaitainen tai siniaalto kuten kuvassa 6b. Valmennussuhde voi olla lineaarinen kuten edellä (Hmax, -0,9 Hmax, 0,8 Hmax,...) tai esimerkiksi geometrinen, 15 jolloin jakson n magneettikentän itseisarvo saadaan edellisen jakson n-1 itseisarvosta kaavan H (n) = -x H(n -1) avulla. Mikäli x olisi esimerkiksi 0,9, vaimenisi magneettikentän voimakkuus H geometrisen sarjan (Hmax, -0,9 Hmax, 0,81 Hmax, -0,729 Hmax, ...) mukaisesti.

«·· • · • ·

Kuvassa 7 on kuvattu hystereesikäyrän avulla vaihtuvan vaimenevan magneettiken- • · · .”1 20 tän vaikutusta magneettikenttään joutuvaan magnetoituneeseen materiaaliin. Jään- : f nösmagnetismin johdosta magneettivuon tiheys B ei laske nollaan, vaikka ulkoinen ··· magneettikenttä olisikin nolla (piste Bq). Aloitettaessa demagnetointi säädetään : *** magneettikenttä ensin maksimiarvoonsa. Tällöin magneettivuon tiheys nousee ku- ·«· v · vaan 7 piirrettyn hystereesikäyrän mukaisesti pisteestä Bq pisteeseen Bj. Magneetti- 25 kentän vaihtuessa vastakkaisuuntaiseksi laskee magnetoituneen aineen magneetti-vuon tiheys (B) piirretyn hystereesikäyrän mukaisesti pisteestä B\ pisteeseen B2. Magneettikentän suunnan vaihdellessa sen itseisarvon samalla pienentyessä muuttuu • . magnetoituneen aineen magneettivuon tiheys edelleen kuvatun hystereesikäyrän mu kaisesti kulkien pisteiden B3-B9 kautta.

• · ,·*·, 30 Kuvassa 7 esitetystä hystereesikäyrästä havaitaan selkeästi, miten materiaaliin kerty- 1 · · \\ nyt jäännösmagnetismi, joka kuviossa ilmenee hystereesikäyrän etäisyytenä origosta *· '* ulkoisen magneettikentän (H) arvolla 0, pienenee jokaisella magneettikentän jaksol la.

7 107683

Kuvassa 8 on esitetty värähtelypiiri 80, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisen vaihtuvan vaimenevan magneettikentän tuottamiseen ilman kuvassa 4 esitettyä prosessoriin 41 perustuvaa ohjauspiiriä 40. Värähtelypiirin 80 muodostavat tasajännite-lähde 81, kapasitanssi 82, kela 83 ja vastus 84. Kapasitanssi 82 voi olla esimerkiksi 5 kuvaputken jännitelähteen sisäinen kapasitanssi tai piiriin 80 tarkoitusta varten lisätty kondensaattori.

Jännitelähteen 81 ollessa kytkettynä piiriin 80 kapasitanssiin 82 kertyy sähkövarausta. Lähtötilanteessa kytkin 86 on kiinni ja kytkin 85 auki. Kytkettäessä jännitelähde 81 irti piiristä 80 avaamalla kytkin 86 samalla sulkemalla kytkin 85 alkaa kapasi-10 tanssiin 82 varastoitunut energia purkautua kelan 83 kautta. Tällöin piirissä 80 kulkeva virta alkaa värähdellä vastuksen 84, kapasitanssin 82 ja kelan 83 ominaisuuksien määräämällä tavalla tuottaen kelan 83 avulla virran aaltomuotoa vastaavan magneettikentän. Mitoittamalla sisänsä tunnetulla tavalla piirissä 80 olevat komponentit voidaan tuottaa kuvassa 6b esitetyn kaltainen vaihtuva vaimeneva magneetti-15 kenttä.

Kuvassa 9 on esitetty eräs toinen ratkaisu keksinnön mukaisen vaihtelevan vaimenevan magneettikentän tuottamiseen. Kuvassa 9 esitetyssä sähköpiirissä 90 kulkeva vaihtuva virta tuotetaan vaihtojännitelähteellä 91. Jännitelähteenä 91 voi toimia esimerkiksi suoraan sähköverkosta saatava käyttöjännite. Jännitelähteen 91 tuottama 20 vaihtovirta tuottaa kelassa 83 jännitelähteen aaltomuotoa vastaavan muuttuvan mag- ,···. neettikentän. Kun säädettävän vastuksen 92 resistanssi muutetaan, erityisesti kasva- • · tetaan, esim. resistanssi kasvaa sen läpi kulkevan virran aiheuttaman lämpenemisen vaikutuksesta, piirissä kulkevan vaihtuvan virran amplitudi pienenee, ja tämä aiheut- • · · : ;* taa edelleen vastaavan pienenemisen kelassa 83 syntyvän vaihtuvan magneettikentän

• M

···'· 25 amplitudiin tuottaen keksinnön mukaisen vaihtuvan vaimenevan magneettikentän.

• · • ♦ ·

Kuvassa 10a on esitetty sähköpiiri 100, jonka avulla voidaan tuottaa keksinnön mu- kainen vaihtuva vaimeneva magneettikenttä oskillaattorin 101 ohjaaman vahvisti- ... men 102 avulla. Käyttöjännitteiden (V+, V-) ollessa kytkettynä vahvistimeen 102 • ♦ · vastaa vahvistimen 102 ulostulosta kelalle 83 kulkevan virran ja täten myös kelalla 30 83 syntyvän magneettikentän aaltomuoto oskillaattorin 101 vahvistimelle 102 syöt- ' ” ” tämää aaltomuotoa, esimerkiksi kanttiaaltoa.

• · • Kuvassa 10b kuvataan piirin 100 saaman käyttöjännitteen ja syntyneen magneetti-kentän käyttäytymistä, kun käyttöjännitteet katkaistaan. Ylemmässä kuvassa näh- • · dään vahvistimen 102 saavan käyttöjännitteen ja alemmassa kelan 83 synnyttämän 35 magneettikentän käyttäytyminen katkaisutilanteessa. Hetkellä 110 käyttöjännitteet 8 107683 katkaistaan ja kondensaattoreihin 103 ja 104 kertyneet varaukset alkavat purkautua. Kondensaattorien 103 ja 104 varausten pienentyessä vahvistimen 102 käyttöjännitteet laskevat kuva 10b ylemmän kuvan mukaisesti. Tällöin myös vahvistimen 102 kelalle 83 syöttämän virran amplitudit laskevat aiheuttaen kelan 83 tuottaman vaih-5 tuvan magneettikentän amplitudien vaimenemisen kuvan 10b alemman kuvan mukaisesti tuottaen keksinnön mukaisen vaihtuvan vaimenevan magneettikentän. Kapasitanssit 103 ja 104 voivat olla esimerkiksi kuvaputken jännitelähteen sisäinen kapasitanssi tai piiriin 100 tarkoitusta varten lisättyjä kondensaattoreita.

Käytännössä edellä esitetty ratkaisu voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että virran-10 katkaisun yhteydessä poikkeutuskelojen pystypoikkeutuksen käyttöjännitteen lasku tuottaa keksinnön mukaisessa demagnetoinnissa tarvittavan vaihtuvan vaimenevan magneettikentän.

Keksinnön mukainen menetelmä ei rajoita demagnetoinnissa käytettäviä keloja. Periaatteessa kaikkia kuvaputken kaulaosan 11 läheisyydessä olevia keloja voidaan 15 käyttää keksinnön mukaisen demagnetoinnin suorittamiseen. Kelojen ohjaus voidaan tarvittaessa toteuttaa erillisellä oskillaattoripiirillä, joka edullisesti käyttäisi sähköverkon aaltomuotoa vaihtuvan magneettikentän generointiin.

Haluttaessa menetelmän mukainen demagnetointi voidaan suorittaa myös erillisellä lähelle kuvaputken kaulaosaa 11 sijoitettavalla laitteella, jossa on välineet vaihtuvan 20 vaimevan magneettikentän tuottamiseksi. Näitä välineitä voivat olla mm. kela ja • · *...1 oskillaattori.

• · « • · · ·♦·

Keksinnön mukaisella menetelmällä ei ole merkittäviä haittapuolia. Menetelmä on * kuvan 4 mukaisella ratkaisulla toteutettavissa ilman lisäkomponentteja ja demagne- |Γ1 tointia ohjaava ohjelma varaa vain vähäisen määrän muistia 42.

• · · ··· • · · « · · • · • o • · · ··· • 1 ♦ • · · • · * • · • · • I » ♦ · · · • · · 4 · · • ·

Claims (15)

107683

1. Förfarande för att korrigera bildfel i ett bildrör förorsakade av restmagnetism genom att använda ett varierande dämpat magnetfalt, kännetecknat av att avmagne-tiseringen riktas mot bildrörets (10) halsdel (11) och/eller de inre och/eller yttre .***: 20 konstruktionema i bildrörets (10) halsdel. • · · • · ·

1. Menetelmä jäännösmagnetismista aiheutuvien kuvaputken kuvavirheiden korjaamiseksi vaihtuvan vaimenevan magneettikentän käyttöön perustuvan demagne-toinnin avulla, tunnettu siitä, että demagnetointi kohdistetaan kuvaputken (10) kau- 5 laosaan (11) ja/tai kuvaputken (10) kaulaosan (11) sisäisiin ja/tai ulkoisiin rakenteisiin.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda varierande däm- ; ;1 pande magnetfalt alstras med hjälp av spolar i bildrörets (10) halsdel (11). • · · * • ·♦·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihtuva vaimeneva magneettikenttä tuotetaan kuvaputken (10) kaulaosan (11) kelojen avulla.

3. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda varierande däm- : 1 ·1; pande magnetfalt alstras med hjälp av bildrörets (10) konvergensspolar. 25 4. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda varierande däm- * : pande magnetfalt alstras med hjälp av bildrörets (10) lutningsspole (22). • · · • · • · · . 5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att nämnda varierande däm- • · · pande magnetfalt alstras med hjälp av bildrörets avböjningsspole (20). • » • · »·· • · ♦ ♦ ♦ ♦ • · * · » • · · • «· • · 107683

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaih tuva vaimeneva magneettikenttä tuotetaan kuvaputken (10) konvergenssikelojen avulla.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihtuva vaimeneva magneettikenttä tuotetaan kuvaputken (10) kallistuskelan (22) avul- 15 la.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vaihtuva vaimeneva magneettikenttä tuotetaan kuvaputken poikkeutuskelan (20) avulla.

6. Förfarande enligt nägot av foregäende patentkrav, kännetecknat av att den av spolama förorsakade förändringen av magnetfaltet styrs med hjälp av ett program lagrat i en processors (41) minne (42).

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kelojen tuottaman magneettikentän muutosta ohjataan prosessorin (41) muistiin :: 20 (42) tallennetun ohjelman avulla. • · · • · · • · .·. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun vaih- tuvan vaimenevan magneettikentän tuottava virtavärähtely tuotetaan piiriin kytketyn • · · *... kapasitanssin (82), kelan (83) ja vastuksen (84) muodostaman värähtelypiirin avulla. • · · • · ·

7. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den strömvibration som 5 alstrar nämnda varierande dämpande magnetfält alstras med hjälp av en vibrations- krets som bildas av en till kretsen kopplad kapacitans (82), en spole (83) och ett motstand (84).

8. Förfarande enligt patentkrav 7, kännetecknat av att nämnda kapacitans (82) bildas med hjälp av den inre kapacitansen i en spänningskälla (81). 10

9. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att dämpningen av den ström vibration som alstrar nämnda varierande dämpande magnetfält ästadkoms med hjälp av ett tili kretsen kopplat reglerbart motstand (92).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kapa- ·*·.. 25 sitanssi (82) tuotetaan jännitelähteen (81) sisäisen kapasitanssin avulla. • · · « · · ’·] * 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun vaih- *: * *: tuvan vaimenevan magneettikentän tuottava virtavärähtelyn vaimeneminen tuotetaan ’ ·: · ·: piiriin kytketyn säädettävän vastuksen (92) avulla. • ·

10. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att vagformen hos nämnda varierande dämpande magnetfält inrättas att motsvara spänningskällans (91) väg- 15 form.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun vaih-V*: 30 tuvan vaimenevan magneettikentän aaltomuoto järjestetään vastaamaan jänniteläh teen (91) aaltomuotoa. 107683

11. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den växelström som alstrar nämnda varierande dämpande magnetfält alstras med hjälp av en förstärkar-krets (102) styrd av en separat oscillator (101).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun vaihtuvan vaimenevan magneettikentän tuottava vaihtuva virta tuotetaan erillisen oskillaattorin (101) ohjaaman vahvistinpiirin (102) avulla.

12. Förfarande enligt patentkrav 11, kännetecknat av att dämpningen av nämnda 20 Ström ästadkoms genom att sanka driftspänningen hos förstärkaren (102). • · · ♦ ♦ · · //l 13. Förfarande enligt patentkrav 12, kännetecknat av att nämnda sänkning av • · · : ·1 driftspänningen görs gradvis med hjälp av kapacitanser (103, 104) kopplade tili kretsen (100). • · • ♦ • ♦ 1

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun vir-5 ran vaimeneminen saadaan aikaan vahvistimen (102) käyttöjännitteen laskulla.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua käyttöjännitteen laskua loivennetaan piiriin (100) kytkettyjen kapasitanssien (103, 104) avulla.

14. Förfarande enligt patentkrav 13, kännetecknat av att nämnda kapacitanser 25 (103, 104) ästadkoms med inre kapacitanser i spänningskällan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut ka-10 pasitanssit (103, 104) tuotetaan jännitelähteen sisäisten kapasitanssien avulla.

15. Laite kuvaputken kaula-osan demagnetoimiseksi vaihtuvan vaimenevan magneettikentän avulla, johon laitteeseen kuuluu välineet mainitun vaihtuvan vaimenevan magneettikentän tuottamiseksi, tunnettu siitä, että ainakin osa mainituista välineistä on kiinteästi sijoitettu kuvaputken kaulaosaan tai sen välittömään läheisyy- 15 teen.

15. Anordning for att avmagnetisera halsdelen av ett bildrör med hjälp av ett varie- ·♦· *...· rande dämpande magnetfält, varvid anordningen innefattar organ for att alstra ' X : nämnda varierande dämpande magnetfält, kännetecknad av att ätminstone en del av ,···’ nämnda organ är fast monterade i bildrörets halsdel eller i dess omedelbara närhet. • · • « · ·· · • · · • · • · · • · · • · · • ·