FI107638B

FI107638B - Säätöventtiili

Info

Publication number: FI107638B
Application number: FI961125A
Authority: FI
Inventors: Pekka Kivipelto
Original assignee: Neles Jamesbury Oy
Priority date: 1996-03-11
Filing date: 1996-03-11
Publication date: 2001-09-14
Also published as: FI961125A; FI961125A0; US6085787A; DE69715604D1; DE69715604T2; BR9708071A; EP0886740A1; ES2182031T3; RU2179275C2; ATE224514T1; EP0886740B1; WO1997034097A1; JP2000506254A

Description

107638

SÄÄTÖVENTTIILI

Tekniikan πla > Tämä keksintö koskee säätöventtiiliä, joka käsittää 5 venttiilin pesän, jossa on toistensa kanssa yhteydessä olevat ensimmäinen ja toinen virtauskanava; venttiilin pesään sijoitetun, käännettävän kuppimaisen sulkuelimen; ja sulkuelimen kääntämiseksi akselin, joka ulottuu venttiilin io pesän ulkopuolelle; jolloin sulkuelimen sisäpinta on pyörähdyspinta, jonka keskiakselina on sulkuelimen kääntöakseli, ja sulkuelimen kyljissä on yksi tai useampia aukkoja, jotka venttiilin avatussa asennossa ovat yhteydessä pesän virtauskanaviin.

15

Tekniikan taso

Istukkatyyppiset lineaarisäätöventtiilit ovat yleisesti käytettyjä. Näiden haittana on sulkuelintä liikuttavan karan ja venttiilin pesän välisen poksitiivisteen vuoto. Karan 20 lineaariliike "pumppaa" väliainetta poksin läpi, mutta samal la se aiheuttaa myös tiivisteisiin liikkeen suuntaisia kulu-misuria. Nämä kulumisurat muodostavat väliaineelle lyhyimmän ,·. mahdollisen reitin ulos, jolloin vuotoa esiintyy myös karan • · · *ϋ* ! lepotilassa. Kulumisen vuoksi tiivistepakettia joudutaan • · · * * 25 pidentämään ja kiristämään useammin. Pitkä tiivistepoksi ’ lisää kitkaa, mikä heikentää säädön herkkyyttä ja tarkkuutta.

* ‘ Tiiviissä kiertoventtiilissä, kuten pallo- tai tulppavent- tiilissä, jota käytetään säädössä, merkittäviä ongelmia * « · · aiheutuu kitkavoimista. Sulkutiivisteen ja sulkuelimen väli- 30 nen kitka on säädön kannalta merkittävä, koska kitkavoiman ♦;··· momenttivarsi on suuri. Rakenteita, jotka pyrkivät minimoi- maan tätä ongelmaa, on esitetty US-patentti julkaisuissa ·· · * , 5 305 987 ja 4 822 000, joissa on käytetty epäkeskeistä seg menttiä. Toinen tapa ratkaista ongelma on irrottaa tiiviste • · '··♦* 35 sulkuelimestä joko mekaanisesti (US-patenttijulkaisu ♦ ; 4 867 414) tai paine-eron avulla (US-patentti julkaisu « · · « 4 747 578).

Toinen kitkanlähde kiertoventtiilissä on tulo- ja jättö-puolen välinen paine-ero säätöasennossa. Tämä paine-ero syn 107638 2 nyttää sulkuelintä työntävän voiman, jolloin sulkuelin on tuettava laakeroinnilla venttiilin pesään. Tämä voima aiheuttaa sulkuelimen kiertämistä vastustavan kitkamomentin, joka vaikeuttaa tarkkaa säätöä.

5 Kolmas kitkanlähde on venttiilin pesän ja sulkuelimen akselin välinen tiivistys, esim. poksitiiviste. Tämä tiiviste on tarpeen, kun toimilaite on järjestetty pesän ulkopuolelle. Sulkutiivisteen ja laakeroinnin kitkavoimien vuoksi joudutaan kääntöakseli mitoittamaan vääntöä vastaan, jolloin poksin ίο halkaisijasta tulee suurempi kuin vastaavan kokoisessa istuk- kaventtiilissä. Akselin tiivistevoimista syntyvän kitkavoiman momenttivarsi kasvaa.

Kun kääntöakseli ulottuu pesän ulkopuolelle, tämä aiheuttaa aksiaalisen painevoiman, joka joudutaan tukemaan joko 15 pesän sisä- tai ulkopuolisilla järjestelyillä. Tästä tuennas- ta syntyy kitkamomentti.

Kitkamoraenttien lisäksi kiertoventtiileissä on myös merkittävä dynaaminen momentti, joka syntyy sulkuelimen tai pesän virtauskanavassa epätasaisesti jakautuneesta nopeuden 20 lisäyksestä ja siitä seuraavasta paine-erosta. Tämä momentti häiritsee tarkkaa säätöä, koska sen suuruus riippuu avautu-miskulmasta eikä se ole lineaarinen.

.*. Vielä eräänä haittana kiertoventtiileillä on säädössä syn- * · · ♦ .·. : tyvä melu. Palloventtiilillä ja sen johdannaisilla on suuri • · · >#t#. 25 virtauskapasiteetti, mutta haittana on kavitaation aiheuttama • i , melu. Kavitaatiokuplat romahtavat venttiilin ulkopuolella • · . putkistossa lähellä putken seinämää, mistä melu siirtyy ympä- • ♦ · ···* ristöön. Tätä melua on vähennetty tehokkaasti järjestämällä • · · *·* * paineenalennus moniportaiseksi (ks. US-patenttijulkaisu 30 4 530 375).

***“ US-patentti julkaisussa 4 149 563 on kuvattu niin sanottua • ·· hiljaista istukkaventtiiliä, missä kavitaatiokuplat romahta-vat nesteen keskellä eristetyssä tilassa.

• 4 ... US-patentti julkaisussa 4 651 775 on kuvattu 3-tieventtii- • · ”* 35 li, jonka sulkuelin on ontto ja rei'itetty. US-patenttijul- • · ·.· · kaisussa 4 778 152 on esitetty tulppaventtiili, jonka tulppa *1·*: on varustettu poikittaisella aukolla. US-patenttijulkaisusta 5 219 148 tunnetaan venttiili, jossa on kääntöakselin suhteen 107638 3 poikittainen, levymäinen sulkuelin ja tässä levyssä useampia aukkoja.

Kp.ksinnftn selitys 5 Tämän keksinnön tarkoitus on yhdistää neljänneskiertovent- tiilin ja istukkaventtiilin hyvät puolet ja olennaisesti eliminoida ja vähentää näiden venttiilityyppien haittoja.

Keksinnön mukaiselle säätöventtiilille on tunnusomaista yhdistelmä, jossa 10 venttiilin pesässä on toisen virtauskanavan jatke, jonka ulkopinta on sulkuelimen sisäpinnan kanssa samankeskinen pyörähdyspinta ja joka työntyy sulkuelimen sisälle sulkuelimen sisäpintaa vasten ja jonka kyljissä on yksi tai useampia aukkoj a; 15 sulkuelimen aukko tai aukot sijaitsevat siten, että vent tiilin avatussa asennossa ne ainakin osittain ovat virtaus-kanavan jatkeen aukon täi aukkojen kohdalla ja venttiilin suljetussa asennossa sulkuelin peittää virtauskanavan jatkeen aukon tai aukot; ja 20 virtauskanavan jatkeen aukkojen reunat on varustettu sulkuelinta vasten sovitetuilla tiivisteillä.

Sopivimmin virtauskanavan jatkeen aukot kahden aukon tapauksessa sijaitsevat akselilla, joka kulkee kääntöakselin »·· · .·. j keskiakselin kautta ja on kohtisuorassa kääntöakselin keski- ·· 25 akselin ja ensimmäisen virtauskanavan akselin kautta kulkevan • · . tason suhteen.

• · . Sulkeminen ja avaus tapahtuvat kiertoliikkeellä ilman • · · *·*·* akselin suuntaista liikettä, jolloin akselille kertyvät epä- • · * *·* * puhtaudet eivät joudu poksin alueelle eivätkä aiheuta poksin 30 kulumaa. Poksitiivisteiden kiristys kuitenkin aiheuttaa *ϊ**ϊ kiinni tarttumista, jolloin kiertoliikkeestä saattaa syntyä < *rengasmaisia kulumajälkiä. Nämä kulumaurat toimivat kuitenkin moniportaisina rakotiivisteinä, koska urat ovat poikittain • « - ... vuodon suunnalle. Vuototapahtumassa syntyvä painehäviöiden • · *· 35 summa lähenee tiivistettävää paine-eroa, jolloin vuoto jää • · ·.· · vähäiseksi. Paremmasta tiiveydestä seuraa, että tiivisteen *:**: pituus ja siitä syntyvien voimien osuus jää pienemmäksi ja säätötarkkuus tulee paremmaksi kuin istukkaventtiilin tapauksessa.

107638 4

Sulkutiivisteet voidaan sijoittaa sulkuelimen jättöpuolel-le, jolloin paine-ero tiivisteiden yli venttiilin auki-asen-nossa pyrkii irrottamaan ne sulkuelimestä. Tämä vähentää sulkuelimen kääntömomentin tarvetta.

5 Kun sulkutiivisteet ja sulkuelimen virtausaukot on sijoi- » tettu kääntöakselin suhteen symmetrisesti, ei sulkuelimeen ja sen kääntöakseliin synny sivuttaisia voimia, joita jouduttaisiin tukemaan. Siten ei synny kitkavoimia, jotka lisäisivät tarvittavaa kääntömomenttia.

io Sulkuelimeen syntyy vain pieni säätöä haittaava dynaaminen momentti, koska tätä momenttia aiheuttava painepinta-ala on vain ohuen lieriömäisen seinämän poikkileikkaus virtausaukon kohdalla. Sulkuelimen seinämät voivat olla ohuita, sillä sitä kuormittavat voimat ovat symmetrisiä ja kohdistuvat vain vir-15 tausaukkojen kohtaan. Muulla alueella painevoimat ovat tasa painossa.

Pieni kääntömomentti ei vaadi suurta kääntöakselia, jolloin kääntöakselin tiivisteiden, esim. poksitiivisteiden kitkan osuus jää pieneksi. Kun kääntömomentin tarve minimoidaan, 20 voidaan käyttää ohutta kääntöakselia. Tästä seuraa pieni akselitiivistysasennelma ja vuoto sen läpi jää myös pieneksi.

Edelleen pienestä kääntömomentin tarpeesta on seurauksena pieni toimilaite, jonka hinta on alhaisempi.

Keksinnön mukaisessa venttiilissä kavitaatiokuplat romah- • # · · .·. : 25 tavat helposti venttiilin sisällä. Symmetrisesti vastakkaiset • · · ^ I virtaukset synnyttävät toisiinsa törmätessään painehuipun, • · , joka saa kuplat romahtamaan venttiilin keskiosassa, joka on ·»·1· eristetty. Näin ollen venttiili on hiljainen.

• · · • · · • « · • · · *.· ·1 30 Piirustusten lyhyt selostus

Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan lähemmin seu- *:··· raavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa ·1”; kuvio 1 esittää pystyleikkausta keksinnön yhden sovellu- • · · • , tusmuodon mukaisesta venttiilistä, venttiilin avatussa asen- 35 nossa, • · · ' • · '···' kuvio 2 esittää päältä nähtynä ja leikattuna pitkin viivaa ;1; A - A samaa venttiiliä, # · · · m • · 107638 5 kuvio 3 esittää suurennettuna pysty-leikkauksena suunnassa B - B yksityiskohtaa keksinnön toisen sovellutusmuodon mukai-t sesta venttiilistä, venttiilin avatussa asennossa, kuvio 4 esittää pystyleikkausta keksinnön kolmannen sovel-5 lutusmuodon mukaisesta venttiilistä, venttiilin avatussa asennossa, ja kuvio 5 esittää päältä nähtynä ja leikattuna vielä yhden sovellutusmuodon mukaista venttiiliä.

10 Keksinnön sovel 1 iitnsmnntnjπ

Kuvioissa 1-3 esitetyissä sovellutuksissa venttiilin pesään 1 johtaa ensimmäinen ja toinen virtauskanava 2, 2', jotka on tarkoitettu liitettäväksi putkistoon. Pesän kansi 3 on kiinnitetty pesään pulteilla 4. Sulkuelimen 5 kääntövarsi 15 6 kulkee kannen läpi. Kääntövarren poksitiivisteen kiristys- laippa 7 on kiinnitetty kanteen pulteilla 8. Kiristyslaipan ja kannen välissä on vartta ympäröivä poksitiiviste 9.

Toisen virtauskanavan 2' jatke 10 työntyy pesän sisällä kääntövartta kohti. Virtauskanavan jatkeen 10 ulkopinta on 20 lieriö, jonka keskiakseli yhtyy kääntövarren 6 keskiakseliin.

Lieriön päädyn 11 tasomaisessa ulkopinnassa on keskellä lieriömäinen ulkonema 12 ja sen keskellä kanava 13. Virtaus-kanavan jatkeen 10 sivuilla on kaksi aukkoa 14, jotka sijait- .·. sevat akselilla, joka kulkee kääntöäkselin 6 keskiakselin • » « **’ I 25 kautta ja on kohtisuorassa kääntöäkselin 6 keskiakselin ja • · · ! ensimmäisen virtauskanavan 2 akselin kautta kulkevan tason suhteen.

Sulkuelin 5 on muodoltaan ylösalaisin käännetty, alaspäin « i » *·ί.* avonainen kuppi ja kääntöakseli 6 yhtyy tämän kupin pohjan 15 ··· ·.· · 30 ulkopintaan siten, että varsi työntyy kupin pohjasta ylös päin. Sulkuelimen 5 sisäpinta vastaa pääosin virtauskanavan • ·;··: jatkeen 10 ulkopintaa ja se on sovitettu virtauskanavan jat- ·***; keen ulkopintaa vasten. Sulkuelimen pohjan 15 sisäpinnassa ··· * . olevan, virtauskanavan jatkeen ulkonemaa 12 vastaavan syven- 35 nyksen 16 alaosan halkaisija on kuitenkin jonkin verran suu- • · *··* rempi kuin ulkoneman 12 halkaisija niin, että syvennyksen ja : ulkoneman välissä on tiiviste 17. Syvennyksen 16 korkeus on • · · · ·;··· hieman suurempi kuin ulkoneman 12 korkeus niin, että syven- 107638 6 nyksen ja ulkoneman väliin jää tila 18, johon kanava 13 avautuu .

Venttiilin kannen 3 alapinta on sovitettu sulkuelimen pohjan 15 ulkopinnan olaketta 19 vasten siten, että venttiilin 5 kannen ja sulkuelimen välissä on laakeri 20.

Sulkuelimen 5 kyljissä on kaksi aukkoa 21, jotka venttiilin avatussa asennossa asettuvat virtauskanavan jatkeen 10 aukkojen 14 kohdalle. Virtauskanavan jatkeen aukkojen 14 sisäpään halkaisija on jonkin verran pienempi kuin aukon 10 ulkopään halkaisija niin, että aukoissa on olake 22. Aukon 14 olakkeen 22 ja sulkuelimen väliin on sovitettu aukon sisäpintaa ympäröivä tiiviste 23, jossa on olake 24. Palje 25 painaa olakkeen 24 avulla tiivistettä 23 sulkuelimen 5 sisäpintaa vasten. Sulkuelimen aukot 21 ovat jonkin verran pienempiä 15 kuin virtauskanavan jatkeen aukot 14, joten venttiilin ava tussa asennossa tiiviste 23 asettuu sulkuelimen aukon 21 reunoja vasten.

Sulkuelimen 5 ja venttiilin pesän 1 välillä on sulkuelintä ympäröivä rengasmainen sola 26, joka yhtyy ensimmäiseen vir-20 tauskanavaan 2.

Ensimmäinen virtauskanava 2 on venttiilin tulopuoli ja toinen virtauskanava 2' on jättöpuoli. Venttiilin avatussa asennossa sulkuelimen aukot 21 yhtyvät toisen virtauskanavan .·. jatkeen aukkoihin 14 ja väliaine pääsee ensimmäisestä vir- • I | .* ! 25 tauskanavasta 2 aukkojen kautta toisen virtauskanavan jatkee- l seen 10 ja edelleen toiseen virtauskanavaan 2'. Sulkuelintä ] voidaan kääntää portaattomasti kääntöakselin 6 avulla, jol loin sulkuelimen aukot siirtyvät osittain tai kokonaan pois • · · *·ί.· virtauskanavan jatkeen aukkojen kohdalta ja sulkuelimen sei- • · · ·.· · 30 nämä sulkee aukot.

Keksinnön mukaisessa venttiilissä radiaalivoimat balansoi- ·;··: daan, kun sulku- ja säätötilanteessa sulkuelimen aukkojen 21 ·***; yli vallitsevat paine-erot kumoavat toisensa. Venttiilin • · · ' . kiertämiseen tarvittava momentti on näin ollen hyvin pieni.

35 Kääntöakselin 6 aksiaalisuunnan laakerointiin vaikuttaa • · · • · ’··’ tulo- ja jättöpuolen paine. Aksiaalivoimat balansoidaan joh- • tamalla jättöpaine sulkuelimen alapuoliseen tilaan 18. Sulku- • · · · ·;··· ja säätötilanteessa tämä paine on aina pienempi kuin tulopuo len paine.

107638 7

Tiiviste 17 rajaa sulkuelimen sisäpintaan ympyrämäisen pinnan, jonka keskiö on kääntöakselin keskiö. Voima syntyy siitä, että tulopuolen paine vaikuttaa sulkuelimen kääntöak-selia 6 sisäänpäin työntävästä pinta-alalla, joka on sulku-5 elimen 5 ulkohalkaisijaa vastaava pinta-ala vähennettynä kääntöakselin 6 poikkipinta-alalla poksitiivisteen 9 kohdalla. Kääntöakselia 6 ulospäin työntävänä voimana on tulopuolen paine pinta-alalla, joka on sulkuelimen 5 ulkohalkaisijaa vastaava pinta-ala vähennettynä ulkoneman 12 poikkipinta-10 alalla. Jos jättöpuolen paine sulkuasennossa on sama kuin ilmakehän paine, ei muita aksiaalivoimia esiinny.

Kun sulkuelintä avataan, tiivisteen 17 rajaamalle alueelle pääsee kanavan 13 kautta kasvava jättöpuolen paine, joka sulkuelintä edelleen avattaessa myös kasvaa ja pyrkii työntä-15 mään kääntöakselia 6 ulospäin. Aksiaalivoimien summan muuttu vana osavoimana on vain tilassa 18 vaikuttava painevoima. Sovittamalla tilan 18 halkaisijan suuntainen poikkipinta-ala sopivan suureksi saadaan aksiaalisuuntaiset painevoimat tasapainoon halutussa sulkuelimen säätöasennossa. Tämä tilan-20 ne on mahdollista, kun ulkoneman 12 halkaisija on suurempi kuin kääntöakselin 6 halkaisija poksitiivisteen 9 kohdalla.

Virtausaukon jatkeen aukkojen 14 kuristuskohdan yli vaikuttava paine-ero aiheuttaa säätötilanteessa tiivisteitä 23 keventävän voiman, joka irrottaa tiivisteet sulkuelimen 5 • · ♦ | 25 sisäpinnasta.

• · · I Voimien tasapainotuksen ja kevennyksen vaikutuksesta vent tiilissä vaikuttavat kitkavoimat ovat vähäiset ja voidaan käyttää pientä toimilaitetta.

• · ·

Kavitaatiokuplat romahtavat kasaan virtausaukon jatkeen 10 • · · * 30 sisäpuolella törmätessään toisiinsa vastakkaisista suunnista.

Kuviossa 3 on esitetty sovellutus, missä tiivisteiden 23 • ·:1·· aukot on lisäksi varustettu melua ja kavitaatiota pienentä- ·**': villä vaimennuselimillä 27. Rei' itetyt vaimennuselimet jaka- • · · * . vat virtauksen useaan osavirtaukseen. Tarvittaessa voidaan 35 myös virtauskanavan jatkeen sisäpuolelle sovittaa vaimennin.

• · *···’ Kuvion 4 sovellutuksessa toinen virtauskanava 2' on sulku- i elimen kääntöakselin suuntainen.

• · 1 · ····· Sulkuelimen ja virtauskanavan aukkojen lukumäärä voi olla muukin kuin kaksi, niitä voi sulkuelimen kehällä olla yksi 107638 8 tai tasavälein useampiakin. Kuvio 5 esittää sovellutusta, jossa sulkuelimen ja virtauskanavan aukkojen lukumäärä on kolme ja ne on jaettu tasajaolla ja symmetrisesti sulkuelimen kääntöakselin keskiakselin ja ensimmäisen virtauskanavan 5 kautta kulkevan tason suhteen. Jos aukkoja on vain yksi, syntyy tällöin sivuttaisvoima. Jos venttiilin painetaso ei ole korkea, sivuttaisvoiman haitta ei ole merkittävä.

Venttiilissä voidaan virtaussuunta järjestää myös päinvastoin kuin edellä on esitetty eli venttiilin tulopuolena voi ίο olla virtauskanava 2', johon jatke 10 on liitetty. Tällöin virtaussuunta on sulkuelimen sisäpuolelta ulospäin. Silloin tosin sulkuelimen jättöpuolelle sijoitetut tiivisteet eivät avatussa asennossa irtoa sulkuelimestä kitkaa vähentäen.

Vastakkain sovitetut virtauskanavan jatkeen 10 ulkopinta 15 ja sulkuelimen 5 sisäpinta voivat olla paitsi lieriömäisiä, myös kartiomaisia tai esim. pallopinnan osan muotoisia.

Sulkuelimen ja virtauskanavan aukot voidaan muotoilla eri tavoin, esim. pisaran tai V-aukon muotoisiksi. Muotoilulla voidaan venttiilin virtausominaisuuksia muuttaa halutulla 20 tavalla.

Kun pyritään yksinkertaiseen rakenteeseen, voidaan aksiaa-lisuuntaisten voimien balansointi jättää pois, koska näiden voimien merkitys tiivistevoimiin nähden on vähäinen.

• · • t · • · · · • · • · · • · · • « • i « • · • ♦ · • · « • · · • · · • · · • · · • · ··· · « • · · « · I ·· • · • · ··« • · • · · • · · • · · · 1 ·

Claims

107638 9

1. Säätöventtiili, joka käsittää ’ venttiilin pesän (1), jossa on toistensa kanssa yhteydessä olevat ensimmäinen ja toinen virtauskanava (2, 2'); 5 venttiilin pesään sijoitetun, käännettävän kuppimaisen sulkuelimen (5); ja sulkuelimen kääntämiseksi akselin (6), joka ulottuu venttiilin pesän ulkopuolelle; jolloin sulkuelimen (5) sisäpinta on pyörähdyspinta, jonka keskiakselina on sulkuelimen kääntöakseli (6), ja sulkuelimen kyljissä on yksi tai useampia aukkoja (21), jotka venttiilin avatussa asennossa ovat yhteydessä pesän virtauskanaviin (2, 2' ) ; tunnettu seuraavasta yhdistelmästä: venttiilin pesässä (1) on toisen virtauskanavan (2') jatke (10), jonka ulkopinta on sulkuelimen (5) sisäpinnan kanssa samankeskinen pyörähdyspinta ja joka työntyy sulkuelimen sisälle sulkuelimen sisäpintaa vasten ja jonka kyljissä on yksi tai useampia aukkoja (14); 20 sulkuelimen aukko tai aukot (21) sijaitsevat siten, että venttiilin avatussa asennossa ne ainakin osittain ovat virtauskanavan jatkeen (10) aukon tai aukkojen (14) kohdalla ja jt· | venttiilin suljetussa asennossa sulkuelin (5) peittää vir- tauskanavan jatkeen aukon tai aukot (14); ja • « 25 virtauskanavan jatkeen (10) aukkojen (14) reunat on varus- tettu sulkuelintä (5) vasten sovitetuilla tiivisteillä (23). • 4

# 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöventtiili, tunnettu • 4 4 1« siitä, että sulkuelintä (5) vasten sovitetut tiivisteet (23) ♦ i ' on sijoitettu sulkuelimen jättöpuolelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen säätöventtiili, tunnettu siitä, että virtauskanavan jatkeen (10) päädyssä on · · · “ kanava (13), joka yhtyy sulkuelimen (5) sisäpinnan keski- osassa olevaan alueeseen (16), joka on erotettu tiivisteellä .···, (17) sulkuelimen sisäpinnan muusta alueesta. *·* 35

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen säätövent- 4 4 ; tiili, tunnettu siitä, että virtauskanavan jatkeen (10) aukkojen (14) lukumäärä vastaa sulkuelimen (5) aukkojen (21) lukumäärää. 107638 10

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen säätö-venttiili, jossa on kaksi tai useampia virtauskanavan aukkoja, tunnettu siitä, että virtauskanavan jatkeen (10) aukot (14) sijaitsevat symmetrisesti sulkuelimen kääntöakselin (6) 5 suhteen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen säätöventtiili, tunnettu siitä, että virtauskanavan jatkeen (10) aukot (14) sijaitsevat akselilla, joka kulkee kääntöakselin (6) keskiakselin kautta ja on kohtisuorassa kääntöakselin (6) keskiakselin ja ίο ensimmäisen virtauskanavan (2) akselin kautta kulkevan tason suhteen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen säätöventtiili, tunnettu siitä, että sulkuelimen (5) sisäpinta ja virtauskanavan jatkeen (10) ulkopinta ovat lieriö- tai kar- 15 tiopintoja.