FI107477B - Menetelmä signaalien erottamiseksi toisistaan ja suodatin - Google Patents
Menetelmä signaalien erottamiseksi toisistaan ja suodatin Download PDFInfo
- Publication number
- FI107477B FI107477B FI992708A FI992708A FI107477B FI 107477 B FI107477 B FI 107477B FI 992708 A FI992708 A FI 992708A FI 992708 A FI992708 A FI 992708A FI 107477 B FI107477 B FI 107477B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- signal
- period
- filter
- signal period
- model
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 28
- 230000000737 periodic effect Effects 0.000 claims description 52
- 238000005070 sampling Methods 0.000 claims description 18
- 230000005236 sound signal Effects 0.000 claims description 17
- 238000001914 filtration Methods 0.000 claims description 15
- 230000006978 adaptation Effects 0.000 claims description 14
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 11
- 230000000694 effects Effects 0.000 claims description 8
- 230000001360 synchronised effect Effects 0.000 claims description 6
- 238000000926 separation method Methods 0.000 claims description 4
- 238000001514 detection method Methods 0.000 claims 2
- 230000002238 attenuated effect Effects 0.000 claims 1
- 230000002123 temporal effect Effects 0.000 claims 1
- 108010076504 Protein Sorting Signals Proteins 0.000 description 13
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 7
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 description 5
- 230000001413 cellular effect Effects 0.000 description 4
- 239000011159 matrix material Substances 0.000 description 4
- 239000002131 composite material Substances 0.000 description 3
- 230000001629 suppression Effects 0.000 description 3
- 230000001427 coherent effect Effects 0.000 description 2
- 230000005670 electromagnetic radiation Effects 0.000 description 2
- 230000010363 phase shift Effects 0.000 description 2
- 238000012935 Averaging Methods 0.000 description 1
- 238000010411 cooking Methods 0.000 description 1
- 238000012937 correction Methods 0.000 description 1
- 125000004122 cyclic group Chemical group 0.000 description 1
- 230000003247 decreasing effect Effects 0.000 description 1
- 230000001419 dependent effect Effects 0.000 description 1
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 1
- 230000008030 elimination Effects 0.000 description 1
- 238000003379 elimination reaction Methods 0.000 description 1
- 230000000873 masking effect Effects 0.000 description 1
- 238000005259 measurement Methods 0.000 description 1
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G10—MUSICAL INSTRUMENTS; ACOUSTICS
- G10L—SPEECH ANALYSIS TECHNIQUES OR SPEECH SYNTHESIS; SPEECH RECOGNITION; SPEECH OR VOICE PROCESSING TECHNIQUES; SPEECH OR AUDIO CODING OR DECODING
- G10L21/00—Speech or voice signal processing techniques to produce another audible or non-audible signal, e.g. visual or tactile, in order to modify its quality or its intelligibility
- G10L21/02—Speech enhancement, e.g. noise reduction or echo cancellation
- G10L21/0272—Voice signal separating
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04B—TRANSMISSION
- H04B15/00—Suppression or limitation of noise or interference
- H04B15/005—Reducing noise, e.g. humm, from the supply
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Audiology, Speech & Language Pathology (AREA)
- Computational Linguistics (AREA)
- Quality & Reliability (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Human Computer Interaction (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- Acoustics & Sound (AREA)
- Multimedia (AREA)
- Noise Elimination (AREA)
- Cable Transmission Systems, Equalization Of Radio And Reduction Of Echo (AREA)
- Dc Digital Transmission (AREA)
Description
107477
Menetelmä signaalien erottamiseksi toisistaan ja suodatin
Keksinnön ala
Keksintö liittyy kahden tai useamman signaalikomponentin erottamiseen toisistaan tapauksessa, jossa ainakin yksi signaalikomponentti on pe-5 riodinen.
Keksinnön tausta
Elektroninen laite aiheuttaa tavallisesti niin ympäristöönsä kuin omalle toiminnallensakin säännöllisesti esiintyviä sähkömagneettisia häiriöitä, jotka usein johtuvat laitteen toimintaan tai tehonsyöttöön liittyvästä säännölli-10 sestä aktiivisuudesta. Häiriöitä voidaan poistaa taajuustasoisella tai aikatasoi-sella signaalinkäsittelyllä. Taajuustasoisessa häiriönpoistossa ei kuitenkaan voida erottaa hyötysignaalia ja häiriösignaalia ja siten häiriötä poistettaessa poistetaan myös osa hyötysignaalista. Periodisen häiriön vähentämiseen käytetään aikatasoisessa signaalinkäsittelyssä esimerkiksi koherenttia keski-15 arvoistusta, jossa useampi kuin yksi signaalin jakso samanvaiheistetaan ja summataan yhteen yhden signaalin jakson keskimääräinen muodon määrittämiseksi. Ratkaisua voidaan parantaa kiinnittämällä näytteenottotaajuus periodisen signaalin esiintymistaajuuteen huomioimalla myös pienet esiintymistaa-juuden muutokset. Tällaista ratkaisua on kuvattu julkaisussa Periodic Interfe-20 rence Rejection Using Coherent Sampling and Waveform Estimation, Heino-nen, P., Saramäki, T., Malmivuo, J., Neuvo, Y., IEEE Transactions on Circuits • # · and Systems, p. 438 - 446, vol. Cas-31, no. 5, May 1984, joka otetaan tähän • · • *·· viitteeksi.
:/.: Vastaavanlaiseen tulokseen päästään aikatasoisessa signaalinkä- 25 sittelyssä myös, jos käytetään oppivaa suodatinta, joka oppii häiriön muodon .·:·. ja vähentää häiriön pois käsiteltävästä signaalista. Tällaista ratkaisua on ku vattu julkaisussa A Learning Filter for Removing Noise Interference, Furno, G., S., Tompkins, W., J., IEEE Transactions on Biomedical Engineering, Vol. BME-30, no. 4, April 1983, joka otetaan tähän viitteeksi.
• · *;·’ 30 Ongelmana näissä ratkaisuissa on kuitenkin se, ettei häiriösignaalia • j,;*: ja hyötysignaalia pystytä erottamaan toisistaan kovin hyvin erityisesti tapauk- : “': sissa, joissa jaksollisen häiriösignaalin amplitudi vaihtelee tai kun hyötysignaali :.j tulee ajoittain samalle taajuuskaistalle häiriösignaalin kanssa. Tästä seuraa * j se, ettei häiriönpoisto onnistu riittävän hyvin tai häiriönpoisto hävittää myös 35 merkittävältä osaltaan hyötysignaalin.
2 107477
Keksinnön lyhyt selostus
Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa menetelmä ja menetelmän toteuttava suodatin siten, että yllä mainittuja ongelmia voidaan välttää tai vähentää. Tämän saavuttaa johdannossa esitetty menetelmä signaalikompo-5 nenttien erottamiseksi signaalista, joka käsittää ainakin kaksi signaalikompo-nenttia, joista signaalikomponenteista ainakin yksi muodostaa periodisen signaalin jakson ja signaalista otetaan digitaalisia näytteitä. Menetelmässä edelleen erotetaan signaalista ainakin yksi periodinen signaalikomponentti ja: otetaan näytteitä periodisen signaalikomponentin signaalin jaksoista useiden pe-10 riodien ajalta, ja muodostetaan signaalin jakson malli järjestämällä useista signaalin jaksoista otetut näytteet yhteen siten, että näytteet kuvaavat yhtä yhdistettyä signaalin jaksoa, muiden signaalikomponenttien näytteiden saamiseksi ajallisesti epäjärjestykseen; ja suodatetaan signaalin jakson mallia halutun signaalikomponentin tarkentamiseksi.
15 Keksinnön kohteena on myös suodatin signaalikomponenttien erottamiseksi toisistaan signaalista, joka koostuu digitaalisista näytteistä ja joka signaali käsittää ainakin kaksi signaalikomponenttia, joista signaalikomponenteista ainakin yksi käsittää periodisen signaalin jakson. Edelleen suodatin on sovitettu erottamaan signaalista ainakin yksi periodinen signaalikompo-20 nentti ja: suodatin on sovitettu järjestämään useiden periodien ajalta signaalin jaksosta otetut näytteet yhdeksi signaalin jaksoa malliksi siten, että näytteet kuvaavat yhtä yhdistettyä signaalin jaksoa, muiden signaalikomponenttien .···. näytteiden saamiseksi epäjärjestykseen; ja suodatin on sovitettu suodatta- ' maan signaalin jakson mallia halutun signaalikomponentin tarkentamiseksi.
• < « \4 . 25 Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti- vaatimusten kohteena.
♦ · «
Keksintö perustuu siihen, että signaalin jaksojen näytteet järjeste- ♦ ♦ ♦ *·* ’ tään uudelleen niin, että saadaan signaalin jakson malli, jota tarkennetaan suodattamalla häiriöt pois. Suodatetun mallin avulla voidaan muodostaa tarkka *·**: 30 periodinen signaali tai kooste muista signaalin käsittämistä signaalikompo- nenteista.
• ti ; Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan * « * useita etuja. Häiriösignaali ja hyötysignaali pystytään erottamaan tehokkaasti *·:*' toisistaan myös silloin, kun häiriösignaali esiintyy ajoittain samalla taajuus- • · | 35 kaistalla kuin hyötysignaalin taajuus tai kun häiriösignaalin amplitudi vaihtelee.
« 3 107477
Kuvioiden lyhyt selostus
Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää periodisen signaalin lähdettä ja häiriötä vastaanotta-5 vaa elektronista piiriä, kuvio 2A esittää näytteenottoa taajuudella, joka ei ole signaalin jakson esiintymistiheyden monikerta, kuvio 2B esittää näytteenottoa taajuudella, joka on signaalin jakson esiintymistiheyden monikerta, 10 kuvio 3 esittää syklostationaarista näytejonoa, kuvio 4A esittää radiojärjestelmän päätelaitteen audio-osan signaalia, joka käsittää periodisen häiriön ja audiosignaalin, kuvio 4B esittää ylinäytteistettyä häiriösignaalin jaksoa, kuvio 4C esittää ylinäytteistettyä häiriön jaksoa, joka on suodatettu, 15 kuvio 4D esittää ylinäytteistetyn häiriön osalla olevaa audiosignaa lia, kuvio 4E esittää erotettua häiriösignaalia, kuvio 4F esittää erotettua audiosignaalia, kuvio 5 esittää maskattua signaalin jaksoa, 20 kuvio 6A esittää purskejonoa, josta puuttuu yksi purske, kuvio 6B esittää purskeen ylinäytteistettyä signaalin jakson mallia, . V: kuvio 6C esittää jatkettua ylinäytteistettyä näytejonoa, ·*·'; kuvio 6D esittää mediaanisuodatettua ylinäytteistetyn häiriön jak- •« · :·. soa, » <1 y : 25 kuvio 6E esittää wavelet suodatettua ylinäytteistetyn häiriön jaksoa, * · · kuvio 6F esittää suodatettua ja alkuperäiseen pituuteen palautettua *..* ylinäytteistetyn häiriön jaksoa, * * ♦ kuvio 6G esittää täydennettyä ylinäytteistetyn häiriön jaksoa, ja kuvio 7 esittää radiojärjestelmän päätelaitteen lohkokaaviota.
• "♦ ·*·*. 30 Keksinnön yksityiskohtainen selostus *»♦ . \ Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu esimerkiksi periodisen häiri- \*j,: ön poistoon, jaksollisten signaalikomponenttien etsintään, monitorointiin elekt- « % ’ ronisissa laitteissa. Keksintöä voidaan erityisesti soveltaa aikajakoisuuteen pe- rustuvan radiojärjestelmän matkapuhelimen audio-osan signaalien erottami- ·:··· 35 seen siihen kuitenkaan rajoittumatta. Keksinnöllinen ratkaisu kohdistuu vain 4 107477 yhteen tai useampaan periodiseen signaalikomponenttiin siten, että menetelmässä erotetaan yksi tai useampi periodinen signaalikomponentti toisistaan tai muista signaalikomponenteista. Keksinnöllisellä ratkaisulla ei pyritä erottamaan epäperiodisia signaalikomponentteja toisistaan.
5 Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisessa ratkaisussa esiintyvä tilanne, jossa lähetinosa 100 lähettää radiotaajuudella periodista signaalikom-ponenttia. Vaikka lähetys ei ole tarkoitettu elektroniselle piirille 102, signaali-komponentti kytkeytyy elektroniseen piiriin 102 ja häiritsee siellä tapahtuvaa signaalin käsittelyä. Lähetinosa 100 ja elektroninen piiri 102 voivat olla saman 10 tai eri laitteen osia. Tällainen tilanne esiintyy esimerkiksi GSM-radiojärjes-telmän päätelaitteessa, jollainen on matkapuhelin. Tällöin päätelaitteen läheti-nosan 100 lähettämästä GSM-lähetyksestä osa osuu päätelaitteen audio-osan elektroniselle piirille 102 ja häiritsee siellä olevaa audiosignaalia.
Seuraavassa keksintöä selitetään käyttäen esimerkkinä GSM-15 radiojärjestelmän purskeittaista lähetystä päätelaitteen lähetinosasta ja purs-keittaisen lähetyksen vaikutusta päätelaitteen audio-osassa. GSM-radiojäijes- telmän purskeittaisen signaalin jakson (kuvio 2A, viitenumerot 200, 204) tois- 2 tumistiheys on 216,67 Hz (216y Hz). Kuviossa 2A äätelaitteen audio-osan elektronisen piirin audiosignaalista on otettu digitaalisia näytteitä 8 kHz taajuu-20 della. Tällainen näytetaajuus ei ole signaalin jakson toistumistiheyden moni-kerta eli näytetaajuuden ja signaali jakson esiintymistaajuuden jakotulos ei ole kokonaisluku (8000/216.67 « 36.92). Siksi näytteenottokohdat ovat eri vai-heessa signaalin jaksoa peräkkäisissä signaalin jaksoissa. Koostamalla eri vaiheiset signaalijaksot ylinäytteistetyksi malliksi saadaan signaalijakson malli, » 25 joka vastaa korkeammalla näytenopeudella näytteistettyä mallia. Kertomalla näytteenottonopeus ylinäytteistettyyn malliin sisältyvien eri vaiheisten signaa-Iijaksojen lukumäärällä saadaan ylinäytteistettyä mallia vastaavaksi näytteen-* ottonopeudeksi 13*8 kHz =104 kHz.
Kuviossa 2B tilanne on muuten samanlainen kuin kuviossa 2A, 30 mutta näytteenottotaajuus on nyt 9.1 kHz. Tällöin näytetaajuus on signaalin I · ...· jakson esiintymistiheyden monikerta eli näytetaajuuden (vastaa näytteenotto- • taajuutta) ja signaalin jakson esiintymistaajuuden jakotulos on kokonaisluku «· « .···. (9100/216.67 = 42) ja näytteet on otettu peräkkäisissä signaalin jaksoissa 204 • · « samoista kohdista ilman vaihesiirtymää.
· ·' *’ 35 Tarkastellaan nyt keksinnöllistä ratkaisua kuvion 3 avulla, jossa näytteenottotaajuus ja siten myös näytetaajuus on 8 kHz ja periodinen signaa- 107477 5
Iin jakso esiintyy 216.67 Hz:n taajuudella. Tällainen näytejono on syklostatio-naarinen ja yhden syklin pituus on 13 signaalin jaksoa. Syklinen stationaari-suus tarkoittaa jonkun tilastollisen ominaisuuden, kuten keskiarvon, keskihajonnan tai korrelaation, toistumista säännöllisesti. Näytteenoton vaihesiirtymä 5 näkyy selvästi kolmestatoista signaalin jaksosta 300. Koska näytetaajuuden ja signaalin jakson esiintymistaajuuden jakotulos ei ole kokonaisluku, näytejono on syklostationaarinen, jossa peräkkäisten signaalin jaksojen näytteet ovat eri vaiheista signaalin jaksoa. Tällöin keksinnöllisessä ratkaisussa yhden signaalin jakson ylinäytteistetty malli muodostetaan ainakin yhden syklin ajalta syk- 10 lostationaarisesta näytejonosta järjestämällä signaalin jakson eri vaiheista otetut näytteet peräkkäisiksi yhtä signaalin jaksoa kuvaavaksi näytejonoksi. Matemaattisesti ilmaistuna tämä signaalinkäsittelyoperaatio on seuraavanlainen. Otetaan ajallisesti peräkkäiset näytteet X = [S11S12...Su_ISliS21S22...S2i...Sji_,Sjj], missä S1t1 on ensimmäisen signaalin 15 jakson ensimmäinen näyte, on ensimmäisen signaalin jakson viimeinen näyte, i signaalin jaksosta otettu näytemäärä ja Sjj on viimeisen signaalin jakson viimeinen näyte, j on signaalin jaksojen määrä syklissä. Ensimmäiseksi näytteeksi voidaan vapaasti valita mikä tahansa signaalin jakson kohta. Muutetaan nyt vektori X matriisimuotoon, jossa rivit vastaavat eri signaalin jak- 20 soista otettuja näytteitä. Näin saadaan vektorista X matriisi A: . . Su S12 ··· SjS,j ^2,1 ^2,2 ^2,i A= : ·· : .
Γ·" Sru Sj-M
•v·? K sp - v. v ··· « · « : T: Kun matriisista A otetaan transpoosi AT ja muunnetaan vastaavasti transpo- 25 noitu matriisi AT vektorimuotoon, saadaan vektori Y, joka on muotoa .Y = [Si,,S21...S,Sj,S,2S22...Sj2...Sj_I4S3^]. Vektorin Y näytejono on ylinäytteistetty .*··. malli yhdestä signaalin jaksosta. Ylinäytteistettyä mallia voidaan tarkentaa esimerkiksi suodattamalla ylinäytteistettyä mallia ja laskemalla useiden yli-·’·: : näytteistettyjen mallien keskiarvo.
30 Tarkastellaan nyt keksinnöllistä ratkaisua kuvioiden 4A - 4F avulla.
Kuviossa 4A on esitetty radiojärjestelmän päätelaitteen audio-osan audiosig-naali, jota häiritsee päätelaitteen säännölliset purskeet 400. Kuviossa 4B on • · 6 107477 esitetty signaalin jaksona olevan purskeen ylinäytteistetty malli 402. Keksinnöllisen ratkaisun yhtenä tärkeänä piirteenä on se, että signaalin jakson yli-näytteistetyssä mallissa muut signaalit muuttuvat kohinan kaltaiseksi tai deterministiseksi signaaliksi, jonka taajuuskaista ei ole sama kuin ylinäytteistetyn 5 mallin taajuuskaista, eli näytteiden uudelleenjärjestäminen signaalin jakson kannalta mielekkääseen järjestykseen sekoittaa muiden signaalien kannalta näytteet epäjärjestykseen. Tämä uudelleenjärjestäminen on eräänlainen sig-naaliavaruudessa suoritettava muunnosoperaatio. Tässä tapauksessa ylinäytteistetyn purskeen päälle summautuu satunnaiseen järjestykseen joutuneet 10 audiosignaalin näytteet, mikä näkyy kohinana. Koska taajuuskaistat poikkeavat toisistaan, signaalikomponentit voidaan erottaa toisistaan. Kuviossa 4C signaalin jakson ylinäytteistettyä mallia on suodatettu trendin hakemiseksi ja/tai kohinan vähentämiseksi, jolloin on saatu signaalin jakson mallista tarkka muoto. Trendin ilmaisimet ovat sinänsä tunnettuja suodattimia, jotka hakevat 15 tietyn mallin mukaisen signaalin signaalien joukosta (tällaista on käytetty esim. kuviossa 6E). Suodatettu signaalin jakson malli 404 vastaa esimerkin mukaisessa tapauksessa 13 pulssin yhteistä muotoa ja tästä ylinäytteistysmallista voidaan näytteiden palautuksella alkuperäiseen järjestykseen eli signaaliava-ruudessa suoritettavalla käänteismuunnoksella tuottaa 13 suodatettua pulssia. 20 Suodatus voi olla esimerkiksi kaistanpäästösuodatus, mediaanisuodatus, kes-kiarvoistavasuodatus tai mikä hyvänsä tunnettu kohinaa edes hieman vähen-, . tävä suodatus. Kuviossa 4D on esitetty ylinäytteistetyssä osassa oleva kohi-
I I
nan kaltainen audiosignaali 406, joka on jäänyt jäljelle, kun kuvion 4B signaalista on poistettu kuvion 4C signaali. Kuviossa 4E on purskeiden jono 408, joka : 25 on saatu palauttamalla kuvion 4C näytteet alkuperäiseen järjestykseen. Kuvi- • · ·'.'·· ossa 4F on keksinnöllisellä menetelmällä suodatettu audiosignaali 410, joka on saatu palauttamalla kuvion 4D näytteet alkuperäiseen järjestykseen.
: T: Vaikka näytteenottotaajuus ja siten myös näytetaajuus olisikin sig naalin jakson esiintymistiheyden monikerta, voidaan keksinnöllistä ratkaisua 30 erinomaisesti soveltaa. Tällöin näytteitä otetaan usean signaalin jakson ajalta ja muodostetaan signaalin jakson malli järjestämällä useista signaalin jaksosta * otetut näytteet yhteen siten, että näytteet kuvaavat yhtä signaalin jaksoa, joka < · : ei ole tässä tapauksessa ylinäytteistetty. Näytteiden järjestäminen aiheuttaa sen, että muiden signaalikomponenttien näytteet menevät epäjärjestykseen ja :·.* 35 näkyvät signaalin jaksossa kohinan kaltaisena häiriönä. Tämä tapahtuu sa- maila tavalla kuin tapauksessa, jossa näytetaajuus ei ole signaalin jakson 7 107477 esiintymistiheyden monikerta. Tämän jälkeen signaalin käsittely jatkuu jo kuvatulla tavalla siten, että suodatetaan signaalin jaksoa kohinan vähentämiseksi.
Kun näytetaajuus on signaalin jakson esiintymistiheyden monikerta, 5 näytetaajuutta voidaan muuttaa siten, että näytteenottotaajuutta muutetaan sellaiseksi, ettei se ole signaalin jakson esiintymistiheyden monikerta.
Kun signaalikomponenttien erottaminen ei onnistu riittävän hyvin, voidaan keksinnöllisellä ratkaisulla usein kuitenkin vielä monitoroida periodisen signaalikomponentin amplitudia. Tällöin aiemmin mitattu periodinen signaali-10 komponentti voidaan poistaa käsiteltävästä signaalista, kunhan vain aiemmin mitatun signaalikomponentin amplitudi säädetään oikeaksi. Aiemmin mitatun periodisen signaalin amplitudi voidaan sovittaa oikeaksi monitoroinnin avulla. Jos amplitudin korjausta ei suoriteta, häiriösignaalin amplitudin vaihtelu huonontaa suodatustulosta. Amplitudia korjataan siis tapauksissa, joissa signaali-15 en erottaminen ei onnistu riittävän hyvin. Näin käy erityisesti silloin, kun radiojärjestelmän päätelaitteen audiosignaali on huomattavasti voimakkaampi kuin häiriösignaali. Tällöin GSM-tyyppisessä matkapuhelinjärjestelmässä tilannetta voi parantaa muodostamalla päätelaitteen purskeesta aiheutuva häiriösignaalin signaalin jakson estimaatti silloin, kun puhetta ei lähetetä. Kun puhetta lä-20 hetetään, signaalin jakson estimaatin amplitudia korjataan kertomalla aiemmin muodostettu signaaliestimaatti monitoroinnin perusteella saadulla kertoimella, joka sovittaa signaalin jaksoestimaatin amplitudin puheenlähetystilanteeseen.
* ·*·’ Kerrointa muutetaan monitoroinnin avulla sen mukaan, miten teho (tai ampli- • · · tudi) muuttuu peräkkäisissä ylinäytteistetyissä signaalin jakson malleissa, : *·· 25 joista puhe on poistettu. Amplitudin adaptaation luotettavuutta voidaan paran- taa seuraavilla toimenpiteillä. (1) Synkronoidaan peräkkäiset ylinäytteistetyt : V: signaalin jakson mallit vertailua varten toisiinsa, koska ylinäytteistettyjen malli- en vaiheistus muuttuu esimerkiksi ryöminnän ja TDMA-järjestelmän parametri-en muuttumisen takia. (2) Maskausvektoria voidaan käyttää poistamaan yli-..... 30 näytteistetystä signaalin jaksosta kohdat, joissa signaalikohinasuhde on suuri.
... (3) Askelrajoitinta voidaan käyttää estämään äkilliset muutokset, jotka toden- ·;·' näköisesti johtuvat audiosignaalista. (4) Amplitudiadaptaatiota voidaan kont- rolloida audiosignaalin lähetyksen aikana mittaamalla RMS-virhettä (Residual Mean Square).
35 Synkronointi tapauksessa (1) tarkoittaa kahden ylinäytteistetyn mal- * . Iin sovittamista toisiinsa siten, että niiden välinen erotus saavuttaa minimin, eli 8 107477 puhutaan MMSE (Minimum Mean Square Error) synkronoinnista. Synkronoinnin etu on siinä, että suodattamalla mallia saadaan poistettua häiritseviä komponentteja kuten puhe, jotka saattaisivat aiheuttaa sen, että erotuksen minimi siirtyisi hieman pois oikeasta paikasta. Näin ylinäytteistysmallin muodostami-5 nen ja suodatus saattaa parantaa synkronoitumista tapauksissa, joissa kohina on värillistä kuten puhe.
Tarkastellaan nyt lähemmin mainittuja toimenpiteitä. Ylinäytteistetty signaalin jakson malli synkronoidaan seuraavaan malliin esimerkiksi seuraa-villa tavoilla. Käytetään hyväksi lähettimen lähettämää, tunnettua TDMA-10 ajoitustietoa, jolloin keksinnön mukainen suodatin ja ylinäytteistetyt mallit synkronoidaan lähettimen lähettämän ajoituksen mukaan. Tällöin mallin mahdollinen ryömintä poistetaan. Toisena vaihtoehtona on estimoida ajoitus lähettimen lähettämästä datasta ja synkronoida ylinäytteistetyt mallit estimoidun ajoituksen perusteella. Ylinäytteistetyt mallit voidaan synkronoida myös sovitetun 15 suodattimen tai MMSE-virheen avulla. Käytettäessä MMSE-menetelmää, jossa lasketaan keskimääräinen neliöllinen poikkeama kahden ylinäytteistetyn mallin välillä, synkronointi on parhaimmillaan silloin, kun MMSE-virhe on pienimmillään. Synkronisoinnin avulla voidaan monitoroida signaalin jakson vaihetta.
20 Kuviossa 5 on esitetty maskivektorin käyttöä ylinäytteistetyn signaa lin jakson rajojen määrittämiseksi. Kuten ammattimiehelle on ilmeistä maski-vektori 500 antaa ylinäyteistetyn signaalin jakson amplitudin arvoksi 0 niin kauan, kunnes amplitudi ylittää (tai alittaa) ennalta määrätyn kynnysarvon. Ennalta määrätyn kynnysarvon ylittävät amplitudit jäävät signaalin jakson : *·· 25 amplitudien arvoiksi tai ainakin ne saavat nollasta poikkeavia arvoja, jotka ovat suhteessa alkuperäisiin amplitudin arvoihin. Toinen mahdollisuus rajoittaa yli-: Y: näytteistetyn signaalin jakson amplitudeja on mitata suurimman amplitudin ar- vo ja ottaa ennalta määrätty määrä näytteiden amplitudeja huomioon suurim-man amplitudin molemmin puolin. Ennalta määrätty määrä voi olla erilainen ..... 30 suurimman arvon vasemmalla ja oikealla puolella, erityisesti jos signaalin jak- • · so ei ole suurimman amplitudiarvon suhteen symmetrinen.
Peräkkäisten ylinäytteistettyjen signaalin jaksojen amplitudit voivat « · f vaihdella voimakkaastikin ja osa muutoksista johtuu häiriöistä. Tämä heikentää : ' *: signaalien erottelun tehokkuutta. Yksi keino vähentää häiriöiden vaikutusta on 35 rajoittaa peräkkäisten ylinäytteistettyjen signaalin jaksojen amplitudeja käyttä-' . mällä askelrajoitinta, jonka askel on ennalta määrätty suurin amplitudin muutos β 107477 kahden peräkkäisen signaalin jakson välillä. Tällöin uuden ylinäytteistetyn signaalin jakson amplitudia kasvatetaan tai vähennetään kertomalla signaalin jakson näytteet sopivalla kertoimella niin, että uuden signaalin jakson suurin (pienin) amplitudi poikkeaa edellisen signaalin jakson suurimmasta 5 (pienimmästä) amplitudista korkeitaan ennalta määrätyn askeleen verran.
Kun signaalikohinasuhde on iso ja signaalikomponentit ovat päällekkäisiä sekä taajuus- että aika-avaruudessa, amplitudiadaptaatio on rajoittunut. Amplitudiadaptaation luotettavuutta voidaan mitata RMS-virheen avulla, mikä suoritetaan siten, että verrataan uutta signaalin jaksoa aiempaan signaa-10 Iin jaksoon näytteiden neliöllisten erotusten keskimääräisen summan avulla. Aiempi signaalin jakson malli ei sisällä hyötysignaalia, eli se on muodostettu kohdassa, jossa ei ole ollut hyötysignaalia läsnä, tai sen vaikutus on ollu vähäinen. Mallien muodon yhtenevyyden määrittämiseksi kummankin mallin näytteet jaetaan mallin maksimiamplitudilla. RMS-virhe lasketaan esimerkiksi N 2 15 seuraavasti RMS = J](Sj(i)-Sk(i)) , missä Sj edustaa ensimmäisen signaalin i=l jakson näytteitä ja Sk edustaa toisen signaalin jakson näytteitä ja i on näytteen indeksi. RMS-virhe kertoo, paljonko residuaalista audiokomponenttia on jäljellä ylinäytteistetyssä signaalin jakson mallissa. Oheisessa taulukossa on esimerkki kynnysarvoista ja niitä vastaavista painokertoimista, joilla voidaan ohjata 20 amplitudin adaptaatiota kohdassa, jossa hyötysignaali lomittuu häiriösignaalin kanssa joko osittain tai lähes kokonaan. Taulukossa oleva suhteellinen RMS-virhe on laskettu suhteessa aiempaan malliin jakamalla saatu RMS-virheen · · energia aiemman mallin energialla.
t « « «· RMS edellisen amplitudin uuden amplitudin painoarvo painoarvo ->0.01 [ 0 1 [0.01 - 0.03[ 1/5 4/5 .... [0.03 - 0.05[ 1/3 2/3 [0.05 - 0.10[ 1/2 1/2 [0.10 - 0.25[ 2/3 1/3 [0.25-0.5[ 4/5 1/5 [0.5-> 1 0 25 « ·» 10 107477
Painoarvoja käytetään, kun amplitudin arvoa muutetaan. Eli kun uuden amplitudin luotettavuus on pieni, käytetään ainakin pääasiassa signaalin jakson amplitudina edellistä amplitudia. Esimerkiksi RMS-arvon ollessa 0.04 saadaan uudeksi amplitudiksi A = AI · | + A2 · f, missä A1 on edellisen 5 amplitudin arvo ja A2 on uuden mitatun amplitudin arvo.
Edellä esitetyssä amplidiadaptaatiossa adaptaatio voi alkaa vain, kun on aluksi mitattu häiriösignaalikomponentin signaalin jakso ilman audio-signaalikomponenttia. Amplitudiadaptaatio voidaan kuitenkin suorittaa myös silloin, kun häiriösignaalin signaalin jakso on muodostettu audiosignaalikom-10 ponentin lähetyksen aikana. Amplitudiadaptaatiota voidaan tarkentaa heti, kun ensimmäinen signaalin jakson malli saadaan mitattua audiosignaalittomana hetkenä.
Kuvioissa 6A on tietyssä aikaikkunassa kuvattu tilanne, jossa yksi pulssimainen signaalin jakso puuttuu kohdassa 600. Tämä voi olla esimerkiksi 15 matkapuhelimen purskemaisen lähetyksen häiriö matkapuhelimen audio-osassa. Pulssista on muodostettu ylinäytteistetty malli kuviossa 6B. Tässä tapauksessa käy niin, että pulssi jää osittain 602A tarkasteluikkunan alkuun ja osittain 602B aikaikkunan loppuun. Alkuperäistä aikaikkunaa on jatkettu kopioimalla syklisesti oikeavaiheisia näytteitä aikaikkunan kumpaankin päähän.
20 Kuviossa 6C ylinäytteistysmallia on jatkettu, jolloin kaksi pulssia on saatu kokonaan aikaikkunaan. Kuvion 6D aikaikkuna esittää kuvion 6C signaalia, jota on mediaani-suodatettu. Kuvion 6E aikaikkuna esittää kuvion 6D signaalia, jota on wavelet-suodatettu. Kuviossa 6F kuvion 6E jatkettu aikaikkuna on pu-rettu, jolloin on saatu kuvion 6B tilannetta vastaava suodatettu pulssikuvio.
25 Keksinnöllisellä ratkaisulla voidaan muodostaa pulssimainen signaalin jakso ja :*·.· estimoida signaalin jakson avulla pulssi 604 puuttuvan pulssin kohdalle 600, • · mikä on esitetty kuviossa 6G.
Kuviossa 7 on esitetty yksi esimerkki keksinnöllisen ratkaisun so- • · · velluskohteesta. Kuvio 7 esittää GSM-tyyppisen radiojärjestelmän päätelaitet- . 30 ta, joka käsittää signaalin lähettämistä varten mikrofonin 700, keksinnöllisen suodattimen 702, lähetyspiirin 704, datansyöttövälineen 706, duplex-suodat- timen 707 ja antennin 708. Mikrofonin 700 avulla voidaan käyttäjän puhe : muuttaa sähköiseksi signaaliksi. Päätelaitteella voidaan lähettää myös dataa välineen 704 avulla, joka voi olla esimerkiksi näppäimistö tai päätelaitteeseen ..* 35 liitetty tietokone. Data on esimerkiksi aakkosnumeerista tietoa kuten puhelin- • » ; " numero, tekstiviesti, sähköpostiviesti tms. Lähetyspiiri 704 muuttaa lähetettä- 1t 107477 vän puheen tai datan purskeittaiseksi radiotaajuiseksi signaaliksi, joka lähetetään duplex-suodattimen 707 jälkeen antennin 708 kautta sähkömagneettisena säteilynä tukiasemalle (ei esitetty kuviossa). Duplex-suodatin 707 erottaa lähetin- ja vastaanotinpiirit toisistaan, jotta voimakas lähetyssignaali ei rikkoisi 5 herkkää vastaanotinta.
Antenni 708 ottaa vastaan sähkömagneettista säteilyä, jonka duplex-suodatin 707 päästää vastaanottopiirille 710. Vastaanottopiiri 710 muuttaa radiotaajuudella signaalin audiosignaaliksi, joka syötetään kaiuttimeen 714. Datasignaali syötetään datankäsittelypiiriin 716, jonka olemassaolo tai toiminta 10 ei ole keksinnön kannalta oleellista.
Keksinnöllistä ratkaisua voidaan siis käyttää häiriöpoistoon, periodisen signaalikomponentin etsintään tai periodisen signaalikomponentin amplitudin ja/tai vaiheen monitorointiin. Keksinnöllistä ratkaisua käytetään periodisen signaalikomponentin etsintään siten, että suodattimessa järjestetään 15 näytteet erilaisten etsittävien periodien mukaan yhteen. Tämän jälkeen mitataan kunkin periodin mukaan järjestettyjen näytteiden energia, kun ensin on suodattamalla pyritty vähentämään muiden komponenttien vaikutusta ko. periodin ylinäytteistetystä mallista. Seuraavaksi etsitään maksimin saava ainakin yksi mitattu energia. Energiamaksimi tarkoittaa, että on löydetty signaalin jak-20 so, joka toistuu etsityllä periodilla. Lopuksi määritetään maksimia vastaava periodi, joka vastaa etsityn signaalin jakson periodia. Maksimille on edullista määrittää ennalta määrätty kynnysarvo, jonka maksimin on ylitettävä, jotta ko-ν'.: hinan tai muiden häiriöiden aiheuttamat energiamaksimit eivät aiheuttaisi vir- < I « heellistä periodin mittausta. Periodisen signaalikomponentin amplitudia ja/tai ; 25 vaihetta monitoroidaan vertaamalla muodostettua signaalin jakson amplitudia ja/tai vaihetta aiempaan signaalin jakson amplitudiin ja/tai vaiheeseen.
;1♦1. Yhden tai useamman muun signaalikomponentin tehon ylittäessä ennalta määrätyn tehorajan suodatetussa signaalin jakson mallissa signaalin jakson mallina käytetään sitä mallia, joka on saatu aiemmin yhden tai useam-30 man muun signaalikomponentin tehon alittaessa ennalta määrätyn tehorajan ... 1 suodatetussa signaalin jakson mallissa.
;·1 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten : mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän < · · 35 keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
• | ·
Claims (29)
1. Menetelmä signaalikomponenttien erottamiseksi signaalista, joka käsittää ainakin kaksi signaalikomponenttia, joista signaalikomponenteista ainakin yksi muodostaa periodisen signaalin jakson (200, 202, 204, 400), ja sig-5 naalista otetaan digitaalisia näytteitä, tunnettu siitä, että erotetaan signaalista ainakin yksi periodinen signaalikomponentti: otetaan näytteitä periodisen signaalikomponentin signaalin jaksoista (200, 202, 204, 400) useiden periodien ajalta, ja muodostetaan signaalin jakson malli (402) järjestämällä useista signaalin jaksoista (200, 202, 204, 400) otetut 10 näytteet yhteen siten, että näytteet kuvaavat yhtä yhdistettyä signaalin jaksoa, muiden signaalikomponenttien näytteiden saamiseksi ajallisesti epäjärjestykseen; ja suodatetaan signaalin jakson mallia (402) halutun signaalikomponentin tarkentamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytteenottotaajuuden ollessa sellainen, että näytetaajuuden ja periodisen signaalin jakson (200, 202, 204, 400) esiintymistaajuuden jakotulos on muu kuin kokonaisluku muodostuu signaalista usean signaalin jakson (200, 202, 204, 400) ajalta otetuista näytteistä syklostationaarinen näytejono, jossa 20 näytteet ovat eri vaiheista signaalin jaksoa (200, 202, 400); tällöin muodostetaan ainakin yhden syklin ajalta syklostationaarisesta .···, näytejonosta signaalin jakson (200, 202, 400) ylinäytteistetty malli (402) jär- :·" jestämällä signaalin jakson (200, 202, 400) eri vaiheista otetut näytteet peräk- . käisiksi yhtä signaalin jaksoa (200, 202, 400) kuvaavaksi näytejonoksi, jota 25 suodatetaan halutun signaalikomponentin tarkentamiseksi. • · I • · · 9 :T:
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan mainitulta useiden periodien ajalta periodinen signaa- likomponentti (408), josta on poistettu suodattamalla muiden signaalikompo- ,···. nenttien vaikutus, palauttamalla suodatetun signaalin jakson mallin (404) *'* 30 näytteet takaisin alkuperäiseen järjestykseen. • · • * t .·*·.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu • · · siitä, että vähennetään suodatettu signaalin jakson malli (404) signaalin jakson « · ' ** mallista (402) ja palautetaan näytteet takaisin alkuperäiseen järjestykseen, « · 13 107477 jolloin muodostuu mainitulta usean periodin ajalta muiden signaalikomponent-tien kooste (410), josta on poistettu periodisen signaalikomponentin vaikutus.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalikomponentti, joka käsittää periodisen signaalin jakson (200, 202, 5 204, 400), on häiriösignaali, joka poistetaan signaalista häiriön vähentämisek si.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää käytetään periodisen signaalikomponentin etsintään siten, että järjestetään näytteet erilaisten etsittävien periodien mukaan yhteen; mita- 10 taan kunkin periodin mukaan järjestettyjen näytteiden energia; etsitään maksimin saava ainakin yksi mitattu energia ja määritetään maksimia vastaava periodi, joka vastaa etsityn signaalin jakson periodia.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että monitoroidaan periodisen signaalikomponentin amplitudia ja/tai vaihetta 15 vertaamalla muodostettua signaalin jakson amplitudia ja/tai vaihetta aiempaan signaalin jakson amplitudiin ja/tai vaiheeseen.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden tai useamman muun kuin halutun periodisen signaalikomponentin tehon ylittäessä ennalta määrätyn tehorajan suodatetussa signaalin jakson . Y; 20 mallissa (404) signaalin jakson mallina käytetään sitä mallia, joka on saatu ai- .···. emmin yhden tai useamman muun signaalikomponentin tehon alittaessa en- : \' naita määrätyn tehorajan suodatetussa signaalin jakson mallissa (404). • ♦ · • · :Λ:
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, v ; että verrataan yhden tai useamman muun kuin halutun periodisen signaali- 25 komponentin muodostamaa RMS-virhettä suodatetussa uudessa signaalin jakson mallissa (404) ja yhden tai useamman muun kuin halutun periodisen signaalikomponentin RMS-virheen ylittäessä ennalta määrätyn RMS-.···. virherajan suodatetussa signaalin jakson mallissa (404) painotetaan yhdellä *<* ennalta määrätyllä painokertoimella uutta signaalin jakson amplituditietoa ja : 30 toisella ennalta määrätyllä painokertoimella aiempaa signaalin jakson amplitu- « · · ditietoa uuden amplitudin määrittämiseksi, joka on RMS-virheen määrittämän r." luotettavuustason mukaan painotettu keskiarvo aiemmasta ja uudesta ampli- tuditiedosta. • « 14 107477
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määrättyjä RMS-virherajoja on useita ja painokertoimien suuruus riippuu ylitetystä RMS-virherajasta.
11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että signaali on radiojärjestelmän päätelaitteen audio-osan signaali ja signaali käsittää periodisena signaalikomponenttina radiojärjestelmän päätelaitteen purskeittaista lähetystä ja audiosignaalin.
12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä suoritetaan amplitudiadaptaatio, jossa monitoroidaan telo hon muutosta peräkkäisissä ylinäytteistetyissä malleissa, joista audiosignaali on erottamalla poistettu.
12 107477
13. Patenttivaatimuksen 7 tai8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että amplitudiadaptaatiossa ylinäytteistetyt signaalijakson mallit synkronoidaan vertailua varten toisiinsa.
14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä suoritetaan amplitudiadaptaatio, jossa monitoroidaan tehon muutosta peräkkäisissä ylinäytteistetyissä malleissa.
15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalin jakson mallia (402) suodatetaan trendin ilmaisumenetelmällä • · 20 halutun signaalikomponentin tarkentamiseksi.
• « *«· ·'·„ 16. Suodatin signaalikomponenttien erottamiseksi toisistaan sig- : naalista, joka koostuu digitaalisista näytteistä ja joka signaali käsittää ainakin .·:·! kaksi signaalikomponenttia, joista signaalikomponenteista ainakin yksi käsittää « · « t’..t periodisen signaalin jakson (200, 202, 204, 400), tunnettu siitä, että * 25 suodatin (702) on sovitettu erottamaan signaalista ainakin yksi peri odinen signaalikomponentti: suodatin (702) on sovitettu järjestämään useiden ^ : periodien ajalta signaalin jaksosta (200, 202, 204, 400) otetut näytteet yhdeksi signaalin jakson malliksi (402) siten, että näytteet kuvaavat yhtä yhdistettyä • signaalin jaksoa, muiden signaalikomponenttien näytteiden saamiseksi epä- .···. 30 järjestykseen; ja '}' suodatin (702) on sovitettu suodattamaan signaalin jakson mallia • *'* (402) halutun signaalikomponentin tarkentamiseksi. • · is 107477
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodattimen näytetaajuus on sovitettu sellaiseksi, että näytetaajuuden ja periodisen signaalin jakson (200, 202, 400) esiintymistaajuuden jakotulos on muu kuin kokonaisluku, jolloin signaalista usean signaalin jakson (200, 202, 5 400) ajalta otetuista näytteistä muodostuu syklostationaarinen näytejono, jossa näytteet ovat eri vaiheista signaalin jaksoa (200, 202, 400); suodatin (702) on sovitettu muodostamaan ainakin yhden syklin ajalta syklostationaarisesta näytejonosta yhden signaalin jakson ylinäytteis-tetty malli (402) järjestämällä signaalin jakson (200, 202, 400) eri vaiheista 10 otetut näytteet peräkkäisiksi yhtä signaalin jaksoa (200, 202, 400) kuvaavaksi näytejonoksi, jota suodatin (702) on sovitettu suodattamaan halutun signaali-komponentin tarkentamiseksi.
18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodatin (702) on sovitettu muodostamaan mainitulta useiden perio- 15 dien ajalta periodinen signaalikomponentti (408), josta on poistettu suodattamalla muiden signaalikomponenttien vaikutus, palauttamalla suodatetun signaalin jakson mallin (404) näytteet takaisin alkuperäiseen järjestykseen.
19. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodatin (702) on sovitettu vähentämään suodatettu signaalin jakson 20 malli (404) signaalin jakson mallista (402) ja palauttamaan näytteet takaisin al- vt kuperäiseen järjestykseen, jolloin muodostuu mainitulta usean periodin ajalta « « « muiden signaalikomponenttien kooste (410), josta on poistettu periodisen sig- .:' · ’ naalikomponentin vaikutus. » · • · ·
20. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, • · 25 että periodisen signaalin jakson (200, 202, 204, 400) käsittävän signaalikom-ponentin ollessa häiriösignaali suodatin (702) on sovitettu poistamaan signaalista mainitun häiriösignaalin häiriön vähentämiseksi. r*:
21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, * · « ‘...ί että suodatin (702) on sovitettu etsimään periodista signaalikomponenttia si- : 30 ten, että suodatin (702) on sovitettu järjestämään näytteet erilaisten etsittävien ‘•«V periodien mukaan yhteen; mitataan kunkin periodin mukaan järjestettyjen < I Ί’ näytteiden energia; etsitään maksimin omaava ainakin yksi mitattu energia ja ; '·· määritetään maksimia vastaava periodi, joka vastaa etsityn signaalin jakson ·"" periodia. ie 107477
22. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodatin (702) on sovitettu monitoroimaan periodisen signaalikomponen-tin amplitudia ja/tai vaihetta vertaamalla muodostettua signaalin jakson amplitudia ja/tai vaihetta aiempaan signaalin jakson amplitudiin ja/tai vaiheeseen.
23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodatin on sovitettu monitoroimaan amplitudiadaptaatiossa tehon muutosta peräkkäisissä ylinäytteistetyissä malleissa, joista audiosignaali on erottamalla poistettu.
24. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, 10 että suodatin (702) on radiojärjestelmän päätelaitteen audio-osassa, signaali on audio-osan signaali ja signaali käsittää periodisena signaalikomponenttina radiojärjestelmän päätelaitteen purskeittaista lähetystä ja toisena signaalikomponenttina audiosignaalia.
25. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, 15 että suodatin on sovitettu vertaamaan yhden tai useamman muun kuin halutun periodisen signaalikomponentin tehoa suodatetussa signaalin jakson mallissa (404) ja yhden tai useamman muun kuin halutun periodisen signaalikomponentin tehon ylittäessä ennalta määrätyn tehorajan suodatetussa signaalin jakson mallissa (404) suodatin on sovitettu käyttämään signaalin jakson malli-20 na sitä mallia, joka on saatu aiemmin yhden tai useamman muun kuin halutun • · periodisen signaalikomponentin tehon alittaessa ennalta määrätyn tehorajana \ suodatetussa signaalin jakson mallissa (404). « » • « * I « \ .
26. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, • · · että suodatin on sovitettu vertaamaan yhden tai useamman muun kuin halutun • · · 25 periodisen signaalikomponentin muodostamaa RMS-virhettä suodatetussa • · · V 1 signaalin jakson mallissa (404) ja yhden tai useamman muun kuin halutun pe riodisen signaalikomponentin RMS-virheen ylittäessä ennalta määrätyn RMS-virherajan suodatetussa signaalin jakson mallissa (404) suodatin on sovitettu painottamaan yhdellä ennalta määrätyllä painokertoimella uutta signaalin jak-; 30 son amplituditietoa ja toisella ennalta määrätyllä painokertoimella aiempaa < I ( signaalin jakson amplituditietoa uuden amplitudin määrittämiseksi, joka on r · 'l'’ RMS-virheen määrittämän luotettavuustason mukaan painotettu keskiarvo ai- < c : emmasta ja uudesta amplituditiedosta. · 17 107477
27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että ennalta määrättyjä RMS-virherajoja on useita ja painokertoimien suuruus riippuu ylitetystä RMS-virherajasta.
28. Patenttivaatimuksen 22 tai 26 mukainen suodatin, tunnettu 5 siitä, että amplitudiadaptaatiossa ylinäytteistetyt signaalijakson mallit synkronoidaan vertailua varten toisiinsa.
29. Patenttivaatimuksen 16 mukainen suodatin, tunnettu siitä, että suodatin on sovitettu suodattamaan signaalin jakson mallia (402) trendin ilmaisumenetelmällä halutun signaalikomponentin tarkentamiseksi. 1 t • < • Il « « « < ( < • I • I • I 4 · « « * • · · • ·· • · IM * · · • · · * · · • · · • I I « • * • IM • · • · * • » lii « I · I * · « « I • · · « · ·ιι « « 107477
Priority Applications (5)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI992708A FI107477B (fi) | 1999-12-16 | 1999-12-16 | Menetelmä signaalien erottamiseksi toisistaan ja suodatin |
| EP00660128A EP1130831B1 (en) | 1999-12-16 | 2000-07-14 | Method for distinguishing signals from one another, and filter |
| DE60002823T DE60002823T2 (de) | 1999-12-16 | 2000-07-14 | Verfahren und Filter zur Unterscheidung von periodischen Signale |
| US09/619,905 US6847689B1 (en) | 1999-12-16 | 2000-07-19 | Method for distinguishing signals from one another, and filter |
| JP2000269606A JP2001186066A (ja) | 1999-12-16 | 2000-09-06 | 信号を互いに識別する方法とフィルタ |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI992708 | 1999-12-16 | ||
| FI992708A FI107477B (fi) | 1999-12-16 | 1999-12-16 | Menetelmä signaalien erottamiseksi toisistaan ja suodatin |
Publications (1)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI107477B true FI107477B (fi) | 2001-08-15 |
Family
ID=8555760
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI992708A FI107477B (fi) | 1999-12-16 | 1999-12-16 | Menetelmä signaalien erottamiseksi toisistaan ja suodatin |
Country Status (5)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US6847689B1 (fi) |
| EP (1) | EP1130831B1 (fi) |
| JP (1) | JP2001186066A (fi) |
| DE (1) | DE60002823T2 (fi) |
| FI (1) | FI107477B (fi) |
Families Citing this family (6)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US8064611B2 (en) * | 2007-04-03 | 2011-11-22 | Texas Instruments Incorporated | Uplink noise cancellation |
| EP2451097A1 (en) * | 2010-11-05 | 2012-05-09 | Sony Ericsson Mobile Communications AB | A method and device for reducing interference in an audio signal during a call |
| US8532207B2 (en) | 2011-05-27 | 2013-09-10 | Honeywell International Inc. | Methods and systems for distinguishing a signal of interest from interference signals |
| US8942330B2 (en) | 2012-01-18 | 2015-01-27 | Baker Hughes Incorporated | Interference reduction method for downhole telemetry systems |
| CN103903632A (zh) * | 2014-04-02 | 2014-07-02 | 重庆邮电大学 | 一种多声源环境下的基于听觉中枢系统的语音分离方法 |
| IT201800005091A1 (it) * | 2018-05-04 | 2019-11-04 | "Procedimento per monitorare lo stato di funzionamento di una stazione di lavorazione, relativo sistema di monitoraggio e prodotto informatico" |
Family Cites Families (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| IT1121496B (it) * | 1979-12-14 | 1986-04-02 | Cselt Centro Studi Lab Telecom | Procedimento e dispositivo per l effettuazione di misure oggettive di qualita su apparecchiature di trasmissione di segnali fonici |
| US5278777A (en) * | 1989-10-10 | 1994-01-11 | Nicolet Instrument Corporation | Efficient cancelling of AC line interference in electronic instrumentation |
| US5307460A (en) * | 1992-02-14 | 1994-04-26 | Hughes Aircraft Company | Method and apparatus for determining the excitation signal in VSELP coders |
| WO1994008396A1 (en) * | 1992-10-05 | 1994-04-14 | Commonwealth Scientific And Industrial Research Organisation | Adaptive filtering of periodic noise |
| FR2731854B1 (fr) | 1995-03-14 | 1997-04-25 | Thomson Consumer Electronics | Dispositif de filtrage digital |
| US5920589A (en) | 1995-06-07 | 1999-07-06 | Sanconix Inc. | Direct sequence spread spectrum DSP system |
| US5903819A (en) * | 1996-03-13 | 1999-05-11 | Ericsson Inc. | Noise suppressor circuit and associated method for suppressing periodic interference component portions of a communication signal |
| US5944761A (en) | 1997-06-06 | 1999-08-31 | Honeywell Inc. | Variable periodic disturbance rejection filter |
| US6269093B1 (en) * | 1997-12-16 | 2001-07-31 | Nokia Mobile Phones Limited | Adaptive removal of disturbance in TDMA acoustic peripheral devices |
| WO1999050679A2 (en) * | 1998-03-30 | 1999-10-07 | 3Com Corporation | Low complexity frequency estimator and interference cancellation method and device |
| FI120124B (fi) | 1998-05-29 | 2009-06-30 | Nokia Corp | Menetelmä ja piiri signaalin näytteistämiseksi suurella näytteistystaajuudella |
-
1999
- 1999-12-16 FI FI992708A patent/FI107477B/fi active
-
2000
- 2000-07-14 DE DE60002823T patent/DE60002823T2/de not_active Expired - Lifetime
- 2000-07-14 EP EP00660128A patent/EP1130831B1/en not_active Expired - Lifetime
- 2000-07-19 US US09/619,905 patent/US6847689B1/en not_active Expired - Fee Related
- 2000-09-06 JP JP2000269606A patent/JP2001186066A/ja active Pending
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| US6847689B1 (en) | 2005-01-25 |
| JP2001186066A (ja) | 2001-07-06 |
| EP1130831B1 (en) | 2003-05-21 |
| EP1130831A1 (en) | 2001-09-05 |
| DE60002823T2 (de) | 2004-04-08 |
| DE60002823D1 (de) | 2003-06-26 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| KR101376556B1 (ko) | 사이클로스테이션너리 툴박스를 이용하여 잡음에 삽입된텔레비전 신호의 존재 검출 | |
| DE50106151D1 (de) | Empfänger zur Interferenzunterdrückung für TDMA-und/oder FDMA-Übertragung | |
| JP2004242327A (ja) | 検出回路における受信信号処理 | |
| JP2010533423A (ja) | 異なった周波数に同調される複数の並列ｓｒ増幅器を有している超再生（ｓｒ）装置 | |
| JPH06188766A (ja) | 回路装置 | |
| FI107477B (fi) | Menetelmä signaalien erottamiseksi toisistaan ja suodatin | |
| EP2897319B1 (en) | Method and Apparatus for Reference-Less Repeater with Digital Control | |
| EP1854306A1 (en) | Tunable filter for tone detection | |
| US20040252853A1 (en) | Oscillation suppression | |
| JP2006005390A (ja) | 同期捕捉方法、同期信号生成方法および通信装置 | |
| CN117335772A (zh) | 一种天文瞬时干扰抑制方法 | |
| WO2000038180A1 (en) | Noise suppression in a mobile communications system | |
| JP6099735B2 (ja) | 標本化プロセスの妨害除去方法、および、当該妨害除去方法を実施するための装置 | |
| EP1040467A1 (en) | Communication terminal | |
| KR102338762B1 (ko) | 항재밍 무선신호 수신장치 | |
| JP5327745B2 (ja) | 干渉波除去装置及び方法 | |
| EP2127075B1 (en) | Method and device for reducing ringing in a filter output signal | |
| JPH08223683A (ja) | ハウリング抑制装置 | |
| RU2003128381A (ru) | Способ и система восстановления сигналов в виде периодически повторяющихся импульсов (ппи) с быстро перестраиваемой частотой методом деконволюции и их применение | |
| Sharif et al. | Closed loop Doppler tracking and compensation for non-stationary underwater platforms | |
| Kobayashi et al. | Improved MB Cognitive Radio Spectrum Sensing Using Wavelet Spectrum Filtering | |
| Vuorinen et al. | Adaptive filtering of cyclostationary interference from speech | |
| GB2344494A (en) | Digital communications receiver with selectable filtering regime | |
| KR19990069891A (ko) | 적응 회귀 디지털 필터 알고리즘을 이용한 중심 주파수 추적 방법 | |
| JP2013225719A (ja) | 受信装置及び受信方法 |