FI107312B - Verkonvalvontamenetelmä tietoliikenneverkkoa varten - Google Patents

Description

107312

Verkonvalvontamenetelmä tietoliikenneverkkoa varten

Esillä oleva keksintö liittyy verkon valvontaan ja ylläpitoon tietoliikenneverkoissa, jotka käsittävät suuren joukon verkkoelementtejä.

5 Tietoliikenneverkon hallinta koostuu suuresta määrästä verkon käyttö- ja ylläpitotehtäviä. Nämä tehtävät voivat karkeasti jakautua kolmeen alueeseen: verkon rakentaminen, verkon käyttäminen ja verkon kehittäminen.

Verkon käyttö- ja ylläpito kattaa verkon hallinnan päivittäiset rutiinit. Nämä sisältävät verkon vikojen reaaliaikaisen tarkkailun, hälytysten käsittelyn, 10 vikojen ilmaisun, paikallistamisen ja analysoinnin sekä korjaavat toimenpiteet.

Tyypillinen tietoliikenneverkko koostuu suuresta määrästä verkkoelementtejä, kuten keskuksia, tukiasemia, siirtosolmuja, jne. Suuri verkko voi koostua kymmenistä tuhansista verkkoelementeistä. Kukin verkkoelementti puolestaan voi koostua useista itsenäisistä yksiköistä. Tällaisen verkkokon-15 septin monimutkaisesta luonteesta johtuen verkossa esiintyy suuri määrä vikoja joka päivä, jolloin kukin vika ilmoittaa itsestään yhdellä tai useammalla hälytyksellä tai ei synnytä lainkaan hälytyksiä. Suuri verkko synnyttää kymmeniä tuhansia hälytyksiä joka päivä. Esimerkiksi keskikokoisen GSM (Global System for Mobile Communication) -verkon voisi karkeasti arvioida generoivan 20 10 000 hälytystä päivässä.

Verkon hallintaa ja tarkkailua varten on olemassa yksi tai useampi keskitetty verkonhallintajärjestelmä (NMS), johon hälytykset ja muu verkonhal-lintainformaatio keskitetysti kerätään ja jossa työasemat antavat valvontahen-kilöstölle mahdollisuuden kontrolloida koko verkkoa. Vikoihin ja hälytyksiin liit-: : 25 tyvä informaatio voidaan esittää operaattorille erilaisilla tavoilla. Eräs tapa on graafinen kartta, joka esittää kaikki verkkoelementit maantieteellisillä sijaintipaikoillaan sekä niiden hälytysstatukset. Tällainen graafinen karttanäyttö antaa operaattorille mahdollisuuden saada nopean kokonaiskuvan verkon hälytystilanteesta. Lisäksi tekstipohjaiset hälytyksentarkkailusovellukset voivat tuottaa 30 hälytysinformaatiota yksityiskohtaisemmassa muodossa.

Verkon vikojen tarkkailu (FM, Fault Management) perustuu nykyisin hälytysten tarkkailuun, niiden tärkeyden ja vaikutusten arviointiin sekä korjaavien toimenpiteiden käynnistämiseen tämän mukaisesti. Hälytysten tärkeys riippuu pääasiallisesti kahdesta tekijästä: 1) kuinka paljon hälytys vaikuttaa 35 verkkoelementin suorituskykyyn ja 2) kuinka tärkeä kyseinen verkkoelementti on. Nykyisten sovellusten ongelmana on, että hälytysten, joista moni generoi- • ·« « 2 107312 tuu usein samasta viasta, valtava määrä estää oikea-aikaisen ja tehokkaan vikojen tarkkailun. Toinen ongelma on, että on mahdotonta saada heti kuvaa siitä, kuinka paljon vika vaikuttaa verkon suorituskykyyn tai kuinka tärkeä kyseinen verkkoelementti on (esim. kuinka paljon liikennettä menetetään). Ny-5 kyisin hälytysten virratessa verkonhallintajärjestelmään, operaattori tutkii resurssiensa ja kokemuksensa mukaisesti yhtä hälytystä kerrallaan, ottaa tarvittaessa etäistunnon kyseiseen verkkoelementtiin (MML-sessio), mahdollisi isti tarkastelee saatavana olevia suorituskykymittauksia sekä arvioi näiden perusteella vian vakavuuden ja vaikutuksen verkon suorituskykyyn. Nykyisin on 10 erittäin työlästä ja jopa mahdotonta priorisoida vikoja ja kohdistaa korjaus oi-menpiteet tehokkaasti niihin vikaantuneisiin verkkoelementteihin, jotka haitt aavat verkon suorituskykyä eniten sekä menetetyn liikenteen että palvelun laadun osalta. Toisaalta on myös tärkeää nähdä ne viat, jotka eivät vaikuta merkittävästi verkkoelementin tai verkon suorituskykyyn, jolloin näihin vikoihin liit-15 tyvät korjaustoimenpiteet voidaan siirtää suoritettavaksi myöhemmin, esimerkiksi muun huoltokäynnin yhteyteen. Viimeksi mainittu on merkityksellä en seikka, koska korjauskäynti verkkoelementin sijoituspaikalla on kallis toimenpide, erityisesti normaalin toimistoajan ulkopuolella. Lisäksi on olemassa mahdollisuus, että verkkoelementti, joka on vian vuoksi täysin pois toiminnasta ei 20 lähetä hälytystä ollenkaan, jolloin vika jää havaitsematta.

Hälytysten lisäksi tietoliikenneverkolla on tyypillisesti suorituskyky-mittauksia (PM, Performance Management), joita kerätään ja lähetetään verkosta verkonhallintajärjestelmälle. Näitä mittauksia lähetetään esimerkiksi joka 15., 30. tai 60. minuutti, joka 6., 12. tai 24. tunti, jne. riippuen tarkkailtavasta .'· 25 verkosta, verkonhallinjärjestelmän kapasiteetista ja operaattorin vaatimuksista.

Mittaukset voivat käsitellä esimerkiksi puheluyrityksiä, katkenneita tai estyne itä puheluita ja handover-virhemääriä.

Tämä PM-tarkkailu on perinteisesti tehty off-line-proseduurina, tyypillisesti keräämällä 24 tunnin data ja analysoimalla se. Tämä on hyvä tapa 30 havaita kehityssuuntia ja ongelmia tietoliikenneverkossa, mutta se on liian hidas reaaliaikaisen verkon tarkkailuun.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on on-line -verkonvalvonta-menetelmä ja -järjestelmä, joka auttaa operaattoria helpommin havaitsemaan viat, niiden vaikutuksen tietoliikenneverkon toimintaan ja tunnistamaan tär-35 keimmät korjausta vaativat verkkoelementit.

j · · 3 1073 Ί 2 Tämä saavutetaan patenttivaatimusten 1, 8, 13 ja 18 mukaisilla verkonvalvontamenetelmillä sekä patenttivaatimusten 24, 25, 26 ja 27 mukaisilla verkonvalvontajärjestelmillä.

Verkkoelementit on esitetty hierarkisena kaaviona tai karttanäyttönä 5 graafisella käyttöliittymällä. Keksinnön mukaisesti graafisella käyttöliittymällä esitetään verkkoelementtisymbolin yhteydessä graafisena esityksenä verkkoelementin suorituskykytietoa siten, että operaattori voi yhdellä silmäyksellä tunnistaa verkon toiminnan kannalta tärkeimmät verkkoelementit tai verkkoelementit, joiden toimintaan viat eniten vaikuttavat. Tällä tavoin voidaan tunnis-10 taa kiireisimmät ja tärkeimmät korjauskohteet ja kohdistaa käytettävissä olevat resurssit ensisijaisesti niihin. Samalla voidaan päätellä, mitkä hälytykset voidaan jättää huomioimatta heikentämättä merkittävästi verkon suorituskykyä tai palvelutasoa. Verkkoelementtien suorituskykytietojen esittäminen mahdollistaa myös sellaisten ongelmien paikantamisen, jotka eivät lähetä hälytyksiä (kuten 15 nukkuva tukiasema). Keksinnön avulla voidaan myös havaita ja paikantaa sellaisia ongelmia siirtoreitillä, jotka eivät ole muutoin näkyvissä. Esimerkiksi toisen operaattorin transmissioelementtejä ei voida tarkkailla suoraan, mutta keksinnön avulla voidaan ongelma havaita vikaantuneen yhteyden takana olevien operaattorin omien verkkoelementtien normaalia huonomman suoritusky-20 vyn kautta.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti kunkin elementin hälytystilanne näytetään graafisena esityksenä verkkoelementtisymbolin yhteydessä graafisella käyttöliittymällä. Näin operaattori voi helposti saada yleiskuvan verkon hälytystilanteesta. Samanaikaisesti verkkoelementin hälytysten • : 25 kanssa graafisella näytöllä esitetään myös keksinnön mukainen verkkoele mentin suorituskykyä kuvaava graafinen esitys. Tällä tavoin yhdistetään vika-tarkkailu (FM) ja suorituskykytarkkailu (PM) ja näin muodostetaan yhteys vikojen ja niiden tietoliikenneverkkoon tai verkkoelementtiin aiheuttamien vaikutusten välillä. Näin saavutetut edut ovat ilmeisiä: operaattorin ei tarvitse seu-30 rata suurta hälytysmassaa ja yrittää arvata niiden vaikutusta verkkoon, koska esillä olevassa keksinnössä hälytysten vaikutus on selvästi nähtävillä kuvaruudulla. Tämä johtaa joukkoon parannuksia: nopeat ja oikein kohdistetut korjaustoimenpiteet vähentävät liikenteen menettämistä vikojen takia, operaattorin tekemä rutiinityö ja silkka arvaus vähenee erittäin paljon, korjauskäyntien 35 määrä vähenee, verkon kulloisestakin suorituskyvyn tasosta saadaan huo- 4 107312 mattavasti parempi kuva, verkon tarkkailutyö yksinkertaistuu ja tarkkailutyötä tekevien työntekijöiden koulutustarve vähenee.

Näytettävän suorituskykyarvon tyyppi voi olla yksi monista vaihtoehdoista. Verkkoelementin suorituskyky voidaan esittää esimerkiksi suhteelli-5 sena poikkeamana normaalista suorituskyvystä. Kun verkkoelementin graafisesta esityksestä näkee vielä suorituskykypoikkeaman lisäksi, mikä on normaali liikennemäärä, voidaan helposti havaita missä elementeissä on suurin toiminnan vajaus ja suorittaa korjausten priorisointi ja kiireysluokitus nopeasti. Graafinen esitys voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että kun jokaista verk-10 koelementtiä symboloi graafisella käyttöliittymällä objekti, jonka ulkoasu, kuten muoto, väri tai koko muuttuu hälytysten ja suorituskykytietojen mukaan.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa nykyinen ja normaali suorituskyky näytetään absoluuttisina arvoina suhteellisten arvojen sijasta ja s jo-rituskykyindikaattorina käytetään liikennemäärää tai jotakin siihen verranriol-15 lista indikaattoria. Tällöin eri verkkoelementtien normaalin suorituskyvyn absoluuttiset arvot ovat keskenään vertailukelpoisia, joten graafiselta käyttölii ty-mältä on nähtävissä kunkin verkkoelementin suhteellinen liikenteellinen tärkeys verrattuna toisiin elementteihin. On tärkeää, että verkkoelementtien välistä tärkeysvertailua varten käytetään normaalisuorituskykyä, sillä eri elementt en 20 nykyiset suorituskyvyt (mahdollisesti vikojen vääristämät) eivät anna oike aa kuvaa elementtien tärkeydestä. Toisaalta verkkoelementeille näytetään pelkkä absoluuttinen normaali suorituskyky, voidaan verkkoelementit asettaa tärkeysjärjestykseen, mutta niiden sisäisestä tilanteesta ei saada tietoa.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa näytetään sekä normaali että : 25 nykyinen absoluuttinen suorituskyky, jotka kertovat myös verkkoelementin si säisen tilanteen, ts. millainen on nykyinen suorituskyky (esim. liikenne) venattuna normaalitilanteeseen. Näiden graafisten esitysten avulla operaattori voi yhdellä silmäyksellä valita tärkeimmät ja eniten suorituskykyä menettäneet verkkoelementit korjaustoimenpiteitä varten.

30 Keksinnön eräässä suoritusmuodossa lasketaan normaali suorit js- kyky tai liikenne ja nykyinen suorituskyky tai liikenne ja kun tunnetaan liikenteen keskimääräinen taloudellinen tuotto esim. aikayksikössä, lasketaan ja näytetään operaattorille verkkoelementin vian tuottama taloudellinen tappio, esim. aikayksikössä. Tappio voidaan esittää lukuna tai graafisena esityksenä 35 absoluuttisena arvona, suhteellisena arvona, ym. Korjaukset voidaan priorii oi- • · 5 107312 da siten, että viat, joiden aiheuttama taloudellinen menetys on suurin, korjataan ensin.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa verkkoelementin normaali suorituskyky lasketaan erikseen usealle vuorokauden ajalle, edullisesti jokai-5 selle vuorokauden tunnille. Keksinnön vielä eräässä suoritusmuodossa normaali suorituskyky lasketaan erikseen jokaiselle viikonpäivälle ja usealle vuo-rokaudenajalle, edullisesti viikon jokaiselle tunnille. Tällä tavoin voidaan tehokkaasti huomioida normaalin suorituskyvyn ja liikenteen vaihtelu vuorokaudenajan tai viikonpäivän mukaan. Esimerkiksi maanantai 13.00 - 14.00 voi olla 10 huippukapasiteettiaika, jolloin katkenneiden puheluiden määrä (dropped call ratio) on suuri, kun taas sunnuntaina 8.00 - 9.00 liikenne on vähäistä ja katkenneiden puheluiden määrä alhainen. Jos normaali suorituskykynä käytettäisiin esimerkiksi koko viikon keskiarvoa, normaalista liikennemäärien vaihtelusta johtuvat suorituskykymuutokset näkyisivät graafisella käyttöliittymällä 15 merkittävinä poikkeamina tästä "normaalista” suorituskyvystä, mikä lisäisi tarkkailun epätarkkuutta. Kun myös laskettu normaali suorituskyky keksinnön mukaisesti vaihtelee eri vuorokauden aikoina ja/tai viikonpäivinä, voidaan keksinnön mukaisella graafisella esityksellä huomattavasti tarkemmin ilmaista hälytyksistä johtuva nykyisen suorituskyvyn heikkeneminen normaaliin verrattuna. 20 Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää tietoliikennejärjestelmän, johon on kytketty verkon-hallintajärjestelmä, kuvio 2 havainnollistaa verkonhallintajärjestelmän sisäistä arkkiteh- 25 tuuria, kuviot 3, 4 ja 5 havainnollistavat erilaisia suhteellisen suorituskyky-poikkeaman graafisia esityksiä, kuvio 6 havainnollistaa erästä graafista esitystä, joka kertoo suori-tuskykypoikkeaman ja normaalin suorituskyvyn absoluuttiarvoina, 30 kuvio 7 havainnollistaa erästä graafista esitystä, joka kertoo nor maalin suorituskyvyn absoluuttiarvona sekä vian aiheuttaman taloudellisen tappion.

Esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää minkä tahansa tietoliikenneverkon (informaatioverkon) tarkkailussa, kun verkkoelementit lähettävät 35 suorituskykymittausdataa ja edullisesti myös hälytyksiä. Seuraavassa keksinnön ensisijaisia suoritusmuotoja kuvataan kuitenkin eurooppalaisen digitaali- • « e 107312 sen matkaviestinjärjestelmän GSM (Global System for Mobile Communicat on) yhteydessä keksintöä kuitenkaan siihen rajoittamatta. GSM-järjestelmän pe-rusrakenneosat ja toiminta on kuvattu ETSI/GSM-suosituksissa. GSM-jär es-telmän tarkemman kuvauksen osalta viitataan näihin suosituksiin sekä kirjaan 5 ’’The GSM System for Mobile Communications”, M. Mouly, ja M. Pautet, Pa-laiseau, France, 1992, ISPR:2-950719-0-7.

Kuviossa 1 verkonhallintajärjestelmä NMS on kytketty GSM-ma ka-viestinverkon verkkoelementteihin datasiirtoverkon DCN (Data Communication Network) kautta. Tässä yhteydessä datasiirtoverkko tarkoittaa yleisesti riitä 10 tahansa yhteyttä tai verkkoa, jolla NMS ja verkkoelementit voidaan liittää toisiinsa. Esimerkkejä mahdollisista DCN:n toteutuksista ovat pakettikytketyt verkot (PSN), PCN-johdot ja paikallisverkkoyhteydet (LAN) tai WAN-yhteydet (Wide Area Network). Keksinnön kannalta ei ole merkitystä minkälaisilla rajapinnoilla tai protokollilla MS kommunikoi verkkoelementtien kanssa. Käytetty 15 liitäntä ja protokolla voi vaihdella verkkoelementistä riippuen. Keksinnön kannalta on oleellista vain, että verkkoelementeiltä voidaan lähettää hälytyksiä ja suorituskykymittausdataa verkonhallintajärjestelmälle NMS.

Kuvion 1 suoritusmuodossa NMS tarjoaa keskitetyn tavan ha lita seuraavia GSM-verkon elementtejä: matkaviestinkeskukset (MSC, Moiile 20 Services Switching Centre), jotka sisältävät vierailijarekisterit (VLR, Visitor Location Register); kotirekisterit (HLR, Home Location Register), jotka sisältä vät laitetunnisterekisterit (EIR, Equipment Identity Register) ja autentikointikesk ukset (AC, Authentication Centre), tukiasemaohjaimet (BSC, Base Station Controllers); transkooderi- ja alimultipleksointilaitteet (TCSM, Transcoder and — 25 Submultiplexer); ja tukiasemat (BTS, Base Transceiver Stations).

Verkonhallintajärjestelmä NMS saattaa lisäksi tarjota rajapinna: ja perustarkkailun laitteille, jotka eivät kuulu GSM-verkkoon. Tällaisia ovat kjvi- ossa 1 lyhytsanomakeskukset (SMSC, Short Message Service Centre), pal- veluristikytkentälaite (SXC, Service Cross-Connects), digitaaliset solmut (D M2, . 30 Digital Node), digitaaliset mikroaaltoradiot (DMR, Digital Microwave Racio), ♦ jne. Lisäksi NMS voi olla yhteydessä älyverkon (IN) laitteisiin, kuten pave-lunohjaus (SCP, Service Control Point) ja palvelunhallintajärjestelmä (SI/IS, Service Management System).

Verkonhallintajärjestelmän laitteistokokoonpano ja perustoiminta voi 35 olla samanlainen kuin tunnetuissa verkonhallintajärjestelmissä, jotka modi ioi-daan toteuttamaan keksinnön mukaiset verkontarkkailutoiminnot. Keksinnön « · 7 107312 ensisijaisessa suoritusmuodossa verkonhallintajärjestelmän NMS pohjana on Nokia NMS/2000, jota valmistaa Nokia Telecommunications Oy, Suomi. On kuitenkin huomattava, että esillä oleva keksintö on yleisesti sovellutettavissa missä tahansa verkonhallintajärjestelmässä, johon kerätään tietoliikennever-5 kon hälytyksiä ja suorituskykymittausdataa.

Seuraavaksi kuvataan esimerkkinä keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukaista verkonhallintajärjestelmän NMS -laitteistokonfiguraatiota. NMS koostuu palvelimista ja operaattoripaikoista (seats), jotka voivat olla joko sovellustyöasemia tai etäpäätteitä. Nämä laitteet on kytketty paikallisverkkoon 10 LAN (Local Area Network). Muita henkilökohtaisia tietokoneita (PC) voi olla kytketty samaan LAN:in, jos käytössä on PC-sovelluksia. Kuviossa 1 palvelimet muodostuvat tietoliikennepalvelimesta CS, tietokantapalvelimesta DBS ja standby-palvelimesta SBS, tai näiden yhdistelmistä. Esimerkiksi pienempää tietoliikenneverkkoa varten laitteistokonfiguraatio voi käsittää standby-15 palvelimen SBS ja yhdistetyn tietoliikenne- ja tietokantapalvelimen.

Tietoliikennepalvelin CS huolehtii dataliikenteestä verkkoelementtien ja NMS:n välillä. Datayhteydet datansiirtoverkkoon DCN huolehditaan erillisen välityslaitteen R (esim. reititin), joka on kytketty LAN:iin, kautta. Tietokantapalvelimessa DBS on tietokanta, jossa tallennetaan verkonhallintadata. Tie-20 tokanta voi olla esimerkiksi relaatiotietokanta (relational data base). Tietokanta voi olla strukturoitu erottelemaan taulukkoavaruudet erityyppisille tiedoille: vi-katiedoilla, suorituskykytiedoilla ja konfiguraatiotiedoilla on kullakin oma tau-lukkoavaruutensa. Kukin taulukkoavaruus voidaan mitoittaa erikseen kulloisenkin tarpeen mukaan.

*: 25 Standby-palvelin SBS voi ottaa joko tietokanta- tai tietoliikennepal velimen roolin siinä tapauksessa, että jompi kumpi näistä vikaantuu. Tämä redundanssi lisää järjestelmän turvallisuutta ja helpottaa päivitysprosesseja.

Operaattoripaikat tarjoavat pääsyn verkonhallintatoimintoihin. So-vellustyöasema WS ajaa sovelluksia, joilla hallitaan solukkoverkkoa. WS on 30 varustettu graafisella näytöllä. Lisäksi WS voi toimia myös asiakaspalvelimena yhdelle tai useammalle etäpäätteelle. Työaseman WS tai etäpäätteiden kautta kaikki verkonhallinta- ja valvontatehtävät voidaan suorittaa keskitetysti graafisen käyttöliittymän kautta. Hallittavat verkkoelementit voidaan esittää hierarki-sena näkymänä, johon voi liittyä myös todellisia digitoituja karttoja, joilla esite-35 tään verkkoelementtien maantieteelliset sijainnit. Keksinnön perusperiaattei- > · · 8 107312 den mukaisesti graafisella käyttöliittymällä esitetään myös verkkoeleme ntin yhteydessä verkkoelementin hälytysstatus ja/tai suorituskykydataa.

Verkkoelementit lähettävät hälytyksiä verkonhallintajärjestelm alle NMS reaaliajassa tai lähes reaaliajassa. NMS vastaanottaa hallittavilta verkko-5 elementeiltä jatkuvasti hälytyksiä, jotka tallennetaan tietokantapalvelimeen DBS ja esitetään graafisella käyttöliittymällä työasemalla WS.

Verkkoelementit on esitetty hierarkisena kaaviona tai karttanäyttonä graafisella käyttöliittymällä. Keksinnön mukaisesti kunkin elementin hälytystilanne näytetään graafisena esityksenä (symboli) verkkoelementtisymbolin yh-10 teydessä. Hälytykset voidaan esittää esimerkiksi värillisinä paneeleina verkkoelementillä. Kun NMS vastaanottaa hälytyksen verkkoelementiltä, värillinen paneeli (tai muu symboli) ilmestyy välittömästi vastaavan verkkoelementtisymbolin yhteyteen graafisella käyttöliittymällä. Kun tarkkailtavasta verkosta saapuu hälytyksen peruutus (mikä on tyypillinen toiminto), se tarkoittaa, että tietty 15 hälytys ei ole enää aktiivinen, ts. vikatilanne on selvitetty. Vastaanottaessaan hälytyksen peruutuksen, NMS sammuttaa (poistaa) väripaneelin vastaavalta verkkoelementtisymbolilta graafisella käyttöliittymällä. Paneelin väritys voi nippua hälytyksen vakavuudesta. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa on kolme erilaista hälytyksien vakavuusluokkaa: kriittinen (critical), tärkeä (ma or) 20 ja vähäinen (minor). Näitä luokkia vastaavat värit ovat punainen, oranssi ja keltainen. Näin operaattori voi helposti saada yleiskuvan verkon hälytystilanteesta.

Edelleen keksinnön mukaisesti graafisella käyttöliittymällä esitetään verkkoelementtisymbolin yhteydessä graafisena esityksenä verkkoelementin 25 suorituskykytietoa siten, että operaattori voi tunnistaa verkon toiminnan kannalta tärkeimmät verkkoelementit tai verkkoelementit, joiden toimintaan viat eniten vaikuttavat. Tällä tavoin voidaan tunnistaa kiireisimmät ja tärkeimmät korjauskohteet ja kohdistaa käytettävissä olevat resurssit ensisijaisesti niihin. Suorituskykytieto voidaan näyttää samanaikaisesti hälytysten kanssa tai ilman .. 30 niitä. Ensiksi mainitussa tapauksessa voidaan päätellä, mitkä hälytykset voi- daan jättää huomioimatta heikentämättä merkittävästi verkon suorituskykyä tai palvelutasoa.

NMS vastaanottaa hallittavilta verkkoelementiltä jatkuvasti suoriius-kykymittausdataa (PM), joka tallennetaan tietokantapalvelimelle DBS. Vork-35 koelementit lähettävät PM-mittaustuloksia tietyin väliajoin, jotka riippuvat verkkoelementistä, PM-datatyypistä, tietoliikennejärjestelmästä, jne. Mittaustu ok- • · .

107312 9 siä voidaan esimerkiksi lähettää joka 15., 30. tai 60. minuutti, joka 6., 12. tai 24. tunti, jne. Erilaisia mittauksia on lukuisia, mutta voidaan sanoa, että on vain kourallinen tärkeitä mittauksia, jotka voisivat suhteellisen tarkasti kertoa verkon suorituskyvyn. Tällaisia mittauksia voidaan kutsua suorituskykyindi-5 kaattoreiksi (PM-indikaattori). Esimerkkejä sopivista suorituskykyindikaatto-reista ovat mittaukset, jotka liittyvät kutsuyritysten määrään, katkenneiden (dropped) tai estyneiden (blocked) puheluiden määrään tai epäonnistuneiden handovereiden määrään (handover failure rate). Se, mikä PM-indikaattori kulloinkin parhaiten kuvaa verkkoelementin suorituskykyä, riippuu verkkoelemen-10 tistä, tietoliikenneverkon tyypistä, jne. Verkko-operaattori voi valita omaan tarkoitukseensa parhaiten sopivat PM-indikaattorit tai niiden yhdistelmän.

NMS voi laskea kullekin PM-indikaattorille normaali arvon, nykyisen arvon ja/tai suhteellisen tai absoluuttisen poikkeaman (deviaatio) normaaliarvosta. Nykyinen arvo eli nykyinen suorituskyky voi olla viimeisen mittausrapor-15 tin arvo tai keskiarvo lyhyeltä aikajaksolta, kuten yhden tunnin aikana, kerätyistä PM-indikaattorin arvoista. Normaaliarvo eli normaali suorituskyky lasketaan esimerkiksi keskiarvona pidemmältä mittausjaksolta, edullisesti useiden viikkojen ajalta, kerätyistä PM-indikaattorin arvoista.

Tarkastellaan seuraavassa esimerkkinä poikkeaman laskemista 20 PM-mittaustuloksista. NMS vastaanottaa verkkoelementin käsittelemättömät PM-mittaustulokset ja mahdollisesti esikäsittelee niiltä, esim. muunnos ASCII-taulukoiksi. Tämän jälkeen NMS voi laskea eri mittauksista avainsuoritusky-kyindikaattorit (KPI, Key Performance Indicator) tai käyttää suoraan PM-mit-taustuloksia. Sitten NMS laskee uuden floko PM-mittaustulos tai siitä johdettu 25 KPI) poikkeaman vanhasta normaaliarvosta (keskiarvosta), joka on tallennettuna tietokantaan DBS ja tallentaa poikkeaman poikkeamataulukkoon tietokannassa DBS. Tietokannassa on normaaliarvo jokaiselle viikon tunnille ja kulloinkin käytetty normaaliarvo valitaan meneillään olevan viikkotunnin mukaan. Sitten NMS poistaa normaaliarvon laskentatietokannasta (N-paikkaises-30 ta) vanhimman mittaustuloksen tai KPI:n arvon ja lisää sinne uusimman arvon. .··' Sitten NMS laskee uuden normaaliarvon laskentatietokannassa olevien N ar von keskiarvona ja tallentaa sen. Lopuksi NMS päivittää vastaavan verkkoelementin PM-grafiikkaesityksen graafisella käyttöliittymällä.

Edellä esitetty proseduuri suoritetaan verkkoelementille joka kerta 35 kun vastaanotetaan verkkoelementtiä koskevia PM-mittaustuloksia. Kuten edellä todettiin, tämä voi tapahtua esim. 15, 30 tai 60 minuutin välein. Kun hä- • ·« • »« 10 107312 lytykset näytettiin reaaliaikaisesti, voidaan sanoa, että PM-poikkeamat näytetään graafisella käyttöliittymällä näennäisreaaliajassa (quasi-real time). Normaaliarvo voidaan laskea jokaiselle eri PM-mittaukselle (esim. liikenne ja estyneet puhelut) esim. viikon jokaiselle tunnille. Tämä vaatii paljon laskenta ka-5 pasiteettia ja tietokantakapasiteettia. Esimerkiksi, jos tarkkaillaan kahta PM-mittausta (esim. liikenne ja katkenneet puhelut) ja tietoliikenneverkossa on 1000 verkkoelementtiä, tallennetaan tietokannassa DBS 2*1000*24*7= 336000 datasettiä.

NMS voi näyttää graafisella käyttöliittymällä kullekin verkkoelemen-10 tille ja yhdelle tai useammalle PM-indikaattorille (mittaukselle) ainakin yhden seuraavista suorituskykytiedoista: normaali arvo, nykyinen arvo ja/tai suhteellinen tai absoluuttinen poikkeama (deviaatio) normaaliarvosta. Suoritusk/ky esitetään edullisesti graafisena esityksenä verkkoelementtisymbolin yhteydessä. Graafinen esitys voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että kun jokasta 15 verkkoelementtiä symboloi graafisella käyttöliittymällä objekti, jonka ulkossu, kuten muoto, väri tai koko muuttuu suorituskykytietojen ja hälytysten mukaan.

Kuviossa 3 on havainnollistettu, kuinka suhteellinen tai absoluuttinen poikkeaman graafinen esitys voi olla toteutettu. Kullakin verkkoelementillä on pylväs (pylväät 31, 32 ja 33 tukiasemilla BTS1, BTS2 ja BTS3), jonka l:or-20 keus kertoo absoluuttisen poikkeaman normaaliarvosta. Myös pylvään väri voi muuttua poikkeaman kasvaessa, niin että suuret poikkeamat erottuvat helpommin näytöllä. Mikäli pylväs puuttuu, suorituskyky on normaaliarvossa. Poikkeamapylväiden yhteydessä voidaan näyttää myös hälytykset, esimerkiksi väripaneeleina 36. Pelkän suorituskykypoikkeaman esittäminen kertoo ooe-25 raattorille ne verkkoelementit, joiden suorituskyky on eniten alentunut mutta ei aseta verkkoelementtien asettamista muulla tavoin tärkeysjärjestykseen. " al-löin voidaan korjaustoimenpiteet kohdistaa ensin näihin verkkoelementteiliin. Jos suorituskyky on alentunut mutta hälytyksiä ei ole, vika saattaa olla on sentyyppinen että verkkoelementti ei voi lähettää hälytyksiä tai alentunut suo-30 rituskyky johtaa jonkin muun elementin toimintahäiriöstä, jota ei voida suoman nähdä näytöllä. Näin keksinnön mukaisella suorituskykytarkkailulla voidaan havaita myös erilaisia piileviä vikoja.

Kuviossa 4 havainnollistettu toista tapaa näyttää nykyinen suhte eilinen suorituskyky suhteessa normaaliin suorituskykyyn. Kuviossa 4 patsaat 41, 35 42 ja 43 esittävät normaalia suorituskykyä (100%) tukiasemille BTS1, BTS:> ja BTS2. Värillinen patsas 41 A, 42A ja 43A sisällä kertoo nykyisen suoritusky/yn • · 11 107312 prosentteina (p%) normaalisuorituskyvystä. Tällöin suhteellinen poikkeama on 100-p %. Tällaisesta esityksestä operaattorin on helpompi hahmottaa kuinka paljon poikkeama on normaaliarvosta. Mitä matalampi värillinen patsas sitä huonompi suorituskyky. Lisäksi voidaan esittää myös hälytykset esim. hälytys-5 paneeleina 36. Patsaat 41-43 ovat samankorkuisia, joten verkkoelementtien keskinäisen tärkeyden vertaaminen ei ole mahdollista niiden perusteella.

On huomattava, että keksinnön mukaisesti voidaan esittää mielivaltainen määrä suorituskykyindikaattoreita. Kuvio 5 havainnollistaa erästä tapaa esittää suhteellinen poikkeama, kun käytössä on samanaikaisesti kaksi 10 PM-indikaattoria: liikenteen määrä (esim. puheluita aikayksikössä) ja katkenneiden puheluiden määrä (dropped call ratio). Patsaat 51 ja 52 kuvaavat normaaleja suorituskykyarvoja: korkeus vastaa 100% liikennettä ja halkaisija 100 % dropped call ratio:ta. Tukiasemalla BTS1 on normaalitilanne, jolloin graafisella käyttöliittymällä esitetään vain patsas 51. Tukiasemalla BTS2 on puo-15 testaan vikatilanne, joka on aiheuttanut myös vikahälytykset, jotka näkyvät vä-ripaneeleina suorituskykypatsaan päällä. Vian seurauksena liikenne on vähentynyt p%, mikä näytetään patsaan 52 samahalkaisijaisena värillisenä jatkeena 52A. Jatkeen 52A pituus on suoraan verrannollinen liikennemäärän vähenemiseen. Samanaikaisesti on myös dropped call ratio kasvanut r%, mikä 20 näytetään patsaan 52 halkaisijan kasvamisena 52 B ja mahdollisesti värin vaihtumisena. Halkaisijan kasvu on suoraan verrannollinen dropped call ration kasvuun. Näin vikaantunut verkkoelementti näkyy operaattorille muodon muuttumisena, värin vaihtumisena ja koon kasvamisena, mikä helpottaa merkittävästi korjausta vaativan verkkoelementin tunnistamista suuresta joukosta : 25 näytöllä. Patsaat 51 ja 52 ovat samankorkuisia, joten verkkoelementtien kes kinäisen tärkeyden vertaaminen ei ole mahdollista niiden perusteella.

Nykyinen ja normaali suorituskyky voidaan esittää myös absoluuttisina arvoina suhteellisten arvojen sijasta. Eri verkkoelementtien absoluuttiset arvot ovat keskenään vertailukelpoisia, joten graafiselta käyttöliittymältä on 30 nähtävissä kunkin verkkoelementin suhteellinen tärkeys verrattuna toisiin ele-··; mentteihin. Tällainen absoluuttiarvojen vertailu on kuitenkin järkevää vain, jos suorituskykyindikaattorina käytetään liikennemäärää tai jotakin siihen verrannollista indikaattoria. Lisäksi verkkoelementin näytetyt nykyiset ja normaalit suorituskyvyt kertovat operaattorille millainen nykyinen suorituskyky (esim. lii-35 kenne) on verrattuna normaalitilanteeseen. Näiden graafisten esitysten avulla »·· 12 107312 operaattori voi yhdellä silmäyksellä valita tärkeimmät ja eniten suoritusky <yä menettäneet verkkoelementit korjaustoimenpiteitä varten.

Kuvio 6 havainnollistaa erästä tapaa esittää normaalisuorituskyky, nykyinen suorituskykyjä poikkeama absoluuttiarvoina. Patsaiden 61, 62, 63 ja 5 64 korkeudet edustavat niiden absoluuttista normaalisuorituskykyä, esim. normaaliliikennettä. Patsaan korkeus kertoo siten suoraan verkkoelementir liikenteellisen tärkeyden suhteessa muihin. Kuviossa 6 liikenteellinen tärkeysjärjestys on seuraava: BTS1, BTS4, BTS2 ja BTS3. Patsaiden 61-64 sis ällä värilliset patsaat 61 A, 62a, 63A ja 64A kertovat nykyisen suorituskyvyn 10 (liikenteen). Näin voidaan nähdä myös vian vaikutus verkkoelementin suorituskykyyn. Absoluuttisen suorituskyvyn menetyksen perusteella päädyttäisiin kuviossa 6 seuraavaan korjausjärjestykseen: BTS1, BTS2, BTS3 ja BT34. Suhteellisen suorituskyvyn menetyksen perusteella järjestys olisi täysin erilainen: BTS3, BTS1, BTS2 ja BTS4. Hälytysten määrän perusteella järjestys 15 puolestaan olisi BTS2, BTS3, BTS1 ja BTS4. Operaattori saa siten yhdellä silmäyksellä hyvin paljon informaatiota, jonka perusteella voi tehdä päätöksen korjausjärjestyksestä. Kuviossa 6 korjausjärjestys olisi todennäköisesti BT31, BTS3, BTS2 ja BTS4.

Kuvio 7 havainnollistaa kuinka voidaan esittää pelkkä norma; »Iin 20 suorituskyvyn absoluuttiarvo. Kuviossa 7 patsaiden 71, 72, 73, 74 ja 75 korkeus kertoo niiden liikennemäärän ja siten keskinäisen tärkeysjärjestyksen. Lisäksi näytetään hälytykset esimerkiksi värillisinä paneeleina 76. Tämä su Dri-tusmuoto ei kuitenkaan huomioi todellista suorituskyvyn menetystä.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa lasketaan normaali suorit js-: 25 kyky tai liikenne ja nykyinen suorituskyky tai liikenne ja kun tunnetaan liiken teen keskimääräinen tuotto eli rahallinen arvo (esim. suorituskyky-yksikköä ja/tai aikayksiköä kohti), lasketaan ja näytetään operaattorille verkkoelementin vian tuottama taloudellinen tappio (esim. aikayksikössä), mikäli vikaa ei h jo-mioida. Tappio voidaan esittää lukuna tai graafisena esityksenä absoluuttisena 30 arvona, suhteellisena arvona, ym. Kuviossa 7 on patsaiden yläpuolella esitr stty .1·· vian aiheuttama tappio tunnissa (esim. FIM/tunti). Tällä perusteella korja ta vaksi voidaan valita eniten tappiota tuottava verkkoelementti. Samanlaista tappion esittämistä voidaan soveltaa myös muiden suorituskyvyn graafisen esitysten kanssa tai pelkkien hälytysten kanssa ilman muuta suorituskyky Jess toa.

Itt 13 107312

On huomattava, että edellä on esitetty vain muutamia tapoja esittää verkkoelementtien suorituskykyinformaatiota vikatarkkailua ja vikojen analysointia varten. Erilaiset muutokset ja modifikaatiot ovat tämän selityksen lukemisen ilmeisiä alan ammattimiehelle ilman, että poiketaan oheisissa patentti-5 vaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä. 1 ·

Claims (29)

1. Verkonvalvontamenetelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka käsittää suuren joukon verkkoelementtejä, joka menetelmä käsittää vaiheet kerätään keskitetysti verkkoelementeiltä tulevia hälytyksiä, 5 esitetään hälytykset verkkoelementtikohtaisina graafisina esityksinä graafisella käyttöliittymällä, tunnettu siitä, että kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suorituskykytietoja, näytetään kunkin verkkoelementin suorituskykyä kuvaava estys samanaikaisesti kyseisen verkkoelementin hälytysten kanssa mainitulla graafi-10 sella käyttöliittymällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky, näytetään kunkin verkkoelementin normaalia suorituskykyä kuvaa-15 va graafinen esitys samanaikaisesti kyseisen verkkoelementin hälytysten kanssa mainitulla graafisella käyttöliittymällä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky, 20 lasketaan verkkoelementin nykyinen suorituskyky, näytetään graafisella käyttöliittymällä graafinen esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suorituskyvyn suhteessa normaaliin suorituskykyyn.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : että 25 lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky, lasketaan verkkoelementin nykyinen suorituskyky, näytetään samanaikaisesti kyseisen verkkoelementin hälytysten kanssa mainitulla graafisella käyttöliittymällä graafinen esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suorituskyvyn ja normaalin suorituskyvyn absoli ut-30 tiarvoina, jotka ovat vertailukelpoisia muiden verkkoelementtien suorituskyky-arvojen kanssa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky jokaiselle viikon-35 päivälle ja/tai usealle vuorokauden ajalle, kuten jokaiselle vuorokauden tai vii- **' kon tunnille, 1β 107312 käytetään normaalina suorituskykynä nykyistä viikonpäivää ja/tai vuorokauden aikaa vastaavaa normaalia suorituskykyä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu normaalin suorituskyvyn laskeminen käsittää vai- 5 heen lasketaan verkkoelementin keskimääräinen suorituskyky tietyllä seurantajaksolla, edullisesti usean vuorokauden tai usean viikon ajalta.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 normaalin suorituskyvyn laskeminen sisältää verkkoelementin nor maalin liikenteen laskemisen, nykyisen suorituskyvyn laskeminen sisältää verkkoelementin nykyisen liikenteen laskemisen, lasketaan verkkoelementin normaalin liikenteen tuotto, 15 lasketaan verkkoelementin nykyisen liikenteen tuotto, näytetään verkkoelementin nykyisen ja normaalin tuoton erotus tai nykyinen ja normaali tuotto samanaikaisesti kyseisen verkkoelementin hälytysten kanssa mainitulla graafisella käyttöliittymällä.

8. Verkonvalvontamenetelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka kä- 20 sittää suuren joukon verkkoelementtejä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suorituskykytietoja, lasketaan kunkin verkkoelementin normaali ja nykyinen suorituskyky, • 25 näytetään graafisella käyttöliittymällä kullekin verkkoelementille graafinen esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suorituskyvyn suhteessa normaaliin suorituskykyyn.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 kerätään keskitetysti verkkoelementeiltä tulevia hälytyksiä, näytetään kunkin verkkoelementin suorituskykyä kuvaava graafinen esitys samanaikaisesti kyseisen verkkoelementin hälytysten kanssa digitaalisella kartalla mainitulla graafisella käyttöliittymällä.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että • ♦ 107312 lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky jokaiselle viikonpäivälle ja/tai usealle vuorokauden ajalle, kuten jokaiselle vuorokauden tai viikon tunnille, käytetään normaalina suorituskykynä nykyistä viikonpäivää ja/tai 5 vuorokauden aikaa vastaavaa normaalia suorituskykyä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu normaalin suorituskyvyn laskeminen käsittää vaiheen lasketaan verkkoelementin keskimääräinen suorituskyky tietyllä 10 seurantajaksolla, edullisesti usean vuorokauden tai usean viikon ajalta.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen menetelmä, tunne 11 u siitä, että normaalin suorituskyvyn laskeminen sisältää verkkoelementin ror-maalin liikenteen laskemisen, 15 nykyisen suorituskyvyn laskeminen sisältää verkkoelementin nylsyi sen liikenteen laskemisen, lasketaan verkkoelementin normaalin liikenteen tuotto, lasketaan verkkoelementin nykyisen liikenteen tuotto, näytetään verkkoelementin nykyisen ja normaalin liikenteen tuo on 20 erotus tai normaali tuotto ja nykyinen tuotto mainitulla graafisella käyttölii ty-mällä mainitun graafisen suorituskykyesityksen kanssa.

13. Verkonvalvontamenetelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka käsittää suuren joukon verkkoelementtejä, tunnettu siitä, että menetel nä käsittää vaiheet : 25 kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suorituskykytietoja lasketaan kunkin verkkoelementin normaali ja nykyinen suoritus <y- ky. näytetään graafisella käyttöliittymällä kullekin verkkoelementille graafinen esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suorituskyvyn ja 30 normaalin suorituskyvyn absoluuttiarvoina, jotka ovat vertailukelpoisia muic en verkkoelementtien suorituskykyarvojen kanssa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnet :u siitä, että kerätään keskitetysti verkkoelementeiltä tulevia hälytyksiä, · · 107312 näytetään kunkin verkkoelementin suorituskykyä kuvaava graafinen esitys samanaikaisesti kyseisen verkkoelementin hälytysten kanssa digitaalisella kartalla mainitulla graafisella käyttöliittymällä.

14 107312

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, t u n -5 n e 11 u siitä, että lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky jokaiselle viikonpäivälle ja/tai usealle vuorokauden ajalle, kuten jokaiselle vuorokauden tai viikon tunnille, käytetään normaalina suorituskykynä nykyistä viikonpäivää ja/tai 10 vuorokauden aikaa vastaavaa normaalia suorituskykyä.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 13-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu normaalin suorituskyvyn laskeminen käsittää vaiheen lasketaan verkkoelementin keskimääräinen suorituskyky tietyllä 15 seurantajaksolla, edullisesti usean vuorokauden tai usean viikon ajalta.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 13-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että normaalin suorituskyvyn laskeminen sisältää verkkoelementin normaalin liikenteen laskemisen, 20 nykyisen suorituskyvyn laskeminen sisältää verkkoelementin nykyi sen liikenteen laskemisen, lasketaan verkkoelementin normaalin liikenteen tuotto, lasketaan verkkoelementin nykyisen liikenteen tuotto, näytetään verkkoelementin nykyisen ja normaalin liikenteen tuoton | « • 1 25 erotus tai normaali tuotto ja nykyinen tuotto mainitulla graafisella käyttöliitty mällä samanaikaisesti mainitun suorituskykyä kuvaavan graafisen esityksen kanssa.

18. Verkonvalvontamenetelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka käsittää suuren joukon verkkoelementtejä, tunnettu siitä, että menetelmä 30 käsittää vaiheet kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suorituskykytietoja, lasketaan kunkin verkkoelementin normaali ja nykyinen suorituskyky, lasketaan verkkoelementin normaalia suorituskykyä vastaava lii-35 kenteen tuotto, 1 < 107312 lasketaan verkkoelementin nykyistä suorituskykyä vastaava liikenteen tuotto, näytetään verkkoelementin nykyinen tuotto ja normaali tuotto tai nykyisen tuoton ja normaalin tuoton erotus graafisella käyttöliittymällä.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerätään keskitetysti verkkoelementeiltä tulevia hälytyksiä, näytetään kunkin verkkoelementin nykyinen tuottoja normaali tuotto tai nykyisen tuoton ja normaalin tuoton erotus samanaikaisesti kyseisen vork-10 koelementin hälytysten kanssa digitaalisella kartalla mainitulla graafisella käyttöliittymällä.

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytetään lisäksi mainitulla graafisella käyttöliittymällä kullekin vork-15 koelementille graafinen esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suDri-tuskyvyn suhteessa normaaliin suorituskykyyn.

21. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytetään lisäksi mainitulla graafisella käyttöliittymällä graafinen 20 esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suorituskyvyn ja normaalin suorituskyvyn absoluuttiarvoina, jotka ovat vertailukelpoisia muiden verkkoelementtien suorituskykyarvojen kanssa.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 18-21 mukainen menetelmä, tu τη e 11 u siitä, että 25 lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky ja normaali tuctto jokaiselle viikonpäivälle ja/tai usealle vuorokauden ajalle, kuten jokaiselle vuorokauden tai viikon tunnille, käytetään normaalina suorituskykynä ja normaalina tuottona lykyistä viikonpäivää ja/tai vuorokauden aikaa vastaavaa normaalia suoritus <y-30 kyä ja normaalia tuottoa.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 18-22 mukainen menetelmä, tu l-n e 11 u siitä, että mainittu normaalin suorituskyvyn ja tuoton laskeminen käsittää vaiheen lasketaan verkkoelementin keskimääräinen suorituskyky ja tuc tto 35 tietyllä seurantajaksolla, edullisesti usean vuorokauden tai usean viikon ajalla. 1 · · 19 107312

24. Verkonvalvontajärjestelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka käsittää suuren joukon verkkoelementtejä, joka verkonvalvontajärjestelmä käsittää välineet, joilla kerätään keskitetysti verkkoelementeiltä tulevia häly- 5 tyksiä, välineet, joilla esitetään hälytykset verkkoelementtikohtaisina graafisina esityksinä graafisella käyttöliittymällä, tunnettu siitä, että jäijestelmä lisäksi käsittää välineet, joilla kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suori-10 tuskykytietoja, välineet, joilla näytetään kunkin verkkoelementin suorituskykyä kuvaava graafinen esitys samanaikaisesti kyseisen verkkoelementin hälytysten kanssa mainitulla graafisella käyttöliittymällä.

25. Verkonvalvontajärjestelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka kä-15 sittää suuren joukon verkkoelementtejä, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää välineet, joilla kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suorituskykytietoja, välineet, joilla lasketaan kunkin verkkoelementin normaali ja nykyi-20 nen suorituskyky, välineet, joilla näytetään graafisella käyttöliittymällä kullekin verkkoelementille graafinen esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suorituskyvyn suhteessa normaaliin suorituskykyyn.

26. Verkonvalvontajärjestelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka kä- i : 25 sittää suuren joukon verkkoelementtejä, tunnettu siitä, että järjestelmä kä sittää välineet, joilla kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suorituskykytietoja, välineet, joilla lasketaan kunkin verkkoelementin normaali ja nykyi-30 nen suorituskyky, _ välineet, joilla näytetään graafisella käyttöliittymällä kullekin verk koelementille graafinen esitys, joka ilmaisee verkkoelementin nykyisen suorituskyvyn ja normaalin suorituskyvyn absoluuttiarvoina, jotka ovat vertailukelpoisia muiden verkkoelementtien suorituskykyarvojen kanssa. • · 1 20 107312

27. Verkonvalvontajäijestelmä tietoliikenneverkkoa varten, joka käsittää suuren joukon verkkoelementtejä, tunnettu siitä, että jäijestelmä käsittää välineet, joilla kerätään keskitetysti verkkoelementtikohtaisia suori-5 tuskykytietoja, välineet, joilla lasketaan kunkin verkkoelementin normaali ja nykyinen suorituskyky, välineet, joilla lasketaan verkkoelementin normaalia suorituskykyä vastaava liikenteen tuotto, 10 välineet, joilla lasketaan verkkoelementin nykyistä suorituskykyä vastaava liikenteen tuotto, välineet, joilla näytetään verkkoelementin nykyinen tuotto ja normaali tuotto tai nykyisen tuoton ja normaalin tuoton erotus graafisella käyttöliittymällä.

28. Patenttivaatimuksen 24, 25, 26 tai 27 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että välineet normaalin suorituskyvyn laskemiseksi käsittävät välineet, joilla lasketaan verkkoelementin normaali suorituskyky jokais ille viikonpäivälle ja/tai usealle vuorokauden ajalle, kuten jokaiselle vuorokauden tai viikon tunnille.

29. Patenttivaatimuksen 24, 25, 26, 27 tai 28 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että välineet normaalin suorituskyvyn laskemiseksi käsi tä-vät välineet, joilla lasketaan verkkoelementin keskimääräinen suorituskyky tietyllä seurantajaksolla, edullisesti usean vuorokauden tai usean viikon ajat a. :· 25 30 107312