FI107307B - Menetelmä ja laitteisto kanavakorjauksen tekemiseksi digitaalisella tietoliikenneyhteydellä - Google Patents

Description

107307

Menetelmä ja laitteisto kanavakorjauksen tekemiseksi digitaalisella tietoliikenneyhteydellä 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä kanavakorjauksen tekemiseksi digitaalisella tietoliikenneyhteydellä.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto kanavakoqauksen tekemiseksi digitaalisella tietoliikenneyhteydellä sekä vaatimuksen 22 mukainen lähetin ja 10 vaatimuksen 23 mukainen vastaanotin.

Siirrettäessä digitaalimuotoista dataa eli bittivirtaa tietoliikennekanavan 2 läpi kyseinen bittivirta muutetaan lähettimessä (TX) sellaiseksi analogiseksi signaaliksi, joka kykenee etenemään siirtokanavassa. Siirtokanava voi olla esim. radiotie, kuparikaapeli tai 15 valokaapeli. Vastaanottimessa (RX) rekonstruoidaan lähetetty bittivirta mahdollisimman muuttumattomana saapuvan analogisen signaalin perusteella. Vastaanottimessa tapahtuvaa bittivirran rekonstruoimista vaikeuttavat siirtokanavan signaalia vääristävä vaikutus sekä signaaliin summautuva kohina. Kyseiset ilmiöt aiheuttavat sen, että osa rekonstruoiduista biteistä on virheellisiä (esim. keskimäärin 1 20 bitti 107:stä voi olla virheellinen).

« « « • · · • « ’ · · · * Siirtotien signaalia vääristävää vaikutusta kompensoidaan yleisesti koijaimilla, jotka sijaitsevat joko vastaanottimessa, lähettimessä tai osittain molemmissa. Koqaimet ♦ · • · voivat olla joko kiinteitä tai adaptiivisia. Kohinan vaikutusta kompensoidaan erilaisilla • · • · YY. 25 koodaustekniikoilla kuten: Reed-Solomon koodaus, konvoluutiokoodaus, • · • · trelliskoodaus, turbokoodaus.

«·» * ♦ · • · «·· .· · ♦. Yleisesti sovellettu kanavavääristymän koij ausmenetelmä on adaptiivisen lineaarisen » · • · · * . koijaimen (FFE) käyttö. Tietyillä kanavilla pelkkä lineaarinen korjain ei ole kuitenkaan ... 30 yksin riittävä. Tällainen tilanne on silloin, kun signaalikaistalla on siirtonollia, jolloin ’ ’ * tietyt taajuudet eivät pysty läpäisemään kanavaa 2. Siirtonollien aiheuttaman * · ’ · ’ vääristymisen kompensoimiseksi käytetään takaisinkytkettyä koqainta. Myös j äij estelmässä, jossa kanava 2 ei sisällä siirtonollia, on takaisinkytketyn koij aimen 2 107307 käyttö usein edullista, koska se parantaa jäijestelmän kohinansietokykyä. Mikäli takaisinkytketty korjain sijaitsee vastaanottimessa, kyseessä on päätöstakaisink;rtketty koijain (DFE), ja mikäli lähettimessä, kyseessä on Tomlinson-Harashima esikcodain. Järjestelmässä voi olla myös molemmat sekä DFE että TML. Myös lineaarinen koijain 5 voi sijaita joko vastaanottimessa, lähettimessä tai osa lähettimessä ja osa vastaanottimessa.

Tässä hakemuksessa käytetään niin tunnetun tekniikan kuin keksinnönkin kuvauksessa seuraavia lyhenteitä: 10 CAP Kantoaalloton amplitudi- ja vaihemodulaatio (carrierless amplitude and phase modulation)

DFE Päätöstakaisinkytketty koijain (decision feedback equaliser) I

FFE Etukoqain 1. lineaarinen koijain (feed forward equaliser) j 15 PAM Pulssiamplitudimodulaatio (pulse amplitude modulation) QAM Kvadratuuriamplitudimodulaatio (quadrature amplitude modulation) RX Vastaanotin (receiver) TX Lähetin (transmitter) TML Tomlinson-Harashima esikoodain (Tomlinson-Harashima precoder 20 ’; ·;' Seuraavassa tarkastellaan digitaalista tietoliikenneyhteyttä kanavavääristymän • « * · *, kompensoimisen kannalta. Käytetty linjakoodi on joko pulssiamplitudimodulaatio • · ... (PAM), kvadratuuriamplitudimodulaatio (QAM), tai kantoaalloton amplitudi- ja • · • · "I vaihemodulaatio (CAP). Kuviossa 1 on esitetty malli tunnetun tekniikan mukaiselle • · 25 järjestelmälle, jonka vastaanottimessa ovat adaptiivinen lineaarinen koijain (FFE) ja • · adaptiivinen päätöstakaisinkytketty koijain (DFE) (Lee & Messerschmitt). Kiinteät . · · ·. suodattimet sekä mahdolliset modulointikoneistot on sisällytetty kanavamalliin (CHN).

• · • Il .* · ·. Lähetettävä bittivirta koodataan symboleiksi (S), jotka lähetetään kanavan 2 läpi.

i r « ' . Vastaanottimessa kanavan 2 ulostuloa käsitellään koijaimilla (FFE ja DFE) ja koijatusta I i f... t 30 signaalista tehdään symbolipäätökset (S’). Tehtyä symbolipäätöstä (S’) kutsutaan myös • · vastanottimen estimoimaksi symboliksi. Molemmat adaptiiviset koijaimet muk lutetaan

« · I

*·’·’, kanavan 2 ominaisuuksiin yhteyden pystyttämisen alussa suoritettavassa opetusajossa • · (training). Lisäksi koijaimia säädetään myös datansiirtotilan aikana, jotta mahdolliset 3 107307 kanavan 2 vaihtelut tulisivat kompensoiduksi. Koqaimet mukautetaan ja niitä säädetään ilmaisinvirheen perusteella (e).

Kuviossa 2 on toinen tunnetun tekniikan mukainen jäijestelmä (Lee & Messerschmitt).

5 Vastaanottimessa on adaptiivinen lineaarinen koijain (FFE) ja lähettimessä on takaisinkytketty koijain (TML). Opetusajon aikana tämäkin jäijestelmä on kuvion 1 mukainen sisältäen lineaarisen koijaimen ja päätöstakaisinkytketyn koijaimen (DFE). Opetusajon lopussa päätöstakaisinkytketyn koijaimen tappikerrointen arvot siirretään vastakkaisen siirtosuunnan apukanavan avulla lähettimeen, jossa ne muodostavat 10 Tomlinson-Harashima esikoodaimen (TML). Datansiirtotilan aikana vastaanottimen lineaarista korjainta (FFE) säädetään mutta lähettimen takaisinkytketty koijain (TML) on kiinteä; sitä ei säädetä.

Etuna Tomlinson-Harashima esikoodauksessa verrattuna DFErhen on se, että 15 esikoodaus ei aiheuta ilmaisuvirheen takaisinkytkeytymistä kuten DFE. Erityisesti silloin, kun kanavan 2 amplitudivasteen muoto on sellainen, että DFE:hen tulee suuria tappiarvoja, on ilmaisimen tekemän virhepäätöksen takaisinkytkeytyminen todellinen ongelma. Vaikeimmissa tapauksissa yksikin virhepäätös voi aiheuttaa yhteyden menettämisen, kun käytetään DFE:tä.

20 » · *. . ‘ Pelkkä lineaarisen koijaimen säätö riittää yleensä kompensoimaan kanavan 2 vaihtelun • M • · ' · · ·' vaikutukset. Joissakin tapauksissa kanava 2 sisältää analogisia kaistanestosuodattimia ' ‘ esim. radiohäiriöiden eliminoimiseksi. Analogisten kaistanestosuodattimien • · ’ · · · * siirtonollien paikat taajuusakselilla voivat muuttua suodattimen komponenttiarvoj en • · 25 vaihdellessa lämpötilan mukana. Tällaista kanavan 2 ominaisuuksien vaihtelua ei • · • · * * ’ pystytä kompensoimaan säätämällä pelkästään lineaarista koijainta. Toinen ... ^ haittavaikutus on se, että j äij estelmä ei pysty optimaalisella tavalla mukautumaan • · ” muuttuneisiin kohinaolosuhteisiin, kun takaisinkytkettyä koq ainta ei säädetä • (· datansiirtotilan aikana.

« i 30 • · • « ’* Kuvio 3 esittää tunnetun tekniikan mukaista menetelmää edellä kuvatun ongelman • * · *«* · * ratkaisemiseksi. Jäijestelmä sisältää lineaarisen koijaimen (FFE), Tomlinson-Harashima esikoodaimen (TML) ja päätöstakaisinkytketyn koijaimen (DFE). Opetusajon aikana 4 1073C7 mukana ovat vain FFE ja DFE. Opetusajon lopussa DFE:n tapit siirretään lähetimeen muodostamaan esikoodaimen (TML) ja DFE:n tappiarvot alustetaan nolliksi. Datansiirtotilan aikana säädetään FFE:tä ja DFE:tä, muttei esikoodainta (TML) Etuna saavutetaan se, että sellaiset kanava- ja kohinatilamuutokset, joita ei voida hoiti a 5 säätämällä pelkästään lineaarista korjainta, eivät ole enää ongelma, koska myös vastaanottimen DFE:tä säädetään datansiirtotilan aikana. Haittapuolena on taas virheentakaisinkytkeytyminen vastaanottimen DFE:n takia. Vastaanottimen DF E:n tappien voidaan olettaa pysyvän pienempinä kuin kuvion 1 mukaisessa tilantee< sa, koska osa takaisinkytkettyä kolausta suoritetaan jo lähettimessä. Tällöin myös virheen 10 takaisinkytkeytyminen on heikompaa kuin kuvion 1 tilanteessa. Järjestelmän suorituskyky on kuitenkin oleellisesti riippuvainen siitä, miten suuria muutoksin on tapahtunut kanavan 2 ominaisuuksissa ja kohinatilassa verrattuna opetusajon aikaiseen tilanteeseen.

15 Suoraviivainen parannustapa kuvion 2 tai 3 esittämään järjestelmään olisi laskei vastaanottimessa ilmaisinvirheen ja symbolipäätösten avulla tappien säätöinkrenenttejä ikään kuin säädettäessä DFE:tä, mutta lasketut säätöinkrementit siirretäänkin vastakkaisen siirtosuunnan apukanavaa myöten lähettimeen. Kyseisten säätöinkrementtien avulla päivitetään lähettimen esikoodaimen tappiarvoja. Täll 5in 20 esikoodainta säädettäisiin myös datansiirtotilan aikana, jolloin vastaanottimen DFE:tä ei • · · • « * ' tarvita tai sen tappiarvojen kasvua voidaan rajoittaa. Voidaan kuitenkin osoittaa, että « · * 4 · ' · · ·' yllä kuvattu säätömenetelmä ei ole yleisessä tapauksessa toimiva.

• o « · · « · ·*· Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatun tekniikan puutteellisrudet ja • · • · 25 aikaansaada aivan uudentyyppinen menetelmä ja laitteisto digit ralisella • ♦ • · tietoliikenneyhteydellä.

• · · • · ♦ * .···. Keksintö perustuu siihen, että käytettyä Tomlinson-Harashima esikoodainta säädetään • · < < < • . datasiirto ti lan aikana. S äätö toteutetaan yhdessä keksinnön mukaisessa j ärj estelmäs! ;ä siten, • · ,,, 30 että vastaanottimen ilmaisimen sisäänmeno siirretään lähettimeen vastakkaisen • « • · '1* siirtosuunnan apukanavan avulla ja esikoodaimen tappeja säädetään ilmiisimen • · • i · ’·*·* sisäänmenon virheen ja esikoodaimen viivelinjan avulla esimerkiksi LMS-algori:milla.

5 107307 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle puolestaan on tunnusomaista se, mikä on esitetty 5 patenttivaatimuksen 17 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle lähettimelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty vaatimuksen 22 tunnusmerkkiosassa.

10 Keksinnön mukaiselle vastaanottimelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty vaatimuksen 23 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

15 Keksintö mahdollistaa sen, että esikoodain pystyy adaptoitumaan kanavassa 2 tapahtuvien kohinaolosuhteiden muutoksiin sekä myös analogisten suodattimien lämpötilavaihtelun ja muiden ilmiöiden aiheuttamaan ryömimään jatkuvasti myös datasiirron aikana.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten kuvioiden mukaisten 20 suoritusesimerkkien avulla.

* « · 4 4 • « « * **··* Kuvio 1 esittää lohkokaaviona yhtä tunnetun tekniikan mukaista järjestelmää ... kanavakorjauksen tekemiseksi.

« · • * «·» • · · ♦ » • · V.'.' 25 Kuvio 2 esittää lohkokaaviona toista tunnetun tekniikan mukaista järjestelmää * « kanavakoij auksen tekemiseksi.

M· ‘ t ♦ • · .···. Kuvio 3 esittää lohkokaaviona kolmatta tunnetun teknrrkan mukaista järjestelmää » · < · < * . kanavakorjauksen tekemiseksi.

30 • t • 9

Kuvio 4 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona keksinnön mukaista j ärj estelmää.

• · • » * * · « • 4

Kuvio 5 esittää yksityiskohtaisemmin lohkokaaviona yhtä keksinnön mukaista j äij estelmää 1073C7 ja sen matemaattista mallia.

Kuvio 6 esittää lohkokaaviona yhtä keksinnön mukaista järjestelmää, jossi ei ole vastaanottopään koij äimiä.

5

Kuvio 7 esittää lohkokaaviona yhtä keksinnön mukaista jäijestelmää, jDSsa on vastaanottopäässä pelkkä lineaarinen koijain.

Kuvio 8 esittää lohkokaaviona yhtä keksinnön mukaista jäijestelmää, j^ssa on 10 vastaanottopäässä pelkästään päätöstakaisinkytketty koijain.

Kuvio 9 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista järjestelmää, joka on virustettu lineaarisella koijaimella ja päätöstakaisinkytketyllä koijaimella.

15 Kuvio 10 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista järjestelmää, joka sisältää sellaisen lineaarisen koijaimen, joka on jaettu kahteen kaskadiin kytkettyyn erilliseen koija meenja käsittää lisäksi päätöstakaisinkytketyn koijaimen.

Kuvio 11 esittää lohkokaaviona yhtä keksinnön mukaista jäijestelmää, joka käsittää 20 lineaarisen koijaimen rinnalla adaptiivisen suodattimen (toisen lineaarisen koija men) ja « · * : _: lisäksi päätöstakaisinkytketyn koijaimen.

• « · « <

Kukin koijain kuvioissa 1-11 voi olla joko säädettävä tai kiinteä, lukuun o tamatta ♦ ♦♦ •...: esikooderia TML, j oka on keksinnön mukaisesti aina säädettävä.

··· i :.J 25 ··» • · * ♦ · · * Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto, j olla voidaan toteuttaa tiedonsiirtojärjestelmä, jossa Tomlinson-Harashima esikoodainta säädetään • » *···* datansiirtotilan aikana, kuvio 4. Menetelmän teoreettinen perusta käy ilmi seuraajasta • · « « "* analyysistä.

30 ' · · ·' Kuvio 5 esittää Tomlinson-Harashima esikoodauksella varustetun j äij estelmän '. · · diskreettiaikaista mallia. Esikoodaukseen kuuluvan modulo-operaation tulos on "'' · sisällytetty lähetettyyn symboliin. Perustiedot Tomlinson-Harashima esikoodauk sesta 7 107307 löytyvät esim. lähteestä (Lee & Messerschmitt).

Merkitään: 5 C(z'’) kanavan 2 siirtofunktio (sisältää kiinteät suodattimet, modulointikoneistot, jne.) E(z_1) lineaarisen koqaimen siirtofunktio

Sk k:s lähetetty laajennetun geometrian symboli =alkuperäisen geometrian symboli (sj + modulo-operaation tulos (m*) 10 S’k edellistä vastaava laajennetun geometrian symbolipäätös vastaanottimessa dk edellistä vastaava ilmaisimen sisäänmeno vastaanottimessa ek päätöstä S’k vastaava ilmaisinvirhe hojh,,^,... H(z''):n impulssivastearvot; H(z'') = C(z'!) E(z'‘) 15 v0,v,,v2,... vn Tomlinson-Harashima esikoodaimen tapit bk Tomlinson-Harashima esikoodaimen ulostulo

Kuvion 5 avulla saadaan: 20

| | I

bk =Sk-Jbk-iVi '... * i=1 « • ·

• •I

•... * Etukoij ain nollaa systeemivasteesta kaikki päätöksentekotappia (päätappia) edeltävät • · · *.··* tapit, joten C(z ') E(z ‘) = H(z '):n impulssivaste on muotoa: • · · 25 0. 0, ...,0,1, rk, rk+), rk+2,...

• · • · • · · • · · « ·

II

Merkintöjen yksinkertaistamiseksi jätetään nollatapit (ideaalinen viive) huomiotta ja t * * merkitään H(z'):n impulssivastetta seuraavasti: • « · 30 » 1, h„h2,... , missä^ = « * 8 107307

Edelleen saadaan ilmaisimen sisäänmeno oo dk =bk+2]bk_ihi i=] 5 ja dk =Sk=Sk +Zbk-:(hi ~vi)+ Zbk-ihi.

i=3 i=l i=l i1n+l mistä saadaan virhesuure 10 n oo uk=dk-sk=Zbk-i(hi-vi)+ Zbk-ihi· i=l i=1n+l

Saatu virhesuure uk on sama kuin vastaanottimessa mitattu ilmaisinvirhe (ej, jos on tehty oikea symbolipäätös (S’k = S^.

15

Voidaan osoittaa, että peräkkäiset Tomlinson-Harashima esikoodaimen ulostulot (bk, bk+J, bk+2, ...) ovat keskenään korreloimattomia (Lee & Messerschmitt). Näin oli m :" ‘: esikoodaimen tappien säädössä tarvittava tappivirheeseen (h; - v;) verrannollinen suure : : saadaan korreloimalla ilmaisinvirhettä esikoodaimen viivelinjan alkiolla eli *:··: 20 E^1.,ul}=ai(h1-v,), • · • « · ··· • « • « • · · koska » · • · • 1 25 H|t>k_ibk_i |= (ab2 = esikoodaimen ulostulon teho) ja E|bk_jbk_j j= 0, kuni^j.

• · • « • · · : : : Tästä voidaan periaatteessa ratkaista ne tappiarvot, joilla esikoodain tarkimmin ‘ : kompensoi kanavan 2 vääristymää. Saadaan 9 107307 v-i=Vj +EK-iu»Lhi, CTb missä VjUUS1 on päivitetty esikoodaimen tappi ja indeksi i = 1 .. .n (tappien lukumäärä).

5 Yhtälöissä “ * “ merkitsee kompleksikonjugointia.

Edellä olevan analyysin perusteella havaitaan, että Tomlinson-Harashima esikoodaimen tappeja voidaan säätää Least Mean Square - algoritmilla (LMS) käyttäen ilmaisimen sisäänmenon ja lähetetyn symbolin välistä virhettä (dk- SJ ja esikoodaimen viivelinjan 10 arvoja. Käytännön toteutuksessa odotusarvolauseke korvataan seuraavalla tappiensäätöalgoritmilla: vi =Vi+Mbwuk, 15 missä μ on säätöaskel. Yhtälössä voidaan käyttää myös virhesuuretta e^

Vastaavalla analyysilla saadaan vastaanottimessa sijaitsevan DFE:n tappien säädössä tappivirheeseen verrannolliseksi suureeksi I » O 20 E^C,ek}= ai(h,-q,), • · • · « • · «" missä qj on DFE:n tappi ja σδ1 on vastaanotettujen symbolien teho. Laajennetun • » ;;; geometrian symbolipäätöksen paikalle (S ’) tulee asettaa alkuperäisen geometrian • * • · *** symbolipäätös, jos lähettimessä ei ole esikoodainta. Ilmaisinvirhe (e^ on sama kuin uk, ... ^ 25 jos on tehty oikea symbolipäätös (S ’k.j = Sk.;). Yhtälöitä vertailemalla havaitaan, että • · esikoodaimen ja DFE:n tappiensäätötermit ovat yhtenevät, jos symbolipäätökset ja « « « · « • , esikoodaimen ulostulot ovat yhteneviä. Symbolipäätökset ja esikoodaimen ulostulot • · ovat yhtenevät, virhepäätöksiä lukuun ottamatta, jos esikoodaimen tapit ovat nollia. Kun • · * I* esikoodaimen tappeja kasvatetaan, kasvaa myös symbolipäätösten ja esikoodaimen • * ‘ ·* ·* 30 ulostulojen ero (eron teho).

10 107307

Simuloimalla voidaan havaita, että säädettäessä esikoodainta DFE:n säätöalgoritmilla lähtien nollatapeista toiminta on stabiilia niin kauan kuin esikoodaimen tappia: vot pysyvät riittävän pieninä. Ilmaisulle “riittävän pieni” on vaikea antaa täsmällistä 5 määritelmää, koska tilanne on voimakkaasti tapauskohtainen. Mikäli tarvitaan suuria esikoodaimen tappiarvoja kanavavääristymän kompensoimiseksi, toiminta muattuu epästabiiliksi, kun säätö on kasvattanut esikoodaimen tappeja niin suuriin arvoihin, että symbolipäätökset ja esikoodaimen ulostulot eroavat liian paljon toisistaan.

10 Käytännön ongelmana keksinnön mukaisessa menetelmässä on vaatimus ilmaisimen sisäänmenon (dj ja esikoodaimen viivelinjan alkioiden (bk.j, bk.2, bk.3, ...) kesii inäisestä oikeavaiheisuudesta. Käytännössä asia voidaan hoitaa synkronoimalla virhesu ireeseen liittyvä tieto viivelinjan alkioihin käyttämällä hyväksi linjakehyksen synkrono mtitietoa. Lisäksi käytännön laitteistossa tarvitaan muistielementit symbolin ja viivelinjin 15 alkioiden varastoimiseksi siihen asti, kun vastaavaan virhesuureeseen liittyvä tieto on saatu lähettimeen.

Keksinnön mukainen menetelmä Tomlinson-Harashima esikoodaimen tappier säätämiseksi datansiirtotilassa on seuraava: 20 1. esikoodaimen säädössä käytettävä virhesuure (uk tai ej määritetään vastaat lottimessa « « 4 :,,,! olevan signaalin (dj ja lähetetyn symbolin (S) tai estimoidun symbolin (S’) erotuksena ***** (dk- Sktai dk- S’J. Vastaanottimessa signaali dk määritetään sellaisessapail assa, jossa • · · • · mainittu erotus saavuttaa minimi-itseisarvonsa silloin, kun esikoodaimen säätö on • · · « « *···* 25 tasapainotilassa.

• · • t • · · 1

Virhesuureen määrittämisessä käytettävä tieto (dk tai ej siirretään vastaa lottimesta • « • · lähettimeen vastakkaisen siirtosuunnan avulla.

• · • < a · a a 30 3. Esikoodaimen tappeja säädetään virhesuureen (dk-Sktai ek=dk-S’J ja esikoodaimen • · •; viivelinjan arvojen (bk.l5 bk_2, bk.3,...) avulla LMS-algoritmilla.

u 107307

Keksinnön mukaiset j ärj estelmät, joissa sovelletaan keksinnön mukaista esikoodaimen datansiirtotilan aikaista säätöä on esitetty kuvioissa 6,7, 8, 9,10 ja 11. Esitetyt järjestelmät sisältävät Tomlinson-Harashima esikoodaimen (TML), jota säädetään keksinnön mukaisella menetelmällä. Esikoodaimen säädössä virhesuureen arvon 5 laskenta (vähennyslasku) voidaan tehdä joko lähettimessä tai vastaanottimessa.

Kuvion 6 esittämässä järjestelmässä kanavakorjausta suorittamassa ainoastaan esikoodain. Esikoodainta säädetään virheellä, joka vastaa tilannetta ennen ilmaisua (e,). Kuvion 6 mukainen järjestelmä on toimiva vain sellaisilla kanavilla, jotka eivät aiheuta 10 peräkkäisille symboleille päätöshetkeä edeltävää keskinäisvaikutusta (precursor intersymbol interference - precursor ISI).

Kuvion 7 esittämässä järjestelmässä on esikoodain ja vastaanottimen lineaarinen korjain. Esikoodainta ja lineaarista korjainta säädetään virheellä, joka vastaa tilannetta 15 ennen ilmaisua (ej).

Kuvion 8 esittämä järjestelmä sisältää esikoodaimen ja vastaanottimen päätöstakaisinkytketyn korjaimen (DFE). Esikoodainta säädetään virheellä, joka vastaa tilannetta ennen DFE:n vaikutuksen kohdistamista vastaanotettavaan signaaliin (e,).

20 DFE:tä säädetään perinteisen tapaan virheellä e2. Kuvion 8 mukainen järjestelmä on toimiva vain sellaisilla kanavilla, jotka eivät aiheuta peräkkäisille symboleille :: päätöshetkeä edeltävää keskinäisvaikutusta (precursor ISI).

• ♦ • · · • ♦ • · ·· · « « *···’ 25 Vastaanottimen ja lähettimen välinen virhesuureeseen liittyvän tiedon siirto sekä • · « • · *···* siirretyn tiedon ja esikoodaimen viivelinjan arvojen välinen synkronointitarve tekevät esikoodaimen säädöstä käytännössä hitaan. Yleensä tällainen hitaus ei ole ongelma, • ♦ ;;; koska datansiirtotilan aikaisen säädön tulee vastata kanavan 2 muutoksiin, jotka « · ' johtuvat lämpötilan muutoksista ja ovat näin ollen luonteeltaan hitaita. Näin ollen 30 kuvion 7 mukainen järjestelmä on useimpiin käytännön tilanteisiin soveltuva. On '·;·* kuitenkin tilanteita, joissa myös takaisinkytketyn korjaimen säädön tulisi olla nopea.

• · : .· .· Esimerkkinä voidaan tarkastella tilannetta, jossa signaalikaistalle tulee kapeakaistainen 1 · häiriö, jonka eliminoimiseksi lineaariseen korjaimeen muodostuu estokaista -----------------------------------!----- 12 107307 (siirtonollia). Lineaariseen korjanneen muodostunut estokaista eliminoi häiriön, mutta se myös aiheuttaa hyötysignaalin vääristymän, jonka korjaamiseksi takaisinkytketyn koqaimen on adaptoiduttava uuteen tilaan. Tällaisessa tilanteessa takaisinkytketyn koqaimen säätönopeuden on oltava samaa luokkaa kuin lineaarisen koqaimen 5 säätönopeus.

Keksinnön mukaiset ratkaisut yllämainittuun tilanteeseen on esitetty kuvioissa S, 10 ja 11.

10 Kuvion 9 esittämässä järjestelmässä on esikoodain ja vastaanottimen lineaarinen koijain (FFE) ja päätöstakaisinkytketty korjain (DFE). Esikoodainta säädetään virheellä, joka vastaa tilannetta juuri lineaarisen koqaimen jälkeen (e,). Lineaarista koqainta ja DFE:tä säädetään perinteisen tapaan virheellä e2.

15 Tarkastellaan tilannetta, jossa tarvitaan nopeaa koqauksen adaptoitumista, eikä ]relkkä lineaarisen koqaimen adaptoituminen riitä. Lineaarinen korjain ja DFE ovat nopeita ja ne adaptoituvat muuttuneeseen tilanteeseen. Esikoodaimen säädön kannalta tila me on sellainen kuin järjestelmässä ei olisi DFE:tä, koska e, - e2, jos DFE:n ulostulo o: ι nolla.

Tästä syystä esikoodain adaptoituu omaan tahtiinsa siten, että virhe e, pienenee.

20 Lineaarinen koijain ja DFE näkevät esikoodaimen adaptoitumisen kuten minkä ahansa :: kanavassa 2 tapahtuvan hitaan muutoksen ja säätyvät sen mukaisesti. Päätösheti en :... · jälkeinen keskinäisvaikutus (post cursor ISI) on eliminoitu lineaarisen koqaimen lähdöstä, kun esikoodain on saavuttanut uuden tasapainotilansa. Tällöin DFE:n tappien • · · • · *..·1 tulisi olla (lähes) nollia ja tapit ovatkin säätyneet nollaan/pieneksi esikoodaimen • 1 *···' 25 adaptoitumisen aikana.

• « · « · • · • » ·

Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan siis tilanne, jossa vastaanottinu n DFE

• · • · vastaa nopeisiin muutostarpeisiin, mutta DFE:n kanavavääristymän kompensoin tikyky siirtyy lähettimeen esikoodaimen säätönopeuden määräämässä tahdissa. Tämä h: llitsee 30 DFE:n kasvua ja sitäkautta virheen takaisinkytkeytymistä.

• ·

Kuvion 9 mukaisessa järjestelmässä DFE vaikuttaa esikoodaimen säätöprosessiin, koska 1 1 DFE vaikuttaa virheeseen e2, j onka perusteella säädetään lineaarista koq ainta, j o k:a taas 107307 13 vaikuttaa virheeseen eP Tämä heikentää j äq estelmän stabiilisuutta tietyillä esikoodaimen, lineaarisen koqaimen jaDFE:n säätönopeuksien suhteilla. Näin ollen kuvion 9 mukainen jäqestelmä vaatii em. säätönopeuksien huolellista suunnittelua.

5 Tilanteeseen, jossa DFE ei vaikuta esikoodaimen säätöön, päästään kuvioiden 10 ja 11 mukaisilla j äq estelmillä. Kuviossa 10 lineaarinen koij ain on j aettu kahteen kaskadiin kytkettyyn erilliseen lineaariseen koqaimeen (FFE1 ja FFE2). Esikoodainta ja ensimmäistä lineaarista koqainta (FFE1) säädetään ensimmäisen lineaarisen koqaimen ulostulosta mitattavissa olevan virheen (e,) avulla. Toista lineaarista koqainta (FFE2) ja 10 DFE:tä säädetään perinteiseen tapaan virheellä e2. Toiminnan aikana esikoodain hakeutuu säätönopeutensa tahdissa kohti sellaista tilannetta, jossa takaisinkytkettyä koqausta ei vastaanottimessa tarvita. Tällöin vältytään suurilta DFE:n tappiarvoilta. Peräkkäisten adaptiivisten suodattimien FFE1 ja FFE2 näytetaajuudet voivat olla yhtä suuria tai erisuuria. Edelleen näytetaajuuden voivat olla symbolitaajuuden 15 suuruisia, sen monikertoja tai rationaalilukukerrannaisia. Yhden edullisen suoritusmuodon mukaisesti FFEl:n näytetaajuus on symbolitaajuuden monikerta (fractional spaced equalizer) ja FFE2:n näytetaajuus on symbolitaajuus. Toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti molempien suodattimien FFElrn ja FFE2:n näytetaajuudet voivat olla symbolitaajuuden suuruisia tai sen monikertoja.

20 :1 Kuviossa 11 on lineaarisen koq'aimen rinnalla (FFE) toinen adaptiivinen FIR-suodatin « « « ’.,.1 (AFIR), joka myös on lineaarinen koqain. Esikoodainta ja adaptiivista suodatinta < * 1 (AFIR) säädetään adaptiivisen suodattimen lähdöstä mitattavissa olevan virheen (e,) • · · • · *·♦·1 avulla. Lineaarista koqainta (FFE) ja DFErtä säädetään perinteiseen tapaan virheellä e2.

• 1 * ♦ · 1 ‘ 25 Myös tässä j äq estelmässä esikoodain hakeutuu säätönopeutensa tahdissa kohti sellaista • · *** tilannetta, että vastaanottimessa ei takaisinkytkettyä koqausta tarvita, jolloin vältytään .... suurilta DFE:n tappiarvoilta. Tämän ratkaisuvaihtoehdon etu on se, että adaptiivista • · • · !!! suodatinta AFIR tarvitsee säätää ja laskea vain silloin kun säädetään esikoodainta. Näin • t ’ '«1 ollen suodatin AFIR voidaan toteuttaa myös ohjelmallisesti ilman raskaita ASIC- 30 koneistoja.

• « * « « « · •. 1.' Edellä mainituissa kuvioiden 6 ... 11 mukaisissa j äq estelmissä voi vastaanottimen 1 lineaarinen koqain ja/tai päätöstakaisinkytketty koqain (DFE) olla joissain tapauksissa 14 107307 sellainen, ettei sitä säädetä datansiirtotilan aikana. Edelleen lineaarinen koijain a/tai DFE voi olla myös täysin kiinteä suodatinrakenne, jolloin k.o. suodatinta ei säädetä edes opetusajon aikana. Luonnollisesti adaptiivisen koijaimen korvaaminen täysin ki inteällä rakenteella tai rakenteella, jota ei säädetä kuin opetusajon aikana, heikentää jäij ;stelmän 5 kykyä adaptoitua olosuhteiden muutoksiin.

10 15 20 i

« I

• « « * * ! • < « • · · · · * * • * ♦ • · • · * * * • · · 25 • · · • * • * • · · « · · • « • ♦ • · · • · · « « « « « « · 30 Viite: • · · • · • « « · · » : : \ [Lee & MesserschmittjE. A. Lee and D.G. Messerschmitt, Digital Communication, ' -' · Kluwer Academic Publishers 1994.

Claims (27)

1. Menetelmä kanavakoijauksen toteuttamiseksi digitaalisella tietoliikenneyhteydellä, jossa menetelmässä 5 - lähtevä bittivirta koodataan symboleiksi, - kanavavääristymää koqataan symbolien esikoodauksella (TML), - esikoodatut symbolit lähetetään tietoliikennekanavan (2, CHN) läpi, jolloin - kanavan (2, CHN) ja vastaanottimen signaalinkäsittelyelimet läpäisseet 10 symbolit ovat rekonstruoitavissa takaisin bittivirraksi, tunnettu siitä, että säädetään datasiirtotilan aikana esikoodausta (TML) esikoodaimen 15 viivelinjan sisältöarvojen ja sellaisen virhesuureen (e) avulla, joka on riippuvainen vastaanottimessa mitattavissa olevan signaalin ja lähetetyn (S) tai estimoidun (S’) symbolin erotuksesta, missä vastaanottimessa signaali mitataan sellaisessa paikassa, jossa mainittu erotus saavuttaa minimi-itseisarvonsa silloin, kun säätö on tasapainotilassa. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virhesuure « · « · ;;; lasketaan vastaanotinpäässä (3). « t I ( ...

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virhesuure • ♦ 7 • · 25 lasketaan lähetinpäässä (1). • · • · · • · · • * • · • · ·

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että , · · ·. kanavavääristymää koij ataan vastaanotinpäässä (3) lineaarisella koijaimella (FFE), *··· .·**. jonka ulostuloon liittyvän virhesuureen (e,) avulla säädetään sekä esikoodainta « · « | f: 30 (TML) että lineaarista koijainta (FFE). « < « « · « · « · · • · • * *

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 107307 16 kanavavääristymää koijataan vastaanotinpäässä (3) lineaarisella koqaime 11a (FFE) ja päätöstakaisinkytketyllä koijaimella (DFE) ja että lineaarisen koijaim ;n (FFE) ulostuloon liittyvän virhesuureen (e,) avulla säädetään esikoodainta (TML) ja ilmaisimen sisäänmenoon liittyvän virhesuuren (e2) avulla säädetään li leaarista 5 korjainta (FFE) sekä päätöstakaisinkytkettyä koijainta (DFE).

6. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotinpäässä (3) kanavavääristymää koijataan sarjaan kytketyillä lineaarisilla korjaimilla (FFE1 ja FFE2) ja päätöstakaisinkytketyllä koijaimella (DFE) ja 10 ensimmäisen lineaarisen koqaimen (FFE1) ulostuloon liittyvän virhesui reen (e,) avulla säädetään esikoodainta (TML) j a ensimmäistä lineaarista koijainta (FFE1) ja ilmaisimen sisäänmenoon liittyvän virhesuureen (e2) avulla säädetä; in toista lineaarista koijainta (FFE2) sekä päätöstakaisinkytkettyä koqainta (DFE).

7. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotinpäässä (3) kanavavääristymää koijataan rinnakkaisilla Iin saarisilla korjaimilla (AFIR ja FFE) ja päätöstakaisinkytketyllä koijaimella (DFE) ja toisen lineaarisen koqaimen (AFIR) ulostuloon liittyvän virhesuureen (e,) avulla säädetään esikoodainta (TML) ja kyseistä lineaarista koqainta (AFIR) ja toisen 20 lineaarisen koqaimen (FFE) ulostulo kytketään ilmaisimen ja ,,, päätöstakaisinkyketyn koqaimen (DFE) muodostamaan kokonaisuuteen ja < i I i !!'„ ilmaisimen sisäänmenoon liittyvän virhesuureen (e2) avulla säädetä!n toista ( I . lineaarista korjainta (FFE) sekä päätöstakaisinkytkettyä koqainta (DFE) • · • · · • · • · «·« .···. 25

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • « *«» .·*·. esikoodaimen (TML) tappeja säädetään Least Mean Square -algoritmilla »·· (LMS) käyttäen esikoodaimen viivelinjan sisältöarvoja ja virhesuureer a jonkin • * * *: edellisen patenttivaatimuksen mukaista virhesuuretta (e,)· ··« « · · » « • · «Il

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esiko odaimen i · I I c’ * : e t i (TML) tapit (Vj) säädetään tappiensäätöalgoritmilla: v“ = ν; H- pbk_jUk, missä VjUUS1 on tapin päivitetty arvo, vf on tapin arvo ennen päivityskierrosta, bk.j* on « « ‘i1 : esikoodaimen viivelinjan sisältöarvon liittoluku, uk on virhesuure a μ on säätöaskel. 107307

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanottimesta vastakkaisen siirtosuunnan avulla lähettimeen lähetettävä 5 esikoodaimen säädössä käytettävään virhesuureeseen liittyvä tieto synkronoidaan esikoodaimen viivelinjan sisältöarvoihin käyttäen hyväksi linjakehyksen synkronointia.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että molempien 10 lineaaristen korjaimien FFE1 ja FFE2 näytetaajuudet ovat symbolitaajuuden monikertoja tai rationaalilukukerrannaisia ja mainitut näytetaajuudet ovat joko yhtä suuria tai erisuuria.

12. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että FFE1 :n 15 näytetaajuus on symbolitaajuuden monikerta ja FFE2:n näytetaajuus on symbolitaajuus.

13. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että molempien suodattimien FFE1 :n ja FFE2:n näytetaajuudet ovat symbolitaajuuden suuruiset. 20

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että molempien • « ;;; lineaaristen koijäimien AFIR ja FFE näytetaajuudet ovat symbolitaajuuden 4 « monikertoj a tai rationaalilukukerrannaisia j a mainitut näytetaajuudet ovat joko « · ... yhtä suuria tai erisuuria. 8:::8

• · • · ♦ ·· 15. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että FFE:n • · 1 • · • · · näytetaajuus on symbolitaajuuden monikerta ja AFIR:n näytetaajuus on .···. symbolitaajuus. * · · • « « • « .«Il (. 30

16. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että molempien « « , · · , suodattimien AFIR.n ja FFE:n näytetaajuudet ovat symbolitaajuuden suuruiset. • · • « a • « « · a 1.

17. Laitteisto kanavakoijauksen toteuttamiseksi digitaalisella tietoliikenneyhteydellä, joka laitteisto käsittää 107307 - lähettimen, joka puolestaan käsittää • välineet bittivirran muuttamiseksi symboleiksi, 5. esikoodaimen (TML) symbolien esikoodaamiseksi, - siirtokanavan (2, CHN) Jonka läpi esikoodatut symbolit ovat lähetettävissä Ja - vastaanottimen signaalinkäsittelyelimineen, jonka avulla kanavan (2, CHN) läpäisseet symbolit ovat rekonstruoitavissa bittivirraksi, 10 tunnettu siitä, että laitteisto käsittää - esikoodaimen (TML), joka on säädettävissä datasiirron aikana esikoodaimen viivelinjan sisältöarvojenja sellaisen virhesuureen (e) avulla, 15 joka on riippuvainen vastaanottimessa määritettävissä olevan sigiaalin ja lähetetyn (S) tai estimoidun (S’) symbolin erotuksesta, missä vastaanottimessa signaali määritetään sellaisessa paikassa, jossa nainittu erotus saavuttaa minimi-itseisarvonsa silloin, kun säätö on tasapair otilassa, - välineet mainitun virhesuureen (e) muodostamiseksi. 20

(, 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää ,·<·, vastaanotinpäässä (3) lineaarisen koijaimen (FFE), jonka ulostuloon iittyvän I I · virhesuureen (ej avulla sekä esikoodain (TML) että lineaarinen koijain (FFE) on .·**. säädettävissä. • · • · · 25 • « • · ·

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää »·» vastaanotinpäässä (3) lineaarisen koijaimen (FFE) ja päätöstakaisink ytketyn koijaimen (DFE) ja että lineaarisen koijaimen (FFE) ulostuloon liittyvän • · · '·.,/ virhesuureen (e,) avulla voidaan säätää esikoodainta (TML) ja ilmiisimen .:..: 30 sisäänmenoon liittyvän virhesuureen (e2) avulla voidaan säätää lineaarista k oqainta :'": (FFE) sekä päätöstakaisinkytkettyä koijainta (DFE).

....: 20. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää 107307 19 vastaanotinpäässä (3) sarjaan kytketyt lineaariset koijaimet (FFE1 ja FFE2) ja päätöstakaisinkytketyn koijaimen (DFE) siten, että ensimmäisen lineaarisen koqaimen (FFE1) ulostuloon liittyvän virhesuureen (e,) avulla voidaan säätää esikoodainta (TML) ja ensimmäistä lineaarista koqainta (FFE1) ja ilmaisimen 5 sisäänmenoon liittyvän virhesuureen (e2) avulla voidaan säätää toista lineaarista koqainta (FFE2) sekä päätöstakaisinkytkettyä koqainta (DFE).

21. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää vastaanotinpäässä (3) rinnakkaiset lineaariset koqaimet (AFIR ja FFE) ja 10 päätöstakaisinkytketyn koqaimen (DFE) siten, että toisen lineaarisen koqaimen (AFIR) ulostuloon liittyvän virhesuureen (e,) avulla voidaan säätää esikoodainta (TML) ja kyseistä lineaarista koqainta (AFIR) ja toisen lineaarisen koqaimen (FFE) ulostulo on kytketty ilmaisimen ja päätöstakaisinkyketyn koqaimen (DFE) muodostamaan kokonaisuuteen ja ilmaisimen sisäänmenoon liittyvän virhesuureen 15 (e2) avulla voidaan säätää toista lineaarista koqainta (FFE) sekä päätöstakaisinkytkettyä koqainta (DFE).

22. Lähetin (1) kanavakoijauksen toteuttamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä digitaalisella tietoliikenneyhteydellä, joka lähetin (1) käsittää - välineet bittivirran muuttamiseksi symboleiksi, I I < « · ';;; - esikoodaimen (TML) symbolien esikoodaamiseksi, « « % • · ... tunnettu siitä, että lähetin (1) käsittää =:::= ♦ · ♦ * ··» .···. - välineet sellaisen tiedon vastaanottamiseksi, jonka avulla on määritettävissä * · • « · virhesuure (e), joka on riippuvainen lähetetyn (S) tai estimoidun (S’) .···. symbolin arvon ja vastaanottimessa määritettävissä olevan signaaliarvon ··· .'"; erotuksesta, « 4 < 30. esikoodaimen (TML), joka on säädettävissä datasiirron aikana esikoodaimen . · · ·. viivelinjan sisältöarvojen ja kyseisen virhesuureen perusteella. • · • ·

23. Vastaanotin (3) kanavakoqauksen toteuttamiseksi patenttivaatimuksen 1 φ » 107307 20 mukaisessa menetelmässä digitaalisella tietoliikenneyhteydellä, joka vastaanotin (3) käsittää - välineet symbolien muuttamiseksi bittivirraksi, 5 tunnettu siitä, että vastaanotin (3) käsittää - välineet sellaisen tiedon lähettämiseksi vastakkaisen siirtosuunnin avulla lähettimeen, jossa kyseisen tiedon avulla on määritettävissä virhesuure (e), 10 joka on riippuvainen lähetetyn (S) tai estimoidun (S’) symbolin arvon ja vastaanottimessa määritettävissä olevan signaaliarvon erotuksesta.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää lineaarisen koijaimen (FFE), jonka ulostuloon liittyvän virhesuureen (e,) avulla 15 voidaan säätää sekä esikoodainta (TML) että lineaarista koijainta (FFE).

25. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää lineaarisen koijaimen (FFE) ja päätöstakaisinkytketyn koijaimen (DFE) ja että lineaarisen koijaimen (FFE) ulostuloon liittyvän virhesuureen (e,) avulla voidaan 20 säätää esikoodainta (TML) ja ilmaisimen sisäänmenoon liittyvän virhesui reen (e2) avulla voidaan säätää lineaarista koijainta (FFE) sekä päätöstakaisinkytkettyä « 4 · koijainta (DFE). « 4

* * 26.Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää m · 25 saqaan kytketyt lineaariset koijaimet (FFE1 ja FFE2) ja päätöstakaisinkytketyn ♦ · * · * *; koij aimen (DFE) siten, että ensimmäisen lineaarisen korj aimen (FFE 1) ul< >stuloon • « « · *** liittyvän virhesuureen (e,) avulla voidaan säätää esikoodainta (TVIL) ja ... ensimmäistä lineaarista koijainta (FFE1) ja ilmaisimen sisäänmenoon iittyvän • · virhesuureen (e2) avulla voidaan säätää toista lineaarista koqainta (FFL2) sekä m « 30 päätöstakaisinkytkettyä koqainta (DFE). • ·

27. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää *.*.* rinnakkaiset lineaariset koijaimet (AFIR ja FFE) ja päätöstakaisinkytketyn 21 107307 koijaimen (DFE) siten, että toisen lineaarisen koijaimen (AFIR) ulostuloon liittyvän virhesuureen (ej avulla voidaan säätää esikoodainta (TML) ja kyseistä lineaarista koijainta (AFIR) ja toisen lineaarisen koijaimen (FFE) ulostulo on kytketty ilmaisimen ja päätöstakaisinkytketyn koijaimen (DFE) muodostamaan 5 kokonaisuuteen ja ilmaisimen sisäänmenoon liittyvän virhesuureen (e2) avulla voidaan säätää toista lineaarista koijainta (FFE) sekä päätöstakaisinkytkettyä koijainta (DFE). 10 15 20 « * « · • · « « * m • · · • · 25 • · · • · • · • · · • * • · • · · • « · • · • · • · · m 4 · I · * 22 107307