FI106987B - Menetelmä kontaktilinssin värjäyksessä käytettävän rasteripinnan valmistamiseksi - Google Patents

Description

106987

MENETELMÄ ΚΟΝΤΑΚΤILINSSIN VÄRJÄYKSESSÄ KÄYTETTÄVÄN RASTERIPINNAN VALMISTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä kontaktilins-sien värjäyksessä käytettävän rasteripinnan valmista-5 miseksi.

Värjättyjä kontaktilinssejä käytetään nykyään yhä suuremmassa määrin osana tyylikästä ja sävysävyyn pukeutumista. Linssien ollessa halpoja ja helppoja käyttää, ne ovat muodostuneet olennaiseksi osaksi pu-10 keutumista.

Kun tarkastellaan tarkemmin silmän iiristä huomataan, että iiriskuviossa ei ole mitään geometrisen säännöllisiä muotoja. Kuviointi on yksilöllinen ihmisen sormenjälkien tapaan eli kahta samanlaista ii-15 ristä ei ole. Iiriksen kuviot ovat järjestäytyneitä säteittäisesti pupillin keskipisteestä lähtien. Iiris-kuviossa on säteen suunnassa pitkänomaisia tai soi-keanmuotoisia muotoja, mutkittelevia, kaareutuvia tai olennaisesti suoria säikeitä sekä epäsäännöllisen muo-20 toisia ja vaihtelevan kokoisia pisteitä. Pupillin ympärillä voi olla suhteellisen epäsäännöllinen rengas-: mainen kuvio eli collarette ja yleensä iiriksen ulko- :*· · kehä näyttää tummemmalta kuin iiriksen sisemmät alu- « ( eet. Muotojen ja kuvioiden värityksessä sävyt vaihte- • « ,·. ; 25 levät pehmeästi.

I./ Pyrittäessä jäljittelemään mahdollisimman * · · h. luonnonmukaisia iiriskuvioita on lähettävä myös siitä tosiseikasta, että jotta tuotteista saadaan kaupallisesti kannattavia, on ne pystyttävä valmistamaan teol- « · » ·.· · 30 lisessa mittakaavassa olemassa olevaa painotekniikkaa • · · - ·/· ί hyväksikäyttäen. Silmän iiriskuvio koostuu pääasiassa .♦··. niin pienistä yksityiskohdista, että niitä ei pystytä • « - painoteknisestä painamaan siten, että painojälki vas- . taisi valokuvan tavoin alkuperäistä. Perinteiset ras- 35 terointimenetelmät täyttävät tärkeitä painoteknisiä edellytyksiä kuten sävyjen ja eri värien muodostuminen sekä värin oikea annostelu painopinnalle. Perinteisten 2 106987 pisterastereiden kuvio on kuitenkin silmän iiriksen muotoja rikkova. Lisäksi iirikseen muodostuu häiritsevä säännöllinen kuvio, joka ei ole luonnollisen näköinen.

5 Koska rasterointi on kuitenkin paras tapa painotekniikan kannalta kontaktilinssejä värjättäessä, on syntynyt selvä tarve löytää rasterikuvio, joka noudattaa nykyistä tarkemmin silmän orgaanisia kuviointeja sekä löytää vastaava teollinen menetelmä tällaisen 10 rasterikuvion toteuttamiseksi.

Lähtökohtana keksinnössä on, että käytettävän rasterin pitää myötäillä tai muistuttaa luonnollisen iiriksen säteittäistä kuviointia. Lisäksi rasterin kuvioinnissa ei saa olla toistuvia tai säännöllisiä ra-15 kenteita vaan jatkuvaa epäsäännöllisyyttä. Samoin ras-teripisteiden etäisyyksien toisistaan pitää vaihdella valitulla toleranssilla luonnollisuuden toteuttamiseksi. Lisäksi painoteknisesti asiaa tarkasteltaessa ras-teripisteen tulee olla riittävän suuri niin, että sen 20 painaminen esimerkiksi kontaktilinssin pinnalle tai muottiin on mahdollista.

. .·. Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan vaatimusosaan.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kontakti- • ·' 25 linssin värjäyksessä käytettävän rasteripinnan valmis- ’· 'i tamiseksi valitaan aluksi kuvapinta, joka koostuu ku- • · · : vapisteistä eli kuva-alkioista. Kuvapinnaksi voidaan • · · · valita sopiva harmaasävyinen pinta, joka muodostuu esimerkiksi pisteistä tai neliöistä, joiden sävy vaih-:*ί*. 30 telee sattumanvaraisesti. Myös on mahdollista valita kuvapinnaksi yksivärinen pinta eli pinta, jossa on • · · sattumanvaraisesti mustia ja valkoisia kuva-alkioita.

···

Pinta sinänsä teknisesti voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, erilaisilla kuvankäsittelyohjelmilla, tai-35 teellisin keinoin kuten esimerkiksi ruiskuttamalla vä- « · · riä tai vaikka valokuvaamalla sopivaa hiekkapintaa, • ♦ · hiekkapaperia tai television kohinaa.

106987 3

Menetelmässä valitulle kuvapinnalle tehdään sävypelkistys eli kuvapinnalle määritellään kynnyssä-vy, jota tummemmat kuva-alkiot muutetaan mustiksi ja jota vaaleammat kuva-alkiot muutetaan valkoisiksi.

5 Näin saadaan sattumanvaraisesti muodostunut mustista ja valkoisista kuva-alkioista muodostuva kuvapinta. Tämän jälkeen mustavalkoiselle kuvapinnalle tehdään tietyn pisteen suhteen säteittäinen venytys. Tämän ve-nytyskeskipisteen paikka vastaa käsiteltävän kontakti-10 linssin keskipistettä. Saadulla kuvapinnalla eli ras- terikuviolla voidaan rasteroida sinänsä tunnetuin painoteknisin menetelmin kontaktilinssiin tulevat kuva.

Edellä on esitetty minimivaiheet, joilla keksinnön mukaisesti käytettävä rasteripinta saadaan val-15 mistetuksi. Edullisesti kuitenkin kuvapintaa käsitellään erilaisin kuvankäsittelymenetelmin, jotta raste-rikuviolle saadaan haluttu ulkonäkö. Eri vaiheissa kuvapinnalle voidaan tehdä pehmennys, mikä tarkoittaa sitä, että kuvaa suurennetaan ja tämän jälkeen toiste-20 taan sävypelkistys, jolloin rasteripisteistä saadaan pyöreämuotoisempia ja täten luonnollisempia.

Mikäli alkutilanteen satunnaisena kuvapintana on suhteellisen vaalea pinta, voidaan kuvapintaa tum-

« < I

/ mentaa yhdistämällä eli asettamalla päällekkäin kaksi

I * I

: ·' 25 tai useampia samanlaisia kuvapintoja jonkin verran ku- *.‘i vatason suunnassa siirrettyinä toistensa suhteen. Näin • · · V : syntyy tummempi kuvapinta, jossa kuvapisteiden stokas- • · · :: : tisuus säilyy.

Sävypelkistyksiä, pehmennyksiä sekä tummen-30 nuksia voidaan toistaa sopivassa määrin siten, että saavutetaan halutun sävyarvon omaava mustavalkoinen « · · pinta, joka muodostuu erilaisista toisistaan vaihtele- • · · villa etäisyyksillä sijaitsevista kuvioista. Tällai-sessa suhteellisen tasasävyisessä pinnassa olevien .·.·. 35 epäsäännöllisten muotoisten kuvioiden tulee kuitenkin » · « olla kooltaan sellaisia, että ne voidaan painaa.

« · 4 106987

Suoritetuissa kokeissa on havaittu, että suhteellisen luonnolliseen rasterikuvioon päästään venyttämällä kuvapintaa säteittäissuunnassa 10 - 50 %. Erityisen hyvään lopputulokseen päädytään venytyksen ol-5 lessa 15 - 35 %.

Venytys voidaan tehdä suoraviivaisesti säteen suunnassa, mutta edullisesti venytys tehdään jonkin verran aaltoilevasti säteen suunnassa, jolloin saadaan mahdollisimman luonnollinen rasterikuvio. Toisaalta on 10 myös mahdollista muun suuntaiset venytykset eli esimerkiksi säteen suunnassa samalla kiertäen keskipisteen ympäri.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan kontaktilinssiin järjestää mitä tahansa haluttuja ku-15 vioita tai kuvia. Haluttaessa kontaktilinssin iirisku-viosta mahdollisimman luonnonmukaisen näköinen voidaan tehtävän kuvan lähtökohdaksi ottaa silmän iiriksestä manuaalisesti, fototeknisesti, reproteknisesti tai muulla tavoin tuotettu kuva, joka sitten rasterointi-20 tekniikkaa hyväksi käyttäen saatetaan kontaktilins siin. Myös on mahdollista, että kontaktilinssiin tule-va kuva rakennetaan komponenteista eli kuvan lähtökoh- « i i diksi otetaan silmäniiriksen eri osista manuaalisesti,

< I I

/ fototeknisesti tai reproteknisesti tuotetut erotellut i < i ' 25 kuvat. Näin kuvaa painettaessa käytettävä rasteripinta < i < *. "· voi koostua esimerkiksi iirisaihion rasterikuviosta, • · · V · limbaalirenkaan rasterikuviosta ja sisäelementin ras- * · · : terikuviosta, jotka päällekkäin painettuina muodosta vat käytettävän rasteripinnan.

30 Keksinnön mukaisen menetelmän etuna tunnet- * » · tuihin tekniikoihin verrattuna on ennen kaikkea loppu- • · · tuloksen luonnollisuus. Keksinnön mukainen menetelmä • · · ·..<* mahdollistaa luonnollisen näköisten kontaktilinssien e * teollisen ja taloudellisen valmistamisen, mikä tähän 35 saakka tunnetuissa kontaktilinssien värjäysmenetelmis- « « · ,·/: sä on ollut lähinnä vain kaukaisena tavoitteena.

« «t • * 106987 5

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jois-sa kuva 1 esittää iirisaihiota perinteisesti 5 rasteroituna, kuva 2 esittää erästä keksinnön mukaisen menetelmän lähtökohtaa, kuva 3 esittää toista keksinnön mukaisen menetelmän lähtökohtaa, 10 kuva 4 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä välivaihetta, kuva 5 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä venytysvaihetta, kuva 6 esittää keksinnön mukaisen menetelmän 15 toista mahdollista venytysvaihetta, kuva 7 esittää keksinnön mukaisen menetelmän kolmatta mahdollista venytysvaihetta, kuva 8 esittää keksinnön mukaisen menetelmän neljättä mahdollista venytysvaihetta, 20 kuva 9 esittää iiriksen iirisaihiosta otettua kuvaa, , kuva 10 esittää iirisaihion rasteroinnin vä- livaihetta, kuva 11 esittää valmista rasteria iirisaihi- \ 25 osta, ; kuva 12 esittää limbaalirenkaasta muodostet- • · · V : tua kuvaa, : kuva 13 esittää limbaalirenkaan rasteroimisen välivaihetta, ·*:·. 30 kuva 14 esittää valmista rasteria limbaali- • · · renkaasta, • · · kuva 15 esittää valmista rasteria sisäelemen- ··♦ *..·* tistä ja « kuva 16 esittää kolmea rasteripintaa yhdis- 35 tettynä.

.·. ; Kuvassa 1 on esitettynä iirisaihio perintei- • · · sesti rasteroituna. Kuten kuvasta nähdään, perinteinen 6 106987 pisterasterointi muodostaa erittäin epäluonnollisen kuvan ja se rikkoo iiriksen orgaanisia muotoja muodostaen epäluonnollisen ja esteettisen häiritsevän kuvion.

5 Seuraavassa keksinnön mukaisen menetelmän eri vaiheita ja vaiheiden vaihtoehtoja selitetään tarkemmin kuvien 2-16 avulla.

Menetelmässä valitaan tai muodostetaan lähtökohdaksi harmaasävyinen kuvan 2 mukainen kuvapinta, 10 joka koostuu kuvapisteistä eli kuva-alkioista, joiden sävy vaihtelee sattumanvaraisesti. Tällainen pinta voidaan muodostaa sinänsä tunnetusti lukuisilla tavoilla kuvankäsittelyohjelmilla, taiteellisin keinoin tai esimerkiksi valokuvaamalla sopivia pintoja.

15 Lähtökohdan kuvapintana voi olla myös kuvan 3 mukainen kohinapinta eli yksivärinen pinta, jossa on sattumanvaraisesti sijoittuneita mustia ja valkoisia kuvapisteitä siten, että pinta kauempaa katsottuna muodostaa melko tasaisen harmaasävyn.

20 Lähtökohtana olevalle kohinapinnalle voidaan tehdä sävypelkistys,· jossa tiettyä kynnyssävyä tummem-, mat kuvapisteet muutetaan mustiksi ja kynnyssävyä vaa-

I I I

leammat kuvapisteet muutetaan valkoisiksi. Näin saa-daan epäsäännöllisen muotoisista ja kokoisista kuva- I « ^ 25 pisteistä muodostuva mustavalkoinen pinta. Usein läh- '· 'i tökohtana on hyvin pieniä kuvapisteitä sisältä ko- • · · V : hinapinta. Täten on edullista, että kuvapinnalle teh- • · * V ί dään pehmennys eli sitä suurennetaan ja sävypelkistys toistetaan. Näin kuvioista saadaan suurempia ja paino-30 teknisesti toteuttamiskelpoisia.

Mikäli syntynyt kuvapinta havaitaan liian • · « '· vaaleaksi, voidaan sitä tummentaa kuvapintojen pääl- lekkäin sijoittelulla, eli sijoittamalla kaksi tai useampi samanlainen kuvapinta päällekkäin jonkin ver- « .·.·. 35 ran sivusuunnassa siirrettyinä. Näin sävypelkistysten, .·. : pehmennysten ja päällekkäin sijoittelujen lopputulok-

* M

sena saadaan esimerkiksi kuvan 4 mukainen melko ta- 106987 7 sasävyinen pinta, jossa on epäsäännöllisen muotoisia kuvioita vaihtelevilla etäisyyksillä toisistaan.

Kun kuvan 4 kohinakuviota venytetään kuvan keskipisteen suhteen säteittäisesti joka suuntaan noin 5 15 %, saadaan kuvan 5 mukainen kuvio. Mikäli venytys on jonkin verran suurempi eli noin 35 %, saadaan kuvan 6 mukainen kuvio. Mikäli venytystä vielä lisätään noin 50 %:iin, saadaan kuvan 7 mukainen kuvio. Kuten venytetyistä kuvioista nähdään, kuvioiden kuvapisteet 10 muuttuvat pitkänomaisiksi ja pinta-alaltaan suuremmiksi säilyttäen kuitenkin epäsäännöllisen muotonsa ja etäisyytensä toisiinsa nähden.

Kuvissa 5-7 venytys on tehty suoraviivaisesti keskipisteestä säteen suunnassa poispäin. Kui-15 tenkin on myös mahdollista kuvan 8 mukaisesti, että venytykseen tehdään pientä aaltoilevaa, edestakaista liikettä niin, että kuvio tarkemmin vastaa luonnollisessa iiriskuviossa olevia loivasti mutkittelevia säikeitä .

20 Kuvissa 5-8 esitettyjä pisteen suhteen sä teittäisesti venytettyjä rasteripintoja voidaan sitten . käyttää iiriksen eri osien rasteroinnissa seuraavasti.

Iirisaihiosta voidaan ottaa esimerkiksi valokuvaamalla *« kuvan 9 mukainen kuva, jossa iirisaihio näkyy eri har- f « i : 25 maasävyinä mustan ja valkoisen välillä.

« . Kuvan 10 mukaisesti sopivaksi havaittu raste- ♦ ·· : rikuvio, esimerkiksi kuvan 6 kuvio, laitetaan kuvan 9 iiriskuvion päälle siten, että rasterikuvion tumma osa näyttää alla olevan iiriskuvion ja valkoinen osa peit-30 tää sen. Näin syntyneelle kuvan 10 mukaiselle kuvalle • · 4 tehdään sävypelkistys niin, että kynnyssävyä vaaleam- • · * \ mat sävyt muuttuvat valkoisiksi ja kynnyssävyä tummem- • · · mat sävyt mustiksi. Näin saadaan kuvan 11 rasteriku-*"··. vio. Kynnysarvo voi vaihdella suhteellisen vapaasti 35 esimerkiksi ja 10 ja 90 %:n välillä riippuen aina tar- • » # I *. vittavasta rasteripinnasta.

♦ · * • t * • ♦ „ 106987

O

Kuvassa 12 on vastaavalla tavalla esitetty limbaalirenkaan rasteroimisen alku eli lähtökohtana voidaan käyttää halutunlaista limbaalikuviota, joka voi olla suhteellisen säännöllisen muotoinen ja tasa-5 paksu.

Kun venytetty rasterikuvio asetetaan limbaa-lirenkaan kuvan päälle, limbaalikuvio näkyy läpi rasterin mustasta väristä ja valkoiset peittävät sen. Kun kuvassa 13 esitetylle kuviolle tehdään sävypelkistys, 10 saadaan kuvan 14 mukainen limbaalirenkaan rasteripin-ta.

Edellä esitettyjä tapoja vastaavalla tavalla myös iiriksen sisäelementti rasteroidaan ja saadaan kuvan 15 mukainen rasteripinta.

15 Kun kuvissa 11, 14 ja 15 esitetyt rasteripin- nat yhdistetään eli pannaan päällekkäin, saadaan kuvan 16 mukainen rasteripinta, jossa ei ole jaksottaisuuksia, kuvioiden toistoja, eikä muutakaan järjestelmällisyyttä, vaan se vastaa mahdollisimman tarkasti luon-20 nollista iiriksen ulkonäköä. Kuvan 16 mukaista raste-ripintaa voidaan sitten käyttää sinänsä tunnetuissa , painoteknisissä menetelmissä, kun kontaktilinssiin ha- '·'1‘ lutaan kyseinen kuvio.

« 4 < * ’! Edellä keksintöä on kuvattu esimerkinomaises- 4 1 « i 25 ti oheisten piirustusten avulla keksinnön eri sovel- I c :.‘‘i lusten ollessa mahdollisia patenttivaatimusten rajaa- : man keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

«M • · · • · · 9 • · · « I I • · « • · · • · · • · · ··« • «

« I

* I » «

(IMI

t « «

4 I

• tr • · · • · · ♦ · · • · » • ·

Claims (13)

106987

1. Menetelmä kontaktilinssin värjäyksessä käytettävän rasteripinnan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 5. valitaan kuvapinta, joka koostuu kuvapis- teistä eli kuva-alkioista, - tehdään kuvapinnalle sävypelkistys ja mää ritellään kynnyssävy, jota tummemmat kuva-alkiot muutetaan mustiksi ja vaaleammat valkoisiksi, 10. mustavalkoiselle kuvapinnalle tehdään tie tyn pisteen suhteen säteittäinen venytys pisteen paikan vastatessa käsiteltävän kontaktilinssin keskipistettä, minkä jälkeen kontaktilinssiin tuleva kuva voidaan rasteroida saadulla kuvapinnalla eli rasterikuvi-15 olla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvapinnaksi valitaan har-maasävyinen pinta, jonka kuva-alkioiden sävy vaihtelee sattumanvaraisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvapinnaksi valitaan yksi- « värinen pinta, jossa on sattumanvaraisesti mustia ja valkoisia kuva-alkioita.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, J 25 tunnettu siitä, että kuvapinnalle tehdään pehmen- i t nys eli suurennetaan kuvaa ja toistetaan sävypelkis- • · · tys.

• · · * 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvanpintaa tummennetaan • · C *·* ‘ 30 asettamalla päällekkäin kaksi tai useampia kuvapinto- « · · • · » v * ja.

.·*·. 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukai- • · · nen menetelmä, tunnettu siitä, että sävypelkis- • « . tyksiä, pehmennyksiä ja/tai tummennuksia toistetaan « · :.v 35 yksi tai useampi kerta. • · » · 106987

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säteittäisessä venytyksessä kuvapinta venytetään 10 - 50 %.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että säteittäisessä venytyksessä kuvapintaa venytetään 15 - 35 %.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytys tehdään suoraviivaisesti säteen suunnassa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytys tehdään aaltoilevas-ti säteen suunnassa.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytys tehdään säteen suun- 15 nassa samalla yhteen suuntaan kiertäen.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kontaktilinssiin tulevan kuvan lähtökohdaksi otetaan silmän iiriksestä manuaalisesti fototeknisesti tai reproteknisesti tuotettu ku- 20 va.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, ; j‘j tunnettu siitä, että kontaktilinssiin tulevan ku- ,‘, s van lähtökohdiksi otetaan silmän iiriksen osista manu- aalisesti, fototeknisesti tai reproteknisesti tuotetut \ \ 25 erotellut kuvat. < < : • · · • · · • · · ♦ * · ♦ ♦ · • · · 9 < ·· • « r • · · • · · » » « • « « • · · 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 · · • 99 9 m 9 9 • 99 9 9 9 9 9 106987