FI106625B - Telirakenne - Google Patents

Description

1 106625

TELIRAKENNE

Keksinnön kohteena on telirakenne, joka on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti erikoisraskaissa ajoneuvoissa, kuten kaivosajoneuvoissa, joka teli-5 rakenne käsittää ainakin kaksi toisiinsa kytkettyä jäykkää akselia, jotka muodostavat telin ja joista teliin kuuluvista akseleista ainakin osa on ajoneuvoa ohjattaessa käännettävissä ajoneuvon rungon suhteen ohjattavien akselien päiden välillä olevan pystysuuntaisen kääntöakselin suhteen ja jonka teliin kuuluvien akselien toisiinsa kytkemiseksi on telin rakenteeseen sovitettu päi-10 densä väliseltä osuudelta ajoneuvon poikkisuuntaisen akselin suhteen kääntyväksi sovitettu keinuvipu, joka keinuvipu on sovitettu liikkumaan ajoneuvon pituussuunnassa telin akselien ohjausliikkeen vaikutuksesta ja joka keinuvipu on sovitettu välittämään pystysuuntaisia voimia.

Jäykkien akselien käyttö on yleistä varsinkin erikoisraskaaseen 15 käyttöön tarkoitetuissa ajoneuvoissa, kuten raskaassa kuljetuskalustossa, työkoneissa, kaivosajoneuvoissa ja vastaavissa. Jäykkien akseleiden sovittaminen tällaisiin ajoneuvoihin on edullista, koska akseleille tulevat kuormat ovat suuria ja edelleen on rakenteesta mahdollista tehdä yksinkertaisempi ja siten kestävämpi. Jäykistä akseleista muodostettujen akselistojen käyttö on myös 20 kustannusmielessä perusteltua. Tavallisesti raskaissa ajoneuvoissa on akseleita enemmän kuin kaksi ajoneuvoa kohden ja niissä akseleita on yhdistetty erilaisten vipujen ja jousien avulla telirakenteiksi, jolloin kuormitukset saadaan • « jaettua useamman akselin kesken. Tällaisissa erikoisraskaiden ajoneuvojen akselistoissa on huomioitava vielä ajoneuvon kantaman, joskus varsin epäta-

• « I

25 saisestikin lastatun kuorman sekä epätasaisen ajoalustan vaikutus akselisto-#v jen kuormituksiin ja ajoneuvon ajokäyttäytymiseen. Edelleen, koska raskaat ajoneuvot ovat tyypillisesti myös ulkomitoiltaan, siis pituudeltaan ja leveydel- • · · tään isokokoisia, täytyy niiden käsittelyn helpottamiseksi yleensä useampia kuin yhtä akselia pystyä ohjaamaan. Kääntösäde saadaan pienenemään ' ’·”* 30 olennaisesti silloin, kun kaikki akselit on sovitettu kääntymään ohjattaessa.

Tyypillisesti tällaiset jäykät, ohjattaessa käännettävät akselit on kyt- ':*·,· ketty toisiinsa telirakenteeksi tasausvivun tai vastaavan elimen, yleensä päi- * · ·:··: den väliltä nivelöidyn keinuvivun avulla. Koska eri puolilla ajoneuvoa olevat pyörät kaartavat ohjatessa eri säteellä olevaa kaartoympyrän kaarta ja edel-

»M

• * • · · * · · • · 2 106625 leen koska peräkkäisten akselien tulee vielä voida kääntyä niiden ajoneuvon pituussuuntaisesta sijainnista riippuen eri kulman verran, jotta peräkkäiset pyörät voivat kulkea samaa kaartoympyrää pitkin, on eräässä tunnetussa ratkaisussa akselit yhdistävä keinuvipu sovitettu ajoneuvon pituussuunnassa liiku-5 teltavaksi tukemalla ja nivelöimällä se kääntyvään akseliin ja yhdistämällä se erilaisten riipukkeiden ja nivelien avulla muihin akseleihin. Edelleen tunnetaan ratkaisuja, joissa keinuvipu on tuettu ja nivelöity runkoon, jolloin akseleiden ja keinuvivun välille on sovitettu nivelöidyt riipukkeet, jotka mahdollistavat akseleiden liikkumisen ohjauksen edellyttämällä tavalla. Tunnettujen ratkaisujen 10 epäkohtana on kuitenkin se, että rakennetta varten joudutaan varaaman runsaasti tilaa, jotta vivut pääsevät kääntymään ohjauksen edellyttämällä tavalla. Edelleen on ongelmana se, että ajoneuvon runko nousee ohjauksen vaikutuksesta ylös-alas -suunnassa, mikä johtaa siihen, että ohjausvoimien täytyy olla suuret. Pyöränripustukseen ja ohjauselimiin aiheutuu siis merkittäviä kuormi-15 tuksia, kun ohjauselimien avulla joudutaan käännettäessä nostamaan ajoneuvon omaa ja sen kantamaa massaa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen telira-kenne erikoisraskaita ajoneuvoja, kuten kaivosajoneuvoja varten, joka telira-kenne ehkäisee tunnetun tekniikan haittoja.

20 Keksinnön mukaiselle telirakenteelle on tunnusomaista se, että kei nuvipu on sovitettu toisiinsa kytkettävien akselien välille, että keinuvipu on ni-velöity sen päiden välillä olevan nivelen avulla kääntyväsi! rungon suhteen, • # että mainittu nivel on sovitettu rungon pituussuunnassa liikkuvasti niin, että se : .·. sallii akselien ohjauksesta johtuvat keinuvivun ajoneuvon pituussuuntaiset liik- 25 keet, että keinuvipu on kytketty ensimmäisestä päästään ensimmäiseen akse- • · .·.·. liin riipukkeen avulla, joka riipuke on nivelöity ensimmäisestä päästään keinu- * · · vivun ensimmäiseen päähän ja toisesta päästään ensimmäiseen akseliin, että • · · keinuvivun toinen pää on nivelöity nivelen avulla siihen kääntyvästi sovitettuun ... toiseen akseliin, joka akseli määrittää keinuvivun ajoneuvon pituussuuntaisen • · *·”* 30 siirtymän ja että keinuvipu on tällöin järjestetty siirtymään ajoneuvon ohjauk- - · ···* sen vaikutuksesta vain olennaisesti vaakasuunnassa.

Keksinnön olennainen ajatus on, että kaksi tai useampia peräkkäisiä ·:·· jäykkiä akseleita on kytketty telirakenteeksi keinuvivun tai akseleiden määrästä riippuen useampien keinuvipujen avulla. Telin akselit ovat kytketty riipukkeiden » · » ·

• » I

• · 3 106625 tai sopivien korvakkeiden avulla keinuvipuun, joka on nivelöity kääntyvästi runkoon sen päiden väliseltä osuudelta. Edelleen olennainen piirre keksinnölle on se, että keinuvipu on sovitettu liikkumaan ajoneuvon pituussuunnassa ohjauksen edellyttämällä tavalla siten, että sen päiden välillä oleva nivelpiste, 5 jonka ympäri keinuvipu on sovitettu keinumaan, on sovitettu siirtymään ajoneuvon pituussuunnassa. Keinuvivun ajoneuvon pituussuuntaisen siirtymän suuruuden määrää edullisesti telin vähiten kääntyvä akseli, johonka akseliin keinuvipu on nivelöity nivelen avulla, joka sallii ylös-alas -liikkeen, mutta joka välittää akselin ohjausliikkeen keinuvivulle sen pituussuuntaiseksi liikkeeksi. 10 Tällöin keinuvipu on sovitettu tekemään ohjausliikkeiden mukaisesti suuntais-siirron. Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon olennaisena ajatuksena on vielä se, että keinuvipu on nivelöity rungon suhteen kääntyvästi nivelöidyn tukivarren vapaaseen päähän. Keksinnön erään toisen edullisen sovellutus-muodon olennaisena ajatuksena on se, että akseleiden välillä oleva keinuvipu 15 on nivelöity ainakin telin uloimmaiseen, eli eniten kääntyvään akseliin sen alapuolelta käyttämällä esimerkiksi C-kirjaimen muotoista kaarevaa riipuketta ja vastaavasti nivelöity toiseen akseliin yhdellä nivelellä. Edelleen erään kolmannen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että ainakin osaan akseleista, niiden alapintaan on sovitettu akselista olennaisesti alaspäin suuntautuva kor-20 vake, jonka korvakkeen pituus ja samalla tietenkin korvakkeeseen nivelöidyn riipukkeen pituus on sitä suurempi mitä ulompana ajoneuvon pituussuuntai-·.. sesta keskikohdasta akseli on. Tällaisen järjestelyn avulla voidaan kompen- soida akseleiden erilaisista kääntökulmista johtuvia riipukkeiden erilaisia kai- • « « listumia. Edelleen on keksinnön erään neljännen edullisen sovellutusmuodon 4 I « [[[/. 25 olennaisena ajatuksena se, että peräkkäisten jäykkien akselien muodostamat • · . v telit on kytketty yhteen molemmin puolin ajoneuvoa pitkittäisten tasausvipujen M1 avulla. Vipumekanismi on siten sovitettu tasaamaan eri teleille ja niiden akse- • · · teille kohdistuvia kuormituksia ajoneuvon eri kuormitus- ja ajotilanteissa. Edelleen voi rungon molemmilla puolilla olevat vipumekanismit olla yhdistetty poi- ' 1···: 30 kittaisella tasausvivulla tai vastaavan toiminnon aikaansaavalla järjestelyllä, jo- • · · *...** ka sallii telien välisen kiertoliikkeen.

« :1·,· Keksinnön etuna on, että nyt akseleiden ohjaus ei aikaansaa mer- ·:··: kittävää rungon pystysuuntaista liikettä, jolloin vipumekanismiin ja ohjauseli- miin kohdistuvat kuormitukset jäävät pienemmiksi. Edelleen on keksinnön mu- • · * 1 · · . 106625 4 kainen mekaaninen vipujärjestely yksinkertainen ja kestävä ja lisäksi sen ominaisuuksia voidaan helposti ja monipuolisesti muunnella erilaisia jousijäyk-kyyksiä, vipuvarsia, niveliä jne. muuttelemalla. Vielä on etuna se, että telin vivusta saadaan sovitettua ajoneuvon rakenteisiin tunnettuja ratkaisuja parem-5 min, jolloin ajoneuvon alaosiin jää enemmän tilaa erilaisten toimilaitteiden ja rakenneosien sijoittamista varten. Edelleen on akselin alapuolelta nivelöidyn riipukkeen etuna se, että riipuke saadaan näin pidemmäksi kuin käyttämällä akselin yläpuolista nivelöintiä. Kuitenkaan ei akseleiden yläpuolinen tilantarve kasva, sillä vain osa riipukkeen pituudesta ulottuu akselin yläpinnan yläpuo-10 lelle. Pitkän riipukkeen aikaansaama etu on se, että riipuke menee ohjausliikkeen keinuvivulle aiheuttamasta pituussuuntaisesta liikkeestä ohjauksen ääriasennoissa vähemmän vinoon asentoon kuin lyhyt riipuke. Tällöin pitkän riipukkeen ansiosta keinuvivun päiden välille ei myöskään synny merkittäviä pystysuuntaisia siirtymiä eli keinuvipu ei kallistu olennaisesti sen päiden välillä 15 olevan nivelöinnin suhteen ohjausliikkeen vaikutuksesta. Vielä on pitkän ja vähän kallistuvan riipukkeen etuna se, että tällaiseen riipukkeeseen kohdistuvat voimat edullisemmin kuin voimakkaasti kallistuneeseen riipukkeeseen. Vähän kallistuva riipuke vastaanottaa lähinnä puristusta ja vetoa. Tämän vuoksi riipu-ketta ei tarvitse tehdä niin tukevaksi, vaan ulkomitoiltaan pienempikin ja sa-20 maila kevyempi rakenne riittää. Lisäksi kyetään ehkäisemään voimakkaasti vinoon menevän riipukkeen aiheuttama suuri vaakasuuntainen voimakompo-nentti, jolloin ohjausvarsia, ohjaussylintereitä ja muuta ohjauskalustoa ei tarvit- • « se mitoittaa enää niin järeiksi. Edelleen vaikuttaa akselin alapuolinen nivelöinti : .·. niin, että akseliin kohdistuvat vääntömomentit saadaan otettua vastaan ilman,

• f I

25 että akselia on välttämättä tuettava lisäksi erillisillä tukivarsilla akselin ylä- tai « · alapuolelta. Akseli on tällöin tuettuna sen olennaisesti keskikohdasta kolmio- • · · ..'.I' tuen tai vastaavan avulla avulla ja akselin päistä riipukkeilla. Edelleen on kek- • · · * sinnön mukaisen vipumekanismin etuna se, että ajoneuvon omasta massasta ... ja ajoneuvon kantamasta kuormasta koostuva, ajoneuvon akselistoon kohdis- • · 30 tuva kuormitus saadaan keksinnön mukaisen, akselien välille sovitetun vipu- • · ·;·1 mekanismin avulla jaettua tasaisemmin eri akseleille, jolloin akseleita, jousia ja muita akselien tuentaan ja ripustukseen liittyviä komponentteja ei tarvitse teh-·:··· dä niin jykeviksi kuin tunnetuissa ratkaisuissa. Vipumekanismin avulla kuor- .T. mituksia voidaan jakaa epätasaisellakin alustalla ajettaessa, jolloin ajoneuvon • · ♦ 1« · » » · • ·· ♦ · 5 106625 etenevyys on parempi, kun kaikki pyörät pysyvät painautuneena tukevasti ajo-alustaa vasten. Lisäksi keksinnön mukainen vipumekanismi mahdollistaa aiempaa suuremman telien välisen ristijouston. Edelleen on ajoneuvon kulku kaiken kaikkiaan tasaisempaa.

5 Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1a esittää erästä keksinnön mukaista neliakselista akselistoa kaartotilanteessa ja sivultapäin nähtynä ja kuvio 1b puolestaan samaa akselistoa ylhäältäpäin nähtynä ja vastaavassa ajotilanteessa, kuvio 1c esittää keksinnön mukaisen vipumekanismin periaatetta si-10 vultapäin nähtynä ja kuvio 1d esittää rungon eri puolille sovitetut vipumekanismit yhdistävää poikittaista kytkentää, kuvio 1e esittää erästä toista keksinnön mukaisen telirakenteen periaatetta sivultapäin nähtynä, kuviot 2a ja 2b esittävät kaavamaisesti keksinnön mukaista akselien 15 välistä telikytkentää ja sen käyttäytymistä toisilleen vastakkaissuuntaisissa ohjaustilanteissa, kuvio 3 esittää kaavamaisena perspektiivikuvantona erästä keksinnön mukaista kahdesta akselista koostuvaa telirakennetta, kuvio 4 esittää kaavamaisesti ja sivultapäin nähtynä keksinnön aja-20 tuksen mukaista kolmiakselista teliä, kuviot 5a ja 5b esittävät kaavamaisesti erilaisia riipukkeen nivelöinti- V. mahdollisuuksia, « < ’ kuviot 6a - 6c esittävät kaavamaisina sivukuvantoina keksinnön mu- • te kaisen kahdesta kaksiakselisesta telistä koostuvan akseliston käyttäytymistä • « c 25 erilaisilla alustoilla ajettaessa, . . kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen erään akseliston käyttäytymistä • · · tilanteessa, jossa sen peräkkäisten telien välillä esiintyy ristiinjoustoa eli oskil- • · · lointia, ja kuvioissa 8a - 8d on esitetty vielä kaavamaisesti kaksi erilaista neli-

• 1 ♦ J

*···1 30 akselista ajoneuvoa, jossa on keksinnön ajatuksen mukainen kolmiakselinen telirakenne.

Kuviossa 1a on esitetty vahvasti yksinkertaistettuna sivukuvantona • · • akselista, jossa keksinnön mukaista telikytkentää on sovellettu. Kuten voidaan havaita, ei kuviossa 1a tai 1b sen paremmin kuin jäljemminkään esitettävissä • » • · • · t · • 1 · • » · • · 106625 6 kuvioissa ole esitetty kaikkia ohjaukseen ja muuhun ajokalustoon liittyviä komponentteja, vaan niistä on selvyyden vuoksi jätetty pois ainakin voimansiirtoon kuuluvat laitteet, ohjauksessa käytettävät paineväliainesylinterit jne. Lisäksi kuvioita on muutenkin yksinkertaistettu keksinnön kannalta olennaisimpien 5 seikkojen esiintuomiseksi. Kuvion mukainen akselisto käsittää ajoneuvon edestä päin lukien neljä akselia 1a - 1d, jotka muodostavat vivuston avulla toisiinsa kytketyt kaksi teliä, nimittäin etutelin 2a ja takatelin 2b. Etu- ja takateli voivat olla rakenteeltaan olennaisesti samanlaisia toistensa suhteen, mutta samalla kuitenkin rakenteellisia peilikuvia ajoneuvon pituussuuntaisen keski-10 osan suhteen. Toki etu- ja takatelin välillä voi olla myös jousien jäykkyyden ja rakenneosien mitoituksen suhteen eroavuuksia riippuen esimerkiksi ajoneuvon käyttötarkoituksesta ja erilaisesta painojakaumasta telien välillä. Akseleina käytetään jäykkiä akseleita, jolloin niiden kuormankantokyky on hyvä ja rakenne yksinkertainen. Kuviossa on selvyyden vuoksi esitetty vain ajoneuvon toi-15 sen puolen pyörät 3, jotka esitetystä poiketen voivat olla myös paripyöriä, mikäli tarvittava kantokyky ja ajopintaan välitettävä kitka sitä edellyttävät. Kuvion mukaisessa ratkaisussa kukin akseli 1a - 1d on sovitettu kääntymään. Ajoneuvon kaikki pyörät ovat siis ohjaavia. Akseleiden kääntäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi ei esitettyjen painenestesylinterien tai vastaavien toimilaitteiden 20 avulla, jotka on sovitettu käyttämään ohjauksessa tarvittavia ohjaustankoja, -vipuja ja muita akseleiden ja toimilaitteiden välille kytkettyjä ohjauselimiä. Ak-selit on sovitettu vielä kääntymään näiden elimien toimesta niin, että ajoneu-voa käännettäessä kaikki pyörät ovat asettuneet saman keskipisteen suhteen 4 : piirrettyjen kääntöympyröiden tangenttien suuntaisesti. Tällöin etummaisin 1a

• · I

25 ja takimmaisin 1d akseli ovat kääntyneenä eniten ja samalla vastakkaisiin • · ,Vt suuntiin ja vastaavasti sisimmäisimmät akselit 1b ja 1c myöskin keskenään • · · vastakkaisiin suuntiin, mutta vähemmän kuin uloimmaisimmat akselit. Kukin • · · • · « ‘ akseli on tuettu kuviossa 1b näkyvän kolmiotuen 4 avulla ajoneuvon runkoon 5 ... niin, että akselin pitkittäinen ja poikittainen vapaa liike rungon suhteen on es- • · 30 tetty. Akselin keskikohdan tuenta voidaan järjestää myös esimerkiksi sopivien * i ·;·’ pituus-ja vaakasuuntaisten tukitankojen avulla. Ajoneuvon runko 5 muodostuu :/.: edullisesti kahdesta olennaisesti samansuuntaisesti sovitetusta ja etäisyyden ·:··· päässä toisistaan olevasta, poikkileikkaukseltaan lähinnä Z-kirjainta muistutta- vasta runkopalkista 5a ja 5b, mutta toki muunkinlaista runkorakennetta ja run- • · • »· 1 ♦ • · · • ·· * ♦ 7 106625 gon profiilimuotoja voidaan tarvittaessa soveltaa. Kolmiotuki 4 on nivelöity run-kopalkkien väliin, niiden sisäpuolelle, jolloin tuki mahdollistaa akselin liikkumisen telirakenteeseen kuuluvan vipumekanismin ohjailemana ylös-alas -suunnassa rungon suhteen. Edelleen kolmiotuen akselin puoleisessa päässä 5 on nivel 6, joka on kytketty akselin keskikohtaan, jolloin mainittu nivel mahdollistaa akselin kääntämisen vaakasuunnassa tämän nivelen pystysuuntaisen kääntöakselin suhteen. Lisäksi nivel 6 mahdollistaa jäykän akselin keinumisen tämän nivelen suhteen rungon poikittaissuunnassa silloin, kun akselin eri päiden pyörillä on korkeusero epätasaisen ajopinnan tms. vuoksi.

10 Akselisto käsittää siis erilaisista nivelistä, riipukkeista, keinuvivuista ja jousista muodostuvan, vielä kuviossa 1c pelkistetysti esitetyn jousitusjärjeste-lyn. Vastaavanlainen vipumekanismi on sovitettu molemmin puolin runkoa ja se on edullisesti järjestetty rungon ulkopuolelle. Etummaiset akselit eli ensimmäinen 1 a ja toinen akseli 1 b on kytketty toisiinsa ja vastaavasti takimmai-15 set akselit eli kolmas 1c ja neljäs 1d akseli on kytketty mekaanisesti toisiinsa niin, että akselit muodostavat kaksi kahdesta jousitetusta ja ohjattavasta akselista koostuvaa teliä 2a ja 2b. Nämä telit on kytketty toisiinsa ajoneuvon pituussuuntaisella tasausvivulla 21 ja vielä on ajoneuvon eri puolilla olevat vipumekanismit kytketty toisiinsa jäljempänä esitettävällä poikittaisella tasausvi-20 vulla 24. Ensimmäisen akselin 1a alapuolelle eli ajopinnan puoleiseen pintaan on nivelen 7 avulla nivelöity C-kirjaimen tai sirpinmuotoa muistuttava kaareva , v. ensimmäinen riipuke 8, joka on kytketty nivelen 9 avulla ensimmäiseen pituus- • f suuntaiseen keinuvipuun 10. Mainitun keinuvivun 10 ja ensimmäisen riipuk-: ,·, keen 8 välille voi olla sovitettu ensimmäinen joustinelin 11, joka on edullisesti 25 lautasjousista koostuva jousipaketti. Rakenne on mahdollista muodostaa myös • · ilman edellä mainittua joustinelintä, mikäli tarvittava joustovaikutus saadaan '1.1' aikaan esimerkiksi keinuvipujen oman joustavuuden avulla. Alhaisiin ajonope uksiin tarkoitetuissa ajoneuvoissa ei tarvita joustavia elimiä välttämättä lain- itt kaan. Ensimmäisen riipukkeen 8 ja keinuvivun 10 välillä on nivel 9, joka mah- • « ' 1;”1 30 dollistaa akselin kääntämisen ja akselin ylös-alas -suuntaiset joustoliikkeet.

Vaihtoehtoisesti nivel 7 on sellainen, että se mahdollistaa akselin 1a ohjaami-sen. Ensimmäinen keinuvipu 10 on siis kytketty sopivan nivelen 9 avulla « · ·:»>· etummaisemmasta päästään ensimmäiseen riipukkeeseen 8 sovitetun jousti- y,.' nelimen 11 yläpäähän. Vastaavasti toisesta päästään se on kiinnitetty toiseen » « ♦ 1 1 ·

> 1 I

* Il * · 8 106625 pitkittäissuuntaiseen keinuvipuun 12, joka toinen keinuvipu on puolestaan ni-velöity toisen akselin 1b yläpintaan akselin suhteen liikkumattomasti sovitettuun ensimmäiseen korvakkeeseen 13. Ensimmäinen keinuvipu 10 on siis ni-velöity ensimmäisen akselin 1a alapintaan ja vastaavasti toisen keinuvivun 12 5 ja korvakkeen 13 välityksellä toisen akselin 1b yläpintaan. Ensimmäinen keinuvipu 10 on vielä nivelöity sen päiden väliseltä osuudelta runkoon rungon suhteen kääntyvästi nivelöidyn ensimmäisen tukitangon 14 avulla. Edelleen on tukitangon 14 ja ensimmäisen keinuvivun 10 välillä nivel 14b, joka yhdessä nivelen 14a kanssa mahdollistaa sen, että keinuvivun 10 päät pysyvät olennai-10 sesti samalla korkeudella silloin, kun keinuvipu siirtyy ajoneuvon pituussuunnassa akseleiden ohjaamisen seurauksena. Tukitanko 14 mitoitetaan edullisesti riittävän pitkäksi, jotta sen yläpään vaakasuuntaisen siirtymän johdosta tapahtuva keinuvivun pystysuuntainen siirtymä jää mahdollisimman pieneksi. Edelleen voidaan kääntyvän tukitangon sijaan sovittaa keinuvivun nivelpiste 15 sopivan liukumekanismin avulla siirtymään ajoneuvon pituussuunnassa. Ensimmäinen keinuvipu 10 on edullisesti paraabelijousi, lehtijousipakka tai vastaava jousielin, joka ottaa vastaan kuormituksia ja samalla välittää osan akselille kohdistuvista kuormituksista muille akseleille. Myös toinen keinuvipu 12 voi olla tällainen jousielin, mutta on selvää, että sekä ensimmäinen että toinen 20 keinuvipu voivat olla myös kiinteitä, olennaisesti joustamattomia vipuja, jolloin voimat voidaan ottaa vastaan erillisillä joustinelimillä. Edullisesti ratkaisu tasaa kuormituksia telin eri akseleiden välillä sekä vielä toisiinsa kytkettyjen telienkin välillä, jolloin yksittäistä akselia, jousia tai akselin tuentaa ei tarvitse tehdä niin : V massiiviseksi kuin, jos jokainen akseli olisi jousitettu ja tuettu yksittäin ilman « · · v : 25 keksinnön mukaista kytkentää runkoon. Keksinnön mukaisen telikytkennän ja • · : telejä yhdistävän muun vivuston toiminta ja käyttäytyminen eri ajotilanteissa ja ”**·: alustoilla selviää paremmin vielä jäljempänä kuvioista 6a - 6c sekä kuviosta 7.

:V: Kuten kuvioista 1a - 1c voidaan nähdä, ovat etu- ja takatelin 2a, 2b :T: vivustot olennaisesti toisiaan vastaavat. Niinpä neljänteen akseliin 1d on nive- 30 löity vastaavalla tavalla kuin etutelissä neljäs riipuke 15, joka on myöskin C:n .·**. muotoinen. Riipukkeen 15 ja neljännen pitkittäisen keinuvivun 16 välissä voi • · « .···. myöskin olla toinen joustinelin 17. Neljäs keinuvipu 16 on etutelin puoleisesta /’# päästään nivelöity kolmanteen pitkittäiseen keinuvipuun 18, joka on tuettu * 1 · *· 1j kolmannen tukitangon 19 avulla kolmannen akselin 1c yläpintaan. Sen sijaan « · » «·« • « • · ··» · • · · • 1 · • « β 106625 neljäs keinuvipu 16 on tuettu runkoon neljännen tukitangon 20 avulla, joka tu-kitanko on nivelöity kääntymään jousituksen ja ohjauksen mukaan rungon suhteen.

Etu- ja takatelin 2a , 2b välille on sovitettu ajoneuvon suhteen pitkit-5 täinen tasausvipu 21, joka on nivelöity kääntyvästi runkoon tai runkoon sitä varten muodostettuun korvakkeeseen. Tämä tasausvipu välittää osan etuteliin kohdistuvista kuormituksista takatelille ja päinvastoin. Etutelin toinen keinuvipu 12 on kytketty takatelin puoleisesta päästään toiseen riipukkeeseen 22, joka puolestaan on nivelöity toisesta päästään tasausvipuun 21. Vastaavalla ta-10 valla on kolmas keinuvipu 18 kytketty kolmanteen riipukkeeseen 23, joka on alapäästään kytketty tasausvivun 21 toiselle puolelle. Edellä mainittu jäijestely on mahdollista korvata niin, että riipukkeet 22 ja 23 korvataan paineväliainesy-lintereillä, jotka kytketään ristiin siten, että ensimmäisen sylinterin männänvar-ren painuessa kuormitusten vaikutuksesta sisäänpäin tulee toisen sylinterin 15 männänvarsi samassa tai eri suhteessa samalla ulospäin. Tällöin luonnollisesti tasausvipua 21 ei tarvita. Kyseinen ratkaisu on edullinen mm. silloin kun tasa-usvivulle ei ole tilaa. Sylinterien avulla on lisäksi aikaansaatavissa hyvä sää-dettävyys ja niiden avulla on vielä mahdollista järjestää joustoliikkeiden vaimennus, jolloin niillä voidaan monipuolisesti vaikuttaa ajoneuvon ajo-20 ominaisuuksiin. .

Kuvioihin 1c ja 1d on merkitty vipumekanismin eri nivelien kohdalle niiden edullinen tyyppi. P-kirjain tarkoittaa palloniveltä, joka sallii kolmen vapausasteen liikkeen ja S-kirjain puolestaan tarkoittaa ns. sarananiveltä, eli nivel-: ·1 tä, joka mahdollistaa yhden vapausasteen liikkeen tämän nivelen pysty- tai v ; 25 vaakasuuntaisen kääntöakselin ympäri.

• · : Kuviossa 1d on esitetty, miten eri puolilla runkoa olevat vipumeka- nismit on kytketty poikittaisella tasausvivulla 24 toisiinsa. Tämä kytkentä on ·'.·2’·· tarkoitettu erityisesti vaikuttamaan silloin, kun telit kallistelevat ajoneuvon pi- tuussuuntaiseen akseliin nähden eri suuntiin eli kun telien välillä on oskillointia.

* 30 Tällainen telien välisen ristiinjouston mahdollistava rakenne on edullinen mm. ajettaessa tiellä, jonka kaltevuus vaihtelee. Vielä estää poikittainen kytkentä

t I I

• 3: ajoneuvoa nyökkäämästä voimakkaissa jarrutuksissa ja kiihdytyksissä. Poikit- «1 · . 1 . täinen kytkentä on toteutettu edullisesti niin, että poikittainen tasausvipu 24 on ’· Ί sovitettu runkopalkkien 5a, 5b väliin ja sen päiden ja molempien vipumeka- « · • « · • · • · • · · · 2 • · · « «· 3 • · 106625 10 nismien pitkittäisten tasausvipujen 21a, 21b välille on sovitettu tangot 25a, 25b, jotka välittävät ajoneuvon ensimmäisen puoliskon vipumekanismiin kohdistuvan voiman toisen puolen vipumekanismille ja päinvastoin. Myös poikittainen tasausvipu ja siihen kytketyt tangot ovat korvattavissa muilla kytkentä-5 välineillä, kuten paineväliainesylintereillä. Sylinterit voidaan kytkeä sopivan nivelen avulla suoraan pitkittäisiin tasausvipuihin ja sovittaa toimimaan niin, että toisen männänvarren tullessa ulospäin toinen menee vastaavasti sisäänpäin. Sylinterien avulla voidaan järjestää tarvittaessa myös liikkeiden vaimennus.

Kuviossa 1e on esitetty keksinnön mukaisen akseliston eräs toinen 10 sovellutus sivultapäin nähtynä. Akseliston rakenne vastaa periaatteeltaan edellisissä kuvioissa esitettyä. Nyt ensimmäinen keinuvipu 10 on erillisistä jousista muodostettu jousipakka, joka on sovitettu ilman erillistä joustinelintä ensimmäisen riipukkeen 8 yläpäähään. Pitkittäiset tasausvivut 21 yhdistävää poikittaista tasausvipua käyttävä tanko 25 on merkitty kuvioon katkoviivalla.

15 Kuvioissa 1a - 1e esitetty vipumekanismi on monin eri tavoin muun neltavissa ja sen toimintaan voidaan vaikuttaa sen eri komponenttien mitoituksella. Esimerkiksi keinu- ja tasausvipujen momenttivarsien pituussuhteita muuttelemalla on mahdollista vaikuttaa vipumekanismin toimintaan. Myös sopivia vaimennuselementtejä, kuten iskunvaimentimia voidaan tarvittaessa so-20 viitaa haluttuihin kohtiin vipumekanismia.

Kuviossa 2a on esitetty vahvasti yksinkertaistettuna periaatekuvan-tona keksinnön mukaisen telikytkennän eräs rakenne sivultapäin nähtynä. Esitetty teli käsittää kaksi ohjattavaa akselia, jotka on kumpikin nivelöity niiden ; 1 keskikohdalta kolmiotukeen tai vastaavaan elimeen sovitetun nivelen 6 avulla I « *·1 : 25 niin, että akseleita voidaan kääntää ohjattaessa tämän nivelen suhteen ja : edelleen niin, että jäykkä akseli voi keinua ajopinnan edellyttämällä tavalla tä- män nivelen suhteen ajoneuvon poikkisuunnassa. Viimeksi mainittu tarkoittaa • · siis sitä, että akselin eri päiden pyörillä voi olla erilainen korkeusasema. Kuten : nähdään, on ensimmäinen akseli 1a, joka on ulompana kuin toinen akseli 1b 30 kääntyneenä suuremman kääntökulman. Ensimmäisen akselin 1a kääntökul-ma γ on siis suurempi kuin toisen akselin kääntökulma a. Akselit 1a ja 1b on ·'**: kytketty teliksi 2a ensimmäisen keinuvivun 10 avulla niin, että ensimmäinen

Ml . ’ . akseli on kytketty ensimmäisen riipukkeen 8 avulla keinuvivun 10 ensimmäi- « · · ' : seen päähän. Keinuvivun toinen pää on puolestaan kytketty toiseen akseliin * · • · · • · · 11 106625 1b siitä ylöspäin suuntautuvan korvakkeen 13 avulla. Akseli, johon keinuvipu on kytketty vain yhden nivelen avulla, tässä tapauksessa toinen akseli 1b, määrittää keinuvivun pituussuuntaisen siirtymän ohjausliikkeiden aikana. On selvää, että keinuvivun pituussuuntaisen liikkeen suuruuden määrittäväksi ak-5 seliksi on edullista valita telin vähiten kääntyvä akseli, jotta vivuston liikkeet jäävät mahdollisimman pieniksi. Keinuvipu on nivelöity sen päiden väliseltä osuudelta, edullisesti olennaiselta keskikohdalta tukitangon 14 yläpäässä olevalla nivelellä 14b, jonka nivelen ympäri se voi keinua telin akseleiden mahdollisen korkeuseron vaikutuksesta, esimerkiksi epätasaisella alustalla ajettaessa. 10 Tukitangon 14 alapää on nivelöity runkoon 5 nivelen 14a avulla, jolloin tukitan-ko voi kääntyä ohjausliikkeiden vaikutuksesta tämän nivelen 14a suhteen. Keinuvipu on siis nivelöity niin, että se pääsee siirtymään pituussuunnassaan ohjausliikkeiden vaikutuksesta. Ajoneuvon rungon korkeuden muutos ohjaus-liikkeistä on vähäinen varsinkin, jos tukitanko 14 on suhteellisen pitkä ja me-15 nee vähän vinoon. Rungon korkeuden muutoksella ei ole tällöin olennaista merkitystä verrattuna tunnettuihin ratkaisuihin. Keinuvivun 10 siirtymän ja siten myös tukitangon kääntymäkulman β määrittää toisen akselin kääntymäkulma a. On myös huomattava, että keinuvipu liikkuu rungon toisella puolella eli sisä-kaarteen puolella vastakkaiseen suuntaan. Koska akseleiden kääntymäkulmat 20 a ja γ ovat erisuuret, täytyy vivuston mahdollistaa akseleiden päiden välillä etäisyyden muutos. Tämä seikka voidaan havaita selkeästi vertaamalla kuvioiden 2a ja 2b mukaisia tilanteita, jossa kuviossa 2a akselien 1a ja 1b lähinnä olevien päiden välimatka on suurempi kuin kuvion 2b mukaisessa tilanteessa. : Tämä voidaan järjestää suoraa, ensimmäisen akselin yläpintaan nivelöityä rii- ·* 25 puketta käyttämällä, mutta tällöin riipuke menee ohjauksen ääriasennoissa 4 4 ·.: · epäedullisesti vinoon asentoon, josta aiheutuu suuria vaakasuuntaisia voimia.

Sen sijaan, kun käytetään riipuketta, joka nivelöidään akselin alapuolelta, saa-: V: daan riipuke pidemmäksi eli keinuvivun ensimmäisen pään nivelen 9 ja akselin alapuolisen nivelen 7 välinen etäisyys mahdollisimman suureksi. Samalla saa-30 daan vivuston korkeus pidetyksi kuitenkin matalana, mikä helpottaa ajoneuvon .·*·. rakenteen suunnittelua. Esitetyn kaltainen kaareva C-kirjaimen tai sirpin muo- 4 4 4 .···. toinen riipuke pääsee kiertymään akselin ympärille ja vastaavasti etääntymään / # siitä keinuvivun liikkuessa pituussuunnassaan. Tämän vuoksi riipuke on muo- 4 4 4 ’· ’[ dostettu niin, että sen kaarevan osuuden akselinpuoleisen sisäpinnan ja akse- 4 4 4 4 4 4 4 4 4» 1 4 4*4 4 4 4 4 4 12 106625

Iin välille jää riittävä rako R niin, että riipukkeella on aina tilaa kallistua riittävästi. Kuten kuvioista voidaan nähdä on tämä rako R suurimmillaan toisessa ohjauksen ääriasennossa ja vastaavasti pienimmillään vastakkaisessa ohja-usasennossa.

5 Kuviossa 3 on esitetty perspektiivikuvantona keksinnön mukainen kahden peräkkäisen jäykän akselin välinen telikytkentä. Siinä ensimmäisen akselin 1a alapintaan on nivelöity yhden vapausasteen mahdollistavalla nivelellä 7 kaaren, edullisesti C-kirjaimen muotoinen ensimmäinen riipuke 8. Riipu-ke 8 on nivelöity yläpäästään kahden vapausasteen kääntämisen mahdollista-10 valla nivelellä 9 ensimmäisen keinuvivun 10 ensimmäiseen päähän. On myös mahdollista järjestää niveleen 7 kahden vapausasteen kääntö, jolloin vastaavasti nivel 9 voi olla vain yhden vapausasteen nivel. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että akselilla on tilaa kääntyä riipukkeeseen nähden. Olennaista on se, että nivelien 7 ja 9 täytyy mahdollistaa riipukkeen kallistuminen 15 keinuvivun liikkuessa pituussuunnassaan ja se että ainakin toinen nivelistä mahdollistaa akselin kääntymisen olennaisesti ajoneuvon rungon suuntaisena pysyvään keinuvipuun nähden. Keinuvivun 10 toinen pää on nivelöity nivelellä 13b toisen akselin 1b yläpintaan sovitettuun korvakkeeseen 13. Nivelen 13b täytyy mahdollistaa akselin pystysuuntaiset liikkeet ja siitä johtuva keinuvivun 20 keinuminen ja edelleen mahdollistaa toisen akselin 1b kääntyminen keinuvipuun nähden. Keinuvipu 10 on nivelöity sen päiden väliseltä osuudelta nivelellä 14b ensimmäiseen tukitankoon 14 niin, että keinuvipu pääsee kallistumaan tämän nivelen vaakasuuntaisen akselin suhteen akselin pystysuuntais- * « ten liikkeiden vaikutuksesta. Edelleen on tukitanko 14 nivelöity alapäästään ni- '·' ** 25 velellä 14a runkoon muodostettuun korvakkeeseen 5c tai vastaavaan. Koska • · : keinuvipu on nivelöity kahden nivelen 14a ja 14b välityksellä runkoon, voi se liikkua ohjauksen edellyttämällä tavalla ajoneuvon pituussuunnassa ilman, että • · v.: keinuvivun päiden korkeus olennaisesti muuttuu ja rakenteisiin tulee sen seu- 0: rauksena kuormituksia.

30 Kuviossa 4 on esitetty vahvasti yksinkertaistettuna sivukuvantona kolmesta jäykästä ja ohjattavasta akselista koostuva telirakenne. Kyseinen ra- ri i ·1“: kenne käsittää kaksi pituussuunnassaan ohjausliikkeiden vaikutuksesta siirty- • ·« . 1 . väksi sovitettua keinuvipua 10a ja 10b. Ohjausliikkeestä johtuvan keinuvipujen * siirtymän suuruuden määrittää edullisesti telin sisimmäinen eli vähiten käänty-« · • · · • · • · · • · · • ♦ 1 • » 106625 13 vä akseli 1c, johon sisempi keinuvipu 10b on nivelöity toisesta päästään toisen välivivun 26b ja korvakkeen 13 avulla. Uloimman keinuvivun 10a ja sisemmän keinuvivun 10b välillä on ensimmäinen välivipu 26a, joka on nivelöity sen päiden väliltä toisen riipukkeen 8b yläpäähän. Kaksi ulointa akselia 1a ja 1b on 5 kytketty telin vivustoon akselien alapuolelta nivelöidyn C-kirjainta muistuttavan riipukkeen 8a ja 8b avulla, joka sallii ensimmäiselle akselille suurimman kään-tökulman ja toiselle akselillekin suuremman kääntökulman kuin kolmannelle akselille. Edelleen on kolmannen akselin 1c korvakkeeseen 13 nivelöity välivipu 26b kytketty toisesta päästään riipukkeella 22 kyseisen telin ja sitä seuraa-10 van telin välille sovitettuun ajoneuvon pituussuuntaiseen tasausvipuun 21, joka tasaa telien välisiä kuormituksia. Ensimmäinen keinuvipu 10a, ensimmäinen välivipu 26a, toinen keinuvipu 10b ja toinen välivipu 26b on sovitettu liikkumaan kolmannen akselin 1c kääntämisen seurauksena olennaisesti vaakasuunnassa ja yhtä paljon akselin 1c kääntökulman edellyttämän matkan.

15 Kuviossa 5a on esitetty edellisen kuvion mukainen kolmiakselinen telirakenne. Kuvioon on vielä merkitty kaksoispistekatkoviivalla ensimmäisen riipukkeen kallistuma siinä tapauksessa, että riipuke olisi nivelöity ensimmäisen akselin yläpinnasta nivelellä 7a. Kuviossa on esitetty katkoviivalla akselin alapintaan nivelen 7b avulla nivelöidyn C-mallisen riipukkeen 8a kallistuma ja 20 vielä pistekatkoviivalla sellaisen ei esitetyn C-mallisen riipukkeen kallistuma, joka olisi nivelöity ensimmäisen akselin alapintaan sovitetun alaspäin suunnatun katkoviivalla piirretyn korvakkeen 27 niveleen 7c. Jälkimmäisessä tapa-e , uksessa riipukkeen 8a kallistuma on kaikkein pienin, jolloin myös vivustoon : kohdistuva vaakasuuntainen verrannollinen voimakomponentti X on pienempi : 25 kuin esitetyissä kahdessa muussa tapauksessa, erityisesti verrattuna toiseen : verrannolliseen voimakomponenttiin X', joka aiheutuu silloin, kun riipuke on kiinnitetty akselin yläpuolelta. Akselin alapuolista nivelöintiä sovellettaessa ei • * v.: joustoliikkeestä aiheutuva voima aiheuta vivustoon niin suurta vaakasuuntaista v*: voimaa, jolloin ohjausvivusto ja ohjauksen toimilaitteet voidaan tehdä kevytra- 30 kenteisemmaksi. Riipukkeiden kallistumakulmiin voidaan siis vaikuttaa sovit-:***: tamalla akselien alapintaan halutun pituisia alaspäin suuntautuvia korvakkeita ·“*: 27, joihin riipukkeet sitten alapäästään nivelöidään. Edullisesti tämä tehdään niin, että korvakkeen ulottuvuus alaspäin on sitä suurempi mitä ulompana ak- seli on telin vähiten kääntyvästä akselista 1c, joka akseli myös määrittää vi- *«· • · » · • * * • · * 14 106625 vuston pituussuuntaisen siirtymän ohjausliikkeen vaikutuksesta. Korvakkeiden 27 pituus voidaan valita vielä niin, että riipukkeiden kallistumakulma on akselista riippumatta olennaisesti vakio, jolloin riipukkeisiin kohdistuvat kuormitukset ovat kallistuman suhteen vakiot. Tällöin voidaan käyttää vakiomitoituksella 5 valmistettuja riipukkeita.

Kuviossa 5b on esitetty eräs toinen ratkaisu, joka mahdollistaa rii-pukkeen 8 nivelöinnin akselin alapuolelta. Nyt akselin ympärille on sovitettu eräänlainen kehä, joka on nivelöity akseliin. Akselin alapuolinen nivelöinti ja riipukkeen muoto on toki tehtävissä vielä muillakin tavoin.

10 Kuviossa 6a on esitetty erään keksinnön mukaisen neljästä akselista ja kahdesta yhteenkytketystä telistä koostuvan akseliston käyttäytyminen vaihtelevalla ajoalustalla. Akseliston pyörät pysyvät tukevasti epätasaistakin ajoalustaa vasten ja vipumekanismi ottaa vastaan ja tasaa kuormituksia akselien ja telien välillä.

15 Kuviossa 6b on esitetty tilanne, jossa edellisen kuvion mukaisella ak- selistolla varustettu ajoneuvo on ajettu notkelmaan. Kuten voidaan havaita, ei akselien jousto- eli pystyliike aiheuta keinuvivuille pituussuuntaista liikettä, vaan ne ainoastaan kallistuvat päiden välisen nivelöintinsä suhteen.

Kuviosta 6c voidaan nähdä keksinnön mukaisen akseliston käyttäy-20 tyminen tilanteessa, jossa ajoneuvo on ajettu kumpareeseen eli tilanne on päinvastainen edellisessä kuviossa 6b esitetyn ajotilanteen kanssa. Kuten kuvioista 6a - 6c voidaan nähdä, ei vipumekanismi vie paljoa tilaa akseleiden yläpuolelta, vaikka esitetyissä ajotilanteissa akseleiden joustoliikkeet ovatkin : suuria.

• · · : 25 Kuviossa 7 on esitetty sivukuvantona akseliston käyttäytyminen os- !.·1: killointitilanteessa. Kuten voidaan havaita, ovat telit 2a ja 2b kiertyneenä vas- *:·1: takkaisiin suuntiin ajoneuvon pituusakseliin nähden. Tällöin telien väliset pi- : V: tuussuuntaiset tasausvivut eri puolilla runkoa ovat kääntyneenä myöskin vas- takkaisiin suuntiin. Kuviossa ei ole esitetty vipumekanismien välillä olevaa poi-30 kittaista kytkentää.

.1··. Kuviossa 8a on esitetty sivukuvantona neliakselinen ajoneuvo, jossa .···. on kytketty keksinnön mukaisen telikytkennän avulla teliksi kolme jäykkää ak- * selia. Ajoneuvon etummaisen akselin pyöriä käännetään esimerkiksi akselin '· 1·1 päissä olevien olkatappien ympäri. Myös jäykän etuakselin käyttö on kuitenkin • · • · · • · • · • « · · • · · • «« • · is 106625 mahdollista. Kaikki ajoneuvon käännettävät pyörät on kuitenkin sovitettu kääntymään saman kääntöpisteen R suhteen, kuten kuviosta 8b voidaan nähdä. Edelleen kuvioista voidaan havaita, että kolmiakselisen telin etummaisin akseli on kääntymätön ja kaksi viimeisintä akselia puolestaan käännettäviä.

5 Rakenne käsittää kaksi pitkittäistä keinuvipua, joiden välillä on keskimmäiseen akseliin kääntyvästi nivelöity tasausvipu. Tasausvivun ja keinuvipujen välillä on edullisesti nivel, joka mahdollistaa liukukosketuksen vaakasuunnassa, jolloin tasausvivun ja keinuvipujen keinuminen on mahdollista. Molemmat pitkittäiset keinuvivut on sovitettu liikkumaan pituussuunnassaan ohjauksen edellyttä-10 mällä tavalla ja edelleen on erilaisia kääntökulmia kompensoimaan sovitettu keinuvipujen uloimmaisiin päihin uloimmaisten akselien alapuolelta nivelöidyt riipukkeet. Kuvioiden 8c ja 8d mukaisissa ratkaisuissa on puolestaan telin keskimmäisin jäykkä akseli kääntymätön ja kaksi uloimmaisinta akselia kääntyviä. Tässä ratkaisussa keinuvipuja ei ole välttämätöntä sovittaa siirtymään ajoneu-15 von pituussuunnassa, vaan ne on mahdollista nivelöidä suoraan runkoon. Toki keinuvivut voidaan nivelöidä haluttaessa kääntyvien tukitankojenkin avulla, kuten kuvioon on katkoviivoin merkitty.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patentti-20 vaatimusten puitteissa. Niinpä vaikka tämän hakemuksen selitysosassa ja kuvioissa onkin kuvattu keksintöä pääasiassa vain käännettävissä olevien akselien yhteydessä, voidaan keksintöä soveltaa tietenkin aivan hyvin kääntymät-tömästi sovitettujenkin akselien yhteydessä, joissa ohjaus voi olla toteutettu

I

\ esimerkiksi runko-ohjauksella tai olkatappiin perustuvalla ohjauksella, jossa 25 pyörät on sovitettu kääntymään akselin suhteen. Tällöin ei keinuvipuja tarvitse • · : tietenkään sovittaa pituussuunnassaan liikkuviksi, vaan ne voidaan nivelöidä esimerkiksi suoraan runkoon. Edelleen voi esimerkiksi etutelin akselit olla ♦1.·1.· käännettäviä ja takatelin akselit kääntymättömiä. Vielä on mahdollista kytkeä kaksiakselisen ajoneuvon jäykät akselit keksinnön mukaisella keinuvivulla 30 molemmista päistään teliksi ja järjestää ne kääntymään toisiinsa nähden vas- iäkkäisiin suuntiin joko saman tai erisuuruisen kääntökulman verran. Edelleen mainitaan, että ohjattavien jäykkien akseleiden eri suuruisesta kääntökulmasta . johtuva etäisyyden muutos on mahdollista järjestää myös esimerkiksi pitene- ** misen ja lyhenemisen sallivan esimerkiksi molemmista päistään teleskooppi- • « • ·» • · • · ♦ 1 · · • « · * ·« • · ie 106625 sen keinuvivun avulla. Tällainen ratkaisu edellyttää kuitenkin sitä, että keinuvi-vun nivelöintikohtaa samalla muutetaan niin, että keinuvivun vipuvarret pysyvät keinuvivun pituuden muutoksesta huolimatta halutussa suhteessa tai vaihtoehtoisesti on järjestettävä sopiva voimien kompensointi tasaamaan 5 muuttuvista vipuvarsista aiheutuvia ongelmia. Edelleen vipumekanismin nivelien vapausasteita voidaan vaihdella tarpeen mukaan.

• · • 1 « « • · • ·« • · · • · · • » • · · • # · ··· · • · • · • · « • · · • · • · · « · · • # · i • · « · · • · · • ♦ « « · · • «

* « I

« M • · » · « · · • » • « • 1« · • · · • · « • ·

Claims (11)

17 106625

1. Telirakenne, joka on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti erikoisras-kaissa ajoneuvoissa, kuten kaivosajoneuvoissa, joka telirakenne käsittää ai-5 nakin kaksi toisiinsa kytkettyä jäykkää akselia (1a - 1d), jotka muodostavat telin (2a, 2b) ja joista teliin kuuluvista akseleista ainakin osa on ajoneuvoa ohjattaessa käännettävissä ajoneuvon rungon (5) suhteen ohjattavien akselien päiden välillä olevan pystysuuntaisen kääntöakselin suhteen ja jonka teliin kuuluvien akselien toisiinsa kytkemiseksi on telin rakenteeseen sovitettu päi-10 densä väliseltä osuudelta ajoneuvon poikkisuuntaisen akselin suhteen kääntyväksi sovitettu keinuvipu, joka keinuvipu on sovitettu liikkumaan ajoneuvon pituussuunnassa telin akselien ohjausliikkeen vaikutuksesta ja joka keinuvipu on sovitettu välittämään pystysuuntaisia voimia, tunnettu siitä, että keinu-vipu (10) on sovitettu toisiinsa kytkettävien akselien välille, että keinuvipu (10) 15 on nivelöity sen päiden välillä olevan nivelen (14b) avulla kääntyvästi rungon (5) suhteen, että mainittu nivel (14b) on sovitettu rungon pituussuunnassa liikkuvasti niin, että se sallii akselien ohjauksesta johtuvat keinuvivun (10) ajoneuvon pituussuuntaiset liikkeet, että keinuvipu (10) on kytketty ensimmäisestä päästään ensimmäiseen akseliin riipukkeen avulla, joka riipuke on nive-20 löity ensimmäisestä päästään keinuvivun ensimmäiseen päähän ja toisesta päästään ensimmäiseen akseliin, että keinuvivun toinen pää on nivelöity nivelen (13b) avulla siihen kääntyvästi sovitettuun toiseen akseliin, joka akseli • 4 : V määrittää keinuvivun ajoneuvon pituussuuntaisen siirtymän ja että keinuvipu ?T: on tällöin järjestetty siirtymään ajoneuvon ohjauksen vaikutuksesta vain olen- : 25 naisesti vaakasuunnassa.

*·· · ·:··: 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että ensimmäinen keinuvipu (10) on nivelöity sen ensimmäisen ja toisen pään • · väliseltä osuudelta tukivivun (14) avulla runkoon (5), että tukivivun (14) ja kei- nuvivun (10) välillä on tukivivun yläpään nivel (14b), joka mahdollistaa keinuvi- .···. 30 vun ja tukivivun liikkeet toisiinsa nähden ja että tukivivun (14) ja rungon (5) vä- • · .***, Iillä on nivel (14a), jolloin tukivipu on sovitettu kallistumaan tukivivun alapään nivelen (14a) suhteen keinuvivun ajoneuvon pituussuuntaisen liikkeen vaiku- * · tuksesta. • « • » · • · • · • · · 1 · • · · * · · • · is 106625

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että ainakin yksi telin kääntyvistä akseleista on kytketty akselin alapuolelta nivelöidyn riipukkeen avulla keinuvipuun.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, 5 että akselin alapintaan on sovitettu siitä alaspäin suuntautuva korvake tai vastaava ulkoneva elin, jonka korvakkeen alapäähän on nivelöity riipuke ala-päästään.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että akselin alapuolelle sovitettujen korvakkeiden pituus on järjestetty sitä suu- 10 remmaksi, mitä enemmän kyseinen akseli on sovitettu kääntymään.

6. Patenttivaatimuksen 3-5 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että keinuvivun ensimmäiseen päähän yläpäästään nivelöity riipuke (8) on kaareva C-kirjainta muistuttava elin, joka on alapäästään nivelöity ensimmäisen akselin alapintaan ja että ensimmäinen riipuke on sovitettu kiertymään 15 keinuvivun ensimmäisen pään nivelen suhteen kääntösuunnasta riippuen joko ensimmäisen akselin ympäri tai loittonemaan ensimmäisestä akselista ensimmäisen akselin kääntökulman edellyttämän verran, jolloin se mahdollistaa peräkkäisten akselien erisuuruiset kääntökulmat ohjattaessa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen telirakenne, 20 tunnettu siitä, että keinuvivun pituussuuntaisen siirtymän ohjausliikkeiden vaikutuksesta on sovitettu määrittämään se telin akseleista, jonka kääntökul-ma on pienin. * I : V

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen telirakenne, :T: tunnettu siitä, että ainakin kaksi peräkkäistä telirakennetta (2a, 2b) on kytisi1: 25 ketty toisiinsa niiden välille sovitetun päidensä väliltä nivelöidyn ajoneuvon pi- ·:··· tuussuuntaisen tasausvivun (21) avulla niin, että yhteen teliin kohdistuva ,·;1. kuormitus on sovitettu jakautumaan useamman telin kesken. • ·

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että molemmin puolin ajoneuvon runkoa sovitetut telien vivustot on kytketty 30 toisiinsa tasausvipujen (21) välille sovitetun ajoneuvon poikittaisen tasausvi- • · y.'.' vun (24) avulla.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, • · :Λ: että molemmin puolin ajoneuvon runkoa sovitetut telien vivustot on kytketty toisiinsa kytkentävälineillä niin, että ajoneuvon rungon eri puolilla olevat tasa- • « · • # • · <« « » • · « • · · « · 19 106625 usvivut kääntyvät nivelensä suhteen aina toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen telirakenne, tunnettu siitä, että ainakin kaksi peräkkäistä telirakennetta (2a, 2b) on kytketty 5 vaikuttamaan toisiinsa niiden päihin kytkettyjen paineväliainesylintereiden avulla siten, että paineväliainesylinterit on kytketty keskenään ristiin, jolloin toisen sylinterin pidentyessä toinen lyhenee ja vastaavasti päinvastoin. « t t « * I i c ( l ( • · · ** · · • ♦ • · · • · · ··· « « • · • « * · ♦ • · · • · * · • · · • 1 · »«» » · * t > /1 C « • » « · » · • « « • · * · » > 9 • · * « • 4 O · « · 1 • (>4 « · 20 106625