FI106528B - Mittausjärjestely - Google Patents

Description

106528

Mittausjärjestely

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on mittausjärjestely elävästä kehosta mitattavissa olevan painesignaalin mittaamiseksi, joka mittausjärjestely käsittää antu-5 rirakenteen, joka käsittää muuntimen kehosta mitattavissa olevan painesignaalin vaikutuksen muuntamiseksi sähköiseksi signaaliksi.

Keksintöä sovelletaan erityisesti ranneketyyppisissä sykemittareissa, jotka mittausjärjestelyn avulla mittaavat rannevaltimon painepulssisignaalia ja määrittävät sen perusteella sydämen sykkeen. Toinen sovellusalue on ve-10 renpaineenmittauksessa tarvittava painepulssin mittaus. Erityisen hyvin keksintö soveltuu monikanavamittaukseen, jossa siis mittausjärjestelyn anturira-kenne käsittää useita mittauskanavia.

Tunnetut mittausjärjestelyt ovat sellaisia, että niissä anturi eli käytännössä anturin käsittämä muunnin on tasainen ja se on suoraan ihoa vas-15 ten. Mittauskohta, kuten esimerkiksi rannevaltimon alue, on alueena kuitenkin sellainen, että tasaisella anturilla ei päästä tarpeeksi hyvin mukautumaan ihoa vasten. Ongelma korostuu monikanava-antureissa, joissa anturi on huomattavasti leveämpi kuin yksikanavaisissa antureissa. Tasainen anturi aiheuttaa lisäksi sen haitan, että sen avulla ei pystytä mekaanisesti vahvistamaan sitä 20 signaalia, joka signaalimuuntimelle valtimosta välittyy. Näin ollen tunnettujen mittausjärjestelyjen haitaksi aiheutuu liian huono mittausherkkyys.

Keksinnön lyhyt selostus : Keksinnön tavoitteena on siten kehittää uusi mittausjärjestely, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat ja haitat.

25 Edellä mainitun päämäärän saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle mittausjärjestelylle on tunnusomaista, että mittausjärjestely käsittää anturira-kenteen käsittämää muunninta edeltävän paineenvälitysrakenteen, joka käsittää yhden tai useampia paineenvälityselimiä, ja joka paineenvälitysrakenne yhden tai useamman paineenvälityselimensä kautta on tarkoitettu suoraan tai 30 välillisesti tulemaan kosketukseen kehoa vasten kehosta mitattavissa olevan ' painesignaalin havaitsemiseksi ja joka paineenvälitysrakenne on yhden tai useamman paineenvälityselimensä kautta yhteydessä muuntimeen kehosta havaitun painesignaalin vaikutuksen siirtämiseksi paineenvälitysrakenteen yhdellä tai useammalla paineenvälityselimellä anturirakenteen käsittämälle 35 muuntimelle.

106528 2

Keksinnön idea perustuu yhdellä tai useammalla paineenvälityseli-mellä toteutettuun paineenvälitysrakenteeseen ja sen sopivaan muotoiluun.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on anturin aiempaa parempi mukautuminen mittauskohteeseen kuten esimerkiksi ranne-5 valtimon kohdalla ihmisen ranteeseen. Keksintö myös tavallaan nostaa anturin niin sanotun herkän pinnan riittävän etäälle mittausjärjestelyn käsittämästä muuntimesta ja muista niistä rakenteista, joiden toimintaan liittyy sähköisiä signaaleja. Anturin herkkä pinta eli siis paineenvälityselimet ovat mittausjärjestelyn pinnassa mutta rakenteet joiden toiminta liittyy sähköisiin signaaleihin 10 voidaan pitää laitteessa syvemmällä ja siten etäämpänä ihosta ja myös paremmassa suojassa käyttöympäristön rasituksia vastaan. Lisäksi edullisen toteutusmuodon mukaisella keksinnöllä saavutetaan mekaaninen vahvistus pai-nesignaalin vaikutukselle joka paineenvälityselimen ensimmäiseltä reunalta paineenvälityselimen toisen reunan kautta signaalimuuntimelle välittyy. Kek-15 sinnön edulliset toteutusmuodot korostavat peruskeksinnön etuja.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1 esittää yksikanavaista mittausjärjestelyä, jossa on kapasitii-20 vinen muunnin kuvio 2 esittää kapasitiivisella muuntimella varustetun kaksikanavaisen mittausjärjestelyn periaatekaaviota rakenneosien ollessa havainnollisuuden vuoksi eräiltä osin erillään toisistaan, : kuvio 3 esittää periaatekaaviona paineenvälitysrakenteen sijoitta- 25 mistä suhteessa rannevaltimoon, kuvio 4 esittää rannekkeen yhteyteen integroitua mittausjärjestelyä, kuvio 5 esittää periaatekaaviona mittausjärjestelyä sydänsykemitta-ukseen sovellettuna, kuvio 6 esittää periaatekaaviona mittausjärjestelyä painepulssin 30 mittaukseen verenpainemittauksessa kuvio 7 esittää verenpainemittaussovelluksen painepulssisignaalia ja vaikuttavaa puristuspainetta kuvio 8 esittää resistiivistä muunninta paineenvälitysrakenteen suunnasta tarkasteltuna, 35 kuvio 9 esittää kahdeksan kanavan painepulssisignaaleja 106528 3 kuvio 10 esittää ns. seeprakumilla toteutettua paineenvälitysraken- netta, kuvio 11 havainnollistaa paineenvälityselimen ja tukirakenteen välillä olevia välyksiä.

5 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön kohteena on mittausjärjestely elävästä kehosta 1 mitattavissa olevan painesignaalin mittaamiseksi. Kuvioissa kehoa esittää kehoon kuuluva käsi 1, jossa on havaittavissa valtimo 2 , kuten rannevaltimo 2. Kuviossa 4 viitenumerot 5 ja 6 esittävät värttinäluuta ja kyynärluuta. Edullisimmin 10 kyseessä on siis rannevaltimosta 2 mitattava painepulssisignaali, jota mittausjärjestelyllä mitataan. Painepulssisignaalia esittää kuvio 9, jossa itse asiassa on kahdeksan mittauskanavan C1-C8 painepulssisignaalit S1-S8.

Mittausjärjestely käsittää anturirakenteen 10, joka käsittää muunti-men 11 kehosta 1 mitattavissa olevan painesignaalin vaikutuksen muuntami-15 seksi sähköiseksi signaaliksi. Muunnin 11 on edullisimmin kapasitiivinen muunnin 11, kuten kuviossa 1, tai toisessa edullisessa toteutusmuodossa re-sistiivinen muunnin 111, kuten kuviossa 8.

Kuvioista havaitaan, että mittausjärjestely käsittää anturirakenteen 10 käsittämää muunninta 11 edeltävän paineenvälitysrakenteen 30, joka kä-20 sittää yhden tai useampia paineenvälityselimiä 31-38. Kuvion 2 esimerkissä paineenvälityselimiä on kaksi. Kuvioiden 3-6 esimerkissä paineenvälityselimiä on kahdeksan. Pameenvälitysrakenne 30 on tavallaan välikappale mittausjärjestelyn herkän alueen eli muuntimen 11 ja toisaalta mittauskohteen 1 eli ke-: ' hon 1 välillä.

25 Kuvioista havaitaan, että pameenvälitysrakenne 30 yhden tai use amman paineenvälityselimensä 31-38 kautta on tarkoitettu suoraan tai välillisesti tulemaan kosketukseen kehoa 1 vasten kehosta 1 kuten valtimosta 2 mitattavissa olevan painesignaalin S1-S8 havaitsemiseksi. Lisäksi paineenvä-litysrakenne 30 on yhden tai useamman paineenvälityselimensä 31-38 kautta * f 30 yhteydessä muuntimeen 11 kehosta 1 havaitun painesignaalin vaikutuksen siirtämiseksi paineenvälitysrakenteen 30 yhdellä tai useammalla paineenväli-tyselimellä 31-38 anturirakenteen 10 käsittämälle muuntimelle 11. Viitaten edellä mainittuun välilliseen kosketukseen, todetaan, että kuvion 1 mukaisesti ihon ja paineenvälitysrakenteen 30 välissä voi olla esimerkiksi pölysuoja 15 tai 35 jokin muu rakenne, joka tekee kosketuksesta välillisen.

4 10652?

Vaikkakin usea paineenvälityselin, esimerkiksi kaikki 8 paineenväli-tyselintä 31-38 voivat olla ja käytännössä ovatkin yhtäaikaa kosketuksessa kehoon 1 valtimon 2 painepulssin havaitsemiseksi, niin on luonnollisesti ymmärrettävää, että välttämättä kaikki paineenvälityselimet 31-38 kuitenkaan ei-5 vät havaitse mitään painepulssia eivätkä luonnollisesti tällöin voi mitään vaikutusta muuntimelle 11 siirtääkään. Tällainen tilanne voi olla kyseessä mikäli joidenkin paineenvälityselimien läheisyydessä kehossa 1 ei painepulssisignaa-lia niin voimakkaana esiinny, että painepulssi välittyisi paineenvälityselimelle saakka. Voi esimerkiksi olla että esimerkiksi kolme tai neljä paineenvälitys-10 elintä siirtyy kohti muunninta 11 ja loput viisi tai neljä paineenvälityselintä eivät liiku koska painesignaali kehossa 1 niiden kohdalla on liian heikko aikaansaa-dakseen kyseisille paineenvälityselimille liikettä kohti muunninta 11. Kuviossa 9 kanavissa C3-C5 on varsin voimakas signaali S3-S5, joiden havaituksi tulemisessa on ollut siis merkitystä paineenvälityselimillä 33-35.

15 Kuvioiden 1-2 ja 5-6 mukaisessa edullisessa toteutusmuodossa anturirakenteen käsittämä muunnin 11, johon paineenvälitysrakenne 30 on yhteydessä, on kapasitiivinen muunnin 11, jonka kapasitanssi muuttuu pai-neenvälitysrakenteen 30 muuntimelle välittämän paineen ohjaamana. Kapasitiivinen muunnin 11 on edullisimmin toteutettu siten, että kapasitiivinen muun-20 nin 11 käsittää johtavan maatason 20 yhden tai usempia johtavia signaaliläh-töjä 21-28 ja maatason 20 ja signaalilähtöjen 21 ja 28 välillä väliosan 29. Rakenne on siis periaatteeltaan kuten kondensaattorissa, eli johtavien pintojen välillä eli maatason 20 ja signaalilähtöjen 21 ja 28 välillä on väliosa 29, joka on edullisimmin dielektrista materiaalia. Väliosan 29 tulee tässä sovelluksessa : 25 olla kokoonpainuvaa, jotta paineenvälityselimien 31-38 liike kohti signaaliläh- töjä on mahdollista. Kun esimerkiksi paineenvälityselin 31 liikkuu kohti muunninta 11, niin tällöin maatason 20 ja signaalilähdön 21 välinen etäisyys lyhenee, jolloin muuntimen 11 kapasitanssi muuttuu. Kyseinen kapasitanssimuutos puolestaan vaikuttaa siihen, että maatason 20 ja signaalilähdön 21 kautta kul-30 kevassa virtapiirissä kulkeva virta muuttuu, joka virranmuutos havaitaan laitteessa, esimerkiksi lohkoissa 400 (kuvio 5) tai lohkoissa 500, 800 (kuvio 6). Toiminta on vastaanlainen muiden paineenvälityselimien 32-38 ja vastaavien signaalilähtöjen 22-28 osalta. Signaalilähdöt 21-28 ovat johtavia alueita, jotka on muodostettu alustan 18 kuten piirilevyn 18 tai muun sopivan alustan 18 35 pinnalle kuten kuvioista 1-2 ja 5-6 havaitaan.

106528 5

Edullisen toteutusmuodon mukaisesti havaitaan, että paineenväli-tysrakenne 30, 31-38 on yhteydessä muuntimeen muuntimen 11 maatason 20 kautta.

Muunnin 11, kuten kapasitiivinen muunnin 11 voi olla tyypiltään esi-5 merkiksi PVDF-tyyppinen (PolyVinyliDiFluoridi), joka perustuu pietsosähköiseen ilmiöön, tai muunnin 11 voi esimerkiksi olla elektreettikalvoon perustuva EMF-muunnin (Electro Mechanical Film), koska niiden kanssa ei tarvita virta/jänni-telähdettä koska pietso- tai EMF-elementti itse omaa sähköistä varausta. Kapa-sitiivisen muuntimen 11 väliosa 29 siis voi olla edullisimmin pietsosähköinen tai 10 elektreettinen (EMF).

Edellä esitetty muunnin 11 oli siis kapasitiivinen. Vaihtoehtoisesti voi kyseessä olla kuvion 8 mukainen mittausjärjestely, eli siinä anturirakenteen käsittämä muunnin 111, johon paineenvälitysrakenne 30 on yhteydessä, on resistiivinen muunnin 111, jonka resistanssi muuttuu paineenvälitysrakenteen 15 30, 31-38 muuntimelle välittämän paineen ohjaamana. Resistiivisen muuntimen toiminta perustuu siihen, että paineenvälityselimet 31-38 painavat taipuisaa resistiivistä muunninta 111, jolloin se taipuu ja taipumisen vuoksi resistanssi muuttuu. Resistanssin muuttuminen puolestaan aikaansaa muutoksen muuntimelta 111 saatavaan sähköiseen signaaliin. Kuviossa 8 resistiivinen 20 muunnin 111 käsittää painepulssinvälityselinten 31-38 määrää vastaavan määrän resistiivisiä elimiä 121-128 jotka ovat pareittain paineenvälityselimien 31-38 kanssa, eli esimerkiksi paineenvälityselin 31 on järjestetty painamaan resistiivistä elintä 121, jolloin resistiivinen elin 121 taipuu ja sen resistanssi muuttuu ja täten aiheutuu virran muutos joka havaitaan. Virran muutoksen pe-: 25 rusteella tiedetään esiintyikö painepulssi ja kuinka voimakkaana painepulssi esiintyi. Resistiiviset elimet 121-128 ovat signaalilähtöjä kuten kapasitiivisen anturin signaalilähdöt 21-28. Paineenvälityselimet 31-38 tulevat kohdakkain resistiivisten elimien 121-128 sakaramaisten alueiden kanssa eli paineensiir-toelimien 31-38 liike kohdistuu sakaramaisiin alueisiin. Kuviossa 8 resistiivisten . . 30 elimien 121-128 vaakasuuntaisten linjojen vapaat päät käytännössä yhdiste- * « tään kuvioiden 5, vastaavasti 6 mukaisesti suodattimelle 401, vastaavasti 701. Signaalilähdöt 121-128 ovat resistiivistä pinnoitetta tai resistiivistä johdinta alustan 130 kuten piirilevyn tai muun alustan pinnalla.

Paineenvälityselimiä 31-38 sopivasti muotoilemalla saavutetaan 35 edullisessa toteutusmuodossa keksinnössä vieläkin parempi toiminta. Olkoon kehoa 1 vasten tarkoitetun alueen pinta-ala paineenvälityselimessä 31 A1 ja 106528 6 olkoon samassa paineenvälityselimessä 31 muunninta 11 vasten olevan alueen pinta-ala A2. Edullisen toteutusmuodon mukaisesti kuvioista, esimerkiksi kuviosta 1 havaitaan, esimerkiksi paineenvälityselimen 31 osalta, että edullisessa toteutusmuodossa yhdessä tai useammassa paineenvälityselimessä 5 31-38 on kehoa vasten tarkoitetun alueen pinta-ala A1, joka kehon 1 paine- signaalin on tarkoitettu havaitsemaan, suurempi kuin samassa paineenvälityselimessä 31 muunninta 11 vasten olevan alueen pinta-ala A2, joka painesig-naalin vaikutuksen muuntimelle 11 on tarkoitettu välittämään. Tällöin saavutetaan signaalia vahvistava mekaaninen vahvistuminen eli suuremman pinta-10 alan A1 kautta paineenvälityselimelle kuten paineenvälityselimelle 31 välittyvä heikko painepulssisignaali välittyy pienemmän pinta-alan A2 kautta muuntimelle 11 vahvistuneena suhteella A1/A2. Edullisessa toteutusmuodossa kukin paineenvälityselin eli myös paineenvälityselimet 32-38 ovat vastaavien pinta-alojensa A1, A2 osalta samantyyppisiä kuin paineenvälityselin 31. Täten, edul-15 lisessa toteutusmuodossa kussakin paineenvälityselimessä 31-38 kehoa 1 vasten tarkoitettu pinta-ala A1 on suurempi kuin muunninta 11 vasten oleva pinta-ala A2. Hakijan havaintojen mukaan, kun edullisessa toteutusmuodossa paineenvälityselimessä kehoa 1 vasten tarkoitetun alueen pinta-ala A1 on vähintään 20 % suurempi kuin samassa paineenvälityselimessä muunninta 11 20 vasten olevan alueen pinta-ala A2, niin tällöin saadaan jo riittävää vahvistavaa vaikutusta.

Viitaten kuvioon 1, jotta anturirakenne 10 saataisiin sellaiseksi että kehoa 1 vasten tuleva herkkä pinta, eli paineenvälitysrakenteen 30, 31-38 ulkopinta saadaan ulkonemaan tarpeeksi ja toisaalta saadaan mittaussignaalia ; 25 käsittelevät komponentit pysymään suojaisessa sijoituspaikassa mittausjär jestelyn sisällä, niin tällöin edullisessa toteutusmuodossa on rakenne sellainen, että yhden tai useampia paineenvälityselimiä 31-38 käsittävän muunninta 11 edeltävän paineenvälitysrakenteen 30 ulottuma H kehoa 1 vasten tarkoitetun alueen ja muunninta 11 vasten tulevan alueen välillä on vähintään 3-. . 30 kertainen suhteessa muuntimen paksuuteen J. Todetaan, että muuntimen 11 paksuudella tarkoitetaan maatason 20 sisemmän pinnan (kuvassa 1 maatason alempi pinta) etäisyyttä signaalilähdön, kuten 21, pinnasta. Signaalilähtöjen 21-28 alustana olevaa piirilevyä 18 ei lasketa mukaan muuntimen 11 paksuuteen.

35 Ulottuma-asiaan liittyen todetaan, että erään edullisen toteutus- muodon osalta todetaan, että yhden tai useampia paineenvälityselimiä 31-38 106528 7 käsittävän muunninta 11 edeltävän paineenvälitysrakenteen 30 ulottuma H kehoa vasten tarkoitetun pintansa eli ulkopinnan ja toisaalta muuntimen 11 välisessä suunnassa on vähintään 1 mm. Ulottuma H tavallaan siis tarkoittaa paineenvälitysrakenteen korkeutta H, joka on havaittavissa kuviosta 1.

5 Edullisessa toteutusmuodossa mittausjärjestely on monikanavainen ja täten paineenvälitysrakenne käsittää kaksi tai useampia paineenvälityseli-miä 31-38 kehosta mitattavissa olevan painesignaalin vaikutuksen välittämiseksi muuntimelle. Kuviossa 2 paineenvälityselimiä on nimenomaan kaksi eli paineenvälityselimet 31-32, mutta käytännöllisempi on kuvioiden 3-6 mukainen 10 versio, jossa paineenvälityselimiä on vieläkin enemmän kuten esimerkiksi 8 kappaletta eli paineenvälityselimet 31-38. Kuvioista 1-2 ja 5-6 havaitaan, että muunnin 11 käsittää kanavakohtaisia johtavia signaalilähtöjä 21-28, jotka kukin signaalilähtö 21-28 muodostaa parin vastaavan paineenvälityselimen 31-38 kanssa. Kuvioissa 1-2 signaalilähdöt 21-22 ovat muuntimen toiset elektro-15 dit, joiden kautta siis sähköiset mittaussignaalit kulkee ja josta mittaussignaalit on jatkokäsittelyyn saatavissa. Kuviossa 8 kyseessä on signaalilähdöt 121-128, jotka siis ovat resistiivisiä elimiä jotka ovat pareittain paineenvälityselimi-en 31-38 kanssa. Eli käytännössä asia on siten, että esimerkiksi paineenvälityselimen 31 liikkeen vaikutus muuntimeen 11 on havaittavissa signaaliläh-20 döstä 21 saatavasta sähköisestä signaalista. Sähköinen signaali mitataan suhteessa maatasoon 20. Kuviossa 8 signaalilähtöinä 121-128 olevat resistii-viset elimet 121-128 muuttavat sähkövirran suuruutta mikä kunkin resistiivisen elimen 121-128 kautta kulkee.

Kuvioiden 3-6 mukaisesti monikanavainen anturirakenne asetetaan *· 25 poikittain valtimoon 2 nähden, joten tällöin varmistutaan siitä, että valtimon painepulssi varmasti havaitaan. Todetaan, että paineenvälityselimet 31-38 ovat keskenään edullisimmin vierekkäisiä, jolloin saavutetaan pieni koko ja hyvä mittausvarmuus. Kuvion 4 mukaisesti, edullisimmin on rakenne sellainen, että vierekkäisten paineenvälityselimien 31-38 yhdessä muodostava pinta, jo-30 ka on tarkoitettu kehoa 1 vasten, on kaareva, koska tällöin saadaan aikaan se, * 4 että paineenvälitysrakenteen laki tavallaan uppoaa ihoon 1, jolloin saadaan aikaan hyvä puristus. Havaitaan, että edullisimmin paineenvälityselimet 31-38 ovat keskenään yhdensuuntaisia, jolloin saavutetaan se että myös paineenvälityselimien 31-38 liikkeet muunninta 11 kohti ja palautusliike on yhdensuun-35 täistä ja täten vähän tilaa vaativaa.

8 1065 28

Kuvioihin 1-2 viitaten, edullisimmin on rakenne sellainen, että kehoa 1 vastaan tarkoitettu pinta yhdessä tai useammassa paineenvälityselimessä 31-38 on sellainen, että paineenvälityselimen, esimerkiksi paineenvälityseli-men 31 pinta on paineenvälityselimen 31 keskialueella C ulompana kuin pai-5 neenvälityselimen 31 pinta paineenvälityselimen 31 reunoilla E1, E2 muodostaen paineenvälityselimen 31 pinnasta siten kaarevan. Myös tämä toteutus-muoto parantaa paineenvälitysrakenteen mahdollisuutta upota vasten kehoa. Edullisimmin paineenvälitysrakenteessa 30 oleva yksi tai useampi paineenvä-lityselin 31-38 on kiekkomainen, koska sillä helposti saadaan aikaan edellä 10 mainittuja edullisia toteutusmuotoja ja varsin yksinkertaisella ja helposti tehtävällä tavalla.

Viitaten kuvioihin 1-2 ja 11, edullisessa toteutusmuodossa mittausjärjestely käsittää tukirakenteen 200 johon paineenvälitysrakenteen käsittämä yksi tai useampi paineenvälityselin 31-38 on tuettu. Tukirakenteen avulla voi-15 daan helposti mahdollistaa paineenvälityselimien 31-38 liike. Tukirakenteen 200 ja yhden tai useamman paineenvälityselimen 31-38 välillä mittausjärjestely käsittää siirtymisen mahdollistavan tuennan, joka mahdollistaa paineenvälitysrakenteen käsittämän yhden tai useamman paineenvälityselimen siirtymisen kohti muunninta painesignaalin tultua paineenvälityselimen havaitsemaksi. 20 Edullisessa toteutusmuodossa monikanavainen mittausjärjestely käsittää tukirakenteen 200 johon paineenvälitysrakenteen 30 käsittämät kaksi tai useampia paineenvälityselintä on tuettu. Tällöin tukirakenteen 200 ja paineenvälityselimien välillä mittausjärjestely käsittää siirtymisen mahdollistavat tuennat, jotka painesignaalin tultua havaituksi mahdollistaa sekä yhden tai useamman : 25 paineenvälityselimen siirtymisen kohti muunninta että myös mahdollistaa pai neenvälityselimien 31-38 välisen keskinäisen siirtymisen kehon 1 ja muunti-men 2 välisessä suunnassa.

Viitaten kuvioihin 2 ja 11, todetaan, että paineenvälityselimen kuten esimerkiksi paineenvälityselimen 31 siirtymisen mahdollistavan tuennan to-. 30 teuttamiseksi mittausjärjestely käsittää yhden tai useamman välyksen 250 tuki rakenteen 200 ja yhden tai useamman paineenvälityselimen välissä. Välys on edullisimmin vähintään 0.01 mm, jotta riittävä liike mahdollistuu. Tukirakenne 200 käsittää pesärakenteen 260 joka on tarkoitettu paineenvälitysrakenteen käsittämää yhtä tai useampaa paineenvälityselintä varten. Tällöin välys 250 on 35 paineenvälityselimen 31 ja tukirakenteessa 200 olevan pesärakenteen 260 välillä tukirakenteessa. Pesärakenteella 260 tarkoitetaan sitä tilaa tukiraken- 106528 9 teessä 200 jossa paineenvälityselin on. Pesärakenteessa 200 on aukko sekä kehon 1 puolella että muuntimen 11 puolella, jotta valtimon 2 painesignaali pääsee siirtämään paineenvälityselintä 31 kohti muunninta 11 ja jotta palau-tumisliike voisi tapahtua.

5 Vaihtoehtoisesti voi kyseessä olla kuvion 10 mukainen ratkaisu, jossa yhden tai useamman paineenvälityselimen siirtymisen mahdollistavan tuennan toteuttamiseksi mittausjärjestelyn käsittämä yhden tai useamman paineenvälityselimen, nyt viitenumeroilla 131-134 tukirakenne 280 on joustavaa materiaalia, ja että paineenvälitysrakenteen käsittämä yksi tai useampi 10 paineenvälityselin 131-134 on tuettu tähän joustavaan tukirakenteeseen 280. Tällöin edullisessa toteutusmuodossa kuvion 10 mukaisesti tukirakenne 280 ja siinä oleva yksi tai useampi paineenvälityselin 131-134 ovat niin sanottua seeprakumia, jossa kukin paineenvälityselin 131-134 pääsee ainakin jonkin verran siirtymään tukirakenteeseen 280 nähden. Seeprakumi saa nimensä rai-15 doituksesta, jossa on vierekkäisiä tummia ja vaaleita alueita, jossa vaaleat alueet ovat tukirakennetta 280 ja tummat alueet ovat paineenvälityselimiä 131-134.

Edullisessa toteutusmuodossa yksi tai useampi paineenvälityselin 31-38, vastaavasti 131-134 on sähköä eristävää materiaalia, jolloin iho ei pää-20 se kosketukseen sähköisten signaalien kanssa.

Kuten aiemmin on mainittu, niin keksinnön mukainen mittausjärjestely on ihmisen kehosta 1 valtimon 2 painepulssin mittaamiseen tarkoitettu mittausjärjestely.

Kun puhutaan keksinnön sovellusalueista, niin ensisijainen sovel-: 25 lusalue on hakijan aiempien patenttien ja patenttihakemuksen sovellusalue eli henkilökohtaiset pienikokoiset ranteessa pidettävät sykemittarit. Kuvion 5 mittausjärjestely on ihmisen ranteeseen tai muualle kiinnitettäväksi tarkoitetussa sykemittarissa käytettävä mittausjärjestely. Ranneketta, joka havaitaan kuviossa 4, esittää viitenumero 350.

. 30 Kyseisessä sovelluksessa paineenvälitysrakenne 30, 31-38 ja muunnin 11, vastaavasti 111 mittaavat kehosta 1 valtimon 2 painepulssia ja sen perusteella saadaan sydämen sykkeen arvo laskettua. Tällöin mittausjärjestely on ihmisen kehosta 1 valtimon 2 painepulssin mittaamisen suorittamiseen tarkoitettu mittausjärjestely. Kuvion 5 mukaisesti mittausjärjestely tällöin 35 lisäksi käsittää muuntimeen 11 yhteydessä olevan määrittäjän 400 sydämen sykkeen arvon määrittämiseksi valtimon 2 painepulssin mittauksen perusteel- 10 106528 la. Ennen sykkeen arvon määrittäjää 400 voi olla sinänsä tunnettuja tai muita signaalimuokkauselimiä kuten esimerkiksi suodatin 401, vahvistin 402, ja A/D muunnin 403. Kuviossa 2 on yksinkertaistamisen vuoksi esitetty vain vahvistin 402. ja se on yksinkertaistamisen vuoksi esitetty olevan yhteydessä vain sig-5 naalilähtöön 31. Todetaan kuitenkin, että vahvistimet ja suodattimet suorittavat toimenpiteet kaikkien kanavien signaaleille.

Kuviossa 5 suodatin 401 on kaistanpäästösuodatin. Edullisimmin on kaistanpäästösuodattimen päästökaista esimerkiksi alueella 1-10 Hz.

Kuviossa 5 suodatin 401 ja vahvistin 402 toteuttavat analogisen 10 esiasteen. Kuvioissa 4 ja 5 mittausjärjestely lisäksi käsittää määrittäjään 400 yhteydessä olevan näytön 410 sydämen sykkeen arvon näyttämiseksi näytössä 410. Eräässä toteutusmuodossa määrittäjä 400 laskee vastaanottamiensa painepulssien määrän aikayksikköä kohti ja ilmoittaa sykkeen arvon näytöllä 410. Toisessa toteutusmuodossa määrittäjä 400 mittaa peräkkäisten paine-15 pulssien aikavälejä ja saadun informaation perusteella laskee mikä on syke ja syke ilmoitetaan näytöllä 410. Lisäksi määrittäjään 400 on yhteydessä muisti 411 ja siirtolinkki 412 kuten esimerkiksi RS-232-linkki, jonka kautta sykeinfor-maatiota voidaan siirtää lukulaitteelle ja edelleen esimerkiksi PC-tietokoneelle. Luonnollisesti linkkiä 412 voidaan käyttää myös päinvastaisen suuntaiseen 20 tiedonsiirtoon.

Kuvio 6 esittää verenpaineenmittaukseen tarkoitettua edullista toteutusmuotoa. Tällöin mittausjärjestely on ihmisen kehosta 1 valtimon paine-pulssin mittaamisen suorittamiseen tarkoitettu mittausjärjestely. Mittausjärjestely lisäksi käsittää muuntimeen 11 yhteydessä olevan pulssinvoimakkuus-: 25 määrittäjän 500 valtimon 2 painepulssin voimakkuuden selvittämiseksi. Lisäksi mittausjärjestelyyn on liitetty paineenmuodostajan 600 muodostaman vaikuttavan paineen suuruutta mittaava anturi 601, joka on langallisessa tai langattomassa yhteydessä 602 mittausjärjestelyyn, ja joka voidaan tässä sovelluksessa nähdä mittausjärjestelyn osaksi. Vaikuttavalla paineella tarkoitetaan sitä . 30 painetta joka puristaa verisuonta kiinni. Riittävällä vaikuttavalla paineella pai- nepulssi lakkaa eli paineenvälityselimet 31-38 eivät tällöin havaitse mitään painepulssia joten lohkolle 500 ei etene mitään mittaussignaalia. Kun vaikuttavan paineen suuruus pudotetaan takaisin alas eli kun paineenmuodostajan 600 paine alennetaan, niin silloin veri alkaa jälleen virrata ja paineenvälitysra-35 kenne 31-38 aikaansaa signaalin muuntimen 11,111 kautta lohkolle 500, joka siis selvittää painepulssin suuruuden. Paineenmuodostaja 600 on esimerkiksi 11 106528 painemansetti 600 ja se käsittää painepumpun 600a ja painejohtimen 600b, jolla paine johdetaan painepumpulta 600a mansettiin 600.

Myös kuvion 6 toteutusmuodossa mittausjäijestely käsittä suodattimen 701, vahvistimen 702, A/D-muuntimen 703, näytön 710, muistin 711 ja 5 mahdollisesti tiedonsiirtolinkin 712 kuten RS-linkin 712. Niiden toteutuksen osalta viitataan kuvion 5 vastaavien lohkojen toteutukseen.

Paineenmuodostajan 600 aikaansaaman vaikuttavan paineen arvo, tai informaatio josta vaikuttavan paineen arvo on laskettavissa, siirretään anturilta 601 mittausjärjestelylle esimerkiksi RS-232 linkin 712 kautta tai muun lan-10 gattoman tai langallisen tiedonsiirtolinjan kautta. Kyseistä siirtoyhteyttä esittää viitenumero 602. Siirtoyhteys 602 voi esimerkiksi perustua lohkojen 601 ja 712 väliseen induktiiviseen kytkentään, joka perustuu kelojen ja kapasitanssien avulla toteutettuihin resonanssipiireihin, joita ei tässä yhteydessä kuitenkaan ole aihetta tarkemmin selostaa.

15 Lisäksi kuviossa 6 mittausjärjestely käsittää verenpaineen arvon määrittäjän 800, johon painepulssinvoimakkuusmäärittäjä 500 on yhteydessä. Verenpaineen arvon määrittäjään 800 tuodaan ohjauksena myös esimerkiksi linkin 712, 602 kautta saatu tieto vaikuttavan paineen suuruudesta anturilta 601. Verenpaineen arvon määrittäjä 800 painepulssinvoimakkuusmäärittäjän 20 500 ohjaamana määrittää vaikuttavan paineen suuruutta mittavan anturin 601 signaalin perusteella verenpaineen arvon joka näytetään mittausjärjestelyn käsittämällä näytöllä 710. Kuvioihin 6-7 viitaten todetaan, että kun painepuls-sinvoimakkuusmäärittäjän 500 signaali alkaa alenemaan, niin verenpaineen arvon määrittäjä 800 määrittää eli saa selville, että diastolisen paineen arvo : 25 PDIAS on se mikä sillä hetkellä on vaikuttavan paineen arvo joka saadaan anturilta 601. Vastaavasti kun painepulssinvoimakkuusmäärittäjän 500 signaalin amplitudi pienenee riittävän pieneksi tai ei ole enää havaittavissa tai lähestyy määrättyä lähellä nollaa olevaa raja-arvoa, niin verenpaineen arvon määrittäjä 800 määrittää eli saa selville, että systolisen paineen arvo PSYS on se, . _ 30 mikä sillä hetkellä on vaikuttavan paineen arvo, joka saadaan anturilta 601.

* ·

Kuvioihin 6-7 viitaten liittyen todetaan, että mainittu muuttuva vaikuttava paine on nouseva vaikuttava paine. Tällöin verenpaineen mittaus suoritetaan silloin, kun vaikuttavaa painetta paineenmuodostajalla 600 nostetaan. Nousevan paineen aikana tapahtuva mittaus on mittauksen kohteelle miellyttä-35 vämpää, koska vaikuttavaa painetta ei tarvitse nostaa liian korkeaksi. Tällöin tilanne on se, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa 12 106528 diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun pai-nepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi sen amplitudin mittauksessa lohkoilla 500.ja 800 havaitaan, että painepulssin suuruus eli esim. amplitudi alkaa ale-5 nemaan. Vastaavasti systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi painepulssin amplitudin mittauksessa lohkoilla 500 ja 800 havaitaan, että painepulssin amplitudin aleneminen päättyy.

10 Tarkemmin sanottuna ja edelleen kuvioon 7 viitaten, on menetelmä edullisimmin sellainen, että nousevan vaikuttavan paineen aikana tehdyssä mittauksessa diastolisen paineen PDIAS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikuttavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin mittauksessa kuten esimerkiksi painepulssin amplitudin 15 mittauksessa havaitaan, että painepulssin olennaisesti vakiosuuruinen arvo kuten vakiosuuruinen amplitudi alkaa olennaisesti suoraan lineaarisella tavalla alenemaan. Kuviossa 7 ko. vakioamplitudista aluetta esittää viitemerkinnällä SA esitetty alue, ja lineaarista aluetta esittää viitemerkinnällä L esitetty alue. Vastaavasti systolisen paineen PSYS määrittäminen suoritetaan sen suuruisen vaikut-20 tavan paineen perusteella, jonka suuruinen vaikuttava paine vallitsee silloin, kun painepulssin amplitudin mittauksessa havaitaan, että olennaisesti suoraan lineaarisesti laskevan painepulssin amplitudin aleneminen päättyy ja saavuttaa olennaisesti nollaa vastaavaan minimiarvonsa AMIN. Tällaisten kohtien havaitseminen pulssinvoimakkuusmäärittäjällä 500 on helpompaa ja lisäksi saadaan : 25 aikaan tarkempi mittaus.

Sykkeen arvon määrittäjä 400, pulssinvoimakkuusmäärittäjä 500, ja verenpaineen arvon määrittäjä 800 voivat olla ohjelmoitavalla prosessorilla, ASIC-piirillä (Application Spesific Integrated Circuit), erilliskomponenteilla tai niin sanotulla sekatekniikalla toteutettuna. Sekatekniikalla tarkoitetaan kahden . 30 tai useamman edellä mainitun tekniikan yhdistelmää. Edellä esitetyt toteutus vaihtoehdot pätee myös suodattimelle 401 ja vahvistimelle 402, joiden toteuttamisessa hakijan käsityksen mukaan ASIC-toteutus on erityisen hyvä, joskin myös esimerkiksi operaatiovahvistimien, vastusten ja kondensaattorien käyttö on eräs mahdollisuus. Näyttö 410 on esimerkiksi matriisinäyttö.

35 Kuviossa 6 voi lohkojen 701-702, ja 710-712 toteutus olla varsin samantyyppinen kuin kuvion 5 osalta todettiin lohkoille 401-402, ja 410-412.

106528 13

Merkittävin ero on lohkoissa 500 ja 800 verrattuna lohkoon 400, koska lohkon 500 on lohkoon 400 verrattuna pystyttävä pelkän pulssimäärän laskennan (tai pulssien välisten aikavälien pituuden laskennan) sijasta tai sen lisäksi saamaan selville painepulssisignaalin suuruus kullakin hetkellä. Ja lohkon 800 on 5 kyettävä tulkitsemaan mitä lohkon 500 antaman ulostuloinformaation muutos tarkoittaa. Lohkon 800 toimintaa siis ohjaa säännöstö, joka kertoo kuvion 7 mukaisesti mitä mikäkin muutos lohkon 500 antamassa ulostuloinformaatiossa tarkoittaa. Kuvioista 5-6 todetaan, että muunnin 11 on kytketty suodattimeen 401/701, jossa signaali suodatetaan. Suodatin 401/701 puolestaan on kytketty 10 vahvistimeen 402/702, joka vahvistaa suodatettua signaalia. Vahvistin 402/702 puolestaan on kytketty A/D-muuntimeen 403/703, joka suorittaa muunnoksen analogiasignaalista digitaaliseksi signaaliksi. A/D-muunnin puolestaan on kytketty prosessoriin 400/500/800. Kuten kuvion 4 ja 5 osalta todettiin, niin myös kuvioiden 4 ja 6 osalta voidaan todeta, että edullisessa toteu-15 tusmuodossa mittausjärjestely on ihmisen ranteeseen tai muualle kiinnitettäväksi tarkoitetussa verenpainemittarissa käytettävä mittausjärjestely. Ranne-ketta, joka havaitaan kuviossa 4, esittää viitenumero 350.

Kuvion 4 osalta todetaan vielä, että alusta 18 kuten piirilevy voi olla kaksipuoleinen siten, että signaalilähdöt 21-28 ovat yhdellä puolella ja lohkot 20 400-403 ja 410-412 ovat alustan 18 toisella puolella. Vastaava pätee verenpainemittarin lohkoille 701-703 ja 710-712 ja 800. Kuviossa 4 on kuvion 5 lohkot 400-403 ja 411-412 tai toisaalta kuvion 6 lohkot 701-703 ja 711-712 ja 800 esitetty pelkistetysti merkinnällä EL. Sykemittarin, vastaavasti verenpainemittarin koteloa esittää viitenumero 900.

: 25 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

φ

Claims (31)

106528 14

1. Mittausjärjestely elävästä kehosta mitattavissa olevan painesig-naalin mittaamiseksi, joka mittausjärjestely käsittää anturirakenteen (10), joka käsittää muuntimen (11) kehosta mitattavissa olevan painesignaalin vaikutuk- 5 sen muuntamiseksi sähköiseksi signaaliksi, tunnettu siitä, että mittausjärjestely käsittää anturirakenteen kä-sittämää muunninta (11) edeltävän paineenvälitysrakenteen (30), joka käsittää yhden tai useampia paineenvälityselimiä (31-38), ja joka paineenvälitysraken-ne (30) yhden tai useamman paineenvälityselimensä (31-38) kautta on tarkoi-10 tettu suoraan tai välillisesti tulemaan kosketukseen kehoa (1) vasten kehosta mitattavissa olevan painesignaalin havaitsemiseksi, ja joka paineenvälitysra-kenne (30) on yhden tai useamman paineenvälityselimensä (31-38) kautta yhteydessä muuntimeen (11) kehosta (1) havaitun painesignaalin vaikutuksen siirtämiseksi paineenvälitysrakenteen (30) yhdellä tai useammalla paineenvä-15 lityselimellä (31-38) anturirakenteen (10) käsittämälle muuntimelle (11).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että yhdessä tai useammassa paineenvälityselimessä (31-38) on kehoa (1) vasten tarkoitetun alueen pinta-ala (A1), joka kehon painesignaalin on tarkoitettu havaitsemaan, suurempi kuin samassa paineenvälityselimessä muun- 20 ninta (11) vasten olevan alueen pinta-ala (A2), joka painesignaalin vaikutuksen muuntimelle (11) on tarkoitettu välittämään.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että kussakin paineenvälityselimessä (31-38) kehoa (1) vasten tarkoitettu : pinta-ala (A1) on suurempi kuin muunninta (11) vasten oleva pinta-ala (A2).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen mittausjärjestely, tunnet t u siitä, että paineenvälityselimessä kehoa (1) vasten tarkoitetun alueen pinta-ala (A1) on vähintään 20 % suurempi kuin samassa paineenvälityselimessä muunninta (11) vasten olevan alueen pinta-ala (A2).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu 30 siitä, että yhden tai useampia paineenvälityselimiä (31-38) käsittävän muunninta (11) edeltävän paineenvälitysrakenteen (30) ulottuma (H) kehoa (1) vasten tarkoitetun alueen ja muunninta vasten tulevan alueen välillä on vähintään 3-kertainen suhteessa muuntimen paksuuteen (J).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu 35 siitä, että yhden tai useampia paineenvälityselimiä (31-38) käsittävän muunninta (11) edeltävän paineenvälitysrakenteen (30) ulottuma (H) kehoa (1) 15 106528 vasten tarkoitetun pintansa ja muuntimen (11) välisessä suunnassa on vähintään 1 mm.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että mittausjärjestely on monikanavainen ja täten paineenvälitysrakenne 5 (30) käsittää kaksi tai useampia paineenvälityselimiä (31-38) kehosta (1) mi tattavissa olevan painesignaalin vaikutuksen välittämiseksi muuntimelle (11).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että paineenvälityselimet (31-38) ovat keskenään vierekkäisiä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen mittausjärjestely, tunnettu 10 siitä, että vierekkäisten paineenvälityselimien (31-38) yhdessä muodostava pinta, joka on tarkoitettu kehoa (1) vasten, on kaareva.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että paineenvälityselimet (31-38) ovat keskenään yhdensuuntaisia.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu 15 siitä, että kehoa (1) vastaan tarkoitettu pinta yhdessä tai useammassa pai- neenvälityselimessä (31-38) on sellainen, että paineenvälityselimen pinta on paineenvälityselimen keskialueella ulompana kuin paineenvälityselimen pinta paineenvälityselimen reunoilla muodostaen paineenvälityselimen pinnasta siten kaarevan.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnet- t u siitä, että paineenvälitysrakenteessa (30) oleva yksi tai useampi paineen-välityselin (31-38) on kiekkomainen

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että mittausjärjestely käsittää tukirakenteen (200) johon paineenvälitysra- : ' 25 kenteen (30) käsittämä yksi tai useampi paineenvälityselin (31-38) on tuettu.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen mittausjärjestely, tunnet-t u siitä, että tukirakenteen (200) ja yhden tai useamman paineenvälityselimen (31-38) välillä mittausjärjestely käsittää siirtymisen mahdollistavan tuennan, joka mahdollistaa paineenvälitysrakenteen (30) käsittämän yhden tai useamman ... 30 paineenvälityselimen (31-38) siirtymisen kohti muunninta (31) painesignaalin tultua paineenvälityselimen (31-38) havaitsemaksi.

15. Patenttivaatimuksen 7 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että monikanavainen mittausjärjestely käsittää tukirakenteen (200) johon paineenvälitysrakenteen (30) käsittämät kaksi tai useampia paineenvälitys- 35 elintä (31-38) on tuettu, ja että tukirakenteen (200) ja paineenvälityselimien (31-38) välillä mittausjärjestely käsittää siirtymisen mahdollistavat tuennat, jot- 106528 16 ka painesignaalin tultua havaituksi mahdollistaa sekä yhden tai useamman paineenvälityselimen (31-38) siirtymisen kohti muunninta (11) että myös mahdollistaa paineenvälityselimien (31-38) välisen keskinäisen siirtymisen.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen mittausjärjestely, t u n-5 n e 11 u siitä, että yhden tai useamman paineenvälityselimen (31-38) siirtymisen mahdollistavan tuennan toteuttamiseksi mittausjärjestely käsittää yhden tai useamman välyksen (250) tukirakenteen (200) ja yhden tai useamman paineenvälityselimen (31-38) välissä.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen mittausjärjestely, tunnet-10 t u siitä, että tukirakenne (200) käsittää pesärakenteen (260) joka on tarkoitettu paineenvälitysrakenteen (30) käsittämää yhtä tai useampaa paineenväli-tyselintä (31-38) varten, ja että välys (250) on paineenvälityselimen ja tukirakenteessa olevan pesärakenteen välillä tukirakenteessa.

18. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen mittausjärjestely, t u n-15 n e 11 u siitä, että yhden tai useamman paineenvälityselimen (31-38) siirtymisen mahdollistavan tuennan toteuttamiseksi mittausjärjestelyn käsittämä yhden tai useamman paineenvälityselimen tukirakenne (200) on joustavaa materiaalia, ja että paineenvälitysrakenteen käsittämä yksi tai useampi paineenvä-lityselin on tuettu tähän joustavaan tukirakenteeseen.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen mittausjärjestely, tunnet- t u siitä, että ja tukirakenne ja siinä oleva yksi tai useampi paineenvälityselin ovat niin sanottua seeprakumia, jossa kukin paineenvälityselin pääsee ainakin jonkin verran siirtymään tukirakenteeseen nähden.

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu ! 25 siitä, että yksi tai useampi paineenvälityselin (31-38) on sähköä eristävää ma teriaalia.

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että anturirakenteen käsittämä muunnin (11), johon paineenvälitysraken-ne on yhteydessä, on kapasitiivinen muunnin (11), jonka kapasitanssi muuttuu . . . 30 paineenvälitysrakenteen (30) muuntimelle (11) välittämän paineen ohjaamana.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen mittausjärjestely, tunnet-t u siitä, että kapasitiivinen muunnin (10) käsittää johtavan maatason (20), yhden tai usempia johtavia signaalilähtöjä (21-28) ja maatason ja kunkin signaa-lilähdön välillä väliosan (29). 106528 17

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen mittausjärjestely, tunnet-t u siitä, että paineenvälitysrakenne (30) on yhteydessä muuntimeen muunti-men (31) maatason (20) kautta.

24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu 5 siitä, että anturirakenteen käsittämä muunnin, johon paineenvälitysrakenne on yhteydessä, on resistiivinen muunnin (111, 121-128), jonka resistanssi muuttuu paineenvälitysrakenteen muuntimelle (11) välittämän paineen ohjaamana.

25. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että muunnin (11, vastaavasti 111) käsittää yhden tai usempia kanava- 10 kohtaisia signaalilähtöjä (21-28, vastaavasti 121-128) jolloin kukin signaaliläh-tö muodostaa parin vastaavan paineenvälityselimen (31-38, vastaavasti 131-138) kanssa.

26. Patenttivaatimusten 24 ja 25 mukainen mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että resistiivisessä muuntimessa (111) signaaliläh- 15 döt (121-128) ovat resistiivisiä elimiä (121-128).

27. Patenttivaatimuksen 1 mukainen mittausjärjestely tunnettu siitä, että mittausjärjestely on ihmisen kehosta (1) valtimon (2) painepulssin mittaamiseen tarkoitettu mittausjärjestely.

28. Patenttivaatimuksen 1 tai 27 mukainen mittausjärjestely, t u n - 20. ett u siitä, että mittausjärjestely on ihmisen kehosta (1) valtimon (2) paine- pulssin mittaamisen suorittamiseen tarkoitettu mittausjärjestely, ja joka mittausjärjestely lisäksi käsittää muuntimeen yhteydessä olevan määrittäjän (400) sydämen sykkeen määrittämiseksi valtimon painepulssin mittauksen perusteella, ja joka mittausjärjestely lisäksi käsittää määrittäjään (400) yhteydessä • 25 olevan näytön (410) sydämen sykkeen arvon näyttämiseksi.

29. Patenttivaatimuksen mukainen 1 tai 28 mukainen mittausjärjestely, tunnettu siitä, että mittausjärjestely on ihmisen on ihmisen käteen kuten ranteeseen tai muualle käteen kiinnitettäväksi tarkoitetussa sykemittarissa käytettävä mittausjärjestely.

30. Patenttivaatimuksen 1 tai 27 mukainen mittausjärjestely, t u n - ♦ n e 11 u siitä, että mittausjärjestely on ihmisen kehosta valtimon painepulssin mittaamisen suorittamiseen tarkoitettu mittausjärjestely, ja joka mittausjärjestely lisäksi käsittää muuntimeen (11) yhteydessä olevan painepulssinvoimak-kuusmäärittäjän (500) valtimon painepulssin voimakkuuden selvittämiseksi, ja 35 että mittausjärjestelyyn on liitetty paineenmuodostajan (600) muodostaman vaikuttavan paineen voimakkuutta mittaava anturi (601), ja että mittausjärjes- 18 10652« tely käsittää verenpaineen arvon määrittäjän (800), joka painepulssinvoimak-kuusmäärittäjän (500) signaalista määrittää vaikuttavan paineen suuruutta mittavan anturin (601) signaalin perusteella verenpaineen arvon joka näytetään mittausjärjestelyn käsittämällä näytöllä (710).

31. Patenttivaatimuksen mukainen 1 tai 30 mukainen mittausjär jestely tunnettu siitä, että mittausjärjestely on ihmisen käteen kuten ranteeseen tai muualle käteen kiinnitettäväksi tarkoitetussa verenpainemittarissa käytettävä mittausjärjestely. • · • · 19 106528