FI106177B

FI106177B - Menetelmä, jolla siirretään käsittelykeskusten välillä yhtäältä käyttäjän ja toisaalta liikkuvan päätteen välisen aktiivisen yhteyden käsittely

Info

Publication number: FI106177B
Application number: FI925596A
Authority: FI
Inventors: Nielen Marcus Josephus Joh Van
Original assignee: Konink Ptt Nederland Nv
Priority date: 1991-12-09
Filing date: 1992-12-09
Publication date: 2000-11-30
Also published as: EP0549016A1; ES2103883T3; FI925596A; CA2084430C; NL9102047A; DK0549016T3; US5402471A; FI925596A0; DE69220657D1; JP2657605B2; NO306140B1; GR3024915T3; ATE154998T1; JPH07250364A; NO924744L; CA2084430A1; NO924744D0; EP0549016B1; DE69220657T2

Description

106177

Menetelmä, jolla siirretään käsittelykeskusten välillä yhtäältä käyttäjän ja toisaalta liikkuvan päätteen välisen aktiivisen yhteyden käsittely 5 A. Keksinnön tausta

Keksintö liittyy menetelmään, jolla siirretään käsittelykeskusten välillä yhtäältä käyttäjän ja toisaalta liikkuvan päätteen välisen aktiivisen yhteyden hallinta liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellussa tietoliiken-10 nejärjestelmässä, joka sisältää ainakin yhden liikkuvan päätteen, ensimmäisen ja toisen kytkentäkeskuksen, jotka on suunniteltu liikkuville palveluille ja joiden kummankin työskentelyalue on rajatulla alueella, ja verkon osan, joka on suunniteltu ei-liikkuvaan tietoliikentee-15 seen ja joka osa pystyy vuorovaikuttamaan kytkentäkeskus-ten kanssa, kun ensimmäisen kytkentäkeskuksen ja käyttäjän välillä on ensimmäinen reitti, jonka ensimmäisen reitin kautta aktiivinen yhteys on pystytetty, ja kun toisen kytkentäkeskuksen ja käyttäjän välillä on toinen reitti, 20 kun kummallakin reitillä on ainakin yksi tiedustelupiste, jossa yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa voidaan käsitellä erikseen.

Tällainen menetelmä on esitetty julkaisussa EP

0 421 535 AI. Viimeksi mainittu kuvaa, kuinka olemassa ; 25 olevaa menetelmää, jolla liikkuvaan päätteeseen oleva * · aktiivinen yhteys siirretään kahden liikkuville palveluille suunnitellun kytkentäkeskuksen välillä, tunnetaan paremmin nimellä "luovutusproseduuri" ja joka on määritelty esimerkiksi GSM-suosituksissa tulevaisuuden yleis-30 eurooppalaiselle digitaaliselle liikkuvalle tietoliiken-* ’· nejärjestelmälle, voidaan parantaa. Monien houkuttelevien piirteiden lisäksi tällä olemassa olevalla menetelmällä on suurena haittana, että kytkentäkeskus, jonka kautta aktiivinen yhteys aloitetaan, säilyy liikkuvaan päättee-35 seen vievän tietoliikennepolun osana koko yhteyden kesto- 2 106177 ajan, vaikka yhteys siirtyisi toisen kytkentäkeskuksen alueelle. Tämän olemassa olevan menetelmän toisena haittana on, että aktiivisessa kytkennässä mukana oleva ensimmäinen kytkentäkeskus suorittaa laskutuksen koko siltä 5 ajalta, jonka yhteys on aktiivinen, minkä johdosta ei ole mahdollista tarkistaa laskutusta, jos liikkuva asema siirtyy alueelle, jolla on erilainen laskutusperuste. Julkaisussa EP 0 421 535 AI kuvatussa menetelmässä ei ole edellä mainittuja haittoja, koska tässä menetelmässä ei-10 liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellun keskuksen ja ensimmäisen kytkentäkeskuksen välille muodostetun yhteyden lisäksi muodostetaan yhteys ensimmäisen ja toisen kytkentäkeskuksen välille ja ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellun keskuksen ja toisen kytkentäkeskuk-15 sen välille, ja toinen kytkentäkeskus ottaa yhteyden koko hallinnan, minkä jälkeen näiden kahden kytkentäkeskuksen välinen sekä ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellun keskuksen ja ensimmäisen kytkentäkeskuksen välinen yhteys katkaistaan. Tämän vuoksi kytkentäkeskus, jonka 20 kautta aktiivinen yhteys aloitetaan, ei ole mukana liikkuvaan päätteeseen vievällä tietoliikennepolulla koko yhteyden kestoaikaa ja on mahdollista tarkastaa laskutusta .

Tällä julkaisussa EP 0 421 535 AI kuvatulla tun-: 25 netulla menetelmällä on haittana, että toisen kytkentä-

• I

keskuksen ja ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellun keskuksen, johon ensimmäinen kytkentäkeskus on jo kytketty, välisen yhteyden muodostaminen saattaa johtaa tehottomaan reititykseen riippuen tavasta, jolla käyttäjä 30 voi olla kytkeytyneenä yhteen tai molempiin kytkentäkes-*· kuksiin eri ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitel- tujen keskusten kautta tai kolmannen kytkentäkeskuksen kautta, ja riippuen ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunniteltujen keskusten ja kytkentäkeskusten varusteis-35 ta. Eräiden kytkentäkeskusten on esimerkiksi mahdollista 3 106177 käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen, minkä ansiosta on mahdollista reitittää uudelleen olemassa oleva yhteys, ilman että tarvitsee keskeyttää tai katkaista yhteys pitkäksi aikaa. Kuten esimerkiksi 5 GSM-suosituksissa on määritelty, ainakin yksi tällainen kytkentäkeskus on aina jokaisella reitillä liikkuvan päätteen ja käyttäjän välillä.

B. Keksinnön yhteenveto

Keksinnön päämääränä on muun muassa johdannossa 10 kuvatun tyyppinen menetelmä, jossa reititys suoritetaan niin tehokkaasti kuin mahdollista ja jossa ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunniteltujen keskusten ja kytkentä-keskusten mahdollisuuksia hyödynnetään optimaalisesti. Täydellisyyden vuoksi tässä yhteydessä huomautetaan, että 15 menetelmän sovelluksen ei tarvitse rajoittua GSM:ään vaan se on mahdollinen myös muissa liikkuvissa tietoliikenne-j ärj estelmissä.

Tätä varten keksinnön mukaisella menetelmällä on ominaisuus, että ennalta määrätyn aikavälin verran molem-20 pia reittejä tutkitaan sekä ensimmäiseen reittiin että toiseen reittiin kuuluvien yhteisten tiedustelupisteiden varalta, ja - jos yksi yhteinen tiedustelupiste löydetään, se nimetään keskustiedustelupisteeksi, ; 25 - jos löydetään useita yhteisiä tiedustelupis- teitä, ensimmäistä kytkentäkeskusta lähinnä sijaitseva piste nimetään keskuserotuskäsittelypisteeksi, ja jos ei löydetä yhteistä keskustiedustelupis-tettä, ensimmäisen reitin tiedustelupiste, joka tieduste-30 lupiste ei ole yhteinen ja sijaitsee käyttäjää lähinnä, . '· nimetään keskustiedustelupisteeksi, kun yhteys muodoste taan myös keskustiedustelupisteen ja toisen kytkentäkes-kuksen välille, kun informaatio, joka tarvitaan aktiivisen yhteyden käsittelyyn, siirretään ainakin yhdestä en-35 simmäisellä reitillä sijaitsevasta keskuksesta ainakin 4 106177 yhteen yhteydenmuodostuksessa olevaan keskukseen, ja kun ensimmäisen kytkentäkeskuksen kautta oleva keskustiedus-telupisteen ja liikkuvan päätteen välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun toinen kytkentäkeskus on ottanut 5 liikkuvaan päätteeseen olevan aktiivisen yhteyden.

Keksintö perustuu näkemykseen, että tulevaisuuden viestintä- ja hallintasignaaleilla tietoliikenneverkoissa, kuten äskettäin kehitetty ISCP (integrated Services Digital Network Signalling Control Part), joka muodostaa 10 osan viestintäjärjestelmästä nro 7(C7), tulee mahdolliseksi järjestää ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellut keskukset käsittelemään yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen, ja että on, tietenkin, mahdollista tarjota eri kytkentäkeskuksia, jossa on tämä mahdolli-15 suus. Tällä tavoin saadaan kaikkein tehokkain reititys mahdollisuuksilla, joita ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellut keskukset ja kytkentäkeskukset antavat, tutkimalla ensimmäistä ja toista reittiä molempiin reitteihin kuuluvien tiedustelupisteiden varalta (lue: tutkimal-20 la, onko yhtä tai useampaa yhteistä kytkentäkeskusta ja/tai ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunniteltua keskusta, jolla on mahdollisuus käsitellä erikseen yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa), valitsemalla, jos yksi yhteinen tiedustelupiste löytyy, tuo tiedustelupiste kes-; 25 kustiedustelupisteeksi, valitsemalla, jos löytyy useita yhteisiä tiedustelupisteitä, ensimmäistä kytkentäkeskusta lähinnä oleva tiedustelupiste keskustiedustelupisteeksi, ja valitsemalla, jos ei löydy yhteistä tiedustelupistet-tä, ensimmäisen reitin tiedustelupiste, joka tiedustelu-30 piste ei ole yhteinen ja sijaitsee käyttäjää lähinnä, *· keskustiedustelupisteeksi, ja muodostamalla yhteys kes- « kustiedustelupisteen ja toisen kytkentäkeskuksen välille, kun informaatio, joka tarvitaan aktiivisen yhteyden käsittelyyn, siirretään ainakin yhdestä ensimmäisellä rei-35 tiliä sijaitsevasta keskuksesta ainakin yhteen yhteyden- s 106177 muodostuksessa olevaan keskukseen, ja kun ensimmäisen kytkentäkeskuksen kautta oleva keskustiedustelupisteen ja liikkuvan päätteen välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun toinen kytkentäkeskus on ottanut liikkuvaan päättee-5 seen olevan aktiivisen yhteyden.

Kun julkaisussa EP 0 421 535 AI kuvatussa tunnetussa menetelmässä oli vielä välttämätöntä siirtää sekä viestitysinformaatio että data, kuten puhe, ensimmäisestä kytkentäkeskuksesta toiseen kytkentäkeskukseen lyhyeksi 10 aikaa (niin kutsuttu GSM-askel), keksinnön mukaisessa menetelmässä ainoastaan viestitysinformaatio täytyy siirtää ensimmäisellä reitillä keskustiedustelupisteen ja ensimmäisen kytkentäkeskuksen (molemmat mukaan luettuina) välillä sijaitsevasta keskuksesta (keskus tai ei-liikku-15 vaan tietoliikenteeseen suunniteltu keskus) yhteydenmuo dostuksessa olevaan keskukseen (keskus tai ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunniteltu keskus), ja tämä johtaa tehokkuuden lisäkasvuun.

Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisellä to-20 teutuksella on piirteenä, että jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, käyttäjää lähinnä sijaitseva tiedustelu-piste, joka kuuluu sekä ensimmäiseen reittiin ja ensimmäisen ja toisen kytkentäkeskuksen välillä olevaan reittiin, nimetään keskustiedustelupisteeksi.

: 25 Tämä "luovutusproseduuri" on ajan suhteen kriit- « 4 tinen prosessi ja siten valittu ennalta määrätty aikaväli ei saa olla liian pitkä. Jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, tämä ensimmäinen toteutus muodostaa (väliaikaisen) reitityksen, jonka kautta luovutus voi tapahtua. 30 Keksinnön mukaisen menetelmän toisella toteutuk- • *; sella on piirteenä, että jos yhteistä tiedustelupistettä « ei löydetä ennalta määrätyn aikavälin ylittämisen vuoksi, reittiä, joka löydetään toisen kytkentäkeskuksen ja käyttäjän väliltä keskustiedustelupisteen kautta, ja toista s 106177 reittiä, tutkitaan sitten yhteisten tiedustelupisteiden varalta.

Jos yhteisiä tiedustelupisteitä ei löydetä ennalta määrätyn aikavälin aikana, vaikka ne kuitenkin olisi-5 vatkin läsnä, toisen tiedustelupisteen valinta voi johtaa vähemmän tehokkaaseen reititykseen. Kun sitten reittiä, joka löydetään toisen kytkentäkeskuksen ja käyttäjän väliltä keskustiedustelupisteen kautta, ja toista reittiä, tutkitaan sitten yhteisten tiedustelupisteiden varalta, 10 saadaan lopputuloksena kuitenkin lopulta kaikkein tehokkain reititys käyttäjän ja liikkuvan päätteen väliltä, ilman että käyttäjän ja liikkuvan päätteen välistä yhteyttä tarvitsee katkaista tai keskeyttää pitkäksi aikaa väliaikaisesti vähemmän tehokkaan reitityksen vuoksi.

15 Keksinnön mukaisen menetelmän kolmannella toteu tuksella on piirteenä, että yhteinen tiedustelupiste on kytkentäkeskus tai ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunniteltu keskus, jossa on sillanasetusvälineet.

Keskuksella voi olla yhteysvälineet, jotka ovat 20 ensisijaisessa kytkennässä kytketyt ensimmäiseen toissijaiseen yhteyteen tai toiseen toissijaiseen yhteyteen. Tässä kytkennässä aiheutuu haittaa siitä, että kytkentä-naksausta ei aina pystytä välttämään yhteyden aikana. Jos keskuksella on sillanasetusmahdollisuus, jossa tapauk-; 25 sessa ensisijainen yhteys kytketään aluksi ensimmäiseen • f toissijaiseen yhteyteen, sitten sekä ensimmäiseen että toiseen toissijaiseen yhteyteen ja sitten toissijaiseen yhteyteen pelkästään, ei tätä haittaa esiinny. Edellä mainitun ISCP-tekniikan ansiosta ei-liikkuvaan tietolii-30 kenteeseen suunnitelluilla keskuksilla voi myös olla sillanasetusvälineet.

C. Viite

EP 0 421 535 AI

D. Esimerkkitoteutukset 35 Keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viita ten kuvioissa esittyyn esimerkkitoteutukseen. Kuvioissa: 7 106177

Kuvio 1 on kaavamainen esitys liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellusta tietoliikennejärjestelmästä, jossa reititys suoritetaan tehokkaasti soveltamalla keksinnön mukaista menetelmää, ja 5 Kuvio 2 on vuokaavio keksinnön mukaisen menetel män toteutuksesta.

Kuvio 1 on kaavamainen esitys liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellusta tietoliikennejärjestelmästä. Tuo järjestelmä muodostuu liikkuvasta päätteestä 1 (liik-10 kuva asema eli MS), joka voidaan radiotien kautta kytkeä kytkentäkeskuksiin 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 (liikkuva kytkentä-keskus eli MSC). MSC 2 ja 3 voidaan kytkeä ei-liikkuvan tietoliikenteen keskukseen 8 (vaihde eli EX) , MSC 4 voidaan kytkeä EX:ään 10 ja MSC 5 ja 6 voidaan kytkeä EX:ään 15 9. MSC 7 voidaan kytkeä MSC:hen 6, EX 8 voidaan lisäksi kytkeä EX:ään 11, EX 10 voidaan lisäksi kytkeä EX:ään 11 ja EX: ään 9 ja EX 11 voi lisäksi olla kytkettynä EX-.ään 12, joka on kytketty käyttäjään 13.

Menetelmän soveltaminen tässä järjestelmässä ete- 20 nee seuraavasti. Jos MS 1 sijaitsee MSC:n 2 työskentely- alueella, MS 1 kytketään radiotien kautta MSC:hen 2, joka on kytketty käyttäjään 13 esimerkiksi EX:n 8, EX:n 11 ja EX:n 12 kautta ja yhteys tapahtuu MS:n 1 ja käyttäjän 13 välillä. Jos MS 1 siirtyy MSC:n 2 työskentelyalueelta . 25 MSC:n 3 työskentelyalueelle, ensimmäinen eli vanha reitti • « on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 2-8-11-12-13 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmaistuna on esimerkiksi 3-8-11-12-13, ja molempia reittejä tutkitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien 30 yhteisten tiedustelupisteiden varalta, jossa prosessissa • ' ’ esiintyy yksi seuraavista kolmesta tapauksesta A, B ja C: A) Yksi EX:istä 8, 11 ja 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi: AI) Jos EX 8 todetaan yhteiseksi tiedustelupis-35 teeksi (toisin sanoen, EX:llä 8 on mahdollisuus käsitellä 8 106177 yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen) , EX 8 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 8 ja MSC:n 3 välille, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siir-5 retään MSC:stä 2 MSC:hen 3 EX:n 8 kautta ja EX:n 8 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 2 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 3 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

A2) Jos EX 11 todetaan yhteiseksi tiedustelupis-10 teeksi (toisin sanoen, EX:llä 11 on mahdollisuus käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX

11 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 11 ja MSC:n 3 välille EX:n 8 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvit- 15 tava informaatio siirretään MSC:stä 2 MSC:hen 3 EX:n 8 kautta ja EX:n 11 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 2 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 3 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

A3) Jos EX 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupis-20 teeksi (toisin sanoen, EX:llä 12 on mahdollisuus käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX

12 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 12 ja MSC:n 3 välille EX:n li ja EX:n 8 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon . 25 tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 2 MSC:hen 3 * · EX:n 8 kautta ja EX:n 12 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 2 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 3 on ottanut hallintaansa MS .-ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

B) Kaksi tai kolme EX:istä 8, 11 ja 12 todetaan 30 yhteiseksi tiedustelupisteeksi: ’· ' Bl) Jos sekä EX 8 ja EX 11 ja/tai EX 12 todetaan, EX 8 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska kaikista yhteisistä todetuista tiedustelupisteistä EX 8 sijaitsee lähimpänä MSC:tä 2 ja jatkoproseduuri on A2):ssa.

9 106177 B2) Jos sekä EX 11 ja EX 12 todetaan, EX tää 8 ei todeta, EX 11 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska kaikista yhteisistä todetuista tiedustelupisteistä EX 11 sijaitsee lähimpänä MSCttä 2 ja jatkoproseduuri on 5 A2) tssa.

C) Mitään EXtää 8, 11 ja 12 ei todeta yhteiseksi tiedustelupisteeksi: MSC 2 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska MSC 2 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijait-10 see ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 12 ja MSC:n 3 välille EX:n 11 ja EX:n 8 kautta ja aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 2 MSC:hen 3 EX:n 8 kautta ja EX:n 12 ja MS:n 1 15 välinen yhteys MSC:n 2 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 3 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden. Jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, EX 8 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jos EX 8 on lähinnä käyttäjää 13 sijaitseva tiedustelupiste ja kuuluu sekä 20 ensimmäiseen reittiin ja MSC:n 2 ja MSC:n 3 välillä olevaan reittiin, ja jatkoproseduuri on kuten AI) :ssä. Jos EX 8 ei ole tiedustelupiste, MSC 2 nimetään keskustiedustelupisteeksi tässä transgressiotapauksessa, ja jatkoproseduuri on kuten C):ssä.

. 25 Niinpä, jos yhteisiä tiedustelupisteitä ei löyde- • ♦ tä ennalta määrätyn aikavälin tultua ylitetyksi, toisen kytkentäkeskuksen (MSC 3) ja käyttäjän 13 välille keskus-tiedustelupisteen kautta löydetty (ei-optimaalinen) reitti ja toinen reitti [sic] voidaan sitten tutkia yhteisten 30 tiedustelupisteiden varalta, jossa tapauksessa voivat ta- - '· paukset A), B) tai C) jälleen esiintyä jne. Tässä yhtey- dessä täytyy huomauttaa, että sekä toinen reitti ja ei-optimaalinen reitti kumpikin etenevät MSC:stä 3 ja että, tässä tapauksessa, ensimmäinen ja toinen kytkentäkeskus 35 näin ollen yhtyvät.

10 106177

On tietenkin mahdollista välittömästi käyttää tapauksessa C) löydettyä yhteyttä tutkimatta reittejä uudelleen.

Jos MS 1 sijaitsee MSC:n 3 työskentelyalueella, 5 MS 1 kytketään radiotien kautta MSC:hen 3, joka on kytketty käyttäjään 13 esimerkiksi EX:n 8, EX:n 11 ja EX:n 12 kautta ja yhteys tapahtuu MS:n 1 ja käyttäjän 13 välillä. Jos MS 1 siirtyy MSC:n 3 työskentelyalueelta MSC:n 4 työskentelyalueelle tuon yhteyden aikana, ensimmäinen 10 eli vanha reitti on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 3-8-11-12-13 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmaistuna on esimerkiksi 4-10-11-12-13, ja molempia reittejä tutkitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien yhteisten tiedustelupisteiden varal-15 ta, jossa tapauksessa esiintyy yksi seuraavista kolmesta tapauksesta D, E ja F: D) Toinen EX:istä 11 ja 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi:

Dl) Jos EX 11 todetaan yhteiseksi tiedustelupas-20 teeksi (toisin sanoen, EX:llä 11 on mahdollisuus käsitel

lä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX

11 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 11 ja MSC:n 4 välille EX:n 10 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvitta- ; 25 va informaatio siirretään MSC:stä 3 MSC:hen 4 EX:n 8, EX:n 11 ja EX:n 10 kautta ja/tai informaatio siirretään EX:stä 8 EX:ään 10 EX:n 11 kautta, ja EX:n 11 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 3 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 4 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen 30 yhteyden.

·. D2) Jos EX 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupis- ‘ ' teeksi (toisin sanoen, EX:llä 12 on mahdollisuus käsitel

lä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX

12 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa 35 muodostetaan yhteys EX:n 12 ja MSC:n 4 välille EX:n 11 ja 106177 EX:n 12 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 3 MSC:hen 4 EX: n 8, EX: n 10 ja EX: n 11 kautta ja/tai informaatio siirretään EX:stä 8 EX:ään 10 EX:n 11 kautta, ja EX:n 12 5 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 3 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 4 on ottanut hallintaansa MS:ään l vievän aktiivisen yhteyden.

E) Sekä EX 11 ja EX 12 todetaan yhteisiksi tie-dustelupisteiksi: EX 11 nimetään keskustiedustelupisteek- 10 si, koska kahdesta yhteisestä tiedustelupisteestä EX 11 sijaitsee lähimpänä MSC:tä 3 ja jatkoproseduuri on kuten Dl):ssa.

F) Kumpaakaan EX:ää 11 ja 12 ei todeta yhteiseksi tiedustelupisteeksi: 15 Fl) Jos EX 8 on sopiva tiedustelupisteeksi, EX 8 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska EX 8 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13 (MSC:hen 3 nähden), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 8 ja MSC:n 4 20 välille EX:n 11 ja EX:n 10 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 3 MSC:hen 4 EX:n 8, EX:n 11 ja EX:n 10 kautta ja EX:n 8 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 3 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 4 on ottanut hallintaansa MS:ään i 25 1 vievän aktiivisen yhteyden.

• · F2) Jos EX 8 ei ole sopiva tiedustelupisteeksi, MSC 3 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska MSC 3 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13, jossa ta-30 pauksessa muodostetaan yhteys MSC:n 3 ja MSC:n 4 välille • '· * EX:n 8, EX:n 11 ja EX:n 10 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 3 MSC:hen 4 EX:n 8, EX:n 11 ja EX:n 10 kautta ja MSC:n 3 ja MS:n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen 12 106177 kun MSC 4 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

Jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, EX 11 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jos EX 11 on lähinnä 5 käyttäjää 13 sijaitseva tiedustelupiste ja kuuluu sekä ensimmäiseen reittiin ja MSC:n 3 ja MSC:n 4 välillä olevaan reittiin, ja jatkoproseduuri on kuten Dl):ssä. Jos EX 11 ei ole tiedustelupiste, MSC 3 nimetään keskustiedustelupisteeksi ja jatkoproseduuri on kuten Fl):ssä. 10 Niinpä, jos yhteisiä tiedustelupisteitä ei löydetä ennalta määrätyn aikavälin tultua ylitetyksi, toisen kytkentä-keskuksen (MSC 4) ja käyttäjän 13 välille keskustieduste-lupisteen kautta löydetty (ei-optimaalinen) reitti ja toinen reitti [sic] voidaan sitten tutkia yhteisten tie-15 dustelupisteiden varalta, jossa tapauksessa voivat tapaukset D), E) tai F) jälleen esiintyä, jne. Tässä yhteydessä täytyy huomauttaa, että sekä toinen reitti ja ei-optimaalinen reitti kumpikin alkavat MSC:stä 4 ja että, tässä tapauksessa, ensimmäinen ja toinen kytkentäkeskus 20 näin ollen yhtyvät. On tietenkin mahdollista välittömästi käyttää tapauksessa F) löydettyä yhteyttä tutkimatta molempia reittejä uudelleen.

Jos MS 1 sijaitsee MSC:n 4 työskentelyalueella, MS 1 kytketään radiotien kautta MSC:hen 4, joka on kyt- , 25 ketty käyttäjään 13 esimerkiksi EX:n 10, EX:n 11 ja EX:n • * 12 kautta ja yhteys tapahtuu MS:n 1 ja käyttäjän 13 välillä. Jos MS 1 siirtyy MSC:n 4 työskentelyalueelta MSC:n 5 työskentelyalueelle yhteyden aikana, ensimmäinen eli vanha reitti on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 30 4-10-11-12-13 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmais- '· ' tuna on esimerkiksi 5-9-12-13, ja molempia reittejä tut- kitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien yhteisten tiedustelupisteiden varalta, jossa tapauksessa esiintyy toinen seuraavista kahdesta 35 tapauksesta G ja H: 13 106177 G) EX 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi (toisin sanoen EX:llä 12 on mahdollisuus käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen): EX 12 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodos- 5 tetaan yhteys EX:n 12 ja MSC:n 5 välille EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 4 MSC:hen 5 EX:n 10 ja EX 9 kautta ja/tai informaatio siirretään EX:stä 10 ja/tai EX:stä 11 EX:ään 9, ja EX:n 12 ja MS:n 1 välinen yhteys 10 MSC:n 4 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 5 on otta nut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

H) Todetaan, että EX 12 ei ole yhteinen tieduste- lupiste:

Hl) Jos EX 11 on sopiva tiedustelupisteeksi, EX 15 11 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska EX 11 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13 (EX:ään 10 ja MSC:hen 3 nähden), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 11 ja MSC:n 5 välille esimerkiksi EX:n 12 ja 20 EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 4 MSC:hen 5 EX:n 10 ja EX:n 9 kautta ja EX:n 11 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 4 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 5 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

.25 H2) Jos EX 11 ei ole sopiva tiedustelupisteeksi • < .

ja EX 10 on itse asiassa sopiva tiedustelupisteeksi, EX 10 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska EX 10 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13 (MSC:n 4 3 0 suhteen), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 10 • \ ja MSC:n 5 välille EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden « käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC: stä 4 MSC:hen 5 EX:n 10 ja EX:n 9 kautta ja MSC:n 4 ja MS: n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun 106177 M SC 5 on ottanut hallintaansa MS .-ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

H3) Jos ei EX 11 eikä EX 10 ole sopiva tieduste-lupisteeksi, MSC 4 nimetään keskustiedustelupisteeksi, 5 koska MSC 4 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys MSC:n 4 ja MSC:n 5 välille EX:n 10 ja EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siir-10 retään MSC:stä 4 MSCrhen 5 EX.-n 10 ja EX:n 11 kautta ja MSC:n 4 ja MS:n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun MSC 5 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

Jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, EX 10 15 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jos EX 10 on lähinnä käyttäjää 13 sijaitseva tiedustelupiste ja kuuluu sekä ensimmäiseen reittiin ja MSC:n 4 ja MSC:n 5 välillä olevaan reittiin, ja jatkoproseduuri on kuten H2):ssa. Niinpä, jos yhteisiä tiedustelupisteitä ei löydetä ennalta 20 määrätyn aikavälin tultua ylitetyksi, toisen kytkentäkes-kuksen (MSC 5) ja käyttäjän 13 välille keskustiedustelu-pisteen kautta löydetty (ei-optimaalinen) reitti ja toinen reitti [sic] voidaan sitten tutkia yhteisten tiedus-telupisteiden varalta, jossa tapauksessa voivat tapaukset . , 25 G) tai H) jälleen esiintyä jne. Tässä yhteydessä täytyy huomauttaa, että sekä toinen reitti ja ei-optimaalinen reitti kumpikin alkavat MSC:stä 5 ja että, tässä tapauksessa, ensimmäinen ja toinen kytkentäkeskus näin ollen yhtyvät. On tietenkin mahdollista välittömästi käyttää 30 tapauksessa H) löydettyä yhteyttä tutkimatta molempia ;; reittejä uudelleen.

Jos MS 1 sijaitsee MSC:n 5 työskentelyalueella, MS 1 kytketään radiotien kautta MSC:hen 5, joka on kytketty käyttäjään 13 esimerkiksi EX:n 9 ja EX:n 12 kautta 35 ja yhteys tapahtuu MS:n 1 ja käyttäjän 13 välillä. Jos 15 106177 MS 1 siirtyy MSC:n 5 työskentelyalueelta MSC:n 6 työs-kentelyalueelle tuon yhteyden aikana, ensimmäinen eli vanha reitti on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 5-9-12-13 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmaistuna 5 on esimerkiksi 6-9-12-13, ja molempia reittejä tutkitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien yhteisten tiedustelupisteiden varalta, jossa tapauksessa esiintyy yksi seuraavista kolmesta tapauksesta I, J ja K: 10 I) Toinen EX:istä 9 ja 11 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi: 11) Jos EX 9 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi (toisin sanoen EX:llä 9 on mahdollisuus käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX 9 15 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 9 ja MSC:n 6 välille EX:n 10 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja EX:n 9 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta 20 katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

12) Jos EX 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi (toisin sanoen EX:llä 12 on mahdollisuus käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX 12 25 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 12 ja MSC:n 6 välille EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja EX:n 12 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta 30 katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa - ; ' MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

J) Sekä EX 9 ja EX 12 todetaan yhteisiksi tiedus-telupisteiksi: EX 9 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska kahdesta yhteisestä tiedustelupisteestä EX 9 si- 16 106177 jaitsee lähimpänä MSC:tä 5 ja jatkoproseduuri on kuten II) :ssa.

K) Kumpaakaan EX:ää 9 ja 12 ei todeta yhteiseksi tiedustelupisteeksi: MSC 5 nimetään keskustiedustelupis-5 teeksi, koska MSC 5 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä, ja on tiedustelu-piste, joka ei ole yhteinen, ja on lähinnä käyttäjää 13, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys MSC:n 5 ja MSC:n 6 välille EX: n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn 10 siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja MSC:n ja MS:n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden. Jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, EX 9 nimetään keskustiedustelupis-15 teeksi, jos EX 9 on lähinnä käyttäjää 13 sijaitseva tiedustelupiste ja kuuluu sekä ensimmäiseen reittiin ja MSC: n 5 ja MSC:n 6 välillä olevaan reittiin, ja jatkoproseduuri on kuten II) :ssä. Jos EX 9 ei ole tiedustelupiste, MSC 5 nimetään keskustiedustelupisteeksi ja 20 jatkoproseduuri on kuten K):ssä. Niinpä, jos yhteisiä tiedustelupisteitä ei löydetä ennalta määrätyn aikavälin tultua ylitetyksi, toisen kytkentäkeskuksen (MSC 6) ja käyttäjän 13 välille keskustiedustelupisteen kautta löydetty (ei-optimaalinen) reitti ja toinen reitti [sic] . 25 voidaan sitten tutkia yhteisten tiedustelupisteiden va ralta, jossa tapauksessa voivat tapaukset I) , J) tai K) jälleen esiintyä jne. Tässä yhteydessä täytyy huomauttaa, että sekä toinen reitti ja ei-optimaalinen reitti kumpikin alkavat MSC:stä 6 ja että, tässä tapauksessa, ensim-30 mäinen ja toinen kytkentäkeskus näin ollen yhtyvät. On ; tietenkin mahdollista välittömästi käyttää tapauksessa K) löydettyä yhteyttä tutkimatta molempia reittejä uudelleen.

Jos MS 1 sijaitsee MSC:n 6 työskentelyalueella, 35 MS 1 kytketään radiotien kautta MSC:hen 6, joka on kyt- 17 106177 ketty käyttäjään 13 esimerkiksi EX:n 9 ja EX:n 12 kautta ja yhteys tapahtuu MS:n 1 ja käyttäjän 13 välillä. Jos MS 1 siirtyy MSC:n 6 työskentelyalueelta MSC:n 7 työs-kentelyalueelle tuon yhteyden aikana, ensimmäinen eli 5 vanha reitti on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 6-9-12-13 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmaistuna on esimerkiksi 7-6-9-12-13, ja molempia reittejä tutkitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien yhteisten tiedustelupisteiden varalta, jos-10 sa tapauksessa MSC 6 normaalisti todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi ja nimetään näin ollen keskustiedus-telupisteeksi, koska, riippumatta siitä todetaanko EX 9 ja EX 12 mahdollisesti yhteisiksi tiedustelupisteiksi, MSC 6 on kaikista mahdollisista todetuista yhteisistä 15 tiedustelupisteistä lähinnä ensimmäistä kytkentäkeskusta (=MSC 6). Sitten muodostetaan yhteys MSC:n 6 ja MSC:n 7 välille, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 6 MSC:hen 7 ja MSC:n 6 ja MS:n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun 20 MSC 7 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

Edellä olevaa kuvion 1 kuvausta ei missään tapauksessa saa pitää rajoittavana, sillä monet muut tilanteet ovat myös käsitettäviä, sekä mitä tulee tietoliiken- . 25 nejärjestelmän kokoonpanoon ja mitä tulee valittuihin • « reitityksiin. Niinpä on mahdollista esimerkiksi, että MS:n 5 työskentelyalueella sijaitseva MS 1 on yhteydessä käyttäjään 13 MSC:n 5, EX:n 9, EX:10, EX:n 11 ja EX:n 12 kautta, koska EX:n 9 ja EX:n 12 välinen yhteys on väliai-30 kaisesti ylikuormittunut. Tässä tapauksessa ensimmäinen, - ' " eli vanha reitti on numeroin ilmaistuna 5-9-10-11-12-13 (eikä siis 5-9-12-13) . Jos tuon yhteyden aikana MS 1 siirtyy MSC:n 5 työskentelyalueelta MSC:n 6 työskentely-alueelle hetkellä, jolloin yhteys on vapaa ylikuormasta, 35 toinen, eli uusi reitti on numeroin ilmaistuna esimer- 18 106177 kiksi 6-9-12-13, ja molempia reittejä tutkitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien yhteisten tiedustelupisteiden varalta, jossa tapauksessa voi esiintyä yksi seuraavista kolmesta tapauksesta L, M 5 ja N: L) Toinen EX:istä 9 ja 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi: LI) Jos EX 9 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi (toisin sanoen EX:llä 9 on mahdollisuus käsitellä 10 yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX 9 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 9 ja MSC:n 6 välille, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6, ja EX:n 9 ja MS:n 1 välinen 15 yhteys MSC:n 5 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden .

L2) Jos EX 12 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi (toisin, sanoen EX:llä 12 on mahdollisuus käsitellä 20 yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), EX 12 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 12 ja MSC:n 6 välille EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 . 25 kautta ja EX:n 12 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta • « katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

M) Sekä EX 9 että EX 12 todetaan yhteisiksi tie-dustelupisteiksi: EX 9 nimetään keskustiedustelupisteek- 30 si, koska kahdesta yhteisestä tiedustelupisteestä EX 9 sijaitsee lähimpänä MSC:tä 5 ja jatkoproseduuri on kuten LI):ssa.

N) Kumpaakaan EX:ää 9 ja 12 ei todeta yhteiseksi tiedustelupisteeksi: 19 106177

Nl) Jos EX 11 on sopiva yhteiseksi tiedustelupis-teeksi, EX 11 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska EX 11 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä, ja on tiedustelupiste, joka 5 ei ole yhteinen, ja on lähinnä käyttäjää 13 (EX:ään 10 MSC:hen 5 nähden), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 11 ja MSC:n 6 välille esimerkiksi EX:n 12 ja EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSCrstä 5 MSCrhen 6 EX: n 9 10 kautta ja EX:n 11 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

N2) Jos EX 11 ei ole sopiva tiedustelupisteeksi ja EX 10 on itse asiassa sopiva tiedustelupisteeksi, EX 15 10 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska EX 10 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13 (MSC:n 5 suhteen), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 10 ja MSC:n 6 välille EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden 20 käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja EX:n 10 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

; 25 N3) Jos ei EX 11 eikä EX 10 ole sopiva tieduste- • · lupisteeksi, MSC 5 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska MSC 5 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää 13, jossa tapauksessa muodostetaan yhteys MSC:n 5 ja 3 0 MSC:n 6 välille EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden kä- . ’· sittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja MSC:n 5 ja MS:n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

2„ 106177

Jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, EX 9 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jos EX 9 on lähinnä käyttäjää 13 sijaitseva tiedustelupiste ja kuuluu sekä ensimmäiseen reittiin ja MSC:n 5 ja MSC:n 6 välillä ole-5 vaan reittiin, ja jatkoproseduuri on kuten Ll):ssä. Jos EX 9 ei ole tiedustelupiste, MSC 5 nimetään keskustiedustelupisteeksi ja jatkoproseduuri on kuten N3):ssa. Niinpä, jos yhteisiä tiedustelupisteitä ei löydetä ennalta määrätyn aikavälin tultua ylitetyksi, toisen kytkentäkes-10 kuksen (MSC 6) ja käyttäjän 13 välille keskustiedustelu-pisteen kautta löydetty (ei-optimaalinen) reitti ja toinen reitti [sic] voidaan sitten tutkia yhteisten tiedus-telupisteiden varalta, jossa tapauksessa voivat tapaukset L), M) tai N) jälleen esiintyä jne. Tässä yhteydessä täy-15 tyy huomauttaa, että sekä toinen reitti ja ei-optimaali-nen reitti kumpikin alkavat MSC:stä 6 ja että, tässä tapauksessa, ensimmäinen ja toinen kytkentäkeskus näin ollen yhtyvät. On tietenkin mahdollista välittömästi käyttää tapauksessa K) löydettyä yhteyttä tutkimatta molempia 20 reittejä uudelleen.

Huomautetaan, että tapaukset L) ja M) vastaavat täydellisesti vastaavia tapauksia I) ja J) , kun taas tapaus N) selvästi eroaa tapauksesta K) EX:n 9 ja EX:n 12 välisen yhteyden tilapäisen ylikuormittumisen vuoksi.

. 25 Käyttäjän 13 paikkaa kuviossa ei tule käsittää •« rajoittavana. Täten on esimerkiksi mahdollista, että käyttäjä on liikkuva pääte, merkitään tästä eteenpäin MS 14, jota ei ole merkitty kuvioon 1 ja joka sijaitsee esimerkiksi MSC:n 6 työskentelyalueella. Jos, kun MS 1 si-30 jaitsee MSC:n 5 työskentelyalueella ja on radiotien kaut-·. ta kytketty MSC:hen 5, joka on kytketty esimerkiksi EX.-n 9 kautta MSC:hen 6, joka on kytketty radiotien kautta MS:ään 14, ja yhteys tapahtuu MS:n 1 ja MS:n 14 välillä, MS 1 siirtyy tuon yhteyden aikana MSC:n 5 työskentely-35 alueelta MSC.-n 6 työskentelyalueelle, ensimmäinen eli 2i 106177 vanha reitti on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 5-9-6-14 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmaistuna * on esimerkiksi 6-14 ja molempia reittejä tutkitaan ennal ta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuulu-5 vien yhteisten tiedustelupisteiden varalta. Tässä tapauksessa MS 14 toimii käyttäjänä, MSC 5 muodostaa ensimmäisen kytkentäkeskuksen ja MSC 6 toisen kytkentäkeskuksen, ja toinen seuraavista kahdesta tapauksesta P) ja Q) esiintyy: 10 P) MSC 6 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi, MSC 6 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSCrhen 6 ja MSC:n 6 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta katkaistaan sen jäl-15 keen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

Q) MSC:tä 6 ei todeta yhteiseksi tiedustelupisteeksi :

Ql) Jos EX 9 on sopiva tiedustelupisteeksi, EX 9 20 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska EX 9 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä, ja on tiedustelupiste, joka ei ole yhteinen, ja on lähinnä käyttäjää MS 14 (MSC:hen 5 nähden), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 9 ja MSC:n 6 välille : 25 esimerkiksi EX:n 12 ja EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden • 4 käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja EX:n 9 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen 30 yhteyden.

- ’< Q2) Jos EX 9 ei ole sopiva tiedustelupisteeksi, MSC 5 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska MSC 5 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä ja on lähinnä käyttäjää MS 14 (MSC:n 5 35 suhteen), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys MSC:n 5 22 106177 ja MSC:n 6 välille EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja MSC:n 5 ja MS :n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on otta-5 nut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

Jos, kun MS 1 sijaitsee MSC: n 5 työskentely-alueella ja on radiotien kautta kytketty MSC:hen 5, joka on kytketty esimerkiksi EX:n 9 ja MSC:n 6 kautta MSC:hen 7, joka on kytketty radiotien kautta MS:ään 14, ja yhteys 10 tapahtuu MS:n 1 ja MS:n 14 välillä, MS 1 siirtyy tuon yhteyden aikana MSC.-n 5 työskentelyalueelta MSC.-n 6 työs-kentelyalueelle, ensimmäinen eli vanha reitti on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 5-9-6-7-14 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmaistuna on esimerkiksi 6-7-14 ja 15 molempia reittejä tutkitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien yhteisten tieduste-lupisteiden varalta. Tässä tapauksessa MS 14 toimii käyttäjänä, MSC 5 muodostaa ensimmäisen kytkentäkeskuksen ja MSC 6 toisen kytkentäkeskuksen, ja yksi seuraavista kol-20 mesta tapauksesta R, S ja T esiintyy: R) Toinen MSC:stä 6 ja 7 todetaan yhteiseksi tie-dustelupisteeksi:

Rl) Jos MSC 6 todetaan yhteiseksi tiedustelupis- teeksi (toisin sanoen MSC:llä 6 on mahdollisuus käsitellä ; 25 yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), MSC 6 * nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta, ja MSC:n 6 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta katkais-30 taan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

R2) Jos MSC 7 todetaan yhteiseksi tiedustelupis-teeksi (toisin sanoen MSC:llä 7 on mahdollisuus käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen), MSC 7 35 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa 23 1 06 1 77 muodostetaan yhteys MSC: n 7 ja MSC: n 6 välille, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja MSC:n 7 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta katkaistaan sen 5 jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

S) Sekä MSC 6 ja 7 todetaan yhteisiksi tieduste- lupisteiksi: MSC 6 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska kahdesta yhteisestä tiedustelupisteestä MSC 6 si- 10 jaitsee lähimpänä ensimmäistä kytkentäkeskusta (=MSC 5), ja jatkoproseduuri on kuten Rl):ssä.

T) MSC:tä 6 eikä 7 kumpaakaan todeta yhteiseksi tiedustelupisteeksi:

Tl) Jos EX 9 on sopiva yhteiseksi tiedustelupis-15 teeksi, EX 9 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska EX 9 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä, ja on tiedustelupiste, joka ei ole yhteinen, ja on lähinnä käyttäjää MS 14 (MSC:hen 5 nähden), jossa tapauksessa muodostetaan yhteys EX:n 9 ja 20 MSC:n 6 välille esimerkiksi EX:n 12 ja EX:n 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja EX:n 9 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään . 25 1 vievän aktiivisen yhteyden.

T2) Jos EX 9 ei ole sopiva tiedustelupisteeksi, MSC 5 nimetään keskustiedustelupisteeksi, koska MSC 5 on tässä tapauksessa tiedustelupiste, joka sijaitsee ensimmäisellä reitillä, ja on tiedustelupiste, joka ei ole 30 yhteinen, ja on lähinnä käyttäjää MS 14, jossa tapauk- . ... sessa muodostetaan yhteys MSC:n 5 ja MSC:n 6 välille EX:n • · 9 kautta, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 5 MSC:hen 6 EX:n 9 kautta ja MSC:n 5 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 5 kautta 106177 katkaistaan sen jälkeen kun MSC 6 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

Jos, kun MS 1 sijaitsee MSC: n 6 työskentely-alueella ja on radiotien kautta kytketty MSC:hen 6, joka 5 on kytketty MSC:hen 7, joka on kytketty radiotien kautta MS:ään 14, ja yhteys tapahtuu MS:n 1 ja MS:n 14 välillä, MS 1 siirtyy tuon yhteyden aikana MSC:n 6 työskentely-alueelta MSC: n 7 työskentelyalueelle, ensimmäinen eli vanha reitti on numeroin ilmaistuna tässä tapauksessa 10 6-7-14 ja toinen eli uusi reitti numeroina ilmaistuna on esimerkiksi 7-14 ja molempia reittejä tutkitaan ennalta määrätyn aikavälin aikana molempiin reitteihin kuuluvien yhteisten tiedustelupisteiden varalta. Tässä tapauksessa MS 14 toimii käyttäjänä, MSC 6 muodostaa ensimmäisen kyt-15 kentäkeskuksen ja MSC 7 toisen kytkentäkeskuksen, ja toinen seuraavista kahdesta tapauksesta U) ja V) esiintyy: U) MSC 7 todetaan yhteiseksi tiedustelupisteeksi: MSC 7 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa tapauksessa aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tar- 20 vittava informaatio siirretään MSC:stä 6 MSC:hen 7, ja MSC:n 7 ja MS:n 1 välinen yhteys MSC:n 6 kautta katkaistaan sen jälkeen kun MSC 7 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktiivisen yhteyden.

V) MSC:tä 7 ei todeta yhteiseksi tiedustelupis- ;; 25 teeksi: MSC 6 nimetään keskustiedustelupisteeksi, jossa » · < tapauksessa aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään MSC:stä 6 MSC:hen 7, ja MSC:n 6 ja MS:n 1 välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun MSC 7 on ottanut hallintaansa MS:ään 1 vievän aktii-30 visen yhteyden.

Kuviossa 2 esitetyssä keksinnön mukaisen menetel- •« män vuokaaviossa lohkoilla ovat seuraavat merkitykset: Lohko: Merkitys: 20 Aktiivisen kutsun aikana ensimmäinen, eli vanha, 35 MSCo, joka on liikkuvan päätteen kautta yhtey- 25 1 06 1 77 dessä käyttäjään, vastaanottaa MSC-välisen luovu-tuspyynnön, ja MSCo kysyy toiselta, eli uudelta, s MSCn:ltä, onko sillä riittävästi radiokapasiteet- tia; samanaikaisesti käynnistetään laskuri ilmai-5 semaan ennalta määrätyn aikavälin kulumista.

21 Onko MSCn:llä riittävästi radiokapasiteettia?

Ei : lohkoon 22.

Kyllä : lohkoon 23.

22 MSC-välistä luovutusta ei tapahdu riittämättömän 10 radiokapasiteetin vuoksi.

23 MSCo välittää ensimmäiseen, eli vanhaan, MSCo:n ja käyttäjän reittiin liittyvän datan MSCn:lie ja tiedustelee, ovatko vanhalla reitillä sijaitsevat keskukset tiedustelupisteitä (toisin sanoen onko 15 viimeksi mainituilla mahdollisuus käsitellä yh teyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen).

24 MSCn vertaa vanhaan reittiin liittyvää dataa yh-teyslistoihin tarkoituksella muodostaa toinen, eli uusi, reitti itsensä ja käyttäjän välille.

20 25 Onko ainakin yksi keskus vanhaan reittiin liitty vässä datassa tunnettu MSCn:n yhteyslistasta?

Ei : lohkoon 26.

Kyllä : lohkoon 27.

26 MSCn pyytää yhteyslistan keskukselta, joka si- : 25 jaitsee vieressä uudella reitillä; sitten seuraa I * lohko 24.

27 MSCn välittää tunnettuihin keskuksiin liittyvän datan MSCo:lie; nämä tunnetut keskukset nimetään yhteisiksi keskuksiksi.

30 28 Onko lähinnä MSCo-.ta sijaitseva yhteinen keskus - '· tiedustelupiste MSCo:n datan mukaan? 4

Ei : lohkoon 29.

Kyllä : lohkoon 31, yhteinen keskus nimetään keskustiedustelupisteeksi.

26 106177 29 Ovatko muut yhteiset keskukset tiedustelupisteitä MSCo:n datan mukaan?

Ei : lohkoon 30.

Kyllä : lohkoon 31, yhteinen keskus, joka si- 5 jaitsee lähinnä MSCo:ta ja on sopiva tiedustelupisteeksi, nimetään keskus-tiedustelupisteeksi.

30 Vanhan reitin tiedustelupiste, joka ei ole yhteinen ja joka sijaitsee lähinnä käyttäjää, nimetään 10 keskustiedustelupisteeksi.

31 Yhteys muodostetaan keskustiedustelupisteen ja MSCn:n välille, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään ainakin yhdestä vanhalla reitillä sijaitsevasta kes- 15 kuksesta ainakin yhteen yhteyden muodostuksessa olevaan keskukseen ja keskustiedustelupisteen ja liikkuvan päätteen välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun MSCn on ottanut hallintaansa liikkuvaan päätteeseen vievän aktiivisen yhteyden.

20 32 Ajastimen ilmaiseman ennalta määrätyn aikavälin kulumisen vuoksi lähinnä käyttäjää oleva tiedustelupiste, joka sijaitsee sekä vanhalla reitillä ja MSCo:n ja MSCn:n välisellä reitillä, nimetään keskustiedustelupisteeksi, sitten seuraa lohko m. 25 31.

Kuvion 2 lohkokaaviossa määritelty menetelmän toteutus etenee seuraavasti. Heti kun liikkuva pääte, joka sijaitsee MSCo:n työskentelyalueella ja on yhteydessä käyttäjään ja MSCo:hon radiotien kautta, siirtyy mSCn:n 30 työskentelyalueelle, MSCo jättää MSC-välisen luovutus- ;; pyynnön (mahdollisesti liikkuvan päätteen aloitteesta) ja se kysyy MSCn:Itä, onko viimeksi mainitulla riittävästi radiokapasiteettia. Koska luovutusproseduuri on ajan suhteen kriittinen prosessi, ajastin käynnistetään välittö-35 . mästi, jotta voitaisiin todeta ennalta määrätyn aikavälin 2’ 106177 kuluminen (lohko 20). Jos MSCn:llä on riittämättömästi radiokapasiteettia, ei tapahdu MSC-välistä luovutusta (lohko 21, 22). Jos MSCn:llä on riittävästi radiokapasiteettia, MSCo välittää ensimmäiseen eli vanhaan MSCo:n ja 5 käyttäjän väliseen reittiin liittyvän datan MSCn:lie ja se kysyy, ovatko vanhalla reitillä sijaitsevat keskukset tiedustelupisteitä [toisin sanoen, onko niillä mahdollisuus käsitellä yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa erikseen (lohko 21, 23)]. MSCn:llä on yhteyslistoja, jot-10 ka mahdollistavat muodostaa toinen eli uusi reitti MSCn:n ja käyttäjän välille, ja se vertaa MSCorlta saatua vanhaa reittiä koskevaa dataa tuohon yhteyslistaan (lohko 24) . Jos ainakin yksi vanhalla reitillä sijaitseva keskus tunnetaan yhteyslistoista, niin tällöin MSCn löytää ainakin 15 yhden yhteisen keskuksen, joka sitten lähetetään MSCo:lie (lohko 25, 27) . Jos yhtään vanhalla reitillä sijaitsevaa keskusta ei tunneta MSCn:n yhteyslistoista, viimeksi mainitulle annetaan uudella reitillä sijaitsevan viereisen keskuksen yhteyslistat (lohko 25, 26). Tätä tapahtuu niin 20 kauan kuin yhteistä pistettä ei ole löydetty ja niin kauan kuin uudella reitillä on pisteitä jäljellä (lohko 26, 24, 25). MSCorlla on dataa, joka ilmaisee, ovatko vanhalla reitillä sijaitsevat keskukset tiedustelevia vai ei ja tutkii, ovatko yhteiset keskukset tiedustelupistei-. 25 tä, kun yhteinen keskus, joka sijaitsee lähinnä MSCo:ta ja joka myös on tiedustelupiste, nimetään keskustieduste-lupisteeksi (lohko 28, 29). Jos ei löydetä yhtään yhteistä keskusta, joka olisi myös tiedustelupiste, vanhan reitin tiedustelupiste, joka tiedustelupiste ei ole yhteinen 30 ja sijaitsee lähinnä käyttäjää, nimetään keskustieduste-; lupisteeksi (lohko 32). Yhteys muodostetaan keskustiedus- * telupisteen ja MSCn:n välille, aktiivisen yhteyden käsittelyn siirtoon tarvittava informaatio siirretään ainakin yhdestä vanhalla reitillä sijaitsevasta keskuksesta aina-35 kin yhteen yhteyden muodostuksessa olevaan keskukseen ja 106177 28 keskustiedustelupisteen ja liikkuvan päätteen välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun MSCn on ottanut hallintaansa liikkuvaan päätteeseen vievän aktiivisen yhteyden. Jos yhtään yhteistä tiedustelupistettä ei löydetä 5 ennalta määrätyn aikavälin ylittämisen vuoksi tai jos optimaalisesti sijaitsevia tiedustelupisteitä ei ole löydetty esimerkiksi virhetoiminnan tai ylikuormituksen vuoksi, löydetty ei-optimaalinen reitti ja toinen voidaan sitten tutkia yhteisten pisteiden varalta (lohko 24 10 jne.). Tässä yhteydessä huomautetaan, että tällöin vanha ja uusi kytkentäkeskus yhtyvät, koska ei-optimaalinen reitti ja toinen reitti kumpikin kulkevat saman kytkentä-keskuksen kautta.

Lukuisat muunnelmat ovat mahdollisia kuviossa 2 15 esitettyyn keksinnön mukaisen menetelmän toteutukseen.

Täten esimerkiksi MSCo:n tehtävät (vanhaan MSCo:n ja käyttäjän väliseen reittiin liittyvän datan lähettäminen MSCn:lie, tiedustelu, ovatko vanhalla reitillä sijaitsevat pisteet tiedustelupisteitä ja tutkiminen, ovatko yh-20 teiset keskukset tiedustelupisteitä) ja MSCn:n tehtävät (yhteyslistat, MSCorlta saadun datan vertaaminen noin yh-teyslistoihin ja mahdollisesti yhteyslistojen täydentäminen) voidaan jakaa eri tavalla kahden kytkentäkeskuksen välillä tai ne voidaan kohdistaa enemmässä tai vähemmässä . 25 määrin tietylle, mielivaltaisesti valitulle keskukselle.

» · 1 · < > · ·

Claims

106177 29

1. Menetelmä, jolla siirretään käsittelykeskusten välillä yhtäältä käyttäjän ja toisaalta liikkuvan päätteen 5 välisen aktiivisen yhteyden käsittely liikkuvaan tietoliikenteeseen suunnitellussa tietoliikennejärjestelmässä, joka sisältää ainakin yhden liikkuvan päätteen, ensimmäisen ja toisen kytkentäkeskuksen, jotka on suunniteltu liikkuville palveluille ja joiden kummankin 10 työskentelyalue on rajatulla alueella, ja verkon osan, joka on suunniteltu ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen ja joka osa pystyy vuorovaikuttamaan kytkentäkeskusten kanssa, kun ensimmäisen kytkentäkeskuksen ja käyttäjän välillä on ensimmäinen reitti, jonka ensimmäisen reitin kautta 15 aktiivinen yhteys on pystytetty, ja kun toisen kytkentäkeskuksen ja käyttäjän välillä on toinen reitti, kun kummallakin reitillä on ainakin yksi tiedustelupiste, jossa yhteyden hallintaa ja kutsun hallintaa voidaan käsitellä erikseen, tunnettu siitä, että ennalta määrätyn 20 aikavälin verran kumpaakin reittiä tutkitaan ensimmäiseen reittiin ja toiseen reittiin kuuluvien yhteisten tiedustelu-pisteiden varalta, ja - jos yksi yhteinen tiedustelupiste löydetään, se nimetään keskustiedustelupisteeksi, 25. jos löydetään useita yhteisiä tiedustelupisteitä, ensimmäistä kytkentäkeskusta lähinnä sijaitseva piste nimetään keskuserotuskäsittelypisteeksi, ja - jos ei löydetä yhteistä keskustiedustelupistettä, ensimmäisen reitin tiedustelupiste, joka tiedustelupiste ei . . 30 ole yhteinen ja sijaitsee käyttäjää lähinnä, nimetään r · » 1' keskustiedustelupisteeksi, kun yhteys muodostetaan myös keskustiedustelupisteen ja toisen kytkentäkeskuksen välille, kun informaatio, joka tarvitaan aktiivisen yhteyden käsittelyyn, siirretään ainakin yhdestä ensimmäisellä 35 reitillä sijaitsevasta keskuksesta ainakin yhteen yhteydenmuodostuksessa olevaan keskukseen, ja kun ensimmäisen 106177 30 kytkentäkeskuksen kautta oleva keskustiedustelupisteen ja liikkuvan päätteen välinen yhteys katkaistaan sen jälkeen kun toinen kytkentäkeskus on ottanut haltuunsa liikkuvaan päätteeseen olevan aktiivisen yhteyden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos ennalta määrätty aikaväli ylitetään, käyttäjää lähinnä sijaitseva tiedustelupiste, joka kuuluu sekä ensimmäiseen reittiin ja ensimmäisen ja toisen kytkentäkeskuksen välillä olevaan reittiin, nimetään 10 keskustiedustelupisteeksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jos yhteistä tiedustelu-pistettä ei löydetä ennalta määrätyn aikavälin ylittämisen vuoksi, reittiä, joka löydetään toisen kytkentäkeskuksen ja 15 käyttäjän väliltä keskustiedustelupisteen kautta, ja toista reittiä, tutkitaan sitten yhteisten tiedustelupisteiden varalta.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteinen tieduste- 20 lupiste on kytkentäkeskus tai ei-liikkuvaan tietoliikenteeseen suunniteltu keskus, jossa on sillanasetusvälineet. • · 1 si 106177