FI106161B - Kommunikaatiomenetelmä TDMA-solukkomatkaviestinjärjestelmässä, joka käyttää taajuushyppelyä - Google Patents

Description

1 106161

Kommunikaatiomenetelmä TDMA-solukkomatkaviestinjärj estel-mässä, joka käyttää taajuushyppelyä Tämä keksintö liittyy matkaviestintiedonsiirtoa 5 koskevaan tekniikan alueeseen. Tarkemmin sanottuna keksintö liittyy menetelmiin sen taajuusspektrin tehokasta ja joustavaa käyttöä varten, joka on saatavilla kommunikointia varten aikajakoisessa monikäyttömatkaviestintiedon-siirtojärjestelmässä. Keksintö liittyy myös tukiasemaan ja 10 matkaviestinasemaan sen taajuusspektrin joustavaa ja tehokasta käyttöä varten, joka on saatavilla aikajakoisessa monikäyttömatkaviestintiedonsiirtojärjestelmässä.

Keksinnön tausta

Monia erityyppisiä matkaviestinjärjestelmiä tunne-15 taan ja on käytössä. Taajuuskaista, joka on käytettävissä yhteyksiä varten matkaviestintiedonsiirtojärjestelmässä, rajoittaa matkaviestinjärjestelmien kapasiteettia. Kaksi tukiasemaa tai matkaviestinasemaa, jotka lähettävät FDMA-järjestelmän samalla radiokanavalla tai saman radiokanavan 20 samassa aikavälissä TDMA-järjestelmässä, saattavat häiritä toisiaan. Tämän tyyppistä häiriötä kutsutaan samakanava-häiriöksi, koska häiriötä kutsutaan samakanavahäiriöksi, koska häiriö tulee samalta radiokanavalta. Jos häiritsevät . matkaviestimet tai tukiasemat ovat riittävän lähellä suh- 25 teessä radioetenemisominaisuuksiin, niiden signaalien sig- naalivoimakkuus, jotka liittyvät yhteen näistä yhteyksistä, ei ole riittävästi voimakkaampi kuin toiseen yhteyteen liittyvät häiritsevät signaalit. Informaatio yhteydellä, joka välitetään näissä lähetetyissä signaaleissa, on täl-« .· 30 löin enemmän tai vähemmän vaikeasti ymmärrettävää. Jos häiritsevät matkaviestimet tai tukiasemat ovat riittävän ' etäällä toisistaan, yhteyteen liittyvät signaalit ovat kuitenkin riittävästi voimakkaampia kuin toisen yhteyden häiritsevät signaalit. Tällöin yhteyksien informaatio tu-35 lee helposti ymmärretyksi.

106161

Jotta voitaisiin käyttää samaa radiokanavaa FDMA-järjestelmissä ja TDMA-järjestelmissä myös radiokanavan * samaa aikaväliä useammalle kuin yhdelle yhteydelle, matkaviestinjärjestelmistä on tehty solukkojärjestelmiä. Jär-5 jestelmän kattama maantieteellinen alue on tällöin jaettu pienempiin alueisiin, joita kutsutaan soluiksi ja solussa olevat matkaviestimet kommunikoivat tässä solussa olevan tukiaseman kanssa. Muutamat tai kaikki käytettävissä olevat radiokanavat jaetaan solujen kesken taajuussuunnitel-10 man mukaisesti.

Normaalisti perinteinen taajuussuunnitelma tarkoitta, että eri radiokanavat on järjestetty vierekkäisten tai naapurisolujen ryppääseen. Saman ryppään kaksi solua ei voi käyttää samaa radiokanavaa. Jokainen radiokanava, jota 15 ryppäässä olevan yhden solun tukiasema tai matkaviestin käyttää, eroaa jokaisesta kanavasta, jota tukiasema tai matkaviestin käyttää toisessa solussa samassa ryppäässä. Kuitenkin eri ryppäiden solut voivat käyttää samoja radiokanavia. Täten voi olla samanaikainen radiokanavan monin-20 kertainen käyttö. Tällaista moninkertaista käyttöä kutsutaan toisinaan kanavan uudelleenkäytöksi.

Alan ammattilaiset tuntevat monia erilaisia solu-ryppäiden muotoja ja kokoja, esimerkiksi 3-soluiset, 4-soluiset, 7-soluiset, 9-soluiset, 12-soluiset ja 21-solui-25 set ryppäät. Hieman yksinkertaistaen suurin puhelunkäsit-telykapasiteetti solukko-TDMA-järjestelmässä saavutetaan, kun käytetään pienintä rypästä, joka aikaansaa riittävän alhaisen samakanavahäiriön.

Vaikka kuvatut taajuussuunnitelmat aikaansaavat .· 30 tärkeän edun radiokanavien moninkertaisen käytön muodossa, jota usein kutsutaan taajuus- tai kanavauudelleenkäytöksi, tällaiset kiinteät taajuussuunnitelmat ovat työläitä tehdä. Maantieteellisistä vaihteluista johtuen solut tai vyöhykkeet, jotka kukin tukiasema-antenni kattaa, vaihtelevat 35 kooltaan ja muodoltaan. Järjestelmän peittoalue tulee tä- 106161 ten normaalisti peitetyksi useilla erilaisilla näiden tunnettujen rypäsyhdistelmien yhdistelmillä. Tavallisesti rypäskonfiguraatio, tai päätökset siitä, mitä uudelleen- - käyttökuvioita käytetään, täytyy tehdä järjestelmän topo-5 grafian monimutkaisten tietokoneanalyysien avulla.

Myös muut epäkohdat ovat luonnostaan mukana kiinteiden taajuussuunnitelmien käytössä. Normaalisti haluttujen yhteyksien lukumäärä solussa vaihtelee ajan mukana ja yksi solu ei saata kyetä käsittelemään kaikkia haluttuja 10 yhteyksiä, koska kaikki kanavat ja kaikki aikavälit TDMA-kanavilla, jotka on annettu tälle solulle, ovat varattuja. Samaan aikaan haluttujen yhteyksien lukumäärä viereisessä solussa tai naapurisolussa tai missä tahansa solussa samassa ryppäässä voi olla oleellisesti pienempi kuin kaik-15 kien niiden kanavien kokonaiskapasiteetti, jotka on kiinteän taajuussuunnitelman mukaan annettu tälle solulle. Täten kaikkia haluttuja yhteyksiä ei voida käsitellä solu-ryppäässä siitä tosiasiasta huolimatta, että siinä on ainakin yksi vapaa kanava tai ainakin yksi vapaa aikaväli 20 radiokanavalla, jota olisi voitu käyttää halutuille yhteyksille, ellei kiinteä taajuussuunnitelma tätä kieltäisi.

Yksi tapa pienentää kiinteiden taajuussuunnitelmien yllä mainittua haittaa on se, että ei jaeta kaikkia radio-25 kanavia, joita on käytettävissä yhteyksiä varten matka-viestintiedonsiirtojärjestelmässä, vaan pistetään muutama radiokanava varalle. Kaikki muut paitsi varalla olevat kanavat jaetaan taajuussuunnitelman mukaan. Näitä varalla olevia radiokanavia voi väliaikaisesti käyttää mikä tahan- - 30 sa solu, joka tarvitsee enemmän kanavia kuin ne kanavat, jotka sille on pysyvästi annettu taajuussuunnitelman mu-% kaan. Tällainen varalla olevan kanavan väliaikainen käyttö ei tällöin ole altis aiheuttamaan samakanavahäiriötä jollekin muulle solulle, joka jo käyttää tätä varalla olevaa 35 radiokanavaa. Vaikka tämä menetelmä, jossa laitetaan muu- 4 106161 tamia radiokanavia varalle ja allokoidaan niitä väliaikaisesti, antaa enemmän joustavuutta muuttuvan yhteydenkäsit-telykapasiteetin suhteen kuin kiinteä taajuussuunnitelma kaikille saatavilla oleville radiokanaville, koko järjes-5 telmän kokonaiskäsittelykapasiteetti voi pienentyä.

Edullisempi menetelmä saada korkea liikenteenkäsit-telyn joustavuus solukkomatkaviestinjärjestelmän eri alueilla on täydellisesti hylätä taajuussuunnitelma ja antaa kaikkien radiokanavien, jotka ovat käytettävissä yhteyksiä 10 varten, olla yhteinen resurssi kaikille soluille. Mikä tahansa solu voi käyttää mitä tahansa radiokanavaa, joka on käytettävissä yhteyksiä varten, olettaen että samakana-vahäiriö muilta, jotka käyttävät samaa radiokanavaa, on riittävän alhainen. Tätä saatavilla olevien radiokanavien 15 käyttötapaa kutsutaan toisinaan "dynaamiseksi kanava-allo koinniksi". Vaikka tämä menetelmä varmasti tarjoaa etuja solun muuttuvan puhelunkäsittelykapasiteetin suhteen, tämä menetelmä merkitsee myös haittoja muissa suhteissa, joita ei sen enempää käsitellä tässä.

20 Tehonkulutus on tärkeä piirre pienissä kevyissä kannettavissa akkukäyttöisissä matkaviestinasemissa. Normaalissa puhelinkeskustelussa puhetauot ovat yleisiä ja melko pitkiä suhteessa radiokanavan aikaväliin. Radiosig-. naalien lähettäminen silloin, kun ei ole mitään informaa- 25 tiota välitettävänä, on ainoastaan akkutehon haaskausta.

Epäjatkuva lähetys tarkoittaa, että lähetys keskeytetään, kun puhelun aikana puheessa on tauko tai mitään informaatiota ei ole välitettävänä meneillään olevalla yhteydellä.

Toinen tapa säästää akkutehoa matkaviestinasemassa .· 30 on säätää lähetettyjen radiosignaalien voimakkuutta vas teena vastaanottavalla tukiasemalla mitatulle signaalin voimakkuudelle. Jos signaalin voimakkuus vastaanottavalla tukiasemalla jätetään huomioimatta, matkaviestimen täytyy aina lähettää radiosignaalit voimakkuudella, joka on riit-35 tävä pahinta tapausta varten, esim. kun matkaviestinasema 5 106161 on sijoittunut solun rajalinjalle. Useimmissa sijaintipaikoissa tällainen signaalinvoimakkuus on tarpeettoman suuri. Jos vastaanotettujen signaalien voimakkuus mitataan, * tukiasema voi lähettää matkaviestimelle tehonsäätösanomia, 5 jotka sallivat alentaa matkaviestimen lähetystehoa aina kun havaitaan liian suuri signaalitaso.

Muutamat solukkomatkaviestintiedonsiirtojärjestelmät, jotka käyttävät lähetettyjen radiosignaalien digitaalista modulaatiota, ovat nyt tulleet kaupallisesti laaja-10 mittaiseen käyttöön. Yksi USA:ssa käytetty matkaviestin-tiedonsiirtojärjestelmätyyppi on spesifioitu dokumentissa EIA/TIA, Cellular System, Dual-Mode Mobile station - Base Station Compatibility Standard, IS-54, jonka on julkaissut Electronic Industries Association, Engineering Department, 15 2001 Eye Street, N.W. Washington, D.C. 20006, USA. Tässä järjestelmässä on sekä FDMA-radiokanavia radiosignaaleja varten, joissa on analoginen modulaatio, ja TDMA-radioka-navia radiosignaaleja varten, joissa on digitaalimodulaa-tio. Kattavana informaationa tästä järjestelmästä viita-20 taan mainittuun julkaisuun, jonka sisältö sisällytetään tähän viitteenä.

Yleiseurooppalainen digitaalinen solukkojärjestelmä, josta käytetään lyhennettä GSM, on yksi tyyppi digi-. taalisia matkaviestintiedonsiirtojärjestelmiä, jotka ovat 25 käytössä Euroopassa. Tämä järjestelmä on spesifioitu ET-SI/TC GSM:n dokumentissa Recommendation GSM, jonka on julkaissut European Telecommunication Standardization Institute, ETSI B.P. 152-F-06561 Valbonne Cedex, France. Kattavana informaationa tästä järjestelmästä viitataan yllä ' .· 30 mainittuun julkaisuun, jonka sisältö sisällytetään tähän viitteenä.

Sekä TIA IS-54 mukainen järjestelmä että GSM-jär-jestelmä ovat TDMA-järjestelmiä, joissa on monia radiokanavia, jotka on sijoitettu eri taajuuskaistoille. TDMA-35 matkaviestinjärjestelmässä yksi ilmeinen tapa käyttää so- 6 106161 lulle allokoituja radiokanavia olisi käyttää yhden ja saman solulle allokoidun radiokanavan yhtä ja samaa aikaväliä tietylle yhteydelle niin pitkään kuin mahdollista, ts. yhteyden päättymiseen tai kanavanvaihtoon (handoff) saak-5 ka. Tämä on myös tehty mainitun EIA/TIA IS-54-standardin mukaan.

Perinteisessä TDMA-järjestelmässä, jossa samaa kanavaa ja aikaväliä käytetään koko yhteyden ajan, mikä tahansa sama kanavahäiriö kestää niin kauan kuin molemmat 10 yhteydet kestävät, koska lähetykset tapahtuvat enemmän tai vähemmän samanaikaisesti samalla radiokanavalla. Tämä tarkoittaa, että pahimman tapauksen tilanne täytyy huomioida taajuussuunnittelussa ja solurypässuunnittelussa. Tämän kiertämiseksi on ehdotettu taajuushyppelyä.

15 GSM-järjestelmän erään vaihtoehtoisen suoritusmuo don mukaisesti useiden solulle annettujen radiokanavien aikavälejä käytetään yhdelle ja samalle yhteydelle. Jokainen tukiasema ja matkaviestin lähettää radiosignaalipurs-keiden sekvenssiä. Jokainen purske on rajoitettu aikavä-20 liin, mutta purskeet jaetaan useille radiokanaville. Tämä myös antaa etuja mitä tulee monitie-etenemiseen.

GSM-järjestelmän suoritusmuotoja, joissa on taa-juushyppely, käsitellään artikkelissa "High performance cellular planning with Frequence Hopping", Didier Verhulst 25 ja Colin Rudolph, julkaistu julkaisussa Proceedings DMR IV, 26-28 kesäkuuta 1990, Oslo, Norja, jonka sisältö sisällytetään tähän viitteenä. Artikkelin mukaan taajuushyp-pely tarjoaa etuja, sellaisia kuten pienempi optimaalinen rypäskoko ja joustavampi taajuussuunnittelu. Maksimaalinen 30 yhteydenkäsittelykapasiteetti tulee häiriörajoitetuksi ja ^ epäjatkuvan lähetyksen toteuttaminen tarjoaa suuremman maksimikapasiteetin jopa pienimpien rypäskokojen yhteydessä. Pienin tutkittu rypäskoko on 7-soluinen, mutta artikkeli mainitsee myös, että "puhdasta 3-soluista rypästä 35 voidaan itse asiassa myös tarkastella".

7 106161

Toinen digitaalisten matkaviestintiedonsiirtojär-jestelmien tyyppi, joka on jossain määrin erilainen kuin yllä kuvatut järjestelmät, jotka käyttävät aikajakoisia • monikäyttöradiokanavia, on laajakaistainen koodijakoinen 5 monikäyttöjärjestelmä, josta käytetään lyhennettä CDMA.

Normaaleissa laajakaistaisissa CDMA-järjestelmissä kaikki radiosignaalilähetykset, jotka liittyvät eri yhteyksiin, joissa on mukana matkaviestinasemia, eivät ole erotettuja aikaväleihin tai eri kapeakaistaisiin radiokanaviin. Myös-10 kään normaalissa laajakaistaisessa CDMA-järjestelmässä ei ole mitään kiinteää taajuussuunnitelmaa. Sen sijaan tukija matkaviestinasemat sekä samassa solussa että ympäröivissä soluissa tarkoituksellisesti lähettävät radiosignaaleja, jotka liittyvät kaikkiin yhteyksiin, samanaikaisesti 15 samalla laajakaistaisella radiokanavalla. Tämän seurauksena samakanavahäiriö CDMA-järjestelmässä on hyvin suuri verrattuna tähän häiriöön aikaisemmin selostetuissa TDMA-järjestelmissä. Tarkemmin sanottuna häiriötaso CDMA-järjestelmissä on normaalisti useita kertoja suurempi kuin 20 yhteyteen liittyvän halutun radiosignaalin taso.

Syy miksi CDMA-järjestelmä tulee toimeen tämän korkean samakanavahäiriön tason kanssa on kunkin käytetyn radiokanavan laaja kaistanleveys. Laajakaistaisella radio-. kanavalla CDMA:ssa on normaalisti kaistanleveys, joka vas- 25 taa useaa TDMA- tai FDMA-järjestelmissä käytettyä kapeakaistaista radiokanavaa. Laaja kaistanleveys mahdollistaa korkean kanavakoodausasteen. Tämä koodaus tekee matkaviestimen ja tukiaseman vastaanottimille mahdolliseksi tunnistaa haluttu signaali kaikista muista signaaleista vaikka • .· 30 häiriötaso ylittää halutun signaalin tason. CDMA-järjes- telmien piirre on, että taajuuskaistalla sallittujen yhteyksien lukumäärää ei ole rajoitettu aikavälien/radioka-navien lukumäärällä. Sensijaan puhelunkäsittelykykyä rajoittaa samakanavahäiriön maksimitaso, joka vielä sallii 35 matkaviestimen ja tukiaseman vastaanottimien ilmaista nii- 106161 den haluamat signaalit.

CDMA-järjestelmässä tehon säätö ja epäjatkuva lähetys pienentää häiritsevien signaalien keskimääräistä koko-naistehoa. Täten epäjatkuva lähetys tarkoittaa pienenty-5 nyttä samakanavahäiriötä ja kasvanutta kapasiteettia CDMA-järjestelmässä, koska kapasiteetti yleensä riippuu keskimääräisestä häiriötasosta. Tämä on etu, jonka CDMA-järjestelmät jakavat joidenkin taajuushyppelyä käyttävien TDMA-järjestelmien kanssa suhteessa tunnettuihin TDMA-järjes-10 telmiin, joissa ei ole taajuushyppelyä.

Muutamia erityyppisiä matkaviestinjärjestelmiä, jotka ovat samanlaisia kuin CDMA, käsitellään artikkelissa "Slow Frequency Hopping Multiple Access for Digital Cellular Radiotelephone", Didier Verhulst, Michel Mouly ja 15 Jacques Szpirglas, julkaistu julkaisussa IEEE Journal on Selected Areas in Communications VOL SAC-2, NO 4, heinäkuu 1984, sivut 563-574, jonka sisältö sisällytetään tähän viitteenä. Erityyppisiä järjestelmiä, joissa on jossain määrin erilaisia taajuushyppelyprotokolleja, epäjatkuvan 20 lähetyksen toteutus ja tehon säätö on mainittu. Yksi jär-jestelmäprotokolla, jota kutsutaan "satunnais-SFHMA", ei sisällä uudelleenkäyttörypästä ja kullakin käyttäjällä on oma henkilökohtainen sekvenssi, joka ei korreloi muiden sekvenssien kanssa. Kuitenkaan muiden saman solun matka-25 viestinten samakanavahäiriötä ei vältetä. Hitaan taajuus-hyppelykaavan mukaan, josta käytetään lyhennettä SFH, mat-kaviestinasemat eivät lähetä eroteltuja radiosignaalipurs-keitä kehysten aikaväleissä TDMA-radiokanavilla vaan ne lähettävät "jatkuvammin" ilman erottelua pituudeltaan ai-.· 30 kavälejä vastaaviin purskeisiin. Hyppelykuvio matkavies- tinasemilta tapahtuvaa lähetystä varten on osa kanavakoodausta, jota käytetään vaimentamaan samakanavahäiriötä.

Hidas taajuushyppelykaava, jonka mainitaan olevan muunnettavissa käytettäväksi yhdistelmänä TDMAn kanssa, on 35 selitetty artikkelissa "Cellular Efficiency with Slow Fre- 9 106161 quency Hopping, Analysis of the Digital SFH 900 Mobile System", Jean-Louis Dornstetter ja Didier Verhulst, julkaistu julkaisussa IEEE Journal on Selected Areas in Communications VOL SAC-5, NO 5, kesäkuu 1987, sivut 835-848, 5 jonka sisältö sisällytetään tähän viitteenä. Kun analysoidaan tämän järjestelmän mahdollista suorituskykyä, epäjatkuva lähetys ja tehonsäätö oletetaan toteutetuiksi. Tässä artikkelissa pienimmän rypäskoon mainitaan olevan 3-solui-nen rypäs.

10 Menetelmä ja laite taajuushyppelyä varten solukko- radiopuhelinjärjestelmässä on selostettu PCT-patenttihake-muksessa WO 91/13502. Päämäärä on kasvattaa niiden kantoaaltojen lukumäärää, jotka ovat käytettävissä hyppimistä varten kullakin peittoalueella. Sen sijaan että pysyvästi 15 allokoitaisiin kullekin peittoalueelle (soluun) uudelleen-käyttöhalkaisijan (ryppään) sisällä osa kantoaalloista, jotka ovat käytettävissä uudelleenkäyttöhalkaisijan sisällä, kaikki tai lähes kaikki kantoaalloista allokoidaan kullekin peittoalueelle ei-kohdakkain osuvina aikajaksoi-20 na. Hyppely suoritetaan ainakin karkeassa aikasynkronissa sektorista sektoriin ja ryppäästä ryppääseen, jotta vältetään samakanavahäiriö ja naapurikanavahäiriö uudelleenkäyttöhalkaisijan sisällä. Menetelmä luottaa pohjimmiltaan siihen, että jaetaan kantoaalto eri peittoalueiden kesken 25 ajallisesti synkronissa, mutta se ei vaadi aikajakoista TDMA-kanavarakennetta. Täten solut ryppään sisällä voivat jakaa käytettävissä olevat taajuudet, mutta samaa yhä säilyttää uudelleenkäyttökuvio. Uudelleenkäyttökuvio säilytetään kehyspohjalta, ts. hyppelyn voidaan katsoa käyttävän 30 uutta taajuussuunnitelmaa jokaiselle kehykselle. Tällä menetelmällä on se haitta, että se vaatii synkronoidut tukiasemat, erityisesti jokaisen soluryppään sisällä, mutta myös jossain laajuudessa vierekkäisten ryppäiden välillä. Toinen epäkohta on, että mikään solu ei voi samanai-35 kaisesti palvella sellaista määrää matkaviestimiä, joka 10 106161 vastaa ryppäässä käytettävissä olevien radiokanavien kokonaismäärää. Jokainen solu voi palvella vain sellaista määrää matkaviestimiä, joka vastaa tälle solulle samanaikaisesti käytettävissä olevien radiokanavien lukumäärä, joka 5 on vain murto-osa kokonaismäärästä.

Keksinnön lyhyt selitys

Vaikka uudet TDMA-järjestelmät, joissa on taajuus-hyppely, sekä CDMA-matkaviestintiedonsiirtojärjestelmät tarjoavat oleellisia etuja aikaisempiin FDMA- ja TDMA-jär-10 jestelmiin nähden, joissa ei ole taajuushyppelyä, on olemassa tarve jopa vieläkin tehokkaammalle käytettävissä olevien taajuuskaistojen käytölle yhteyksiä varten matkaviestinjärjestelmissä, jotta kasvatettaisiin yhteyksien kokonaiskäsittelykapasiteettia. On olemassa myös tarve 15 jopa vieläkin joustavammalle käytettävissä olevien taajuuksien käytölle, jotta kasvatettaisiin järjestelmien kykyä käsitellä vaihtelevaa määrää haluttuja yhteyksiä eri osissa aluetta, jonka järjestelmät peittävät.

Vaikka aikaisemmat ehdotetut matkaviestin järjestel-20 mät voivat käyttää jonkinlaista taajuushyppelyä yhdistelmänä erilaisten menetelmien toteutusten kanssa, kuten epäjatkuva lähetys ja lähetystehon säätö, ne eivät ole yhdistäneet taajuushyppelyn ja muiden menetelmien, joiden pe-, rusperiaatteet ovat sinänsä tunnettuja, suoritusmuotoja 25 tavalla, joka antaa maksimikapasiteetin yhteyksien käsit telyyn yksittäisessä solussa ja samanaikaisesti maksimi-joustavuuden jaettaessa käsiteltäviä yhteyksiä vierekkäisten solujen kesken.

Esillä olevan keksinnön eräs päämäärä on aikaansaa-30 da menetelmiä ja välineet, jotka tuottavat hyvin suuren ‘ maksimimäärän samanaikaisia yhteyksiä, jonka mikä tahansa solu TDMA-matkaviestinjärjestelmässä voi käsitellä ilman että kasvatetaan kokonaistaajuuskaistaa (kaistoja), joka on käytettävissä kaikille yhteyksille TDMA-matkaviestin-35 järjestelmässä.

n 106161

Esillä olevan keksinnön toinen päämäärä on aikaansaada menetelmiä ja välineitä, jotka tuottavat niiden yhteyksien kokonaismäärien hyvin joustavan jakamisen, joita vierekkäiset solut käsittelevät solukkotyyppisessä TDMA-5 matkaviestinjärjestelmässä.

Esillä olevan keksinnön samanlainen päämäärä on tehdä samanaikaisten yhteyksien maksimimäärä, jonka kukin solu TDMA-järjestelmässä voi käsitellä, oleellisesti riippuvaiseksi niiden yhteyksien määrästä, joita vierekkäiset 10 solut käsittelevät samanaikaisesti, jolloin yksi solu voi mukavasti suorittaa oleellisesti useamman samanaikaisen yhteyden käsittelyn kuin solun maksimi keskiarvo, jos kaikki solut käsittelevät saman määrän, olettaen, että jotkin vierekkäiset solut samanaikaisesti käsittelevät 15 vähemmän samanaikaisia yhteyksiä kuin tämä maksimi keskiarvo, kun kaikki solut käsittelevät saman määrän.

Vielä eräs esillä olevan keksinnön päämäärä on pienentää, ellei kokonaan välttää, tarve minkääntyyppiselle suunnitellulle radiokanavien jakamiselle.

20 Esillä olevan keksinnön vielä eräs päämäärä on ai kaansaada menetelmiä ja välineitä, joiden avulla perinteisen taajuussuunnitelman puuttumisen solukkotyyppisestä TDMA-matkaviestinjärjestelmästä ei tarvitse aiheuttaa ko-. vin vakavia samakanavahäiriöongelmia.

25 Lyhyesti ja yksinkertaistettuna voitaisiin sanoa, että menetelmät ja välineet esillä olevan keksinnön mukaista tiedonsiirtoa varten perustuvat keksinnölliseen näkemykseen, että TDMA-järjestelmä, jossa on taajuushyppe-ly ja joka käyttää taajuushyppelysekvenssejä tai kaavoja, - . 30 jotka välttävät samakanavahäiriön solun sisällä, mutta sallivat samakanavahäiriön vierekkäisten solujen välillä, * välttää tarpeen taajuussuunnittelulle ja antaa hyvin suu ren kapasiteetin ja joustavuuden, erityisesti kun toteutetaan epäjatkuva lähetys ja tietty lähetystehon säätö. Itse 35 asiassa matkaviestinasemien tehonsäätö on tarpeen, kun 12 106161 keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan järjestelmässä, joka vaatii suuren kapasiteetin ja joustavuuden.

Keksinnön mukaisten menetelmien ja välineiden tärkeä elementti on taajuushyppely, jota voidaan kuvata myös 5 yhteyteen käytetyn radiokanavan usein tapahtuvana vaihtamisena, jota seuraavassa usein tullaan kutsumaan kanava-hyppelyksi. Tukiaseman tai matkaviestinaseman, joka on mukana yhteydessä, ei tarvitse koko ajan lähettää tiettyyn yhteyteen liittyviä radiosignaalipurskeitaan saman radio-10 kanavan samassa aikavälissä. Sen sijaan tiettyyn yhteyteen liittyvien radiosignaalien purskeet jaetaan useiden radiokanavien aikaväleihin tiettyjen hyppelykaavojen tai -sekvenssien mukaan. Keksinnön mukaisesti samassa solussa olevat tai saman tukiaseman palvelemat matkaviestinasemat 15 eivät koskaan lähetä samanaikaisesti radiosignaaleja saman radiokanavan samassa aikavälissä. Kuitenkin solukkotyyppi-sen TDMA-matkaviestinjärjestelmän yhdessä solussa oleva matkaviestinasema voi lähettää yhden purskeistaan samalla radiokanavalla samanaikaisesti saman järjestelmän vierei-20 sessä solussa olevan matkaviestinaseman yhden purskeen kanssa. Kuitenkaan yksikään matkaviestin, joka on mukana yhteydessä yhdessä solussa, ei lähetä tiettyyn yhteyteen liittyvien purskeiden sekvenssiä siten, että ne kaikki osuvat kohdakkain radiokanavalla viereisessä solussa toi-25 sessa yhteydessä mukana olevan toisen matkaviestimen purs-kesekvenssin yhden purskeen kanssa. Toinen tapa ilmaista lähes sama ajatus olisi sanoa, että suuren purskeiden lukumäärän joukossa, jotka lähetetään yhdeltä matkaviestin-asemalta yhdessä solussa, ei enempää kuin pieni vähemmistö ,·' 30 osu kohdakkain millään radiokanavalla minkään purskeen kanssa suuressa purskeiden joukossa, jonka lähettää eri matkaviestinasema viereisessä solussa. Vielä toinen tapa ilmaista lähes sama asia olisi sanoa, että matkaviestin-asema yhdessä solussa valitsee radiokanavat ja aikavälit 35 lähetystä varten riippumattomasti matkaviestinasemasta 13 106161 viereisessä solussa. Saatettaisiin myöskin sanoa, että kanavat, joilla matkaviestinasemat lähettävät yhdessä solussa, eivät korreloi niiden radiokanavien kanssa, joilla matkaviestinasemat lähettävät toisessa solussa. Täten kah-5 den tietyn matkaviestimen, jotka ovat mukana yhteyksissä, vierekkäisissä soluissa lähettämien purskeiden törmääminen millään radiokanavalla on harvinaista ja satunnaista. Kuitenkin, koska kahdessa vierekkäisessä solussa on monia matkaviestimiä, jotka ovat mukana yhteyksissä, yhdessä 10 solussa olevan tietyn matkaviestinaseman lähettämien purskeiden törmääminen radiokanavalla mihin tahansa purskee-seen, jonka lähettää mikä tahansa matkaviestin viereisessä solussa, on yleisempää.

Esillä olevan keksinnön toisen piirteen mukaisesti 15 kaksi tai useampia solukko-TDMA-järjestelmän vierekkäistä solua voivat kaikki käyttää muutamia radiokanavia, ja pääosaa, jos ei kaikkia, niistä radiokanavista, joita jompi kumpi kahdesta vierekkäisestä solusta saa käyttää, saa käyttää myös viereinen solu.

20 Piirrosten lyhyt selitys

Kuvio 1 havainnollistaa solukkomatkapuhelinjärjes- telmää.

Kuvio 2A-2E havainnollistaa kahta taajuuskaistaa, joka on käytettävissä solukkomatkaviestinjärjestelmälle, 25 radiokanavien konfiguraation taajuuskaistoissa ja radiokanavien aikaformaatit.

Kuvio 3A-3E havainnollistaa erilaisia soluryppäitä, jotka liittyvät taajuussuunnitelmiin.

Kuvio 4A ja 4B havainnollistaa yhden peruseron 30 TDMA-järjestelmässä tapahtuvan perinteisen kommunikaation ja TDMA-FH-järjestelmässä, jossa on kanavahyppely, tapahtuvan kommunikaation välillä.

Kuvio 5A ja 5B havainnollistavat TDMA-FH s ta kahdessa solussa ja samakanavahäiriötilannetta TDMA-FH:ssa.

35 Kuvio 6 esittää miksi yleisesti käytetty "pahimman 14 106161 tapauksen" rypäskokosuunnittelu voidaan jättää pois, kun käytetään TDMA-FH:ta.

Kuvio 7 esittää solun alueellisen kuormituksen.

Kuvio 8 esittää lohkokaavion matkaviestinasemasta, 5 jota käytetään kommunikaatioon tekniikan tason TDMA-järjestelmässä tai keksinnön mukaisessa TDMA-FH-järjestelmässä.

Kuvio 9 esittää lohkokaavion tukiasemasta, jota käytetään kommunikaatioon tekniikan tason TDMA-järjestel-10 mässä tai keksinnön mukaisessa TDMA-FH-järjestelmässä.

Kuvio 10 havainnollistaa heikkenevän laadun vertailun CDMA-järjestelmässä ja tähän verrattavassa keksinnön mukaisessa TDMA-FH-järjestelmässä.

Kuviot 11 ja 12 havainnollistavat verrattavissa 15 olevien CDMA- ja TDMA-FH-järjestelmien kyvyn kasvattaa tiettyjen solujen kapasiteettia, jos kapasiteettia pienennetään muissa soluissa.

Piirrosten yksityiskohtainen selitys

Kuvio 1 havainnollistaa kymmentä solua C1-C10 so-20 lukkotyyppisessä TDMA-matkaviestin jär jestelmässä. Jokaista solua C1-C10 varten on vastaava tukiasema, josta käytetään lyhennettä BS, merkittyinä Bl-BlO. BS:t on sijoitettu solujen keskustaan ja niillä on ympärisäteilevät antennit. Kymmenen matkaviestinasemaa, joista käytetään lyhennettä 25 MS, on myös esitetty. Ne voivat olla pieniä, kevyitä, ak-kukäyttöisiä, kannettavia asemia tai raskaampia, ajoneuvoon asennettuja asemia, joille tehonsyöttö tapahtuu ajoneuvojen sähköjärjestelmästä. BS:t voivat liikkuva solussa ja yhdestä solusta toiseen. Matkaviestinkeskus, josta käy-30 tetään lyhennettä MSC, on kytketty kaikkiin BS:iin kaapeleilla tai jollakin muulla kiinteällä välineellä, kuten radiolinkillä. Muutamat näistä kaapeleista tai muista välineistä on jätetty pois kuviosta yksinkertaisuuden vuoksi. MSC on kytketty myös kaapeleilla tai linkeillä kiinte-35 ään julkiseen puhelinverkkoon tai vastaavaan kiinteään 106161 tietoliikenneverkkoon.

Toimiessaan matkaviestinasemat ovat yhteydessä järjestelmän kiinteän osan kanssa lähettämällä radiosignaaleja eri tukiasemille ja vastaanottamalla radiosignaaleja 5 niiltä, Puhelinpuhelut, tiedonsiirtolinkit tai muut tieto-liikennereitit voidaan muodostaa yhden matkaviestinaseman ja toisen järjestelmässä olevan matkaviestinaseman välille. Puheluja voidaan myös muodostaa toisessa järjestelmässä oleviin matkaviestimiin tai kiinteän verkon tilaajiin. 10 Tämän hakemuksen yhteydessä näitä kutsutaan kaikkia yhteyksiksi riippumatta siitä, ovatko ne lähtöisin matkaviestimestä vai päättyvätkö ne matkaviestimeen.

Kuvion 1 piirros on yksinkertaistus. Normaalisti järjestelmä käsittää enemmän soluja ja tukiasemia. Siinä 15 saattaa olla sateenvarjosoluja, joista kukin kattaa alueen, joka on mikrosolujen ryhmän kattama. Myöskin matka-viestinasemien lukumäärä on normaalisti paljon suurempi. Tukiasemat, jotka sijaitsevat solujen rajojen läheisyydessä ja joissa on sektoriantenneja, ovat myös yleisiä. Muu-20 tamia soluja voi palvella useampi kuin yksi tukiasema. Normaalisti on myös useita muita MSC:eita, jotka on kytketty tukiasemiin, ja matkaviestinasemat ovat tavallisesti vapaita kommunikoimaan myös näiden kautta.

. ^ Kuvio 2A havainnollistaa kahta erillistä taajuus- 25 kaistaa, joka on solukkotyyppisen matkaviestinjärjestelmän käytettävissä. Taajuuskaistojen sisällä olevien radiokanavien mahdollinen konfigurointi IS-54 mukaisesti on myös esitetty.

Yhden taajuuskaistan alue on noin 825 MHz - 845 Mhz * 30 ja sisältää radiokanavia, joita käytetään lähettämään ra diosignaaleja matkaviestinasemilta tukiasemille. Toisella taajuuskaistalla on alue noin 870 Mhz - 890 Mhz ja se sisältää radiokanavia, joita käytetään radiosignaalien lähettämiseen tukiasemilta liikkuville asemille. Jokaisella 35 radiokanavalla on noin 3 0 kHz kaistanleveys, mikä tar- 16 106161 koittaa että kummassakin lähetyssuunnassa on tilaa 666 radiokanavalle.

Radiokanavia voidaan käyttää kolmella eri tavalla. Analogisina liikennekanavina tai digitaalisina liikenne-5 kanavina tai analogisina ohjauskanavina. Analogisia oh-jauskanavia käytetään signalointiin puhelunmuodostuksen aikana, MS:n informoimiseksi tulevasta puhelusta (haku) ja MS:n statuksen tarkkailemiseksi, kun se ei kommunikoi millään liikennekanavalla. MS on viritetty analogiselle oh-10 jauskanavalle niin kauan kuin se ei ole mukana puhelussa tai muussa yhteydessä analogisen tai digitaalisen liiken-nekanavan kautta. Analogiset ohjauskanavat sijaitsevat taajuuskaistojen keskellä. Täten analogiset ohjauskanavat matkaviestimeltä tukiasemalle ovat niitä, jotka sijaitse-15 vat lähinnä 835 MHz, kun taas ohjauskanavat, jotka ovat lähetykseen tukiasemalta matkaviestinasemalla, ovat niitä, jotka sijaitsevat lähinnä 880 MHz.

Analogisia liikennekanavia käytetään puhelinpuhe-luihin ja muihin analogisiin yhteyksiin, joissa matkavies-20 tinasema on mukana. Yhteen puheluun liittyvän puheen lisäksi analogisella liikennekanavalla lähetettävät radiosignaalit voivat kuljettaa hieman puheluun liittyvää signalointia. Normaali puhelinpuhelu tai muu kaksisuuntainen yhteys, jossa matkaviestinasema on mukana, tarvitsee sekä 25 lähetyksen tukiasemalta että lähetyksen matkaviestinase-malta. Täten normaaliin puhelinpuheluun tarvitaan yksi analoginen liikennekanava kummassakin suunnassa.

Radiokanavat, joita käytetään digitaalisina liikennekanavina, on jaettu aikaväleihin. Yksi kehys tällaisella 30 radiokanavalla voi käsittää kolme täysinopeuksista aikaväliä, Tfl - Tf3, kuten kuviossa 2B on havainnollistettu, tai kuusi puolinopeuksista aikaväliä Thl - Th6, kuten on havainnollistettu kuviossa 2C. Normaali puhelinpuhelu, tai muu täyden nopeuden yhteys, tarvitsee yhden täyden nopeu-35 den aikavälin Tf kehystä kohti lähetykseen tukiasemalta • 17 106161 matkaviestimelle ja yhden täyden nopeuden aikavälin Tf kehystä kohti lähetykseen liikkuvalta asemalta tukiasemalle.

Aikaväliformaatti informaatiota varten digitaali-5 sella liikennekanavalla on hieman erilainen eri suunnissa. Kuvio 2D havainnollistaa lähetysformaattia liikkuvalta asemalta, kun taas kuvio 2E havainnollistaa lähetysformaattia tukiasemalta. Yhteisesti käytetyt aikaväliformaa-tit sisältävät 260 bittiä, jotka on varattu datansiirtoon, 10 12 bittiä digitaaliseen verifikaatioäänivärikoodiin, 12 bittiä hitaaseen liittyvään ohjauskanavaan, SACCH, ja 28 bittiä synkronointi- ja opetusdatalle, SYNC. Aikaväliformaatti matkaviestinasemalta tukiasemalle sisältää kaksi 6-bittistä lohkoa suoja-aika-, G, ja ramppiaika-, R, infor-15 maatiota varten. Aikaväliformaatti tukiasemalta matkavies-tinasemalle sisältää 12-bittisen lohkon, joka on varattu tulevia käyttöjä varten.

Solukkojärjestelmä perustuu saman radiokanavan uudelleenkäyttöön eri soluissa. Perinteisessä solukkojärjes-20 telmässä, jossa on kiinteä taajuussuunnitelma, kaikki käytettävissä olevat radiokanavat on jaettu kanavaryhmiin, jotka puolestaan muodostavat ryppään. Kullekin solulle tietyssä ryppäässä on allokoitu uniikki ryhmä kanavia. Täten millekään kahdelle solulle samassa ryppäässä ei ole 25 allokoitu samaa kanavaa. Kuitenkin vastaaville soluille eri ryppäissä on allokoitu samanlaiset radiokanavaryhmät, jos kiinteä taajuussuunnitelma on toteutettu.

Kuviot 3A-3E havainnollistavat perinteisiä taajuus-suunnitelmia ja solujen ryppäitä. Kuvio 3A havainnollistaa 30 3-soluista rypästä, kuvio 3B 4-soluista rypästä, kuvio 3C muutamia solukkojärjestelmän soluja 7-soluisessa ryppäässä, kuvio 3D 9-soluisessa ryppäässä ja kuvio 3E havainnollistaa 21 solun rypästä. Normaalisti solukkojärjestelmä käsittää paljon enemmän soluja kuin on havainnollistettu 35 kuviossa 3. Tällainen järjestelmä voidaan saavuttaa, jos 18 106161 yhtä kuviossa 3 havainnollistettua solukuviota toistetaan, niin että täytetään matkapuhelinoperaattorin koko maantieteellinen peittoalue.

Havainnollistavana esimerkkinä oletetaan, että ku-5 vion 2a kaikkiaan 666 radiokanavasta 252 oli saatavilla käytettäviksi digitaalisina liikennekanavina, kun taas loppuosaa käytettiin analogisina ohjauskanavina ja analogisina liikennekanavina. Oletettaessa kiinteä taajuus-suunnitelma kukin solu saisi 84 tällaista radiokanavaa 3-10 soluisessa rypäsjärjestelmässä, 63 tällaista radiokanavaa 4-soluisessa rypäsjärjestelmässä, 36 tällaista radiokanavaa 7-soluisessa rypäsjärjestelmässä, 28 tällaista radiokanavaa 9-soluisessa rypäsjärjestelmässä ja 12 tällaista radiokanavaa 21-soluisessa rypäsjärjestelmässä.

15 yleisesti ryppäät, joissa on monia soluja, tarkoit tavat, että käytettävissä oleva radiokanavien määrä täytyy jakaa suurelle määrälle soluja. Ryppäät, joissa on muutamia soluja, tarkoittavat, että käytettävissä olevien radiokanavien määrä täytyy jakaa harvemmille soluille. Täl-20 löin käytettäessä ryppäitä, joissa on enemmän soluja, radiokanavien keskimääräinen lukumäärä solua kohti tulee pienemmäksi kuin käytettäessä rypästä, jossa on vähemmän soluja. Täten tästä näkökohdasta suuret ryppäät merkitsevät vähemmän totaalista puhelukäsittelykapasiteettia jär-25 jestelmälle. Kapasiteettinäkökulmasta olisivat toivottavia pienimmät mahdolliset rypäskoot. Tämä on näin, koska tämä kasvattaisi kanavien lukumäärää aluetta kohti ja täten järjestelmän kapasiteettia. Tekniikan tason TDMA-järjestelmissä suuret marginaalit, joita tarvitaan viereisistä 30 soluista tulevaa samakanavahäiriötä vastaan, eivät salli pieniä rypäskokoja.

Yleisesti suuret ryppäät, joissa on monia tietyn kokoisia soluja, tarkoittavat suurempaa etäisyyttä samaa radiokanavaa käyttävien tuki- ja matkaviestinasemien vä-35 Iillä kuin pienet ryppäät, joissa on muutamia samankokoi- 19 106161 siä soluja. Toinen tapa ilmaista tämä olisi sanoa, että suurilla ryppäillä on pidempi uudelleenkäyttöetäisyys kuin pienillä ryppäillä. Täten yleisesti ryppäät, joissa on monia soluja normaalisti merkitsevät pienempää samakanava-5 häiriötä. Täten puhtaasti samakanavahäiriön kannalta suuret ryppäät ovat ensisijaisia TDMA-järjestelmissä, joissa on kiinteät taajuussuunnitelmat.

Kuvio 4A ja 4B havainnollistaa yhtä periaatteellista eroa perinteisen TDMA-järjestelmän ja taajuushyppelyä 10 käyttävän TDMA-FH-järjestelmän välillä. Molemmat järjestelmät käyttävät kuutta TDMA-radiokanavaa, RF1 - RF6, joista kussakin on kolme aikaväliä, Tfl - Tf3, kehystä kohti. Neljä kehystä kullakin radiokanavalla on esitetty. Perinteisessä järjestelmässä, joka on kuvion 4A mukainen, 15 radiokanavan RF1, jolla on suurin keskitaajuus, jokaisen kehyksen aikaväli Tfl on annettu yhteydelle Cll kunkin kehyksen aikavälin Tf2 yhteydelle C12, ja kunkin kehyksen aikaväli Tf3 yhteydelle C13. Radiokanavalla RF2 kunkin kehyksen aikavälit Tfl - Tf3 on annettu vastaavasti yh-20 teyksille C21 - C23. Radiokanavien RF3 - RF6 aikavälit Tfl - Tf3 ovat perinteisessä järjestelmässä annettu vastaavasti yhteyksille C31 - C63. Täten perinteisessä järjestelmässä mikä tahansa tietty yhteys Cll - C63 aina käyttää saman radiokanavan samaa aikaväliä kanavanvaihtoon (han-25 doff) asti. Radiokanavan aikavälien antamista perinteises sä TDMA-järjestelmässä voisi tämän vuoksi kuvata siten, että kullekin yhteydelle annetaan radiokanavan ja aikavälin kombinaatio, joka kombinaatio pysyy muuttumattomana yhteyden päättymiseen tai kanavan vaihtoon asti.

30 TDMA-FH-järjestelmässä, joka käyttää kanavahyppelyä ja joka on kuvion 4B mukainen, radiokanavan RF1 ensimmäisen kehyksen aikaväli Tfl on annettu yhteydelle C31. Kuitenkin radiokanavan RF1 toisen kehyksen aikaväli Tfl on annettu yhteydelle C41, RF1:n kolmannen kehyksen aikaväli 35 Tfl on annettu yhteydelle C51 ja RFlsn neljännen kehyksen 20 1 06 1 61 aikaväli Tfl on annettu yhteydellä Cll.

Radiokanavan RFl ensimmäisen kehyksen aikaväli Tf2 on annettu yhteydelle C42, kun taas radiokanavan RFl toisen kehyksen aikaväli Tf2 on annettu yhteydelle C52, kol-5 mannen kehyksen aikaväli Tf2 on annettu C32:lle ja RFl:n neljännen kehyksen aikaväli on annettu C22:lle. RFl:n ensimmäisen - neljännen kehyksen aikavälit Tf3 on annettu vastaavasti yhteyksille C63, C43, C23 ja C33.

Radiokanavan RF2 ensimmäisen kehyksen aikavälit 10 Tfl, Tf2 ja T f3 on annettu vastaavasti yhteyksille V41, C52 ja C13, kun taas radiokanavan RF2 toisen kehyksen aikavälit on annettu vastaavasti yhteyksille C21, C12 ja C43. Loppujen antamistapa on ilmeinen eikä sitä tämän vuoksi erikseen mainita.

15 Radiokanavien RFl - RF6 kehyksien vertaaminen ku viossa 4B paljastaa, että radiokanavien peräkkäisten kehysten vastaavat aikavälit annetaan eri tavoin. Kaikki yhteydet annetaan eri radiokanaville eri kehyksissä. Kuvion 4B erityisessä esimerkissä yhtään yhteyttä ei anneta 20 samalle radiokanavalle ja aikavälille saman radiokanavan peräkkäisissä kehyksissä. Yhtään yhteyttä ei anneta sellaiselle radiokanavan ja aikavälin kombinaatiolle, joka pysyy muuttumattomana useiden kehyksien ajan. Sen sijaan kukin yhteys annetaan taajuuden ja aikavälin neljän kom-25 binaation ryhmälle, jota käytetään neljässä peräkkäisessä kehyksessä. Täten vastaavia aikavälejä, esim. Tf2, minkä tahansa radiokanavan, esim. RFl, neljässä peräkkäisessä kehyksessä käytetään eri yhteyksille samassa solussa.

Kuvio 4 on yksi yksinkertaisin tapa antaa radio-30 kanavia/aikavälejä yhteyksille yhdessä kehyksessä eri tavoin kuin toisessa kehyksessä. Esillä olevan keksinnön ensisijaisissa suoritusmuodoissa käytetään paljon enemmän radiokanavia kuin kuusi, jolloin jokainen yhteys voidaan useiden peräkkäisten radiokanavakehysten kokonaisajaksi 35 antaa eri radiokanava-aikaväleille useissa peräkkäisissä 2i 106161 kehyksissä. Täten kullekin yhteydelle voisi olla annettu kaava, joka sisältää useiden radiokanavien ja aikavälien kombinaatioiden sekvenssin. Tässä sovelluksessa tällaista radiokanavien ja aikavälien kombinaatioiden sekvenssiä 5 kutsutaan kanavahyppelykaavaksi. Sitä saatettaisiin myös kutsua taajuushyppelykaavaksi tai -kuvioksi. Kuvion 4B mukaisesti seuraava purske, joka liittyy johonkin yhteyteen, lähetetään aina eri radiokanavalla kuin edeltävä purske, joka liittyy samaan yhteyteen. Tämä ei ole tarpeen 10 kaikissa keksinnön suoritusmuodoissa. Sen sijaan kaksi vierekkäistä pursketta, jotka liittyvät samaan yhteyteen, voidaan lähettää saman radiokanavan vierekkäisten kehysten samassa aikavälissä. Solukkotyyppisissä kaksisuuntaisissa matkaviestinjärjestelmissä radiokanavahyppely pitäisi 15 edullisesti toteuttaa molemmissa suunnissa. Jos kuvio 4B havainnollistaa radiokanava/aikavälikombinaatioita, joita käytetään yhdessä kommunikointisuunnassa, esim. matkaviestimeltä tukiasemalle, niin radiokanava/aikavälikombinaati-oiden kuvio, jota käytetään toisessa suunnassa, voisi olla 20 sama kuin kuviossa 4B, mutta se käyttäisi tietenkin eri radiokanavia. Kuitenkin tietyistä syistä saattaisi olla edullista, ettei lähetetä ja vastaanoteta samanaikaisesti radiosignaaleja matkaviestinasemalla. Täten toiselle kom-munikointisuunnalle pitäisi käyttää erilaista kuviota kuin 25 kuvion 4B kuvio.

Perinteisessä TDMA-järjestelmässä, jossa ei ole taajuushyppelyä, radiosignaalipurskeet, jotka liittyvät yhden solun yhteyksiin, voivat tulla häirityiksi sellaisilla radiosignaalipurskeilla, jotka liittyvät uudelleen-30 käyttöetäisyydellä olevan solun yhteyksiin. Sen tosiasian seurauksena, että peräkkäiset purskeet, jotka liittyvät tiettyyn yhteyteen, lähetetään saman radiokanavan samassa aikavälissä, yhden yhteyden purskeet yhdessä solussa voivat tulla häirityiksi toisen yhteyden purskeilla toisessa 35 solussa.

22 106161

Kuviot 5A ja 5B havainnollistavat samakanavahäiriö-tilannetta kun käytetään erilaisia kanavahyppelykaavoja solukkotyyppisen TDMA-matkaviestinjärjestelmän kahdessa solussa.

5 Kuvio 5A havainnollistaa kuinka purskeet, jotka liittyvät 18 yhteyteen Cll, C12, C13, C21, C22, C23, C31, C32, C33, C41, C42, C43, C51, C52, C53, C61, C62 ja C63 lähetetään uuden radiokanavan RF1, RF2, RF3, RF4, RF5 ja RF6 aikaväleissä neljän kehyksen aikajakson aikana ensim-10 mäisessä solussa. Kaikkien radiokanavien kaikkien kehysten kaikkia aikavälejä käytetään tässä ensimmäisessä solussa.

Kuvio 5B havainnollistaa kuinka purskeet, jotka liittyvät 18 yhteyteen Cll, C12, C13, C21, C22, C23, C31, C32, C33, C41, C42, C43, C51, C52, C53, C61, C62 ja C63 15 lähetetään samojen kuuden radiokanavan RFl, RF2, RF3, RF4, RF5 ja RF6 aikaväleissä neljän kehyksen saman jakson aikana toisessa solussa. Kaikkien radiokanavien kaikkien kehyksien kaikki aikavälit ovat käytössä tässä toisessa solussa. Täten kehyksen aikana molemmat solut käyttävät sa-20 moja kuutta radiokanavaa. Kaikki kuusi radiokanavaa ovat yhteisiä molemmille soluille.

Kuvioiden 5A ja 5B vertailu paljastaa, että ensimmäinen purske, joka liittyy yhteyteen Cll ensimmäisessä solussa, osuu kohdakkain radiokanavalla RF5 yhteyden C41 n 25 ensimmäisen purskeen kanssa toisessa solussa, Cll:n toinen purske osuu kohdakkain radiokanavalla RF6 yhteyden C51 toisen purskeen kanssa, yhteyden Cll kolmas purske osuu kohdakkain yhteyden C21 kolmannen purskeen kanssa radiokanavalla RF2 ja yhteyden Cll neljäs purske osuu kohdakkain 30 yhteyden C31 neljännen purskeen kanssa radiokanavalla RFl. Ensimmäinen purske, joka liittyy yhteyteen Cll toisessa solussa, osuu kohdakkain radiokanavalla RF3 yhteyden C21 ensimmäisen purskeen kanssa ensimmäisessä solussa, Cllin toinen purske osuu kohdakkain radiokanavalla RF4 yhteyden 35 C61 toisen purskeen kanssa, yhteyden Cll kolmas purske « 23 1 06 1 61 osuu kohdakkain yhteyden C51 kolmannen purskeen kanssa radiokanavalla RF1 ja yhteyden Cll neljäs purske osuu kohdakkain yhteyden C51 neljännen purskeen kanssa radiokanavalla RF2.

5 Yleisesti purskeet, jotka liittyvät yhteen yhtey teen yhdessä solussa, eivät aina häiritse purskeita, jotka liittyvät yhteen ja samaan yhteyteen toisessa solussa, kuten voi olla tilanne perinteisessä TDMA:ssa. Sen sijaan yhteyden purskeita häiritsevät purskeet, jotka ovat peräi-10 sin yhteyksistä, jotka voivat vaihdella kehyksestä kehykseen. Kuvion 5 mukaisesti yhtään aikaväliä ei ole käyttämättä. Kuitenkin, jos kussakin ensimmäisessä ja toisessa solussa olisi vain muutamia yhteyksiä, niin että monissa aikaväleissä ei lähetettäisi lainkaan purskeita, muutamat 15 purskeet eivät tulisi häirityiksi lainkaan.

Sama kanavahäiriötilanne kuvioissa 5A ja 5B on yksinkertaistus. Normaalisti niiden solujen lukumäärä, jotka uudelleenkäyttävät samoja radiokanavia, on suuri. Osa niistä on lähempänä ja osa sijaitsee suuremmalla etäisyy-20 dellä. Myös synkronoimattomat tukiasemat ovat mahdollisia. Kuviossa 5 synkronointi on aikaansaatu piirroksen yksinkertaisuuden vuoksi. Kunkin tukiaseman käyttämien radiokanavien lukumäärä olisi normaalisti suurempi kuin 6. Kaksisuuntaisessa tietoliikennejärjestelmässä, esim. solukko-25 matkaviestinjärjestelmässä, kuvioiden 5A ja 5B mukaisia radiokanava/aikavälihyppelykaavoja voitaisiin käyttää yhdessä siirtosuunnassa, esim. matkaviestinasemilta tukiasemille, ja samanlaisia tai erilaisia hyppelykaavoja voitaisiin käyttää toiselle siirtosuunnalla, ts. tukiasemalta 30 matkaviestinasemille.

Kuvio 6 havainnollistaa estimoitua samakanavahäi-riötä TDMA-järjestelmissä ja syy, miksi esillä olevan keksinnön mukainen TDMA-FH mahdollistaa siirtymisen perinteisen TDMA rypäskokojen "pahimman tapauksen" suunnittelussa 35 suunnittelun, joka perustuu samakanavahäiriön tilastoni- • 24 106161 seen keskiarvoon useilta yhteyksiltä. Kuvion kiinteä käyrä havainnollistaa mahdollista samakanavahäiriötä kuudelle radiosignaalipurskeelle, Bl -B6, jotka lähetetään tiettyjen radiokanavien tietyistä aikaväleistä.

5 Kuten kuviossa 6 on havainnollistettu, eri purskeet ovat alttiita erilaisille samakanavahäiriöille. Ensimmäinen purske Bl kokee alhaisimman häiriön kaikista kuudesta purskeesta. Toinen purske B2 altistuu suurimmalle häiriölle, jonka taso on ilmaistu kuviossa 6 ylimpänä, "pahimman 10 tapauksen" tason katkoviivana. Samakanavahäiriö purskeille B3 ja B5 on suurin piirtein sama tai hieman suurempi kuin Bl:n häiriö. B2:n ja B6:n samakanavahäiriö on lähes sama ja suurempi kuin B3:n ja B5:n samakanavahäiriö. yksittäisten purskeiden yksilöllisten häiriöiden keskiarvo on il-15 maistu alempana "keskiarvo" katkoviivana kuviossa 6.

Perinteisessä TDMA-järjestelmässä, jossa ei ole taajuushyppelyä, purskeet, jotka liittyvät tiettyyn yhteyteen, lähetetään saman radiokanavan samassa aikavälissä ainakin kanavanvaihtoon (handoff) asti. Täten kuviossa 6 20 purskeet Bl - B6 liittyisivät eri yhteyksiin. Vaikka peräkkäiset purskeet radiokanavan samassa aikavälissä saattavat kokea hieman erilaisen samakanavahäiriön, esim. mat-kaviestinaseman liikkumisesta johtuen, samakanavahäiriön muutos yhdestä purskeesta seuraavaan purskeeseen, joka 25 liittyy samaan yhteyteen, on normaalisti pieni. Täten perinteisessä TDMA-järjestelmässä, jossa ei ole taajuushyp-pelyä, kuvio 6 voi hieman yksinkertaistaen myös havainnollistaa samakanavahäiriötilannetta kuudelle eri yhteydelle. Perinteisessä TDMA-järjestelmässä, jossa ei ole taajuus-30 hyppelyä, oletettu "pahimman tapauksen" taso on suunnittelukriteeri, kun päätetään taajuusryhmien lukumäärää järjestelmän taajuussuunnitelmassa. Toisin sanoen järjestelmä suunnitellaan ikäänkuin jos kaikki aikavälit ja radiokanavat kärsisivät maksimi häiriötasosta, mikä todellisuudessa 35 tapahtuu hyvin epätodennäköisesti.

106161

Keksinnön mukaisessa TDMA-FH:ssa tilanne on erilainen, koska yhteyden radiosignaalipurskeita ei lähetetä ainoastaan yhdessä ja samassa kanavassa vaan eri radiokanavilla. Purskeet, jotka liittyvät tiettyyn yhteyteen, 5 altistuvat tämän vuoksi normaalisti eri määrille sama-kanavahäiriötä, jotkin niistä suuremmalle ja toiset pienemmälle kuin keskimääräinen samakanavahäiriö. Täten keksinnön mukaisessa TDMA-FH-järjestelmässä purskeet Bl - B6, joita on havainnollistettu kuviossa 6, voivat liittyä sa-10 maan yhteyteen. Vaikka purske, esim. kuten B2 kuviossa 6, voi altistua oleellisesti voimakkaammalle häiriölle kuin keskiarvo, todennäköisyys, että edeltävä purske Bl kuviossa 6 ja seuraava purske B3 kuviossa 6 altistuisivat myöskin samakanavahäiriölle, joka on oleellisesti voimakkaampi 15 kuin keskiarvo, on hyvin pieni. Täten vaikka informaatiota yhdessä purskeessa ei saattaisi olla mahdollista ymmärtää kokonaan itsestään, informaatio edellisessä ja/tai seuraa-vassa purskeessa voidaan hyvin usein ymmärtää, jolloin yhteyden kokonaislaatu ei saattaisi heikentyä liian vaka-20 vasti.

Purskeessa lähetettävän informaation virheensuo-jauskoodaus ja purskeessa olevan informaation lomitus ovat edullisia ja ne saattaisivat olla hyvin tärkeitä yhdistelmänä keksinnön mukaisen TDMA-FH:n kanssa. Jos esimerkiksi t 25 informaatio lomitetaan kahdelle purskeelle, joista yksi altistuu hyvin voimakkaalle häiriölle ja toinen ei altistu lainkaan tai altistuu hyvin pienelle häiriölle, lomituksen purkuprosessin jälkeen ainoastaan puolet biteistä häviää. Tehokkaalla virheenkorjauskoodauksella saattaisi olla mah-30 dollista korjata nämä hävinneet bitit ja palauttaa infor maatio, joka lähetettiin pahalle häiriölle altistuneessa purskeessa. Lomitus useammalle kuin kahdelle purskeelle kasvattaa todennäköisyyttä palauttaa informaatio, joka lähetettiin pahasti häiriintyneessä radiosignaalipurskees-35 sa.

26 1 06 1 61

Keksinnön mukainen kanavahyppely, yhdessä lomituksen ja virheenkorjauskoodauksen kanssa, suorittaa häiriön keskiarvoistamisen. Täten minimirypäskoko määritetään nyt häiriötason keskimääräisen keskiarvon perusteella "pahim-5 man tapauksen" sijasta. Tilastollinen keskimääräinen häiriötaso on piirretty alempana katkoviivana. Kuten nähdään, keskimääräisen häiriötason oletetaan olevan paljon alhaisempi kuin "pahin tapaus". Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan täydellisesti välttää taajuussuunnitteluryp-10 päät.

Häiriön keskiarvoistamista ei automaattisesti saavuteta käyttäen minkä tahansa tyyppistä kanavahyppelyä. Jos kanavahyppely ryppääksi järjestetyissä soluissa synkronoidaan, esim. PCT-patenttihakemuksen WO/9113502 mukai-15 sesti, häiriön keskiarvoistamista ei saavuteta ellei suoriteta lisävaiheita. Syy tähän on se, että tällainen synkronoitu hyppely soluryppäässä aiheuttaa kahden häiritsevän matkaviestimen hyppäämisen yhdeltä kanavalta toiselle kanavalle samanaikaisesti. Täten kaksi matkaviestintä, jotka 20 häiritsevät yhdellä kanavalla ennen kanavahyppyä, hyppää vät samalla tavoin ja tämän vuoksi häiritsevät myös kana-vahypyn jälkeen.

Kuvio 7 esittää keksinnön erään suoritusmuodon periaatteita, joka sekä eliminoi jäykkyyden kytkennänkäsit-25 telykapasiteetissa että poistaa taajuusryppäiden muodostamisen tarpeen. Tätä suoritusmuotoa voitaisiin kutsua mur-to-osakuormitetuiksi soluiksi tai tukiasemiksi. Tämä merkitsee, että samanaikaisten yhteyksien maksimimäärä solua kohti, kun kaikki solut palvelevat samaa yhteysmäärää, on 30 oleellisesti pienempi kuin aikavälien kokonaismäärä kai killa radiokanavilla, jotka ovat saatavilla yhteyksiä varten solussa. Murto-osakuormitus voitaisiin myös ilmaista rajoittavan samanaikaisten yhteyksien keskimääräisen lukumäärän solua kohden olemaan oleellisesti pienempi kuin 35 aikavälien keskimääräinen lukumäärä kaikilla radiokanavil- • 27 106161 la, jotka ovat käytettävissä solussa.

Kuvio piirtää kymmenen radiokanavan Rfl - RflO aliryhmän naapurisolujen tukiasemilla. Kukin radiokanava on jaettu kolmen aikavälin kehyksiin. Kuvio esittää 60 % mur-5 to-osakuormituksen tukiasemilla. Täten samanaikaisten yhteyksien lukumäärä on vain 60 % aikavälien kokonaismäärästä kaikilla radiokanavilla, jotka ovat käytettävissä yhteyksiä varten. Tämä voidaan helposti päätellä, koska neljä kymmenestä radiokanavasta ovat käyttämättömiä jokaises-10 sa aikavälissä. Huomaa kuitenkin, että yhteyden purske voidaan lähettää minkä tahansa käytettävissä olevan radiokanavan aikavälissä. Kahden tukiaseman käyttämien radiokanava-aikavälien vertailu paljastaa, että muutamat yhteyden purskeista voivat tulla häirityiksi, kun taas 15 saman yhteyden muut purskeet eivät häiriinny. Kehyksen aikana muutamien radiokanavien muutamia aikavälejä käytetään molemmissa soluissa, muutamien radiokanavien muutamia aikavälejä käytetään vain yhdessä solussa ja muutamien radiokanavien muutamia aikavälejä ei käytetä missään so-20 lussa. Suuremmat tai pienemmät murto-osat kuin 60 % ovat teoreettisesti mahdollisia, mutta käytännössä normaalisti paljon pienemmät murto-osat ovat edullisia, esim. 20 %.

Murto-osakuormitus voidaan toteuttaa seuraavalla tavalla. Tietyiltä matkaviestinasemilta vastaanotettujen 25 signaalien signaalihäiriösuhde estimoidaan. Matkaviestin-asemilta vastaanotettujen signaalien estimoitua signaali-häiriösuhdetta verrataan haluttuun signaalihäiriösuhtee-seen. Kun muu yhteydenmuodostus solussa tai yhteyden han-doff solulle on toivottavaa, suoritetaan tarkistus sen 30 löytämiseksi, onko tässä solussa käytettävissä toinen mahdollinen matkaviestinkanavan hyppelykaava, joka ei osu kohdakkain millään radiokanavalla minkään muun matkaviestin kanavahyppelykaavan kanssa, joka on jo käytössä solussa. Jos on olemassa mahdollinen matkaviestinhyppelykaava, 35 jossa ei ole tätä kohdakkainosumista, haluttu yhteys muo- 28 1 06 1 61 dostetaan puhelunmuodostuksella tai handoffilla käyttäen tätä mahdollista matkaviestimen kanavahyppe ly kaavaa solussa vain, jos tietyiltä matkaviestinasemilta, jotka ovat mukana yhteyksissä, vastaanotettujen signaalien estimoitu 5 signaalihäiriösuhde on yhtä suuri tai suurempi kuin haluttu suhde. Mainitut tietyt matkaviestinasemat sisältäisivät normaalisti kaikki matkaviestinasemat, jotka ovat mukana yhteyksissä solussa, jossa haluttu yhteys muodostetaan. Päätökset siitä suoritetaanko yhteyden muodostus tai han-10 doff vai ei solussa, voidaan sitten suorittaa solun tukiaseman toimesta tai matkaviestinkeskuksen toimesta. Keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukaisesti mainitut tietyt matkaviestinasemat sisältävät myös kaikki matkaviestinasemat, jotka ovat mukana yhteydessä toisessa so-15 lussa, joka on sen solun vieressä, jossa haluttu yhteys muodostetaan, tai missä tahansa solussa, joka on sen solun vieressä, jossa haluttu yhteys muodostetaan. Päätökset siitä suoritetaanko halutun yhteyden muodostus tai handoff vai ei jossakin viereisistä soluista, voidaan suorittaa 20 viereisten solujen tukiasemien tukiasemaohjaimen toimesta tai matkaviestinkeskuksen toimesta.

Yhdistelmässä, jossa on kanavahyppely, lomitus ja virheensuojauskoodaus, nähdään, että tukiaseman tai solu-;.· jen murto-osakuormitus on väline samakanavahäiriön kont- 25 rolloimiseksi. Täten pakottamalla kuormitus kullakin tukiasemalla alemmaksi, voidaan kontrolloida C/I-pakonalai-suutta, mikä mahdollistaa yksikkörypäskoon, ts. koko taajuuskaista uudelleenkäytetään kaikilla tukiasemilla. Tällä tavoin voidaan välttää hankala taajuussuunnittelu, joka 30 tavallisesti vaaditaan TDMA-järjestelmissä.

Kuviot 8 ja 9 ovat lohkokaavioita matkaviestinase-man ja tukiaseman suoritusmuodoista TDMA-radiokanavilla solukkomatkaviestinjärjestelmässä tapahtuvaa kommunikointia varten. Tuki- ja matkaviestinasemat on suunniteltu 35 EIA/TIA IS-54 standardien mukaista järjestelmää varten, 29 1 06 1 61 mutta myös keksinnön mukaista lähetystä varten TDMA-jär-jestelmässä ilman analogisia liikennekanavia. Koska liikennöinti analogisilla ohjauskanavilla voidaan tehdä oleellisesti standardien mukaisesti ja keksintö liittyy 5 hyppelyyn digitaalisten liikennekanavien välillä, sitä osaa tuki- ja matkaviestinasemista, jota käytetään vain EIA/TIA IS-54 mukaisia analogisia ohjauskanavia ja analogisia liikennekanavia varten, ei havainnollisteta.

Normaalisti tukiasema suunnitellaan palvelemaan 10 monia matkaviestimiä, ts. päivittämään/tarkkailemaan ja käsittelemään yhteyksiä, jotka liittyvät moniin matkavies-tinasemiin. Kuitenkin jotta tehtäisiin piirroksesta ymmärrettävämpi, kuvio 9 esittää vain tukiaseman osat kolmen samanaikaisen yhteyden käsittelemiseksi eri aikaväleissä. 15 Täten tukiasemalla on ainoastaan kolme kanavaohjainta 1, 2 ja 3, joista kukin käsittelee yhtä kolmesta yhteydestä. Lisäksi tukiasemalla on vain yksi RF-modulaattori ja teho-vahvistin, joka vastaanottaa purskeita kanavaohjäimiltä. Normaalisti tukiasemalla olisi monia RF-modulaattoreita ja 20 tehovahvistimia, kunkin modulaattorin vastaanottaessa purskeita niin monelta kanavaohjaimelta kuin kehyksessä on aikavälejä.

Kuvioissa yhden tukiasemaohjaimen ne lohkot, jotka vastaavat samanlaisia matkaviestinaseman lohkoja, on mer-25 kitty samoilla viitenumeroilla, mutta heittomerkillä varustettuna. Ensiksi tullaan antamaan kunkin EIA/TIA IS-54 mukaisen lohkon tarkoituksen tai toiminnan hyvin lyhyt selitys. Vastaavilla lohkoilla oletetaan olevan samanlainen tarkoitus ja toiminta ellei muuta mainita.

30 Puhekooderi 101 matkaviestinasemassa muuntaa analo- « gisen signaalin, jonka mikrofoni synnyttää altistettuna ihmisen äänelle, tai datan, joka vastaanotetaan ei-esite-tystä datalähteestä, bittidatavirraksi, joka on jaettu datapaketteihin, TDMA-periaatteen mukaiseksi. Puhe/data-35 kooderi 101' tukiasemalla muuntaa sisääntulevan digitaali- 30 106161 sen informaation samantyyppisiksi datapaketeiksi kuin pu-hekooderi 101 matkaviestinasemassa.

EIS/TIA IS-54 standardien mukaisesti on olemassa nopea liittyvä ohjauskanava, FACC, ja hidas liittyvä oh-5 jauskanava SACC. FACC-generaattoria 102' tukiasemassa käytetään signaloitaessa ohjaus- ja valvontasanomia matka-viestinasemalle. Kun valmistellaan kanavanvaihtoa, tukiasema voi lähettää FACCH-radiokanavalla aikavälihyppelyin-formaatiota, esim. samanlaista kuin GSM:ssä tai hyppely-10 kaavan identiteetin, jota matkaviestinasema käyttää yhteyttään varten kanavanvaihdon jälkeen. FACC-generaattoria 102 matkaviestimessä käytetään matkaviestimen toimesta signaloitaessa ohjaus- ja valvontasanomia. FACCH-sanoma, jonka tukiasema tai matkaviestin lähettää kehyksen aikavä-15 Iissä, korvaa puheen tai datan tältä tukiasemalta tai matkaviestimeltä tässä kehyksessä.

SACCH on "jatkuva ohjauskanava" siinä mielessä, että kiinteä bittien lukumäärä (12) on varattu SACCstä varten jokaisessa purskeessa, joka liittyy yhteyteen. 20 SACCH-generaattoria 103' tukiasemalla käytetään tukiaseman toimesta, kun vaihdetaan signalointisanomia matkaviestimen kanssa. Ennen kanavanvaihtoa tukiasema voi lähettää myöhemmin selostettavan tyyppistä hyppelyinformaatiota SACCH:11a, esim. GSM:n mukaisesti tai radiokanava- ja ai-25 kavälihyppelykaavan identiteetin, jota matkaviestin käyttää yhteyttä varten kanavanvaihdon jälkeen. SACCH-generaattoria 103 matkaviestinasemassa käytetään matkaviestimen toimesta, kun vaihdetaan signalointisanomia tukiaseman kanssa.

30 Kanavakooderi 104 ja 104' on kytketty kuhunkin loh- « koista 101, 101', ... 103'. Kanavakooderi manipuloi tulevaa dataa, jotta tehtäisiin virheenilmaisu ja -korjaus mahdolliseksi. Käytetyt mekanismit ovat konvoluutiokoodaus tärkeiden databittien suojaamiseksi puhekoodissa ja sykli-35 nen redundanssitarkistus, CRC, jossa oletettavasti tärkei- 31 106161 tä bittejä puhekoodikehyksessä, esim. 12 bittiä, käytetään 7-bittisen tarkistuksen laskemista varten.

Valitsin 105 on kytketty kanavadekooderiin 104, joka liittyy puhekooderiin ja FACCH-generaattoriin. Valit-5 sinta ohjataan mikroprosessoriohjaimella 130, niin että, sopivina aikoina, käyttäjän informaatio tietyllä yhteydellä korvataan FACCH:n ylisiirrettävillä sanomilla.

2-purskelomitin 106 lomittaa dataa joko puhekoode-rilta 101 tai FACCH-generaattorilta 102 kahdelle aikavä-10 lille. 260 databittiä, jotka muodostavat yhden lähetyssa-nan, jaetaan kahteen yhtä suureen osaan ja sijoitetaan kahteen peräkkäiseen aikaväliin. Rayleigh-häipymän vaikutuksia pienennetään tällä tavoin.

2-purskelomittimen ulostulo on kytketty mod-2-sum-15 maimen 107 sisääntuloon, niin että lähetetty data salataan, bitti bitiltä, näennäissatunnaisen bittivirran loogisella modulo-2-summauksella.

Data, joka on lähetetty SACCHtn yli, lomitetaan 22-purskelomittimella 106 yli 22 aikavälin, joista kukin muo-20 dostuu 12 informaatiobitistä. 2 SACCH-sanomaa lomitetaan rinnakkain ts. toista sanomaa viivästetään 11 pursketta ensimmäiseen verrattuna, diagonaaliperiaatteen mukaisesti.

Synk. sana-DVCC 109 on muisti synkronointisanoja ja ... digitaalisia verifikaatiovärikoodeja, DVCC, varten. 28- 25 bittistä synkronointisanaa käytetään aikavälisynkronoin-tiin ja identifiointiin sekä myös korjaimen opetukseen. Erilaisia aikavälitunnistimia on määritelty, yksi kutakin aikaväliä varten ja kolme muuta on varattu myöhempää kehitystä varten. DVCC on 8-bittinen koodi, jonka tukiasema 30 lähettää matkaviestimelle ja päinvastoin. DVCC:ttä käyte-“ tään varmistamaan, että dekoodataan oikea radiokanava.

Toimintatilasta riippuen tukiasema purskegeneraat-tori 110 synnyttää kahta eri tyyppiä olevia purskeita. Ää-ni/liikennekanavapurske muodostetaan integroimalla 260-35 bittinen data, 12-bittinen SACCH, 28-bittinen synkronoin 32 106161 ti, 12-bittinen koodattu DVCC ja 12 erotinbittiä EIA/TIA IS-54 määrittelemän aikaväliformaatin mukaisesti. Ohjaus-kanavapurskeessa data ja SACCH on korvattu datalla, jonka synnyttää ohjauskanavasanomageneraattori 132'. Purskeen 5 lähetys radiokanavan aikavälissä synkronoidaan purskeiden lähetyksiin kahdessa muussa aikavälissä, jos sellaisia on.

Toimintatilasta riippuen matkaviestinaseman purske-generaattori 110 synnyttää kahta eri tyyppiä olevia purs-keita. Ääni/liikennekanavapurske muodostetaan integroimal-10 la 260 bittiä dataa, 12 bittiä SACCH, 28-bittinen synkronointi, 12-bittinen koodattu DVCC ja 12 erotinbittiä EIA/TIA IS-54 määrittelemän aikaväliformaatin mukaisesti.

Kolme täyden nopeuden aikaväliä muodostaa yhden kehyksen. 20 ms kehyslaskuri 111 päivittää salauskoodin, 15 joka 20 ms, ts. kerran jokaista lähetettyä kehystä kohti. Salaukseen käytetään näennäissatunnaisalgoritmia. Salausta 112 ohjataan avaimella, joka on uniikki jokaiselle tilaajalle. Avain 113 käsittää sekventoijän, joka päivittää salauskoodin.

20 Jotta selvittäisiin monitie-etenemisen, jne. kans sa, jotka aiheuttavat aikadispersiota, korjain 114' aikaansaa adaptiivisen korjausmenetelmän tukiasemassa, signaalin laadun parantamiseksi. Synkronointi purskegeneraat-torin 110' kanssa suoritetaan, jotta löydettäisiin aikavä-25 li, joka liittyy oikeaan vastaanotettuun kanavaan. Korjai-messa oleva korrelaatio säädetään vastaanotetun bittivirran ajoitukseen. Synkronointisana ja DVCC tarkistetaan tunnistussyistä.

Matkaviestinasemalla on myös korjain 114, joka , 30 tuottaa adaptiivisen korjausmenetelmän signaalilaadun pa

rantamiseksi. Korjaimessa oleva korrelaatio säädetään vastaanotetun bittivirran ajoitukseen. Tukiasema on isäntä ja matkaviestinasema on orja kehyksen ajoituksen suhteen. Matkaviestinaseman korjain löytää sisääntulevan ajoituksen 35 ja synkronoi purskegeneraattorin. Synkronointisana ja DVCC

33 1 06 1 61 tarkistetaan tunnistussyistä.

RF-modulaattori 122 moduloi kantoaallon, joka saadaan lähetystaajuussyntesoijalta 124, pi/4-D-QPSK-menetel-män (pi/4-siirretty, differentiaalisesti koodattu kvadra-5 tuurivaiheinen siirtoavainnus) mukaan. Tämä tekniikka merkitsee, että informaatio koodataan differentiaalisesti, ts. 2-bittiset symbolit lähetetään neljänä mahdollisena muutoksena vaiheessa; +/- pi/4 ja +/- 3pi/4.

Tehovahvistin 123 vahvistaa signaalit RF-modulaat-10 torilta 122. RF-tehon lähetystaso valitaan mikroprosesso-riohjaimelta 130 saatavalla käskyllä.

Tukiaseman lähetystaajuussyntesoija 124' synnyttää lähettimen kantoaaltotaajuuden μΡΟ 130':lta saatavien käskyjen mukaisesti. Kun radiokanavahyppely toteutetaan, mik-15 roprosessori μΡΟ 130' laskee tai lukee, mitä radiokanavaa käytetään kullekin purskeelle, mikroprosessorin muistiin tallennetun hyppelyinformaation ja matkaviestinasemalle, jonka on tarkoitus vastaanottaa purske, lähetetyn hyppelyinformaation mukaisesti. Sitten mikroprosessori pPC 130' 20 lähettää ajastetut käskyt lähetinsyntesoijalle kantoaalto-taajuuksien sekvenssin synnyttämiseksi käytetyn taajuus-hyppelyn sekvenssin tai -kaavan mukaisesti.

Matkaviestinaseman lähetystaajuussyntesoija 124 .. synnyttää lähettimen kantoaaltoaaltotaajuuden μPC 130:lta 25 saatavien käskyjen mukaisesti. Kun radiokanavahyppely on toteutettu, μΡΟ 130 lukee tai laskee käytettävien radiokanavien sekvenssin valitun radiokanava/aikavälihyppelyin-formaation mukaisesti, joka vastaanotetaan tukiasemalta joko ohjauskanavalla puhelun muodostuksen aikana tai yh-30 dellä liittyvistä ohjauskanavista kanavanvaihdon aikana. μΡΟ 130 lähettää ajastetut käskyt, jotka liittyvät haluttuun radiokanavaan, syntesoijalle.

Tukiaseman vastaanottotaajuussyntesoija 125' synnyttää vastaanottimen kantoaaltotaajuuden mikroprosesso-35 riita μΡΟ 130':lta saatavien käskyjen mukaisesti. Mikro- 34 106161 prosessori määrittää, mitä vastaanotinkantoaaltoa käytetään millekin aikavälille mikroprosessorin muistiin tallennetun taajuushyppelyinformaation mukaisesti, esim. ra-diokanava/aikavälihyppelykaavan mukaisesti, ja lähettää 5 ajastetut käskyt syntesoijalle 125'.

Matkaviestinaseman vastaanottotaajuussyntesoija 125 synnyttää vastaanottimen kantoaallon mikroprosessorilta μ130 saatavien käskyjen mukaisesti. Asianmukainen radiokanava, jonka μ130 lukee tai laskee radiokanava/aikavälihyp-10 pelykaavan tai muunlaisen hyppelyinformaation mukaisesti, joka vastaanotetaan tukiasemalta joko ohjauskanavalla puhelunmuodostuksen aikana tai yhdellä liittyvistä ohjaus-kanavista kanavanvaihdon aikana.

Antenneista saatavat radiosignaalit vastaanotetaan 15 vastaanottimella 126 matkaviestinasemassa ja erillisellä vastaanottimella 126' kullekin antennille tukiasemassa. Vastaanottimelta saatava radiotaajuinen kantoaalto demoduloidaan RF-demodulaattorissa 127', joka synnyttää välitaa-juuden. IF-demodulaattorissa 128 välitaajuussignaali demo-20 duloidaan, mikä palauttaa alkuperäisen pi/4-DQPSK-modu-loidun digitaalisen informaation. Vastaanotetun signaalin voimakkuus mitataan signaalintasomittarilla 129 ja arvo lähetetään mikroprosessoriohjaimelle 130.

Symboli-ilmaisin 115 muuntaa vastaanotetun 2-bitti-25 sen symboliformaatin, joka saadaan korjaimelta 114, yksi-bittiseksi datavirraksi. Kahden purskeen lomituksen purkaja 116 rekonstruoi puheen/FACCH-datan, joka saadaan M0D-2-summaimelta 107, kokoamalla ja uudelleenjärjestämällä informaatio, joka saadaan kahdesta peräkkäisestä kehyksestä. 30 SACCH-data, joka on levitetty 22 peräkkäisen kehyksen yli, kootaan uudelleen ja järjestellään uudelleen 22 purskeen lomituksen purkajassa 117.

Konvoluutiokoodattu data, joka saadaan lomituksen purkajalta, dekoodataan kanavadekooderilla 118, joka käyt-35 tää käänteistä koodausperiaatetta. Vastaanotetut syklisen 35 106161 redundanssitarkistuksen, CRC, bitit tarkistetaan sen määrittämiseksi, onko virheitä tapahtunut. FACCHtn kanavade-kooderi 118 lisäksi ilmaisee eron puhekanavan ja FACCH-informaation välillä ja ohjaa dekoodereita tämän mukaan.

5 Puhedekooderi 119 prosessoi vastaanotettua dataa puheekoodausalgoritmin VSELP mukaisesti ja synnyttää vastaanotetun puhesignaalin. Analogista signaalia parannetaan lopuksi suoritustekniikalla. FACCH-ilmaisin 120 ilmaisee sanomat nopealla liittyvällä ohjauskanavalla ja siirtää 10 tämän informaation mikroprosessoriohjaimelle 130. Kanavanvaihdon aikana MS voi vastaanottaa seuraavassa yhteydessä tällä kanavalla käytettävien hyppelykuvioiden identiteetin.

Viestit hitaalla liittyvällä ohjauskanavalla il-15 maistaan SACCH-ilmaisimella 121 ja tämä informaatio siirretään mikroprosessoriohjaimelle 130. Kanavanvaihdon aikana matkaviestinasema voi tällä kanavalla vastaanottaa seuraavassa yhteydessä käytettävien siirtokaavojen identiteetin.

20 Radiotukiaseman aktiivisuutta ja matkaviestinaseman liikennöintiä kontrolloi mikroprosessoriohjäin 130' tukiasemassa. Päätökset tehdään vastaanotettujen sanomien ja tehtyjen mittausten perusteella. Kun hyppely on toteutet-.. tu, radiokanavan ja aikavälin kanavansiirtokaavojen yhdis- 25 telmien sekvenssi määritetään jokaiselle lähetyssuunnalle jokaiselle matkaviestinasemalle, jota palvellaan ja joka on mukana yhteydessä.

Matkaviestinaseman aktiivisuutta ja tukiaseman liikennöintiä kontrolloi matkaviestinaseman mikroprosessori-30 ohjain 130, joka myös käsittelee päätteen näppäimistön/- v näytön 131 syöttöä ja tulostusta. Päätökset tehdään vastaanotettujen sanomien ja tehtyjen mittausten mukaisesti. Kullekin aikavälille määritellään lähetin- ja vastaanotin-radiokanavat vastaanotetun taajuushyppelyinformaation ja 35 mikroprosessorin muistiin tallennetun informaation mukai- 36 106161 sesti. Matkaviestinaseman näppäimistö/näyttö 131 suorittaa informaationvaihdon käyttäjän ja tukiaseman välillä.

Ohjauskanavan sanomageneraattori 132 synnyttää ohjauskanavan sanomat mikroprosessoriohjaimelta 130 vas-5 taanotettujen ohjeiden mukaan. Ohjauskanavan sanomailmai-sin 133 ilmaisee vastaanotetut ohjauskanavasanomat ja lähettää ne mikroprosessoriohjaimelle 130.

Aikakytkin 34 matkaviestinasemassa kytkee joko lähettimen tai vastaanottimen MS-antenniin. Tämä ajoitus on 10 synkronoitu vastaanotto- ja lähetyssekvenssiin mikroprosessorioh jaimella 130.

Tiukkaa tehonsäätöalgoritmia voidaan käyttää pienentämään lähetystehoa radiokanavilla yhteyksissä, joissa matkaviestimet sijaitsevat lähellä tukiasemaa. Tällä ta-15 voin näistä yhteyksistä muihin yhteyksiin tuleva häiriö myös pienenee, mikä puolestaan kasvattaa kapasiteettia. Puhtaasti kapasiteetin kannalta paras asia olisi pienentää lähetystehotaso minimiinsä. Kuitenkin lähetystehotason pienentämisen tulisi olla kompromissi pienentyneen signaa-20 lilaadun ja tuloksena saatavan kapasiteettikasvun välillä.

Tukiasema voi päättää pitääkö matkaviestimen alentaa tehoaan, mittaamalla niiden vastaanotettujen signaalien laatu, jotka liittyvät yhteyteen tämän matkaviestimen .. kanssa. Tällaiset laatumittaukset voivat olla signaalivoi- 25 makkuuden, C/I:n tai bittivirhesuhteen mittauksia. Tehdyt mittaukset voivat olla muunnettu tehonsäätökäskyksi useilla eri tavoilla. Yksi esimerkki voisi olla verrata yhtä näistä laatumittauksista haluttuun arvoon ja käskeä alentamaan matkaviestimen lähetystehoa, jos mitattu arvo on 30 halutun arvon yläpuolella. Jos mitattu arvo on halutun arvon alapuolella, voidaan lähettää käsky, joka kasvattaa matkaviestimen lähetystehoa. Tehonsäätökäsky voidaan lähettää joko SACCH-kanavalla tai FACCH-kanavalla.

Tukiasemaita lähetettyjen signaalien laatumittaus-35 ten täytyy perustua matkaviestimessä tehtyihin mittauk- 37 1 06 1 61 siin. On olemassa useita menetelmiä naiden mittausten hyödyntämiseksi tukiaseman tehonsäädössä. Yksi esimerkki on, että matkaviestin lähettää kaikki mittaukset suoraan, joko SACCHrlla tai FACCH:lla, tukiasemalle, joka puolestaan 5 arvioi mittaukset ja säätää lähetystehoaan annettujen kriteerien mukaisesti. Toinen esimerkki on, että matkaviestin itse arvioi mittauksia ja lähettää pyynnön kasvattaa tai pienentää tukiaseman lähetystehoa. On luultavasti toivottavaa, että tukiasema joka tapauksessa tekee todelliset 10 päätökset siitä, kasvatetaanko tukiaseman lähetystehotaso-ja vai ei.

Matkaviestinten tehonsäädön nopeuttamiseksi voi olla mahdollista antaa matkaviestinten ottaa aktiivisemman osan päätettäessä niiden omista lähetystehotasoista. Mit-15 taamalla tukiasemalta vastaanotettujen signaalien laadun matkaviestin voi kyetä ennustamaan omien lähettämiensä signaalien laadun, kun ne vastaanotetaan tukiasemalla. Täten jos matkaviestin ilmaisee äkillisen parannuksen tai heikennyksen tukiasemalta lähetetyn signaalin laadusta, se 20 voi itse päättää kasvattaa omaa lähetystehoaan. On kuitenkin tärkeää, että tukiasemalla on kyky tehdä nopea matkaviestimen lähetystehotason uudelleensäätö, jotta minimoidaan riski, että matkaviestin tahattomasti suorittaa dramaattisen tehotasonsa kasvattamisen tai pienentämisen.

25 Kun toteutetaan esillä olevan keksinnön mukaisia liikennöintimenetelmiä joissakin TDMA-matkaviestinjärjestelmissä, esim. GSM:n tai IS-54:n mukaisesti, normaalisti vain pienet korjaukset ovat tarpeen. Suuri osa puhelun muodostus-, puhelun lopetus- ja kanavanvaihtoproseduureis-30 ta voivat olla samanlaisia kuin proseduurit perinteisessä TDMA-järjestelmässä. Muutamat korjaukset ovat tietenkin tarpeen. Puhelun muodostuksessa tai jo aikaisemmin muodostetun puhelun kanavanvaihdossa tukiasema tekniikan tason TDMA-järjestelmässä, jossa ei ole kanavahyppelyä, informoi 35 matkaviestinasemaa kiinteästä radiokanavasta ja kiinteästä m m 38 106161 aikavälistä, jota tullaan käyttämään muodostetulle puhelulle tai kanavanvaihdon kohteena olleelle puhelulle. Kun käytetään esillä olevan keksinnön mukaista kanavahyppelyä, tarvitaan muutamia muita menetelmiä lähettimen ja vastaan-5 ottimen synkronoimiseksi oikean radiokanavan oikeaan aikaväliin, jotta liikennöinti olisi mahdollista. Useimmat yhteydet ovat kaksisuuntaisia, esim. normaalit puhelinpu-helut ja tiedonsiirto. Sekä tuki- että matkaviestinasemien täytyy tämän vuoksi paitsi lähettää myös vastaanottaa ra-10 diosignaali oikean radiokanavan oikeassa aikavälissä. Normaalisti tukiasema tulee olemaan isäntä tässä prosessissa ja lähettämään radiokanava ja aikavälihyppelyinformaatio matkaviestinasemalle. TDMA-FG-järjestelmässä, jossa on kanavahyppely, hyppelyinformaatio lähetetään tällöin pel-15 kän kiinteää aikaväliä kiinteällä radiokanavalla koskevan informaation sijasta.

Kun esillä oleva keksintö toteutetaan solukkotyyp-pisessä TDMA-matkaviestinjärjestelmässä, joka on suunniteltu valinnaista kanavahyppelyä varten, esim. GSM, tarvi-20 taan jopa vieläkin vähemmän muutoksia. Yksi perustavaa laatua oleva ero GSM-järjestelmän ja esillä olevan keksinnön mukaisen TDMA-järjestelmän välillä on se, että esillä olevan keksinnön mukaisessa järjestelmässä ei tarvita mitään taajuussuunnitelmaa. Kuitenkaan tämä perustavaa laa-25 tua oleva ero ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että GSM:n mukaista menetelmää radiokanavan ja aikavälin määrittämiseksi voidaan myös käyttää esillä olevan keksinnön järjestelmässä vain muutamin korjauksin.

GSM: n satunnaisen taajuushyppelytilan mukaisesti 30 matkaviestin ja tukiasema lähettävät purskeensa radiokana-vien sekvenssin aikaväleissä, jotka asema johtaa algoritmista. Radiokanavan hyppelysekvenssit ovat ortogonaalisia yhden solun sisällä, mikä tarkoittaa, että saman solun liikennöintien välillä ei tapahdu mitään törmäyksiä. Ra-35 diokanavan hyppelysekvenssit ovat itsenäisiä solusta toi- « 39 106161 seen.

Hyppelysekvenssit synnytetään kolmesta eri parametrista riippuvaisesti: a) Hypittävien radiokanavien ryhmä 5 b) Solunhyppelysiemen, joka mahdollistaa erilaiset sekvenssit vierekkäisissä tai naapurisoluissa c) Indeksioffset solun eri yhteyksien erottamiseksi toisistaan, jotka käyttävät samaa hypittävien radiokanavien ryhmää 10 Täten GSM:n mukaisesti radiokanava- ja aikavälihyp- pelyinformaatio, joka lähetetään tukiasemalta matkaviestimelle, on taajuuksien, hyppelysiemenen ja indeksioffsetin ryhmä.

Jokaisessa tuki- ja matkaviestinasemassa on tallen-15 nettuna algoritmi. Sisääntulot tälle algoritmille ovat ryhmä numeroita ja siemen. Siemenestä riippuen algoritmi synnyttää sekvenssin numeroita, jotka on valittu numero-ryhmästä. Ainoastaan numeroita tästä ryhmästä synnytetään. Erilaiset siemenet saavat algoritmin synnyttämään erilai-20 siä sekvenssejä. Siemenestä riippumatta missä tahansa pitkässä sekvenssissä, jonka algoritmi synnyttää, mikä tahansa ryhmän numeroista ilmenee oleellisesti yhtä usein kuin jokin muu numero ryhmässä. Täten niiden kannalta, joille », ei ole annettu tietoa siemenestä, numerot ryhmässä näyttä- 25 vät esiintyvän satunnaisesti valitulla tavalla. Synnytetty sekvenssi toistaa itsensä jonkin ajan kuluttua. Sekvenssin pituus riippuu käytetystä algoritmista ja se voidaan tehdä pidemmäksi kuin puhelinpuhelun keskimääräinen kestoaika.

Matkaviestimet, joita sama solu (tukiasema) palve-30 lee, vastaanottavat saman siemenen ja käytettäessä samaa algoritmia ne synnyttäisivät identtiset sekvenssit. Kuitenkin eri matkaviestimet, joita sama solu palvelee, vastaanottavat eri indeksioffsetin hyppelyinformaatiossaan tukiasemalta. Kukin matkaviestinasema lisää niiden yksi-35 löllisen indeksioffsetin numeroon, joka algoritmilla syn- «° 106161 nytetään, jolloin matkaviestinasemat saavat eri numeroita.

Olettaen, että ryhmä sisältää N radiokanavaa, joille annetaan yksilölliset numerot 0, 1, . .. N-l, μ130 antaa sisääntulona siemenen ja numeron N algoritmiin ja 5 aloittaa algoritmin suorittamisen. Tällöin synnytetään numerosekvenssi, jossa yksikään numero ei ylitä N-l:tä. Kuhunkin numeroon, jonka algoritmi synnyttää, μ130 summaa indeksioffsetin modulo-N-periaatteella. Tällä summauksella saatu numero on seuraavan käytettävän radiokanavan numero. 10 Havainnollistavana esimerkkinä oletetaan, että ryh mä sisältää N=8 radiokanavaa, joille asema voi hypätä. Satunnaisgeneraattori voisi tällöin synnyttää sekvenssin 2,6,4,0,3,1,6,... tietylle hyppelysiemenelle. Voitaisiin saada seuraavat kahdeksan erilaista hyppelysekvenssiä kah-15 deksalle eri yhteydelle samassa solussa.

Indeksioffset Hyppelykaava 0 2,6,4,0,3,1,6,..

1 3,7,5,1,4,2,7,..

2 4,0,6,2,5,3,0,..

20 3 5,1,7,3,6,4,1,..

4 6,2,0,4,7,5,2,..

5 7,3,1,5,0,6,3,..

6 0,4,2,6,1,7,4,..

7 1,5,3,7,2,0,5,..

25 Näiden kahdeksan sekvenssin vertailu osoittaa, että kaikkia radiokanavia käytetään samanaikaisesti mutta että mikään sekvenssi ei osu kohdakkain minkään muun sekvenssin kanssa, ts. mitkään kaksi matkaviestintä eivät hyppää sa-30 malle radiokanavalle samaan aikaan.

• · GSM:n mukaan tulisi olla taajuussuunnitelma. Radiokanavien ryhmä, joka lähetetään yhden solun palvelemalle matkaviestimelle, on tämän vuoksi erilainen kuin kaikki radiokanavien ryhmät, jotka lähetetään mille tahansa mat-35 kavies time lie, jota palvelee viereinen solu tai muu solu 106161 samassa soluryppäässä. Yksikään radiokanavista, joka sisältyy johonkin ryhmään, joka lähetetään yhden solun palvelemalle matkaviestinasemalle, ei sisälly mihinkään muuhun ryhmään, joka lähetetään jollekin matkaviestinasemal-5 le, jota palvelee jokin muu solu samassa soluryppäässä.

Jos radiokanavat esillä olevan keksinnön mukaisessa TDMA-FH:ssa määritettäisiin samalla tavoin kuin GSM:ssä, käyttäen radiokanavaryhmiä, siementä, indeksioffsetia ja algoritmia, ainakin muutamat radiokanavista, jotka sisäl-10 tyvät ryhmään, joka lähetetään yhdessä solussa olevalle matkaviestimelle, olisi myös sisällytetty ryhmään, joka lähetetään matkaviestimelle viereisessä solussa. Edullisesti pääosa, ellei kaikki radiokanavista, jotka sisältyvät mihin tahansa ryhmään, joka lähetetään mille tahansa 15 matkaviestimelle yhdessä solussa, sisältyisi myös ryhmiin, jotka lähetetään matkaviestimille viereisissä soluissa.

Keksintö ei ole rajoitettu suoritusmuotoihin, joissa hyppelysekvenssien aikavälit ja radiokanavat määritetään GSM:n mukaisesti kanavaryhmällä, hyppelysiemenellä ja 20 indeksioffsetilla. Kuitenkin keksinnön mukaisesti hyppelyn täytyy normaalisti täyttää ainakin seuraavat säännöt: 1) hyppelysekvenssit/kaavat yhteyksille, joissa on mukana matkaviestimiä samassa solussa, tai, hieman eri . tavoin ilmaistuna, purskeiden, jotka lähetetään saman tu- 25 kiaseman palvelemista matkaviestimistä, ei pidä osua kohdakkain saman radiokanavan samassa aikavälissä.

2) hyppelykaavojen/sekvenssien yhteyksille, joissa on mukana matkaviestimiä viereisissä soluissa, tai hieman eri tavoin ilmaistuna, matkaviestimille, joita viereiset 30 tukiasemat palvelevat, saavat osua kohdakkain vain silloin • < tällöin ja niiden täytyy olla korreloimattomia tai niillä täytyy olla alhainen korrelaatio toistensa kanssa.

Järjestelmässä, joka on samanlainen kuin IS-54, hyppelyinformaatio voidaan lähettää tukiasemalta matka-35 viestinasemalle ohjauskanavalla puhelun muodostuksen aika- • 42 106161 na tai yhdellä liittyvistä ohjauskanavista, FACCH tai SACCH, kanavanvaihdon aikana. Useimmat yhteydet ovat kaksisuuntaisia, esim. normaalit puhelinpuhelut ja tiedonsiirto. Hyppelyinformaatio voi täten ilmaista molemmat 5 radiokanava- ja aikavälikombinaatiot, joita käytetään tuki- ja matkaviestinasemien lähettämien radiosignaalien purskeiden sekvensseihin tarkoituksena välittää eteenpäin puhe tai muu yhteyteen liittyvä informaatio. Sen sijaan, että määriteltäisiin täydelliset sekvenssit, hyppelyinfor-10 maatio tukiasemalta voi olla kaikkiin tuki- ja matkavies-tinasemiin tallennetun kaavan tai algoritmin tunnistusnumero tai -koodi. Hyppelyinformaatio tukiasemalta voi myös ilmoittaa missä kohdassa kaavaa matkaviestimen tulisi aloittaa, jos sen ei tulisi aloittaa kaavan alussa.

15 Algoritmilla tai kaavalla on normaalisti äärellinen pituus, ts. se sisältää tai synnyttää ainoastaan äärellisen määrän radiokanava/aikavälikombinaatioita. Normaalisti puhelu kestää niin kauan, että liikkuvalta asemalta lähetettyjen radiosignaalipurskeiden lukumäärä, puheluun liit-20 tyvän informaation välittämiseksi, ylittää kaavan pituuden. Kuitenkin tuki- tai matkaviestinasema voi käyttää hyppelyinformaatiota hyppelyyn syklisesti. Kun asema on lähettänyt purskeen radiokanavan ja aikavälin viimeisen kombinaation mukaisesti, joka on osoitettu kaavan lopussa 25 tai synnytetty algoritmilla, matkaviestin lähettää seuraa-van purskeensa radiokanavan ja aikavälin kombinaatiossa, joka on osoitettu ensimmäisenä kaavassa.

Erään suoritusmuodon mukaisesti matkaviestinasemien käyttämät kaavat solussa on synkronoitu solun tukiaseman .. 30 toimesta ja ne ovat peruskaavan syklisiä permutaatioita.

• I

Esimerkkinä oletetaan, että yhteyksiä varten on käytettävissä 13 radiokanavaa. Neljä peruskaavasykliä neljää naa-purisolua varten voivat siten olla seuraavat.

A': 1,4,7,10,13,3,6,9,12,2,5,8,11 35 B': 1,6,11,3,8,13,5,10,2,7,12,4,9 i 43 1 06 1 61 C': 1,8,2,9,3,10,4,11,5,12,6,13,7 D': 1,12,10,8,6,4,2,13,11,9,7,5,3

Ensimmäisessä solussa matkaviestin voi lähettää 5 jonkin seuraavan synkronoidun syklisen kaavan A01' - A12' mukaan, jotka saadaan peruskaavasyklin A' syklisellä permutaatiolla.

A01' 1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11; A02' 2;5;8;.11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12; 10 AO3' 3;6;9;12;2;5;8;ll;l;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;ll;l;4;7;10;13j A04' 4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1; A05' 5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2; A06' 6;9;12;2j5;8;ll;l;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;ll;l;4;7;10;13;3; A07' 7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4; 15 A08' 8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5; A09' 9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6; AIO' 10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7; Ali' 11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8; AI 2' 12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9; 20 A13' 13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;13;3;6;9;12;2;5;8;11;1;4;7;10;

Toisessa solussa, joka on ensimmäisen solun vieressä, matkaviestin voi lähettää jonkin seuraavan synkronoidun syklisen kaavan B01' - B12' mukaisesti, jotka saadaan 25 peruskaavasyklin B' syklisellä permutaatiolla.

B 01' 1; 6; 11; 3; 8; 13; 5 ; 10; 2; 7; 12; 4 ; 9 ; 1; 6; 11; 3; 8; 13; 5; 10; 2; 7; 12; 4; 9; B02' 2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10; BO3' 3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11; BO4' 4;9;l;6;ll;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;l;6;ll;3;8;13;5yl0;2;7;12; 30 BO5' 5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13; B06' 6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1; B07' 7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2; B08' 8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3; BO9' 9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4; 35 BIO' 10?2;7;12;4;9;l;6;ll;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;ly6;ll;3;8;13;5; B11' 11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6.; B12' 12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7; B13' 13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8;13;5;10;2;7;12;4;9;1;6;11;3;8; « 44 1 06 1 61

Kolmannessa solussa, joka on ensimmäisen solun vieressä, matkaviestin voi lähettää jonkin seuraavan synkronoidun syklisen kaavan C01' - C12' mukaisesti, joka saadaan peruskaavasyklin C' syklisellä permutaatiolla.

5 C01' 1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7; C02' 2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8; j C03 ' 3;10;4;11;5;12;6;13 ; 7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9; CO4' 4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10; C05' 5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11; 10 C06' 6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;U;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12; ~ C07' 7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13; ~ C08' 8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1; C09 ' 9;3;10;4;11;5;12 ? 6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2; CIO' 10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3; 15 Cll' 11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4; C12 ' 12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5; C13 ' 13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;13;7;1;8;2;9;3;10;4;11;5;12;6;

Neljännessä solussa, joka on ensimmäisen solun vie-20 ressä, matkaviestin voi lähettää jonkin seuraavan synkro noidun syklisen kaavan D01' - D12' mukaisesti, joka saadaan peruskaavasyklin D' syklisellä permutaatiolla.

D01' 1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3; DO2' 2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4; 25 D03' 3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5; D04' 4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11?9;7;5;3;1;12;10;8;β; D05' 5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7; D06' 6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8; D0 7' 7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9; 30 D08' 8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10; D09 ' 9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11; D10' 10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12; Dll' 11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13; Dl2' 12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1; 35 D13' 13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;13;11;9;7;5;3;1;12;10;8;6;4;2;

Kaavojen A01' - D13' tutkiminen paljastaa, että mitkä tahansa kaksi kaavaa vierekkäisissä soluissa osuvat 45 1 06 1 61 kohdakkain kerran mutta eivät useampia kertoja kaavan yhden syklin aikana. Oletettaessa, että kanavalla on kehyksessä m aikaväliä, m matkaviestintä ensimmäisessä solussa voi käyttää samaa kaavaa, esim. A07', ilman minkäänlaista 5 kohdakkain osumista purskeiden kanssa, jotka lähetetään muista matkaviestimistä samassa solussa, olettaen, että ne lähettävät eri aikaväleissä. Täten jopa maksimissaan 13 x m matkaviestintä ensimmäisessä solussa voi lähettää kaavojen A01' - A13' mukaisesti ilman samakanavahäiriötä muilta 10 matkaviestimiltä samassa solussa. Koska ensimmäisessä solussa oli käytettävissä 13 radiokanavaa, tämä maksimimäärä on yhtä suuri kuin solun kaikilla radiokanavilla käytettävissä olevien aikavälien kokonaismäärä. Selvästikin sama on totta toiselle, kolmannelle ja neljännelle solulle.

15 Nämä peruskaavat voi olla annettu 3-soluisille ryp päille tai 4-soluisille ryppäille tavalla, joka on samanlainen kuin taajuussuunnitelma, jotta pienennetään samakanavahäiriötä eri solujen matkaviestimistä. Kuitenkin on olemassa sisäinen periaatteellinen ero annettaessa perus-20 kaavoja, kuten A' - D', ja annettaessa radiokanavia solu-ryhmille kiinteän taajuussuunnitelman mukaan. Kun annetaan keksinnön mukaisia kaavoja, kukin solu on yhä oikeutettu käyttämään jokaista radiokanavaa yhteyksiä varten. Täten kun annetaan tällaiset kaavat, minkään solun suurinta yh-25 teydenkäsittelykapasiteettia ei ole rajoitettu verrattuna tilanteeseen, jossa mitään kaavoja ei anneta. Kaavoja käytettäessä, ja kun tukiasemalla solussa on riittävästi lä-hetinvastaanottimia, solu voi itse asiassa käsitellä niin monta samanlaista yhteyttä kuin on aikavälien kokonaismää-30 rä kaikilla käytettävissä olevilla radiokanavilla eikä ole I · · olemassa minkäänlaista samakanavahäiriötä saman solun matkaviestimistä. Oikeiden kaavojen käyttö merkitsee, että kaikki samakanavahäiriö tulee viereisistä soluista ja ympäröivistä etäisemmistä soluista, jolloin solun yhteyden-35 käsittelykapasiteetti tulee riippuvaiseksi samanaikaisten yhteyksien määrästä viereisissä ja muissa etäisemmissä 46 1 06 1 61 ympäröivissä soluissa. Kaavojen käyttäminen tarkoittaa, että mitkä tahansa kaksi matkaviestintä vierekkäisissä soluissa voivat aiheuttaa samakanavahäiriötä toisilleen ainoastaan lähetettyjen purskeiden pienen vähemmistön ai-5 kana. Tämä on etu tietyissä tilanteissa, esim. kun matkaviestimen tehonsäätö ei ole riittävän hyvä. Minkä tahansa kahden kaavan A01'- D13' vertailu paljastaa, että mitkä tahansa kaksi kaavaa eri soluille, esim. A03' ja C07', omaavat alhaisen korrelaation toisiinsa nähden, mutta mil-10 lä tahansa kahdella saman solun kaavalla, esim. B02' ja B06', on suuri korrelaatio toisiinsa nähden.

Järjestelmän suoritusmuodossa, jota on havainnollistettu kuvioissa 2, 8 ja 9, EIA/TIA IS-54-standardien mukaisesti, ohjauskanavat ovat analogisia ja tuki- ja mat-15 kaviestinasemat eivät lähetä purskeita aikaväleissä oh-jauskanavilla TDMA-periaatteen mukaisesti. EIA/TIA IS-54 mukaisen järjestelmän tulevaisuuden kehityksessä ohjaus-kanavat voisivat tulla myös digitaalisiksi kanaviksi, jotka on jaettu aikaväleihin, joissa tuki- ja matkaviestin-20 asemat lähettävät purskeita, mahdollisesti kanavansiirto-kaavojen mukaan.

Kuvio 10 havainnollistaa kuinka laatu voi heikentyä TDMA-järjestelmässä, joka on ilman kiinteätaajuussuunni-telmaa ja toteutettu keksinnön menetelmien mukaisesti, 25 verrattuna CDMA-järjestelmään, kun järjestelmän palvelemien tilaajien lukumäärää kasvatetaan. Käyrät perustuvat kahden tällaisen järjestelmän simulaatioihin samanlaisissa olosuhteissa. Kuten nähdään, laadun oletetaan heikkenevän hitaammin keksinnön mukaisessa TDMA-järjestelmässä, mikä 30 havainnollistaa, että "pehmeämpi" kapasiteetti voidaan • « saavuttaa tällaisessa TDMA-järjestelmässä kuin CDMA-jär-jestelmässä.

Syy siihen, että TDMA-PH, jossa on keksinnön mukaiset kommunikointimenetelmät, suoriutuu paremmin järjestel-35 män ylikuormittuessa, on se, että samaan tukiasemaan kyt-·. ketyt kanavat ovat erotetut ajassa/taajuudessa, kun taas 47 1 06 1 61 CDMA-järjestelmissä ne häiritsevät toisiaan. Lisätilaajän lisääminen tällaiseen TDMA-järjestelmään ei kasvata minkään muun samaan tukiasemaan kytketyn tilaajan häiriöitä. Ainoastaan tilaajat, jotka on kytketty ympäröiviin tuki-5 asemiin, kärsivät kasvaneesta häiriötasosta. Koska lisä-tilaajien tuottama häiriö pienenee tiehäviöinä naapuriso-luihin mentäessä, toteutuva samakanavahäiriön kasvu näissä soluissa tulee olemaan pieni.

CDMA-järjestelmissä yksi lisätilaaja heikentää laa-10 tua kaikkien järjestelmän tilaajien osalta. Erityisesti yksi lisätilaaja CDMA-järjestelmässä aiheuttaa häiriötason kasvun omassa solussaan, jossa etenemistiehäviö on normaalisti pieni verrattuna etenemistiehäviöön naapurisoluihin.

Yllä oleva ilmiö selittää myös miksi TDMA-järjes-15 telmä tuottaa maantieteellisesti joustavamman radioresurs-sien jaon kuin CDMA-järjestelmä, kun kapasiteettihuippu vaaditaan yhdessä tai useammassa solussa.

Kuviot 11 ja 12 esittävät kuinka kytkennänkäsitte-lykapasiteetti kullakin tietyistä soluista, esim. mootto-20 ritie ruuhka-aikana, voidaan kasvattaa ympäröivissä soluissa tapahtuvan kapasiteetin pienenemisen kustannuksella. Kuviot perustuvat keksinnön mukaisen TDMA-järjestelmän ja CDMA-järjestelmän simulaatioihin samanlaisissa olosuh-•e. teissä. Kuten nähdään kuviossa 11, CDMA-järjestelmä voi 25 kasvattaa kapasiteettia 120 % solulinjalla, kaikkien ympä röivien solujen kapasiteettia pienennetään 30 %. Esillä olevan keksinnön mukaisessa järjestelmässä kapasiteettia voidaan kasvattaa 200 % solulinjalla jos ympäröivien solujen kapasiteettia pienennetään 65 %, kuten kuvio 12 ha-30 vainnollistaa.

• I

Vaikka keksintö on selitetty TDMA-solukkomatkavies-tinjärjestelmän tiettyjen suoritusmuotojen yhteydessä, keksintöä ei ole rajoitettu järjestelmien näihin suoritusmuotoihin, vaan keksinnön mukaisia menetelmiä voidaan to-35 teuttaa muissa solukkomatkaviestinjärjestelmissä keksinnön suojapiirin sisällä.

Claims (30)

48 1 06 1 61

1 TDMA-FH ilman samakanavahäiriötä solun sisällä ja alhaisella korrelaatiolla vierekkäisten solujen 5 kaavoille 2 1 + ainakin puolet käytettävissä olevista kanavista kussakin sekvenssissä 3 1 + pääosa käytettävissä olevista kanavista kussakin sekvenssissä 10 4 1 + selvempi erotus viitteessä selostetusta CDMA:- sta 5 1 + tukiasema säätää matkaviestimen lähtötehoa 6 1 + tukiasema säätää matkaviestimen lähtötehoa 7 1 + matkaviestin säätää lähtötehoaan 15 8 1 + C/l-rajoitettu yhteyksien lukumäärä solussa 9 8 + C/I:n rajoittama matkaviestinten lukumäärä sa massa solussa 10 8 + C/I:n rajoittama matkaviestinten lukumäärä viereisessä solussa 20 11 1 + DTX 12 1 + murto-osakuormitus 13 1 + enimmillään 20 % murto-osakuormitus

1. Solukkotyyppisessä TDMA-matkaviestinjärjestelmässä, joka sisältää ensimmäisen ja toisen vierekkäisen 5 solun ja useita TDMA-radiokanavia, menetelmä sellaisten radiosignaalien lähettämiseksi, jotka liittyvät yhteyksiin, joissa on mukana matkaviestinasemia, tunnet-t u siitä, että menetelmä käsittää vaiheina: lähetetään kullekin useista matkaviestinasemista, 10 jota ensimmäinen solu tai toinen solu palvelee, sellaisen yhteyden muodostuksen tai kanavanvaihdon aikana, jossa on mukana matkaviestinasema, radiokanava- ja aikavälihyppe-lyinformaatiota, joka liittyy yhteyteen, jossa matkaviestinasema on mukana, tämän hyppelyinformaation mahdollista-15 essa matkaviestinaseman määrittää yhdistelmäsekvenssin, jossa kukin yhdistelmä sisältää TDMA-radiokanavan ja aikavälin sillä radiokanavalla, jota tullaan käyttämään lähetykseen matkaviestinasemalta, hyppelyinformaation, joka lähetetään ensimmäisen solun palvelemille eri matkaviesti-20 mille, saadessa ensimmäisen solun palvelemat eri matkaviestimet määrittämään yhden TDMA-radiokanavista ja tällä radiokanavalla olevan aikavälin yhdistelmien ei-kohdakkain osuvia sekvenssejä, hyppelyinformaation, joka lähetetään .. toisen solun palvelemille eri matkaviestimille, saadessa 25 toisen solun palvelemat eri matkaviestimet määrittämään yhden TDMA-radiokanavista ja tällä radiokanavalla olevan aikavälin yhdistelmien ei-kohdakkain osuvia sekvenssejä, hyppelyinformaation, joka lähetetään ensimmäisen solun palvelemille matkaviestimille, ja hyppelyinformaation, 30 joka lähetetään toisen solun palvelemille matkaviestimille, saadessa eri solujen palvelemat matkaviestimet määrittämään sellaisia yhdistelmäsekvenssejä, jotka sisältävät useita yhteisiä radiokanavia, hyppelyinformaation saadessa minkä tahansa sekvenssin, jonka määrittää ensimmäisen so-35 lun palvelema matkaviestin, omaamaan alhaisen korrelaation 49 106161 minkä tahansa sekvenssin kanssa, jonka määrittää toisen solun palvelema matkaviestin, ja pääosan sekvensseistä, jotka määrittää toisen solun palvelema matkaviestin, olemaan vapaa kohdakkain osumisesta minkä tahansa ensimmäisen 5 solun palveleman matkaviestinaseman määrittämän sekvenssin pääosasta; ja lähetetään miltä tahansa matkaviestinasemalta, jolla on tarve lähettää informaatiota yhteyteen liittyen, radiosignaalipurskeita, jotka ovat jakautuneet useiden 10 radiokanavien aikaväleihin sellaisen sekvenssin mukaisesti, joka on määritetty vastaanotetusta hyppelyinformaa-tiosta, jolloin kukin purske, joka lähetetään miltä tahansa matkaviestinasemalta, on rajoitettu yhteen aikaväliin ja erotettu ajallisesti seuraavasta purskeesta, joka lähe-15 tetään samalta matkaviestinasemalta ja joka liittyy samaan yhteyteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekvenssi, jota mikä tahansa matkaviestin ensimmäisessä solussa käyttää, sisältää enemmän 20 kuin puolet eri TDMA-radiokanavien kokonaismäärästä, joka on TDMA-järjestelmän mainitun ensimmäisen solun ja sen viereisten solujen käytettävissä yhteyksiin liittyvien radiosignaalien lähettämiseksi matkaviestimiltä.

. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 25. e t t u siitä, että pääosa radiokanavista, jotka sisältyvät mihin tahansa sekvenssiin, jota mikä tahansa matka-viestinasema käyttää ensimmäisessä solussa, sisältyvät myös sekvenssiin, jota käyttää matkaviestinasema toisessa solussa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- n e t t u siitä, että se käsittää lisävaiheet: estimoidaan tukiasemalla signaalitasot signaaleille, jotka vastaanotetaan tukiaseman palvelemilta matka-viestinasemilta; 35 verrataan liikkuvalta asemalta vastaanotettujen v 50 1 06 1 61 signaalien estimoituja signaalitasoja ja haluttua signaa-litasoa; ja säädetään tukiasemalta tukiaseman palvelemien mat-kaviestinasemien lähtötehoja tarkoituksena pienentää esti-5 moitujen signaalitasojen ja halutun signaalitason välisiä eroja.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisävaiheet: estimoidaan tukiasemalla signaalin laatu signaa-10 leille, jotka on vastaanotettu tukiaseman palvelemilta matkaviestinasemilta; verrataan matkaviestinasemalta vastaanotettujen signaalien estimoitua signaalilaatua ja haluttua signaali-laatua; ja 15 säädetään tukiasemalta tukiaseman palvelemien mat kaviestinten lähtötehoja tarkoituksena pienentää estimoitujen signaalilaatujen ja halutun signaalilaadun välisiä eroja.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-20 n e t t u siitä, että se käsittää lisävaiheet: estimoidaan liikkuvilla asemilla signaalitaso signaaleille, jotka on vastaanotettu matkaviestinasemaa palvelemalta tukiasemalta; . verrataan liikkuvilla asemilla palvelevalta tuki- 25 asemalta vastaanotettujen signaalien estimoituja signaa litasoja ja haluttua signaalitasoa; ja pienennetään matkaviestinasemilla matkaviestinase-man lähettimen lähtötehoa vasteena sille, että estimoitu signaalitaso nopeasti kasvaa halutun signaalitason yläpuo-30 lelle.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisävaiheet: estimoidaan tukiasemalla palvelluilta matkaviestin-asemilta vastaanotettujen signaalien C/I; 35 verrataan palvelluilta matkaviestinasemilta vas- * 51 106161 taanotettujen signaalien estimoitua C/I ja haluttua C/I; määritetään onko toinen yhteys, jossa tietty matka-viestinasema on mukana ensimmäisessä solussa, toivottu yhteydenmuodostus- tai kanavanvaihtotarkoituksessa; 5 tarkistetaan onko olemassa toinen mahdollinen ra- diokanava-aikavälihyppelysekvenssi, joka on saatavilla ensimmäisestä solusta ja joka ei osu kohdakkain millään radiokanavalla minkään muun hyppelysekvenssin kanssa, joka on jo käytössä ensimmäisessä solussa; ja 10 jos muu yhteys tietylle matkaviestimelle ensimmäi sessä solussa on haluttu ja on olemassa hyppelysekvenssi, joka ei osu kohdakkain, muodostetaan haluttu yhteys ja käytetään tätä hyppelysekvenssiä ensimmäisessä solussa vain jos tietyiltä matkaviestinasemilta, jotka ovat mukana 15 yhteyksissä, vastaanotettujen signaalien estimoitu C/I sopii yhteen halutun tason kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietyt matkaviestinasemat sisältävät kaikki ensimmäisen solun matkaviestinasemat, jotka 20 ovat mukana yhteydessä.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut tietyt matkaviestinasemat sisältävät kaikki matkaviestinasemat, jotka ovat mukana ; ; yhteydessä toisessa solussa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisten yhteyksien keskimääräinen lukumäärä puhelua kohti rajoitetaan oleellisesti pienemmäksi kuin aikavälien kokonaismäärän keskiarvo kaikilla radiokanavilla, jotka ovat käytettävissä - .. 30 yhteyksiä varten solussa.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisten yhteyksien keskimääräinen lukumäärä solua kohti on rajoitettu 20 % tai pienempään aikavälien kokonaismäärän keskiarvosta kai-35 kiila radiokanavilla, jotka ovat käytettävissä solussa « 52 106161 yhteyksiä varten.

12. Solukkotyyppisessä TDMA-matkaviestinjärjestel-mässä, joka sisältää ensimmäisen ja toisen vierekkäisen solun ja useita TDMA-radiokanavia, menetelmä sellaisten 5 radiosignaalien lähettämiseksi, jotka liittyvät yhteyksiin, joissa on mukana matkaviestinasemia, tunnet-t u siitä, että menetelmä käsittää vaiheina: lähetetään kullekin useista matkaviestinasemista, joita ensimmäinen solu tai toinen solu palvelee, sellaisen 10 yhteydenmuodostuksen tai kanavanvaihdon aikana, jossa on mukana matkaviestinasema, radiokanava- ja aikavälihyppe-lyinformaatiota, joka liittyy tähän yhteyteen, jossa matkaviestinasema on mukana, tämän hyppelyinformaation mahdollistaessa matkaviestinaseman määrittää yhdistelmien 15 sekvenssin, jossa kukin yhdistelmä sisältää TDMA-radioka-navan ja aikavälin tällä radiokanavalla käytettäväksi mat-kaviestinasemalta tapahtuvaa lähetystä varten, hyppelyinformaation, joka lähetetään eri matkaviestimille, joita ensimmäinen solu palvelee, saadessa ensimmäisen solun pal-20 velemat eri matkaviestimet määrittämään ei-kohdakkain osuvia yhden näistä TDMA-radiokanavista ja tällä radiokanavalla olevan aikavälin yhdistelmien sekvenssejä, hyppely-informaation, joka lähetetään toisen solun palvelemille eri matkaviestimille, saadessa toisen solun palvelemat eri 25 matkaviestimet määrittämään ei-kohdakkain osuvia yhden näistä TDMA-radiokanavista ja tällä radiokanavalla olevan aikavälin yhdistelmien sekvenssejä, hyppelyinformaation, joka lähetetään ensimmäisen solun palvelemille matkaviestimille, ja hyppelyinformaation, joka lähetetään toisen 30 solun palvelemille matkaviestimille, saadessa eri solujen *" palvelemat matkaviestimet määrittämään sellaisten yhdis telmien sekvenssejä, jotka sisältävät useita yhteisiä radiokanavia mutta pääosa toisen solun palveleman yhden matkaviestinaseman määrittämästä sekvenssistä ei osu kohdak-35 käin minkään ensimmäisen solun palveleman matkaviestinase- 53 106161 man määrittämän sekvenssin pääosan kanssa, hyppelyinformaation mahdollistaessa kahden sekvenssin, jotka määrittää kaksi saman solun palvelemaa matkaviestintä, sisältää vastaavat aikavälit radiokanavan peräkkäisissä kehyksissä; ja 5 lähetetään miltä tahansa matkaviestinasemalta, jol la on tarve lähettää yhteyteen liittyvää informaatiota, radiosignaalipurskeita jaettuna useiden radiokanavien ai-kaväleihin vastaanotetuista hyppelyinformaatiosta määritetyn sekvenssin mukaisesti, kunkin purskeen, joka lähete-10 tään miltä tahansa matkaviestimeltä, ollessa rajoitettu yhteen aikaväliin ja erotettu ajallisesti seuraavasta purskeesta, jonka sama matkaviestinasema lähettää ja joka liittyy samaan yhteyteen.

13. Solukkotyyppisessä TDMA-matkaviestinjärjestel-15 mässä, joka sisältää ensimmäisen ja toisen vierekkäisen solun ja useita TDMA-radiokanavia, menetelmä sellaisten radiosignaalien lähettämiseksi, jotka liittyvät yhteyksiin, joissa on mukana matkaviestinasemia, tunnet-t u siitä, että menetelmä käsittää vaiheina: 20 lähetetään kullekin useista matkaviestinasemista, joita ensimmäinen tai toinen solu palvelee, sellaisen yhteyden muodostuksen tai kanavanvaihdon aikana, jossa on mukana matkaviestinasema, radiokanava- ja aikavälihyppe-. . lyinformaatiota, joka liittyy yhteyteen, jossa matkavies- 25 tinasema on mukana, hyppelyinformaation mahdollistaessa matkaviestinaseman määrittää yhdistelmien sekvenssin, jossa kukin yhdistelmä sisältää TDMA-radiokanavan ja tällä radiokanavan olevan aikavälin käytettäväksi matkaviestinasemalta tapahtuvaan lähetykseen, hyppelyinformaation, ·· 30 joka lähetetään ensimmäisen solun palvelemille eri matka viestimille, saadessa ensimmäisen solun palvelemat eri matkaviestimet määrittämään ei-kohdakkain osuvia yhden näistä TDMA-radiokanavista ja tällä radiokanavalla olevan aikavälin yhdistelmien sekvenssejä, hyppelyinformaation, 35 joka lähetetään toisen solun palvelemille eri matkavies- • 54 1 06 1 61 timille, saadessa toisen solun palvelemat eri matkaviestimet määrittämään ei-kohdakkain osuvia yhden näistä TDMA-radiokanavista ja tällä radiokanavalla olevan aikavälin yhdistelmien sekvenssejä, hyppelyinformaation, joka lähe-5 tetään ensimmäisen solun palvelemille matkaviestimille, ja hyppelyinformaation, joka lähetetään toisen solun palvelemille matkaviestimille, saadessa eri solujen palvelemat matkaviestimet määrittämään yhdistelmien sekvenssejä, jotka sisältävät useita yhteisiä radiokanavia, hyppelyinfor-10 maation salliessa ensimmäisen solun palveleman matkaviestimen määrittämän sekvenssin ja toisen solun palveleman matkaviestimen määrittämän sekvenssin sisältää saman radiokanavan saman kehyksen aikana, hyppelyinformaation saadessa toisen solun palveleman yhden matkaviestimen määrit-15 tämän sekvenssin pääosan olemaan ei-kohdakkain osuva ensimmäisen solun palveleman minkä tahansa matkaviestinase-man määrittämän sekvenssin pääosan kanssa; ja lähetetään miltä tahansa matkaviestinasemalta, jolla on tarve lähettää informaatiota yhteyteen liittyen, 20 radiosignaalipurskeita jaettuna useiden radiokanavien ai-kaväleihin vastaanotetusta hyppelyinformaatiosta määritellyn sekvenssin mukaisesti, kunkin purskeen, joka lähetetään joltakin matkaviestinasemalta ollessa rajoitettu yh-, , teen aikaväliin ja erotettu ajallisesti seuraavasta purs- 25 keesta, joka lähetetään samalta matkaviestinasemalta ja joka liittyy samaan yhteyteen.

14 TDMA-FH ilman matkaviestimen samakanavahäiriötä - solun sisällä, mutta kaksi saman solun palvelemaa 25 matkaviestintä käyttää vastaavia aikavälejä radio kanavan peräkkäisissä kehyksissä

14. Solukkotyyppisessä TDMA-matkaviestinjärjestelmässä, joka sisältää ensimmäisen ja toisen vierekkäisen solun ja useita TDMA-radiokanavia, joista kukin on jaettu 30 aikaväleihin, jotka on ryhmitetty kehyksiin, menetelmä sellaisten radiosignaalien lähettämiseksi, jotka liittyvät yhteyksiin, jossa on mukana matkaviestinasemia, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina: lähetetään kultakin useista matkaviestinasemista, 35 jotka liittyvät yhteyksiin, radiosignaalipurskeita jaettu- • I 55 1 06 1 61 na useille radiokanaville radiokanava-aikavälihyppelykaa-van mukaisesti, kunkin purskeen, joka lähetetään joltakin matkaviestinasemista, ollessa rajoitettu yhteen aikaväliin ja erotettu ajallisesti seuraavasta purskeesta, joka lähe-5 tetään samalta matkaviestinasemalta ja joka liittyy samaan yhteyteen, kaikkien hyppelykaavojen, joita matkaviestimet käyttävät ensimmäisessä solussa, ollessa ei-kohdakkain osuvia millä tahansa radiokanavalla minkä tahansa muun hyppelykaavan kanssa, jota käytetään lähetykseen matka-10 viestinasemalla ensimmäisessä solussa, kaikkien hyppely-kaavojen, joita matkaviestimet käyttävät toisessa solussa, ollessa ei-kohdakkain osuvia millä tahansa radiokanavalla minkä tahansa muun hyppelykaavan kanssa, jota jokin matka-viestinasema käyttää toisessa solussa, yhden hyppelykaa-15 voista, joita matkaviestinasemat käyttävät toisessa solussa, osuessa kohdakkain jollakin radiokanavalla ainakin yhden hyppelykaavan kanssa, jota käyttää matkaviestinasema ensimmäisessä solussa, ja pääosan jokaisesta hyppelykaa-vasta, joita matkaviestinasema käyttää toisessa solussa, 20 ollessa ei-kohdakkain osuva millä tahansa radiokanavalla minkä tahansa hyppelykaavan pääosan kanssa, jota matkaviestinasema käyttää ensimmäisessä solussa.

15 TDMA-FH ilman matkaviestimen samakanavahäiriötä solun sisällä ja kaksi vierekkäisten solujen palvelemaa matkaviestintä voi käyttää samaa radiokanavaa 30 saman kehyksen aikana

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen hyppelykaava, jota 25 matkaviestin käyttää ensimmäisessä solussa, sisältää useita radiokanavia, jotka on sisällytetty hyppelykaavaan, jota matkaviestin käyttää toisessa solussa.

16 TDMA-FH ilman matkaviestimen samakanavahäiriötä solun sisällä mutta matkaviestimen samakanavahäi-riöllä viereisestä solusta 17 16 + useita yhteisiä radiokanavia vierekkäisissä 35 soluissa 62 106161 18 16 + ainakin puolet käytettävissä olevista kanavista kussakin sekvenssissä (jfr 2) 19 16 + pääosa käytettävissä olevista kanavista kussakin sekvenssissä (jfr 3) 5 20 16 + eri solujen sekvensseillä on alhainen korre laatio 21 16 + tehonsäätö (jfr 7) 22 16 + c/I-rajoitettu yhteyksien lukumäärä solussa (jfr 8) 10 23 22 + C/I:n rajoittama matkaviestinten lukumäärä samassa solussa (jfr 9) 24 22 + C/I:n rajoittama matkaviestinten lukumäärä viereisessä solussa (jfr 10) 25 16 + matkaviestinaseman DTX 15 26 16 + selvempi ero viitteessä selostetusta CDMA:sta

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen hyppelykaava, jota 30 ensimmäisen solun palvelema matkaviestin käyttää, sisältää *" enemmän kuin puolet niiden eri TDMA-radiokanavien koko naismäärästä, jotka ovat mainitun ensimmäisen solun ja toisen sekä minkä tahansa muun solun, joka on ensimmäisen solun vieressä TDMA-järjestelmässä, sellaisten radiosig-35 naalien lähetykseen matkaviestimiltä, jotka liittyvät yh- • I 106161 teyksiin.

17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääosa radiokanavista, jotka sisältyvät ensimmäisen solun palveleman matkaviestinaseman 5 käyttämään hyppelykaavaan, sisältyvät myös toisen solun palveleman matkaviestinaseman käyttämään hyppelykaavaan.

18. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mikä tahansa kanavahyppe-lysekvenssi, jota matkaviestinasema käyttää ensimmäisessä 10 solussa, on alhainen korrelaatio minkä tahansa kanavahyp-pelysekvenssin kanssa, jota jokin matkaviestinasema käyttää toisessa solussa.

19. Patenttivaatimuksen 12, 13 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisävai- 15 heinä: estimoidaan signaalihäiriösuhde signaaleille, jotka ensimmäisen tai toisen solun palvelemat matkaviestinasemat vastaanottavat; verrataan matkaviestinasemien estimoitua signaali-20 häiriösuhdetta ja halutta signaalihäiriösuhdetta; säädetään asemien lähtötehoa tarkoituksena pienentää eri matkaviestinasemien signaalihäiriösuhteen ja halutun suhteen välisiä eroja.

20. Patenttivaatimuksen 12, 13 tai 14 mukainen me- 25 netelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisävai heina: estimoidaan tukiasemilla signaalihäiriösuhde signaaleille, jotka vastaanotetaan matkaviestinasemilta ensimmäisessä ja toisessa solussa; 30 verrataan matkaviestinasemilta vastaanotettujen "l signaalien estimoitua signaalihäiriösuhdetta ja haluttua signaalihäiriösuhdetta; määritetään onko muu yhteys, jossa on mukana tietty ensimmäisen solun palvelema matkaviestinasema, haluttu 35 yhteyden muodostuksen tai kanavanvaihdon kannalta; • I ” 106161 tarkistetaan onko ensimmäisessä solussa saatavilla toinen mahdollinen matkaviestinasema kanavahyppelykaava, joka ei osu kohdakkain kaikilla radiokanavilla kaikkien muiden matkaviestimien kanavahyppelykaavojen kanssa, jotka 5 ovat jo käytössä ensimmäisessä solussa; ja jos toinen yhteys tietylle matkaviestimelle ensimmäisessä solussa on haluttu ja on olemassa mahdollinen matkaviestimen hyppelykaava, joka ei mene kohdakkain, muodostetaan haluttu yhteys ja käytetään tätä mahdollista 10 matkaviestimen kanavahyppelykaavaa ensimmäisessä solussa vain jos estimoitu signaalihäiriösuhde signaaleille, jotka vastaanotetaan tietyiltä matkaviestinasemilta, jotka ovat mukana yhteyksissä, on yhtä suuri tai suurempi kuin tämä haluttu suhde.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut tietyt matkavies-tinasemat sisältävät kaikki matkaviestinasemat ensimmäisessä solussa, jotka ovat mukana yhteydessä.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että mainitut tietyt matkaviestinasemat sisältävät kaikki matkaviestinasemat, jotka ovat mukana yhteydessä toisessa solussa.

23. Patenttivaatimuksen 1, 12, 13 tai 14 mukainen . menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisä- 25 vaiheina: tarkistetaan matkaviestinasemilla, jotka ovat mukana ensimmäisen tai toisen solun palvelemissa yhteyksissä, onko olemassa tarve matkaviestinasemalta tapahtuvalle informaation lähetykselle, joka liittyy yhteyteen; ja 30 lähetetään matkaviestinasemilta, jotka ovat mukana ensimmäisen tai toisen solun palvelemissa yhteyksissä, signaalipurske vain kun on tarve sellaisen informaation lähettämiseen, joka liittyy yhteyteen.

24. Patenttivaatimuksen 1, 12, 13 tai 14 mukainen 35 menetelmä, tunnettu siitä, että kaikkien radiosig- 58 1 06 1 61 naalipurskeiden, jotka lähetetään joltakin matkaviestin-asemalta ja jotka liittyvät tiettyyn yhteyteen, kestoaikojen summa on pienempi kuin yksi kolmasosa purskeiden kestoaikojen ja purskeiden välissä olevien taukojen kestoai-5 kojen summasta.

25. Solukkotyyppisessä TDMA-matkaviestinjärjestelmässä, joka sisältää ensimmäisen ja toisen vierekkäisen solun ja useita TDMA-radiokanavia, joista kukin on jaettu aikaväleihin, jotka on ryhmitetty kehyksiin, menetelmä 10 sellaisten radiosignaalien lähettämiseksi, jotka liittyvät yhteyksiin, joissa on mukana matkaviestinasemia, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina: lähetetään kultakin ensimmäiseltä ja toiselta tukiasemalta, joka palvelee matkaviestinasemia ensimmäisessä 15 ja toisessa solussa, ensimmäisessä ja toisessa solussa oleville matkaviestinasemille radiosignaalipurskeita, jotka on jaettu useille radiokanaville kanavahyppelysekvens-Sien mukaisesti ja jotka liittyvät yhteyksiin, joissa on mukana matkaviestinasemia näissä soluissa, kunkin purs-20 keen, joka lähetetään ensimmäiseltä tai toiselta tukiasemalta ja joka liittyy yhteyteen, ollessa rajoitettu yhteen aikaväliin ja erotettu ajallisesti seuraavasta purskeesta, joka lähetetään samalta tukiasemalta ja joka liittyy sa-- maan yhteyteen, kaikkien hyppelysekvenssien, joita ensim- 25 mainen tukiasema käyttää lähetykseen palvelluille matka viestinasemille ollessa ei-kohdakkain osuva millä tahansa kanavalla minkä tahansa muun hyppelysekvenssin kanssa, jota käytetään lähetykseen ensimmäiseltä tukiasemalta palvelluille matkaviestinasemille, kaikkien hyppelysekvenssi- ,·' 30 en, joita toinen tukiasema käyttää matkaviestinten palve- •. luun ollessa ei-kohdakkain osuva millä tahansa radiokanavalla minkä tahansa muun hyppelysekvenssin kanssa, jota toinen tukiasema käyttää matkaviestinten palveluun, yhden hyppelysekvensseistä, joita toinen tukiasema käyttää lähe-35 tykseen toisen tukiaseman palvelemille matkaviestinasemil- t 59 1 06 1 61 le, osuessa kohdakkain samalla radiokanavalla ainakin yhden taajuushyppelysekvenssin kanssa, jota käytetään lähetykseen ensimmäiseltä tukiasemalta ensimmäisen tukiaseman palvelemalle matkaviestinasemalle; ja 5 että pääosa jokaisesta hyppelysekvenssistä, jota käytetään lähetykseen ensimmäiseltä tukiasemalta ensimmäisen tukiaseman palvelemille matkaviestinasemille, ollessa ei-kohdakkain osuva minkä tahansa tietyn taajuushyppelysekvenssin pääosan kanssa, jota käytetään lähetykseen toi- 10 seita tukiasemalta toisen tukiaseman palvelemille matkaviestinasemille .

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisten yhteyksien keskimääräinen lukumäärä solua kohti on rajoitettu olemaan 15 oleellisesti pienempi kuin aikavälien kokonaislukumäärän keskiarvo kaikilla radiokanavilla, jotka ovat käytettävissä yhteyksiä varten solussa.

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisten yhteyksien 20 keskimääräinen lukumäärä solua kohti on rajoitettu 20 % tai vähempään aikavälien kokonaislukumäärän keskiarvosta kaikilla radiokanavilla, jotka ovat käytettävissä solussa yhteyksiä varten. . 28. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, • 9 « 25 tunnettu siitä, että se käsittää lisävaiheina: mitataan signaalitaso signaaleille, jotka matka-viestinasemat vastaanottavat; raportoidaan mitatut signaalitasot matkaviestinase-milta tukiasemille; . 30 verrataan matkaviestinasemien mitattua signaali- tasoa ja haluttua signaalitasoa; ja säädetään tukiasemien lähtötehoa tarkoituksena pienentää eri matkaviestinasemilla estimoitujen signaalitaso-jen ja halutun signaalitason väliset erot.

29. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, 60 1 06 1 61 tunnettu siitä, että se käsittää lisävaiheina: mitataan signaalilaatu signaaleille, jotka matka-viestinasemat vastaanottavat; raportoidaan mitattu signaalien laatu matkaviestin-5 asemilta palvelemalle tukiasemalle; verrataan raportoitua laatua ja haluttua signaalin laatua; ja säädetään tukiasemien lähtötehoa tarkoituksena pienentää eri matkaviestinasemien signaalin laadun ja halutun 10 signaalin laadun väliset erot.

30. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisävaiheina: tarkistetaan tukiasemilla, jotka palvelevat matka-viestinasemia, jotka ovat mukana yhteyksissä ensimmäisessä 15 tai toisessa solussa, onko olemassa tarve sellaisen informaation lähettämiseen tukiasemalta, joka liittyy yhteyteen; ja lähetetään tukiasemilta palvelluille matkaviestin-asemille, jotka ovat mukana yhteyksissä ensimmäisessä tai 20 toisessa solussa, radiosignaalipurskeita, jotka liittyvät yhteyteen, vain kun on olemassa tarve yhteyteen liittyvän informaation lähettämiseen. « • · 106161 Lyhyt katsaus vaadittuun asiaan

27 TDMA-FH ilman tukiaseman samakanavahäiriötä solun sisällä mutta tukiaseman samakanavahäiriöllä viereisestä solusta 28 27 + murto-osakuormitus 20 29 27 + maksimissaan 20 % murto-osakuormitus 30 27 + tukiaseman lähtotehon säätö 31 27 + tukiaseman lähtotehon säätö 32 27 + tukiaseman DTX • * · 61 106161