FI106075B - Sähkökytkin, erityisesti kuormituskytkin tai sähkövirtakytkin - Google Patents

Description

*» 106075 Sähkökytkin, erityisesti kuormituskytkin tai sähkövirtakytkin

Keksintö liittyy sähkökytkimeen, erityisesti kuormituskytkimeen tai päävirtapiirin katkaisimeen pienjännitesovellutuksia varten, käsittäen kotelon, ai-5 nakin yhden kosketinparin, joka käsittää kiinteän ja liikkuvan koskettimen, joka voi käydä ensimmäiseen ja toiseen asentoon suhteessa kiinteään koskettimeen; jousijärjestelmän, jossa on jäykkä varsi ja lehtijousi, joka on saranoitu toisesta päästä varteen, siten, että varsi-lehtijousikokonaisuus muodostuu polvivipume-kanismin muodossa, jossa on ensimmäinen ja toinen pää ja jossa ensimmäinen 10 pää on saranoitu liikkuvaksi tuettuun elementtiin, joka kantaa liikkuvan koskettimen, ja jossa toinen pää on järjestetty saranoidusti tuetuksi matkan päähän kiinteästä koskettimesta ja vastapäähän sitä; ohjausvälineet, jotka toimivat varsi-lehtijousikokonaisuuden kosketuksesta ensimmäisessä ja/tai toisessa asennossa, jossa lehtijousi vapautetaan tai jännitetään; ja lukitusvälineet koskettimien 15 lukitsemiseksi ensimmäiseen ja/tai toiseen asentoon.

Tämän tyyppinen kytkin, jossa liikkuva kosketin on jäljestetty lineaariseen, liukuvaan tapaan liikuteltavaksi tuetun elementin avulla, tunnetaan patenttihakemuksesta 0 322 986 A1.

Kytkinkomponenttien pienjännitesovellutuksia varten on täytettävä 20 joukon vaatimuksia, muun muassa mitä kosketinväleihin tulee, so. koskettimien välinen etäisyys kytkimen avoimessa (eristävässä) tilassa; mitä kosketinvoimaan tulee, so. voima, jolla koskettimet pidetään toisiaan vastaan kytkimen suljetussa (johtavassa) tilassa; mitä koskettimien avautumisnopeuteen tulee; mitä oikosul-kukapasitanssiin tulee, so. suurin sallittu oikosulkuvirta, jonka vallitessa kosket- • 25 timet eivät avaudu itsestään; mitä koskettimien kulumiseen tulee, jota myös kut sutaan kosketineroosioksi; ja mikäli toivotaan täytyy niillä olla varokeinot, joilla mahdollistetaan niiden erottaminen jokaisesta muusta koskettimesta, joka on hitsautunut yhteen.

Yllä mainitut vaatimukset koskevat pienjännitesovellutuksia, so. tasa-30 virta- tai vaihtovirtajännitteitä 42 -750 V:n alueella, riippuen kytkimen nimellisvir-ran voimakkuudesta, so. enimmäisvirran voimakkuus, jota kytkimen täytyy jatkuvasti pystyä johtamaan. Käytännössä on määritelty standardisoidut virranvoi-makkuudet.

Kuten elektroniikkakomponenttien tapauksessa ponnistetaan alitui-35 sesti mahdollisimman pienikokoisten sähkökomponenttien aikaansaamiseksi pienjännitekäyttöön. Syynä tähän on mahdollisimman monen komponentin so- • < i h» 2 106075 vittaminen vakiokokoisiin asennusrasioihin tai kytkentärasioihin, täyttötilakertoi-men parantamiseksi, tai samoja komponenttimääriä sisältävien pienempiko-koisten asennusrasioiden tai laitekoteloiden käytön mahdollistaminen.

Ilmeinen ratkaisu kytkimen pituuden lyhentämiseksi lyhentämällä var-5 si-lehtijousijärjestelmän pituutta sen venytetyssä tilassa auttaa vähän tai ei ollenkaan.

Lehtijousen lyhentäminen on mahdollista hyvin rajoitetussa määrin, varsijousimateriaalissa tapahtuvan kasvavan mekaanisen rasituksen johdosta, jota ei voi sallia lyhennettäessä pituutta. Heikompien jousimateriaalien valo likoima on rajoitettu, johtuen muun muassa kontaktivoimaa ja kontaktin avaus-nopeutta koskevista vaatimuksista.

Varsi-lehtijousikokonaisuuden varren lyhentäminen, mikäli varsi on tuettu niin, että toinen pää pystyy pyörimään kotelossa ja lehtijousi on kytketty liikkuvaan elementtiin, on myös mahdollista vain rajoitetussa määrin johtuen 15 vaatimuksista, jotka koskevat kontaktiväliä. Sillä, toivotun kontaktivälin aikaansaamiseksi mikäli kysymyksessä on pienempikokoinen varsi, on tämä lyhyempi varsi käännettävä varsi-lehtijousikokonaisuuden ojennetusta asennosta suurempaan kulmaan kuin pitempi varsi. Tällä suuremmalla kulmarotaatiolla, erityisesti sen tarvitsemalla ajalla, on haitallinen vaikutus kytkimen avausnopeuteen. 20 Vaikka päinvastaisessa tapauksessa, so. kun lehtijousi on kiinteästi kiinnitetty ja varsi on kytketty liikkuvaan elementtiin, varren lyhentämisellä ei ole mitään suoraa vaikutusta kontaktin avausnopeuteen, johtaa varren suurempi kulmarotaatio, mikä tapahtuu myös tässä tapauksessa, ei toivottuun liikkuvan elementin ohjaimeen kohdistuvaan suurempaan kitkavoimaan. Lukuunottamatta : 25 suuremman kulumisen ja mekaanisesti pienempien toleranssien haittoja liuku van elementin ohjauksessa, on suuremmalla kitkavoimalla myös haitallinen vaikutus liukuvan elementin liikkumisnopeuteen.

Toivottua, kytkimen pituuden tehokasta lyhentämistä ei voi niin muodoin aikaansaada vain muuttamalla varsilehtijousikokonaisuuden mittoja.

30 FR-patenttihakemus 2 061 682 tuo esiin sähkökytkimen, joka käsittää .· polvivipumekanismin, jousivälineet, salpamekanismin ja säätölaitteet. Polvivi- pumekanismi on tehty saranoidusti kytketyistä varsista, kun taas jousivälineet käsittävät tavanomaiset puristus- ja vetojouset. Salpamekanismi on konstruoitu siinä tarkoituksessa että aikaansaadaan pieni voima polvivipumekanismin liik-35 keelle panemana sen ojennetussa tai melkein ojennetussa asennossaan säätölaitteiden päällä. Mitä tulee kytkinpituuden tehokkaan lyhenemisen saavutta- 4 i 3 106075 miseen, samalla kun ylläpidetään vaatimukset koskien toivottua nimellisvirran-voimakkuutta, kytkentänopeutta, kosketusvoimaa, kosketusväliä hyväksyttävää mekaanista kuormitusta, ei tämä kytkinkonstruktio tarjoa mitään vaihtoehtoja.

Keksinnön kohteena on jäljestää sähkökytkin, erityisesti kuormitus-5 kytkin tai päävirtapiirikatkaisin pienjännitesovellutuksia varten, joka kytkin vastaa yllä mainittuja vaatimuksia koskien toivottua nimellisvirranvoimakkuutta toivotulla luotettavuudella ja jonka dimensiot on pienennetty, erityisesti mitä kytkentäpi-tuuteen tulee, verrattuna asiaankuuluvan sovellutusalan tunnettuihin kytkimiin. Tässä tapauksessa ymmärretään, että kytkentäpituus tarkoittaa likimääräisesti 10 suorakulmaisen kytkinkotelon päätypintojen välistä etäisyyttä.

Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaan sillä, että varsi-lehtijousikokonaisuuden toinen pää, joka on jäljestetty pyöriväksi, kiinteä kosketin ja liikkuva elementti on sijoitettu siten suhteessa toisiinsa että varsi-lehtijousikokonaisuus sekä kontaktien ensimmäisessä että toisessa asennossa 15 käy suhteellisen taivutettuun asentoon verrattuna tilanteeseen jossa varsi ja leh-tijousi ovat käytännöllisesti katsoen linjassa toisiinsa nähden.

Keksintö perustuu tietoon, että vaatimukset koskien kosketinväliä, kosketinvoimaa ja kontaktin avausnopeutta käytettäessä tunnettua varsi-lehtijousikokonaisuutta voidaan täyttää valitsemalla varren ja lehtijousen muo-20 dostamalle polvivipumekanismille eri työskentelyala. Sillä, mikäli varsi-lehtijousikokonaisuutta pidetään taivutetussa tai jännitetyssä asennossa, saavutetaan tehokas pituuden lyhennys, verrattuna tunnettuun kytkimeen, jossa varasi ja lehtijousi saatetaan käytännöllisesti katsoen linjaan toisiinsa nähden.

Keksinnön mukaisessa työskentelyalassa esim. varren suhteellisen : 25 pieni kulmarotaatio johtaa liikkuvan elementin, tässä tapauksessa liikkuvan kontaktin, suhteellisen suureen siirtymään. Toisin sanoen, keksinnön mukaisessa kytkimessä saavutetaan toivottu kosketinväli suhteellisen lyhyessä ajanjaksossa varsi-lehtijousikokonaisuuden suhteellisen pienellä kulmarotaatiolla, mikä johdonmukaisesti tarkoittaa suhteellisen suurta kontaktin avausnopeutta. Lisäksi 30 tähän efektiin vaikuttaa positiivisesti tosiseikka, että keksinnön mukaisen varsi-lehtijousikokonaisuuden työskentelyalassa kohdistuu suurempi voima liikkuvaan elementtiin kontaktien avaussuunnassa kuin varsi-lehtijousikokonaisuuden käytännöllisesti katsoen pidennetyssä tilassa. Sen tosiseikan johdosta, että lehtijousen mittoja ja materiaalia ei tarvitse sovittaa, voidaan lisäksi helpolla löytää toi-35 vottu kosketinvoima, joka on yhteensopiva tunnetun kytkimen kanssa.

• * 4 106075

Keksinnön lisäetu on tosiseikassa, että varren lyhentämisellä keksinnön mukaisen varsi-lehtijousikokonaisuuden kytkimen työskentelyänsä, on, laajojen rajojen sisällä, merkityksetön vaikutus kontaktien avausnopeuteen, päinvastoin kuin tunnetussa kytkimessä, kuten yllä on kuivattu.

5 Niin muodoin huolehditaan, keksinnön mukaisen kytkimen lisäsuori- tusmuodossa, kytkimen pituuden edelleen lyhentämiseksi, siitä, että varsi-lehtijousikokonaisuuden varren pituus, mitattuna varsi-lehtijousikokonaisuuden toisen pään ja lehtijousen kiinnityspisteen välillä, on lyhyempi kuin lehtijousen pituus, so. lehtijousen venytetyn asennon pituus. Keksinnön mukaisen kytkimen 10 edullisemmassa suoritusmuodossa on mainitun varren pituus lyhyempi kuin puolet lehtijousen pituudesta.

Varsi-lehtijousikokonaisuuden säätölaitteisiin käyttämän voiman täytyy tavallisesti olla mahdollisimman pieni, jotta minimoitaisiin kuluminen säätölaitteiden saranapisteissä ja kiinnityspisteissä kotelossa, niin että säätölaitteet ja 15 kiinnityspisteet, jotka on konstruoitu mahdollisimman kevyiksi, kestävät, ja jotta aikaansaataisiin kytkimen avaus mahdollisimman kevyellä välineiden konstruktiolla. Esimerkki tästä viimeisestä sovellutuksesta voisi olla verkkovirtakytkin automaattisen kytkimen muodossa, jonka pitää pystyä automaattisesti kytkeytyä irti ylikuormituksen, oikosulun ja/tai maadoitusvian sattuessa.

20 Varsi-lehtijousikokonaisuuden säätölaitteisiin kohdistaman voiman vähentämiseksi, kun lehtijousta jännitetään, pidennetään vielä yhdessä suoritusmuodossa varsilehtijousikokonaisuuden vartta kiinnityspisteestä lehtijousen kanssa, ja säätölaitteet vaikuttavat varren pidennetyn osan vapaaseen päähän (vipu periaate). Yhdessä suhteellisen lyhyen varren kanssa näin tuotettu vipulii-• 25 ke ei johda kytkimen mittojen epämieluisaan suurentamiseen.

Säätölaitteisiin kohdistetun voiman lisävähentäminen on saavutettu keksinnön mukaisen kytkimen suoritusmuodossa, jossa varsi-lehtijousikokonaisuuden varsi on likipitäen V-muotoinen, ja lehtijousi on saranoitu varren tai-vutuskohdassa. Tässä suoritusmuodossa, lehtijousen jännitetyssä asennossa, 30 jossa jälkimmäinen muodostaa oheiskulman, joka on suuruusluokkaa 30°, varsi-lehtijousikokonaisuuden pyöriväksi järjestetyn toisen pään ja kiinteän kontaktin välisen imaginaarisen yhdyslinjan kanssa, kohdistetaan, sopivan konstruktion aviilla, säätölaitteisiin voima, joka on suuruusluokassa suhteellisen pienen voiman luokkaa, joka vaikuttaa poikittain varsi-lehtijousikokonaisuuteen tilanteessa, 35 jossa varsi ja lehtijousi ovat käytännöllisesti katsoen linjassa toisiin nähden, kuten tunnetun kytkimen tapauksessa.

5 106075

Keksinnön mukaisen kytkimen edullisemmassa suoritusmuodossa on liikkuvaksi tuettu elementti jäljestetty pyöriväksi koteloon. Pyöriväksi tuetussa elementissä, joka on erilainen kuin liukuva elementti tunnetun kytkimen tapauksessa, ei ole vain se etu, että varsi-lehtijousikokonaisuuden, kiinteän kon-5 taktin ja liikkuvan elementin suhteellinen sijoittaminen on tehty helpoksi tämän keksinnön mukaan, vaan siinä on myös etu paremmin määritellystä, vähemmän toleranssiherkästä kontaktien avaamisesta ja sulkemisesta, koska siinä ei ole mitään virheellistä suuntausta, toisin sanoen hankausta, ohjaimen liukuvaksi asennetussa elementissä. Tämä ongelma vaatisi lisähuomiota keksinnön mu-10 kaisen kytkinmekanismin työskentelyalassa, seurauksena liukuvaan elementtiin kohdistetusta suhteellisen suuremmasta normaalivoimasta (kitkavoima).

Pyöriväksi tuetun elementin lisäetu liittyy kyseiseen elementtiin sovitetun kytkimen kontaktin sähköiseen kytkentään. Relevantin kontaktin siirtymän johdosta täytyy tämän liitännän olla joustava, ja käytännössä käytetään yleisesti 15 tunnettua litzjohdinta tähän. Suurten nimellisampeerilukujen kohdalla, so. sähkövirtojen kohdalla, jotka ovat suuruusluokkaa 40 tai 63 ampeeria, on litzjohdin vielä suhteellisen jäykkä, johtuen vaaditusta 2 mm2:n tai 5,5 mm2:n poikkipinnasta, ja vaikuttaa jarruttavasti liikkuvan elementin liukumiseen.

Mikäli nyt, keksinnön mukaisen kytkimen lisäsuoritusmuodon mu-20 kaan, litzjohdin on jäljestetty siten, että se jatkuu imaginaarista linjaa pitkin, joka kulkee pyörivästi tuetun elementin päällä olevasta kontaktista sen saranapisteen kautta, on tuskin yhtään litzjohtimen siirtymää, ja täten vähäpätöinen vaikutus kontaktien avausnopeuteen, jopa 63 ampeerin nimellisvirran tapauksessa.

Keksinnön mukaisen kytkimen edullisessa ja kompaktissa tilaraken-25 teessä, erityisesti elementillä varustetussa, joka on pyöriväksi tuettu kotelossa, on säätölaitteissa manuaalisesti toimiva säätönuppi, joka voi asettua ensimmäiseen ja toiseen asentoon, ja joka on järjestetty koteloon matkan päähän varsi-lehtijousikokonaisuudesta ja vastapäätä sitä sen taivutussuuntaan päin, ja helppopääsyinen ulkoapäin, ja säätövarsi, jonka toinen pää on saranoitu säätönup-30 piin ja jonka toinen koukkumuotoinen pää, säätönupin ensimmäisessä asennos-:*' sa, vaikuttaa lisäjousivoiman alaisena varsi-lehtijousikokonaisuuden varren va paaseen päähän, kun taas siirtämällä säätönuppi toiseen asentoon voidaan jänriittää lehtijousi ja varsi-lehtijousikokonaisuus lukitaan jännitettyyn asentoon siihen vaikuttavan säätövarren koukkumuotoisen pään avulla, ja salpaa avaa-35 valla elementillä, joka on järjestetty koteloon salpaa avaavan varren muodossa, joka on toisesta päästä saranoidusti tuettu, ja joka varsi-lehtijousikokonaisuuden • * •.

R 106075 6 jännitetyssä tilassa vaikuttaa säätövarteen siten, että kääntämällä salpaa avaa-vaa vartta voidaan varsi-lehtijousikokonaisuuden säätövarren lukitusliike vapauttaa, kun taas kääntämällä säätönuppia ensimmäiseen asentoon, voidaan säätövarsi saattaa jälleen yhteen varsi-lehtijousikokonaisuuden kanssa. Keksin-5 non mukaisen kytkimen suoritusmuodossa elementin siirtämiseksi, esim. ennakolta määrätyllä nopeudella, esim. kontaktien sulkemiseksi tietyllä nopeudella tai useamman kosketinparin vaiheittainen kytkeminen, esim. vaihekoskettimen ja nollakoskettimen, joista esim. nollakytkennän on tapahduttava ensin, on järjestetty pidätyselementti likipitäen L-muotoisen pidätysvarren muodossa, joka on 10 järjestetty kääntyväksi sillä tavalla ympäri taivutuspistettään, että lisäjousivoiman vaikutuksen alaisena se toimii toinen pää liikkuvan elementin päällä, elementin pitämiseksi kontaktien toisessa asennossa ainakin yhden lehtijousen jousivoimaa vastaan, kun taas säätövarsi on varustettu olakkeella, joka lehtijousen jännitetyssä tilassa vaikuttaa käytännössä pidätysvarren toiseen päähän, jonka 15 vaikutuksesta pidätysvarsi kääntyy siten, että toisen pään vaikutus liikkuvaan elementtiin poistuu ja tämä elementti on siirrettävissä paikaltaan ennakolta määrätyllä nopeudella jännitetyn lehtijousen vaikutuksesta, jotta kontaktit liikkuisivat ensimmäiseen asentoon, ja olake on järjestetty siten, että kun säätövartta liikutetaan avausvarren avulla, pidetään pidätysvarsi käännetyssä asennossaan si-20 ten, että liikkuva elementti voidaan siirtää siihen vaikuttavan pidätysvarren ohitse kontaktien toiseen asentoon.

Keksinnön mukaisen kytkimen suoritusmuodossa, erityisesti käytettäväksi verkkovirran katkaisimena, ylikuormitus-, oikosulku- ja/tai maavuotovir-ran vaikutuksenalaisten kytkinkontaktien kauko-ohjausta tai automaattista ohja-i ' 25 usta varten, on hankittu väline, joka kytkeytyy salpaa avaavan varren vapaasta päästä, johon vaikuttaa sähköinen, hydraulinen ja/tai pneumaattinen säätö.

Keksinnön mukainen kytkin voidaan edullisesti asentaa tehokkaalla tavalla pääasiallisesti litteän asennuskehyksen toiselle puolelle siten, että yh-teenkoottu kehys voidaan kokonaisena sovittaa koteloon. Mikäli toivotaan, voi-30 daan itsenäisesti toimiva lisäkytkinmekanismi sovittaa kehyksen toiselle puolelle, .· ja säätölaitteet voidaan sovittaa yhteen tai konstruoida yhtenä yksikkönä. Tällä tavalla on mahdollista rakentaa esim. nelinapakytkin, jossa jokainen kytkinme-kanismi operoi kahta kytkinparia, nollajohtimen ja vaiheitten kytkemiseksi vastaavasti 3-vaihei-sessa vaihtovirtaverkossa. Tällainen asennuskehys on tuttu 35 EP-patenttihakemuksesta 0 405 688 A1.

• I

7 106075

Keksintöä on kuvattu alla viitaten edullisemman suoritusmuodon kuvioihin.

Kuvio 1 näyttää kaavamaisesti ja poikkileikkauksessa aikaisemman taidon kytkimen suoritusmuodon.

5 Kuviot 2 ja 3 kuvaavat kaavamaisesti kuvion 1 ja vastaavasti keksin nön mukaisen kytkimen erilaisia työskentelyäpä.

Kuviot 4 ja 5 näyttävät kaavamaisesti ja poikkileikkauksessa keksinnön mukaisen kytkimen edullisemman suoritusmuodon, kytkentämekanismin eri asennoissa.

10 Kuviot 6 ja 7 kuvaavat ohjauslaitteisiin kohdistuvia voimia keksinnön mukaisen kytkimen tapauksessa ja vastaavasti aikaisemman taidon mukaisesti.

Kuviot 8 ja 9 näyttävät kaavamaisesti asennuskehyksen, jota käytetään keksinnön mukaisen kytkimen tapauksessa.

Kuvio 1 näyttää kaavamaisesti poikkileikkauksen kytkimestä, joka 15 tunnetaan EP-patenttihakemuksesta 0 322 986 A1, ja jonka kotelo 1 on muovia. Kytkin käsittää kontaktiparin kiinteän koskettimen 2 muodossa ja liikkuvan koskettimen 3, joka on jäljestetty elementin 4 päälle ja tuettu liikkuvaksi ja joka on liikkuva suhteessa kiinteään kontaktiin 2. Kiinteä kosketin 2 on liitetty sähköisesti johtavalla tavalla kytkimen ensimmäiseen liittimeen 5, kun taas liikkuva kosketin 20 3 on liitetty joustavan sähköisen kytkennän avulla litzjohtimen 6 muodossa kyt kimen toiseen liittimeen 7. Liikkuva elementti 4 on sovitettu siten, että se liukuu ohjainkehyksessä 9.

Kytkentämekanismi sisältää myös varsi-lehtijousikokonäisuuden, joka on tehty jäykästä varresta 10 ja lehtijousesta 11, varren 10 ja lehtijousen 11 ol-25 lessa saranoidusti kytkettynä toisesta päästä, joka on indikoitu viitenumerolla 12, kun taas varsi-lehtijousikokonaisuuden ykköspää 13 on saranoitu liikkuvaan elementtiin 4, jonka ykköspää näytetyssä suoritusmuodossa on varren 10 pää, kun taas varsi-lehtijousikokonaisuuden kakkospää 14 on sovitettu siten, että se on saranoidusti tuettu etäisyydelle kiinteästä koskettimesta 2 ja vastapäätä sitä, 30 tässä tapauksessa lehtijousen 11 toinen pää.

Säätölaitteita on myös järjestetty manuaalisesti toimivan säätönupin 15, siihen saranoidun varren 16, ja kourulla 18 varustetun ohjaimen 17 muodossa, jonka sisällä pidetään varteen 16 kiinnitetty nokka (ei näytetty), joka on asennettu siten että se voidaan liikuttaa. Varren 16 vapaa pää on koukkumuo-35 toinen, joka voi toimia varren 10 ja lehtijousen 11 kytkentäpisteen mukaisesti.

• ·«.

• ( 8 106075 Säätönupin 15 kääntäminen vasemmalle piirustuksessa aiheuttaa varren 16 vapaan pään 19 vaikuttamisen varsilehtijousikokonaisuuden kytkentäpisteeseen 12, minkä seurauksena liikkuva elementti 4 liukuu kiinteän koskettimen 2 suuntaan. Koskettimien 2, 3 suljetussa asennossa ovat varsi 10 ja lehti-5 jousi 11 käytännössä linjassa toistensa kanssa, toisin sanoen tasapainoasennossa tai varren 10 ja lehtijousen 11 muodostaman vipumekanismin kuolleessa keskuksessa, kuten katkoviivoilla on kuvattu. Kosketinvoiman, koskettimien 2, 3 pitämiseksi suljetussa asennossa, tuottaa tässä tapauksessa silloin vähän taipunut lehtijousi 11, jonka lukitsee tähän asentoon varsi 16.

10 Koskettimet 2, 3 voidaan jälleen avata kääntämällä säätönuppi 15 oi kealle, katsottuna piirustuksen tasossa. Tämän seurauksena on, että varsi 16, katsottuna piirustuksen tasossa, liikkuu ylöspäin, ja varsi-lehtijousikoko-naisuuden lukitus vapautuu, ja lehtijousen 11 jousivoiman vaikutuksesta käy kokonaisuus taipuneeseen asentoon, näytetty yhtenäisillä viivoilla, jossa kosketti-15 met 2, 3 ovat ennakolta määrätyllä etäisyydellä, kosketinetäisyydellä.

Kuvio 2 valaisee kaaviomaisesti kuvion 1 mukaisessa kytkintyypissä olevan varsi-lehtijousikokonaisuuden lyhennyksen vaikutusta. Päinvastoin kuin kuviossa 1, on otaksuttu kuviossa 2, että varsi on kotelossa tuettu pyörimään pääsevänä toisesta päästä, samalla kun lehtijousi on kiinnitetty X-akselia pitkin 20 liikkuvaan elementtiin. Kaksi tilannetta on hahmoteltu kuviossa, ja helppotajui-suuden vuoksi on otaksuttu, että varsi-lehtijousikokonaisuus on täysin siirrettävä pois ojennetusta paikasta pitkin X-akselia taivutettuun asentoon Y-suuntaan. Valittu parametri on kosketinväli d avattujen koskettimien välillä.

Katkolinjat edustavat varsi-lehtijousikokonaisuut-ta, jonka ojennettu • 25 pituus on II ja jossa varsi ja lehtijousi ovat yhtä pitkät. Liikkuvan koskettimen siirtämiseksi pois suljetusta asennosta, indikoitu Iillä, avoimeen asentoon, indikoitu Milla, on varsi käännettävä kulmaan o, saakka.

Tilanne, jossa varsi-lehtijousikokonaisuuden ojennettu pituus l2 on lyhyempi, seurauksena varren lyhentämisestä, näytetään yhtenäisviivoilla. Liikku-30 van koskettimen siirtämiseksi suljetusta asennosta, indikoitu Ulilla, avoimeen asentoon, indikoitu IVilla, on varsi käännettävä suurempaan kulmaan a2 saakka, olettaen että kosketinvälit d ovat samat.

Voidaan selvästi nähdä tästä kuviosta, että varren lyhentäminen tietää sitä, että suurempi kulmarotaatio on tarpeen, toivotun kosketinetäisyyden 35 saavuttamiseksi, samalla kun selviää, että samalla lehtijousen jousivoimalla tulee lyhyemmän varren kääntäminen viemään suhteellisesti enemmän aikaa, mi- _ 106075 ö kä täten tarkoittaa pienempää koskettimen avausnopeutta. Vaikka koskettimen avausnopeus voidaan nostaa valitsemalla vahvempi lehtijousi, olisi tästä seurauksena epämieluisa voiman lisäys säätölaitteisiin ja varsi-lehtijousikokonai-suuden saranapisteisiin, so. asennuskehykseen.

5 Kuvio 3 näyttää kaavamaisesti periaatteen, johon keksintö perustuu, jossa varsi-lehtijousikokonaisuutta ei enää saateta ojennettuun asentoon, so. pitkin X-akselia, vaan koskettimien sekä auki että kiinni asennoissa se käy suhteellisen taivutettuun asentoon Y-suunnassa.

Kuvion 2 mukaan näyttävät katkoviivat varsi-lehti-jousikokonai-10 suuden, jossa varsi ja lehtijousi ovat yhtä pitkät. Liikkuvan koskettimen siirtämiseksi suljetusta asennosta I auki asentoon II, on varsi käännettävä kulmaan β1 saakka. Kuvioiden 2 ja 3 vertaileminen osoittaa välittömästi, että muuttamalla keksinnön mukaisen varsilehtijousikokonaisuuden työskentelyäpä, on kytkentä-pituus l3 ei ainoastaan lyhyempi kuin tunnetun kytkimen kytkentäpituus 1^ vaan 15 kulmarotaatio β.,, liikkuvan koskettimen siirtämiseksi kosketinvälin d ylitse keksinnön mukaisessa kytkimessä, on myös pienempi kuin kulmarotaatio a, tunnetussa kytkimessä. Lukuunottamatta pituuden tehokasta lyhennystä, tarkoittaa tämä myös suurempaa koskettimien avausnopeutta samanmittaisessa ja yhtä voimakkaassa lehtijousessa.

20 Yhtenäiset viivat kuviossa 3 näyttävät tilanteen jossa kytkimen kyt- kentäpituutta on lyhennetty lisää pituuteen l4 lyhentämällä varsi-lehtijousikoko-naisuuden vartta. Liikkuvan koskettimen siirtämiseksi suljetusta asennosta III auki asentoon IV kosketinvälin d ylitse, on vartta käännettävä kulmaan β2 saakka. Kuvioiden 2 ja 3 vertailu osoittaa, että vaikka kulma β2 on suunnilleen yhtä ’ 25 suuri kuin kulma αυ lyhenee kytkentäpituus l4 noin kahteen kolmannekseen kyt- kentäpituudesta I,.

Käy selväksi, että eri toiminta-alan valitseminen ja mikäli toivotaan keksinnön mukaisen varsi-lehtijousikokonaisuuden mittojen lyhentäminen, johtaa tehokkaaseen kytkentäpituuden lyhenemiseen verrattuna aikaisempaan tai-30 toon, samalla kun ylläpidetään vaatimukset koskien kosketinetäisyyttä, kosketin-:* voimaa ja koskettimien avausnopeutta.

Kuvio 4 osoittaa keksinnön mukaisen kytkimen edullisilta suoritusmuotoa, jossa näytetään vain ne osat, jotka ovat tärkeitä keksinnön ymmärtämiselle.

35 Kytkentämekanismi sijaitsee muovisessa kotelossa 21, johon on jär jestetty asennuskehys 22. Kiinteä kosketin indikoidaan viitenumerolla 23, ja kyt- • · « .

10 106075 kimen liikkuva kosketin numerolla 24. Liikkuva kosketin 24 on järjestetty varsi-muotoiselle elementille 25, joka on tuettu sillä tavalla, että se pyörii saranapis-teen 26 ympäri. Litzjohdin 27, joka on järjestetty pitkin imaginaarista liikkuvasta koskettimesta 24 saranapisteen 26 kautta kulkevaa viivaa, ulottuu liikkuvasta 5 koskettimesta 24. Litzjohdin 27 on kytketty painettuun piirilevyyn 28, johon on sijoitettu enemmän sähkö- ja/tai elektroniikkakomponentteja. Sen sijaan että litzjohdin 27 kytketään painettuun piirilevyyn 28 voidaan se kytkeä suoraan kuvion 1 mukaisen kytkimen liittimeen (ei näytetty). Kiinteä kosketin 23 on sähköä-johtavalla tavalla kytketty kytkimen lisäliittimeen (ei näytetty), esim. kuviossa 1 10 näytetyllä tavalla.

Varsi-lehtijousikokonaisuuden muodostaa lehtijousi 30, joka on kytketty saranapisteen 31 avulla elementtiin 25, ja saranapisteen 32 avulla varteen 33, joka pystyy pyörimään saranapisteen 34 ympäri etäisyydellä kiinteästä koskettimesta 23 ja vastapäätä sitä. Kierrejousi 36 toimii varren 33 ja lehtijousen 30 15 saranapisteessä 32 suuntaan, joka pitää varren 33 näytetyssä asennossa. Tämä estää koskettimien 23 ja 24 välisen kosketinetäisyyden pystymästä epä-mieluisasti vaihtelemaan törmäyksistä ja/tai iskuista. Saranapisteestä 32 on varsi 33 pidennetty, indikoitu viitenumerolla 35, manuaalisesti toimivan säätönupin 37 suuntaan. Tämä säätönuppi 37 on jäljestetty siten, että se kääntyy sarana-20 pisteen 38 ympäri ja saranapisteen 39 avulla kytketty Säätövarteen 40, joka on varustettu koukkumuotoisella päällä 41. Säätövarren 40 koukkumuotoinen pää 41 toimii varren 33 jatko-osan 35 pään nokasta 42. Säätövartta 40 pidetään nokan 42 kanssa yhdessä lisäkierrejousen 43 avulla, joka on jäljestetty säätönupin saranapisteen 38 ympäri ja joka kytkeytyy säätövarren olakkeesta 44, kuten : 25 näytetään.

Asennuskehykseen 22 on myös jäljestetty salpaa avaava varsi 45, jonka toinen pää voi heilua saranapisteen 46 ympäri. Salpaa avaavassa varressa 45 on koukkumuotoinen keskiosa 47 ja vapaa pää 48. Ohjatulla elementillä 50, joka voi vaikuttaa salpaa avaavan varren 45 vapaaseen päähän 48, varus-30 tetut välineet 49 on järjestetty vastapäätä vapaata päätä 48, salpaa avaavan .· varren 45 kääntämiseksi vasemmalle, katsottuna piirustuksen tasossa.

Keksinnön mukaisesta kytkimestä näytetyssä edullisemmassa suoritusmuodossa on myös huolehdittu suunnilleen L-muotoisesta pidätysvarresta 51, jota on tuettu kehyksessä 22 siten, että se pyörii saranapisteen 52 ympäri. 35 Pidätysvarren 51 koukkumuotoisella päällä 53 se vaikuttaa liikkuvan elementin 25 olakkeeseen 54, samalla kun toinen pää 55 osoittaa säätönupin 37 suun- • > „ 106075 taan. Pidätysvarren 51 saattamiseksi näytettyyn asentoon, on huolehdittu lisä-kierrejousesta 56, joka voi toimia toinen pää pidätysvarren 51 pään 55 päällä.

Keksinnön mukaisen kytkimen toiminta voidaan ymmärtää viitaten kuvioihin 4 ja 5 seuraavasti.

5 Säätönupin 37 manuaalinen siirtäminen pois kuviossa 4 näytetystä ensimmäisestä asennosta kuviossa 5 näytettyyn toiseen asentoon saa säätö-varren 40 siirtymään alaspäin, katsottuna piirustuksen tasossa, jolloin koukku-muotoinen pää 41 nokan 42 avulla aiheuttaa varren 33 rotaation oikealle, katsottuna piirustuksen tasossa.

1 o Tämän rotaation avulla jännittyy lehtijousi 30, koska liikkuva elementti 25 on suljettu kuvattuun asentoonsa pidätysvarren 51 avulla. Sillä hetkellä kun säätövarren 40 olake 44 kytkeytyy pidätysvarren 51 päähän 55, tulee mainittu pidätysvarsi 51 kääntymään oikealle, katsottuna piirustuksen tasossa, seurauksena että pidätysvarren 51 pään 53 vaikutus liikkuvaan elementtiin 25 lakkaa ja, 15 lehtijouseen 30 kerääntyneen jännitysvoiman vaikutuksesta, se kääntyy oikealle, katsottuna piirustuksen tasossa, siten että koskettimet 23 ja 24 koskettavat toisiaan, kuten kuviossa 5 näytetään. Salpaa avaava varsi 45 on järjestetty siten, että tässä asennossa vaikuttaa säätövarren 40 olake 44 salpaa avaavan varren 45 koukkumuotoiseen osaan 47. Varsi-lehtijousikokonaisuus on niin muodoin 20 lukittu lehtijousen 30 jännittyneeseen tilaan säätövarren 40 koukkumuotoisen pään 41 ja varren 33 jatko-osan 35 päällä olevan nokan 42 avulla.

Voidaan selvästi nähdä kuviosta 5, että varsi 33 ja lehtijousi 30 kytkimen suljetussa asennossa käyvät suhteellisen taivutettuun asentoon verrattuna asentoon, jossa varsi 33 ja lehtijousi 30 ovat linjassa toisiinsa nähden, kuten : 25 kytkimen kohdalla aikaisemman taidon mukaan. Tässä taivutetussa asennossa varsi-lehtijousikokonaisuus kohdistaa voiman liikkuvaan elementtiin 25 kosketti-mien 23, 24 avaussuuntaan. Yllä kuvatun pienemmän kulmarotaation lisäksi, liikkuvan koskettimen 24 siirtämiseksi tietyn etäisyyden yli, tällä voimalla on suotuisa vaikutus poiskytkentänopeuteen ja yhteenhitsautuneiden koskettimien 30 erottelemiseksi, mikä tullaan selittämään seikkaperäisemmin viitaten kuvioon 6.

Salpaa avaavan varren 45 heiluttaminen sen vapaassa päässä 48 vasemmalle, katsottuna piirustuksen tasossa, välineiden 49 ohjaaman elementin 50 avulla, kytkimen ollessa kuvion 5 näyttämässä suljetussa asennossa, aiheuttaa säätövarren siirtymisen vasemmalle, katsottuna piirustuksen tasossa, sen 35 vasteen 44 avulla, tuloksena että koukkumuotoisen pään 41 lukituskytkentä varren 33 jatko-osan 35 nokan 42 kanssa irtoaa, ja varsi-lehtijousikokonaisuus voi • * 4 12 106075 palautua kuviossa 4 näytettyyn asentoon, jossa koskettimet 23 ja 24 on eroteltu toisistaan, lehtijouseen 30 kerääntyneen jousivoiman vaikutuksesta. Pidätysvar-ren 51 pää 55 ja vaste 44 on sijoitettu ja mitoitettu siten, että pidätysvarsi 51 säätövarren 40 rotaatiosta pidetään käännetyssä kuvion 5 näyttämässä asen-5 nossa siten, että liikkuva elementti 25 voi liikkua olakkeellaan 54 pidätysvarren 51 koukkumuotoisen pään 53 ohi.

Mikäli säätönuppi 37 sitten palautetaan ensimmäiseen asentoonsa, saatetaan säätövarsi 40 taas yhteen varsilehtijousikokonaisuuden kanssa, ja pidätysvarsi 51 kääntyy takaisin kuvion 4 näyttämään asentoon kierrejousen 56 10 vaikutuksesta.

Keksinnön mukaisen kytkimen käytännöllisessä suoritusmuodossa, sopiva 63 A:n nimellisvirran johtamiseksi, muodostaa varsi 33 suljetussa (johtavassa) asennossa noin 30°:n kulman imaginaarisen yhdysviivan kanssa saranapisteen 34 ja kiinteän koskettimen 23 välillä Varren 33 pituus, mitattuna 15 saranapisteiden 32 ja 34 välillä, on suunnilleen yksi neljännes lehtijousen 30 pituudesta, mitattuna saranapisteiden 31 ja 32 välillä. Kuten näytetään kuviossa 4 ja 5, on varsi 33 sen jatko-osalla 35 likimain V-muotoinen, molempien osien ollessa lähestulkoon saman mittaiset, ja oheiskulman ollessa noin 160°.

Kuvio 6 näyttää tämän suoritusmuodon voimakaavion kytkimen sul-20 jetussa asennossa, otaksuen että kosketusvoima F on 23 N. Voidaan nähdä kaaviosta, että saranapisteessä 32, so. varren 33 ja lehtijousen 30 kytkentäpisteessä vaikuttaa voima Fc, joka on suuruusluokkaa 15,5 N. Jatko-osan 35 avulla, johtaa tämä reaktiovoimaan R, joka on noin 7,5 N säätövarressa 40.

Kuvio 7 näyttää vertailua varten reaktiovoiman aikaisemman taidon :. 25 mukaan konstruoidun kytkimen säätövarressa, jossa varsi ja lehtijousi ovat yhtä pitkät, ja kytkimen suljetussa asennossa muodostaa varsi noin 3,5°:n kulman yllä mainitun kiinteän koskettimen ja saranapisteen, jonka ympäri varsi voi pyöriä, välisen yhdysviivan kanssa. Kontaktivoiman F:n tapauksessa, joka myös on 23 N, toimii silloin noin 4 N:n reaktiovoima säätövarressa.

30 Tästä voidaan nähdä, että voimat säätövarressa, sekä aikaisemman taidon mukaisen kytkimen tapauksessa että keksinnön mukaisen kytkimen tapauksessa, ovat samaa suuruusluokkaa, mutta jälkimmäisen tapauksessa noin nelinkertainen alkuvoima toimii koskettimien erottelemiseksi.

Keksinnön mukaisen kytkimen yllä mainitulla käytännöllisellä suori-35 tusmuodolla, verrattuna tämän tyyppisiin tunnettuihin kytkimiin, kuten on kuvattu, esim. kuviossa 1, saavutetaan noin 20 mm:n lyhennys kytkentäpituudessa.

•« < 13 106075

Tunnettujen kytkimien ääriviivat on indikoitu katkoviivoilla 57 kuvioissa 4 ja 5, vertailun vuoksi.

Lopuksi näyttävät kuviot 8 ja 9 kaaviomaisesti keksinnön mukaisen kytkimen mahdollinen sommitelma, jossa kehys 22 on asennettu koteloon 21, 5 samalla kun kehyksen toisella puolelle, indikoitu viitenumerolla 60, ja/tai kehyksen toisella puolelle, indikoitu viitenumerolla 61, voidaan konstruoida autonomisesti toimivia kytkimiä sillä tavalla, että varret, nokat ja vastaavat tuotteet, joita tarvitaan kytkinmekanismin komponenttien tukemiseksi, ja myös kytkinkompo-nentit itse, voidaan järjestää tehokkaalla tavalla pääasiallisesti litteän asennus-10 kehyksen 22 toiselle puolelle.

Kuviossa 4 ja 5 näytetyt välineet 49, salpaa avaavan varren 45 ohjaamiseksi, voivat olla sähköisesti, hydraulisesti ja/tai pneumaattisesti ohjatut välineet. Mikäli ovat sähköisesti ohjatut välineet, voivat ne olla varustettu välineillä koskettimien automaattista avaamista varten sähkömagneettisesti, säh-15 kötermisesti ja/tai maavuotovirran vaikutuksesta, kuten on kuvattu esim. EP-patenttihakemuksessa 0 377 479 A1.

Vaikka ei tarkkaan kuvattu yllä, voi keksinnön mukainen kytkin olla varustettu enemmän kuin yhdellä kosketinparilla, tai siihen kytketyllä varsi-lehtijousikokonaisuudella, jotka on yhdistetty toimimaan yksittäisen säätönupin 20 avulla. Yhdistämällä esimerkiksi kaksi kytkinmekanismia, jokaisessa kaksi kos-ketinparia, siten kun on kuvattu kuviossa 9, voidaan järjestää nelinapakytkin käytettäväksi pienjännitevaihtovirtaverkossa.

Vaikka keksintö on kuvattu viitaten päävirtapiiri-katkaisimeen, so. kytkimeen, joka on sopiva päävirtapiirin katkaisuun oikosulku- ja/tai ylikuormitusta-: 25 pauksissa, on mahdollista, jättämällä pois salpaa avaavan varren 45, ohjausvä lineet 49 ja jos on tarpeen pidätysvarren 51, jäljestää suoritusmuoto kuormitus-kytkimeksi, so. kytkimeksi, jonka tarvitsee vain katkaista virtapiirin nimellisvirran, tai virran, joka on prosentuaalisesti suurempi, kuvion 1 mukaisesti. Kuten kytkin kuviossa 1, voi kytkentämekanismi olla modifioitu siten, että esim. varsi 33 vai-30 kutiaa liikkuvaan elementtiin 25, ja kehys 22 tukee saranoidusti kiinteällä toisella ;1 _ päällä olevaa lehtijousta 30.

« i . , 14 106075

Patenttivaatimukset: 1. Sähkökytkin, käsittäen kotelon, vähintään yhden kosketinparin, joka sisältää kiinteän (23) ja liikkuvan (24) koskettimen, joka voi käydä ensimmäi- 5 sessä ja toisessa asennossa suhteessa kiinteään koskettimeen (23); lehtijousen (30) ja jäykän varren (33) sisältävän jousijärjestelmän, jonka lehtijousi (30) on saranoitu toisesta päästä (32) varteen (33), siten, että muodostuu varsi-lehtijousikokonaisuus ensimmäisellä (31) ja toisella (34) päällä olevan polvivi-pumekanismin muodossa, jossa ensimmäinen pää (31) on saranoitu liikkuvaksi 10 tuettuun elementtiin (25), joka kantaa liikkuvan koskettimen (24), ja jossa toinen pää (34) on järjestetty saranoidusti tuettuna etäisyydelle kiinteästä koskettimesta (23) ja vastapäätä sitä; säätölaitteet (37, 40, 35), jotka vaikuttavat varsi-lehtijousikokonaisuuteen koskettimien (23, 24) siirtämiseksi ensimmäiseen ja/tai toiseen asentoon, jossa lehtijousi (30) vapautetaan tai jännitetään; ja salpausvä-15 lineet (45, 44) koskettimien lukitsemiseksi ensimmäiseen ja/tai toiseen asentoon, tunnettu siitä, että pyöriväksi järjestetty varsi-lehtijousikokonaisuuden toinen pää (34), kiinteä kontakti (23) ja liikkuva elementti (25) on sijoitettu siten suhteessa toisiinsa, että varsi-lehtijousikokonaisuus sekä koskettimien ensimmäisessä ja toisessa asennossa käy suhteellisen taivutettuun asentoon verrat-20 tuna tilanteeseen, jossa varsi (33) ja lehtijousi (30) ovat käytännöllisesti katsoen linjassa toisiinsa nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkin, t u n n e 11 u siitä, että varren (33) pituus mitattuna varsi-lehtijousikokonaisuuden toisen pään (34) ja lehtijousen kytkentäpisteen (32) välillä, on lyhyempi kuin lehtijousen pituus.

* 25 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkin, tun nettu siitä, että varsi-lehtijousikokonaisuuden varsi (33) on pidennetty lehtijousen (30) kytkentäpisteestä (32), ja säätölaitteet vaikuttavat varren (33) pidennetyn osan (35) vapaaseen päähän.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kytkin, tun nettu siitä, että 30 varsi-lehtijousikokonaisuuden varsi (33) on suunnilleen V-muotoinen, ja lehtijou- ·· si (30) on saranoitu varren taivutuspisteeseen.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, tai 4 mukainen kytkin tunnettu siitä, että lehtijousen jännitetyssä tilassa, muodostaa varsi (33) suunnilleen 30°:n oheiskulman pyöriväksi järjestetyn varsi-lehtijousikokonaisuuden toisen pään 35 (34) ja kiinteän koskettimen (23) välisen imaginaarisen yhdysviivan kanssa.

• · - 15 106075 6. Yhden tai useamman aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen kytkin, tunnettu siitä, että liikkuvaksi tuettu elementti (25) on pyöriväksi järjestetty koteloon.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että 5 litzjohdin (27) on kytketty liikkuvaan koskettimeen sähköisesti johtavalla tavalla, joka litzjohdin (27) on järjestetty siten, että se ulottuu pitkin imaginaarista viivaa, joka kulkee koskettimesta (25) liikkuvan elementin saranapisteeseen (26) saakka.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kytkin, tunnettu siitä, 10 että ohjausvälineillä (37, 40) on manuaalisesti toimiva säätönuppi (37), joka voi käydä ensimmäisessä ja toisessa asennossa, ja joka on jäljestetty koteloon (21) etäisyydelle varsi-lehtijousikokonaisuudesta (30, 33) ja vastapäätä sitä taivutus-suunnassa siitä, ja helppopääsyinen ulkoa, ja säätövarsi (40), jonka toinen pää (39) on saranoitu säätönuppiin (37) ja jonka toinen koukkumuotoinen pää (41) 15 säätönupin ensimmäisessä asennossa vaikuttaa lisäjousivoiman alaisena var-silehtijousikokonaisuuden varren vapaaseen päähän, kun taas siirtämällä säätönuppia (37) toiseen asentoon voi lehtijousi (30) jännittyä ja varsi-lehtijousi-kokonaisuus lukkiutua jännitettyyn asentoon säätövarren (40) koukkumuotoisen pään (41) avulla, joka vaikuttaa siihen, ja salpaa avaava elementti, joka on jär-20 jestetty koteloon salpaa avaavan varren (45) muodossa, joka on saranoidusti tuettu toisesta päästä (46), ja joka varsi-lehtijousikokonaisuuden jännitetyssä tilassa vaikuttaa säätövarteen (40), siten, että kääntämällä salpaa avaavaa vartta (45) voi säätövarren (40) lukitusvaikutus varsi-lehtijousikokonaisuuteen lakata, kun taas siirtämällä säätönuppia (37) ensimmäiseen asentoon, voidaan säätö-25 varsi (40) saattaa taas yhteen varsi-lehtijousikokonaisuuden kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kytkin tunnettu siitä, että se käsittää pidätyselementin, suunnilleen L-muotoisen pidätysvarren (51) muodossa, joka on järjestetty kääntymään taivutuspisteensä (52) ympäri siten, että lisäjousivoiman vaikutuksesta se vaikuttaa toinen pää (53) liikkuvalla elementillä 30 (25), pitääkseen elementin koskettimien toisessa asennossa vastaan ainakin _·· yhden lehtijousen jousivoimaa, kun taas säätövarsi (40) on varustettu olakkeella (44), joka lehtijousen (30) käytännöllisesti katsoen jännitetyssä tilassa vaikuttaa pidätysvarren (51) toiseen päähän (55), jonka vaikutuksesta pidätysvarsi (51) kääntyy siten, että toisen pään (53) vaikutus liikkuvaan elementtiin (25) lakkaa ja 35 tätä elementtiä (25)voidaan siirtää paikaltaan ennakolta määrätyllä nopeudella jännitetyn lehtijousen (30) vaikutuksesta, koskettimien viemiseksi ensimmäiseen • · 16 106075 asentoon, ja olake (44) on järjestetty sillä tavalla, että kun säätövarsi (40) on siirtynyt salpaa avaavan varren (45) avulla pidetään pidätysvarsi (51) kääntyneessä asennossaan siten, että liikkuva elementti (25) voidaan siirtää siihen vaikuttavan pidätysvarren (51) pään ohi, koskettimien toiseen asentoon.

5 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että se on varustettu välineillä (49, 50), jotka kytkeytyvät salpaa avaavan varren (45) vapaaseen päähän, salpaa avaavan varren (45) ohjaamiseksi sähköisellä, hydraulisella ja/tai pneumaattisella säädöllä.

11. Yhden tai useamman aikaisemman patenttivaatimuksen mukai-10 nen kytkin, tunnettu siitä, että se käsittää pääasiallisesti litteän asennuske-hyksen (22), jonka toiselle puolelle tai molemmille puolille (60, 61) voidaan järjestää tukevia välineitä varsi-lehtijousikokonaisuuden, liikkuvan elementin ja säätövälineiden tukemiseksi, ja johon autonomisesti toimivia kytkentämekanis-mejä voidaan tehokkaasti sovittaa yhdelle sivulle tai molemmille sivuille.

• ·.

• · < .

• Lv