FI105432B - Menetelmä etenemäajan mittaamiseksi etä- ja keskusaseman välillä kaksisuuntaisessa lähetyksessä - Google Patents

Description

105432

Menetelmä etenemäajan mittaamiseksi etä- ja keskusaseman välillä kaksisuuntaisessa lähetyksessä

Esillä oleva keksintö liittyy keskusasemalla varustettu!-5 hin monipistetyyppisiin siirtoverkkoihin, jotka mahdollistavat tiedonsiirron toisaalta keskusaseman ja toisaalta etäällä olevien asemien välillä.

Esillä oleva keksintö liittyy erikoisesti sellaisiin 10 verkkoihin, joissa mainittua keskusasemaa vastaavan pisteen ja keskitinpisteeksi kutsutun pisteen välillä on yksi aikajakoinen siirtoväline useita etäällä olevia asemia varten ja mainitun keskitinpisteen ja jokaisen etäällä olevaa asemaa vastaavan pisteen välillä on jokaista 15 etäällä olevaa asemaa varten oma siirtoväline, jonka pituus vaihtelee riippuen näiden etäällä olevien asemien sijainnista keskitinpisteen suhteen.

Esillä oleva keksintö soveltuu etenkin jakeluverkkoihin, 20 joita käytetään tietoliikenneverkon pääteosassa, joka on lähellä käyttäjiä, ja erikoisesti sellaisiin jakeluverkkoihin, joissa siirtovälineet ovat optisia kuituja ja keskitinpiste on passiivinen optinen kytkin.

25 Esillä oleva keksintö liittyy erikoisesti tapaukseen, ···. jossa siirtovälineen kanavointi suoritetaan TDMA-teknii- • · kalla (Time Division Multiple Access) eli käyttämällä siirtoformaattia, jossa on aikavälejä, jotka osoitetaan ·,,1 ennalta määrätyllä tavalla etäällä oleville asemille.

• · ··· 30 «· ♦ • · · ·’ Ylöspäin, toisin sanoen etäällä olevilta asemilta keskus- t·1 : asemalle suuntautuvassa siirrossa on tällöin ongelmana eri etäällä olevien asemien lähetyshetkien määrääminen : siten, että lähetetyt tiedot sijoittuvat yhteiselle siir- 35 tovälineelle saapuessaan oikein niille osoitettuihin ai-kaväleihin.

( i r • i < I I f « < «

« I

Tämä ongelma on tunnettua ratkaista varustamalla jokainen • · 2 105432 etäällä oleva asema lähetysviiveellä, joka on määrätty siten, että se kompensoi tarkastellun etäällä olevan aseman ja vertailuasemaksi otetun etäällä olevan aseman välisen kulkuaikaeron keskusaseman suuntaan.

5

Etäällä olevan aseman ja keskusaseman välinen kulkuaika määrätään tavallisesti mittaamalla keskusasemalla keskusaseman lähettämien informaatiosignaalien lähetyksen vertailuhetken ja keskusaseman vastaanottaman sijainnin-10 määrityssignaalin vastaanottohetken välinen aika, jonka sijainninmäärityssignaalin etäällä oleva asema on lähettänyt mainittujen informaatiosignaalien vertailuvas-taanottohetken suhteen viiveellä, joka on määrätty siten, että eri etäällä olevien asemien lähettämät eri sijain-15 ninmäärityssignaalit voidaan vastaanottaa määrätyllä si-jainninmääritysaikajaksolla, jota kutsutaan sijainninmää-ritysikkunaksi ja jota ei ole osoitettu informaatiosignaalien vastaanottoon.

20 Tällainen kulkuajanmittausmenetelmä on esitetty esimerkiksi FR-patenttihakemuksessa 2 636 482.

Tämän menetelmän epäkohtana on, että siinä tarvitaan suhteellisen suuri sijainninmääritysikkuna, joka kattaa si- • · · ·...’ 25 jainninmäärityssignaalien kaikki välisijaintipaikat, ..II' joissa sijainninmäärityssignaalit voivat olla kes- :***: kusasemaa lähintä etäällä olevaa asemaa ja keskusasemasta kaukaisinta etäällä olevaa asemaa vastaavien äärisijain- • · 1 :·.·. tien välillä.

’ :-=:. 30 • · ·

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen mene- .. . telmä kulkuajan määräämiseksi etäällä olevan aseman ja • · keskusaseman välillä kaksisuuntaisessa keskusasemalla « « c ‘•| ’ varustetussa monipistesiirtoverkossa, jossa mainitun si- 35 jainninmääritysikkunan leveys voi olla paljon pienempi kuin edellä mainitussa menetelmässä.

tM

* « « · 3 105432

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa yhtä hyvin tapauksessa, jossa samaa siirtovälinettä käytetään molemmissa siirtosuunnissa tapahtuvaan siirtoon vuorosuuntaisen siirtomenetelmän mukaisesti, ja tapauksessa, jossa 5 kumpaakin siirtosuuntaa varten käytetään eri siirtovälineitä.

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään etäällä olevan pääteaseman ja keskusaseman välisen kulkuajan määrää-10 miseksi keskusasemalla varustetussa monipistetyyppisessä kaksisuuntaisessa siirtoverkossa, jossa menetelmässä keskusasema mittaa mainitun keskusaseman lähettämien infor-maatiosignaalien lähetyksen vertailuajanhetken ja keskusaseman vastaanottaman sijainninmäärityssignaalin väli-15 sen aikajakson, jonka sijainninmäärityssignaalin etäällä oleva asema lähettää viiveen jälkeen tämän etäällä olevan aseman mainitun informaatiosignaalin vastaanoton vertailua janhetkestä siten, että keskusasema voi vastaanottaa mainitun sijainninmäärityssignaalin ennalta määrätyn ai-20 kajakson aikana, jota kutsutaan sijainninmääritysikkunak-si ja jota ei ole osoitettu informaatiosignaalien vastaanottoon keskusasemalla, jolle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista, että mainittu viive voi saman etäällä olevan aseman tapauksessa muuttua ajan funktiona 25 alkaen alkuarvosta, joka on sellainen, että sijainninmää- • · · ·; rityssignaalia ei välttämättä vastaanoteta mainitussa »·»» ikkunassa, ja sijainninmäärityssignaalin lähetystä voi- • .···. daan tällöin toistaa saman etäällä olevan aseman tapauk- • · sessa, kunnes keskusasema todella vastaanottaa sijainnin- • · 30 määrityssignaalin mainitussa ikkunassa.

• · · · ·

Esillä olevan keksinnön muut kohteet ja piirteet selviä- • · i : V vät lukemalla seuraavien suoritusesimerkkien selityksen, > * V : joka liittyy oheisiin piirustuksiin, joissa: . 35 • « · /·'··. - kuvio 1 on kaavio, joka esittää keksinnön mukaista me- *" netelmää vuorosuuntaisen siirtojärjestelmän tapauksessa, 4 105432 jossa käytetään molempia siirtosuuntia varten samaa siirtovälinettä, - kuvio 2 on kaavio, joka esittää keksinnön mukaista me-5 netelmää kaksisuuntaisen siirtojärjestelmän tapauksessa, jossa käytetään molempia siirtosuuntia varten erillisiä siirtovälineitä, - kuviot 3, 4 ja 5 on tarkoitettu esittämään esillä ole-10 van keksinnön sovellusesimerkkiä, jossa käytetään yhdessä tätä menetelmää ja erästä menetelmää aikavälien varaamiseksi siirtoa varten keskusasemalla varustetussa monipis-tetyyppisessä vuorosuuntaisessa TDMA-siirtoverkossa, joka varausmenetelmä on esitetty kuviossa 5 ja millä voidaan 15 saada tietty kuviossa 4 esitetyn kaltainen siirtoformaatti, joka eroaa tällaisessa verkossa tavallisesti saadusta kuvion 3 mukaisesta siirtoformaatista.

Selitetyissä esimerkeissä sijainninmääritysikkunan leveys 20 valitaan suhteellisen pieneksi ja joka tapauksessa pienemmäksi kuin mikä tarvittaisiin edellä esitetyn aikaisemman tekniikan mukaan. Tällaista ikkunaa kutsutaan kapeaksi ikkunaksi.

t f · 25 Oletetaan että T on keskusaseman siirtojakso. Kuviossa 1 tähän siirtojaksoon sisältyy lähetystä varten osoitettu aikajakso ja vastaanottoa varten osoitettu aikajakso.

-i 1 1

Kuvion 1 kaavion ensimmäisellä rivillä viitemerkillä Te • « 1 on siten merkitty lähetys jakso alaspäin suuntautuvaa eli 30 keskusasemalta OLT "n" etäällä olevalle asemalle tapahtu- • 1 « vaa lähetystä varten, joiden etäällä olevien asemien lu- .. , kumääräksi "n" on esimerkissä otettu kahdeksan ja ne on • · « ·,,·1 merkitty 0NT1, 0NT2 ... 0NT8. Kuviossa 1 on esitetty kak- si peräkkäistä lähetysjaksoa, jotka on merkitty Tel ja : 35 Te2.

« » » I M « ·

I

' . Selitetyissä suoritusesimerkeissä alaspäin suuntautuvan » 5 105432 siirron formaatti sisältää ainakin yhden aikavälin, joka on varattu erityisten merkinantosignaaleiksi kutsuttujen informaatiosignaalien siirtoon, jotka on tarkoitettu kaikille asemille.

5 Nämä merkinantosignaalit sisältävät jonkin "n" etäällä olevan aseman osoitesignaalin tämän etäällä olevan aseman liipaisemiseksi lähettämään sijainninmäärityssignaalin SW. Päinvastoin kuin muiden merkinantosignaalien tapauk-10 sessa, joita tarkastellaan seuraavassa, osoitesignaalien lähetys ei riipu mistään ehdoista, se tapahtuu siten systemaattisesti ja jaksollisesti esimerkiksi siten, että "n" etäällä olevaa asemaa osoitetaan vuorotellen.

15 Keskusaseman mittaama sijainninmäärityssignaalin vastaan-ottohetki keskusaseman lähetyksen vertailuhetken suhteen mahdollistaa tämän etäällä olevan aseman ja keskusaseman välisen kulkuajan selville saamisen. Vertailuhetkenä tl on esimerkiksi lähetysjakson Tel loppu.

20

Siten osoitettu etäällä oleva asema lähettää sijainninmäärityssignaalin viiveen verran tämän etäällä olevan aseman suorittaman vastaanoton vertailuhetken t2 jälkeen, joka vertailuhetki on esimerkiksi etäällä olevan aseman . 25 vastaanottojakson alku, kuten on esitetty kaavion neljän- ··· neliä rivillä esimerkkinä aseman ONT3 tapauksessa.

«··· « · · • · · • · • · .·*·. Viive voi vaihdella ajan funktiona lähtien alkuarvosta, joka on sellainen, että vastaavaa sijainninmäärityssig- • · 30 naalia ei välttämättä vastaanoteta kapeassa sijainninmää- II» ritysikkunassa Tf, joka esiintyy keskusasemalla aikajaksossa T-Te.

• · · I I f • * • · » ( f

Selitetyissä suoritusesimerkeissä merkinantosignaalit . 35 sisältävät lisäksi signaalin, joka ilmoittaa, että si- ., jainninmäärityssignaalia ei ole vastaanotettu sijainnin- • määritysikkunassa.

6 105432

Siinä tapauksessa että sijainninmäärityssignaalia ei vastaanoteta tässä ikkunassa, minkä ilmoittaa signaali, jolla ilmoitetaan, että sijainninmäärityssignaalia ei ole vastaanotettu sijainninmääritysikkunassa, tarkasteltavana 5 oleva etäällä oleva asema lähettää seuraavan sijainnin-määrityssignaalin (osoitesignaalin Hipaisemana, kuten edellä on esitetty) edellisestä viiveellä siten, että sijainninmäärityssignaali saatetaan osumaan sijainninmää-ritysikkunaan tai ainakin lähestymään sitä. Viive aikaan-10 saadaan esimerkiksi inkrementoimalla edellistä viivettä automaattisesti ennalta määrätyllä, viiveen muutosaske-leen suuruisella arvolla.

Jos sijainninmäärityssignaalia ei vastaanoteta kapeassa 15 sijainninmääritysikkunassa viiveen alkuarvolla, aikajakso, jolla sijainninmäärityssignaali vastaanotetaan tällä alkuarvolla ja mahdollisilla viiveen alkuarvon ja loppu-arvon jolla sijainninmäärityssignaali vastaanotetaan tässä ikkunassa, välisillä väliarvoilla on, riippumatta sii-20 tä millainen tarkasteltu kaksisuuntainen siirtojärjestelmä on (käytetäänkö kahta erillistä siirtovälinettä tai vuorotellen samaa siirtovälinettä), edullisesti sellainen aikajakso, jota ei ole osoitettu keskusasemalle informaa-tiosignaalien vastaanottoon, jotta keskusaseman vastaan- «Il • tt,: 25 ottamien informaatiosignaalien ja sijainninmäärityssig- *!' naalien yhteentörmäysmahdollisuus vältettäisiin kokonaan.

• · · • · · • * • · .***. Lisäksi vuorosuuntaisen molempiin siirtosuuntiin samalla • · · siirtovälineellä suoritetun siirron tapauksessa tämä ai-30 ka jakso on edullisesti aikajakso, joka on osoitettu kes- I I · kusaseman lähetystä varten. Keskusaseman lähettämien informaatiosignaalien ja etäällä olevan aseman lähettämien i « · • ·' sijainninmäärityssignaalien välisiin yhteentörmäyksiin liittyvät ongelmat voidaan tällöin itseasiassa välttää «, /: 35 valitsemalla keskusaseman lähetys-vastaanottokytkentäeli- met riittävän suorituskykyisiksi, jotta tämän aseman vas- I i i * , taanottamien sijainninmäärityssignaalien taso ei vaikuta * v 7 105432 aseman lähettämiin informaatiosignaaleihin.

Lisäksi kuten kuviossa 1 on esitetty, tämä keskusasemalle lähetystä varten osoitettu aikaväli Te2 on edullisesti 5 aikaväli, joka seuraa vertailuajanhetken tl sisältävää aikaväliä Tel siten, että kapea sijainninmääritysikkuna edeltää välittömästi aikajaksoa Te2.

Alkuviive Tri valitaan tällöin edullisesti, kuten kuvios-10 sa 1 on esitetty, yhtä suureksi kuin lähetysjakson pituus T. Tässä tapauksessa sijainninmäärityssignaalia ei vastaanoteta tällä alkuarvolla minkään etäällä olevan aseman tapauksessa sijainninmääritysikkunassa ja viivettä muutetaan, kuten kuviossa 1 on esitetty, pienentämällä sitä 15 tästä alkuarvosta loppuarvoon Trf.

On myös mahdollista valita viiveen alkuarvo, joka on pienempi kuin T, jossa tapauksessa viivettä muutetaan suurentamalla sitä tästä alkuarvosta.

20 Lähetykseen osoitettuna aikajaksona, johon sijainninmää-rityssignaali osuisi viiveen alku- ja väliarvoilla, voitaisiin myös käyttää kyseisen vertailuajanhetken tl sisältävää aikajaksoa, jolloin kapea sijainninmääritysikku-25 na seuraisi esimerkiksi välittömästi tämän aikajakson Tel jälkeen.

·· · • · · • * • ·

Siten tarkastellussa tapauksessa, jossa käytetään vuo- ♦ · · rosuuntaista siirtoa samalla siirtovälineellä, viiveen i i ' • · 30 muutosaskel valitaan lisäksi edullisesti yhtä suureksi • · « kuin kapean sijainninmääritysikkunan leveys.

»· · • * · :[r·* Kuviossa 2 esitetyssä tapauksessa, jossa käytetään kak- I ** sisuuntaista siirtoa kahdella erillisellä siirtovälineel-35 lä, keskusaseman lähetys- ja vastaanottoajat Te ja Tr, I I < jotka on esitetty kuvion 1 ensimmäisellä ja vastaavasti « < < ' toisella rivillä, voivat ulottua lähetysjakson T koko « « 3 105432 pituudelle lukuunottamatta kapean sijainninmääritysikku-nan leveyttä.

Viiveen loppuarvon, jolla sijainninmäärityssignaali osuu 5 ikkunaan, hakemiseen tarvittavan ajan pienentämiseksi sijainninmääritysikkunan leveys on lisäksi edullisesti ajan mukana muuttuva siten, että sillä on ensimmäisen ajanjakson aikana ensimmäinen leveys Tfl ja toisen ajanjakson aikana toinen leveys Tf2, joka on pienempi kuin 10 ensimmäinen leveys, ja viiveen muutosaskeleella on vastaavasti ensimmäisen ajanjakson aikana ensimmäinen arvo, joka on edullisesti yhtä suuri kuin mainittu ensimmäinen leveys, ja toisen ajanjakson aikana toinen arvo, joka on pienempi kuin ensimmäinen ja edullisesti yhtä suuri kuin 15 mainittu toinen leveys, jolloin menettely on kummankin ajanjakson tapauksessa samanlainen kuin edellä yhden ainoan ajanjakson tapauksessa tarkasteltu ja ensimmäinen ajanjakso vaihtuu toiseksi ajanjaksoksi, kun sijainninmäärityssignaali vastaanotetaan sijainninmääritysikkunas-20 sa, jolla on mainittu ensimmäinen leveys.

Kaikissa siten tarkastelluissa esimerkeissä kun keskusasema havaitsee sijainninmäärityssignaalin kapeassa ikkunassa (tai kapeimmassa ikkunassa viimeksi tarkastel- « « · 25 lussa esimerkissä), se ilmoitetaan kyseiselle etäällä olevalle asemalle, sitä seuraavan kerran osoitettaessa, :***: erityisellä merkinantosignaalilla, joka ilmoittaa sijain- ;***: ninmäärityssignaalin havaitsemisen sijainninmääritysik- • · · kunassa. Etäällä oleva asema lähettää tällöin viiveen » · .···, 30 loppuarvon Trf keskusasemalle. Keskusasema voi tällöin • · · laskea halutun kulkuajan δΤ, ottaen huomioon valitut ver- .. . tailuajanhetket, seuraavan kaavan mukaan: • · · • · • · « » '·’ 2 aT * Te + Te - Trf v 35 missä Te tarkoittaa keskusasemalla edellä esitetyllä ta- et» ' , valla suoritetun laskennan jälkeen saatua aikaa ja Te • ·

« I

9 105432 tarkoittaa keskusaseman lähetysjaksoa. Havaitaan, että valituista vertailuajankohdista riippumatta keksinnön mukaista kulkuajan laskentaa varten tarvitaan siten: 5 - että keskusasema mittaa aikavälin, joka erottaa kes kusaseman informaatiosignaalien lähetyksen vertailuajan-hetken ja ajanhetken, jolloin keskusasema vastaanottaa sijainninmäärityssignaalin, jonka etäällä oleva asema on lähettänyt viiveen kuluttua tämän etäällä olevan aseman 10 vastaanottamien informaatiosignaalien vertailuajanhetkes-tä, joka viive määrätään sellaiseksi, että sijainninmää-rityssignaali vastaanotetaan kyseisessä sijainninmääri-tysikkunassa, 15 - että etäällä oleva asema määrittää viiveen loppuarvon

Trf, jolla sijainninmäärityssignaali todella vastaanotetaan tässä ikkunassa.

Koska kulkuaika lasketaan keskusasemalla, etäällä oleva 20 asema lähettää arvon Trf keskusasemalle. Viiveen loppuar-vo Trf voidaan lähettää esimerkiksi erityisen informaa-tiosignaalin avulla, jota kutsutaan myös merkinantosig-naaliksi, jota käytetään ylöspäin suuntautuvassa siirrossa.

25 • « · · Kaikissa edellä tarkastelluissa esimerkeissä on lisäksi « ··· edullista käyttää menettelyä, jossa sijainninmäärityssig- * · ,···. naalin tasoa muutetaan ääriarvosta (minimistä tai maksi- • · mistä) väliarvoon, joka vaihtelee tarkastellusta etäällä 30 olevasta asemasta riippuen ja jonka ansiosta kes- • * % ·* ’ kusasemalla voidaan saada oleellisesti yhtä suuri taso kaikkien etäällä olevien asemien tapauksessa.

* · m m · · • · • * f i » v Suunta, johon etäällä olevan aseman on tämän saavuttami- , 35 seksi muutettava sijainninmäärityssignaalin tasoa, määrä- tään esimerkiksi keskusasemalla ja se siirretään etäällä

• I

olevalle asemalle erityisen tasonmuutosohjauksen mer- « I « • · 10 105432 kinantosignaalin avulla.

Varsinainen sijainninmäärityssignalin lähetyksen tasonoh-jaus voidaan toteuttaa millä tahansa tunnetulla tavalla, 5 jota ei selitetä tässä.

On huomattava että keskusasemalla oleva vastaanotin valitaan edullisesti sellaiseksi, että sen dynamiikka on mahdollisimman suuri, jotta se voisi vastaanottaa minkä ta-10 hansa, millä tahansa etäisyydellä keskusasemasta sijaitsevan etäällä olevan aseman lähettämän tason.

Tämä vastaanottimen laatua koskeva vaatimus voi olla väljempi siinä tapauksessa, että lähetyksen tasoa muutetaan 15 lisäämällä tasoa minimiarvosta lähtien kuin jos tasoa pienennettäisiin maksimiarvosta lähtien.

Lisäksi on huomattava, että vastaanottimen ilmaisukynnys on edullista valita sijainninmäärityssignaalia ilmaista-20 essa suhteellisen matalaksi tämän signaalin havaitsemisen todennäköisyyden lisäämiseksi ja informaatiosignaaleja havaittaessa suhteellisesti korkeammaksi informaatiosig-naalien vastaanotto-olosuhteiden optimoimiseksi.

“ 11« 25 Samoin on huomattava, että kun lähetystasoa muutetaan pienentämällä tasoa maksimiarvosta lähtien, tämä muutta-j**t! minen voidaan suorittaa sen jälkeen, kun sijainninmääri- :***: tyssignaali on havaittu kapeassa (jälkimmäisessä tarkas-

IM

IV; tellusta esimerkissä kapeimmassa) sijainninmääritysik- • · 30 kunassa.

• ti

Edelleen on huomattava, että kun lähetystasoa muutetaan *,,! suurentamalla tasoa minimiarvosta lähtien, tasoa voidaan I I < joutua muuttamaan minimiarvon jälkeen paitsi oleellisesti : : ; 35 yhtä suuren tason saamiseksi keskusasemalla eri etäällä olevien asemien tapauksessa, kuten edellä on esitetty, • « « * . myös jotta sijainninmäärityssignaali voitaisiin havaita « · * « « * · * • · 11 105432 keskusasemalla kapeassa (tai jälkimmäisenä tarkastellussa esimerkissä kapeimmassa) sijainninmääritysikkunassa. Jotta sijainninmäärityssignaali voitaisiin havaita kyseisessä sijainninmääritysikkunassa, on siten oltava täytettynä 5 kaksi ehtoa, joista ensimmäinen on, että se on lähetetty riittävällä viiveellä, kuten edellä on esitetty, ja toiseksi sillä on oltava riittävä taso. Esimerkiksi, jos signaali, joka ilmoittaa, että sijainninmäärityssignaalia ei ole vastaanotettu sijainninmääritysikkunassa, ilmai-10 see, että signaalia ei ole havaittu määrätyllä viiveen arvolla ja määrätyllä tason arvolla, koko tason vaihtelu-alue tai sen osa tutkitaan järjestelmällisesti (esimerkiksi inkrementoimalla edellistä tasoa määrätyllä tason-muutosaskeleen suuruisella arvolla) ennen mahdollista 15 siirtymistä seuraavaan viiveen arvoon.

Esillä olevan keksinnön eräs edullinen sovellutusmuoto sisältyy tapaukseen, jossa rinnan sijainninmääritysikku-nan leveyden pienentämisen kanssa pyritään pienentämään 20 käytetyn siirtoformaatin aikajaksojen, joita ei käytetä informaation siirtoon, leveyttä kulkuajan huomioonottamiseksi, kuten seuraavassa selitetään kuvioihin 3, 4 ja 5 liittyen.

25 Kuviossa 3 keskusaseman OLT lähettämän ja etäällä olevan « i / aseman ONT vastaanottaman kehyksen, jota kutsutaan myös «ι«· JV« laskevan siirtosuunnan kehykseksi, pituus on merkitty Tt, ,»··, etäällä olevan aseman lähettämän ja keskusaseman vastaan- • * ottaman kehyksen, jota kutsutaan myös nousevan siir- • i 30 tosuunnan kehykseksi, pituus on merkitty T, (jolloin esi- » * t ·* merkiksi T^ * T2) ja edellä mainitun aikavälin, jota ei käytetä informaation siirtämiseen, pituus on merkitty T0.

9 · · ♦

f C

• * « - ·/ Kuviossa 4 laskevan suunnan kehyksen pituus on merkitty , / 35 T'j, jolloin T':> Tx, nousevan suunnan kehyksen pituus on merkitty T'2, jolloin T'2> T2 (jolloin on esimerkiksi T'L= Τ'2) ja aikavälin, jota ei käytetä informaation siirtoon, • i · · « « 1 M · « t • · 12 105432 pituus on merkitty T'0, jolloin Τ'0< Τ0. Tässä esimerkissä pituus T'0 ei ole nolla, mutta keksinnön mukainen menetelmä ei sulje pois sitä, että T'0 olisi nolla.

5 Seuraavaksi kuvioon 5 liittyen selitetty aikavälien va-rausmenetelmä, jolla voidaan saada kuviossa 4 esitetyn tyyppinen siirtoformaatti, perustuu siihen havaintoon, että koska siirtojärjestelmä on, kuten edellä on mainittu, TDMA-tyyppinen, etäällä olevan aseman voidaan sallia 10 lähettävän sinä aikana, kun se vastaanottaa toiselle etäällä olevalle tarkoitettua informaatiota.

Tällöin oletetaan, että tarkastellussa keskusasemalla varustetussa monipistejärjestelmässä mainitun keskitin-15 pisteen toteuttamisessa käytetyn kytkimen suuntavaimennus on riittävän suuri, jotta muille etäällä oleville asemille suuntautuvat heijastukset, joita etäällä olevan aseman lähetyksestä aiheutuu, voidaan katsoa mitättömän pieniksi.

20 Tällöin oletetaan lisäksi, että kellotaajuuden re-generointi, joka tapahtuu vastaanotossa etäällä olevalla asemalla, kykenee jatkamaan mainitun kellotaajuuden antamista, kun vastaanotto katkaistaan tämän lähetyksen suo- _ < '<·' 25 rittamiseksi.

* i » f H · «I « • V Tarkastellussa suoritusesimerkissä aikajakso T0- T'0, joka «*"i tässä selitetyn varausmenetelmän ansiosta jää käytettä- :*»*: väksi informaation siirtoon, jaetaan tasaisesti laskevan • · r*:’. 30 suunnan kehyksen ja nousevan suunnan kehyksen välillä.

i ··,·. Kuten edellä on mainittu, menetelmä soveltuu TDMA-teknii- • · *.«?( kan mukaiseen siirtotapaukseen eli tapaukseen, jossa I f ( siirtoformaatti on järjestetty nousevan tai laskevan ‘ r V.,' 35 suunnan kehyksiksi, joissa eri etäällä oleville asemille on osoitettu ennalta määrätyllä tavalla eri aikavälit.

• Μ·Μ • 1 « • . « · · • · 13 105432

Kuten kuviossa 4 on esitetty kaaviollisesti, tämä aikavälien varausmenetelmä pyrkii varaamaan keskusaseman ja etäällä olevan aseman välistä siirtoa varten ainakin yhden aikavälin laskevan suunnan kehyksessä ja ainakin yh-5 den aikavälin nousevan suunnan kehyksessä, jolloin varattavien aikavälien lukumäärä riippuu asemien välillä siirrettävän informaation määrästä ja siinä tapauksessa että aikavälejä on useita, jokainen niistä varataan keksinnön mukaisen menetelmän mukaan itsenäisesti, josta on seulo rauksena, että eri aikavälit eivät ole välttämättä peräkkäisiä.

Aikavälit on seuraavassa merkitty numeroilla numeroinnin mukaisesti, joka: 15 - keskusasemalla annetaan jatkuvasti kasvavasti lähtien alkupisteestä, jona on laskevan suunnan kehyksen alku, ja joka numerointi on yhteinen laskevan suunnan kehykselle ja nousevan suunnan kehykselle (ottamalla luonnollisesti 20 huomioon aikavälin T'0, kun se ei ole nolla), - etäällä olevalla asemalla - - annetaan laskevan suunnan kehykselle jatkuvasti kas- «·«. vavasti absoluuttisesta alkupisteestä, jona on laskevan "! 25 suunnan kehyksen alku, • · t - - nousevan suunnan kehyksen tapauksessa numerointi si- • · · sältää alkupisteen muutoksen Ja numerointi annetaan jät- • · *..·* kuvasti kasvavasti suhteellisesta alkupisteestä, joka on • · · : V laskevan suunnan kehyksen sisällä.

:‘i‘: 30

Nousevan suunnan kehyksen alkuhetki t"2 määrätään etäällä ·*·*: olevalla asemalla itse asiassa siten, että tämän kehyksen • · alkuhetki t’2 keskusasemalla katsottuna, toisin sanoen kun otetaan huomioon asemien välinen kulkuaika, yhtyy • « i 35 aikavälin T'2 alkuun. Kuten kuviosta 4 ilmenee, tämä joh-'··' taa laskevan suunnan kehyksen ja nousevan suunnan kehyk- ·;·· sen tiettyyn limittymiseen etäällä olevalla asemalla.

1 · l4 105432

Oletetaan, että ID on laskevan suunnan kehyksen sisällä olevan aikavälin numero, joka tällä tavalla yhtyy nousevan suunnan kehyksen ensimmäiseen aikaväliin. Seuraavassa esityksessä limitysvyöhykkeellä, joka on merkitty T ku-5 viossa 4, tarkoitetaan laskevan suunnan kehyksen aikavälejä, joiden numero on välillä ID (mukaanluettuna) - IU (mukaanluettuna), missä IU tarkoittaa laskevan suunnan kehyksen viimeistä aikaväliä.

10 On huomattava, että numero ID on erilainen jokaiselle etäällä olevalle asemalle, koska se riippuu etäällä olevan aseman ja keskusaseman välisestä kulkuajasta.

Numeron ID määrääminen edellyttää etäällä olevan aseman 15 ja keskusaseman välisen kulkuajan δΤ mittausta, joka voidaan suorittaa tunnetun menetelmän mukaisesti, jota ei selitetä tässä. Parametrit t"2, t'2 ja δΤ liittyvät itseasiassa toisiinsa seuraavan riippuvuuden mukaisesti: 20 t"2 + ΔΤ - t'2 jonka avulla voidaan, kun δΤ ja t'2 tunnetaan määrätylle etäällä olevalle asemalle, saada t"2 ja siten ID tälle etäällä olevalle asemalle.

25

Toisin sanottuna nousevan suunnan kehysten alkuhetki t"2 ~ « etäällä olevalla asemalla sijaitsee ennen laskevan suun- |··;' nan kehysten loppuhetkeä t'\ ja riittävän aikajakson * · : ·* päässä siitä, jotta siirtoformaatti keskusasemalla saa- · · ’ 30 daan halutuksi, toisin sanoen, jotta sellaisia aikajakso ja, joita ei voida käyttää informaation siirtoon, voitai- • siin pienentää tai jopa välttää ne kokonaan.

· « « · ·

Oletetaan, että Id ja Iu ovat laskevan suunnan kehyksen « « t '.'.I 35 aikavälin numero ja vastaavasti nousevan suunnan kehyksen • ·

I I

aikavälin numero, jotka varataan keskusaseman ja määrätyn etäällä olevan aseman väliseen siirtoon, aikaisemmin mää 15 105432 ritellyn tyyppisen numeroinnin mukaan etäällä olevalla asemalla.

Tässä selitettävässä esimerkissä oletetaan, että aikavä-5 lien varausmenetelmä suoritetaan keskusasemalla. Lisäksi tässä esimerkissä aloitetaan antamalla laskevan suunnan kehyksen aikavälin numero Id.

Ainoa ehto, joka numeron Id tapauksessa on tarkastettava, 10 on siten, että se on vapaan aikavälin numero eli sitä ei ole vielä varattu ja että se on pienempi kuin IU. Kaikki numerot, jotka toteuttavat nämä ehdot, voivat muodostaa halutun numeron Id.

15 Kuten kuvion 5 virtauskaaviossa on esitetty, numero Id voidaan etsiä esimerkiksi tarkastelemalla peräkkäin laskevan suunnan kehyksen eri aikavälejä ensimmäisestä alkaen eli alkaen siitä, jolla on kuvion 5 virtauskaaviossa numero 0, ja tarkastamalla jokaisen tapauksessa onko se 20 vapaa. Siinä tapauksessa että aikaväli ei ole vapaa, tutkitaan seuraava ja jos se on vapaa, sen numero voi olla etsitty numero Id.

Vastaavassa menettelyssä, joka on esitetty kuvion 5 vir-25 tauskaaviossa, käytetään välimuuttujaa Ik, joka inkremen- • I · « toituu ykkösellä aina, kun aikavälin todetaan olevan va- • · rattu. Lisäksi numeroa IU suuremman numeron Ik havaitse- • · • · minen aiheuttaa, kuten kuvion 5 virtauskaaviossa on esi- • · · •>#·* tetty, virheilmoituksen antamisen.

V ; 30

Aikavälin numeron Iu varaamiseksi nousevan suunnan kehyk- * * * • V sessä menetellään tämän jälkeen seuraavasti. Aluksi ver- :T: rataan siten annettua numeroa Id edellä määriteltyyn nu- '•f meroon ID sen toteamiseksi sijaitseeko numeroa Id vastaa- « · « !!! 35 va aikaväli limitysalueella vai ei.

• · • « • It

Jos tämä aikaväli ei sijaitse limitysalueella, numero Iu • · 1β 105432 on edullista määrätä siten, että aikavälien varausten symmetria laskevan ja nousevan suunnan kehyksissä säilytetään, mikä kun otetaan huomioon etäällä olevalla asemalla käytetty numerointi, voidaan esittää muodossa: 5

Iu = ID + Id

Numero Iu voi kuitenkin jäädä etsityksi numeroksi Iu, vain jos se on vapaan aikavälin numero. Jos se ei ole 10 vapaan aikavälin numero, sitä inkrementoidaan esimerkiksi ykkösellä, jonka jälkeen toistetaan sama vapaana olon testaus ja niin edelleen, kunnes saadaan vapaan aikavälin numero, kuten kuvion 5 virtauskaaviossa on esitetty.

15 Jos siten varattua numeroa Id vastaava aikaväli sitä vastoin sijaitsee limitysvyöhykkeellä, tällöin on tarkastettava, että aikavälin valinta Iu ei aiheuta lähetyksen ja vastaanoton yhteensattumaa, mikä kun otetaan huomioon etäällä olevalla asemalla käytetty numerointi, voidaan 20 esittää muodossa, että numero Iu on valittava erisuureksi kuin Id.

Numero Iu määrätään esimerkiksi tarkastamalla peräkkäin nousevan suunnan kehyksen eri aikavälejä lähtien ensim- • · · 25 mäisestä eli kun otetaan huomioon etäällä olevalla ase-;v. maila käytetty numerointi, lähtien siitä, jonka numero on ID, ja tarkastamalla jokaisen kohdalla onko aikaväli va- * · ,ΓΙ paa. Siinä tapauksessa, että aikaväli ei ole vapaa, tar- • · 9 kastetaan seuraava, ja jos se on vapaa, tarkastetaan, • · · *·* 30 että tämän aikavälin numero ja aikaisemmin annettu eivät ole samoja, jolloin on selvää, että jos ne ovat samoja, • · · : V tällöin tarkastetaan seuraava aikaväli, ja jos ne eivät : : : ole samoja, tämän aikavälin numero voidaan pitää etsitty- '· nä numerona Iu.

< t I

* I

I %

Kuvion 5 virtauskaaviossa esitetyssä vastaavassa menette-lyssä käytetään välimuuttujaa II, joka inkrementoituu 35 17 105432 ykkösellä aina kun havaitaan varattu aikaväli.

Edellä selitetty aikavälien varausmenetelmä voidaan suorittaa joko keskusasemalla tai etäällä olevilla asemilla, 5 jolloin on selvää, että jos se suoritetaan etäällä olevilla asemilla tulokset on keskitettävä keskusasemalle ja tämän suorittamiseksi tarvitaan etäällä olevan aseman ja keskusaseman välistä kommunikointia.

« «

« · i I

· I · ·· · • · · • · • · » · m · • · ··« • · · • * · • m • · ·«· • I k • · · m 9 · • · · • · • ·

• M

t t - < c

I t t I I I

< (

• » I

miu

Claims (11)

105432 18

1. Menetelmä etäällä olevan pääteaseman (ONT) ja keskusaseman (OLT) välisen kulkuajan määräämiseksi pistemoni- 5 pistetyyppisessä kaksisuuntaisessa siirtoverkossa, jossa menetelmässä keskusasema mittaa mainitun keskusaseman lähettämien informaatiosignaalien lähetyksen vertailuajankohdan ja keskusaseman vastaanottaman sijainninmääritys-signaalin (SW) välisen aikajakson, jonka sijainninmääri-10 tyssignaalin etäällä oleva asema lähettää viiveen jälkeen tämän etäällä olevan aseman mainittujen informaatiosignaalien vastaanoton vertailuajankohdasta siten, että keskusasema vastaanottaa mainitun sijainninmäärityssignaalin ennalta määrätyn aikajakson aikana, jota kutsutaan si-15 jainninmääritysikkunaksi ja joka ei ole tarkoitettu informaatiosignaalien vastaanottoon keskusasemalla, jolloin sijainninmääritysikkuna toistetaan säännöllisesti, tunnettu siitä, että mainittu viive voi saman etäällä olevan aseman osalta muuttua alkaen alkuarvosta (Tri), joka on 20 sellainen, että mikäli sijainninmäärityssignaalia ei oteta vastaan ensimmäisessä sijainninmääritysikkunassa, si-jainninmäärityssignaalin mainittua lähetystä toistetaan • » · saman etäällä olevan aseman osalta, toisella viiveellä kunnes keskusasema todella vastaanottaa mainitun sijain-~ 25 ninmäärityssignaalin jossakin peräkkäisistä sijainninmää- ritysikkunoista. - · · · _ ♦ · · ♦ · · • · • ·

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • · · siitä, että sijainninmääritysikkunan (Tf) leveys on pie-30 nempi kuin leveys, mikä tarvittaisiin kattamaan kaikki • · välisijainnit, joissa sijainninmäärityssignaalit voivat • · ·;·* olla äärisijaintien välillä, jotka vastaavat keskusaseman ! suhteen lähintä etäällä olevaa asemaa ja vastaavasti kes- II· ' kusaseman suhteen kaukaisinta etäällä olevaa asemaa. 35

*", 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että samalla siirtovälineellä puolidupleksi- / 19 105432 muodossa tapahtuvan kaksisuuntaisen siirron tapauksessa aikajakso, jolla sijainninmäärityssignaali vastaanotetaan mainitulla alkuarvolla ja mahdollisilla väliarvoilla, jotka ovat alkuarvon ja loppuarvon (Trf), jolla sijain-5 ninmäärityssignaali vastaanotetaan mainitussa ikkunassa, välillä, on aikajakso (Te), joka on osoitettu keskusaseman suorittamalle informaatiosignaalien lähetykselle.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että viiveen muutosaskel on yhtä suuri kuin ikkunan leveys.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kahdella erillisellä siirtovälineellä 15 tapahtuvan kaksisuuntaisen siirron tapauksessa ikkunan leveys on ajan mukana muuttuva, siten että ikkunalla on ensimmäisenä ajanjaksona ensimmäinen leveys (Tfl) ja toisena ajanjaksona, sen jälkeen kun sijainninmäärityssignaali on vastaanotettu sijainninmääritysikkunassa, 20 jolla on mainittu ensimmäinen leveys, ikkunalla on toinen leveys (Tf2), joka on pienempi kuin ensimmäinen leveys.

·...' 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viiveen muutosaskel on ensimmäisessä ajanjak-: */. 25 sossa yhtä suuri kuin mainittu ensimmäinen leveys ja toi- sessa ajanjaksossa yhtä suuri kuin mainittu toinen le-veys. • · • · * I · « • · *

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, ... 30 tunnettu siitä, että sijainninmäärityssignaalin taso voi • · . *.·.· lisäksi muuttua ääriarvosta sellaiseen arvoon, että kes- * · ·;’ kusasemalla voidaan saada oleellisesti samanlainen taso . : : : kaikilta etäällä olevilta asemilta. «tl « I f »

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu • » siitä, että muutoksen suunta, johon etäällä olevan aseman on muutettava sijainninmäärityssignaalin tasoa halutun 20 105432 tason saavuttamiseksi, määrätään keskusasemalla, ja siirretään sitten kyseiselle etäällä olevalle asemalle erityisellä tasonohjaussignaalilla.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viiveen muuttamista ohjataan erityisellä keskusaseman lähettämällä signaalilla, joka ilmoittaa, että sijainninmäärityssignaalia ei ole vastaanotettu sijainninmääritysikkunassa. 10

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tapauksessa, jossa sijainninmääri-tyssignaalin tasoa muutetaan minimiarvosta alkaen, tasoa muutetaan lisäksi sen arvon saattamiseksi riittäväksi, 15 jotta keskusasema voi ilmaista sen.

11. Patenttivaatimuksien 9 ja 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua tason muuttamista sen arvon saattamiseksi riittäväksi, jotta keskusasema voi 20 ilmaista sen, ohjataan samoin signaalilla, joka ilmoittaa, että sijainninmäärityssignaalia ei ole vastaanotettu sijainninmääritysikkunassa. • « · « · · - · V 25 Patentkrav I I I • * • · ·