FI104920B - Elektroniikkalaite, korttiliitäntä ja laajennuskortti - Google Patents

Description

1 104920

Elektroniikkalaite, korttiliitäntä ja laajennuskortti

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen elektroniikkalaitteeseen, patenttivaatimuksen 10 joh-5 danto-osan mukaiseen laajennuskorttiliitäntään, ja patenttivaatimuksen 19 johdanto-osan mukaiseen laajennuskorttiin.

PCMCIA-liitäntä (Personal Computer Memory Card International Association) on eräs tunnettu liitäntä, jota käytetään elektroniikkalaittei-10 den yhteydessä laajennuskorttien, kuten muistikorttien (esim. FLASH-muistikorttien), langallisten modeemien ja erilaisten sisääntu-lo/ulostulokorttien (I/O, Input/Output) kytkemiseksi elektroniikkalaitteeseen. Tällöin elektroniikkalaitteessa ja PCMCIA-kortissa on PCMCIA-standardin mukaiset liittimet esim. siten, että elektroniikkalaitteen liitin 15 on ns. urosliitin, eli siinä on liitinnastat, ja kortin liitin on ns. naarasliitin, eli siinä on liitinholkit, jolloin PCMCIA-kortin ollessa liitettynä elektroniikkalaitteen PCMCIA-liittimeen kunkin liitinnastan ja vastaavan liitinholkin välille muodostuu sähköinen kytkentä. PCMCIA-standardissa on määritelty se, mikä toiminta kullakin liitinnastalla ja vastaavasti liitinholkilla ta-20 vallisesti on. Tällöin esimerkiksi sovelluksessa, jossa PCMCIA-liitäntä on toteutettu tietokoneessa, tietokoneen dataväylän kukin datalinja on yhdistetty yhteen PCMCIA-liittimen nastaan. Lisäksi ainakin osa osoite-ja ohjauslinjoista on johdettu liittimelle.

25 Elektroniikkalaitteen jännitelähteen ja PCMCIA-liittimen välistä kytkentää ei ole määritelty PCMCIA-standardissa, joten toteutusvaihtoehtoja : on runsaasti eri elektroniikkalaitteissa. Kannettavien tietojenkäsittelylait- teiden jännitelähteenä käytetään tavallisimmin akkua. Tyypillisesti PCMCIA-liitännässä käytetään virran syötön ohjauksessa sovelluskoh-30 täistä ohjainpiiriä (ASIC, Application Specific Integrated Circuit). Elektroniikkalaitteen arkkitehtuuri ja sisäinen käyttöjännite vaikuttavat siihen, minkälaisia virransyöttöpiirejä, esim. regulaattoreita ja jännitteen-nostimia, akun ja liittimen nastojen välillä on.

35 PCMCIA-kortit ovat luottokortin kokoisia (85,6 mm x 54 mm), mutta korttien paksuus voi olla 3,3 mm (tyyppi I), 5,0 mm (tyyppi II) tai 10,5 mm (tyyppi III). Sähköisesti PCMCIA-kortit liittyvät elektroniikkalaitteeseen 8/16-bittisenä l/O-liityntänä tai muistina. PCMCIA-standardin 2 104920 mukaisessa kortissa on elektroniikkalaitteen luettavissa oleva muistialue, jossa on tietoa kortin identifioimiseksi. Tätä tietoa kutsutaan informaatiorakenne-tietokannaksi (Card Information Structure, CIS). Tietokanta koostuu tietueista (tuples), jolloin kukin tietue sisältää tietyn 5 tyyppistä tietoa. Taulukossa 1 on esitetty eräs ClS-tietokannan tietue, jossa tässä tapauksessa on tietoa kortin valmistajasta. Tietueen ensimmäinen kenttä, joka on osoitteessa 0, ilmoittaa tietueen tyypin (=CISTPL_MANFID). Seuraava kenttä (osoitteessa 2) ilmoittaa linkin seuraavaan tietueeseen, jolloin tässä kentässä olevan arvon perus-10 teella tietueen vaihtuminen on havaittavissa. Taulukon 1 esimerkissä arvo 4H (heksaluku), ilmoittaa, että tietueessa on neljä informaatiokent-tää.

Tavu Arvo Kuvaus_

00 20H CISTPL_MANFID

02 04H Linkki seuraavaan tietueeseen 04 xxH Valmistajan ID (LSB) 06 yyH Valmistajan ID (MSB) 08 xxH Valmistajan tunnus (LSB) 0ΑΗ yyH Valmistajan tunnus (MSB) OCH_XXH Seuraavan tietueen alku_ TAULUKKO 1 15

Liittimeen kytkettävien korttien tehonsyöttö on tavallisesti toteutettu siten, että kortilla tarvittava yksi tai useampi käyttöjännite johdetaan elektroniikkalaitteelta liittimen kautta. Tällöin korteilla ei yleensä käytetä : erillisiä jännitelähteitä. Vähän tehoa kuluttavilla korteilla tämä on käyttö- 20 kelpoinen ratkaisu. Käytännön sovelluksissa liittimen nastoille on määritelty suurin sallittu virranvoimakkuus, joka liitinnastojen kautta saadaan johtaa. Tämä arvo voi olla erilainen erityyppisillä korteilla. Esimerkiksi edellä mainitussa PCMCIA-liitännässä PCMCIA-standardin mukaisella liittimellä virranvoimakkuuden suurin sallittu arvo kussakin li iti n nastassa 25 on n. 0,5 A. PCMCIA-standardi ei kuitenkaan määrittele tarkasti sitä, kuinka suuria virranvoimakkuuksia PCMCIA-kortit saavat käyttää. Ylärajana käytännön sovelluksissa on kuitenkin n. 1,0 A, koska PCMCIA-korteissa kunkin käyttöjännitteen syötössä käytetään tavallisimmin kahta nastaa. PCMCIA-standardissa suositellaan lisäksi, että laitteiston 3 104920 käynnistyksen yhteydessä PCMCIA-kortin suurin virranvoimakkuus tulisi rajoittaa n. 100 mA:iin. Ongelmia voi tulla sellaisilla korteilla, joilla tehonkulutus on niin suuri, että käyttöjännitenastan virranvoimakkuus ylittää suurimman sallitun arvon tai on lähellä sitä. Hetkelliset ylitykset 5 eivät välttämättä aiheuta vahinkoa, mutta voivat kuitenkin lyhentää liittimen käyttöikää. Toinen epäkohta on se, että kortin tehonkulutus lisää elektroniikkalaitteen tehonkulutusta, josta osa aiheutuu elektroniikkalaitteen sisäisestä resistanssista käyttöjännitenastojen virransyöttökytken-nässä.

10

Liitettäessä PCMCIA-kortti (käynnissä olevaan) elektroniikkalaitteeseen, lukee se PCMCIA-korttiin tallennetun ClS-tietokannan sisältämät tiedot. Kortin liittäminen voidaan havaita esim. siten, että kortti maadoittaa kortintunnistuslinjoilla CDT, CD2' liittimessä tätä varten varatut 15 nastat CD1, CD2 (Card Detect), jolloin elektroniikkalaitteen suorittimelle muodostetaan keskeytyssignaali. Tämä saa aikaan sen, että suoritin siirtyy suorittamaan keskeytyspalveluohjelmaa, jossa on ohjelmoituna tarvittavat toimenpiteet, kuten jännitteiden kytkeminen kortille ja kortin ClS-tietokannan lukeminen. Kuvassa 1 on esitetty eräs PCMCIA-liitäntä 20 elektroniikkalaitteessa pelkistettynä lohkokaaviona.

PCMCIA-kortille käyttöjännite syötetään kahdella PCMCIA-liittimen käyttöjännitenastalla: V^, V^· Käyttöjännite voi olla korttiversion mukaan edullisesti 3,3 V, 5,0 V tai se voidaan valita joko 3,3V:ksi tai 25 5,0 V:ksi. Siinä tapauksessa, että jännite on valittavissa, valinta ohja taan ClS-tietokannan sisältämän tiedon avulla. Lisäksi PCMCIA-liitti-messä on kaksi ohjelmointijännitteen syöttönastaa Vpp1, Vpp2, joita tunnetun tekniikan mukaisissa PCMCIA-liitännöissä on käytetty ainoastaan FLASH-muistikorttien ohjelmointiin. Nämä nastat voidaan asettaa edul-30 lisesti joko 0 V:iin, 12 V:iin tai käyttöjännitteeseen ClS-tietokannan sisältämän tiedon avulla.

: ’ Käyttöjännitenastoihin , ^cc2 johdettava jännite on reguloitua, jolloin regulaattorissa syntyy tehohäviöitä, jonka suuruuteen vaikuttaa mm. re-35 gulaattorin tulo- ja lähtöjännitteiden erotus sekä PCMCIA-liitäntään kytketyn PCMCIA-kortin kuluttaman virran voimakkuus käyttöjännitenas-toissa Vcc1> Vcc2. Mitä suurempi on jännitelähteen ja PCMCIA-liittimen käyttöjännitenastojen V^, välinen resistanssi, sitä suurempi on , 104920 4 tehonkulutus ja jännitehäviö elektroniikkalaitteessa silloin, kun PCMCIA-kortin virrankulutus on suuri.

Kansainvälisessä patenttihakemuksessa WO 96/10258 on esitetty 5 PCMCIA-liitännän tehonsyöttömultiplekseri, jossa on joukko tehon-syöttö-sisäänmenonapoja, joista yksi voidaan kytkeä PCMCIA-liitti-meen. Tässä julkaisussa on kuitenkin esitetty vain se, miten useasta eri syöttöjä n n itteestä voidaan PCMCIA-liitännän tehoulostuloon valita kulloinkin yksi jännite. Tässä julkaisussa ei ole yritetty ratkaista jännitteen 10 regulointikytkennän aikaansaamaa sisäisen tehonkulutuksen nousua sellaisilla PCMCIA-korteilla, joiden tehonkulutus on suuri.

Suomalaisessa patentissa FI-94680 on esitetty laajennettu PCMCIA-liitäntä, jossa enintään yksi käyttöjännitenasta ja kolme maapotentiaali-15 nastaa on määritelty uudelleen siten, että ne on kytketty standardin mukaiseen jännitteeseen nähden toiseen jännitteeseen. Tässä viitejul-kaisussa on esitetty se, miten näiden tehonsyöttönastojen jännitearvoja voidaan muuttaa, jolloin on tunnistettavissa tämä laajennettu PCMCIA-liitäntä. Näitä uudelleenmääriteltyjä tehonsiirtonastoja ei kuitenkaan 20 varsinaisesti käytetä käyttöjännitteen tuomiseen PCMCIA-kortille sen tehonkulutuksen pienentämiseksi, vaan kyseessä on menetelmä muutetun PCMCIA-kortin tunnistamiseksi, jolloin signaaleita voidaan kuljettaa myös näiden muutettujen tehonsiirtonastojen kautta. Tämäkään ratkaisu ei poista laajennuskortin tehonkulutuksesta aiheutuvaa elektro-25 niikkalaitteen sisäisen tehonkulutuksen kasvua.

: Seuraavassa selostetaan datan lähetystä PC:ltä matkapuhelimella, joka on liitetty PC:n tunnetun tekniikan mukaiseen laajennuskorttiliittimeen laajennuskortilla, kuten kuvassa 2a on esitetty. Kuvassa 2b on esitetty 30 PC:n laajennuskorttiliittimeen liittyvän laajennuskortin ja matkapuhelimen lähetin/vastaanotinyksikön toiminnalliset lohkot, joista ilmenee myös yksikköjen välinen työnjako. Laajennuskortin lohko 21 käsittää standardien mukaisen liitännän, jolla liityntä PC:hen hoidetaan. Laajennuskortin lohko 22 on automaattinen kutsumoduli, joka tulkitsee PC:n 35 sille lähettämiä AT- tai V.25bis -komentoja, ts. modeemin komentoja. Varsinainen data, kuten fax-lähetys johdetaan liitäntälohkosta 21 sovitin- ja verkkopalvelumoduliin 23, joka konvertoi lähtevän datan käytetyn 5 104920 verkkopalvelun vaatimaan protokollaan. Protokollan mukainen data johdetaan väyläliitännän 24 kautta nopealle sarjaväy Iälle.

Sarjaväylän kautta tullut data saapuu matkapuhelimessa olevaan väylä-5 rajapintalohkoon 28, joka ohjaa datan siihen sisältyvän osoitteen mukaan joko signalointi- ja ohjaustoimintoja suorittavaan lohkoon 26, joka käytännössä on puhelimen mikroprosessori, tai puhelimen kanavakoo-derille, joka on signaaliprosessori DSP. Data on valmiiksi sellaisessa muodossa, että se voidaan johtaa suoraan prosessoreiden l/O-porttiin, 10 mitään muunnoksia ei tarvitse tehdä. Kanavakooderi lohkossa 25 koo-daa sekä lohkosta 26 tulevan ohjausdatan että ulkoiselta väylältä tulevan liikennesanoman kuten fax-sanoman, jolloin koodattu informaatio lähetetään radioyksikön 27 kautta radiotielle.

15 Datan kulkusuunnan ollessa radiotieltä päätelaitteeseen on menettely edellä esitetyn nojalla täysin ymmärrettävä. Radiotieltä vastaanotettu data dekoodataan dekooderissa 25 ja johdetaan dekoodattuna ohjaus-datana tai liikennedatana sellaisenaan väylärajapintalohkoon, joka sovittaa datan ulkoiselle väylälle. Sovittimessa tehdään toiminnot päinvas-20 täisessä järjestyksessä kuin edellä kuvatussa päätelaitteen lähettämää dataa koskevassa selostuksessa.

Erityisesti kannettavien tietojenkäsittelylaitteiden (PC) yhteyteen on kehitetty matkaviestinsovelluksia, joissa ainakin matkaviestimen lähe-25 tin/vastaanotinyksikkö TX/RX on muodostettu PCMCIA-standardin korttimuotoon. Kuvassa 3 on esitetty pelkistettynä lohkokaaviona erään : - matkaviestimen lähetin/vastaanotinyksikkö tunnetun tekniikan mukai selle PCMCIA-kortille sijoitettuna. Kortin toiminnan ohjaavana yksikkönä käytetään edullisesti mikro-ohjainta 13a (MCU), jossa on mm. 30 suoritin, muistia (RAM, ROM), ja l/O-linjoja mikrosuorittimen kytkemiseksi muuhun kortin elektroniikkaan. Lisäksi mikro-ohjaimen 13a yhteyteen voi olla kytketty ulkoista muistia 10.

Lähetin TX käsittää mm. modulaattorin lähetettävän signaalin modu-35 loimiseksi, suodattimia erityisesti harhalähetteiden vaimentamiseksi, sekoittimen, jossa moduloitu signaali sekoitetaan paikallisoskillaattori-taajuuteen radiotaajuisen signaalin muodostamiseksi, ja pääteasteen lähetettävän signaalin vahvistamiseksi. Vahvistettu signaali johdetaan 6 104920 antenniin ANT, joka on esim. kaapelin välityksellä kytketty korttiin. Vastaanotin RX käsittää mm. suodattimia vastaanotettujen signaalien suodattamiseksi, sekoittimen vastaanotettavan radiotaajuisen signaalin muuntamiseksi välitaajuudelle tai suoramuunnostyyppisessä vastaan-5 ottimessa kantataajuudelle ja detektorin vastaanotetun signaalin demo-duloimiseksi. Lisäksi kortilla on liitäntäpiirejä, kuten ohjainpiiri 13b (ASIC), signaalien välittämiseksi PC:n ja lähetin/vastaanottimen välillä. Lähetin/vastaanotinyksiköllä ei ole omaa teholähdettä, vaan tehon-syöttö on järjestetty PC:stä PCMCIA-liitännän kautta.

10

Laajennuskortin valvontapiiri RESET pitää kortin mikro-ohjaimen 13a alkutilassa silloin, kun kortin käyttöjännite on jostain syystä liian pieni. Tällä estetään mikro-ohjaimen virhetoiminnot esim. jännitteiden kytkemisen aikana.

15 Lähetin/vastaanotinkortin virrankulutus vaihtelee toiminnan aikana. Lähettimen pääteaste kuluttaa paljon tehoa, jolloin kortin virrankulutus on erityisesti lähetyksen aikana suuri. Koska kortti saa tarvitsemansa käyttöjännitteen PC:ltä PCMCIA-liittimen kautta, suuri virrankulutus voi 20 aiheuttaa sen, että liittimen jännitteensyöttönastojen maksimi virtaraja ylittyy. Mikäli PC:llä tai kortilla ei ole virranrajoitusta, jolla virtarajan ylittyminen olisi estettävissä, on liittimen vioittuminen mahdollista. Toisaalta virran rajoittaminen rajoittaa myös pääteasteen lähtötehoa, eli radiotielle lähetettävän signaalin voimakkuutta. Tämän seurauksena voi yh-25 teyden laatu huonontua tai yhteys voi jopa katketa.

Suuresta virrankulutuksesta on myös se haitta, että PC:n virransyöttö-piirissä tehohäviöt kasvavat, jolloin osa PC:n teholähteestä otettavasta tehosta muuttuu lämmöksi PC:n sisällä ja toisaalta PC:n toiminta-aika 30 yhdellä latauksella lyhenee, koska akku tyhjenee nopeammin.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoitus on vähentää edellä mainittuja epäkohtia ja aikaansaada laajennuskorttiliitäntä, jolla liitännän kautta laajennuskortille syötettävissä olevan virran voimakkuutta voidaan nostaa 35 suuremmaksi kuin nykyisin tunnettuja liitäntöjä käytettäessä sekä pienentää jännitehäviötä elektroniikkalaitteen teholähteen ja liitännän välillä. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että liitinnastaan on mainitun 7 104920 signaalin sijaan järjestetty kytkettäväksi elektroniikkalaitteen jännitelähteen jännite, jolloin käyttöjännitteen syöttönastan lisäksi ainakin osa laajennuskortin käyttöjännitteestä johdetaan tämän liitinnastan kautta. Keksinnön mukaiselle laajennuskorttiliitännälle on tunnusomaista se, 5 mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle elektroniikkalaitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 10 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle laajennuskortille on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 19 tunnusmerkkiosassa.

10

Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin verrattuna. Keksinnön mukaista liitäntää käytettäessä voidaan pienentää jännitehäviöitä elektroniikkalaitteen teholähteen ja liitännän välillä. Elektroniikkalaitteen sisäinen tehonkulutus 15 pienenee, jolloin elektroniikkalaitteen lämpeneminen on vähäisempää kuin nykyisin tunnettuja liitäntöjä käytettäessä. Lisäksi laajennuskortille voidaan syöttää suurempia virranvoimakkuuksia.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin 20 piirustuksiin, joissa

Kuva 1 esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista PCMCIA-liityntää elektroniikkalaitteessa pelkistettynä lohkokaaviona, 25 Kuva 2a esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista matkapuhelinta, joka on liitetty PC:n tunnetun tekniikan mukaiseen laajen-nuskorttiliittimeen laajennuskortilla,

Kuva 2b esittää kuvan 2a mukaisen PC:n laajennuskorttiliittimeen 30 liittyvän laajennuskortin ja matkapuhelimen lähetin/vastaan- otinyksikön toiminnallisia lohkoja,

Kuva 3 esittää pelkistettynä lohkokaaviona erään matkaviestimen lähetin/vastaanotinyksikköä tunnetun tekniikan mukaiselle 35 laajennuskortille sijoitettuna,

Kuva 4 esittää periaatekuvaa keksinnön mukaisen laajennuskorttilii- tännän eräästä edullisesta suoritusmuodosta, 104920

Kuva 5 esittää periaatekuvaa keksinnön mukaisen liitännän eräästä toisesta edullisesta suoritusmuodosta, ja 5 Kuva 6 esittää pelkistettynä lohkokaaviona keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista laajennuskorttiliitäntää sijoitettuna puhelimen kuoriin.

Oheisessa kuvassa 4 on esitetty vain ne lohkot, jotka keksinnön ym-10 märtämiselle ovat tarpeen. Kuvan 4 mukaisessa suoritusmuodossa laajennuskortti 1 on liitetty elektroniikkalaitteeseen 2, kuten kannettavaan tietokoneeseen. Laajennuskortti 1 voi olla mikä tahansa laajennuskortti. Kuvassa 4 on liittimen 33a osalta esitetty vain muutamia lii-täntälinjoja, kuten jännitteen syöttölinjat ν^, V^, Vpp1, Vpp2. Elektro-15 niikkalaite 2 saa käyttöjännitteensä jännitelähteestä 11, joka on edullisesti akku, tai verkkojännitelähde 14. Verkkojännitelähde 14 tasasuun-taa verkkojännitteen ja muuntaa elektroniikkalaitteen virransyöttöpiirille 3 sopivaksi jännitteeksi, esim. +12V:iin. Lisäksi verkkojännitelähdettä 14 voidaan käyttää akun lataamiseen. Elektroniikkalaitteen jänniteläh-20 teen Vbatt jännitteen suuruudella ei sinänsä ole merkitystä tämän keksinnön toiminnan kannalta. Jännitteen suuruus riippuu mm. kulloinkin käytettävästä elektroniikkalaitteesta ja siinä käytettävän jännitteen tai jännitteiden suuruuksista. Tavallisimmissa sovelluksissa, kuten PCMCIA-liitännöissä, jännitelähteen 11 jännite Vbatt on suurempi kuin 25 käyttöjännite Vcc, mutta korkeintaan +12V.

Tavallisesti jännitelähteen 11 jännitettä Vbatt alennetaan virransyöttöpii-rissä, mutta tunnetaan myös jännitteen nostimia sekä inverttereitä, joilla esim. positiivisesta syöttöjännitteestä muodostetaan negatiivinen ulos-30 tulojännite. Virransyöttöpiirissä kuitenkin muodostuu häviöitä, jolloin osa jännitelähteen 11 syöttämästä tehosta muuttuu lämmöksi. Häviöiden suuruuteen vaikuttaa mm. virransyöttöpiiristä otettavan virran suuruus, jolloin virranvoimakkuuden kasvaessa häviöt lisääntyvät.

35 Ensimmäinen ja toinen jännitteen syöttölinja V^, sekä ohjelmointi-jännitteen syöttölinjat Vpp1, Vpp2 on tämän esimerkin mukaisessa liitännässä muodostettu kahden liitäntänastan avulla mm. suuremman vir-ransyöttökapasiteetin aikaansaamiseksi laajennuskortille 1.

9 104920 Jännitelähteestä 11 jännite Vbatt johdetaan virransyöttöpiirille 3, kuten regulaattorille, jossa käyttöjännitteestä muodostetaan sovelluksesta riippuen tavallisimmin useita eri suuruisia jännitteitä, kuten 3V, 5V, 12V 5 ja -12V. Virransyöttöpiiriltä 3 reguloitu käyttöjännite johdetaan pusku-rointiasteeseen 4, jossa reguloitu jännite tai jännitteet puskuroidaan, eli suojataan virransyöttöpiiriä liitännän kautta mahdollisesti tulevilta häiriö-signaaleilta ja oikosulkujen varalta. Kuvan 4 mukaisessa elektroniikka-laitteessa, jossa nyt esillä olevaa keksintöä sovelletaan, puskurointias-10 teestä 4 lähtee kaksi jännitteen syöttölinjaa V^, Vpp. Näihin linjoihin on sijoitettu vaihtokytkimet 5, 5' ennen liitintä. Jännitteen syöttölinjoihin määritellyt virtapiirit, jotka tässä tapauksessa ovat puskurointiasteen 4 ohjelmointijänniteiinja Vpp ja käyttöjännitelinja V^, on katkaistu siten, että virtapiirejä ei johdeta kyseisiin liittimen 33a linjoihin, vaan vaihto-15 kytkimiin 5, 5’. Ensimmäinen virtapiiri, kuten käyttöjännitelinja johdetaan ensimmäisen vaihtokytkimen 5 ensimmäiseen tulonastaan 6.

Ensimmäisen vaihtokytkimen 5 toiseen tulonastaan 7 johdetaan elektroniikkalaitteen 2 jännitelähteen 11 jännite Vbatt jännitelinjan 12 välityk-20 sellä. Jännitelinja 12 on edullisesti piirilevyyn muodostettu sähköjohdin, mutta voi käsittää tarvittaessa myös esim. häiriönpoistoelimiä. Ensimmäisen vaihtokytkimen 5 ulostulonasta 8 on kytketty liittimen 33a ensimmäiseen Vcc·, ja toiseen käyttöjännitenastaan V^. Toinen virtapiiri, kuten ohjelmointijänniteiinja Vpp johdetaan toisen vaihtokytkimen 5' en-25 simmäiseen tulonastaan 6'. Toisen vaihtokytkimen 5' toiseen tulonastaan 7' johdetaan elektroniikkalaitteen 2 jännitelähteen 11 jännite Vbatt • jännitelinjan 12 välityksellä. Toisen vaihtokytkimen 5' ulostulonasta 8' on kytketty liittimen 33a ensimmäiseen ja toiseen ohjelmointijännitenas-taan Vpp1, Vpp2. Elektroniikkalaitteen ohjausyksikkö 9, kuten mikropro-30 sessori 9a ja ohjainpiiri 9b, ohjaa ensimmäisen vaihtokytkimen 5 joko ensimmäiseen asentoon, jossa ensimmäinen tulonasta 6 on kytketty . ensimmäisen vaihtokytkimen ulostulonastaan 8 tai toiseen asentoon, jossa toinen tulonasta 7 on kytketty ensimmäisen vaihtokytkimen ulostulonastaan 8. Vastaavasti ohjausyksikkö 9 ohjaa toisen vaihtokytkimen 35 5' joko ensimmäiseen asentoon, jossa ensimmäinen tulonasta 6' on kytketty toisen vaihtokytkimen ulostulonastaan 8' tai toiseen asentoon, jossa toinen tulonasta 7' on kytketty toisen vaihtokytkimen ulostulonastaan 8'.

10 104920

Oskillaattori 29, kuten kideoskillaattori, muodostaa yhden tai useamman kellosignaalin elektroniikkalaitteen ohjausyksikölle 9. Ohjausyksikköön 9 on kytketty vielä muistia 30. Muisti käsittää esimerkiksi lukumuistia 5 mm. sovellusohjelmien tallentamiseksi sekä luku/kirjoitusmuistia muuttuvan tiedon tallentamiseksi ja lukemiseksi.

Vaihtokytkimien 5, 5' ohjaus suoritetaan ohjauslinjojen 15, 15' välityksellä edullisesti siten, että ohjauslinjan ensimmäisellä arvolla, esim. n. 10 0V, vaihtokytkin 5, 5' on mainitussa ensimmäisessä asennossa, ja oh jauslinjan toisella arvolla, esim. n. 5V, vaihtokytkin 5, 5' on mainitussa toisessa asennossa. Ohjaus voidaan suorittaa mm. sen perusteella, mitä laajennuskorttiliittimeen 33a liitetyn laajennuskortin 1 ClS-tietokan-taan on tallennettu. Vaihtokytkimiä 5, 5' voidaan ohjata myös toisistaan 15 riippumatta, jolloin ne voivat olla eri asennoissa.

Vastaavasti laajennuskortille käyttöjännitteiden syöttö voidaan järjestää useammalla tavalla. Johdotus voi olla kiinteä, jolloin käyttöjännite on johdotettu kortilla olevan liittimen 33b vastaavilta käyttöjännitteen 20 syöttöholkeilta joko kaikkiin kortin virtapiireihin, tai niihin virtapiireihin, joiden virrankulutus on suurin. Jälkimmäisessä tapauksessa osa virtapiireistä voidaan kytkeä esim. tavanomaiseen käyttöjännitteen syöttönastaa Vcci. Vcc2 vastaavaan käyttöjännitteen syöttöholkkiin Vcci- ja reguloimaton jännite johdetaan jonkin muun hoikin, kuten 25 ohjelmointijännitteen syöttönastaa Vpp1, Vpp2 vastaavan liitinholkin Vpp1, Vpp2 kautta. Kuvan 4 suoritusmuodossa on ohjelmointijännitteen syöttönastoihin Vpp1, Vpp2 järjestetty kytkettäväksi käyttöjännite tai elektroniikkalaitteen jännitelähteen 11 jännite Vbatt. Laajennuskortilla on ohjelmointijännitteen syöttöholkkeihin Vpp1, Vpp2 kytketty 30 lähetin/vastaanotinyksikkö TX/RX ja standardin mukaisiin käyttöjännitteen syöttöholkkeihin Vcc-,, on kytketty kortin muu . elektroniikka.

• · •

Kuvan 4 mukaista laajennuskorttiliitäntää on mahdollista soveltaa myös 35 siten, että käyttöjännitteen syöttönastoihin να1, on kytkettävissä käyttöjännite tai elektroniikkalaitteen jännitelähteen 11 jännite Vbatt.

11 104920

ClS-tietokanta on tallennettuna edullisesti sinänsä tunnettuun haihtu-mattomaan luku/kirjoitusmuistiin 10 (NVRAM, Non Volatile Random Access Memory), joka tässä esimerkissä on toteutettu FLASH-muistipii-reinä. ClS-tietokanta näkyy muistina tietyssä paikassa. Mm. PCMCIA-5 standardissa on määritelty, että ClS-tietokanta alkaa attribuuttimuistin osoitteesta 0. ClS-tietokannan lukeminen suoritetaan siten, että elektroniikkalaitteen suoritin asettaa korttiliitännän osoitelinjoihin AO—A15 osoitteeksi ClS-tietokannan alkuosoitteen, siirtosuunnan ohjauslinjan DIR tilaan, jossa datalinjojen D0—D7 tiedonsiirtosuunta on kortista 10 elektroniikkalaitteeseen, datapuskureiden sallinta -linjan OE tilaan, jossa datapuskurit DBUFF aktivoituvat, ja lukulinjaan IORD datan luku-tilan. Tällöin liitännän dataväylässä on elektroniikkalaitteen luettavissa ClS-tietokannan ensimmäinen tavu. Seuraava tavu luetaan vastaavalla periaatteella, asettamalla osoitelinjaan seuraavan tavun osoite. Ohjaus-15 linjojen DIR, OE, IORD mainitut tilat riippuvat kulloinkin käytetystä sovelluksesta ja voivat sinänsä tunnetusti olla alhaalla aktiivisia, eli looginen 0-tila (jännitearvo n. 0V tavallisilla CMOS- ja TTL-piireillä) aktivoi toiminnon, tai ylhäällä aktiivisia, eli looginen 1-tila (n. käyttöjännitettä vastaava jännite tavallisilla CMOS- ja TTL-piireillä) aktivoi toiminnon.

20

Sellaisissa tilanteissa, joissa laajennuskortin virrankulutus ei ole kovin suuri, asetetaan vaihtokytkin 5 sopivimmin ensimmäiseen asentoon eli ensimmäinen tulonasta 6 on kytketty sähköä johtavasti ulostulonastaan 8. Tässä tilanteessa kortille syötetään käyttöjännite vain elektroniikka-25 laitteen virransyöttökytkennän kautta. Sen sijaan sellaisilla laajennus-korteilla, joiden virrankulutus on suuri, luokkaa 0,5 A—1,0 A, asetetaan • ·«- vaihtokytkin 5 toiseen asentoon eli toinen tulonasta 7 on kytketty sähköä johtavasti ulostulonastaan 8, jolloin laajennuskortille johdetaan re-guloimaton jännitelähteen 11 jännite V^. Erityisesti matkaviestinsovel-30 luksissa lähettimen tehovahvistimen käyttöjännitteen tarkkuusvaatimus ei ole niin suuri, että käyttöjännitteen olisi oltava reguloitua. Tällöin keksinnön mukaista liitäntää sovellettaessa voidaan pienentää elekt-·: roniikkalaitteen teholähteen ja laajennuskorttiliitännän välistä jännite- häviöitä, erityisesti sellaisten laajennuskorttien yhteydessä, joiden vir-35 rankulutus on suuri.

12 104920

Edullisesti laajennuskortin valmistaja on jo valmistusvaiheessa ohjelmoinut ClS-tietokantaan tiedon siitä, että kortille voidaan johonkin liitän-tänastaan kytkeä elektroniikkalaitteen jännitelinja 12. Tätä tietoa hyväksi käyttäen voi elektroniikkalaite kytkeä laajennuskortille käyttöjän-5 nitteen suoraan teholähteestä 11, jolloin elektroniikkalaitteen sisäisiä tehohäviöitä voidaan pienentää, mikä lisää elektroniikkalaitteen toimin-ta-aikaa yhdellä latauksella ja myös vähentää elektroniikkalaitteen lämpenemistä.

10 Sen lisäksi, että käyttöjännitteen kytkemistä voidaan ohjata ClS-tieto-kannan tai vastaavan käyttöön perustuen, voidaan ohjaus toteuttaa myös laitteistopohjaisesti. Tästä on esitetty eräs sovellus kuvassa 5. Ohjauksessa käytetään jotakin laajennuskorttiliittimen 33a liitäntänas-taa, kuten jännitteen tunnistusnastoja VS#1, VS#2 (Voltage Sense). 15 Tällöin laajennuskortti asettaa ao. nastat joko 0-tilaan (esim. n. 0V) tai 1-tilaan (esim. n. 5V) sen mukaisesti, onko edellä esitetty käyttöjännitteen kytkemismahdollisuus kortilla olemassa. Ohjauksen toteuttamisessa voidaan käyttää myös alasvetoa (Pull Down) tai ylösvetoa (Pull Up). Kuvassa 5 esitetty kytkentäperiaate perustuu alasvetovastuksen R1 20 käyttöön, jolloin elektroniikkalaitteessa on edullisesti avoin emitteri -tyyppinen lähtö, joka kuvan 5 kytkennässä on aikaansaatu NPN-tran-sistorilla T, on kytketty ohjausnastaan VS#1. Transistorin toimintapiste on asetettu transistorin kannan ja käyttöjännitteen Vcc väliin kytketyllä vastuksella R2. Vaihtokytkimen 5' ohjauslinja 15' on kytketty emitterille. 25 Mikäli laajennuskorttiliittimessä 33a ei ole laajennuskorttia, tai kortilla ei ole alasvetovastusta, on jännitetaso ohjauslinjassa 15' n. 5V, kun käytetään 5V:n käyttöjännitettä laajennuskorttiliittimen 33a virtapiireissä. Tällöin vaihtokytkin 5' on ensimmäisessä asennossa, eli käyttöjännite johdetaan laajennuskortille elektroniikkalaitteen teholähteestä 11 virran-30 syöttökytkennän kautta. Mikäli laajennuskorttiliittimeen 33a liitetyssä laajennuskortissa on alasvetovastus R1 kytketty sähköisesti ohjausnas-taa VS#1 vastaavaan pinniin, aiheuttaa alasvetovastus R1 jännitteen :· putoamisen n. 0V:iin vaihtokytkimen ohjauslinjassa 15'. Tällöin vaihto- kytkin 5' siirtyy ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, eli laajen-35 nuskortilla olevalle lähetin/vastaanotinyksikölle TX/RX johdetaan käyttö-jännite suoraan elektroniikkalaitteen teholähteestä 11.

13 104920

Kuva 6 esittää pelkistettynä lohkokaaviona keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista laajennuskorttiliitäntää, jossa elektroniikkalaite 2 on puhelimen kuoriosa 16. Puhelin on esim. matkaviestin, kuten GSM-matkaviestin. Kuoriosassa 16 on edullisesti mikrofoni 19, kuuloke 20, 5 näytönohjain 17a, näyttö 17b ja näppäimistö 18. Laajennuskortti 1 on kiinnitettävissä laajennuskorttiliittimeen 33a esim. työntämällä kuoriosaan 16 muodostetun aukon (ei esitetty) kautta. Mikrofoni 19 on kytketty laajennuskorttiliittimen 33a mikrofoniliitäntänastaan MIC mikrofoni-vahvistimen 31 kautta, ja kuuloke 20 on liitetty laajennuskorttiliittimen 10 33a kuulokeliitäntänastaan EAR kuulokevahvistimen 32 kautta.

Laajennuskortille 1 mikrofoni- ja kuulokelinjat johdetaan lähe-tin/vastaanotinyksikölle TX/RX. Näytönohjain 17a ja näppäimistö 18 on kytketty ohjausyksikköön 9, jolloin ohjausyksikön mikroprosessorin 9a sovellusohjelmisto huolehtii näppäimistöltä tulevien ohjauksien välittä-15 misestä laajennuskortille 1 sekä vastaavasti laajennuskortilta 1 tulevien näyttöviestien välittämisestä näytönohjaimen 17a kautta näytölle 17b. Signaalien välitys voi olla esimerkiksi rinnakkaismuotoista, kuten kuvassa 6 olevassa suoritusmuodossa, tai voidaan käyttää myös sarjamuotoista tiedonsiirtoa elektroniikkalaitteen 2 ja laajennuskortin 1 20 välillä.

Lähetin/vastaanotinyksikön TX/RX käyttöjännite voidaan valita toisella vaihtokytkimellä 5', kuten esimerkiksi kuvan 4 suoritusmuodon yhteydessä on esitetty. Tällöin puhelimen kuoriosan 16 sisäistä 25 tehonkulutusta voidaan pienentää kytkemällä vaihtokytkin 5' toiseen asentoon, jolloin lähetin/vastaanotinyksikkö saa käyttöjännitteensä suoraan kuoriosan 16 käyttöjännitelähteestä 11.

Nyt esillä oleva keksintö ei rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin suori-30 tusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Mm. elektroniikkalaitteena 2 voidaan käyttää myös muita elektroniikkalaitteita kuin edellä esitetyt.

Claims (25)

14 104920

1. Elektroniikkalaitteen (2) laajennuskorttiliitäntä, joka käsittää: 5. jännitelähteen (11), ja ainakin yhden laajennuskorttiliittimen (33a), joka käsittää liitinnas-tan (να1, \Zcc2, Vpp1, Vpp2) määrätyn signaalin välittämiseksi, ja ainakin yhden käyttöjännitteen syöttönastan (Ν/^-,,ν^) käyttö-jännitteen (Vcc) johtamiseksi laajennuskorttiliittimeen (33a) liitettyyn 10 laajennuskorttiin (1), joka käyttöjännite (V^) on muodostettu sopivimmin elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännitteestä (Vbatt) virransyöttöpiirillä, kuten regulaattorilla (3), tunnettu siitä, että mainittuun liitinnastaan (Vcc1, V^, Vpp1, Vpp2) on mainitun signaalin sijaan kytkettävissä elektroniikkalaitteen jänniteläh-15 teen (11) jännite (Vbatt), jolloin ainakin osa laajennuskortin käyttöjännitteestä on järjestetty johdettavaksi käyttöjännitteen syöttönastan (Ν/^,ν^) lisäksi mainitun liitinnastan (Ν/^,ν^, Vppi,Vpp2) kautta jännitehäviöiden pienentämiseksi elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) ja laajennuskorttiliitännän välillä. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laajennuskorttiliitäntä, tunnettu siitä, että käyttöjännitteen syöttönastaan (V^, V^) on järjestetty kytkettäväksi käyttöjännite (V^) tai elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännite (Vbatt). 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laajennuskorttiliitäntä, joka ·'- käsittää ainakin yhden laajennuskorttiliittimen (33a), jonka liitinnastoista ainakin yksi on järjestetty ohjelmointijännitteen syöttönastaksi (Vppi, VpP2) ohjelmointijännitteen (Vpp) johtamiseksi laajennuskorttiliitti-30 meen (33a) liitettyyn laajennuskorttiin (1), joka ohjelmointijännite (Vpp) on muodostettu sopivimmin elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännitteestä (Vbatt) virransyöttöpiirillä, kuten regulaattorilla (3), tunnettu :** siitä, että ohjelmointijännitteen syöttönastaan (Vpp1, Vpp2) on järjestetty kytkettäväksi ohjelmointijännite (Vpp) tai elektroniikkalaitteen jänniteläh-35 teen (11) jännite (Vbatt). 104920 15

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen laajennuskorttiliitäntä, tunnettu siitä, että kytkentä on järjestetty suoritettavaksi laajennuskor-tin sisältämän informaatiorakenne-tietokannan (CIS) sisältämän tiedon perusteella. 5

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen laajennuskorttiliitäntä, joka käsittää yhden tai useamman ohjausnastan (VS#1, VS#2), jolloin ohjausnasta on järjestetty asetettavaksi edullisesti kahteen eri tilaan, tunnettu siitä, että kytkentä on järjestetty suoritettavaksi ohjausnastaan 10 asetetun tilan perusteella, jolloin ohjausnastan ensimmäisessä tilassa liitinnastaan on kytketty mainittu signaali, ja ohjausnastan toisessa tilassa liitinnastaan on kytketty elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännite (Vbatt).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laajennuskorttiliitäntä, tunnettu siitä, että ohjausnastan toinen tila on jäljestetty asetettavaksi alasveto-vastuksella (R1).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1—6 mukainen laajennuskorttiliitäntä, 20 tunnettu siitä, että elektroniikkalaite (2) on tietojenkäsittelylaite, kuten kannettava tietokone.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1—6 mukainen laajennuskorttiliitäntä, tunnettu siitä, että elektroniikkalaite (2) on puhelimen kuoriosa (16). 25

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1—8 mukainen laajennuskorttiliitäntä, * ··> tunnettu siitä, että jännitelähde (11) on akku tai verkkojännitelähde (14).

10. Elektroniikkalaite (2), joka käsittää: - jännitelähteen (11), kuten akun tai verkkojännitelähteen (14), ja ainakin yhden laajennuskorttiliittimen (33a), joka käsittää liitinnas-·" tan (V^, VCC2, Vppi, Vpp2) määrätyn signaalin välittämiseksi, ja ainakin yhden käyttöjännitteen syöttönastan (V^, V^) käyttö-35 jännitteen (Vcc) johtamiseksi laajennuskorttiliittimeen (33a) liitettyyn laajennuskorttiin (1), joka käyttöjännite (νΜ) on muodostettu sopivimmin elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännitteestä (Vbatt) virransyöttöpiirillä, kuten regulaattorilla (3), 16 104920 tunnettu siitä, että mainittuun liitinnastaan (V^, νΜ2 Vpp1, Vpp2) on mainitun signaalin sijaan johdettavissa elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännite (Vbatt), jolloin ainakin osa laajennuskortin käyttöjännitteestä on järjestetty johdettavaksi käyttöjännitteen 5 syöttönastan (V^, V^) lisäksi mainitun liitinnastan (Ν/^, V^, VPpi,Vpp2) kautta jännitehäviöiden pienentämiseksi elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) ja laajennuskorttiliitännän välillä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elektroniikkalaite (2), joka 10 käsittää ainakin yhden laajennuskorttiliittimen (33a), jonka tunnettu siitä, että käyttöjännitteen syöttönastaan (Va1t V^) on järjestetty kytkettäväksi käyttöjännite (Vcc) tai elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännite (Vbatt).

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen elektroniikkalaite (2), joka käsittää ainakin yhden laajennuskorttiliittimen (33a), jonka liitinnastoista ainakin yksi on järjestetty ohjelmointijännitteen syöttönastaksi (Vppi, Vpp2) ohjelmointijännitteen (Vpp) johtamiseksi laajennuskorttiliitti-meen (33a) liitettyyn laajennuskorttiin (1), joka ohjelmointijännite (Vpp) 20 on muodostettu sopivimmin elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännitteestä (Vbatt) virransyöttöpiirillä, kuten regulaattorilla (3), tunnettu siitä, että ohjelmointijännitteen syöttönastaan (Vpp1, Vpp2) on järjestetty kytkettäväksi ohjelmointijännite (Vpp) tai elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännite (Vbatt). 25

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10—12 mukainen elektroniikkalaite (2), tunnettu siitä, että kytkentä on järjestetty suoritettavaksi laajennuskortin sisältämän informaatiorakenne-tietokannan (CIS) sisältämän tiedon perusteella. 30

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10—12 mukainen elektroniikkalaite (2), joka käsittää yhden tai useamman ohjausnastan (VS#1, VS#2), jolloin ohjausnasta on jäljestetty asetettavaksi edullisesti kahteen eri tilaan, tunnettu siitä, että kytkentä on järjestetty suoritettavaksi ohjausnastaan 35 asetetun tilan perusteella, jolloin ohjausnastan ensimmäisessä tilassa liitinnastaan on kytketty mainittu signaali, ja ohjausnastan toisessa tilassa liitinnastaan on kytketty elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännite (Vbatt). 17 104920

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen elektroniikkalaite (2), tunnettu siitä, että ohjausnastan toinen tila on järjestetty asetettavaksi alasveto-vastuksella (R1). 5

16. Jonkin patenttivaatimuksen 10—15 mukainen elektroniikkalaite (2), tunnettu siitä, että se on tietojenkäsittelylaite, kuten kannettava tietokone.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 10—15 mukainen elektroniikkalaite (2), tunnettu siitä, että se on puhelimen kuoriosa (16).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 10—17 mukainen elektroniikkalaite (2), tunnettu siitä, että jännitelähde (11) on akku tai verkkojännitelähde 15 (14). 1Θ. Laajennuskortti (1), joka käsittää ainakin yhden laajennuskorttiliitti-men (33b) elektroniikkalaitteen (2) laajennuskorttiliittimeen (33a) liittämiseksi, joka elektroniikkalaite (2) käsittää jännitelähteen (11), kuten 20 akun tai verkkojännitelähteen (14), ja joka laajennuskortin laajennuskorttiliitin (33b) käsittää liitinholkin (ν^.,, VVPpi. V,pp2) määrätyn signaalin välittämiseksi ja yhden tai useamman jännitteensyöttöholkin (ν^, V^, Vpp1, Vpp2) reguloidun jännitteen syöttämiseksi laajennuskortille (1), tunnettu siitä, että mainittuun 25 liitinholkkiin (V^, V'^, Vpp1, VPP2) on mainitun signaalin sijaan kytkettävissä elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) jännite (Vbatt), *·< jolloin ainakin osa laajennuskortin käyttöjännitteestä on järjestetty johdettavaksi käyttöjännitteen syöttönastan (Vcc·,, V^) lisäksi mainitun liitinnastan (Vc^.V^, Vpp1lVpp2) kautta jännitehäviöiden 30 pienentämiseksi elektroniikkalaitteen jännitelähteen (11) ja laajennuskorttiliitännän välillä. :·· 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laajennuskortti (1), jossa on kaksi tai useampia virtapiirejä, tunnettu siitä, että osa virtapiireistä on 35 kytketty mainittuun liitinholkkiin {V^, V^, Vpp1, Vpp2) ja osa virtapiireistä on kytketty jännitteensyöttöholkkiin (Vcci. Vcc2, Vpp1. V’pp2)· ie 104920

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen laajennuskortti (1), tunnettu siitä, että se käsittää ainakin matkaviestimen, kuten GSM-matka-viestimen, tehovahvistimen.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 19—21 mukainen laajennuskortti (1), tunnettu siitä, että se käsittää ainakin matkaviestimen lähe-tin/vastaanotinyksikön (TX/RX).

23. Jonkin patenttivaatimuksen 19—22 mukainen laajennuskortti (1), 10 tunnettu siitä, että elektroniikkalaite (2) on puhelimen kuoriosa (16).

24. Jonkin patenttivaatimuksen 19—23 mukainen laajennuskortti (1), tunnettu siitä, että jännitelähde (11) on akku tai verkkojännitelähde (14). 15 · · * · 19 104920