FI104854B - Läpivientikalvorakenne - Google Patents

Description

5 104854 Läpivientikalvorakenne

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu prosessimittauslaitteen prosessin-puoleisen ja mittauskoneiston väliseen läpivientikalvorakenteeseen.

Erilaisten prosessien mittaamiseksi tunnetaan prosessimittauslaitteita, joissa mittausanturi on sijoitettu prosessiaineen virtauskanavistoon tai vastaavaan ja varsinainen mittaava elin on sijoitettu tämän virtauska-naviston ulkopuolelle. Tällaisessa prosessimittauslaitteessa on tunto-10 elin kiinnitetty vipumaiseen välityselimeen, joka välittää tuntoelimeen kohdistuvan prosessiaineen vaikutuksen aikaansaaman voiman ja/tai liikkeen momenttiperiaatteella virtauskanaviston ulkopuolella olevalle mittaavalle elimelle. Mittaava elin on voima-anturi, jolla mitataan vipu-varren muodostavaan välityselimeen kohdistuvasta momentista riippu-15 väistä voimaa, joka on verrannollinen mitattavaan muuttujaan, kuten prosessiaineen sakeuteen. Prosessiaineen virtauskanavistoon on muodostettu mittausyhde, joka käsittää aukon, jonka läpi vipuvarsi johdetaan. Prosessimittauslaite on tällöin jaettavissa prosessinpuoleiseen osaan ja prosessin ulkopuoliseen osaan. Mittausyhteen aukon yhtey-20 teen on sijoitettu läpivientikalvo, jonka tarkoituksena on estää prosessiaineen pääsy prosessimittauslaitteen prosessin ulkopuoliseen osaan. Koska vipuvarren on kuitenkin välitettävä tuntoelimeen kohdistuvan voimavaikutuksen aikaansaama momentti prosessimittauslaitteen prosessin ulkopuoliseen osaan, on tämä läpivientikalvo pyrittävä aikaan-25 saamaan mahdollisimman joustavaksi, ettei se aiheuta vääristymiä mittaustulokseen ja toisaalta tee mittauslaitetta liian epäherkäksi. Ei *: myöskään ole suotavaa, että mittaustulokseen vaikuttaisivat muut teki jät kuin mitattava suure.

30 Läpivientikalvorakenteelle asetetaan erittäin suuria vaatimuksia, koska prosessimittauslaitteen prosessin ulkopuoliseen osaan päästyään pro-sessiaine saattaa aiheuttaa suurta vahinkoa prosessimittauslaitteeseen ja saattaa jopa rikkoa prosessimittauslaitteen. Tällöin prosessimittauslaite on joko korjattava tai vaihdettava uuteen, mikä joka tapauksessa 35 aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja voi jopa edellyttää prosessin py-säytystä siksi ajaksi, kunnes vioittunut prosessimittauslaite on saatu korjattua tai vaihdettua uuteen.

104854 2

Suomalaisessa patentissa 75424, jota vastaa mm. USA:lainen patentti 4,757,708, on esitetty eräs läpivientikalvorakenne. Läpivientikalvo on yhtäältä kiinnitetty prosessimittauslaitteen runkoon ja toisaalta vipuvarren ensimmäisen ja toisen karaosan väliin. Tällöin läpivientikalvo peit-5 tää mittausyhteen aukon. Ensimmäinen karaosa on tarkoitettu sijoitettavaksi virtauskanavistossa prosessiaineen puolelle ja vastaavasti toinen karaosa on tarkoitettu sijoitettavaksi prosessiaineen virtauskana-viston ulkopuolelle. Tuntoelin kiinnitetään ensimmäiseen karaosaan. Ensimmäinen karaosa ja toinen karaosa kiinnittyvät toisiinsa edullisesti 10 kierreliitoksella, jolloin jompikumpi karaosista on järjestetty läpäisemään läpivientikalvoon muodostettu aukko karaosien välisen kierreliitoksen aikaansaamiseksi ja läpivientikalvon puristamiseksi ensimmäisen ja toisen karaosan väliin. Joissakin prosessin vaiheissa, kuten käynnistyksissä, virtauskanavistossa voi kulkea ns. paakkuja tai muita tihentymiä, 15 jotka saattavat iskeä tuntoelimeen niin voimakkaasti, että ensimmäinen karaosa taipuu. Olemassa oleviin mittauslaitteisiin on tämän johdosta ensimmäiseen karaosaan muodostettu ns. mekaaninen sulake, joka on aikaansaatu karaosaa ohentamalla. Tästä mekaanisesta sulakkeesta huolimatta saattaa tämä iskumainen voimavaikutus aikaansaada en-20 simmäisen karaosan ja läpivientikalvon välisen liitoksen raottumisen, jolloin prosessiainetta pääsee prosessimittauslaitteen sisälle ja se voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on poistaa edellä 25 mainitut epäkohdat mitä suurimmassa määrin ja aikaansaada parannettu läpivientikalvorakenne, jolla voidaan estää prosessiaineen pääsy lä-pivientikalvon läpi ensimmäisen karaosan taipuessa. Nyt esillä olevalle keksinnölle on tunnusomaista se, että läpivientikalvo on kiinnitetty toiseen karaosaan kiinnityselimellä, joka käsittää sopivimmin holkkimaisen 30 tuentaosan ja sopivimmin laippamaisen kiinnitysosan. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että toisen karaosan yhteyteen on järjestetty kiinnitysosa, joka painaa läpivientikalvon toista karaosaa vasten ja joka siirtää ensimmäiseen karaosaan kohdistuvan iskuvoiman toiseen kara-osaan siten, että toisen karaosan ja läpivientikalvon välinen puristus-35 voima ei olennaisesti muutu.

3 104854

Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin verrattuna. Keksinnön mukainen läpi-vientikalvorakenne aikaansaa sen, että läpivientikalvo pysyy tiiviisti toista karaosaa vasten myös niissä tilanteissa, joissa tuntoelimeen 5 kohdistuu iskumaisia voimia. Tällöin toisen karaosan ja läpivientikalvon välinen liitos ei pääse raottumaan. Koska keksinnön mukaisessa läpivienti kalvo rakenteessa ensimmäisen karaosan ja kiinnityskappaleen välinen liitos on pääasiassa prosessivirtauksen puolella, ei tämän liitoksen raottuminen vielä aiheuta sitä, että prosessiaine pääsisi prosessi-10 mittauslaitteen sisälle. Keksinnön mukaista läpivientikalvorakennetta käytettäessä voidaan merkittävästi pienentää huolto- ja korjauskustannuksia.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin 15 piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää tunnetun tekniikan mukaista läpivientikalvorakennetta, 20 kuva 2 on yleiskuva poikkileikkauksena prosessimittauslaitteesta sijoitettuna prosessiaineen virtauskanaviston yhteyteen, ja kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista läpivientikalvorakennetta pelkistettynä poikkileikkauksena.

25

Kuvassa 1 on esitetty tekniikan tason mukaisen prosessimittauslaitteen 6 alaosa, jossa on vipumainen välityselin 11, joka muodostaa vipuvarren tuntoelimeen (ei esitetty) prosessiaineesta aiheutuvan voiman F välittämiseksi momenttiperiaatteella prosessiaineen ulkopuolelle. Muu 30 mittauslaite, jossa myös momenttiperiaatteella välittynyttä voimaa F1 mittaava elin 10 sijaitsee, on eristetty prosessiaineesta läpivientiaukon sulkevalla läpivientikalvolla 1. Välityselimessä 11 on ensimmäinen kara-osa 2 (kartiokara), jossa on kavennuksella aikaansaatu mekaaninen sulake 5. Ensimmäinen karaosa 2 on viety läpivientikalvon 1 läpi ja 35 kiinnitetty toiseen karaosaan 3 kierreliitoksella, jolloin läpivientikalvo 1 puristuu karaosien väliin. Toinen karaosa 3 liittyy vaimennussylinteriin 15, jonka kautta voima F varsinaisesti välitetään mittaavalle elimelle 10.

104854 4

Kuvassa 2 on esitetty poikkileikkauksena prosessimittauslaitetta 6 sijoitettuna prosessiaineen virtauskanaviston 7 yhteyteen ja jossa laitteessa käytetään keksinnön mukaista läpivientikalvorakennetta, jota kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä kuvaan 3 viitaten. Prosessimittauslaite 6 5 on kiinnitetty virtauskanavistoon 7 muodostettuun mittausyhteeseen 8. Prosessimittauslaite käsittää tuntoelimen 9, joka on sijoitettu virtauskanavistoon prosessimittauslaitteen ollessa asennettuna paikoilleen. Tällöin virtauskanavistossa 7 vihaava prosessiaine (nuoli C) aikaansaa tuntoelimeen 9 voimavaikutuksen, jonka suuruus on verrannollinen 10 kiintoaineita nesteessä sisältävän prosessiaineen sakeuteen. Tuntoelimeen 9 kohdistuvaa voimavaikutusta on merkitty nuolella F kuvassa 2. Tuntoelin 9 on muotoiltu sillä tavalla, että virtaava prosessiaine aiheuttaa siihen leikkausvoimaa, esim. lapamaiseksi, ja tuntoelin on sinänsä tunnettua tekniikkaa. Prosessimittauslaite 6 käsittää prosessiaineen 15 vaikutuksen ulkopuolella olevaan osaan sijoitetun mittaavan elimen 10. Tämä mittaava elin 10 on järjestetty mittaamaan tuntoelimeen 9 kohdistuvaa voimavaikutusta vipumaisen välityselimen 11 välityksellä. Väli-tyselin 11 on ensimmäisestä päästään kiinnitetty tuntoelimeen 9 ja toinen pää on toiminnallisessa yhteydessä mittaavaan elimeen 10. Väli-20 tyselin 11 on johdettu prosessimittauslaitteen 6 prosessiaineen puoleisesta osasta prosessiaineen ulkopuoliseen osaan läpivientiaukon 12 läpi ja on kiinnitetty laakerointiholkkiin 13, joka puolestaan on kiinnitetty kääntyväksi mittauslaitteeseen 6 laakeroinnilla. Tätä laakerointia ei ole esitetty yksityiskohtaisesti kuvassa 2, vaan laakerointisuoraa esittää 25 X-symboli ja sitä on merkitty viitenumerolla 14. Laakerointi on esitetty kuvassa 1 90° varsinaisesta asemasta kuvan tasoon kierrettynä ’· X-symbolin vasemmalla puolella. Tämä laakerointi 14 muodostaa väli tyselimen 11 kiertopisteen, jonka suhteen voidaan määrittää momentti-varret 1,11. Tällöin sinänsä tunnetusti voidaan tuntoelimeen 9 kohdistu-30 va voimavaikutus F laskea, kun tiedetään momenttivarsien 1,11 pituudet sekä mitataan välityselimen 11 toisesta päästä voima F.

Prosessimittauslaitteen prosessin ulkopuolinen osa käsittää vielä laakerointiholkkiin 13 liittyvän vaimennussylinterin 15, joka on ympäröity öl-35 jyllä tai vastaavalla aineella värähtelyjen ja muiden mittausta häiritsevien vaikutusten vaimentamiseksi sinänsä tunnetusti. Vaimennussylin-teri 15 muodostaa myös toiminnallisesti välityselimen 11 toisen pään, joka välittää voiman mittaavalle elimelle 10. Kuvan 2 poikkileikkaukseen 5 104854 on vielä esimerkinomaisesti piirretty välikannella 20 välityselimen 11 ja mittaavan elimen 10 käsittävästä mittauslaitteen osasta erotettu elektroninen mittausyksikkö 16 sekä kytkentärasia 17, jonka kautta elektronisen mittausyksikön 16 muodostama sähköisessä muodossa oleva 5 mittaussuure voidaan johtaa edelleen käsiteltäväksi. Elektroninen mittausyksikkö 16 muodostaa mittaavan elimen 10 avulla tuntoelimeen 9 kohdistuvaan voimavaikutukseen F välityselimen 11 momenttivarsien määräämällä tavalla verrannollisen signaalin, jolloin virtaavan proses-siaineen sakeus voidaan määrittää sinänsä tunnetusti.

10

Mittaavan elimen 10 voima-anturi voi olla mitä tahansa tunnettua tyyppiä, esim. pietsoresistiivinen anturi, ja antureita ei käsitellä tässä tarkemmin.

15 Seuraavaksi selostetaan tarkemmin keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen läpivienti rakenteen toteutusta viitaten samalla kuvan 3 poikkileikkaukseen. Kuvan 3 poikkileikkauksessa on esitetty lähinnä vain ne piirteet, jotka keksinnön ymmärtämiselle ovat tarpeen. Kuvassa 3 on nähtävissä vipumaisen välityselimen 11 rakenne läpi-20 vientikalvon 1 molemmilla puolilla sekä läpivientikalvon kiinnittyminen tämän välityselimen 11 yhteyteen. Välityselimessä 11 on edellä kuvattu ensimmäinen karaosa 2, joka on muodostettu edullisesti kartiomaiseksi tuntoelimen 9 kiinnittämiseksi sisältä vastaavalla tavalla kartiomaisen kiinnitysholkin ja karaosan kärkeen 2b kierrettävän mutterin avulla, joka 25 kiinnitys näkyy kuvassa 2. Ensimmäistä karaosaa nimitetään tässä yhteydessä kartiokaraksi 2. Lisäksi välityselin 11 käsittää edullisesti me-kaanisen sulakkeen 5, joka on aikaansaatu kartiokaraan 2 muodostetulla kavennuksella tai ohennuksella, joka on prosessiaineeseen päin kartiomaisesti kapenevan osan ja läpivientikalvon 1 välissä. Tämän 30 mekaanisen sulakkeen tarkoituksena on, että voimakkaan iskun kohdistuminen tuntoelimeen 9 ei raota läpivientikalvon 1 ja kartiokaran 2 välistä liitosta vaan taivuttaa kartiokaraa 2. Tämä kartiokara 2 ja mekaaninen sulake 5 ovat prosessimittauslaitteen 6 prosessinpuoleisessa osassa. Prosessiaineen ulkopuoliseen osaan sijoittuu toinen karaosa 3, 35 josta tässä selityksessä käytetään nimitystä vastakara 3. Kartiokara 2 ja vastakara 3 on kiinnitetty toisiinsa sopivimmin kierreliitoksella ja kiinnityksessä on käytetty vielä lukitetta tiiviyden ja kiinnipysymisen varmistamiseksi. Lukitteena voidaan käyttää ainetta, joka sitoo osat toisiinsa, 104854 6 ja tällainen lukite on tavallisesti neste, joka kovettuessaan aikaansaa osien välisen lukituksen. Esimerkkinä on tunnetut ilmattomassa tilassa kovettuvat nesteet, jolloin metalli voi toimia katalyyttinä kovettumisessa.

5 Keksinnön mukainen läpivientikalvon tiiviinä pysyminen on aikaansaatu erityisellä kiinnityselimellä 18. Tämä kiinnityselin 18 käsittää sopivimmin holkkimaisen tuentaosan 18a ja sopivimmin laippamaisen kiinnitysosan 18b. Läpivientikalvo 1 on järjestetty kiinnitettäväksi välityselimeen 11 siten, että tuentaosa 18a sijoitetaan läpivientikalvon 1 keskelle muodos-10 tettuun aukkoon, minkä jälkeen kalvo puristuu vastakaran 3 ja kiinni-tyselimen laippamaisen kiinnitysosan 18b väliin, kun tuentaosa 18a kiinnitetään lukitteella vastakaran reikään. Lukitteena voidaan käyttää edellä mainittua osat toisiinsa sitovaa ainetta. Voidaan käyttää myös kierreliitosta tuentaosan 18a ja vastakaran 3 välissä, ja tarvittaessa tä-15 mä kierreliitos voidaan varmistaa lukitteella. Kun tuentaosa 18a saadaan lujasti kiinni vastakaraan, kiinnityselimen laippamainen kiinnitys-osa 18b puristuu tiiviisti läpivientikalvoa 1 vasten, joka puolestaan puristuu tiiviisti vastakaraa 3 vasten.

20 Kokoonpanossa lukiteainetta sijoitetaan eri osiin niin, että sitä tulee tuentaosan 18a ja vastakaran 3 väliin. Lukiteainetta sijoitetaan myös kartiokaraan 2 ja tuentaosan 18a väliseen tilaan sekä kartiokaran 2 ja vastakaran 3 väliseen tilaan. Heti kun lukite on sijoitettu vastaaviin osiin, suoritetaan kokoonpano ja välittömästi ennen lukiteaineen kovet-25 tumista kartiokara 2 kiinnitetään vastakaraan 3, jolloin laippamainen kiinnitysosa 18b ja läpivientikalvo 1 puristuu vastakaran 3 ja kartiokaran 2 väliin. Kartiokara 2 ja vastakara 3 kiinnitetään toisiinsa kiertämällä ja kiristämällä riittävän suurella vääntömomentilla. Holkkimainen tuentaosa 18a sijoittuu valmiissa rakenteessa kartiokarasta 2 ulkonevan tap-30 pimaisen kiinnitysosan 2a ympärille, joka on kierretty kiinni vastakaras-sa 3 olevaan reikään 3a kierreliitoksella.

Läpivientikalvo 1 on kiinnitetty sinänsä tunnetusti ulomman kehän alueelta tiivistysrenkailla 19a, 19b, edullisesti O-renkailla prosessimittaus-35 laitteeseen, kuten myös kuvan 2 poikkileikkauksesta ilmenee.

Keksinnön läpivientikalvorakenne toimii ongelmallisissa iskutilanteissa siten, että kartiokara 2 taipuu, jolloin kartiokaran 2 ja kiinnityselimen 7 104854 kiinnitysosan 18b välinen liitos saattaa raottua iskusuunnasta. Tämä ei kuitenkaan aiheuta prosessiaineen pääsyä läpivientikalvon toiselle puolelle, koska tästä iskuvoimasta huolimatta kiinnityselimen kiinnitys-osan 18b ja läpivientikalvon 1 välinen liitos ei pääse raottumaan, koska 5 kiinnityselimen laippamaisen kiinnitysosan 18b ja kartiokaran 2 välisen sauman kohdalla ei ole lukitsevaa liitosta. Tällöin kartiokaran 2 taipumisesta aiheutuva kartiokaran 2 otsapinnan liike poispäin läpivientikalvos-ta 1 ja vastaavasti kiinnityselimen 18 laippamaisesta kiinnitysosasta 18b ei aiheuta voimavaikutusta, joka voisi aikaansaada laippamaisen 10 kiinnitysosan 18b siirtymisen poispäin läpivientikalvosta 1. Toisena tekijänä, joka estää vuodon syntymisen, on kiinnityselimen holkkimaisen tuentaosan 18a vaikutus. Tuentaosa 18a ja kiinnitysosa 18b on muodostettu siten, että ne eivät pääse olennaisesti liikkumaan toistensa suhteen. Tällöin kartiokaran 2 taipuessa kartiokaran 2 iskuun nähden 15 vastakkaiselle puolelle aikaansaama puristusvoima pyrkii nostamaan kiinnitysosaa 18b siltä puolelta, johon isku kohdistuu, mutta tuentaosa 18a estää tämän, koska tuentaosan 18a seinämät pyrkivät painumaan toisen karaosan 3 seinämää vasten. Tuentaosan 18a korkeus välitys-elimen 11 pituusakselin suunnassa on mainitun tuentavaikutuksen ai-20 kaansaamiseksi oltava suurempi kuin läpivientikalvon 1 paksuus.

Keksinnön mukainen läpivientikalvorakenne ei valmistusvaiheessa aiheuta prosessissa suuria muutoksia. Valmistuksessa voidaan käyttää hyväksi jo tunnetun tekniikan mukaisia rakenteita, mm. kartiokarana 2 25 voidaan käyttää tunnetun tekniikan mukaista kartiokaraa. Vastaavasti vastakara 3 voidaan muodostaa tunnetun tekniikan mukaisesta vasta-karasta muodostamalla siihen joko kierteytys tai laajentamalla sylinteri-mäistä sisäreikää 3a siten, että kiinnityselimen tuentaosa 18a tiukasti mahtuu siihen tilaan, jonka tämä laajennus jättää kartiokaran 2 tappi-30 maisen kiinnitysosan 2a ja vastakaran 3 väliin. Kiinnityselin 18 valmistetaan yhtenä kappaleena esimerkiksi työstämällä tai muotissa valamalla metallista tai muusta mekaanisesti kestävästä ja prosessiaineita kestä-västä materiaalista. Kiinnityselimen tuentaosan 18a pituus välitysvar-ren 11 suunnassa on oltava riittävä, jotta sen toiminta laippaosan tai-35 pumisen estämiseksi on varmaa.

Olennaista keksinnön mukaisessa läpivientikalvorakenteessa on se, että kiinnityselimen 18 kiinnitysosan 18b ja kartiokaran 2 välinen liitos 8 104854 (sauma) on prosessiaineen puolella. Toisaalta kartiokarassa 2 voi tap-pimaisen kiinnitysosan 2a sijasta olla sylinterimäinen reikä ja vastaavasti vastakarassa 3 tähän reikään sijoitettavaksi järjestetty tappimai-nen uloke, jolloin järjestely voi olla analoginen kuvan 3 mukaisen järjes-5 telyn kanssa. Mitoituksessa on tässä vaihtoehdossa huomioitava se, että kartiokaran 2 taipuessa ei vastakaran 3 tappimaisen ulokkeen saa taipua. Kiinnityskappaleen tuentaosa 18a suuntautuu kartiokaraan 2 muodostettuun reikään ja on lujasti kiinni ainakin tappimaisessa ulokkeessa lukitteen ja/tai kierreliitoksen avulla, mutta edelleen läpivientikal-10 vo 1 kiinnitetään kiinnitysosan 18b ja vastakaran 3 väliin, ei kiinnitys-osan 18b ja kartiokaran 2 väliin. Lukiteainetta voidaan sijoittaa myös kartiokaran 2 ja vastakaran 3 sekä kartiokaran 2 ja tuentaosan 18a väliin analogisesti kuvan 3 suoritusmuodon kanssa.

15 Nyt esillä olevaa keksintöä ei rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Prosessiaineena keksinnön käyttökohteessa voi olla periaatteessa mikä tahansa virtaava aine, joka pystyy saamaan voimavaikutuksen tuntoelimeen 9. Keksintöä käytetään erityisesti prosessiai-20 neen sakeuden mittauslaitteissa, kuten massa- ja paperiteollisuudessa prosessiputkessa vihaavan kuitupitoisen massan sakeuden mittauslaitteissa.

• · »·«

Claims (5)

9 104854

1. Läpivientikalvorakenne prosessimittauslaitetta (6) varten, joka pro-sessimittauslaite (6) käsittää: 5. tuntoelimen (9), joka on järjestetty toiminnalliseen yhteyteen mitat tavan prosessiaineen kanssa, prosessiaineen ulkopuolisen osan, joka käsittää mittaavan elimen (10), vipumaisen välityselimen (11) tuntoelimeen (9) kohdistuvan voima-10 vaikutuksen välittämiseksi mittaavalle elimelle (10), ja läpivientikalvon (1) prosessiaineen eristämiseksi ulkopuolisesta osasta, jolloin vipumainen välityselin (11) käsittää prosessiaineen virtauskana-vistoon (7) sijoitettavaksi järjestetyn ensimmäisen karaosan (2) ja pro-15 sessimittauslaitteen prosessin ulkopuoliseen osaan sijoitettavaksi järjestetyn toisen karaosan (3), tunnettu siitä, että välityselimen (11) toisen karaosan (3) yhteyteen on jäljestetty sijoitettavaksi kiinnityselin (18), joka käsittää tuentaosan (18a) ja kiinnitysosan (18b), jolloin läpi-vientikalvo (1) on jäljestetty puristettavaksi kiinnitysosan (18b) ja toisen 20 karaosan (3) väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen läpivientikalvorakenne, tunnettu siitä, että tuentaosan (18a) korkeus välitysvarren (11) pituusakselin suunnassa on suurempi kuin läpivientikalvon paksuus. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen läpivientikalvorakenne, tun- ’· nettu siitä, että tuentaosa (18a) on sopivimmin holkkimainen ja se on järjestetty kiinnitettäväksi toiseen karaosaan (3).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen läpivientirakenne, tunnettu siitä, että tuentaosan (18a) ja toisen karaosan (3) välinen kiinnitys on järjestetty suoritettavaksi kierreliitoksella. • ·

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen läpivientikalvorakenne, tun-35 nettu siitä, että tuentaosan (18a) kiinnityksessä on käytetty lukiteainet-ta. 10 104854