FI103932B - Kytkinkaappi sähköasennuksia varten - Google Patents

Description

103932

Kytkinkaappi sähköasennuksia varten

Keksintö liittyy keskukseen tai jakokeskukseen sähköasennuksia varten ja erityisesti keskukseen, joka on 5 tarkoitettu kotitalouksien sähköasennuksiin. Keksintö kohdistuu myös sähkökeskuksessa käytettävään kytkentäosaan.

Kotitalouksien sähköasennusten kytkemiseen sähköverkkoon tähän asti käytettyjä keskuksia on hyvin monia eri tyyppejä riippuen halutusta ja vaaditusta käytöstä (tällä 10 hetkellä on olemassa noin 700 eri mallia!). Tarve valmistaa ja pitää varastossa näin suurta määrää erilaisia sähkökes-kuksia merkitsee suurta tehottomuutta ja vaikuttaa niin muodoin kustannuksia kohottavasti.

Lisäksi valmiin asennuksen on täytettävä joukko tur-15 vallisuusvaatimuksia. Tämän takia valtuutetun asentajan on suoritettava asennustyö, minkä jälkeen kytkeminen yleiseen sähköverkkoon tehdään vasta sitten, kun asianmukainen viranomainen, tavallisesti paikallinen sähköyhtiö, on hyväksynyt asennuksen turvallisuusvaatimuksia vastaavaksi. Tällainen 20 hyväksyntä voidaan olettaa saatavan, kun ainakin käytetyt materiaalit sinänsä on jo hyväksytty. Mitä suurempi ön eri vaihtoehtojen kokonaismäärä, sitä suurempi on välttämättömien materiaalitarkastusten määrä, mikä edelleen vaikuttaa kustannuksia lisäävästi ja on aikaa vievää.

25 Nykyisin käytettävät asennukset käsittävät yhden tai useampia ryhmiä, joista kukin normaalin kytkentätoiminnon lisäksi täytyy olla suojattu oikosulkuvirtojen, ylikuormi-tusvirtojen ja mahdollisesti maavuotovirtojen varalta. Tämä ryhmäsuojaus voidaan suunnitella tehtäväksi kahdella erilli-30 sellä komponentilla, esimerkiksi varokkeella, jonka yhteydessä on kytkin, mutta on tällä hetkellä usein yhdistetty yhdeksi komponentiksi.

Koska oikosulkusuojaus tarvitaan kaikille ryhmille, tämä toiminto on suunniteltu myös kaikille ryhmille yhtei-35 seksi ja toteutettu yhtenä komponenttina, mistä on se etu, että muut komponentit voivat olla rakenteeltaan yksinker- 2 103932 taisempia. Tästä on kuitenkin se haitta, että jonkinlaisin toimenpitein on estettävä mahdollisuus käyttää erikseen tämäntyyppisiä yksinkertaistettuja komponentteja, mikä myös vähentää joustavuutta ja käytettävyyttä.

5 Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sähkökeskus, jossa edellä mainitut haitat vältetään ja samanaikaisesti saadaan aikaan suuri joustavuus ja hyvä turvallisuus.

Keksinnössä tämä tarkoitus on saavutettu siten, että keskus on suunniteltu sellaisen modulaarisen järjestelmän 10 muotoon, joka rakentuu ainakin seuraavista perusmoduuli-osista : a) syöttöosa, joka voidaan asentaa erikseen ja jossa on laatikkomainen kotelo, joka sisältää virranrajoitus-kytkimen siihen liittyvine johdotuksineen sekä liitinosat 15 toisaalta pääsyöttöjohdon ja toisaalta irrotettavasti kytkettävien kytkentäosien liitinosien kytkemistä varten, sekä b) lähtöosa, joka voidaan asentaa erikseen ja jossa on sähköiset liitinosat toisaalta asennuksille lähtevien johtojen ja toisaalta irrotettavasti kytkettävien kytkentä- 20 osien liitinosien kytkemistä varten, kohdissa a) ja b) todettujen perusosien ollessa varustettuja erillisten kytkentäosien irrotettavaa kytkemistä varten sillä tavoin, että estetään ei-toivottavien kytkentöjen aikaansaaminen perusosien vastaavien liitinosien välil-25 lä.

Keksinnön mukainen modulaarinen järjestelmä varmistaa sen, että perusosissa on asennuksessa ne toiminnot, jotka aina tarvitaan kaikkia mahdollisia sähköasennuksia tai kytkettäviä ryhmiä varten. Syöttöosa, jossa on virranrajoi-30 tuskytkin, sisältää ensisijaisen suojausosan oikosulkuvir-tojen varalta sen erityisenä tehtävänä ollessa, että kun syötettävällä puolella olevissa ryhmissä (asennetuissa sähkölaitteissa) esiintyy voimakkuudeltaan suuria oikosulku-virtoja, tämä kytkeytyy sillä tavoin, että vain voimak-35 kuudeltaan rajoitettu virta pääsee läpi. Tämä mahdollistaa sen, että syöttöosa voi toimia virranrajoitusosana kaikille 3 103932 kytkettäville ryhmille ja siten pääasiallisesti ensisijaisena suojausosana, joka osa voidaan kytkeä täysin tehtaalla ja varustaa sitten turvallisuuden takaavalla laatumer-kinnällä ja toimittaa moduuliosana. Lähtoosa voidaan valmis-5 taa tästä riippumattomasti tehtaalla moduuliosana, joka toimii tarvittavana osana siihen liitettävien ryhmien kytkemistä varten ja joka samalla tavoin voidaan toimittaa varustettuna turvallisuuden takaavalla laatumerkinnällä. Asentaja voi sitten paikan päällä yksinkertaisesti asentaa nämä kaksi io perusmoduuliosaa hyväksyttyinä osina.

Edellä esitetyt moduuliosat antavat lisäksi mahdollisuuden käyttää kytkentäosia, joilla halutut sähköiset kytkennät syöttöosan ja lähtöosan välillä voidaan tehdä. Tärkeä ehto tässä on se, että osilla on sellainen omi-15 naisuus, joka estää mahdollisuuden ei-toivottavien sähköisten kytkentöjen tekemiseen. Tämäntyyppinen ominaisuus voi muodostua sinänsä tunnetusta kohdistusvälineestä, esimerkiksi kytkentäosien pinnoille sovitetuista, keskenään vuorovaikutuksessa olevista nystyistä sekä toisiaan vasten 20 tulevista syöttö- ja lähtöosista tai keskenään vuorovaikutuksessa olevista piikeistä ja rei'istä jne.

Erityisen käyttökelpoinen keino kytkentäosien kohdistamiseksi oikein on sellainen, joka saadaan aikaan syöttö- ja lähtöosien ja kytkentäosien liitinosien eri-25 tyisellä sijoittelulla ja järjestyksellä, jota tarkastellaan lähemmin myöhemmin.

Keksinnön mukaisen järjestelmän etuna on se, että asentaja voi sovittaa toisiinsa perusmoduuliosat, minkä jälkeen mikä tahansa haluttu yhdistelmä kahden moduuliosan 30 välillä on mahdollinen ilman vaaraa, että koko järjestelmä toimii väärin erehdyksessä- väärin tehtyjen kytkentöjen tai väärän komponenttivalinnan seurauksena.

Keksinnössä voidaan lisätä yksi tai useampi kyt-kentämoduuliosa perusmoduuliosiin, jotka muodostuvat syöttö-35 osasta ja lähtöosasta, näiden kytkentämoduuliosien ollessa toisaalta varustettuja liitinosilla, jotka on tarkoitettu 4 103932 kytkettäviksi irrotettavasti vastaavasti syöttöosan ja lähtöosan liitinosiin, ja toisaalta kytkinkomponenteilla syöttöosan ja lähtöosan kytkemiseksi toisiinsa tai ennalta määrätyn kytkintoiminnon toteuttamiseksi.

5 Kytkentäosissa käytetyt kytkinkomponentit voivat olla eri tyyppisiä riippuen kytkintoiminnosta, joka niiden täytyy toteuttaa ja joka riippuu ennalta asetetuista ehdoista. Hyvin käyttökelpoinen kytkinkomponentti on esimerkiksi lisäkytkin, joka on suojattu maavuotojen ja/tai 10 ylikuormituksen varalta. Yhdessä virranrajoituskytkimen kanssa, joka on suunniteltu perusosana olevassa syöttöosassa olevaksi ensisijaiseksi suojausosaksi, voidaan saada tällä tavoin aikaan järjestelmä, joka toimii hyvin tehokkaasti. Kun jossakin kytketyistä ryhmistä esiintyy oikosulku, 15 virranrajoituskytkin ainoastaan rajoittaa virran, niin että kaikkien ryhmien täydellistä poiskytkemistä ei tapahdu, samalla kun kytkentäosissa olevan varmistusosaksi suunnitellun lisäkytkimen toiminnan tuloksena virranrajoituskytkin kytkeytyy jälleen täysin päälle sen jälkeen, kun 20 virta on katkennut piirissä, jossa oikosulku tai maasulku on tapahtunut, minkä seurauksena ryhmät saavat jälleen käyttöönsä täyden virranvoimakkuuden.

Edellä osoitetulla tavalla modulaariseksi järjestelmäksi suunnitellulla sähkökeskuksella saavutetaan seuraa-25 vat merkittävät edut: - kytkeminen päälle ja pois päältä on mahdollista ryhmittäin, suojaaminen ylikuormituksen ja/tai maavuodon varalta on mahdollista ryhmittäin, 30 - suojaaminen oikosulkuvirtojen varalta on mahdollista vaiheittain keskitetyn virranrajoituslaitteen avulla, ja samalla kun säilytetään mahdollisimman suuri joustavuus, tarvitaan ainoastaan kaksi tai kolme perusmoduuliosaa, jotka koostuvat syöttö- ja lähtöosista, 35 joita tarvitaan käytön mahdollistamiseksi kaikissa mahdollisissa muodoissa, minkä johdosta tarvitsee valmistaa ja 5 103932 pitää varastossa ainoastaan muutamia perusosia. Osia voidaan toimittaa asentajan spesifikaatioiden mukaisina, ja erillistä turvallisuuden takaavaa laatumerkintää ei tarvita jokaiselle erityiselle sovellutukselle vaan ainoastaan 5 valmiille kokoonpannulle yhdistelmälle.

Keksinnön perusajatuksen kuvaamiseksi viitataan tässä piirikaavioon A, fig la, joka on esitetty oheisissa piirustuksissa ja jossa kaaviossa on esitetty kotitalouksien asennuksia varten sähkökeskus SK, joka on tarkoitettu neljän io ryhmän gl, g2, g3 ja g4 kytkemiseen sähköverkkoon.

Syöttökaapeli tulee päävarokkeen ja tehonkulutusmittarin (kWh) kautta tavanomaisella tavalla ja on kytketty keskitetyn virranrajoituskytkimen kautta haarautuvalle johdolle, jossa on neljä haaraa liitinosineen ai, a2, a3 ja a4. 15 Haarat ai, a2 ja a3 on kytketty liitinosiensa kautta, kukin vastaavan maavuoto- ja ylikuormitusvirtoja vastaan suojatun lisäkytkimen HS1, HS2 ja HS3 kautta vastaavalle ryhmä- liitännälle gl, g2 ja g3, kun taas haara a4 on kytketty lisäkytkimen HS4, joka on suojattu ainoastaan ylikuormaa 20 vastaan, kautta ryhmäliitäntään g4. Keksinnön mukaisesti virranrajoituskytkin sekä haarat niihin liittyvine liitinosineen ai, a2, a3 ja a4 on sisällytetty modulaariseen syöttöosaan IE ja ryhmäliitännät gl, g2, g3 ja g4 erilliseen modulaariseen lähtöosaan UE, kun taas haarojen ai, a2, a3 ja 25 a4 halutut kytkennät lisäkytkinten HS1, HS2, HS3 ja HS4 kautta ryhmäliitäntöihin gl, g2, g3 ja g4 toteutetaan vastaavasti erillisillä kytkentämoduuliosilla VEI, VE2, VE3 ja VE4, jotka kytketään irrotettavasti.

On kuitenkin selvää, että keksinnön puitteissa on 30 mahdollista käyttää kytkentäosia, joissa on muut kuin edellä esitetyt suojausosat, jotka on suunniteltu maavuotovirtoja ja/tai ylikuormitusvirtoja vastaan suunnatuiksi lisäkyt-kimiksi, samoin kuin voidaan lisäksi käyttää kytkentäosia, joissa on jotain muuta toimintoa kuin suojaustoimintoa 35 toteuttavat kytkinkomponentit. Tätä tarkastellaan lähemmin myöhemmin.

6 103932

Kytkentäosien sekä vastaavasti syöttö- ja lähtöosan välillä käytettävien kytkentäjärjestelmien suhteen erilaiset mallit ovat keksinnön puitteissa mahdollisia. Eräs käyttökelpoinen malli saadaan keksinnön mukaan aikaan käyttä-5 mällä pistokejärjestelmää kytkentäosien ollessa edullisesti varustettuja paikalleen työnnettävillä pistoketyyppisillä liitinosilla ja syöttö- ja lähtöosien liitinosilla, jotka ottavat vastaan kytkentäosien paikalleen työnnettävät pistokkeet, liitinosien ollessa vastaavasti syöttöosan ja 10 lähtöosan sisältämillä sähköjohtimilla kytkettyjä. Tällä suunnittelulla syöttö-osan ja lähtöosan liitinosat ovat edullisesti näiden osien sisällä syöttöosan ja lähtöosan ollessa varustettuja pistoaukoilla, joiden kohdalla näiden osien liitinosat ovat. Periaatteessa edellä kuvatut pai-15 kalleen työnnettävät pistokkeet ja vastaanottavat liitinosat voivat olla myös käänteisiä ja vastaavasti syöttö- ja lähtöosaan ja kytkentäosaan sovitettuja.

Käyttökelpoinen ratkaisu saadaan aikaan sillä tavoin, että syöttö- ja lähtöosaan sovitetut liitinosat 20 muodostetaan johtimista, jotka on suunniteltu nauhamaisiksi johtaviksi kiskoiksi, jotka on varustettu kytkentäosien paikalleen työnnettävät pistokkeet vastaanottavilla liitin-aukoilla, jotka ovat perusosina olevien syöttöosan ja lähtö-osan etuseiniin vastaavasti tehtyjen pistoaukkojen kohdalla. 25 Kotitalouksien asennuksiin tarkoitettujen sähkökes- kusten tapauksessa syöttöosassa olevat johtimet voivat muodostua vastaavasti yksivaihe- tai monivaihejohdoista sekä lisäksi nollajohtimesta ja maajohtimesta, kun taas lähtöosa käsittää yksivaihe- tai monivaihejohtoja ja nollajohtimia. 30 Edellä kuvattu järjestelmä antaa mahdollisuuden estää hyvin tehokkaasti väärät kytkennät vastaavasti kytkentäosan ja tämän kytkentäosan avulla toisiinsa kytkettävien syöttöosan ja lähtöosan välillä järjestämällä liitinosien liitinaukot ja pistoaukot, jotka ovat syöttöosassa ja lähtöosassa 35 vastaavasti näiden kohdalla, sillä tavoin, että mahdollisuus 7 103932 työntää kytkentäosien pistokkeet vastaavien johtimien ei-toivottaviin liitinaukkoihin estyy.

Käytettävät kytkentäosat voivat olla eri tavoin valmistettuja. Periaatteessa ne voidaan valmistaa perusosasta, 5 joka on varustettu liitinosilla (paikalleen työnnettävillä pistokkeilla), jotka on tarkoitettu kytkettäviksi syöttö- ja lähtöosien liitinosiin (paikalleen työnnettävien pistokkeiden tapauksessa työnnettäviksi syöttöosan ja lähtöosan vastaaviin pistoaukkoihin ja liitinaukkoihin), sekä osalla, io joka on varustettu kytkinkomponentilla halutun sähköisen kytkennän tekemiseksi syöttöosan ja lähtöosan välillä liitinosien välityksellä tai sellaisen kytkentätoiminnon toteuttamiseksi, joka riippuu ennalta määrätyistä ehdoista. Sanottu perusosa ja kytkinkomponentin sisältävä osa voivat 15 tässä tapauksessa olla erillisiksi osiksi suunniteltuja perusosan toimiessa adapterina erilaisten kytkinkompo-nenttien sovittamista varten. Edullisesti perusosa ja kytkinkomponentin sisältävä osa on yhdistetty kytkentä osaksi, joka muodostaa rasiamaisen osan. Täsmällisesti ilmaistuna 20 keksinnön mukaiselle kytkentäosalle on tunnusomaista se, mikä ilmenee itsenäisestä vaatimuksesta 30.

Keksinnön mukaisen keskuksen ja kytkentäosan edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

25 Keksintö selitetään nyt yksityiskohtaisemmin pii rustusten avulla, joissa on esimerkinomaisesti esitetty keksinnön mukaisen sähkökeskuksen useita suoritusmuotoja, kun samalla korostetaan, että keksintö ei rajoitu esitettyihin suoritusmuotoihin.

30 Samalla huomautetaan, että piirustuksissa esitettyä piirikaaviota A, fig la, on jo edellä tarkasteltu.

Kuvio 1 esittää jossain määrin kaavamaisesti perspektiivikuvan keksinnön mukaisesta sähkökeskuksesta koottuna.

8 103932

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisemman pystysuuntaisen poikkileikkauksen keksinnön mukaisen sähkökeskuksen ensisijaisesta sovellutusmuodosta.

Kuvio 3 esittää perspektiivikuvaa kootuista syöt-5 toosasta ja lähtöosasta ilman kytkentäosia ja ilman niitä sulkevia kansiosia.

Kuviossa 3a on esitetty kaavamaisesti edestä katsottuna kuvion 3 mukaiset kaksi perusosaa pistoaukot etuseiniin järjestettyinä.

10 Kuvio 4 on perspektiivikuva, joka esittää kuvion 3 mukaisen sähkökeskuksen syöttöosan hajotetun kiskokotelo-osan osia.

Kuvio 4a esittää kaavamaisesti edestä katsottuna erityistä kytkentärunkoa, jota käytetään, kun tehdään kes-15 kuksen laajennusta.

Kuvio 5 esittää sähkökeskuksen syöttöosan ensisijaisen suoritusmuodon poikkileikkausta kotelomaisen pääosan, kiskokotelo-osan ja kotelomaisen kansiosan ollessa yhdestä kappaleesta valmistettuja ja toisiinsa saranoilla 20 kytkettyjä.

Kuviot 6a ja 6b esittävät vastaavasti edestä katsottuna ja poikkileikkauksena keksinnön mukaisen sähkö-keskuksen perusosana olevan lähtöosan erästä mahdollista sovellutusmuotoa.

25 Kuvio 7 esittää edestä katsottuna sellaisen lisä- kiskon ja nollakiskon erästä mahdollista suoritusmuotoa, jota voidaan käyttää kuvioiden 1, 2, 3 ja 4 mukaisessa syöttöosassa.

Kuvio 8 esittää sellaisen yksivaihekiskon erästä 30 suoritusmuotoa, jota voidaan käyttää kuvioiden 1, 2, 3 ja 4 mukaisessa syöttöosassa.

Kuvio 9 esittää edestä katsottuna sellaisen kolmi-vaihekiskon erästä osakiskoa (kiskoa 30 kuviossa 4) , jota voidaan käyttää kuvioiden 1, 2, 3 ja 4 mukaisessa syöt- 35 toosassa.

9 103932

Kuvio 9a esittää kuviossa 9 esitetyn kiskon liitin-aukon yksityiskohtaisen poikkileikkauksen.

Kuviot 10a ja 10b esittävät vastaavasti edestä katsottuna ja poikkileikkauksena edellä olevien kuvioiden 5 mukaiseen lähtöosaan sovitettavia nolla- ja vaihekiskoja sekä lisäkiskoja.

Kuvio 10c esittää poikkileikkausta lähtöosasta, jossa käytetään kuvioissa 10a ja 10b esitettyjen muotojen suhteen jossain määrin modifioitua mallia olevia johdin-10 kiskoja.

Kuviot 11a, 11b ja 11c esittävät vastaavasti kytkentäosaa yksivaihekytkentää varten ja kytkentäosaa kolmivaihekytkentää varten edestä katsottuna sekä kytkentä-osia sivusta katsottuna, joita kytkentäosia voidaan käyttää 15 kuvioiden 1, 2, 3 ja 4 mukaisessa sähkökeskuksessa.

Kuvio lld esittää kuvion 11 mukaisen kytkentäosan paikalleen työnnettävää pistoketta (82) sivusta ja edestä katsottuna.

Kuvio 12a esittää kaavamaisesti edestä katsottuna 20 keksinnön mukaisen sähkökeskuksen erästä modifioitua suoritusmuotoa lähtöosan etuseinän ja yläseinän ollessa kolmella pistoaukkorivillä varustettuja.

Kuvio 12b esittää kaavamaisesti kuviossa 12a esitetyn lähtöosan poikkileikkauksen.

25 Kuviot 13a ja 13b esittävät vastaavasti kuvion 12 mukaisessa sähkökeskuksessa käytettävää kytkentäosaa yksivaihekytkentää varten ja kytkentäosaa kolmivaihekytkentää varten.

Kuviot 14a, 14b ja 14c ovat kaavakuvia sekundääri 30 kytkentäosista, joita voidaan käyttää kuvioiden 1-4 mukaisessa sähkökeskuksessa.

Kuviot 15a ja 15b esittävät vastaavasti edestä katsottuna ja sivusta katsottuna kytkentäosan erästä suoritusmuotoa soittokellon muuntajan kytkemistä varten.

10 103932

Kuviot 16a ja 16b esittävät vastaavasti etukappa-letta ja pistokekappaletta, joita voidaan käyttää kuvioiden 15a ja 15b mukaisen kytkentäosan kytkemiseen.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen sähkö-5 keskuksen ääriviivat, kun se on täysin valmiiksi koottuna. Sähkökeskus sisältää pohjakotelon 1, joka on esimerkiksi lujasti seinään kiinnitetty. Sähkökeskus muodostuu lisäksi laatikkomaisesta syöttöosasta 2 (katso myös kuvioita 2 ja 3) sekä laatikkomaisesta lähtöosasta 3, jotka voidaan kiin-10 nittää irrotettavasti pohjakotelon 1 takaseinään 4 etukäteen kiinnitettyjen kiinnitysosien 5 avulla. Syöttöosa koostuu kolmesta osasta, nimittäin kotelomaisesta pääosasta 6, kote-lomaisesta kisko-osasta 7 ja kotelomaisesta kansiosasta 8.

Kiskokotelo-osa 7 on jaettu kolmeen lokeroon 9, 10 15 ja 11, jotka ulottuvat vähintään kiskokotelo-osan leveyden yli ja ovat sijoitettu päällekkäin. Lokerot 9 ja 10 täyttyvät vastaavasti tukiseinistä 12 ja 13 (katso kuvio 4), joista molemmat on varustettu vastaavasti riveillä aukkoja 14 ja 15, jotka aukot ovat säännöllisin välein seinässä 12 20 olevien aukkojen 14 ollessa esitetyssä suoritusmuodossa pystysuunnassa samassa linjassa seinämän 13 aukkojen 15 kanssa. Lokero 11, jonka korkeus on suurempi kuin lokeroiden 9 ja 10, on varustettu yläosassaan tukiseinällä 16, joka ulottuu vaakasuunnassa koko lokeron yli ja joka on samalla 25 tavoin varustettu rivillä aukkoja 17, jotka ovat vaaka suunnassa säännöllisin välein aivan kuten aukot 14 ja 15 ja pystysuunnassa samalla tavoin samassa linjassa aukkojen 14 ja 15 kanssa. Aukoista 17 kuitenkin kuviossa 4 vasemmalta oikealle katsottuna 1., 4., 7., 10. jne. ovat samassa 30 tasossa aukkojen 14 ja 15 kanssa, 2., 5., 8. ja 11. ovat jonkin verran syvennetyssä urassa 18 ja 3., 6., 9. ja 12.

vielä jonkin verran enemmän syvennetyssä urassa 19 tukiseinässä 16. Kuviossa 4 nähdään vasemmanpuoleiseen osaan sovitettuna pieni tukiseinä 20, jossa on kolme aukkoa 21, 35 jotka ovat pystysuunnassa samassa linjassa tukiseinässä 16 olevien kolmen ensimmäisen aukon 17 kanssa. Lisäjohdinkisko 11 103932 22, jolla on kuviossa 7 esitetty muoto, on sovitettu lokeron 9 tukiseinää 12 vasten. Lisäjohdinkisko 22 muodostuu johtavasta metallinauhasta, joka on varustettu useilla liitin-aukoilla 23, jotka ovat toisistaan säännöllisellä etäi-5 syydellä, joka on yhtä kuin kaksi kertaa tukiseinässä 12 olevien aukkojen 14 välinen etäisyys. Aukot 23 on tehty tarkastellussa suoritusmuodossa suorakulmaisiksi, ja niiden kaksi vastakkaista reunaa 23a ja 23b on taivutettu kuviossa 9a osoitetulla tavalla. Lisäkisko 22 on sijoitettu tuki-10 seinää 12 vasten sillä tavoin, että - kuviosta 4 katsottuna - tukiseinän 12 ensimmäinen aukko 14 (vasemmalla reunalla) tulee samaan linjaan johdinkiskon 22 ensimmäisen aukon 23 (vasemmalla reunalla) kanssa, niin että ensimmäinen, kolmas, viides ja seitsemäs aukko 12 ovat kuviossa 4 aina vastaa-15 vasti samassa linjassa johdinkiskon 22 ensimmäisen, toisen ja kolmannen aukon 23 kanssa. Samanlainen johdinkisko 24, joka toimii nollakiskona ja joka on kytketty pääsyöttöjohdon nollakiskoon, on sovitettu lokerossa 10 tukiseinää 13 vasten, mutta sillä tavoin, että sen aukot 25 ovat yhden 20 paikan verran sivussa oikealle lisäkiskon aukkojen 23 suhteen ja erityisesti sillä tavoin, että ne ovat- vastaavasti samassa linjassa tukiseinän 10 toisen, neljännen, kuudennen, kahdeksannen jne. aukon 15 kanssa. Lokero 11 on vaihekiskon sovittamista varten. Kun keskusta käytetään 25 sähkökeskuksena yksivaihevirralle, esimerkiksi kuviossa 8 esitettyä muotoa oleva niin kutsuttu yksivaihekisko voidaan sovittaa siihen. Kuviossa 8 esitetty yksivaihekisko muodostuu johtavasta metallinauhasta 26, jonka korkeusmitta on suurempi kuin kuviossa 7 esitettyjen johdinkiskojen 22 ja 30 27. Kiskojen poikkileikkausta määrättäessä on tietenkin kiinnitettävä huomiota odotettavissa olevaan virran voimakkuuteen. Nauha on varustettu yläosalla, jossa on lii-tinaukot 27, jotka tässä on esitetty muodoltaan suorakulmaisiksi ja jotka ovat säännöllisin välein, jotka 35 vastaavat yläpuolelle sijoitetun nollakiskon 24 ja lisä-kiskon 22 liitinaukkojen keskinäisiä välejä. Yksivaihekisko 12 103932 on sovitettu sillä tavoin, että ensimmäinen aukko 27 (kuviossa vasemmalla reunalla) on samassa linjassa tukiseinässä 16 olevan ensimmäisen aukon 17 kanssa jne.

Lisäksi nauhan 26 alareuna on varustettu vasemmalla 5 alaspäin suuntautuvalla ulokkeella 28, jossa on liitinaukko 29, joka kiskon ollessa kokoonpantu on pienen tukiseinän 20 ensimmäisen aukon 21 kohdalla. Tämän tarkoitus tullaan selittämään yksityiskohtaisemmin myöhemmin selityksessä.

Kun keskusta käytetään sähkökeskuksena kolmivaihe-10 virralle, käytetään kolmivaihekiskoa, jollainen on esitetty kuviossa 4. Piirustuksissa esitetty kolmivaihekisko on koottu kolmesta samanlaisesta yksivaihekiskosta 30, 31 ja 32, joilla on vastaavasti kuviossa 9, jossa on esitetty kolmivaihekiskoista yksi, 30, esitetty muoto. Kuviossa 9 15 esitetty yksivaihekisko sisältää nauhamaisen runko-osan 33 ja ylöspäin suuntautuvat ulokkeet 34, jotka on tehty samasta kappaleesta kiskon kanssa ja joista kukin on varustettu liitinaukolla 35, joka on kuviossa 9a osoitettua muotoa. Ulokkeet ja aukot on sovitettu siten, että aukkojen 35 20 keskinäinen säännöllinen väli on kolme kertaa yhtä suuri kuin tukiseinässä 16 olevien aukkojen 17 keskinäinen säännöllinen väli.

Lisäksi runko-osa 33 on varustettu molemmissa päissä alaspäin suuntautuvilla ulokkeilla 36, jotka ovat molemmat 25 liitinaukolla 37 varustettuja.

Kiskot 31 ja 32 ovat samanlaisia kuin kiskot 30, ja niitä ei tarkastella tässä lähemmin.

Kun kolmivaihekisko kootaan, kiskot 30, 31 ja 32 asetetaan toisiaan vasten jättäen väliin eristeosat 38 ja 39 30 kiskon 31 ollessa kiskon 32 suhteen vaakasuunnassa yhden paikan (reikien 17 välin) verran sivussa oikealle ja kiskon 30 ollessa samalla tavoin kiskon 31 suhteen vaakatasossa yhden paikan verran sivussa oikealle.

Paikalleen asettamisen jälkeen tällä tavoin koottu 35 kolmivaihekisko asettuu nyt siten, että kiskon 32 ulokkeet 34 ovat kauimpana edessä päin olevia tukiseinän osia vasten 13 103932 liitinaukkojen 35 ollessa osissa olevien vastaavien aukkojen (ensimmäinen, neljäs, seitsemäs jne. aukko 17) kohdalla, kiskon 31 ulokkeet tulevat tukiseinän jonkin verran syvennettyyn uraan 18 liitinaukkojen ollessa sanotuissa 5 urissa olevien aukkojen (toinen, viides, kahdeksas jne. aukko 17) kohdalla ja kiskon 30 aukot tulevat kaikkein syvimpiin uriin 19 liitinaukkojen ollessa sanottuihin uriin tehtyjen aukkojen (kolmas, kuudes, yhdeksäs ja kahdestoista aukko 17) kohdalla. Tällä järjestelyllä vastaavat alaspäin 10 suuntautuvissa ulokkeissa 36 olevat aukot 37 tulevat vastaavasti alimmassa pienessä tukiseinässä 20 olevien aukkojen 21 kohdalle.

Sen jälkeen kun johdinkiskot on sovitettu kiskokoteloon 7, ne peitetään etupuolelta kannella 8, jonka 15 kansipinta (etupinta paikalleen sovittamisen jälkeen) on varustettu riveillä pistoaukkoja A, N, R, S ja T, jotka kannen paikalleen sovittamisen jälkeen ovat paikalleen sovitettujen johdinkiskojen vastaavien liitinaukkojen kohdalla. Kuviossa kirjaimella A osoitetut kannen pistoaukot 20 ovat lisäkiskon 22 liitinaukkojen 23 kohdalla, kirjaimella N osoitetut pistoaukot ovat nollakiskon 24 liitinaukkojen 25 kohdalla, kirjaimella R osoitetut pistoaukot ovat kolmi-vaihekiskon vaihekiskon 32 liitinaukkojen 35 kohdalla, kirjaimella S osoitetut pistoaukot ovat kiskon 31 vastaavien 25 liitinaukkojen kohdalla ja kirjaimella E osoitetut aukot kiskon 30 liitinaukkojen kohdalla. Esitetyllä järjestyksellä aikaansaadaan ratkaisu, joka suuressa määrin estää paikalleen sovitettujen kytkentäosien väärän kytkemisen mahdollisuuden, kuten myöhemmin tarkemmin selitetään.

30 Kuten nähdään parhaiten kuviosta 2, syöttöosan 2 pää osa 6 on sijoitettu kiskokotelon 7 taakse ja varustettu liittimellä 40, johon pääsyöttöjohto 41 on kytketty. Niin kutsuttu virranrajoituskytkin on sovitettu pääosaan siihen liittyvine johdotuksineen ja muine mahdollisine lisäkompo-35 nentteineen rajoituskytkimen ollessa kytkettynä toiselta puolelta pääsyöttöjohtoon ja toiselta puolelta 14 103932 lähtöpuolelta - nollakiskoon ja vaihekiskoon, jotka on sovittu kiskokoteloon 7.

Syöttöosan virranrajoituskytkimen sisältävä pääosa 6, kiskokotelo-osa 7 ja kansiosa 8 voivat muodostua erilli-5 sistä osista, mutta on edullista kytkeä kiskokotelo-osa 7 ja kotelomainen kansiosa 8 saranoilla kotelomaiseen pääosaan 6 jälkimmäisen vastakkaisilta reunoilta, niin että nämä kolme osaa voidaan taittaa auki. Hyvin käyttökelpoinen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 5, jossa suoritusmuodossa kotelo-10 mainen pääosa 6, kiskokotelo-osa 7 ja kansiosa 8 sekä sara-natapit 7' ja 8' on valmistettu yhdessä työvaiheessa ruiskupuristamalla. Pääosan sivuseinä 6b on kytketty niin kutsutun yhdyssaranan 8' avulla kansiosan 8 sivuseinään 8b, samalla kun sivuseinä 6a, joka on sivuseinän 6b vastakkainen is seinä ja on matalampi kuin sivuseinä 6b, on kytketty yhdyssaranan 7' avulla osaan 7a', joka työntyy pohjasta 7c vastakkaiseen suuntaan siihen suuntaan nähden, johon sivuseinä 7a lähtee pohjasta, ja joka osa 7a' on sivuseinään 7a nähden ulospäin sivussa siitä ja on korkeudeltaan yhtä 20 suuri kuin pääosan sivuseinien 6a ja 6b korkeuksien välinen erotus. Kiskokotelo 7 on lisäksi jaettu lokeroihin 11, 10 ja 9, joihin tukiseinät 16, 13 ja 12 vastaavasti sijoitetaan (katso kuvio 4) ja joiden välissä kulkevat urat 10a ja 10b, joihin kansipinnasta 8c esiin työntyvät osat 8d ja 8e, sen 25 jälkeen kun kiskokotelo on taitettu paikalleen nuolen A suuntaan, vastaavasti asettuvat muodostamaan suojauksen, kun kansi 8 sen jälkeen taitetaan paikalleen nuolen B suuntaan. Kannen kansipinta 8c on varustettu edellä kuvatulla pistoaukkokuviolla.

30 Nyt otetaan tarkasteltavaksi kuvioissa 1, 2, 3, 6a ja 6b esitetty lähtöosan tai kotitalouden kytkentäosan 3 eräs suoritusmuoto. Lähtöosa 3 muodostuu esitetyssä suoritusmuodossa laatikkomaisesta kotelosta 50 (katso kuvio 6b), jossa on pystysuora etuseinä 51, vaakasuora pohja 52, tausta 35 53, joka on korkeampi kuin etuseinä 51, sekä vino yläseinä 54, joka yhdistää etuseinän ja taustan toisiinsa. Laatikko 15 103932 50 on myös jaettu vaakasuorilla väliseinillä 55 ja 56 kolmeen osaan 57, 58 ja 59, jotka kulkevat vaakasuorassa ja ovat toisistaan erotettuja, samalla kun vaakasuorat tilat 57, 58 ja 59 on vastaavasti jaettu pystysuorilla 5 väliseinillä 60, jotka ulottuvat laatikon koko korkeudelle, useisiin vaakasuunnassa vierekkäisiin lokeroihin näiden lokeroiden ollessa vastaavasti 61 alimmassa tilassa 57, 62 välitilassa 58 ja 63 ylätilassa 59. Kuten nähdään, vaakasuuntaiset väliseinät 56 ja 55 on sovitettu siten, että 10 alimmat lokerot 61 vaakatilassa 57 ulottuvat korkeus-suunnassa jotakuinkin etuseinän 51 alemman puoliskon yli, kun taas lokerot 62 ulottuvat edessä etuseinän 51 yläosan yli ja käsittävät ylhäällä myös alemman osan vinosta yläseinästä 54, kun ylimmillä lokeroilla 63 ylätilassa on 15 ylempänä seinänään vinon yläseinän 54 yläosa. Alimmat lokerot 61 sisältävät kukin etuseinässään vastaavasti pistoaukot 61a, 61b, ... jne. (vasemmalta oikealle kuviossa 6a). Väli- lokerot sisältävät kukin vastaavasti etuseinässään pisto-aukot 62a, 62b, ... jne. (vasemmalta oikealle kuviossa 6a) 20 ja vinossa yläseinässään vastaavasti liitinaukot 62aa, 62bb, ... jne. (vasemmalta oikealle kuviossa 6a), kun taas ylimmät lokerot 63 on kukin varustettu yläseinissään olevilla liitinaukoilla 63a, 63b, ...jne. (vasemmalta oikealle kuviossa 6a) . Kaikki aukot 61a, 62a, 62aa, 62a; 61b, 62b, 25 62bb, 63b; .... jne. ovat pystysuunnassa katsottuna toistensa kohdalla ja lisäksi syöttöosan 2 kiskokotelon 7 kannessa 8 olevien liitinaukkojen R, S, T kohdalla. Kuhunkin lokeroon 62 on sovitettu johdinkisko 64, jotta mahdollistetaan sähköisesti johtavan kytkennän tekeminen 30 aukkojen 62a ja 62aa jne. välillä. Tässä tarkoituksessa johdinkiskoilla 64 voi olla kuvioissa 10a ja 10b esitetyn kaltainen muoto. Johdinkisko 64 muodostuu tässä tapauksessa nauhamaisesta osasta, jonka leveys vastaa lokeron leveyttä ja joka on taivutettu poikki- leikkaussuunnassa (katso kuvio 35 10b) olennaisesti U-muotoon. U-muotoisessa osassa on lyhyt pystysuora haara 65, vaakasuora runko-osa 66 ja haara 67, 16 103932 joka muodostuu pysty- osasta 67a ja osasta 67b, joka suuntautuu vinosti sisäänpäin ja ylöspäin osasta 67a ja on varustettu yläreunassaan pienellä vaakasuuntaisella ulokkeella 67c, joka on tietyllä etäisyydellä ensimmäisen 5 haaran 65 vastapäätä olevasta yläreunasta ja sitä korkeammalla. Haaraan 65 on tehty liitinaukko 68, jonka mitat ja muoto ovat samat kuin kuvion 9a avulla kuvatut. Johdinkiskot 64 on puristettu lokeroissa 62 tässä tarkoituksessa seiniin sovitettujen osien 69 väliin 10 sellaiseen asentoon, että liitinaukot 68 ovat etuseinään 51 tehtyjen pistoaukkojen 62a, 62b jne. kohdalla, kun taas haarojen yläreuna tulee yläseinää 54 vasten erityisesti sillä tavoin, että haarojen ulkosivu on yläseinässä 54 olevien liitinaukkojen 62bb alareunan lähellä. Pienet ulok-15 keet sattuvat yläseinään tehtyihin pieniin loviin 69'.

Lisäksi kuviossa 10b on esitetty toinen johdinkisko 70, jolla on jokseenkin sama muoto kuin kiskolla 64. Lyhyt pystysuora haara 71 on varustettu samalla tavoin liitin-aukolla 72, joka on samaa muotoa kuin kiskossa 65 oleva 20 aukko 68. Vaakasuora runko-osa 73 on pidempi kuin kiskon 64 kantaosa 66, samalla kun toinen haara 74 ulottuu myös korkeammalle kuin kiskon 64 haara 67. Erityisesti haaran 74 pystysuora osa 74a on huomattavasti pidempi kuin kiskon 64 pystysuora osa 67a. Vino osa 74b on varustettu samalla 25 tavoin yläreunassaan pienellä kiinnitysulokkeella 74c, joka on tarkoitettu kokoonpantaessa työnnettäväksi yläseinässä 54 olevaan pieneen loveen 75. Kokoonpanon jälkeen kiskojen 70 haara 71 on vasten etuseinää 51 liitinaukkojen 72 ollessa pistoaukkojen 61a, 61b, ... jne. kohdalla, kun taas kiskojen 30 vaakasuora runko-osa on laatikon 50 pohjaa vasten ja ulottuu lähelle sen takaseinää 53, ja kiskojen pystysuora osa 74a työntyy ylöspäin välilokeroissa 55 ja 56 olevien rakojen kautta ylimpiin lokeroihin 63, missä niiden vinosti taivutetut osat 74b työntyvät näiden lokeroiden läpi ja 35 lepäävät yläreunoistaan vinoa yläseinää vasten siten, että osien 74b ulkosivu on yläseinässä 54 olevien liitinaukkojen 17 103932 63b alareunojen läheisyydessä. Pienet ulokkeet 74c sattuvat pieniin loviin 75. Kiskot 70 on puristettu lokeroiden 61 ja 63 sisäseiniin vastaavasti sovitettujen osien 76 väliin. Pohjakotelon 1 yläseinään on tehty joukko läpivientejä 5 asuinkiinteistön asennuksille lähteviä kytkentäjohtoja 78 varten oleville asennusputkille 27. Esitetyssä sovellutus-muodossa kytkentäjohdot 78 on kytketty kiskoihin 64 liitin-aukkojen 62bb avulla alla osoitettavalla tavalla. Kiskot 64 on varustettu tässä tarkoituksessa liittimillä 79, jotka ίο ovat sinänsä tunnettuja.

On selvää, että sähköjohtimien ja lähtöosien muut sovellutusmuodot ovat keksinnön puitteissa mahdollisia. Kuviossa 10c on esitetty kytkentäkiskojen muunnettu so-vellutusmuoto, joka periaatteessa toteuttaa saman tehtävän 15 kuin kuvioissa 10a ja 10b esitetyt kytkentäkiskot 64 ja 74, ja eroaa niistä vain muodoltaan.

Menemättä lähempiin yksityiskohtiin mitä tulee muodon eroihin, jotka selviävät verrattaessa kuviota 10c kuvioihin 10a, 10b, 6a ja 6b, jotka on edellä kuvattu 20 yksityiskohtaisesti, huomautetaan, että tärkeimmät vastaavat toiminnalliset osat kuviossa 10c on osoitettu kuvioiden 10a, 10b, 6a ja 6b ja myös kuvion 2 osien viitenumeroilla lisättyinä 100:11a. Myös muut suoritusmuodot ovat mahdollisia, eikä ole olennaista, että yläseinällä 54 on osoitettu 25 vino muoto. Turvallisuuden kannalta on kuitenkin asianmukaista, että lähtöosan muoto on sellainen, että pistoaukot kytkentäosia varten ovat eri tasossa kuin lähtöosan lähtö-puolella olevat pistoaukot.

Keksinnön mukaisen sähkökeskuksen edellä kuvatulla 30 tavalla suunnitellut perusosat palvelevat lähinnä kotitalouksien sähköasennusten kytkemistä tulevaan virransyöttö-johtoon 41. Tässä tarkoituksessa nämä kaksi perusosaa 2 ja 3 on kytketty toisiinsa kytkentäosilla, joissa kuvioissa 1 ja 2 on esitetty ainoastaan ääriviivat. Esitetyssä suoritus-35 muodossa tämäntyyppisillä kytkentäosilla 80 on laatikkomainen kotelo 81 ja siinä kytkinkomponentti, jolla on halut- 18 103932 tu toiminto, esimerkiksi maavuotovirtoja vastaan suojattu lisäkytkin, automaattinen kuormitusmittari, soittokellon muuntaja, ajastin tai vastaava, jonka malli ja toiminta voi olla muunkinlainen, eikä sitä tarkastella tässä lähemmin.

5 Kytkentäosat 80 ovat suunnittelultaan erilaisia riippuen käytöstä ottaen huomioon sen, kytketäänkö niihin yksi-vaihevirta vai kolmivaihevirta. Yksivaihevirran kytkemistä varten kytkentäosassa on toisella puolella liitinosat syöt-töosassa 2 oleviin vaihekiskoon, nollakiskoon ja lisäkiskoon 10 kytkemistä varten ja toisella puolella liitinosat lähtöosan 3 kahdesta rivistä toisen johdinkiskoon kytkemistä varten. Kaksi tätä tyyppiä olevaa kytkentäosaa on esitetty edestä katsottuna kuvioissa 11a ja 11b. Kuviossa 11a on esitetty yksivaihevirran kytkemiseen tarkoitettu kytkentäosa 80a. 15 Tämä kytkentäosa on varustettu etupuolella (puoli, joka on paikalleen sovitettaessa kohti syöttö- ja lähtöosissa vastaavasti olevia pistoaukkoja) paikalleen työnnettävillä pistokkeilla 82a, 83a, 84a, 85a, 86a, 87a ja 88a. Paikalleen työnnettävä pistoke 82a on tarkoitettu työnnettäväksi yksi-20 vaihekiskoa varten olevaan pistoaukkoon, joka on osoitettu kuviossa 3a kirjaimella R, S tai T, pistokkeen 83a

työntyessä silloin kuviossa 3a kirjaimella N osoitettuun nollakiskon pistoaukkoon, joka on yhden paikan verran sivussa oikealle, ja liitinpistokkeen 84a työntyessä ku-25 viossa 3a kirjaimella osoitettuun lisämaakiskoa varten olevaan pistoaukkoon, joka on samassa linjassa paikalleen työnnettävää pistoketta 82a varten olevan aukon R, S tai T kanssa. Kuten kuviossa 11a on osoitettu kaavamaisesti, paikalleen työnnettävä pistoke 88a on kytketty kytkimen S, 30 joka voi olla esimerkiksi maavuotovirtoja vastaan suojattu kytkin, kautta paikalleen työnnettävälle pistokkeelle 83a ja pistoke 87a on kytketty pistokkeeseen 82a. Pistokkeet 87a ja 88a on työnnetty vastaavasti kahteen vierekkäiseen pistoaukkoon R, S tai T ja N osan 3 (katso kuvio 3a) 35 ylimmässä rivissä pistoaukkoja, jotka ovat samassa linjassa edellä mainittujen osan 2 pistoaukkojen R, S tai T ja N

103932 kanssa, joihin pistokkeet 82a ja 83a on työnnetty. Pistokkeet 85a ja 86a, jotka on kytketty suoraan pistokkeisiin 87a ja 88a, työntyvät silloin vastaavasti alimmassa rivissä oleviin pistoaukkoihin E, jotka ovat samassa linjassa edellä 5 mainittujen pistoaukkojen kanssa, joihin pistokkeet 87a ja 88a on työnnetty.

Kuvio 11b esittää kytkentäosaa 80b, joka on tarkoitettu kytkettäväksi kolmivaihevirralle. Tämä kytkentäosa on varustettu etupuolellaan paikalleen työnnettävillä 10 pistokkeilla 82b, 82b', 82b", 83b, 84b, 85b, 85b', 85b", 86b, 87b, 87b" ja 88b. Pistokkeet 82b, 82b' ja 82b" on tarkoitettu työnnettäviksi syöttöosassa 2 (katso kuvio 3a) olevan kolmivaihekiskon vierekkäisiin pistoaukkoihin R, S ja T, samalla kun pistoke 83b työnnetään nollakiskoa varten 15 olevaan pistoaukkoon N, joka on kolmen pistoaukon R, S ja T ryhmästä sivusta yhden paikan verran oikealle, ja pistoke 84b työnnetään lisämaakiskoa varten olevaan pistoaukkoon A, joka on pistokkeen 82b" pistoaukon kanssa samalla kohdalla. Pistokkeet 87b, 87b' ja 87b" sekä 88b työntyvät sitten 20 vastaavasti lähtöosassa 3 olevan ylimmän pistoaukkorivin pistoaukkoihin R, S, T ja N, jotka ovat samassa linjassa syöttöosan 2 niiden pistoaukkojen kanssa, joihin pistokkeet 82b, 82b', 82b" ja 83b on työnnetty. Pistokkeet 85b, 85b', 85b" ja 86b, jotka on kytketty vastaavasti suoraan 25 pistokkeisiin 87b, 87b', 87b" ja 88b, työntyvät neljään vierekkäiseen aukkoon E, jotka ovat vastaavasti samalla kohdalla aukkojen 87b, 87b', 87b" ja 88b kanssa.

Kytkentäosien 80a ja 80b eräs mahdollinen käyttötapa keksinnön mukaisessa sähkökeskuksessa on esitetty kaava-30 maisesti kuviossa 3a. Tässä suoritusmuodossa kaksi yksi-vaiheosaa 80a on sovitettu paikalleen kuviossa 3a olevasta ensimmäisestä katkoviivasta vasemmalle vastaavien pistokkeiden varaamien pistoaukkojen ollessa varustettu merkillä X. Yksi kolmivaiheosa 80b on sovitettu paikalleen kahden 35 katkoviivan väliin pistokkeiden varaamien pistoaukkojen ollessa jälleen merkillä X varustettuja. Voidaan havaita, 20 103932 että kytkentäosat voidaan työntää paikalleen ainoastaan osoitetulla tavalla. Kytkentäosia ei voida työntää paikalleen ylösalaisin eikä myöskään yhden paikan verran sivussa ylös- tai alaspäin tai vasemmalle tai oikealle.

5 Kuvioissa 12a ja 12b on esitetty kaavamaisesti säh kö keskuksen eräs modifioitu suoritusmuoto. Syöttöosa 2' on samanlainen kuin kuvion 3 mukaisen suoritusmuodon syöttöosa 2. Lähtöosaa 3' on kuitenkin laajennettu lähtöosan 3 suhteen ylimääräisellä rivillä lokeroita ja vastaavalla rivillä io pistoaukkoja, niin että lähtöosassa on sen etuseinässä vastaavasti kolme riviä aukkoja 61', 62' ja 63', joista kukin kuuluu yhteen kiskolokeroon samalla tavoin, kuin kuvattiin edellä kuvioiden 6a ja 6b avulla kaksiriviselle mallille. Kunkin pistoaukon 61', 62' ja 63' kohdalla on 15 läpikytkennän liitinaukko, joka sijaitsee vastaavassa lokerossa ja voi olla muodoltaan samanlainen kuin kuvioiden 10a ja 10b avulla kuvattu. Kuviossa 12b esitetyssä kaavamaisessa poikkileikkauskuvassa vastaavat läpikytkentäkiskot, jotka on esitetty U-muotoisiksi, on osoitettu ylhäältä alas vas-20 taavasti viitenumeroilla 64', 74' ja 90'. Esitetty suori tusmuoto mahdollistaa yksivaihekytkentöjen tekemisen erillään kolmivaihekytkennöistä. Esimerkiksi kuviossa 12a ylintä riviä aukkoja 63' käytetään yksivaihekytkentöihin ja alinta riviä aukkoja 61' kolmivaihekytkentöihin. Tällä järjeste-25 lyllä käytetään vastaavasti kuviossa 13a esitettyjä kytkentäosia 91a ja kuviossa 13b esitettyjä kytkentäosia 91b kolmivaihekytkentöihin. Osan 91a kirjaimella R, N ja A osoitetut pistokkeet on järjestetty samalla tavoin kuin kuviossa 11a esitetyn kytkentäosan 80a pistokkeet 82a, 83a 30 ja 84a, samalla kun osan 91a kirjaimilla N ja R osoitetut pistokkeet, jotka vastaavat kuviossa 11a esitetyn osan 80a pistokkeita 87a ja 88a, ovat kirjaimilla A, N ja R osoitetuista pistokkeista pystysuunnassa vastaavasti etäisyydellä, joka on sama kuin aukkojen 63' rivin etäisyys syöttö-35 osassa 2' aukoista, jotka on osoitettu kirjaimilla A, N ja R, S, T.

21 103932

Kuviossa 13b esitetyn kolmivaihekytkentäosan 91b kirjaimilla T, S, R, N ja A osoitettujen pistokkeiden järjestys vastaa kuviossa 11b esitetyn kytkentäosan 80b pistokkeiden 82b, 82b', 82b", 83b ja 84b järjestystä, kun 5 taas osan 91b kirjaimilla N, T, S ja R osoitetut pistokkeet vastaavat vaakasuuntaisen järjestyksen ja toiminnan suhteen kuviossa 11b esitetyn osan B pistokkeita N, T, S ja R. Nämä osan 91b pistokkeet ovat kuitenkin pystysuunnassa pienemmällä etäisyydellä kirjaimilla A, N ja T, S, R osoitetuista io pistokkeista kuin pistokkeet N ja R kirjaimilla A, N ja R osoitetuista osan 91a pistokkeista ja erityisesti etäisyydellä, joka vastaa pistoaukkojen 61' rivin etäisyyttä osassa 3' vastaavasti osassa 2' olevista pistoaukoista A, N ja R, S, T. Kuviossa 12a on esitetty samalla tavoin, kuin 15 kuvattiin kuvion 3a avulla, kaavamaisesti esimerkkeinä yksi-vaiheliitinosan 91a käyttö ensimmäisestä katkoviivasta vasemmalla ja yhden kolmivaiheosan 91b käyttö kahden katkoviivan välissä vastaavien pistokkeiden varaamien pisto-aukkojen ollessa varustettu pienellä X-merkillä. Kuvion 12a 20 tilanteen suhteen voidaan nähdä, että kahden yksivaiheosan mahdollinen korvaaminen yhdellä kolmivaiheosalla ei aiheuta mitään haitallisia seurauksia, koska vaihekiskon S ja nolla-kiskon N välillä lähtöosassa 3' ei tapahdu kytkeytymistä, koska kysymykseen tulevat vaihekiskot ja nollakiskot sijait-25 sevat eri riveissä, jotka ovat toisistaan erotettuja.

Kuviossa 11c ja lld on esitetty kytkentäosien pistokkeiden eräs edullinen suoritusmuoto. Kuten nähdään kuviossa 11c olevasta kytkentäosan 80 sivukuvasta, pistokkeet 82, 83, 84, 85 ja 87 muodostuvat joustavaa, sähköisesti 30 johtavaa materiaalia olevasta olennaisesti U-muotoisesta osasta, jonka huippu 100 suuntautuu kuviossa lld ulospäin ja jonka vastaavat haarat 101 ja 102 etääntyvät toisistaan kytkentäosan laatikkomaisen kotelon suuntaan mentäessä sillä tavoin, että jollakin etäisyydellä' kotelon etuseinästä 35 haarojen välinen etäisyys on jo suurempi kuin niiden johdin-kiskojen liitinaukkojen vastakkaisten taivutettujen reunojen 22 103932 (35a ja 35b kuviossa 9a) välinen etäisyys, joihin pistokkeet on tarkoitus sovittaa, samalla kun pistokkeiden leveys on itse asiassa sama kuin liitinaukkojen kahden muun vastakkaisen reunan välinen etäisyys. Tällä suoritusmuodolla 5 saadaan mahdollisimman laaja kosketuspinta johdinkiskojen liitinaukkojen ja kytkentäosien liitinpistokkeiden välille sekä myös riittävän suuri kosketusvoima, minkä seurauksena saadaan aikaan mahdollisimman pieni siirtymäresistanssi. Lisäksi saadaan aikaan kosketuspintojen hankaava ja itsepuh-10 distava toiminta, kun joustavia pistokkeita työnnetään lii-tinaukkoihin.

Vaikka edellä kuvatuissa kuvioissa liitinaukoilla ja pistoaukoilla on suorakulmainen muoto, on selvää, että näillä liitinaukoilla voi olla muita geometrisia muotoja, esi-15 merkiksi soikiomainen muoto, ympyrämuoto, kolmikulmainen muoto jne. Kytkentäosien pistokkeilla täytyy silloin olla tähän muotoon sovitettu muoto. Voidaan käyttää myös liitin-ja pistoaukkojen erilaisten muotojen yhdistelmää, joka sen mukaisesti sovitettuihin kytkentäosien pistokkeisiin 20 liittyen tarjoaa lisämahdollisuuden estää kytkentäosien väärä kytkeminen.

Edellä kuvattua sähkökeskusta voidaan lisäksi laajentaa laajennuskeskuksilla, joilla on sama rakenne ja samat modulaariset osat. Riippuen tavasta, jolla nämä laajen-25 nuskeskukset kytketään, tämäntyyppisten laajennuskeskusten syöttöosa voi olla varustettu virranrajoituskytkimellä tai se voi olla sitä ilman.

Jos kytkentä virran pääsyöttöjohtoon on suora, ts. tehty syöttävälle puolelle pääsyöttöjohdon virranrajoi-30 tuskytkimestä, niin laajennuskeskuksen syöttöosa täytyy varustaa virranrajoituskytkimellä. Kytkentä voidaan kuitenkin tehdä pääsähkökeskuksen virranrajoituskytkimeen nähden syötettävälle puolelle, jossa tapauksessa syöttöosa ei silloin sisällä virranrajoituskytkintä.

35 Tämäntyyppisten laajennuskeskusten kytkentä suorite taan sitten kytkeytymällä syöttöosan 2 vaihekiskoissa ole- 23 103932 viin liitinaukkoihin 37, jotka on kuvattu edellä esimerkkitapauksena ja esitetty kuviossa 4, käyttäen esimerkiksi kytkentärunkoja 104 (katso kuvio 4a), jotka on varustettu pistokkeilla 105, 106, 107, 108, 109 ja 110, joilla on sama 5 muoto ja samat mitat kuin edellä kuvattujen kytkentäosien pistokkeilla. Pistokkeet 105, 106 ja 107 on tarkoitettu kytkettäviksi tukiseinän (katso kuvio 4) pistoaukkoihin 21, kun pistokkeet 108, 109 ja 110 samalla työnnetään vieressä olevan laajennuskeskuksen vastaavan tukiseinän vastaaviin io pistoaukkoihin. Samanlaista menettelyä voidaan käyttää nolla- ja maakiskojen kytkemiseen.

Edellä kuvatulla tavalla on mahdollista ainoastaan muutaman perusosan (moduulin) ja laajennusosien avulla rakentaa hyvin suuri valikoima sähkökeskuksia kotitalouksien 15 asennuksia tai vastaavia muita asennuksia varten. Perusosat (syöttöosa, lähtöosa ja laajennusosa) johdotetaan ja kootaan sitten täysin tehtaalla. Syöttöosa, jossa on virranrajoitus-kytkin, sisältää sitten pääasiallisen suojauksen oikosulku-virtojen varalta, kun taas käytetyt kytkentäosat sisältävät 20 muut suojaustoiminnot (maavuodot ja ylikuormitukset). Syöttöosa ja lähtöosa vaativat ainoastaan yhden turvallisuuden takaavan laatumerkinnän ja asentaja voi sitten asentaa nämä osat. Asianomaisen viranomaisen (sähköyhtiön) tarvitsee sitten ainoastaan kytkeä syöttöosa verkkoon, kun taas asen-25 taja voi kytkeä syöttöjohdot kotitalouden sähköasennuksille.

Edellä kuvattua moduuleista valmistettua keskusta voidaan, sen lisäksi että sitä käytetään sähkökeskuksena kotitalouksien asennuksia varten, käyttää sekundääristen asennusten kytkemiseen, missä tapauksessa voidaan käyttää 30 esimerkiksi kytkentöjä kuvattuihin ylimääräisiin kiskoihin lähtöosassa sekä erityisiä kytkentäosia. Kuviossa 14 on esitetty kolme esimerkkiä tällaisista kytkentämahdollisuuk-sista. Kuvio 14a esittää kaavamaisesti kytkentäosaa 110 muuntajan (esimerkiksi soittokellon muuntajan) kytkemiseksi 35 kuvioissa 1, 2, 3 ja 4 esitetyn kaltaiseen keskukseen.

Kytkentäosa on varustettu pistokkeilla 111 ja 112, jotka si- 24 103932 jainniltaan vastaavat kuvion 11a mukaisen kytkentäosan vastaavia pistokkeita 86a ja 85a. Muuntajan T ensiökäämi on sijoitettu pistokkeiden 111 ja 112 välille. Muuntajan toisio-käämi on kytketty kahteen paikalleen työnnettävää tyyppiä 5 olevaan pistokkeeseen 113 ja 114, jotka on sovitettu paikalleen pistokkeiden 111 ja 112 alapuolelle. Kytkentäosa on varustettu myös pistokkeella 115, joka vastaa sijainniltaan kuvion 11a mukaisen kytkentäosan 80a pistoketta 84a. Kuvioissa 15a ja 15b on esitetty kuvion 14a mukainen kytkentä-10 osa vastaavasti edestä katsottuna ja sivusta katsottuna.

Kun kytkentäosa 110 sovitetaan paikalleen, pistokkeet 111 ja 112 kytkeytyvät lähtöosassa 3 olevien ylimääräisten kiskojen liitäntöihin liitinaukkojen E (katso kuvio 3a) välityksellä, ja liitinpistoke 115 kytketään samalla 15 syöttöosassa 2 olevaan maakiskoon liitinaukon A välityksellä. Ylimääräiset kiskot, joista on tehty kytkennät liitinaukkojen E avulla liitinpistokkeisiin 111 ja 112, kytketään tässä tapauksessa vastaavasti syöttöosan 2 yksivaihe-kiskoon R (S, T) ja nollakiskoon N käyttäen tässä kytkemi-20 sessä edullisesti kytkentäosaa, jota käytetään kytkentäosan 110 kanssa yhdessä ja joka on varustettu suojakytkinkömpo-nentilla (esimerkiksi suojakytkimellä maavuotojen tai yli-kuormitusvirtojen varalta), kuten on kuvattu kuvion 11a tai 11b avulla. Tätä varten lähtöosassa täytyy tehdä läpikyt-25 kentä niiden ylimääräisten kiskojen (liitinaukot E kuviossa 3a) välillä, joihin nämä kaksi kytkentäosaa on vastaavasti kytketty. Tällä edellä mainitulla yhdistämisellä saadaan muun muassa se etu, että soittokellon muuntajalla varustettu kytkentäosa voidaan sovittaa paikalleen ja kellon kytkeminen 30 suorittaa virrattomasti.

Eräässä suoritusmuodossa kytkentäosan 110 lähtö-pistokkeet 113 ja 114 voidaan työntää pistokkeihin 161 pienessä liitinkappaleessa 160, joka on esitetty kuviossa 16 edestä katsottuna (kuvio 16a) ja sivusta katsottuna (kuvio 35 16b) ja joka on sovitettu irrotettavasti yhteyskanavaan 3a, joka on syöttöosan 2 ja lähtöosan 3 välissä (katso kuvio 25 103932 3a). Pieni liitinkappale on varustettu pikaliittimillä, jotka sinänsä ovat tunnettuja, yhteyskanavaan sijoitettujen heikkovirtajohtimien kytkemiseksi kellolle ja takaisin.

Kuvioissa 14b ja 14c on esitetty ajastimeksi suun-5 nitellut kytkentäosat vastaavasti yksivaihekytkennälle ja kolmivaihekytkennälle keskukseen kytkettyjen asennusten ohjaamista varten. Kuviossa 14b esitetyssä kytkentäosassa on liitinpistokkeet 117, 118, 119 ja 120, joiden sijainti vastaa kuviossa 11a esitetyn kytkentäosan 80a vastaavien 10 liitinpistokkeiden 88a, 87a, 86a ja 85a sijaintia.

Kytkentäosaan 116 on sovitettu ajastimeksi suunniteltu ohjausyksikkö 121, joka yksikkö on kytketty pistokkeisiin 119 ja 120, jotka on kytketty vastaavasti syöttävinä pistokkeina nollakiskoon ja yksivaihekiskoon lähtöosassa 3 15 kuviossa 3 kirjaimella E osoitettujen pistoaukkojen kautta ja jotka pistokkeet on kytketty suoraan tai epäsuorasti syöttöosassa oleviin nollakiskoon ja yksivaihekiskoon käyttäen myöskin tässä edullisesti kuviossa 11a esitettyä tyyppiä olevaa kytkentäosaa, jota käytetään kytkentäosan 116 20 kanssa yhdessä ja joka on varustettu suojakytkinkom-ponentilla.

Pistoke 119 on kytketty lisäksi ohjausyksikön ohjaaman kytkimen ai kautta pistokkeelle 117 ja pistoke 120 on kytketty ohjausyksikön ohjaaman kytkimen a2 kautta 25 pistokkeelle 118. Pistokkeet 117 ja 118 on kytketty lähtöosassa oleviin kiskoihin, joiden liitinaukot ovat kuviossa 3a kirjaimilla R (S, T) ja N osoitettujen pisto-aukkojen takana, joihin sanotut pistokkeet työnnetään.

Kuviossa 14c esitetyssä kytkentäosassa 122 on 30 liitinpistokkeet 123, 124, 125, 126 ja 127, 128, 129, 130, jotka vastaavat sijainniltaan kuviossa 11b olevan kytkentäosan 80b vastaavia liitinpistokkeita 88b, 87b", 87b', 87b ja 86b, 85b", 85b’, 85b. Tämä osa sisältää myös ohjausyksikön 131, joka on suunniteltu ajastimeksi ja 35 kytketty pistokkeisiin 127, 128, 129 ja 130, jotka on kytketty syöttöliitäntöinä vastaavasti lähtöosassa 3 oleville 26 103932 nollakiskolle ja kolmivaihekiskoille kuviossa 3 kirjaimella E osoitettujen pistoaukkojen kautta. Pistokkeet 127, 128, 129 ja 130 on kytketty ohjausyksikön 131 ohjaamien kytkinten ai, a2, a3 ja a4 kautta vastaavasti pistokkeille 123, 124, 5 125 ja 126, jotka on työnnetty kuviossa 3a lähtöosassa 3 kirjaimilla N, R, T ja S osoitettuihin pistoaukkoihin. Ohjattavat asennukset voidaan kytkeä sähkökeskuksen lähtöosan 3 yläreunassa olevien vastaavien aukkojen kautta. Kuviossa 14a esitettyä kytkentäosaa 122 käytetään lisäksi io edullisesti kuviossa 11b kuvattua ja esitettyä tyyppiä olevan kytkentäosan yhteydessä.

Kuvion 14 avulla kuvatut kytkentäosat voidaan suunnitella myös eri tavalla, missä tapauksessa esimerkiksi ajastimen sisältävien kytkentäosien 116 ja 122 kytkeminen 15 suoritetaan samalla tavoin yhteyskanavaan sovitetun pisto-keosan kautta pistokkeiden 117, 118 ja 123, 124, 125 ja 126 ollessa silloin liitinpiikeiksi suunniteltuja ja sijoitettuina vastaavasti pistokkeiden 119, 120 ja 127, 128, 129 ja 130 alapuolella.

20 Kuviossa 14 esitetyt kytkinosat antavat ainoastaan joitakin esimerkkejä keksinnön mukaisen keskuksen käyttömahdollisuuksista sekundääristen asennusten kytkemiseen. Asiantuntijat voivat suunnitella muita mahdollisuuksia, jollaisiksi voidaan ajatella esimerkiksi tietoliikenneyh-25 teyksiä, kauko-ohjauksia ja digitaalisia näyttöjä energiankulutuksen tarkkailemiseksi kotitaloudessa.

Huomautettakoon myös, että keksintö ei rajoitu edellä piirustusten avulla kuvattuihin suoritusmuotoihin, vaan koskee laajemmin myös modifioituja suoritusmuotoja, jotka 30 ovat keksinnön puitteissa.

Siten lähtöosa voi, poiketen edellä kuvatusta suoritusmuodosta, jossa johdinkiskot on sovitettu yhteen lokeroihin jaettuun koteloon, olla tehty itsenäisistä lokeroista, joista kukin sisältää johdinkiskon ja jotka on 35 kiinnitetty toisiinsa irrotettavasti esimerkiksi puristamalla .

Claims (36)

1. Keskus sähköasennuksia varten, tunnettu siitä, että se on suunniteltu sellaisen modulaarisen järjes- 5 telmän muotoon, joka rakentuu ainakin seuraavista perus-moduuliosista: a) syöttöosa (2), joka voidaan asentaa erikseen ja jossa on laatikkomainen kotelo, joka sisältää virran-rajoituskytkimen (SBE) siihen liittyvine johdotuksineen sekä 10 liitinosat toisaalta pääsyöttöjohdon (41) ja toisaalta irrotettavasti kytkettävien kytkentäosien liitinosien kytkemistä varten, sekä b) lähtöosa (3), joka voidaan asentaa erikseen ja jossa on sähköiset liitinosat toisaalta asennuksille lähte- 15 vien johtojen (78) ja toisaalta irrotettavasti kytkettävien kytkentäosien liitinosien kytkemistä varten, kohdissa a) ja b) todettujen perusosien ollessa varustettuja erillisten kytkentäosien irrotettavaa kytkemistä varten sillä tavoin, että estetään ei-toivottavien kytken- 20 töjen aikaansaaminen perusosien vastaavien liitinosien välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että perusmoduuliosiin, jotka muodostuvat syöttöosasta (2) ja lähtöosasta (3), on lisätty 25 yksi tai useampia kytkentäosia, jotka on varustettu toisaalta liitinosilla, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi irrotettavasti vastaavasti syöttöosan ja lähtöosan liitinosiin, sekä toisaalta kytkinkomponenteilla kytkemistä varten ja/tai ennalta määrätyn kytkintoiminnon toteuttamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että syöttö- ja lähtöosan (2, 3) liitinosat toisaalta ja kytkentäosien liitinosat toisaalta on muodostettu toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevista paikalleen työnnettävistä pistokkeista ja liitinaukoista, 35 jotka ottavat vastaan pistokkeet puristavalla mutta irrotettavalla tavalla. 2β 103932

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että syöttöosan (2) ja lähtöosan (3) liitinosat on muodostettu liitinaukoista (23, 25, 27; 35: 68, 72; 168, 172), jotka on kytketty sähköjohtimiin, samalla 5 kun kytkentäosien liitinosat on muodostettu paikalleen työnnettävistä pistokkeista (82-87).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että syöttöosan (2) ja lähtöosan (3) liitinosat, joihin kytkentäosan liitinosat voidaan kytkeä, 10 muodostuvat johdinkiskoista (22, 24, 26; 30, 31, 32: 64, 70; 164, 174), joista kukin on varustettu liitinaukoilla (23, 25, 27; 35: 68, 72; 168, 172) vastaanottamaan kytkentäosien liitinosat (82-87), jotka on suunniteltu pistokkeiksi, jotka voidaan työntää liitinaukkoihin, johdinkiskojen liitinauk-15 kojen ollessa samalla kohdalla pistoaukkojen (14, 15, 17; 61a-b, 62a-b) kanssa, jotka on tehty vastaavasti syöttöosan ja lähtöosan etuseinään, sekä liitinosien liitinaukkojen ja niiden kanssa samalla kohdalla olevien pistoaukkojen ollessa järjestetty siten, että mahdollisuus työntää kytkentäosien 20 pistokkeet ei-toivottaviin johdinkiskojen liitinaukkoihin estetään.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että perusosana olevassa syöttö-osassa (2) olevat liitinosat muodostavat johdinkiskot 25 koostuvat lisäjohtimeen kytkettävästä lisäkiskosta (22), nollakiskoon kytkettävästä nollakiskosta (24) ja vaihevirran syöttöjohtimeen kytkettävästä yksivaihekiskosta (26) tai kolmivaihekiskosta (30, 31, 32) kiskojen (22, 24, 26; 30, 31, 32) ollessa sovitettu päälletysten keskuksen korkeus- 30 suunnassa ja kunkin kiskon (22, 24, 26; 30, 31, 32) ollessa varustettu useilla liitinaukoilla (23, 25, 27; 35), jotka ovat vaakasuunnassa toisistaan samalla etäisyydellä ja jotka keskinäiset etäisyydet ovat yhtä suuria lisäkiskolle (22) , nollakiskolle (24) ja yksivaihekiskolle (26) ja kaksi kertaa 35 yhtäsuuria kuin kolmivaihekiskon (30, 31, 32) liitinaukkojen keskinäinen etäisyys, jolloin liitinaukkojen haluttu 29 103932 järjestys väärän kytkennän estämiseksi sovitettaessa kytken-täosaa paikalleen saadaan aikaan sillä, että kiskon aukot ovat vaakasuunnassa sivussa alapuolella ja/tai yläpuolella olevassa kiskossa olevien aukkojen suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että ylin kisko on lisäkisko (22), sen alapuolella oleva kisko on nollakisko (24) ja alin kisko on yksivaihekisko keskuskotelon etuseinän ollessa varustettu alimman vaihekiskon korkeudella rivillä pistoaukkoja (R, S, ίο T), jotka ovat vaakasuunnassa toisistaan samalla etäisyydellä, joka on yhtä suuri kuin kolmivaihekiskon (30, 31, 32) liitinaukkojen (35) keskinäinen etäisyys, sekä ollessa varustettu nollakiskon (24) korkeudella rivillä pistoaukkoja (N) , jotka ovat toinen toisestaan etäisyydellä, joka on 15 kaksi kertaa yhtä suuri kuin vaihekiskon korkeudella olevien aukkojen (R, S, T) keskinäinen etäisyys, ja lisäkiskon (22) korkeudella rivillä pistoaukkoja (A) , jotka ovat samalla tavoin toinen toisestaan etäisyydellä, joka on kaksi kertaa yhtä suuri kuin vaihekiskon korkeudella olevien aukkojen (R, 20 S, T) välinen etäisyys, aukkojen (N) nollakiskon (24) korkeudella ollessa vaakasuunnassa sivussa lisäkiskon (22) korkeudella olevien aukkojen (A) suhteen vaihekiskon korkeudella olevien aukkojen (R, S, T) välisen etäisyyden verran, samalla kun lisäksi lisäkiskossa (22) olevat aukot 25 (A) ja nollakiskossa (24) olevat aukot (N) ovat pystysuunnassa samassa linjassa vaihekiskon korkeudella olevien aukkojen kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että vaihekisko on yksivaihekisko 30 (26), jonka liitinaukot (27) on tehty siten, että ne ovat pystysuunnassa samalla kohdalla lisäkiskossa (22) olevien liitinaukkojen (23) kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että vaihekisko on kolmivaihekisko 35 (30, 31, 32), joka on varustettu kolmella liitinaukolla tai kolmen liitinaukon ryhmillä (35) kaikkien liitinaukkojen 30 103932 ollessa toinen toisestaan samalla etäisyydellä ensimmäisen liitinaukon (35) ollessa pystysuunnassa katsottuna samalla kohdalla lisäkiskon (22) ensimmäisen liitinaukon (23) kanssa .

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että kolmivaihekisko (30, 31, 32) muodostuu kolmesta nauhamaisesta johdinkiskosta, jotka on erotettu toisistaan välissä olevilla eristelevyillä (38, 39) ja jotka muodostuvat pitkänomaisesta runko-osasta (33) ja io nokkamaisista ulokkeista (34), jotka työntyvät runko-osasta (33) ylöspäin ja on varustettu liitinaukoilla, vastaavien johdinkiskojen nokkamaisten ulokkeiden ollessa vaakasuunnassa sivussa toistensa suhteen sillä tavoin, että kolmivai-hekiskon (30, 31, 32) tällä tavoin muodostuvat peräkkäiset 15 liitinaukot (35) ovat toisistaan samalla etäisyydellä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että kolmivaihekiskon kussakin kolmessa johdinkiskossa on, niiden vastaavissa päissä, alaspäin suuntautuva liitinaukolla varustettu uloke, joka on 20 samalla kohdalla vastakkaisen ylöspäin suuntautuvan liitin-aukolla varustetun ulokkeen kanssa, alimpien liitinaukkojen ollessa samalla kohdalla syöttöosan (2) etuseinään (8c) tehtyjen pistoaukkojen (R, S, T) kanssa, jotka on tarkoitettu kytkentärungon paikalleen työnnettäville pistokkeille perus-25 osana olevan syöttöosan (2) kytkemiseksi sen viereen sijoitettavan laajennuskeskuksen syöttöosaan.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 6-11 mukainen säh kökeskus, tunnettu siitä, että syöttöosan (2) johdinkiskot (22, 24, 26; 30, 31, 32) on sovitettu 30 kiskokoteloon (7), joka muodostaa osan laatikkomaisesta kotelosta, joka kiskokotelo (7) on jaettu vaakasuunnassa toisistaan erotettuihin kotelon koko leveydelle ulottuviin lokeroihin (9-11), joihin on sovitettu vastaavasti lisäkisko (22), nollakisko (24) ja vaihekisko (26; 30, 31, 32). 31 103932

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että syöttöosa (2) on valmistettu seuraavista kolmesta osasta: a) kotelomainen pääosa (6) virranrajoituskytkimen ja 5 siihen liittyvän johdotuksen ja komponenttien siihen sovittamista varten, b) kiskokotelo (7), joka asettuu pääosalle (6) ja on johdinkiskojen siihen sovittamista varten, tämän kotelon sisätilan ollessa vaakasuunnassa väliseinän pääosasta erot- io tama sekä c) kotelomainen kansiosa (8), joka on tarkoitettu sovitettavaksi peittämään sen sisään jäävät pääosa (6) ja kiskokotelo-osa (7), kiskokotelo-osan ollessa kiinnitetty saranoilla (8') pääosan yhteen sivuseinään ja kansiosan 15 ollessa kiinnitetty yhdestä sivuseinästä saranoilla pääosan sivuseinään, joka on vastakkainen edellä mainitulle sivu-seinälle, kun kansiosa on samalla varustettu pistoaukoilla, jotka ovat samalla kohdalla johdinkiskojen liitinaukkojen kanssa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että pääosa (6), kisko-osa (7) ja kansiosa (8) mukaan lukien saranakiinnitykset (7', 8') on valmistettu yhdestä muovimateriaalikappaleesta ruiskupuris-tamalla.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen sähkökeskus, tunnettu siitä, että lähtöosa (3) on varustettu ainakin nollakiskoilla ja vaihekiskoilla (64; 164) kunkin kiskon ollessa varustettu liitinaukolla kytkettävän kytkinosan siihen työnnettävän vastaavan liitinosan 30 vastaanottamista varten ja toisaalta vastaavilla liitin-osilla sähköasennukselle lähtevän syöttöjohdon nollajohdinta ja vaihejohdinta varten.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että nollakiskot ja vaihekiskot (64; 35 164) on sijoitettu vaakasuunnassa vieretysten erillisiin lokeroihin (62), jotka on varustettu etuseinissään (51) 32 103932 kytkentäosien vastaavia liitinpistokkeita varten liitin-aukkojen (68/ 168) kohdalla olevilla pistoaukoilla (62a, 62b), nollakiskojen ja vaihekiskojen liitinaukkojen ja etuseinässä olevien vastaavien pistoaukkojen ollessa toisis-5 taan etäisyydellä, joka on yhtä suuri kuin syöttöosassa (2) olevien nolla- ja vaihekiskojen (22, 24, 26/ 30-33) liitin-aukkojen (23, 25, 27/ 35) väliset etäisyydet.

17. Patenttivaatimusten 15 tai 16 mukainen sähkö-keskus, tunnettu siitä, että lähtöosa (3) on varus- 10 tettu ylimääräisellä sarjalla kiskoja (70/ 174), jotka ovat erillään kiskosarjasta (64/ 164), joka käsittää nollakiskot ja vaihekiskot ja jossa on toisella puolella nolla- ja vaihekiskojen liitinaukkojen (68/ 168) ylä- ja alapuolelle sijoitetut liitinaukot (72, 172) , jotka ovat laatikkomaisen 15 osan etuseinään (51) tehtyjen pistoaukkojen (61a, 61b) kohdalla, ja toisella puolella liitinaukot sellaisten pisto-aukkojen kohdalla, jotka on tarkoitettu lisäksi tehtäville sekundäärisille asennuksille kytkettäville johtimille.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen sähkökeskus, 20 tunnettu siitä, että nolla- ja vaihekiskojen (64/ 164) liitinaukot (68/ 168) on järjestetty vaakasuoraan riviin, ja siinä tapauksessa, että käytetään yksivaihe-kytkentää, nollakisko ja vaihekisko on sovitettu tähän riviin vuorottelevasti, kun taas siinä tapauksessa, että 25 käytetään kolmivaihekytkentää, kolme vaihekiskoa ja yksi nollakisko on sovitettu riviin vuorottelevasti.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että lähtöosan (3') etuseinään on tehty kolme riviä aukkoja (61', 62', 63'), jotka ovat 30 allekkain ja joista kukin kuuluu yhteen lokeroon, yhden rivin (63') ollessa tarkoitettu yksivaihekytkennöille, missä tapauksessa nollakisko ja vaihekisko (64') on sovitettu lokeroihin vuorottelevasti, yhden pistoaukkorivin (61') ollessa tarkoitettu kolmivaihekytkennöille, missä tapaukses-35 sa kolmeen vierekkäiseen lokeroon on sovitettu vuorottelevasti yksi vaihekisko kuhunkin ja nollakisko on sovitettu 33 103932 seuraavaan lokeroon, kun taas kolmas pistoaukkorivi (62') kuuluu lokeroihin, joihin on sovitettu ylimääräiset johdin-kiskot (74').

20. Jonkin patenttivaatimuksen 15 - 19 mukainen 5 sähkökeskus, tunnettu siitä, että lähtöosan (3, 3’) kiskot (64, 70; 164, 174; 64’, 74', 90') ovat olennaisesti U-muotoisia U-muotoisen osan toisen haaran (65, 71) tullessa kussakin tapauksessa keskuskotelon (50) etuseinän (51) sisäpuolella sen lähelle ja asettuessa sitä vasten tai siitä io lyhyelle etäisyydelle ja ollessa varustettu etuseinässä olevan pistoaukon (61a, 61b, 62a, 62b) kohdalla olevalla liitinaukolla (68, 72) ja toisen haaran (67, 74) yläosan (67c, 74c) ollessa laatikkomaisen kotelon (50) yläseinää (54) vasten kohdassa, johon liittyy kotelon yläseinässä 15 oleva liitinaukko, kiskojen, joiden haarat ja niihin tehdyt liitinaukot ovat yläpuolelle sijoittuvien kiskojen haarojen ja niissä olevien liitinaukkojen alapuolella, ollessa kussakin tapauksessa poikkileikkaukseltaan suurempia kuin yläpuolelle sijoitetut kiskot ja asettuessa toisesta haarastaan 20 laatikkomaisen kotelon yläseinää vasten kohdissa, jotka ovat kauempana kotelon etuseinästä kuin kohdat, joissa yläpuolella olevien kiskojen toiset haarat ovat yläseinää vasten.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 15 - 20 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että lähtöosa (3) 25 käsittää laatikkomaisen kotelon (50), joka on jaettu vaakasuorilla (55, 56) ja pystysuorilla (60) väliseinillä erillisiin lokeroihin johdinkiskojen (64, 70; 64', 74', 90'; 164, 174) sovittamiseksi niihin.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 15 - 20 mukainen 30 sähkökeskus, tunnettu siitä, että lähtöosa (3) on valmistettu lokeroista, jotka on kiinnitetty toisiinsa irrotettavasti ja sisältävät vähintään yhden johdinkiskon.

23. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että sen viereen on sijoitettu 35 vähintään yksi laajennuskeskus, joka käsittää modulaarisen syöttöosan (2) ja modulaarisen lähtöosan (3), jossa modu- ,4 103932 laarisessa syöttöosassa on vähintään lisäkisko (22), nolla-kisko (24) ja yksivaihekisko (26) tai kolinivaihekisko (30, 31, 32), laajennuskeskuksen modulaaristen syöttöosien (2) ollessa sähköisesti kytketty kytkentärungon (104) väli-5 neillä, joka kytkentärunko on asennettu kiskojen (26; 30, 31, 32) vastaaviin liitinaukkoihin (29;37).

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että laajennuskeskuksen syöttöosaan (2) sisältyy samalla tavoin virranrajoituskytkin.

25. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että siihen on lisätty kytkentäosia, joissa on kytkinkomponenttina sellainen komponentti, että sähkökeskusta voidaan käyttää sekundääristen asennusten kytkemiseen.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että kytkentäosa sisältää kytkin-komponenttina soittokellon muuntajan (T).

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että kytkentäosa sisältää kytkin- 20 komponenttina aikakytkimen (121; 131) .

27 103932

28. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että kokoonpantuun järjestelmään on tehty kanavamaisia syvennyksiä (3a) ylimääräisten signaalijohtimien, nollajohtimien, lisämaajoh- 25 timien ja vastaavien sijoittamiseksi niihin.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen sähkökeskus, tunnettu siitä, että vaakasuuntainen kanavamainen syvennys on muodostettu sijoittamalla syöttöosan ja lähtö-osan laatikkomaiset kotelot päälletysten tietylle etäisyy- 30 delle toisistaan.

30. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisessa sähkö-keskuksessa käytettävä kytkentäosa, tunnettu siitä, että se muodostuu perusosasta, joka on varustettu liitin-osilla, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi irrotettavasti 35 syöttö- ja lähtöosien (2, 3) liitinosiin, ja kytkinkom- ponentilla halutun sähköisen kytkennän toteuttamiseksi 35 103932 syöttöosan (2) ja lähtöosan (3) välillä ja vastaavasti sellaisen ennalta määrätyn kytkintoiminnon toteuttamiseksi, joka riippuu ennalta asetetuista ehdoista.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen kytkentäosa, 5 tunnettu siitä, että liitinosilla (82 - 87) ja kytkinkomponentilla varustettu perusosa on suunniteltu laatikkomaisen osan muodossa olevaksi yhdeksi yksiköksi.

32. Patenttivaatimuksen 30 mukainen kytkentäosa, tunnettu siitä, että liitinosilla (82 - 87) ja 10 kytkinkomponentilla varustettu perusosa on suunniteltu erillisiksi yksiköiksi kytkinkomponentin ollessa korvattavana yksikkönä perusosaan irrotettavasti liitettävä.

33. Patenttivaatimuksen 30, 31 tai 32 mukainen kytkentäosa, tunnettu siitä, että kytkinkomponentti 15 sisältää lisäkytkimen, joka on suojattu maasulkuvirtoja ja/tai ylikuormitusvirtoja vastaan.

34. Patenttivaatimuksen 30 tai 33 mukainen kytkentäosa, tunnettu siitä, että paikalleen työnnettävistä pistokkeista (82 - 87) muodostuvat liitinosat 20 on järjestetty siten, että kun kytkentäosa (80) sovitetaan paikalleen, toisella puolella voidaan työntää ryhmä pistokkeita (82, 83, 84) lisäkiskon (22) liitinaukkoon (23), nollakiskon (24) liitinaukkoon (25) ja yksivaihekiskon (26) liitinaukkoon (27) tai kolmivaihekiskon (30, 31,32) kolmeen 25 peräkkäiseen aukkoon (35) syöttöosan (2) etuseinässä olevien vastaavien pistoaukkojen kautta ja toisella puolella ryhmä pistokkeita (85, 86, 87) voidaan työntää yhteen kuuluvien nolla- ja vaihekiskojen (64; 164) ryhmän liitinaukkoihin (68, 72; 168, 172) ja, jos se on tarkoituksenmukaista, 30 lisäjohdinkiskojen (70; 174) liitinaukkoihin lähtöosan etuseinässä olevien vastaavien pistoaukkojen kautta.

35. Patenttivaatimuksen 34 mukainen kytkentäosa, tunnettu siitä, että kytkentäosien (80) paikalleen työnnettävät pistokkeet (82 - 87) on suunniteltu joustavaa 35 sähköä johtavaa materiaalia oleviksi, olennaisesti V-muotoisiksi osiksi (100), joiden kärki suuntautuu ulospäin 36 103932 ja joiden haarat (101, 102) etääntyvät toisistaan mentäessä kytkentäosan (80) laatikkomaisen kotelon suuntaan sillä tavoin, että haarojen välinen etäisyys on jollakin etäisyydellä kotelon etuseinästä jo suurempi kuin niiden johdin-5 kiskojen liitinaukkojen vastakkaisten reunojen välinen etäisyys, joihin pistokkeet on tarkoitus sovittaa paikalleen, samalla kun pistokkeiden leveys on itse asiassa yhtä suuri kuin liitinaukkojen kahden muun vastakkaisen reunan välinen etäisyys.

36. Patenttivaatimuksen 34 tai 35 mukainen kytkentäosa, tunnettu siitä, että lähtöosassa (3) olevan nollakiskon liitinaukkoihin (68/ 168) työnnettäväksi tarkoitettu pistoke (88a, 88b) on kytketty lähtöosassa nollakiskon ylä- tai alapuolella olevaan lisäkiskoon (70; 15 174) kytkettäväksi tarkoitettuun pistokkeeseen (86a, 86b), kun lähtöosan (3) vaihekiskoon (64; 164) kytkettäväksi tarkoitettu pistoke tai pistokkeet (87a; 87b, 87b', 87b'') on kytketty lähtöosassa nollakiskon alapuolella tai yläpuolella olevaan lisäkiskoon kytkettäväksi tarkoitet- 20 tuihin pistokkeisiin, kun lähtöosan vaihekiskoon tai vaihe-kiskoihin kytkettäviksi tarkoitetut pistoke tai pistokkeet on kytketty lähtöosassa vaihekiskon tai vaihekiskojen ala-tai yläpuolella oleviin lisäkiskoon tai lisäkiskoihin (70; 174) kytkettäviksi tarkoitettuihin pistokkeisiin (72; 172). 25 37 103932