FI103542B - Henkilökohtainen IN-palvelu - Google Patents

Description

, 103542

Henkilökohtainen IN-palvelu

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukainen menetelmä ja oheisen patenttivaatimuksen 4 johdanto-osan mukainen järjestelmä tilaajakohtai-sen palvelun tuottamiseksi älyverkkoa käyttämällä.

Seuraavan selityksen ymmärtämisen helpottamiseksi määritellään aluksi joitakin jatkossa käytettyjä termejä. 10 Asiakkaalla ja tilaajalla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka ostaa käyttöönsä älyverkkopalvelun ja käyttää sitä.

Operaattorilla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka luo palvelun asiakkaan tai tilaajan vaatimusten mu-15 kaisesti.

Valmistajalla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka valmistaa laitteet ja ohjelmistot, joiden avulla operaattori luo älyverkkopalvelun.

Telekommunikaation nopea kehitys on tehnyt mahdol-20 liseksi sen, että operaattorit voivat tarjota käyttäjille monia eri tyyppisiä palveluja. Kehittyneitä palveluita tarjoavaa verkkoarkkitehtuuria kutsutaan älyverkoksi, josta käytetään yleisesti lyhennettä IN (Intelligent Network) . Älyverkkoarkkitehtuuria voidaan soveltaa useimpiin 25 tietoliikenneverkkoihin, kuten kytkentäisiin puhelinverk koihin PSTN (Public Switched Telephone Network), matkaviestin- ja pakettikytkentäisiin verkkoihin PSPDN (Packet Switched Public Data Network) sekä ISDN- ja B-ISDN -verkkoihin (Integrated Services Digital Network, Broadband-30 ISDN). Verkkoteknologiasta riippumatta älyverkkoarkkiteh tuurin tarkoituksena on helpottaa uusien telepalvelujen luontia, ohjausta ja hallintaa. Nykyisistä IN-määrityksis-tä mainittakoon Bellcoren AIN Rel.l (Advanced Intelligent Network, Release 1) ja CCITTm määrittely Capability Set 1 35 (CS-1).

103542 2 Älyverkon arkkitehtuuria on havainnollistettu kuviossa l, jossa fyysiset oliot (physical entities) on kuvattu suorakaiteina tai ympyröinä ja toiminnalliset oliot (functional entities) ovaaleina. Merkinantoyhteyksiä 5 on kuvattu katkoviivoilla ja varsinaista hyötyiiikennettä (transport), joka on esim. puhetta, yhtenäisillä viivoilla. Optionaalisia toiminnallisia olioita on merkitty katkoviivalla. Kuviossa esitetty signalointiverkko on signalointijärjestelmän numero 7 mukainen verkko (SS7, Signal-10 ling System Number 7 on tunnettu signalointijärjestelmä, jota kuvataan CCITT:n (nykyisin ITU-T) sinisessä kirjassa Specifications of Signalling System No. 7, Melbourne 1988) .

Aluksi kuvataan älyverkon fyysisen tason arkkiteh-15 tuuria. Tilaajalaitteet SE (Subscriber Equipment), joita voivat olla esim. puhelin, tietokone tai telefax, kytkeytyvät joko suoraan palvelun kytkentäpisteeseen SSP (Service Switching Point) tai verkkoliittymäpisteeseen NAP (Network Access Point).

20 Palvelun kytkentäpiste SSP tarjoaa käyttäjälle pää syn verkkoon ja hoitaa kaikki tarvittavat valintatoimin-not. SSP pystyy myös havaitsemaan älyverkon palvelupyynnöt. Toiminnallisesti SSP sisältää puhelunhallinta- ja palvelunvalintatoiminnot.

25 Verkkoliittymäpiste NAP on puhelunohjaustoiminteen CCF (Call Control Function) sisältävä perinteinen puhelinkeskus, esim. hakijan DX 220 -keskus, joka osaa erottaa älyverkon palveluja tarvitsevat puhelut perinteisistä puheluista ja reitittää älyverkon puheluja tarvitsevat 30 puhelut asiaankuuluvalle SSP:lie.

Palvelun ohjauspiste SCP (Service Control Point) sisältää palveluohjelmat, joita käytetään tuottamaan älyverkon palveluita.

Palveludatapiste SDP (Service Data Point) on tieto-35 kanta, joka sisältää asiakkaan ja verkon dataa, jota SCP:n 3 103542 palveluohjelmat käyttävät tuottaakseen yksilöityjä palveluja. SCP voi käyttää SDP:n palveluja suoraan tai merkinantoverkon välityksellä.

Älykäs oheislaite IP (Intelligent Peripheral) tarjo-5 aa erityistoimintoja, kuten tiedonantoja sekä ääni- ja monivalintatunnistusta.

Palvelun kytkentä- ja ohjauspiste SSCP (Service Switching and Control Point) koostuu SCP:stä ja SSP:stä yhdessä solmussa (eli jos kuviossa esitetyssä SSP-solmussa 10 on sekä SCF- että SDF-oliot, on kysymyksessä SSCP).

Palvelun hallintapisteen SMP (Service Management System) tehtäviin kuuluu tietokannan (SDP) hallinta, verkon valvonta ja testaus sekä verkkotiedon keräys. Se voi kytkeytyä kaikkiin muihin fyysisiin olioihin.

15 Palvelun luontoympäristön pistettä SCEP (Service

Creation Environment Point) käytetään älyverkon palvelujen määrittelyyn, kehittelyyn ja testaukseen ja syöttämään palvelut SMP:lie.

Palvelun liitännäisohjain AD (Adjunct) vastaa toi-20 minnallisesti palvelun ohjauspistettä SCP, mutta se on kytketty suoraan SSP:hen nopealla datayhteydellä (esim. ISDN 3OB+D-liittymä), eikä yhteiskanavamerkinantoverkon SS No.7 kautta.

Palvelusolmu SN (Service Node) voi ohjata älyverkon 25 palveluita ja suorittaa tiedonsiirtoa käyttäjien kanssa. Se kommunikoi suoraan yhden tai useamman SSP:n kanssa.

S MAP (Service Management Access Point) on fyysinen olio, joka tarjoaa tietyille käyttäjille yhteyden SMP:hen.

Älyverkon eri modulien tarkoituksen ja niihin koh-30 distuvien rajoituksien määrittelemiseksi älyverkko on esitetty standardeissa (CS-1) myös nelitasoisena käsitteellisenä mallina (Intelligent Network Conceptual Model). Yksi tämän mallin kerroksista muodostaa ns. jaetun toiminnallisen tason DFP (Distributed Functional Plane), joka 35 kuvaa älyverkon toiminnallisina kokonaisuuksina edellä 103542 4 mainitun CS-1 -määrittelyn mukaisesti. Seuraavassa kuvataan vielä näitä toiminnallisia kokonaisuuksia, joiden sijainnit on esitetty kuviossa 1.

Puhelun ohjaukseen liittyvät toiminnot ovat SSF, 5 SRF, CCF ja CCAF.

Palvelun kytkentätoiminto SSF (Service Switching Function) liittää toisiinsa puhelunohjaustoiminnon CCF (Call Control Function) ja palvelun ohjaustoiminnon SCF (Service Control Function) sallimalla palvelun ohjaus-10 toiminnon SCF ohjata puhelunohjausta CCF.

Erikoisresurssitoiminto SRF (Specialized Resources Function) tarjoaa erikoiskeinoja, joita vaaditaan älyverkon tarjoamien palvelujen toteuttamiseksi. Esimerkkejä tällaisista ovat protokollamuunnokset, puheentunnistus, 15 ääni-ilmoitukset, jne.

Puhelunohjaustoiminto CCF viittaa puhelun ja yhteyden muodostukseen perinteisellä tavalla. Puhelunohjaus-agent- toiminto CCAF (Call Control Agent Function) huolehtii käyttäjän pääsystä verkkoon.

20 Palvelun ohjaukseen liittyvät toiminnot ovat SCF ja SDF. Palveluohjaustoiminto SCF (Service Control Function) sisältää älyverkon palvelulogiikan ja huolehtii palve-lusidonnaisista käsittelyistä. Palveludatatoiminto SDF (Service Data Function) huolehtii pääsystä palvelusidon-25 naisiin tietoihin ja verkkotietoihin sekä tarjoaa johdonmukaisen tiedon tarkistuksen. SDF peittää SCF:Itä todellisen tietojen toteutuksen ja tarjoaa SCF-.Ile loogisen näkymän tiedoista.

Hallintaan liittyvät toiminnot ovat SCEF (Service 30 Creation Environment Function), SMF (Service Management Function) ja SMAF (Service Management Access Function) . SMF käsittää palvelujen hallinnan, huolenpidon ja sijoituksen valvonnan, SMAF tarjoaa liitynnän SMF:ään ja SCEF mahdollistaa älyverkon palvelujen määrittelyn, kehityksen, 35 testauksen ja syötön SMF:lie.

5 103542

Soittavan osapuolen antama palvelupyyntö muodostuu tyypillisesti kuulokkeen nostosta ja/tai tietystä numerosarjasta. Puhelunohjaustoiminnolla CCF ei ole palvelutietoa, mutta se on ohjelmoitu tunnistamaan palvelupyyn-5 not. CCF keskeyttää puhelunmuodostuksen hetkeksi ja ilmoittaa palvelun kytkentätoiminnolle SSF tiedon puhelun tilasta. SSF:n tehtävä on tulkita palvelupyyntö ja tieto puhelun tilasta, muodostaa standardoitu palvelupyyntö ja lähettää pyyntö SCF:lle. SCF vastaanottaa pyynnön ja de-10 koodaa sen. Tämän jälkeen se muodostaa, enkoodaa ja lähettää standardoidun vastauksen SSF-.lie. Vastauksen muodostus voi sisältää mutkikkaan palvelulogiikan kääntämisen, valmius- ja keräysjakson (Prompt and Collect Sequence) käynnistämisen tai pyynnön eri SDF:eille. SSF dekoodaa 15 ja tulkitsee SCF:n lähettämän vastauksen. Seuraavaksi se antaa täsmälliset ohjeet CCF:lie valmisteluprosessin suorittamiseksi. Älyverkkosuosituksen CS-1 mukaisesti puhelunohjaustoiminto CCF säilyttää aina täyden vastuun paikallisyhteyksien eheydestä ja valvonnasta.

20 Vastauksen muodostuksessa SSF:lie voi palvelun oh jaustoiminto SCF joutua osallistumaan soittavan tai soitettavan osapuolen väliseen keskusteluun. Tämä tapahtuu normaalisti em. valmius- ja keräysjakson muodossa, jonka SCF valtuuttaa SRF:n suorittamaan. Tyypillisesti SCF opas-25 taa SSF:ää liittämään soittava tai soitettava osapuoli (end-user) sopivaan fyysiseen lähteeseen SRF:ää käyttäen. Lähde voi olla esim. ääni-ilmoitusjärjestelmä. SCF opastaa SRF:ää vaaditussa valmius- ja keräysjaksossa ja sen jälkeen "jäädyttää" puhelun käsittelyn väliaikaisesti. SRF 30 aktivoi valmius- ja keräysjakson ja osallistuu soittavan ja soitettavan osapuolen väliseen keskusteluun. Vastaus, joka voi olla esim. henkilökohtainen ID-numero, enkooda-taan ja palautetaan SCF:lie ja ääniyhteys SRF:ään lopetetaan. Tämän jälkeen SCF jatkaa palvelukontrollijaksoaan.

35 Edellä on lyhyesti kuvattu älyverkkoa, jossa kek- 103542 6 sinnön mukaisella tavalla toteutettavia palveluja tarjotaan. Tarvittaessa voi älyverkosta saada tarkemman käsityksen esim. ITU-T:n suosituksista Q.121X tai Bellcoren AIN-suosituksista.

5 Älyverkossa voidaan tarjota suuri määrä erilaisia palveluita. Näitä palveluja ovat esim. ilmaispuhelut (freephone) tai korttipuhelut (Account Card Calling, ACC) , joka on palvelu, jossa käyttäjä voi soittaa mistä tahansa puhelimesta mihin tahansa numeroon antamalla ennen puhe-10 linnumeroa luottokortin numeron ja tunnusluvun. Eräs älyverkkopalvelujen luomiseen tarkoitettu graafinen käyttöliittymä on esitetty patenttihakemuksessa WO 92/11603. Tässä julkaisussa esitetyssä menetelmässä jokaiselle asiakkaalle räätälöidään oma, haluttuja ominaisuuksia 15 sisältävä ohjelmatietueensa, joka talletetaan SCPrssä sijaitsevaan tietokantaan kutsuttavaksi ohjaamaan puhelua SSP:n ilmoittaessa ennalta sovitun liipaisuehdon täyttymisestä. Tällainen SCP:n suorittamaa ohjausta edellyttävä tilanne voi olla esim. johonkin tiettyyn numeroon lähtevä 20 puhelu tai jostakin tietystä numerosta lähtevä puhelu.

Ohjelmatietue koostuu primitiiveistä (jotka ovat ohjelman perusosia), joita graafisessa käyttöliittymässä kuvaavat solmut. Operaattori määrää primitiivien keskinäiset suhteet solmuja yhdistävillä viivoilla. Jokainen solmuista ja 25 niitä yhdistävistä viivoista muodostuva erillinen kuvio (graafi) vastaa tietokantaan talletettavaa erillistä ohjelmat ietuetta. Haittana tässä tunnetussa menetelmässä on graafisen käyttöliittymän tarve ja ratkaisun mukanaan tuomat suuret kustannukset. Tilaajakohtaisen palvelun 30 luominen ei ole mahdollista ilman kalliita erikoislaittei-ta ja -ohjelmia, joilla palvelun graafinen kuvaus käännetään välivaiheen kautta suoritettavaksi koodiksi, joka talletetaan tietokantaan. Lisäksi, vaikka kaksi tilaajaa ostaisi saman palvelun, joudutaan molemmille tilaajille 35 luomaan oma ohjelmatietueensa. Tämä lisää tietokannan 103542 7 kapasiteetin tarvetta ja operaattorin työtä.

Edelliseen menetelmään on esitetty parannus patenttihakemuksessa WO 94/05111, jossa esitetään palvelun ohje-mallin (template) käsite. Tällöin operaattori tai valmis-5 taja voi laatia ohjemallin eniten ostetuille palveluille. Kun asiakas tilaa palvelun, operaattori luo sen lataamalla ohjemallin mukaisen palvelun graafisen käyttöliittymän näytölle ja tekemällä palveluun sellaisia ohjemallin sallimia asiakaskohtaisia lisäyksiä tai muutoksia, jotka 10 vastaavat asiakkaan haluamaa palvelua. Tällä tavoin räätälöity palvelu käännetään suoritettavaksi koodiksi, joka talletetaan SCP:n tietokantaan. Vaikka tässä menetelmässä operaattorin ei tarvitsekaan luoda palveluohjelmaa jokaiselle asiakkaalle "tyhjältä pöydältä", täytyy jokaisel-15 le asiakkaalle kuitenkin luoda oma koodia sisältävä ohjel-matietueensa, joka talletetaan tietokantaan. Muut edellisen menetelmän haitat ovat myös edelleenkin jäljellä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannus edellä esitettyihin epäkohtiin aikaansaa-20 maila uudentyyppinen ratkaisu, jonka avulla kyetään toteuttamaan asiakaskohtaiset IN-palvelut todella laajassa mittakaavassa taloudellisesti edullisesti. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä, joista menetelmälle on tunnusomaista se, mitä 25 kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja järjestelmälle se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön ajatuksena on jakaa asiakas- tai operaattorikohtainen palveluohjelma kahteen osaan: yleiseen pal-30 velukohtaiseen osaan ja operaattori- tai asiakaskohtaisiin parametreihin. Tällaisen ratkaisun ansiosta operaattori voi luoda asiakaskohtaisen palvelun vain muuttamalla tai lisäämällä asiakaskohtaisia parametreja esim. MML-komen-nolla. Yleinen palvelukohtainen osa (ohjelmakoodi) voi 35 olla valmistajan tai operaattorin luomaa ja se on edulli- 103542 8 sesti sama jokaiselle kyseisen palvelun tilanneelle asiakkaalle, koska palvelut räätälöidään asiakaskohtaisiksi pelkästään asiakaskohtaisia parametreja muokkaamalla. Palvelun toiminnallisuutta voidaan siis muokata asiakas-5 tai operaattorikohtaiseksi muuttamatta lainkaan varsinaista ohjelmakoodia. Ohjelmakoodiin ei siis tarvita mitään muutoksia, mutta asiakas kokee kyseisen palvelun kuitenkin yksilöllisenä, vain häntä varten toteutettuna palveluna.

Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta operaattori 10 voi toteuttaa IN-palvelut laajassa mittakaavassa ilman, että sitä varten kuitenkaan tarvitsee hankkia kalliita laitteita ja ohjelmia.

Koska operaattori voi käyttää samaa keksinnön mukaista perusajatusta tehdäkseen myös esim. omaa toimin-15 taansa varten itselleen erilaisia variaatioita samasta palvelusta, ei menetelmä koske pelkästään asiakas- tai tilaajakohtaisten palvelujen tuottamista, vaan operaattori voi tuottaa eri variaatiot pelkästään omaa sisäistä toimintaansa varten. Tällaiselle ratkaisulle on tunnusomaista 20 se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 6 tunnus- merkkiosassa.

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa 25 kuvio 1 havainnollistaa älyverkon arkkitehtuuria, kuvio 2 esittää lohkokaaviotasolla niitä elimiä, joilla keksinnön mukainen palvelu käynnistetään, kuvio 3 (sis. kuviot 3a ja 3b) on vuokaavio, joka kuvaa ns. Follow Me -palvelun toteutusta keksinnön mukai-30 sella tavalla, kuvio 4 havainnollistaa palveluohjelman jakoa kahteen osaan sekä operaattorin suorittamaa palvelun räätälöintiä keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisessa järjestelmässä, ja 35 kuvio 5 havainnollistaa keksinnön toisen suoritus- 103542 9 muodon mukaista järjestelmää.

Seuraavassa kuvataan keksinnön mukaista menetelmää käyttäen esimerkkinä ns. Follow Me -palvelun toteutusta. Follow Me -palvelu on tavallista soitonsiirtoa muistuttava 5 palvelu, jota käyttäen asiakas voi ohjata liittymäänsä osoitetut puhelut yhdistettäviksi edelleen puhelinverkon mihin tahansa toiseen liittymään (kohdeliittymään). Tavallisen soitonsiirron voi aktivoida vain tilaajan omasta liittymästä. Tämä tapahtuu nostamalla kuuloke ja välit-10 semalla ennalta määrätty soitonsiirron aktivoiva koodi, esim. *21*XXXXXX#, missä XXXXXX on kohdeliittymän puhelinnumero. Älyverkkoarkkitehtuurilla toteutetun Follow Me -palvelun voi sen sijaan käynnistää mistä tahansa liittymästä soittamalla ennalta määrättyyn numeroon (esim. 9800-15 2121), joka on varattu IN-palvelujen aktivointiin ja pas- sivointiin. Numeroon soittaminen Hipaisee CCF/SSF:n lähettämään IN-palvelujen aktivoinnista ja passivoinnista vastaavalle SCF:lie sanoman, jonka perusteella SCF lataa asianmukaisen palveluohjelman tietokannasta suoritettavak-20 si.

Oikea käynnistettävä ohjelma löytyy tilaajan valitseman numeron perusteella, joka käy ilmi CCF/SSF:n SCFrlle lähettämästä sanomasta. Seuraavassa kuvataan tarkemmin käynnistyksen yhteydessä suoritettavia toimenpiteitä vii-25 täten kuvioon 2, joka esittää niitä elimiä, joiden avulla tietokannassa oleva ohjelma käynnistetään palvelun toteuttamiseksi. SCF vastaanottaa aluksi CCF/SSF:ltä käynnistettävän ohjelman identifioivan sanoman. Jos CCF/SSF ja SCF sijaitsevat eri verkkoelementeissä (SSP ja SCP), sano-30 mat kulkevat ohjelmalohkon ENCODE/DECODE kautta, joka : muokkaa suositusten mukaiset INAP-sanomat ohjelmien ymmär- tämiksi sisäisiksi sanomiksi. [SSP ja SCP käyttävät keskinäisessä kommunikoinnissaan INAP-protokollaa, jota kuvataan standardissa ETSI IN CS1 INAP Part 1: Protocol Spe-35 cification, Draft prETS 300 374-1, November 1993. SS7-pro- « · 103542 10 tokollapinossa INAP-kerros on ylimmäinen kerros, jonka alapuolella on TCAP-kerros (Transaction Capabilities Application Part), SCCP-kerros (Signalling Connection Control Point) ja MTP-kerros (Message Transfer Part).] Jos 5 taas CCF/SSF ja SCF sijaitsevat samassa verkkoelementissä (jolloin kysymyksessä on esim. palvelusolmu SN, vrt. kuvio 1) , ei muokkausta (ohjelmalohkoa ENCODE/DECODE) tarvita, vaan sanomat voivat olla verkkoelementin sisäisiä sanomia. Ohjelmalohkosta ENCODE/DECODE voidaan siis todeta, että se 10 on optionaalinen lohko, joka suorittaa tarvittaessa protokollamuunnoksen .

Lähetetyn, palveluohjelman identifioivan sanoman vastaanottaa ohjelmalohko IDX, joka on se lohko, joka toteuttaa verkkoelementissä SCF-toiminteen. Vastaanotet-15 tuaan mainitun sanoman, lohko IDX monistaa tulkkiohjelma INTERPRETERistä kopion, joka vuorostaan käy lukemassa tietokannasta (esim. DB1) tulkattavan ohjelmatietueen (tietokannat kuuluvat SDF-toiminteeseen). Tämän jälkeen tulkkiohjelma INTERPRETER alkaa tulkata ohjelmaa käsky 20 käskyltä. (Ohjelman tallettaminen merkkeinä ja tulkkaaminen suorituksen aikana on tunnettua esim. BASIC-ohjelmoin-tikielestä. Erillistä tulkkia on edullista käyttää, koska tällöin verkkoelementin uudet ohjelmaversiot on helpompi ottaa käyttöön (koska tulkki on valmiina, tarvitaan vain 25 ohjelmatietueiden päivitys).

Kun tulkkiohjelma INTERPRETER on edennyt ohjelman suorituksessa niin pitkälle, että on tarpeen lähettää sanomia CCF/SSF:lie tai SRFtlle, INTERPRETER suorittaa lähetyksen joko suoraan (verkkoelementin sisäisenä sano-30 mana) tai ohjelmalohkon ENCODE/DECODE kautta (erilliset : SSP ja SCP) ja jää odottamaan vastausta. Tämän jälkeen ohjelmalohkon IDX väliintuloa ei enää tarvita, vaan vastapuoli (joka on joko CCF/SSF palvelusolmussa SN tai lohko ENCODE/DECODE, jos kysymyksessä on erilliset SSP ja SCP) 35 osaa tästä eteenpäin kommunikoida suoraan asiaankuuluvan 11 103542 INTERPRETER-kopion kanssa. INTERPRETER-ohjelmalohkosta voi olla yhtäaikaisesti monistettuna useita kopioita, joista jokainen tulkkaa omaa erillistä ohjelmaansa. Kun INTERPRETER on edennyt ohjelman tulkkauksessa käskyyn, joka edel-5 lyttää yhteistoimintaa SDF:n kanssa, se suorittaa tieto-kantaoperaation (esim. luku tai kirjoitus) tietokantaan, joka on joko sama (DB1) tai eri tietokanta (DB2...DBn) kuin se, mistä tulkattava ohjelmatietue luettiin.

Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti keksinnön 10 mukaista Follow Me -palvelun toteutusta viitaten kuvioissa 3a ja 3b esitettyyn vuokaavioon, jossa suorakaiteen muotoisella solmuilla ja kärjellään seisovilla nelikulmioilla on esitetty ohjelman perusosia (primitiivejä), jotka on tyypillisesti toteutettu ITU-T:n suosituksissa määritel-15 lyillä palveluriippumattomilla lohkoilla SIB (Service Independent Blocks). Suorakaiteen muotoiset solmut ovat toiminnesolmuja ja kärjellään seisovat nelikulmiot puolestaan päätössolmuja (ehtosolmuja). Toiminnesolmu vastaa sellaista ohjelman osaa, jossa suoritetaan joku palvelun 20 mukainen toimenpide, esim. luetaan tilaajalle äänitiedote ja kerätään lisää valintatietoa. Päätössolmu vastaa puolestaan sellaista ohjelman osaa, jossa ohjelman suorituksessa valitaan yksi useammasta mahdollisesta jatkovaih-toehdosta puheluun ja palveluun liittyvien parametrien 25 mukaisesti. Vuokaaviosta vasemmalle lähtevät ja vasemmalta tulevat nuolet kuvaavat sitä keskustelua, jonka ohjelma suorittaa SSF/CCF:n kanssa (vrt. kuvio 2). Vuokaaviosta oikealle lähtevät ja oikealta tulevat nuolet kuvaavat puolestaan ohjelman tietokannasta (esim. DB1, kuvio 2) 30 suorittamia lukuoperaatioita ja/tai tietokantaan suoritta- : mia kirjoitusoperaatioita.

Vuokaaviossa oleva ympyrä vastaa sellaista keksinnön mukaista ohjelman osaa, josta voidaan kysyä tietokannasta tälle nimenomaiselle tilaajalle tähän palveluohjelmaan 35 määritellyt tilaajakohtaiset parametrit. Ympyrää vastaavaa • 103542 12 ohjelman osaa kutsutaan tästä eteenpäin pisteeksi. Keksinnön mukaisesti palveluohjelmaan lisätään siis tiettyjä hyvin määriteltyjä kohtia, eli pisteitä, joihin voidaan liittää tiettyjä toiminnallisia ominaisuuksia. Pisteet 5 tunnistetaan tunnuskoodin avulla. Tämä tunnus on juokseva numero palveluohjelman sisällä, numero välitetään tiettyjen käskyjen mukana. Pisteessä noudettavat tilaajakohtai-set tiedot voidaan tunnistaa millä tahansa tilaajan identifioivan tunnisteen avulla, esim. tilaajatunnuksen avulla 10 tai tilaajan puhelinnumeron avulla.

Heti käynnistämisen jälkeen ohjelma siirtyy pisteeseen l, jossa se lukee tietokannasta tietueen, joka on määritelty yksikäsitteisesti palveluohjelman tunnisteen, pisteen järjestysnumeron, palvelutoiminteen ja tilaajan 15 identiteetin perusteella. Koska tässä vaiheessa ohjelman suoritusta ei vielä tunneta haluttua palvelutoiminnetta eikä tilaajan identiteettiä, palveluohjelma käyttää niiden tilalla oletusarvoa, jolloin luetaan tämän palveluohjelman ensimmäistä pistettä vastaava yleinen tietue. Luettava 20 tietue sisältää keksinnön esimerkkitoteutuksessa kentät "tiedonantoparametri", "purkukoodiparametri", "laskuripa-rametri" ja "hälytysparametri".

"Tiedonantoparametri" ilmoittaa tilaajalle seuraa-vaksi luettavan tiedonannon. Kentästä "purkukoodiparamet-25 ri" ilmenee talletettava purkukoodi, jos ohjelman suoritus keskeytyy virheellisesti tämän pisteen jälkeen ennen seu-raavaa pistettä. "Laskuriparametri" ilmoittaa laskurin, jonka arvoa tämän ohjelmaosan suorittaminen lisää yhdellä. "Hälytysparametri" identifioi sen hälytyksen, jota ohjel-30 man tästä osasta kutsutaan. Luettavassa tietueessa voi : olla muitakin parametreja, esim. "kellonaikaparametri" tai "kohdenumeroparametri", tai mikä tahansa muu ohjelman suoritukseen vaikuttava, parametrisoitavissa oleva muuttuja.

35 Pisteen 1 jälkeen vuorossa oleva käyttäjäkysely 1 103542 13 (vaihe 41) muodostaa ja lähettää CCF/SSF:lle sanoman, josta käy ilmi viimeksi luettu tiedonantoparametri. Tällä perusteella CCF/SSF soittaa tilaajalle tiedonantoparamet-ria vastaavan tiedonannon. Tällainen tiedonanto voi kuulua 5 esimerkiksi: "Ole hyvä ja anna toiminnekoodi." Tällöin tilaajan halutessa aktivoida Follow Me -palvelun hän näp-päilee sitä vastaavan koodin, esim. *44*, tai tilaajan halutessa passivoida Follow Me -palvelun hän näppäilee passivointia tarkoittavan koodin, esim. *44#. Jokaista 10 palvelua, joka on tilaajan ohjattavissa, vastaa tietty ennalta määrätty koodi, joka ovat annettavissa puhelimen näppäimistöltä palvelun aktivoimiseksi tai passivoimiseksi halutulla tavalla.

CCF/SSF vastaanottaa tilaajan antaman valintatiedon 15 ja lähettää analyysituloksen sisältävän sanoman takaisin palveluohjelmalle. Palveluohjelma lukee vastaanottamastaan sanomasta palvelutunnuksen ja palvelun käyttötavan (akti-vointi/passivointi) ja siirtyy tarkastelemaan palvelutunnusta (vaihe 42). Palvelutunnuksen vastatessa Follow Me -20 palvelun tunnusta ohjelma jatkaa suoritustaan Follow Me -haarassa (jonka alkua on merkitty vaakasuoralla katkoviivalla) . Palvelutunnuksen ollessa jotakin muuta palvelua vastaava tunnus ohjelma jatkaa suoritustaan tätä tunnusta vastaavassa haarassa (esitetty lohkolla "muut palvelut"). 25 Mikäli vastaanotettu palvelutunnus oli Follow Me - palvelua vastaava tunnus, ohjelma siirtyy pisteeseen 2, jossa ohjelma lukee tietokannasta ennalta määrätyn tietueen, jonka "tiedonantoparametri" ilmoittaa tilaajalle seuraavaksi luettavan tiedonannon.

30 Pisteen 2 jälkeen on vuorossa käyttäjäkysely 2 : (vaihe 43), jossa palveluohjelma lähettää CCF/SSF:lle sanoman, josta käy ilmi viimeksi luettu tiedonantoparametri. Tällä kertaa tilaajalle annettava tiedonanto voi olla esim.: "Haluat aktivoida Follow Me -palvelun. Ole hyvä ja 35 näppäile numerosekvenssi salasana*oma luette- • 103542 14 lonumero*kohdenumero#". Tilaajan antamasta vastauksesta ohjelma saa tietoonsa tilaajan salasanan, tilaajan oman luettelonumeron ja halutun kohdenumeron. Tiedot saatuaan ohjelma siirtyy tietokantakyselyyn 1 (vaihe 44), jossa se 5 lukee tietokannasta tilaajan luettelonumeron perusteella löytyvät, tilaajaa koskevat tiedot. Nämä tiedot voivat sisältää tiedot esim. tilatuista lisäpalveluista ja niiden tilasta (aktiivinen/passiivinen) , tilaajan liittymän toimintatilasta ja asetetusta salasanasta.

10 Tietokantakyselyn jälkeen ohjelma tarkastaa (vaihe 45) tilaajatiedoista, onko tilaajalla oikeutta Follow Me -palveluun. Jos oikeutta ei ole, ohjelma siirtyy pisteeseen 3, jossa se käy lukemassa (ei esitetty kuviossa) tilaajalle seuraavaksi soitettavan tiedonannon ilmaisevan tietu-15 een, toisin sanoen tietueen, joka vastaa palveluohjelman pistettä 3. Pisteen 3 jälkeen (tiedonannon antamisen jälkeen) ohjelma keskeyttää suorituksensa ennenaikaisesti. Aina tällaisessa palveluohjelman ennenaikaisessa lopetuksessa tilaajalle soitetaan viimeksi luetun tiedonantopara-20 metrin ilmaisema tiedonanto.

Jos tilaajalla on oikeus Follow Me -palveluun, ohjelma tarkastaa (vaihe 46), onko tilaajan liittymä toiminnassa. Jos liittymä ei ole toiminnassa, esim. maksamattomien laskujen takia, ohjelma lukee pisteessä 4 määritel-25 lyn tietueen sisältämät parametrit ja keskeyttää tiedonannon soittamisen jälkeen suorituksensa ennenaikaisesti.

Jos tilaajan liittymä on toiminnassa, ohjelma tarkastaa (vaihe 47) , onko palvelun aktivointi/passivoin-tiyritysten (Y) suurin sallittu lukumäärä (Ymax) saavutet-30 tu. Jos on, ohjelma lukee pisteessä 5 määritellyn tietueen : sisältämät parametrit ja keskeyttää tiedonannon soittami sen jälkeen suorituksensa ennenaikaisesti.

Mikäli ohjelma sallii tilaajan yrittää aktivoi-da/passivoida palvelua vielä ainakin kerran, ohjelma tar-35 kastaa (vaihe 48), onko tilaajan antama salasana sama kuin • 103542 15 tietokannasta luettu salasana. Jos näin ei ole, ohjelma lisää epäonnistuneiden yritysten lukumäärää yhdellä ja siirtyy pisteen 6 kautta käyttäjäkyselyyn 2 (vaihe 43) , joka soittaa tilaajalle tällä kertaa pisteessä 6 määritel-5 lyn tiedonannon, joka voi olla esim. seuraavanlainen: "Antamasi luettelonumero ja salasana eivät täsmää. Ole hyvä ja näppäile numerosekvenssi salasana*oma luette-lonumero*kohdenumero#.".

Mikäli salasana täsmää, ohjelma testaa (vaihe 49) , 10 onko kysymyksessä palvelun aktivointi vai passivointi. Jos kysymyksessä on palvelun passivointi, ohjelma siirtyy tietokantakirjoitukseen 1 (vaihe 49a), joka asettaa palvelun tilan passiiviseksi (deaktivoi palvelun). Tämän jälkeen ohjelma siirtyy pisteen 7 kautta käyttäjäkyselyyn 4 15 (jota kuvataan jäljempänä). Jos kysymyksessä on palvelun aktivointi, ohjelma siirtyy pisteen 8 kautta käyttäjä-kyselyyn 3 (vaihe 50). Käyttäjäkyselyssä 3 tilaajalle luetaan pisteessä 8 osoitettu henkilökohtainen tiedonanto, esim. "Hyvää päivää Mikko Honkanen, mihin numeroon haluat 20 siirtää puhelusi?" Käyttäjäkyselyn 3 vastauksena ohjelma saa tilaajan antaman kohdenumeron, joka talletetaan tietokantakir joituksessa 2 (vaihe 51) tilaajan tiedot sisältävään tietokantaan. Kirjoituksen jälkeen ohjelma siirtyy pisteen 9 kautta käyttäjäkyselyyn 4 (vaihe 52).

25 Käyttäjäkysely 4 lukee tilaajalle onnistunutta passivointia tai aktivointia ilmaisevan, pisteessä 7 tai 9 osoitetun tiedonannon, jonka jälkeen ohjelma tallettaa vielä laskutuksen tarvitsemat tiedot ja lopettaa suorituksensa .

30 Kun Follow Me -palvelu on aktivoituneena ja tilaajan luettelonumeroon soitetaan, CCF/SSF lähettää SCF:lle pal--* velupyynnön, jonka seurauksena SCF palauttaa CCF/SSF:lie sen kohdenumeron, johon tilaaja halusi numeronsa reititettävän .

35 Esillä olevan keksinnön avulla voidaan älyverkkopal- 103542 16 velu toteuttaa siten, että joko valmistaja tai operaattori luo keksinnön mukaisen, useille tilaajille yhteisen yleisen palveluohjelman ja sen lisäksi erilliseen tietokantaan tai taulukkoon ne tilaajakohtaiset tiedot, joita ohjelma 5 suorituksensa aikana käy lukemassa. Kuviossa 4 on havainnollistettu palveluohjelman jakoa kahteen osaan sekä sitä palvelun räätälöintiä, jonka (tyypillisesti) operaattori tekee. Verkkoelementin tietokantaan DB2 on tässä tapauksessa talletettu usealle tilaajalle yhteinen palveluohjel-10 ma 400, josta on kuviossa 4 esitetty pieni (pisteeseen 2 liittyvä) osa tulkin INTERPRETER lukemista käskyistä. Kun ohjelmassa tullaan pisteeseen 2 (point(2); palveluohjelma-koodissa tällä kohtaa esitetty tunnus L2: tarkoittaa hyp-pyosoitetta), haetaan (nuoli 401) tietokantaan DB3 talle-15 tetuista "räätälöintitiedoista" kyseistä tilaajaa (tässä esimerkissä tilaaja numero 2) koskevia tietoja, joista kuviossa on esimerkkinä esitetty tiedonantokoodi (announcement) ja purkukoodi (clearcode). Tämän jälkeen ohjelman suoritus jatkuu käyttäen (tarvittaessa) kyseisiä koodeja 20 eli kuvion 4 mukaisen esimerkin tapauksessa tiedonantokäs-kyssä (ANNOUNCEMENT) käytetään sitä tiedonantoa, jonka edellä luettu tiedonantokoodi identifioi, ja kun puhelun purkaminen on suoritettava (käsky CLEAR), käytetään viimeksi luetun purkukoodin (clearcode) identifioimaa purku-25 tapaa.

Kuvion 4 esimerkissä on siis tietokantaan DB3 talletettu ne tiedot, jotka määräävät sen, miltä tämä kyseinen, yhteisellä palvelukoodilla toteutettu palvelu näyttää kullekin tilaajalle. Nämä tiedot määräävät siis sen, miltä 30 sama palvelu näkyy kullekin loppukäyttäjälle (tilaajalle '·' tai operaattorille) . Keksinnön mukaisessa järjestelmässä on siis tietyn palvelun toteuttamiseksi yksi palveluohjelma ja sen lisäksi joukko dataa, ja yhdessä nämä antavat sellaisen vaikutelman, että kullakin tilaajalla on oma 35 henkilökohtainen ohjelmansa.

103542 17

Edellä esitetyllä tavalla operaattori pystyy räätälöimään asiakas- tai operaattorikohtaisia palveluja poistamalla, lisäämällä tai muokkaamalla erikseen talletettujen, palveluohjelman suoritukseen vaikuttavien tietueiden 5 dataa. Edulliseksi tällaisen järjestelmän tekee erityisesti se, että varsinainen palveluohjelma säilyy koskemattomana, jolloin ei tarvita ohjelmointia; ei manuaalista eikä visuaalista graafisella käyttöliittymällä. Tilaajakohtai-sia "räätälöintitietoja" operaattori voi muuttaa esim. 10 käyttämällä MML (Man-Machine Language) komentokieltä, jonka i/O-syntaksi on määritelty ITU-T:n (ent. CCITT) suosituksissa Z.317-Z.341. Tällöin siis operaattori antaa keskuksen yhteydessä olevalta tai kauempana sijaitsevalta tietokonepäätteeltä (DT, kuvio 4) MML-komentoja, joilla 15 muutetaan halutun tilaajan haluttuja parametrejä.

Edellä esitettyä periaatetta voi operaattori käyttää myös omiin sisäisiin tarkoituksiinsa luomalla samasta palvelusta erilaisia variaatioita erilaisilla räätälöinti-tiedoilla. Operaattori voi esim. luoda samasta palvelusta 20 laskutustavoiltaan erilaisia variaatioita yhdistämällä tiettyihin pisteisiin laskureita, jotka askeltavat aina, kun ohjelman suoritus kulkee kyseisen pisteen kautta. Varsinaisesta palveluohjelmasta erikseen talletetetut tiedot ovat siis tässä tapauksessa kaikki ko. operaatto-. 25 riin liittyviä tietoja, jotka jakautuvat eri kokonaisuuk siin, joista jokainen liittyy tiettyyn kyseisen palvelun variaatioon. Tällaisen suoritusmuodon mukaista järjestelmää on havainnollistettu kuviossa 5, joka vastaa muuten kuviossa 4 esitettyä järjestelmää, mutta tietokantaan DB3 30 talletetut räätälöintitiedot 501 ovat tässä tapauksessa variaatiokohtaisia tietoja.

’ Pisteisiin liittyvien laskurien avulla operaattori voi myös kerätä erilaisia tilastoja; operaattoria voi esim. kiinnostaa, montako kertaa ohjelma kulkee tietyn 35 haaran kautta eli esim. kuinka monta tilaajaa soitti tie- 103542 18 tyn aikavälin aikana virheellisellä PlNillä (Person Identification Number). Tilastollisen laskurin sijaan voi operaattori yhdistää pisteeseen myös esim. hälytyksen. Palveluohjelman pisteessä noudettavat räätälöintitiedot voidaan 5 tässä tapauksessa tunnistaa pelkästään palveluohjelman tunnisteen ja pisteen perusteella tai palvelutunnisteen ja pisteen perusteella.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, 10 ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Asiakas- tai operaattorikohtaiset tiedot voivat olla jopa toisessa verkkoelementissä kuin yleinen palveluohjelma, kunhan vain 15 niiden välillä on riittävän nopea linkki. Oleellista on kuitenkin ainoastaan se, että "räätälöintitiedot" on talletettu varsinaisesta ohjelmakoodista erillisinä, tilaaja-kohtaisina tietoina. Huomattakoon vielä, että kun oheisissa vaatimuksissa puhutaan palvelun tuottamisesta, voi se, 20 palvelusta riippuen, tarkoittaa esim. palvelun aktivoin-ti/passivointia (kuten edellä esitettiin) tai myöskin palvelun aktivoinnin jälkeen tapahtuvaa palvelun käyttöä.

Claims (9)

19 103542

1. Menetelmä tilaajakohtaisen palvelun tuottamiseksi älyverkon avulla, jonka menetelmän mukaisesti älyverkon 5 tietokantaan (DBl, DB2) talletetaan palveluohjelma ja tilaa jakohtainen palvelu tuotetaan käynnistämällä mainittu palveluohjelma vasteena ennalta määrätylle liipaisuehdol-le, tunnettu siitä, että - palveluohjelma toteutetaan usealle tilaajalle yh-10 teisenä palveluohjelmana (400), - kullekin tilaajalle talletetaan mainitusta palveluohjelmasta erillisinä palveluun liittyvät tilaajakoh-taiset tiedot, ja - palveluohjelmaan määritellään pisteitä, joista 15 ohjelma käy suorituksensa aikana lukemassa yhtä tilaajaa vastaavaa tilaajakohtaista tietoa, jolloin yhteisen palveluohjelman suoritus luettuja tilaajakohtaisia tietoja käyttäen tuottaa mainitun tilaajakohtaisen palvelun.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että palveluohjelma (400) talletetaan eri tietokantaan kuin tilaajakohtaiset tiedot.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tilaajakohtaisia tietoja muutetaan sinänsä tunnetun MML-komentokielen avulla. 25

4. Järjestelmä tilaajakohtaisen palvelun tuottami- * seksi älyverkon avulla, joka järjestelmä käsittää älyver kon tietokantaan (DBl, DB2) talletetun palveluohjelman, joka on käynnistettävissä vasteena ennalta määrätylle lii-paisuehdolle, tunnettu siitä, että 30 - palveluohjelma (400) on toteutettu usealle tilaa- : jalle yhteisenä palveluohjelmana, « - kullekin tilaajalle on talletettu mainitusta palveluohjelmasta erillisinä palveluun liittyvät tilaajakohtaiset tiedot, ja 35. yhteiseen palveluohjelmaan on määritelty pisteitä, 20 103542 joista ohjelma käy suorituksensa aikana lukemassa yhtä tilaajaa vastaavaa tilaajakohtaista tietoa, jolloin palveluohjelman suoritus luettuja tilaajakohtaisia tietoja käyttäen tuottaa mainitun tilaajakohtaisen palvelun.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että palveluohjelma (400) on talletettu eri tietokantaan kuin tilaajakohtaiset tiedot.

6. Menetelmä älyverkon avulla toteutettavan räätälöidyn palvelun tuottamiseksi, jonka menetelmän mukaisesti 10 älyverkon tietokantaan (DB1, DB2) talletetaan palveluoh jelma ja räätälöity palvelu tuotetaan käynnistämällä mainittu palveluohjelma vasteena ennalta määrätylle liipai-suehdolle, tunnettu siitä, että palveluohjelma toteutetaan yleisenä, kyseisen 15 palvelun eri variaatioille yhteisenä palveluohjelmana (400) , - kutakin variaatiota varten talletetaan mainitusta palveluohjelmasta erillisinä palveluun liittyvät räätä-löintitiedot, ja 20. palveluohjelmaan määritellään pisteitä, joista ohjelma käy suorituksensa aikana lukemassa yhtä variaatiota vastaavia räätälöintitietoja, jolloin palveluohjelman suoritus luettuja räätälöintitietoja käyttäen tuottaa mainitun palvelun yhden variaation.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palveluohjelma (400) talletetaan eri tietokantaan kuin eri variaatioita koskevat räätälöintit iedot.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että räätälöintitietoja muutetaan : sinänsä tunnetun MML-komentokielen avulla.

9. Järjestelmä räätälöidyn palvelun tuottamiseksi älyverkon avulla, joka järjestelmä käsittää älyverkon tietokantaan (DB1, DB2) talletetun palveluohjelman, joka on 35 käynnistettävissä vasteena ennalta määrätylle liipaisueh- 21 103542 dolle, tunnettu siitä, että - palveluohjelma (400) on toteutettu usealle palve-luvariaatiolle yhteisenä palveluohjelmana, - kullekin palveluvariaatiolle on talletettu maini-5 tusta palveluohjelmasta erillisinä palveluun liittyvät räätälöintitiedot, ja - yhteiseen palveluohjelmaan on määritelty pisteitä, joista ohjelma käy suorituksensa aikana lukemassa yhtä variaatiota vastaavia räätälöintitietoja, jolloin palve- 10 luohjelman suoritus luettuja räätälöintitietoja käyttäen tuottaa mainitun palvelun yhden variaation. 103542 22