FI102307B - Menetelmä ja laitteisto veden ottamiseksi vesistöstä - Google Patents

Description

102307 MENETELMÄ JA LAITTEISTO VEDEN OTTAMISEKSI VESISTÖSTÄ

Tekniikan ala Tämä keksintö koskee menetelmää veden ottamiseksi vesis-5 töstä putken avulla, jonka imupää on vesistössä, jolloin imupään sijaintia säädetään pystysuunnassa ainakin kahden, parhaiten useamman eri asennon välillä. Keksintö koskee myös laitteistoa veden ottamisesta vesistöstä, johon laitteistoon kuuluu vesistöön sovitettu putki, joka on kiinnitetty pai-10 koilleen siten, että sen vedenottoaukon asema on pystysuunnassa säädettävissä.

Keksintö soveltuu esim. veden ottamiseksi järvestä tai joesta (altaasta) käyttövedeksi talouksiin tai tehdasproses-seihin, jäähdytysvedeksi voimaloihin sekä esim. pienvesivoi-15 malan veden sisäänmenoon ennen turbiinia sekä puhdistamoiden ohitusvesien käsittelyyn kuten esim. teollisuuden varoaltai-den ylivuotojuoksutukseen.

Tekniikan taso 20 Prosessivesien ja juomavesien imuputket luonnonvesistöstä on yleisesti asennettu koko pituudellaan rantaviivasta vesistön pohjaan ja vain putken imupää, siivilä tai rei'itetty osan on hiukan irti pohjasta, etteivät pohjamudat yms. mene kovin helposti putkeen.

: · 25 Lämpimissä vesikerroksissa (kesällä pintavesikerroksissa) : esiintyy hyvin usein eniten kiintoaineita, kaloista pien- ·, eliöihin saakka sekä humusta ja liikehtivää kasvillisuutta, leviä, kasvillisuuden osia yms, jotka haittaavat vedenkäsit- . .* telyä ja käyttöä.

• · ,·.· 30 Käyttöveden pitäisi yleensä olla lämmintä ja jäähdytysve- • · den päinvastoin kylmää. Kylmin vesi ei aina kesälläkään ole pohjalla oleva raskain vesi +4 °C.

Yleisesti ottaen veden pitäisi käyttöä ja käyttöjärjestelmiä varten olla mahdollisimman puhdasta, mieluiten olisi suo-:’* 35 ritettava esipuhdistus heti alussa ennen esim. kemiallisia ja biologisia puhdistusvaiheitä. Vedenottokanavissa esikäsitte-lylaitteena käytetään erilaisia mekaanisia siivilöitä.

,·"·* Tunnetut laitteet ovat monimutkaisia huoltaa ja menetelmät työtä vaativia, koska siivilät/välpät jne pyrkivät tukkeutu-: · . 40 maan. Kun ne ovat imuputken sisäänottopäässä, niiden hoito ja • « 102307 2 huolto on lähes mahdotonta suorittaa automaattisesti ulapalla vesistön pohjassa.

Vedenottoprosessissa tunnetaan laitosratkaisuissa flotaa-tioprosessit, joissa veteen sekoitetaan ns. dispersiovettä, 5 johon on liuotettu ilmaa ylipaineessa. Purkautuessaan normaaliin paineeseen ilma vapautuu pieninä kuplina. Kuplat tarttuvat flokkeihin ja nostavat ne veden pinnalle lietteeksi, joka poistetaan.

Suomalaisessa patenttijulkaisussa 64420 on esitetty ve-10 denottoputki, jossa vedenottosyvyyttä voidaan muuttaa putken päähän asetetun muovikangasputken avulla.

Keksinnön selitys

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, is että veden ominaisuuksia eri korkeuksissa mitataan ja säätö suoritetaan mittaustulosten mukaan. Parhaiten mitataan veden lämpötilaa. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, että se on varustettu vesistön veden ominaisuuksia eri korkeuksilla mittaavalla yhdellä tai useammalla 20 anturilla.

Parhaiten imupään ympärille johdetaan paineellista ilmaa tai ilman ja veden seosta, joka muodostaa imupään ympärille ylöspäin suuntautuvan, pintaan ulottuvan verhon.

Keksinnön mukainen laitteisto voidaan varustaa välineillä 25 jätteen keräämiseksi veden pinnalta.

• ♦ : ' Mikäli koko maapallon pintaveden käytössä vesi saataisiin ’· * vaikka 1 °C lämpimämpänä käyttöön, olisi se hyvin suurten ·.·. massavirtojen takia erittäin merkittävä asia energian sääs- tössä. Talouksissa vain murto-osa käytetään verkostoveden 30 lämpöisenä, usein ehkä WC:n huuhteluvedet ja sekin ja muu putkisto rakennuksissa jäähdyttää rakennusosia. Myös prosessiteollisuus käyttää erittäin paljon vettä lämmitettynä. Läm- ;·. pimämpi vesi verkostossa lisäksi vähentäisi putkien jäätymi- • · siä talvella. Keksinnön mukaan käyttövesi voidaan kunakin *. . 35 vuodenaikana ottaa vesistöstä siltä korkeudelta, missä se on lämpimintä.

: Kun kyse on veden käytöstä jäähdytyksessä, vesi olisi saa- : '·’ tava mahdollisimman kylmänä, jolloin pienempi määrä vettä V riittäisi ja jo pumppausenergiassa saataisiin säästöä. Myös 3 102307 putkisto- ja laiteinvestoinnit pienenisivät. Lämpimät lauhdevedet ovat vesistölle haitallisia ja esim. jäähdytysvesitor-neista muodostuu ilmansuojelun kannalta haittaa. Keksinnön mukaan jäähdytysvesi puolestaan voidaan ottaa aina siltä kor-5 keudelta, missä se on kylmintä.

Järven kannalta on parasta, että otetaan likaisin vesi pois, jolloin tilalle virtaa hapekkaampaa ja puhtaampaa vettä. Keksinnön mukaan flotaation avulla erotettu jäte voidaan kerätä ja poistaa.

10 Keksinnöllä on siten voimalan jäähdytysveden otossa merki tystä myös itse vesistön parantamiseen, kalatalouteen ja voimalan laitehuoltoon ja kokonaisuutena voimalan käyttöön. Voimalan käyttö ei olisi ristiriidassa kalatalouden kanssa esim. järven ollessa jääpeitteessä ja samalla kevättalvisin 15 happikadossa. Tunnetusti järviä ilmastetaan usein syvimmistä kohdistaan happikadon takia. Kun keksinnön mukaisen laitteen päässä on flotaatioverho, vesistö saa ilmaakin. Vesi-ilma-seoksen asemesta voidaan syöttää myös pelkkää ilmaa, jolloin puhdistusmuotona on pelkkä ilmaverho, jota ainakin kalat 20 välttävät ja järvi saa happea.

Piirustusten lvhvt selostus . Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan lähemmin seu- : ’ raavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 25 kuvio 1 esittää kaaviollisesti sivulta nähtynä yhtä sovel- : · lutusta keksinnön mukaisesta laitteistosta, ·.'· kuvio 2 esittää sivuleikkauksena suuremmassa mittakaavassa !(|] yhtä sovellutusta vedenottoputken imupääosasta, kuvio 3 esittää samaa tasoleikkauksena, 30 kuvio 4 esittää sivulta nähtynä putken loppupäätä ja imu- päätä eri asennoissa, kun vesistössä on jäätilanne, kuvio 5 esittää samaa, kun vesistön keskimääräinen lämpö-

.. tila on esim. +4 °C

* · • · kuvio 6 esittää sivulta nähtynä toisen sovellutuksen put- • ( *·* . 35 ken loppupäätä ja imupäätä, kuvio 7 esittää sivulta nähtynä erästä ratkaisua vedenot-: ’ ’ topäästä, . V kuvio 8 esittää suuremmassa mittakaavassa ja muunnettuna edellisen yksityiskohtaa, • « 4 102307 kuvio 9 esittää sivulta nähtynä erästä korkeudensäätölait-teistoa, kuviot 9a ja 9b esittävät edestä ja sivulta yksityiskohtaa edellisestä, 5 kuvio 10 esittää sivuleikkauksena erästä ratkaisua, esim.

vedenottoa kalankasvatusaltaaseen, kuvio 10a esittää vedenottoputkea päästä katsottuna, kuvio 11 esittää sivuleikkauksena vedenottoa pienvoimalai-toksen turbiinitunneliin, ίο kuvio 12 esittää sivulta nähtynä erästä ratkaisua imupään korkeusaseman säätöön, kuvio 13 esittää muunnosta edellisestä ja kuviot 14 - 16 esittävät erilaisia asennustapoja, kuviot 14 ja 15 sivulta nähtynä ja kuvio 16 päältä nähtynä.

15

Keksinnön sovellutusmuotoia

Kuviossa 1 nähdään imupää 1 ja vedenottoputki 2, joka johtaa esipuhdistetun veden pumppaukseen 3. Prosessiin, käyttöön menevä vesi on merkitty nuolella 4.

20 Imupäässä 1 on vedenoton menokohta 5, joka ympäröi imupää- tä täysin tai esim. puoliympyrän kaarena. Imupäässä on uimu-riosa 6, joka on esim. tiivis, ilmaa tai muuta kaasua sisältävä kappale. Uimuriin vaikuttava noste on suurempi kuin ' ' laitteiston loppupäähän vaikuttava paino ja kitkavoimat.

25 Uimurin alaosaan voidaan painoksi panna esim. vettä 7 uimurin < .

i · painon säätämiseksi sopivaksi. Imupäätä ympäröiviin suutti- » *· *· miin johdetaan paineellista vesi-ilmaseosta, joka purkautues- saan muodostaa imupään ympärille flotaatioverhon 8.

:V Vedenottoputkessa 2 on nivel 9, joka mahdollistaa putken 30 loppupään ja imupään pysymisen vaakasuorassa. Vaihtoehtoises ti nivel voidaan sijoittaa flotaatioverhon putkistoon. Nivel mahdollistaa putkiston pysymisen vaakasuorassa, jos siinä käytetään pientä purkauspainetta.

*,t) Ilma-vesiseos saadaan aikaan dispersiovesipumpun 10 ja » · 35 dispersioilmakompressorin 11 avulla. Ilma-vesiseos johdetaan ;Y imupäähän paineellisen putken 12 kautta.

: Imupään sijaintikorkeutta säädetään vaijerin 13 avulla.

, v Vaijeri voidaan johtaa vesistön pohjaan kiinnitetyn silmukan 14 kautta joko vedenottoputken ulkopuolitse tai vaihtoehto!- 102307 5 sesti esim. kohdasta 15 vedenottoputken sisälle ja edelleen vinssille tai kelalle 16, jota käytetään esim. sähkömoottorilla 17. Kun vaijeria kelataan sisään vedenottoputken vir-taussuunnassa eli maalle päin, sen vetovoima vaikuttaa uimu-5 rin nostevoimaa vastaan ja imupää laskee alaspäin. Kun kela päästetään irti lukituksesta ja vaijeri näin löystyy, nousee imupää ylös nosteen vaikutuksesta.

Putkeen 2 on uimurin läheisyyteen kiinnitetty alapäästään joustavasti nivelöity masto 18, joka pyrkii pysymään pystyit? asennossa putken yläpuolella. Mastoon on kiinnitetty eri korkeuksille haluttu määrä lämpötilanmittausantureita. Putken 2 alapuolella on raskas taipuisa letku 19, jossa myös on lämpö-t ilanmittausantureita.

Kuvioissa 2 ja 3 nähdään imupää suuremmassa mittakaavassa 15 (kuvion 3 mittakaava on kuvion 2 mittakaavaa suurempi).

Puhdistusosaan tulee vettä 5, joka flotaatioverhon 8 ja uimuriosan 6 läpi mentyään jatkaa puhdistuneena vetenä 20 putken 2 kautta. Paineellinen vesi-ilmaseos purkautuu putkesta 21 suuttimien kautta muodostaen verhon 8, joka siis on 20 ylöspäin nouseva, paineellinen virtaus. Putki 21 ja sen suuttimet sijaitsevat veden menokohtien 27 kohdilla, vähän alapuolella, jotta verho vaikuttaa reikäosiin. Flotaatioverho nostaa lika-aineksen 22 vesistön pintaan 23, joten lika ei mene vedenottoputkeen. Kalat eivät uskalla mennä lähelle 25 ilmaverhoa, koska ne "pelkäävät" ilmakuplia.

Säätämällä veden 7 määrää uimurin alaosassa saadaan uimu-rin paino optimaaliseksi vaijerin 13 vetovoiman suhteen.

Silmukat 14, joiden kautta vetovaijeri kulkee, on kiinni-: tetty veden pohjaan, esim, kallioon tai painoon 24. Näin vai- 30 jeri saa aikaan vastavoiman uimurin nosteelle. Vaijeria vetämällä uimuri ja imupää laskevat ja löysäämällä nousevat. Vaijerin kiinnityksessä voidaan käyttää erilaisia talja- ja taittopyörärakenteita vetovoiman pienentämiseksi. Kuvassa on .·:· esitetty eräs taljaratkaisu.

• 35 Kuviossa 3 nähdään iroupäässä oleva rakovaippa 25, joka voi olla kiilalankasiivilää. Sen avulla varmistetaan flotaativer-hon vaikutusta. Imupäätä ympäröivässä putkessa 21 on suutin-aukkoja 26. Puhtaan veden virtauskanava ympäröi imupäässä : uimuriosaa 6 ja yhtyy imuputkeen 2.

6 102307

Kuviossa 4 nähdään nivelen 9 toisella puolella oleva putken 2 osa ja imupää 1 kahdella eri korkeudella silloin, kun vesistössä on jäätilanne ja putkeen halutaan esim. voimalan j äähdytysvettä.

5 Veden pinnassa on jäätä 28. Uimuripää on esitetty yläasen- nossa 1' ja katkoviivoin ala-asennossa 1".

Kun uimuri ja vedenotto on jään tuntumassa asennossa 1', saadaan noin 0 °C vettä, joka on tehokkainta jäähdytysvettä. Teollisuusputkien putkistoissa on joskus esim. huonosti eris-10 tettyjä kohtia, jotka pyrkivät jäätymään. Tällöin "lämmitys-vettä" saadaan "sulatukseen" käyttämällä uimurin asentoa 1" altaan pohjasta 29, missä veden lämpötila on usein +4 °C.

Putken 2 loppupäässä olevassa tangossa 18 on lämpötila-antureiden lisäksi merkkilippu 30, koska vesi-ilmaseoksen is purkauskohtaan tulee yleensä jäähän avanto.

Uimuriin on kiinnitetty vaakasuoraan ulkonevia tankoja 31, jotka nostavat jään reunaa veden vaakasuoran virtauksen parantamiseksi, kun uimurin noste tehdään suureksi. Näin virtaus jään alla tehostuu 0° Creisena uimuria kohti, koska 20 jääkate nousee ja virtaustila kasvaa ylöspäin.

Kuviossa 5 on esitetty kolme imupään asentoa eri olosuhteissa. Kun vesi on kerrostunut ja veden keskimääräinen lämpötila on esim. +4 eC, lämpötilassa +4 eC oleva vesi on raskainta ja pohjalla. Pintavesi on lämmennyt +5 °C:eeseen 25 esim. auringosta tai veden virtauksesta. Jossain välikerrok-: ” sessa voi olla vettä, jonka lämpötila on +3 °C.

:. - Kun on kyse laitoksesta, joka tarvitsee jäähdytysvettä, on « ·.:.· sitä otettava kuvassa esitetyn ylimmän asennon 1' ja alimman :.· : asennon 1" välillä eli asennosta 1"'. Kun taas kyse on juoma- 30 vedestä tai tehdasprosessin muista vesistä kuin jäähdytysve destä, kannattaa ottaa vesi ylimmästä eli lämpimimmästä kohdasta 1'.

Kuviossa 6 on esitetty jäykähkö imuputki 2, joka pyrkii • · · ]··· alimpaan asentoon. Sen päässä on myös flotaatioverho 8, mutta . 35 korkeuden säätö ja putken pään kannatus on tässä ratkaisussa järjestetty siten, että pinnalla on uimuri 6,joka voittaa putken painon ja jäykkyydestä aiheutuvan taivutuksen vastuk-: ’·’ sen. Vetovaijeri 13 on kiinnitetty uimuriin ja johtaa veto- V 1 laitteeseen. Vaijeri on tässä tapauksessa putken sisällä.

7 102307

Vaijeria löysäämällä putken pää laskee ja vaijeria kiristämällä putken pää nousee. Putken päähän on kiinnitetty taitto-pyörä 30 vaijerille.

Kuviossa 7 on esitetty eräs ratkaisu vedenottopäästä, 5 missä on samanlainen puhdistusmenetelmä sekä nosteen ja köyden hyväksikäyttö korkeuden säätöön kuin edellä, mutta putken 2 ulompi pää 2' on pystysuora "haitariputki". Putken pää 2' on elastista, venyvää putkea, haitariputkea tai teleskooppi-systeemin avulla pituuttaan muuttavaa.

10 Uimuriosa 6 on rengasmainen ja liittyy putken pään 2· vaippaan. Rengasmainen, paineellinen vesi-ilmaseosputki 21 on kiinnitetty rengasmaisen uimurin yläpintaan. Mastoon 18 on kiinnitetty lämpötila-antureita 31'.

Kuvion 8 sovellutuksessa vesi-ilmaseosputki 21 on rengas-15 maisen uimurin 6 alapinnassa. Putkeen 21 johtava dispersio-putkisto 12 voi toimia samalla vetovaijerinä.

Kuviossa 9 on esitetty eräs korkeudensäätömenetelmä ja katkoviivoin putken 2 ulomman 2' pään eri asentoja. Ulompi pää on kiinnitetty putkeen nivelellä 9 siten, että se pääsee 20 kääntymään myös rantaan päin.

Lämpötila-anturit on kiinnitetty määrävälein johtoon 18, jonka yläpäässä on uimuri 32 johdon pitämiseksi pystyssä. Johto on kiinnitetty alapäästään niveleen 9. Toinen lämpöti-la-anturisarja on kiinnitetty johtoon 19, jossa ei ole uimu-25 ria ja joka on kiinnitetty putken imupäähän ja pysyy sen • ’ alapuolella.

'♦ ’ Vetovaijereitä tai köysiä on kaksi. Ensimmäisen köysi 13 « kulkee imupäästä pohjaan kiinnitetyn silmukan 14 kautta veto- • · : laitteelle, esim. automaattivinssille. Toisen köyden 13' teh- 30 tävä on saada imupää nivelen 9 ympäri rantaan päin. Jos halu taan vettä vain rannan puolelta niveltä 9, tarvitaan vain köysi 13 ja ensimmäinen köysi 13 voidaan jättää pois.

j·.^ Köysien sijoittelua, kiinnityskohtia ja määrää sekä ilma- .·;· vesiseoksen suihkun sijoitusta ja suuntaa kannattaa säätää * · 35 kulloisenkin tarpeen mukaan. Flotaatioverho voi olla suunnat tu esim. sivuilta kartiomaisesti (kuvio 9b).

:...· Kuvioissa 10 ja 10a on esitetty vedenotto kalankasvatusal- : .· taaseen ja putki 2 kahdessa asennossa. Maalla 33 on puhdis- • · V j tuslaitos ja sen koneet 34. Putken päähän on kiinnitetty 8 102307 kaksi vaijeria 13, jotka on johdettu kahden rinnakkaisen silmukan 14 kautta. Näin putken päätä voidaan siirtää myös sivusuunnassa .

Kuviossa 1 on esitetty vedenotto pienvoimalaitoksen tur-5 biinitunneliin 35. Imupään asemaa korkeussuunnassa voidaan säätää vedenpinnan 23, 23' korkeusvaihtelujen mukaan.

Kuviossa 12 on esitetty eräs ratkaisu imupään korkeusaseman säätöön, kun uimuria 6 siirretään vaijerilla 13, joka kulkee putken ulommassa päässä olevan silmukan 36 kautta siilo mukkaan 14. Köydestä 13 vetämällä saadaan uimuri 6 lähemmäs putken 2 ulompaa päätä. Vetämällä toista köyttä 13' saadaan uimuri 6 lähemmäs pintaa.

Kuviossa 13 on putken 2 ympärillä liikkuva paino 37. Jos putki 2 on sopivasti jäykkä/taipuisa ja/tai jyrkässä asen-15 nossa riittää painon siirtelemiseen yksi vaijeri tai köysi.

Paino liikkuu itsestään putken ulomman pään suuntaan, kun köyttä 13 vain löysätään.

Kuviossa 14 on esitetty kelluva rengas 38 kuten öljypuomi, jonka kehän sisäpuolelle flotaatioverhon mukana nouseva jäte 20 kerätään niin, ettei se pääse takaisin vesistöön. Pohjapainoa 24 voidaan siirtää köydellä 39. Jätteen kokoojarengas 38 voi myös toimia uimurina kuvion 6 tapaan.

Kuviossa 15 on esitetty pumppu 40 sijoitettuna putken vesistössä olevaan päähän, uimurin 6 yhteyteen. Painejohto 2 25 on liitetty pumppuun.

• ' Kuviossa 16 on myös flotaatioverhon 8 ympäröimä pumppu 40.

:.*· Molemmille sivuille johdettujen köysien 13 avulla putken sijoituspaikka on laajasti valittavissa horisontaalisesti.

: : ‘ Kun köysillä siirretään sekä pohjapainoa että rantakiinni- 30 tyksiä, saadaan vedenottoalue hyvin laajaksi horisontaalises ti ja vertikaalisesti.

Keksintö voidaan soveltaa monin eri tavoin patenttivaati- ;·. musten puitteissa. Oleellista on, että imupään eli vedenoton • · kohta voidaan säätää korkeusaseman suhteen. Vesi voidaan « · . 35 puhdistaa ennen putkeen menoa. Vedenottokohta voidaan valita horisontaalisesti ja/tai vertikaalisesi köyttä tai köysiä vetämällä, joten automatisointikin on helppoa, koska köyden, ; V tai vastaavan, esim. vaijerin, narun, kaapelin tai putken kelaus on yksinkertaista ja vetovoimia voidaan säädellä mm.

„ 102307 taljan tapaan. Lyhyisiin säätöihin sopivat esim. karamootto-rit, pneumatiikka- tai hydraulisylinterit ym.

Koska köydellä ei voi työntää, imupäätä nostava liike saadaan aikaan esim. putken jäykkyyttä hyväksi käyttäen.

5 Parhaiten vastaliike saadaan aikaan uimurin avulla veden nostetta hyväksi käyttäen.

Veden alla olevaa uimuria käyttämällä saadaan vedenotto-laitteistot toimimaan vaikka jääpeitteen alla, liikehtivien-kään jäiden estämättä keksinnön toimivuutta. Laitteiston 10 imupää voidaan nostaa myös jään pintaan, jolloin ottokohtaan saadaan tehokkaasti horisontaalista 0 °C veden virtausta.

Kun puhdistuslaite on vedenottoputken päässä, voidaan yksinkertaistakin mekaanista puhdistuslaitetta, esim. välppää puhdistaa vetämällä köysiä, liikuttelemalla ja vaikka ravis-15 telemalla imupäätä ja puhdistuslaitetta.

Vedenottotarpeita veden ominaisuuksien takia on hyvin erilaisia ja vesialtaissa on hyvin erilaisia vesikerrostumia, jotka usein muuttuvat nopeastikin mm. luonnonvirtauksien, vuoroveden, tuulien, tulvien, auringon lämmitysvaikutuksen ja 20 sääolosuhteiden vaikutuksesta sekä esim. laivojen liikkeistä syntyvistä sekoitus- ja virtausvaikutuksista.

Keksinnössä voidaan käyttää imupään säädössä hyväksi antureita, kuten lämpötila-, pH-, kiintoainepitoisuus- ja paineantureita. Anturit voivat olla sarjana ja samassakin 25 "mastossa" imupään tuntumassa, jolloin automaatio-ohjelma : ' kelaa köyden avulla imupään optimaaliseen kohtaan.

·.1· Kun puhdistuslaitteena käytetään flotaatioverhoa, automaa- tio-ohjelma voidaan liittää myös puhdistuslaitteen ohjaami-seksi esim. veden ja ilman keskinäisen suhteen ja/tai määrän 30 osalta.

Puhdistamon osalta keksintö perustuu flotaatiotyyppiseen prosessiin, mutta käyttöön tuleva vesi ei mene samaa reittiä .. kuin erottuva jäte, vaan flotaativerhon läpi, puhdistuen • · *... siinä. Kun pieni partikkeli menee flotaatioverhoon tai sen • · . 35 virtauksen vaikutuspiiriin, nousee se flotaatiovirtauksen :Y vaikutuksesta ylös. Vain puhdistunut eli flotaatioverhon läpi : ” mennyt vesi pääsee imuputkeen ja käyttöön. Tässä selostukses- . Y sa "flotaatioverho" tarkoittaa paineellisen ilman tai veden Y . ja ilman sekoitteen purkautuessaan muodostamaa kuplaverhoa.

10 102307

Lika-ainekset jäävät altaaseen siten, ettei niiden osalta mahdollista jatkokäsittelyä tarvitse tehdä laitoksilla. Mm. kalat, jotka ovat haittana vedenkäsittelyssä, säästyvät altaassa, koska ne (etenkin lohikalat) pelkäävät ja välttävät 5 ilmakuplia.

Flotaatioverhon lisänä, mm. varmistuksena sähkökatkojen ym varalta voi silti vielä olla siivilärakenteita, kuten esim. kiilalankaseulaa. Flotaatioverholla ja -virtauksella on myös seulaa puhdistava vaikutus.

10 Keksinnöllä on siis merkitystä vedenoton ja -käsittelyn lisäksi kalatalouteen, energiatalouteen, ilmansuojeluun sekä altaan veden parantamiseen ja laivaväylien avaamiseen.

Patenttivaatimuksissa on käytetty sanontaa "köyden ja maan välinen kiinnityskohta". Tämä tarkoittaa köyden kiinnityskoh-15 taa paitsi maalla, myös esim. veden pohjassa.

Edellä on kuvattu köysien käyttöä. Samoilla tai eri köysillä voidaan myös harustaa imupäätä vesistön virtausten takia.

« « • · • · • · · « · • · • · • · • · • · • · · 1 ♦

Claims (12)

102307 11

1. Menetelmä veden ottamiseksi vesistöstä putken (2) avulla, jonka imupää (1) on vesistössä, jolloin imupään (1) sijaintia säädetään pystysuunnassa ainakin kahden, parhaiten 5 useamman eri asennon välillä, tunnettu siitä, että veden ominaisuuksia eri korkeuksissa mitataan ja säätö suoritetaan mittaustulosten mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan veden lämpötilaa eri syvyyksissä ja imu- 10 pään (1) asemaa säädetään lämpötila-arvojen muuttuessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jolloin imupää (1) kiinnitetään paikoilleen yhden tai useamman köyden (13) tai vastaavan taipuisan elimen avulla, tunnettu siitä, että köyden (13) pituutta muutetaan automaattisesti eri 15 syvyyksistä mitattujen veden ominaisuusarvojen mukaan.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että imupäässä (l) käytetään uimuria (6), johon vaikuttava noste on suurempi kuin laitteiston loppupää-hän vaikuttavat painovoima ja kitkavoimat.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että imupään (1) ympärille johdetaan paineel-lista ilmaa tai ilman ja veden seosta, josta purkautuvat kuplat muodostavat imupään ympärille ylöspäin ulottuvan verhon ; · (8).

6. Laitteisto veden ottamiseksi vesistöstä, johon lait- ·, ' teistoon kuuluu vesistöön sovitettu putki (2), joka on kiin- '· ’ nitetty paikoilleen siten, että sen vedenottoaukon asema on :.i. pystysuunnassa säädettävissä, tunnettu siitä, että laitteisto • · on varustettu vesistön veden ominaisuuksia eri korkeuksilla 30 mittaavalla yhdellä tai useammalla anturilla (31).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että anturit (31) ovat lämpötila-antureita.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tun- « · .*;· nettu siitä, että putken imupää (1) on kiinnitetty paikoil- < » . 35 leen uimurin (6) ja yhden tai useamman köyden (13) avulla, • 4 jonka pituus toisaalta imupään (1) ja toisaalta köyden (13) *·... ja maan välisen kiinnityskohdan (14) välillä on säädettä- • « : .· vissä. • · « • « 12 102307

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se on varustettu ohjauslaitteistolla köyden (13) pituuden säätämiseksi anturien (31) ilmoittamien ominai-suusarvojen mukaan.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto, tun nettu siitä, että uimuriin (6) on kiinnitetty sivuille ulkonevia tankoja (31).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se on varustettu välineillä paineellisen 10 ilman tai ilman ja veden seoksen (8) johtamiseksi imupään (1) ympärille.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 6-11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se on varustettu välineillä (38) jätteen keräämiseksi veden pinnalta. » « i i · I I I • · 4 % 40 4 * · » · • 1 » « • 1 4 · • Iti » e 4 | • i I I I • 4 • I i I I · • ' I 1 I · • 4 t I r l < 4 • • · 1 102307 13