FI102045B - Menetelmä ja laitteisto kappaleen reunan käsittelemiseen - Google Patents

Description

1 102045

Menetelmä ja laitteisto kappaleen reunan käsittelemiseen

Keksinnön kohteena on menetelmä kappaleen reunan käsittelemiseksi erityisesti reunahiontaan, jolloin käsittelyasemassa oleellisesti vaaka-5 suoralle liikkumattomalle tukipinnalle, tunnetun etäisyyden päähän tu-kipinnasta kiinnitysjärjestelyllä liikkumattomaksi kiinnitetyn kappaleen, kuten reunahiottavan lasilevyn reunan käsittely suoritetaan työstölait-teessa, kuten robotissa olevaan ainakin yhteen liikkuvaan runkoon kiinnitetyllä ja oleellisesti pystysuoran pyörimisakselin ympäri pyörivällä 10 työstöelimellä.

Julkaisusta DE-3301200 tunnetaan laitteisto lasilevyn reunan hiontaan, jossa hiottava lasilevy on järjestetty hionnan aikana laitteistorungon suhteen pyöriväksi. Laitteistosta tunnetaan myös paineväliainepatjan 15 käyttö hiontapään tuennassa, mutta perusratkaisusta johtuen konstruktio on monimutkainen.

Erityisesti tasomaisten kappaleiden, kuten metallilevyjen tai lasilevyjen reunahiontaan on tunnettua käyttää mitä erilaisimpia järjestelyjä manu-20 aalisista käsihiontakoneista lähtien aina täysin automaattisiin hiontalin-joihin asti. Tavanomaisesti pienehköjen metallilevyjen reunat viistetään manuaalisesti hiomalaikalla. Erityisesti lasin valmistuksessa on tavanomaista käyttää esim. useammasta hiomalaitteesta muodostuvaa hion-talinjaa lasin suuren rikkoutumisriskin vuoksi. Vastaavasti suurehkojen 25 metallikappaleiden käsittely edellyttää tietynasteista automatisointia metallikappaleiden suuresta massasta johtuen.

Erityisesti lasinvalmistuksessa on reunahionnan tarkoituksena: 30 - poistaa käsiteltävän lasilevyn irrotuksen yhteydessä synty neet terävät riisteet, viistää lasireunat, jotta lasilevyn jatkokäsittely voi tapahtua paljain käsin ja/tai, että lasilevyn reunat eivät kuluta kohtuut-35 tomasti silkkiä, 2 102045 poistaa lasilevyn reunasta rikkoutumiselle altistavat säröt ja siten myös vahvistaa valmistettavaa puolivalmistetta ja lopputuotetta, ja 5 - muodostaa lasilevyn reunasta ulkonäöllisesti yhtenäinen hiottu pinta.

Lasilevyjen karkeahionta suoritetaan tavanomaisesti ns. ristinauhahion-taa käyttämällä, jolloin reunahiottavaa lasilevyä liikutetaan tavanomai-10 sesti vaakasuorassa tasossa vasten kahta ristikkäin liikkuvaa hionta-nauhaa, jolloin lasilevyn reunan sekä ylä- että alakulmat hioutuvat samanaikaisesti. Kyseisellä hiontatavalla aikaansaadaan lähinnä riistei-den poisto ja reunakulmien viisto. Lasin reunassa olevien säröjen poisto on mahdollista toteuttaa timanttihionnalla, jolloin hionta suoritele taan yhtä tai useampaa esim. kourumaista tai kartiomaista ja timantti-vahvisteista hiomalaikkaa käyttämällä, jolla myös aikaansaadaan samanaikaisesti molempien reunakulmien hionta. Ulkonäöllisesti yhtenäisen hiotun reunapinnan aikaansaaminen edellyttää nykyisellä tekniikalla edelleen CNC-ohjattua timanttihiontaa.

20

Erityisesti lasituotteiden osalta on laatutaso jatkuvasti noussut, jolloin valmistetulta lasituotteelta edellytetään yleensä hyvää reunahiontaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että reunahionnan riittävän laadun takaamiseksi on käytettävä timanttihiontaa.

25

Suhteellisen yleistä timanttihiontatekniikkaa sovellettaessa käytetään tavanomaisesti neljää erillistä hiomalaikka, yhtä kutakin sivua varten. Tällöin lasilevyä kuljetetaan hionta-asemassa tavanomaisesti vaakasuoran kuljetinjärjestelyn päällä, jolloin se aluksi kulkee kahden vastak-30 käin olevan hiomalaikan läpi, minkä jälkeen sen kulkusuunta muuttuu tavanomaisesti kohtisuoraksi alkuperäisestä, jolloin lasilevy kulkee vastaavasti kahden jäljelle jääneen vastakkaisen sivun käsittelemiseksi toisen hiomalaikkaparin läpi. Kyseiseen hiontamenetelmään ja sitä soveltaviin ns. varsityyppisiin (lazy arm) hiontalaitteistoihin liittyy useita 35 ongelmia, mm: 3 102045 hiomakone on esiasetettava kutakin lasityyppiä varteen erikseen sarjan alussa, jolloin lyhyttä sarjaa kohti edellytettävä asetusaika muodostuu tavanomaisesti kohtuuttoman pitkäksi, 5 hiomakoneen hiomalaikat eivät kykene riittävän hyvin seuraamaan vaikeita lasimuotoja, jolloin reunahionnan laatu ei kaikilta osin täytä nykyisiä vaatimuksia, ja 10 - hiomalaikkojen aloituskohdat aiheuttavat ongelmia, jolloin tavanomaisesti hiotaan osa reunasta kahteen kertaan, minkä lisäksi myös esim. kaarevilla pinnoilla esiintyy tavanomaisesti hiontavoiman liiallista vaihtelua, mikä taas johtuu siitä, että hiomakoneen tukivarsi on pitkä mahdollisimman 15 suuren ulottuvuuden aikaansaamiseksi ja sitä myöten myös kohtuuttoman raskas.

Toisaalta erityisesti CNC-tekniikalla toteutetusta reunahionnasta on aikaisemmin tunnettua kiinnittää hiottava lasikappale kiinteästi etäisyyden 20 päähän tukipinnasta ja hioa sen reuna liikkuvalla hiomalaikalla. Tällöin käytettävän hiomalaikan profiili on tavanomaisesti kovera, jolloin se hioo koko lasin reunan yhtenäiseksi hiotuksi pinnaksi. Kyseisen tyyppisissä sovellutuksissa on hiomalaikka asemoitava äärimmäisen tarkasti hiottavan reunan suhteen, jolloin suhteellisen suuren ulottuvuuden 25 omaava hiontalaite omaa korkeat valmistuskustannukset ja massiivisen konstruktion. Näin ollen CNC-tekniikan soveltaminen on suhteettoman kallista erityisesti lasinvalmistuksen muita osaprosesseja silmälläpitäen. Lisäksi tällöin sekä ohjelmointi että lyhyille sarjoille suoritettavat pienet muutokset ovat suhteellisen hankalia toteuttaa.

30 Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä on tarkoituksena saada aikaan ratkaiseva parannus edellä esitettyihin epäkohtiin ja siten kohottaa oleellisesti alalla vallitsevaa tekniikan tasoa. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista 35 se, että työstölaite tuetaan oleellisesti pystysuorassa suunnassa ainakin osittain väliainejärjestelyllä, kuten nestepatjan tai ilmapatjan avulla tukipintaan.

4 102045

Keksinnön mukaisen menetelmän tärkeimpinä etuina voidaan mainita yksinkertaisuus ja toimintavarmuus, jolloin voidaan myös välttyä esim. uudelleen asemoinnista johtuvilta toimintakatkoksilta. Keksinnön mu-5 kainen menetelmä mahdollistaa käsitellyn tuotteen optimaalisen laatutason reunahionnan osalta kaikissa olosuhteissa. Keksinnön mukainen menetelmä on toteutettavissa merkittävästi nykyisiä menetelmiä yksinkertaisemmalla laitekannalla, jolloin myös tilantarve on nykyisiä menetelmiä huomattavasti vähäisempi. Keksinnön mukaista menetelmää so-10 veltamalla on mahdollista käsitellä suuruudeltaan ja muodoiltaan mitä erilaisimpia kappaleita merkittävästi nykyisiä menetelmiä suuremmalla skaalalla. Menetelmän mahdollistamasta suuresta ulottuvuudesta huolimatta on hiomalaikan asemointi käsiteltävän reunan suhteen täsmällistä, jolloin suuresta ulottuvuudesta ei kuitenkaan aiheudu rasituksia 15 varsinaiselle työstölaitteelle.

Muissa menetelmään kohdistuvissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän edullisia sovellutuksia.

20

Keksinnön kohteena on myös laitteisto menetelmän soveltamiseksi. Laitteisto on määritelty lähemmin laitteistoon kohdistuvan itsenäisen patenttivaatimuksen johdanto-osassa. Laitteistolle tunnusomaiset piirteet on esitetty vastaavan patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.

25

Keksinnön mukaisen laitteiston avulla on mahdollista yksinkertaisella ja varmalla tavalla aikaansaada optimaalinen hiontatulos mikä perustuu siihen, että tukemalla hiontapää keksinnön mukaisesti esim. kappaletta tukevaan tukipintaan aikaansaadaan hiomalaikan täsmällinen asemoi-30 tuminen käsiteltävän reunan suhteen mitä erilaisimmille hiottaville kappaleille. Laitteiston tilantarve on myös merkittävästi nykyisiä laitteistoja vähäisempi, jolloin se voidaan sovittaa helposti jo olemassa oleviin valmistusprosesseihin. Lisäksi keksinnön mukainen laitteisto on mahdollista konstruoida merkittävästi nykyisiä laitteistoja suuremman ulottu-35 vuuden omaavaksi, jolloin ei suuresta ulottuvuudesta kuitenkaan aiheudu suoranaista kuormitusta varsinaiselle työstölaitteelle. Näin ollen keksinnön mukaisella laitteistolla on mahdollista käsitellä merkittävästi 5 102045 laajempaa tuotevalikoimaa kuin nykyisillä laitteistoilla. Keksintöä edullisesti soveltamalla on mahdollista toteuttaa työstölaitteen hiontapää myös siten, että työstölaitteen tukivarresta kohdistetaan hiomalaikkaan tai vastaavaan ainoastaan käsiteltävää reunaa vastaan kohtisuora 5 hiontavoima, mikä tapahtuu edullisimmin työstölaitteeseen yhdistettyyn tiedonkäsittelylaitteeseen ennalta edullisimmin ns. automaattisesti määritettyä reunaviivaa käyttäen.

Laitteistoon kohdistuvissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on 10 esitetty keksinnön mukaisen laitteiston edullisia sovellutusmuotoja.

Seuraavassa selityksessä keksintöä havainnollistetaan yksityiskohtaisesti samalla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15 kuvat 1a ja 1b esittävät perspektiivikuvantona ja etukuvantona erästä edullista keksinnön mukaisella menetelmällä toimivaa laitteistoa, kuva 2 esittää erästä edullista keksinnön mukaisessa laitteis- 20 tossa käytettyä vaihtoehtoista työstölaitetta, kuva 3 esittää poikkileikkauksena lasilevyn tuentaa tukipin- taan, ja 25 kuva 4 esittää erästä edullista, kuvien 1a, 1b ja 2 mukaisissa laitteistoissa käytettävää keksinnön mukaista hiontajär-jestelyä.

Keksinnön kohteena on menetelmä kappaleen reunan käsittelemiseen, 30 kuten reunahiontaan tai vastaavaan, joka suoritetaan käsittelyase-massa I sopivimmin tiedonkäsittelylaitteeseen, kuten mikroprosessoriin, analogiseen piiriin ja/tai vastaavaan ainakin tietoa välittävässä yhteydessä olevalla työstölaitteella 1. Työstölaitteessa 1 on ainakin yksi kä-sittelyasemassa I tukipinnalla 2 olevan kappaleen 3 reunaa käsittelevä 35 työstöelin 1a, kuten hiomalaikka tai vastaava. Tukipintaan 2 kiinnitysjär-jestelyn 4 avulla liikkumattomasti ainakin käsittelyvaiheen ajaksi tuetun 6 102045 kappaleen 3 reunan käsittely suoritetaan sopivimmin kappaleen 3 reunaa pitkin liikutettavalla työstöelimellä 1a (ks. kuva), joka pyörii kappaleen 3 käsiteltävää reunaa vasten painautuneena oleellisesti käsiteltävän kappaleen 3 tasoa vastaan kohtisuoran pyörimisakselin ympäri. Ai-5 nakin työstöelimen 1a asemoimisen helpottamiseksi käsiteltävän reunan suhteen tuetaan työstölaitteen 1 työstöelin 1a ainakin kappaleen 3 käsittelyn ajaksi oleellisesti käsiteltävän kappaleen 3 tasoa vas-taan/kohtisuorassa suunnassa I. pystysuunnassa tukipintaan 2.

10 Kuvissa 1 a—4 esitetyissä sovellutuksissa tuetaan käsiteltävä kappale 3 käsittelyasemassa I vaakasuoralle tukipinnalle 2. Tällöin etäisyyden e päähän tukipinnasta 2 kiinnitetyn kappaleen 3 reunan käsittely suoritetaan työstölaitteessa 1, kuten kuvissa 1 a, 1 b ja 2 esitetyn mukaisesti robotissa olevaan liikkuvaan tukivarteen 1b kiinnitetyllä ja oleellisesti 15 pystysuoran pyörimisakselin ympäri pyörivällä hiomalaikalla 1a. Tällöin on kussakin kappaleen 3 hiontapisteessä esim. reunan ylä- ja alakulmat tai reuna kokonaisuudessaan hiottavissa samanaikaisesti. Esitetyissä sovellutuksissa tuetaan hiomalaikka 1a oleellisesti pystysuorassa suunnassa, jolloin kuvassa 4 esitetyn mukaisesti hiontapään massa M 20 kompensoidaan hiontapään kohdalla tukipinnasta 2 kohdistuvalla tukivoimalla FM, joka on aikaansaatu nestepatjan 5a avulla. Tällöin robottiin 1 kuuluvasta tukivarresta 1b välitetään edullisimmin vakiovoimajär-jestelyn 1e välityksellä lähinnä ainoastaan hiomalaikan 1a liikkumista tukipinnalla 2 aikaansaava voimavaikutus.

25

Erityisesti kuvaan 1a viitaten painetaan hiomalaikkaa 1a edullisimmin säädettävissä olevilla voimaelimillä 1 e2 vasten käsiteltävää reunaa hi-ontavoiman F kohdistamiseksi reunaan oleellisesti käsiteltävän kappaleen 3 tasossa. Tässä yhteydessä lisäksi kuvaan 4 viitaten edullisimmin 30 voimajärjestelyyn 1e kuuluvilla voimaelimillä 1e2 aikaansaatu hiomalaikan 1a hiontavoima F kohdistetaan edullisimmin tiedonkäsittelylaittee-seen ennalta määritettyä käsiteltävän kappaleen 3 ulkomuotoa, kuten reunaviivaa käyttämällä, jolloin hiontavoima F kohdistetaan käsiteltävään reunaan jatkuvasti oleellisesti kohtisuorasti reunaa, kuten reuna-35 viivan tai vastaavan tangenttia vastaan.

7 102045

Edelleen kuvaan 4 viitaten on menetelmässä edullisinta käyttää reunan käsittelyssä hiontanestettä M, kuten vettä, öljyä ja/tai vastaavaa, joka johdetaan ainakin käsiteltävän reunan hiontakohdan yhteyteen. Tällöin menetelmän edullisena sovellutuksena käytetään hiomalaikkaa 1a vas-5 tinpintana toimivaan tukipintaan 2 tukevan väliainejärjestelyn 5 kanto-väliaineena hiontanestettä, joka johdetaan nestepatjan 5a muodostamiseksi hiomalaikkaan 1a yhdistetyn kantopinnan 1c ja tukipinnan 2 väliin. Tällöin hionnan yhteydessä tukipinnalle 2 syötettävä hiontaneste valuu esim. tukipinnan reunoilta keräilykouruihin, joista neste johdetaan edel-10 leen puhdistimen kautta uudelleen käytettäväksi. Työjakson päätyttyä tukipinta on edullista puhdistaa esim. vettä käyttämällä ja kuivaamalla.

Edellä esitetyn mukaisesti hiontapää ja tukipinta 2 laakeroidaan toistensa suhteen ns. hydrodynaamisella laakeroinnilla. Tällöin edullisena 15 sovellutuksena hiontaneste johdetaan hiomalaikkaan 1 yhdistetyn kan-natusvarren läpi kantopinnan 1c alle, jolloin muodostuvan nestepatjan 5a vaikutuksesta hiontapää liukuu edullisimmin n. 0,15 mm:n korkuisen nestepatjan 5a päällä. Hiontapään toiminta saadaan näin ollen mahdollisimman vähäkitkaiseksi ja likaantumisalttius vähenee. Lisäksi virtaava 20 hiontaneste irrottaa tukipinnasta hionnan seurauksena muodostuneet lasipartikkelit.

Keksinnön mukaisessa laitteistossa on kuvissa 1a ja 1b esitetyn mukaisesti näin ollen yksinkertaisimmillaan työstölaite 1, edullisimmin robotti, 25 johon on tukivarrella 1b yhdistetty pyörivä hiomalaikka 1a, joka hioo liik-kumattomasti etäisyyden e päähän tukipinnasta 2 kiinnitetyn kappaleen 3 reunaa sitä pitkin liikkuessaan. Kuvissa 1a ja 1b on kuvattu käsiteltävän kappaleen 3 yläpuolelle kiinnitettyä robottia 1 ja kuvassa 2 vaihtoehtoisesti käsiteltävän kappaleen 3 sivulle kiinnitettyä robottia. Mo-30 lemmissa vaihtoehdoissa käytetään esim. kuvan 4 mukaista tuentaa.

Kuvissa 1 a—4 esitetyt sovellutukset kuvaavat pitkälti lasilevyn reunahi-ontaan soveltuvaa laitteistoa, jolloin reunahiottava lasilevy 3 on sijoitettu käsittelyasemassa I vaakasuoralle tukipinnalle 2. Tällöin hioma-35 laikka 1a pyörii pystysuoran pyörimisakselin ympäri käsiteltävän lasilevyn 3 reunaa vasten painautuneena.

8 102045

Kuvissa esitetyissä sovellutuksissa on hiontapää tuettu nestepatjan 5a avulla tukipintaan 2, jolloin hiomalaikan 1a liikkumista tukipinnalla 2 ohjaava voimavaikutus on välitetty robotin 1 varresta 1 b vakiovoimajär-jestelyn 1 e välityksellä hiontapäähän.

5

Edullisena sovellutuksena on lasilevyn 3 käsittelyssä käytetty ainakin osittain alipainejärjestelyä 4a, kuten yhtä tai useampaa imukuppia. Tällöin kiinnitysjärjestely 4 käsittää edullisimmin useita tuentakappaleita 4a1, jotka on kukin kiinnitettävissä kiinteästi ensimmäisestä päästään A 10 edullisimmin alipainejärjestelyllä 4a, kuten imukuppiperiaatteella lasilevyyn 3 ja toisesta päästään B mekaanisella, sähköisellä ja/tai painevä-liainetoimisella järjestelyllä tukipintaan 2 (ks. kuvat 3 ja 4).

Erityisesti kuviin 3 ja 4 viitaten on kukin kiinnitysjärjestelyyn 4 kuuluva 15 tuentakappale 4a1 järjestetty sekä ensimmäisestä päästään A että toisesta päästään B alipainejärjestelyllä 4a kiinnitettäväksi, jolloin sen kumpaankin päähän on järjestetty imukuppi, jonka alipaine on edullisimmin aikaansaatu ulkoisella virtausjärjestelyllä, joka erityisesti kuvassa 3 esitetyssä sovellutuksessa on toteutettu kunkin tuentakappa-20 leen 4a 1 imuriin 4a3 yhdistävillä imuletkuilla 4a2. Edellä kuvatun järjes telyn etuna on se, että hiottavan lasilevyn alapinnan etäisyys e tukipin-nasta 2 on vakio, jolloin käsiteltävän lasilevyn paksuuden vaihtelut on huomioitavissa hiontapään asetuksissa. Tällöin ovat myös imukupit 4a1 lähes vapaasti aseteltavissa lasilevyn 3 käsittelyn vaatimiin pisteisiin. 25 Imukuppien 4a1 asemointia varten on tukipinta 2 edullisimmin ruudu-tettu, jolloin samaa ruutujakoa on hyödynnetty edullisimmin myös tie-donkäsittelylaitteessa. Luonnollisesti tarvittavien imukuppien lukumäärä riippuu käsiteltävän lasilevyn koosta.

30 Kuvassa 4 esitetyssä sovellutuksessa on robotin 1 hiontapään massa M kompensoitu hiontapään kohdalla tukipinnasta 2 kohdistuvalla tukivoimalla FM, jolloin hiontapäästä robotin 1 tukivarteen 1b välittyvät voimat ovat minimoitavissa. Tällöin tukivarren 1b ja hiontapään välissä vaikuttaa lähinnä ainoastaan kuvassa 1a esitetyn mukainen, hiottavan 35 kappaleen 3 tasossa sen reunaa vasten vaikuttava hiontavoima F (kuva 1a). Tällöin erityisesti kuvissa 1a ja 4 esitetyissä sovellutuksissa 9 102045 on hiomalaikkaa 1a pyörittävä sähkömoottori 1d ja hiomalaikka 1a muodostettu integroiduksi hiontapääksi, joka on yhdistetty työstölaitteen 1 tukivarteen 1b oleellisesti vaakasuoralla vakiovoimajärjestelyllä 1e, joka käsittää pituudeltaan muuttuvan lineaarijohteen 1e1 ja hiontavoiman F 5 aikaansaavan paineilmasylinterin 1e2. Vakiovoimajärjestelyn 1e tarkoituksena on toimia joustavana elementtinä, jolloin se näin ollen sallii käsiteltävän lasilevyn pienet kokomuutokset ja ohjelmoinnin epätarkkuudet. Tällöin hiomalaikalla 1a kohdistettava hiontavoima F on yksinkertaisesti säädettävissä paineilmasylinteriin 1e2 syötettävää painetta 10 säätämällä.

Keksinnön mukaisessa laitteistossa on tukipinta 2 muodostettu edullisimmin tasaiseksi hiontapöydäksi, joka on edullisimmin reunoiltaan n. 300 mm suurinta hiottavaa lasilevyä suurempi. Tällöin tavanomaisia 15 tuulilaseja valmistettaessa tulee hiontapöydän kooksi n. 3500 mm x 2700 mm. Lisäksi hiomalaikan 1a sähkömoottori 1d on edullisimmin oikosulkumoottori, jolloin hiomalaikan 1a kierroslukua voidaan säätää yksinkertaisesti taajuusmuuttajalla. Hiomalaikan 1a kiinnitys moottorin akseliin toteutetaan edullisimmin pikakiinnitysjärjestelyllä. Luonnollisesti 20 sähkömoottorin 1d ja hiomalaikan 1a muodostamaa integroitua hionta-päätä on mahdollista säätää korkeussuunnassa mitä erilaisimmin järjestelyin.

On selvää, että keksintö ei rajoitu edellä esitettyihin sovellutuksiin, vaan 25 sitä voidaan perusajatuksen puitteissa muunnella huomattavastikin patenttivaatimusten määrittelemissä rajoissa, johtuen menetelmän ja sitä soveltavan laitteiston kokonaislaajuudesta. Tällöin ensinnäkin työstölaite voidaan toteuttaa konstruktioltaan merkittävästi esitetystä poikkeavaksi, jolloin hiontapää on tuettu esim. porttaaliperiaatteella, eli 30 käsittelyasemassa olevassa kiskojärjestelyssä liikkuvaan vaunuun kiinnitetyksi. Luonnollisesti hiomalaikan käyttö voidaan toteuttaa edellä esitetystä poiketen esim. paineilmalla tai työstölaitteen yhteydessä olevalla moottorilla, jolloin sen aikaansaama pyörimisliike on välitetty tukivarren kautta johdetulla voimanvälitysjärjestelyllä. Luonnollisesti edellä 35 mainittu konstruktio on esitettyä sovellutusta monimutkaisempi sekä saattaa aiheuttaa tarpeetonta konstruktion monimutkaisuutta ja suuria dimensioita. Luonnollisesti käsiteltävän kappaleen tuentaan käytetyt 10 102045 tuentakappaleet on mahdollista toteuttaa mitä erilaisimmin järjestelyin, jolloin yksinkertaisimmillaan saattaa olla mahdollista käyttää ainoastaan esim. molemmista päistään imukupeilla varustettua kompaktia, oma-voimaista konstruktiota.

Claims (9)

11 102045

1. Menetelmä kappaleen reunan käsittelemiseksi erityisesti reunahion-5 taan, jolloin käsittelyasemassa (I) oleellisesti vaakasuoralle liikkumattomalle tukipinnalle (2), tunnetun etäisyyden (e) päähän tukipinnasta (2) kiinnitysjärjestelyllä (4) liikkumattomaksi kiinnitetyn kappaleen (3), kuten reunahiottavan lasilevyn reunan käsittely suoritetaan työstölaitteessa (1), kuten robotissa olevaan ainakin yhteen liikkuvaan runkoon (1b) 10 kiinnitetyllä ja oleellisesti pystysuoran pyörimisakselin ympäri pyörivällä työstöelimellä (1a), tunnettu siitä, että työstölaite (1) tuetaan oleellisesti pystysuorassa suunnassa ainakin osittain väliainejärjestelyllä (5), kuten nestepatjan (5a) tai ilmapatjan avulla tukipintaan (2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jolloin kappaleen (3) reunan käsittelyssä, kuten hionnassa tai vastaavassa käytetään hionta-nestettä (m), kuten vettä ja/tai öljyä, joka johdetaan ainakin hiontakoh-dan yhteyteen, tunnettu siitä, että työstöelintä (1a) tukipintaan (2) tukevan väliainejärjestelyn (5) kantoväliaineena käytetään hiontanestettä 20 (m), joka johdetaan nestepatjan (5a) tai vastaavan muodostamiseksi ainakin työstöelimeen yhdistetyn kantopinnan (1c) ja tukipinnan (2) väliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 työstölaitteesta (1), kuten rungosta (1b) välitetään sopivimmin vakio-voimajärjestelyn (1e) välityksellä työstöelimeen (1a) oleellisesti työstö-elimen (1a) tukipinnan (2) suhteen tapahtuvan liikkeen aikaansaava voimavaikutus.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1—3 mukainen menetelmä, jolloin kappaletta (3), sopivimmin lasilevyä tai vastaavaa käsiteltäessä käytetään ainakin osittain alipainejärjestelyä, kuten yhtä tai useampaa imu-kuppia tai vastaavaa, tunnettu siitä, että käsiteltävä kappale (3) kiinnitetään tukipintaan (2) kiinnitysjärjestelyllä (4), joka käsittää ainakin yh-35 den, sopivimmin useamman tuentakappaleen (4a1), jotka kukin kiinnitetään ainakin käsittelyvaiheen ajaksi kiinteästi ensimmäisestä päästään (A) sopivimmin alipainejärjestelyllä (4a), kuten imukuppiperiaatteella tai 12 102045 vastaavalla käsiteltävään kappaleeseen (3) ja toisesta päästään (B) mekaanisella, sähköisellä ja/tai paineväliainetoimisella järjestelyllä tu-kipintaan (2).

5. Laitteisto kappaleen reunan käsittelemiseksi, erityisesti reunahion- taan, jolloin laitteisto käsittää työstölaitteen (1), kuten robotin, jossa olevan liikkuvan rungon (1b) yhteydessä on oleellisesti pystysuoran pyörimisakselin ympäri pyörivä työstöelin (1a) ja käsittelyasemassa (I) olevan, oleellisesti vaakasuoran liikkumattoman tukipinnan (2), jolle tunne-10 tun etäisyyden (e) päähän tukipinnasta (2) käsiteltävä kappale (3), kuten reunahiottava lasilevy on järjestetty tuettavaksi liikkumattomaksi kiinnitysjärjestelyllä (4), tunnettu siitä, että työstölaite (1) on järjestetty oleellisesti pystysuorassa suunnassa, ainakin osittain väliainejärjestelyl-lä (5), kuten nestepatjan (5a), ilmapatjan tai vastaavan avulla oleelli-15 sesti käsiteltävän reunan yhteydessä olevaan tukipintaan (2) tuetuksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että työstölaitteeseen (1) on järjestetty sinänsä tunnettu vakiovoimajärjestely (1 e), joka on sovitettu aikaansaamaan työstöelimen (1a) tukipinnan (2) 20 suhteen tapahtuvaan liikkeeseen tarvittavan voimavaikutuksen.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitteisto, jossa kappaleen (3), sopivimmin lasilevyn tai vastaavan käsittely on järjestetty ainakin osittain alipainejärjestelyn, kuten yhden tai useamman imukupin tai 25 vastaavan avulla, tunnettu siitä, että kiinnitysjärjestely (4) käsittää ainakin yhden, sopivimmin useamman tuentakappaleen (4a1), jotka on kukin järjestetty kiinnittymään ainakin käsittelyvaiheen ajaksi kiinteästi ensimmäisestä päästään (A) sopivimmin alipainejärjestelyllä (4a), kuten imukuppiperiaatteella tai vastaavalla käsiteltävään kappaleeseen (3) ja 30 toisesta päästään (B) mekaanisella, sähköisellä ja/tai paineväliainetoimisella järjestelyllä tukipintaan (2).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kiinnitysjärjestelyyn (4) kuuluva tuentakappale (4a1) on järjestetty sekä 35 ensimmäisestä päästään (A) että toisesta päästään (B) alipainejärjestelyllä (4a) kiinnitettäväksi, jolloin kumpaankin päähän on järjestetty imukuppiperiaatteella toimiva tartuntaelin, jonka alipaine on sopivimmin 13 102045 aikaansaatu ulkoisella virtausjärjestelyllä, kuten tuentakappaleen (4a1) imuriin (4a3) yhdistävällä imuletkulla (4a2) tai vastaavasti.

9. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista 6—9 mukainen laitteisto, jol-5 loin työstöelin (1a) on järjestetty sopivimmin säädettävissä olevilla voi-maelimillä painautumaan vasten käsiteltävää reunaa hiontavoiman (f) kohdistamiseksi sopivimmin käsiteltävän kappaleen (3) tasossa käsiteltävää reunaa vasten, tunnettu siitä, että työstöelintä (1a) pyörittämällä voimaelin, kuten sähkömoottori (1d) ja työstöelin (1a), kuten hioma-10 laikka on muodostettu integroiduksi hiontapääksi, joka on yhdistetty työstölaitteen (1) tukivarteen (1b) oleellisesti vaakasuoralla vakiovoima-järjestelyllä (1e), joka käsittää sopivimmin pituudeltaan muuttuvan osan, kuten lineaarijohteen (1e1) ja hiontavoiman (f) aikaansaavan voimaeli-men, kuten paineilmasylinterin (1e2). 15 14 102045