FI101162B - Sauman tiivistävä yhdistelmätiiviste ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

101162

Sauman tiivistävä yhdistelmätiiviste ja menetelmä sen valmistamiseksi

Tekniikan alue

Keksintö koskee sauman tiivistävää yhdistelmät!ivistettä, joka käsittää: 5 pitkänomaisen taipuisan, kimmoisan osan, jossa on ylempi pitkän omainen päätereunaosa ja alempi pitkänomainen päätereunaosa, jolloin alemmassa päätereunaosassa on ulkopinta, joka on erillään ylemmästä pitkänomaisesta päätereunaosasta ja alareuna, kimmoisasti muotoaan muuttavan tiivistävän osan, joka on muodostettu ylempään päätereunaosaan ja tahmean, visio koosisen, juoksevan sauman tiivistävän seoksen tuettuna taipuisaan osaan niin, että tiivistysseos on erillään tiivistysosasta. Lisäksi keksintö koskee ikkuna-rakennetta, joka käsittää ainakin yhden ikkunaruudun asennettuna puitteeseen ja jossa on lasitustiiviste ikkunaruudun ainakin toisen puolen ja puitteen välissä; sekä menetelmää sauman tiivistävän yhdistelmätiivisteen valmistamiseksi.

15 Keksinnön mukaisia tiivisteitä voidaan käyttää lukuisissa ympäris töissä muodostamaan tiivistys liitosten välille, esimerkiksi muodostamaan liitos sisäkaton ja seinäpaneelien välille, tai lasituksen tiivisteenä muodostamaan tiivistys ikkunaruudun ja viereisen asennusrakenteen välille.

Keksintöä selostetaan erityisesti viittaamalla lasituksen tiivisteisiin.

20 Tekniikan taso

Lasituksen vaatimukset ovat muuttuneet perinpohjaisesti viime vuosi-·:· na. Erityisesti nykyaikaisissa liikerakennuksissa ja monen asunnon raken- •;: nuksissa käytetään suuria ikkunaruutuja ja kevytulkoseiniä.

Kevytulkoseinän kehittäminen 1940-luvulla asetti uusia vaatimuksia .I. 25 lasitusteknologialle.

11'Kevytulkoseinä on olennaisesti kuormaa kannattamaton, oman pai-nonsa kantava, se ripustetaan tavallisesti maanpäällisestä rakenteesta ja siihen • · ♦ kohdistuu rakenteellista liikkumista.

Tällaisissa rakenteissa käytettyjen lasitusaineiden täytyy kyetä sovit- • · 30 tumaan mekaanista alkuperää oleviin tuulen aiheuttamiin rakenteellisiin liikkei- :T: siin ja termistä alkuperää oleviin runkorakenteen laajentumisen ja supistumisen aiheuttamiin rakenteellisiin liikkeisiin.

• · ,..., On käytetty laajalti niin kutsuttuja "märkiä" lasitusjäijestelmiä, jotka kä- sittävät tahmeaa kittiainetta olevan pitkänomaisen massan, jota tuetaan tilapäi-35 sesti pitkänomaisella paperiliuskalla. Kittiaine tarttuu ikkunaruutuun ja ikkunan • · ♦ 2 101162 asennusrakenteeseen ja muodostaa tehokkaan, vesitiiviin tiivistyksen. Toisaalta kitin juokseva luonne saattaa sen virtaamaan ikkunaruudulle juovina vastauksena rakenteellisiin liikkeisiin, jotka aiheuttavat siihen puristusta. Nämä juovat ovat rumia ja haittaavat kirkasta näkymää, joka muutoin muodostetaan ikkunaruudul-5 la.

Lisäksi kun juovittumista esiintyy ulommilla ikkunaruutupinnoilla, sade huuhtoo juovittuneen kitin ruudusta ja viereisille rakennuksen rakenteille muodostaen yleistä huonontumista rakennuksen ulkonäköön.

Aivan viime aikoina on kehitetty niin kutsuttu "kuiva" lasitus, joka 10 käyttää ekstrudoitua kimmoisaa tiivistettä, esimerkiksi kumitiivistettä. Näissä kimmoisissa tiivisteissä ei ole juovittumista, ja ne muodostavat yhtenäisen reunan ruudun ympärille, joka on esteettisempi ulkonäöltään kuin reuna, joka on muodostettu kitillä. Nämä kimmoisat tiivisteet ovat myös helpommat asentaa.

Kumitiivisteet muodostavat kauan kestävän säätiiviin tiivistyksen.

15 mutta tiivistystoiminto on vähemmän tehokas kuin kitillä, joka voi virrata puurakenteen pinnan epäsäännöllisyyksien sisään. Tämän mukaisesti "märkä" lasi-tusjärjestelmä on pysynyt laajassa käytössä huolimatta sen luontaisista epäkohdista.

Ikkunoiden lasitusrakenteita, joissa puutavaran tiivistyslistaan on yh-20 distetty tahmeaa tiivistysmassaa, on esitetty aikaisemmin mm. julkaisuissa CH-A-467926, DE-A1-3706503 ja GB-A-2209047 • < Keksinnön selostus • « 4 < ....: Esillä oleva keksintö pyrkii muodostamaan tiivisteen, jolla voitetaan ; ·. ·, lasituksen alueen aikaisempien järjestelmien epäkohdat mutta joka on sopiva 25 myös muihin kuin lasitukseen liittyviin saumojen tiivistyssovellutuksiin.

Tähän päämäärään päästään keksinnön mukaisella yhdistelmä- • · · tiivisteellä, jolle on tunnusomaista, että sauman tiivistävä seos on tuettu * alemman päätereunaosan ulkopinnalle, tahmea seos lähimmässä kohdassaan ylempään pitkänomaiseen *X: 30 päätereunaosaan nähden on erillään ylemmästä reunaosasta matkan, joka on :T: ainakin puolet kimmoisasti muotoaan muuttavan osan ja alareunan välisestä etäisyydestä, ja • · tiivistävä osa ja ainakin osa sauman tiivistävästä seoksesta on sijoitettu kimmoisan osan ensimmäiselle sivulle ja tiivisteen sisältäessä lisäksi 35 irrokealustan ensimmäisellä sivulla, joka on liitetty irrotettavasti tiivistävään seokseen.

3 101162

Keksinnön mukaiselle ikkunarakenteelle on puolestaan tunnusomaista, että tiiviste on jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen yh-distelmätiiviste ja jossa alempi osa on sijoitettu tiivistävästi puitteen ja ikkunaruudun ainakin toisen puolen väliseen tilaan ja tiivistävä osa deformoituu kim-5 moisasti tiivistävään kytkentään ainakin ikkunaruudun ainakin toisen puolen kanssa, jolloin tiivistävä osa on sijoitettu tiivistävän seoksen ja ikkunaruudun katseluosan väliin, ja jolloin tiivistävän seoksen kulkeutuminen katseluosaan vältetään.

Kimmoisa osa on erityisesti itsetukeva, muotoiltu, elastomeerinen elin 10 synteettisesti kumista tai kumin tapaisesta aineesta, esimerkiksi etyleenipro-pyleeniterpolymeeristä (EPDM), neopreenistä (polykloropreeni), styreenibutadi-eenikumista, nitriilikumeista ja silikonikumeista. Kuitenkin voidaan myös käyttää muita polymeeriaineita, esimerkiksi polyvinyylikloridia, edellyttäen että niillä on tarvittavat fysikaaliset ominaisuudet.

15 Virtaava tiivistysseos voi olla esimerkiksi kittiseos, joka on lasituksen alalla hyvin tunnettu. Kittiseokset ovat tahmeita, itsetarttuvia ja vihaavaa ja vir-taavat pinnan epäsäännöllisyyksiin tuottaen hyvän tiivistyksen. Kittiseokset tarttuvat lujasti useimpiin pintoihin, ovat korkeaviskoosisia ja vihaavat paineen alaisena, jos niitä ei fysikaalisesta suljeta.

20 Tiivistysseos on tuettuna alaosalle, joka on etäämpänä yläosasta, niin että käytössä vihaava tiivistysseos ei siirry ulompaan osaan ja tihku tii-vistyselementin taakse.

Edullisissa sovellutuksissa kimmoisa osa käsittää toisen sivun ensimmäistä sivua vastapäätä, ja lisäksi käsittää lukitusosan, joka ulottuu kimmoisasta 25 osasta ulospäin toisella sivulla, ylemmän osan ja alemman osan välissä, ja että lukitusosa on tarkoitettu pysymään ikkunan puurakenteessa tiivisteen liikkeen ··· rajoittamiseksi rakenteeseen nähden.

• · · ·

Toisessa edullisessa sovellutuksessa lasitustiivisteen tapauksessa yhdistelmätiivisteen ylemmässä osassa on valumapinta, joka on tarkoitettu • · · 30 edistämään veden, esimerkiksi sadeveden vihausta pois ikkunasta, samoin kuin pitämään annetun pintavälitilan.

• · · ’·'·/ Vihaavan saumasuljentaseoksen tarttumisen edistämiseksi kimmoi- t # » saan elimeen on havaittu olevan edullista muodostaa useita välimatkan päässä erillään olevia, oleellisesti yhdensuuntaisia uurteistuksia kimmoisan elimen pi-35 tuussuunnassa. Uurteistukset on erotettu useilla yhdensuuntaisilla pituussuun- • · · • · 4 101162 nassa ulottuvilla moteilla, millä tavoin kimmoisan elimen pinta-alaa kosketusta varten virtaavan tiivistysseoksen kanssa suurennetaan. Lisäksi tällaisten uur-teistusten ja ruoteiden esillä olo pienentää käytetyn materiaalin määrää ja myös lisää kimmoisan elimen taipuisuutta.

5 Keksintö koskee vielä menetelmää sauman tiivistävän yhdistel- mätiivisteen valmistamiseksi, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että taipuisaa, kimmoisaa osaa johdetaan jatkuvasti eteenpäin, jossa osassa on pitkänomainen ylempi päätereunaosa ja pitkänomainen alempi pää-tereunaosa, jolloin ylempi päätereunaosa määrittää jatkuvan kimmoisasti 10 muotoaan muuttavan tiivistävän osan ensimmäiselle sivulla, tahmeaa, viskoosista, juoksevaa sauman tiivistävää seosta syötetään sisemmälle reunaosalle erilleen tiivistävästä osasta ainakin ensimmäisellä sivulla yhtämittaisen sauman tiivistävän yhdistelmätiivisteen muodostamiseksi siten, että tiivistävä seos on erillään tiivistävästä osasta, jolloin tiivistävän 15 seoksen kulkeutuminen tiivistävään osaan ja sen toiselle puolelle käytön aikana vältetään, tahmean seoksen ollessa lähimmältä osaltaan ulompaan reunaosaan nähden erillään ulommasta reunaosasta matkan, joka on ainakin puolet kimmoisasti muotoaan muuttavan osan ja alareunan välisestä etäisyydestä, ja syötetään jatkuvasti irrokealustaa tartunta-kytkentään sauman tiivis-20 tävän seoksen kanssa ensimmäisellä sivulla.

Piirustusten lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan erityisissä ja parhaana pidetyissä sovellutuksissa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on päätekuva pystypoikkileikkauksessa keksinnön lasituksen 25 yhdistelmätiivisteestä; kuvio 2 esittää kuvion 1 tiivistettä päätepystykuvana käytössä ikkuna- • * · ruudun ja puiterakenteen välissä; • · · · kuvio 3 on samanlainen kuva kuin kuvio 2 keksinnön erilaisen tiivis- • · *.·:*, teen yhteydessä; • · « 30 kuvio 4 on samanlainen kuva kuin kuvio 2 keksinnön vielä toisen tii- . . visteen yhteydessä; » « « ’·*·/ kuvio 5 on sivupystykuva poikkileikkauksessa, kun osia on leikattu pois, esittäen keksinnön vielä muuta tiivistettä tavanomaisen tiivisteen yhtey-•; · · · dessä; ja 35 kuvio 6 esittää kaavamaisesti laitetta ja menetelmää keksinnön tiivis- .· . teen valmistamiseksi.

5 101162

Keksinnön toteutustavat

Viittaamalla seuraavassa kuvioon 1 nähdään, että yhdistelmätiiviste 8 sisältää pitkänomaisen ekstrudoidun elimen 10, kittiseoksen 12 ja poistettavan paperin 14.

5 Ekstrudoitu elin 10 on erityisesti taipuisasta, kimmoisasta aineesta, esimerkiksi lämpökovettuvasta synteettisestä kumista. Kittiseos 12 on tahmeaa, viskoosista ja vihaavaa.

Ekstrudoitu elin 10 sisältää sisäosan (alempi) 16, ulko-osan (ylempi) 18 ja väliosan 20 osien 16 ja 18 välissä ja sisältää ensimmäisen sivun 22 irro-10 tettavan paperin 14 vieressä ja toisen sivun 24 vastakkaisella puolella tämän suhteen.

Osassa 16 on ulkopinta 23 ja alareuna 25.

Useita pituussuuntaisia uurteistuksia 26 ulottuu ensimmäisellä sivulla 22 olevan elimen 10 pituussuunnassa sisäosalla 16 ja väliosalla 20. Uur-15 teistuksien 26 väliin on sijoitettu useita välimatkan päässä toisistaan olevia pituussuuntaisia kohoumia 28.

Samanlainen suuri määrä pituussuuntaisia uurteistuksia 30 erotettuna pituussuuntaisilla rivoilla 32 on sijoitettu sisäosalla 16 olevalle toiselle sivulle 24; ja samanlainen suuri määrä pituussuuntaisia uurteistuksia 34 erotettuna pi-20 tuussuuntaisilla rivoilla 36 on sijoitettu väliosalla 20 olevalle toiselle sivulle 24.

Muotoaan muuttava lukituskärki 38 ulottuu väliosasta 20 toisella sivulla 24 olevan sisäosan 16 vieressä.

Ulko-osa 18 sisältää sisemmän kimmoisasti muotoaan muuttavan tii- vistyselementin 40 ja ulomman tiivistyselementin 42, Sisempi tiivistyselementti 25 40 käsittää muotoaan muuttavan tiivistyspinnan 44. Valumapinta 46 on muo- :’ ·*: dostettu sisemmän tiivistyselementin 40 ja ulomman tiivistyselementin 42 väliin.

··· Seuraavassa viitataan kuvioon 2, jossa on esitetty kuvion 1 yhdistel- • · « · : ·. \ mätiivisteen käsittävä rakenne 50.

• » *·:*. Rakenne 50 käsittää ikkunaruudun 52 tuettuna asetuskappaleeseen • · · 30 54 puitteessa 56.

Puite 56 sisältää kourun 58, yläulokkeen 60 ja alaulokkeen 62. Ontelo • ♦ · Y.f 64 on muodostettu puitteen 56 ja ikkunaruudun 53 väliin, kourun 58 alapuolelle, • · · ' Ikkunaruudussa 52 on ulompi ikkunapinta 66.

•: · · i Käytössä yhdistelmätiiviste 8 on tukevasti sijoitettuna ikkunapinnan 66 35 ja puitteen 56 väliin. Kittiseos 12, jota on ensimmäisellä ja toisella sivulla 22 ja 6 101162 24, täyttää ontelon 64 ja tarttuu ikkunapintaan 66. Sisätiivistyselementti 40 on kimmoisasti muuttanut muotoaan ikkunapintaa 66 vasten tiivistyspinnan 44 ollessa kimmoisasti muuttanut muotoaan ikkunapintaa 66 vasten. Tällä tavalla valumapinta 46 on kimmoisasti muuttanut muotoaan yleisesti koveraan muo-5 toon.

Ulompi tiivistyselementti 42 on sijoitettu puitteen 56 yläpuolelle ja kytkentään sen kanssa. Lukitusuloke 38 estää tiivisteen 8 liikkeen ulos puitteen 56 ja ikkunapinnan 66 välisestä tilasta. Erityisesti, kuten on esitetty kuviossa 2, lukitusuloke 38 kytkeytyy tai tulee kytkeytymään yläulokkeeseen 60 estääkseen 10 tiivisteen 8 liikkumisen ulospäin.

Sisätiivistyselementti 40 ja vastaavasti ulkotiivistyselementti 42 muodostavat ulommat tiivisteet veden tulemisen estämiseksi puitteen 56 ja ikkunapinnan 66 välistä. Valumapinta 46 muodostaa veden virtauksen, erityisesti sateen, pois ikkunapinnasta 66 ulomman tiivistyselementin 42 ja puitteen 56 yli.

15 Kittiseos 12, jota on ensimmäisellä ja toisella sivulla 22 ja 24 sisä osasta 16 muodostaa tiukan sisätiivistyksen puitteen 56 ja ikkunapinnan 66 väliin siinä tapauksessa, että vesi menee ulko-osan 18 muodostaman ulko-tiivisteen läpi.

Uurteistukset 30 ja 34 ja rivat 32 ja 36 muodostavat suurennetun pin- 20 ta-alan viilaavan kittiseoksen 12 tukemiseksi ekstrudoidulle elimelle 10.

Pituussuuntaisten uurteistusten ja kohoumien 26 ja vastaavasti 28, 30 ja vastaavasti 32 sekä 34 ja vastaavasti 36 ryhmät toimivat myös ekstrudoidun elimen 10 tekemiseksi taipuisammaksi pienentäen samalla käytetyn materiaalin määrää.

25 Kuviot 3 ja 5 esittävät keksinnön lasituksessa käytettävien yhdistelmä- :*·*: tiivisteiden erilaisia sovellutuksia niiden toiminnallisissa ympäristöissä. Lasituk- ·:· sessa käytettävien yhdistelmätiivisteiden suunnittelujen laajaa aluetta tarkastel- • · · · laan keksinnössä, ja erilaiset tyypit ovat sopivia riippuen puitteiden ja kourun ra-kenteesta.

• « » 30 Kuvioissa 3-5 käytetään samoja numeroita silloin, kun tiivisteen osat ovat olennaisesti samat kuin on esitetty kuviossa 1.

• I I

*;’*/ Viitaten seuraavana kuvioon 3 yhdistelmätiivisteessä 68 on ulko-osa • · · ' · ‘ ‘ 18 ja sisäosa 16 kittiseoksen 12 ollessa sisäosan 16 ympärillä.

:··: Tiivisteessä 68 on yleisesti putkimainen runko 70, välissä oleva sisä- ; : 35 osa 20 ja ulko-osa 18. Syvennys 78 on muodostettu ulkotiivistyselementin 42 ja .· . lukitusulokkeen 76 väliin.

7 101162

Putkimaisessa rungossa 70 on muotoaan muuttava sisäpinta (lasin puoli) 72 ja muotoaan muuttava ulkopinta (puitteen puoli) 74.

Sisäosassa 16 on pituussuuntaisia uurteistuksia ja kohoumia sisä- ja ulkopuolilla, jotka ovat samanlaiset kuin kuvion 1 tiivisteessä 8.

5 Puite 80 eroaa kuviossa 2 esitetystä puitteesta ja erityisesti sisältää ulokkeen 82, joka ulkonee syvennyksen 78 sisään.

Käytössä sisätiivistyselementti 40 deformoidaan ikkunaruutua 52 vasten kuten kuvion 2 sovellutuksessa. Ulompi tiivistyselementti 42 ulottuu ulokkeen 82 yli ja muodostaa tiivistyksen.

10 Kittiseos 12 muodostaa tiivistyksen puitteen 80 ja ikkunaruudun 52 luona ja muotoaan muuttavat sisäpinta 72 ja vastaavasti ulkopinta 74 samoin muodostavat tiivistyksen puitteen 80 ja vastaavasti ikkunaruudun 52 kanssa.

Lukitusuloke 76 estää tiivistettä 68 tulemasta ulos puitteen 80 ja ikkunaruudun 52 välistä.

15 Nähdään että tässä sovellutuksessa samanlaisten kuin kuvion 2 so vellutuksessa muodostettujen sisä- ja ulkotiivisteiden lisäksi on muodostettu vä-litiiviste putkimaisen rungon 70 välityksellä.

Viitaten seuraavana kuvioon 4 yhdistelmätiivistettä 83 käytetään kuvion 3 rakennetta vastaavassa rakenteessa.

20 Tiivisteessä 83 on ensimmäinen sivu 84 ja toinen sivu 86. Muotoaan muuttava pinta 88 on muodostettu ensimmäiselle sivulle 84 ja suuri joukko toisistaan välimatkan päässä olevia pituussuuntaisia uurteistuksia 90 ja pituussuuntaisia kohoumia 92 on muodostettu toiselle sivulle 86.

Tiivisteessä 83 on syvennys 78 ja lukitusulkonema 76, jotka ovat sa- 25 manlaiset kuin kuviossa 3 olevassa tiivisteessä 68. Tiivisteen 83 ulko-osassa 18 on sisätiivistyselementti 40 ja ulkotiivistyselementti 42, jotka ovat samanlaiset ··· kuin kuvioiden 1-3 mukaiset tiivistyselementit.

• · · ·

Tiiviste 83 on kiinnitetty puitteen 80 ja ikkunaruudun 52 väliin olennai- .·:*. sesti samalla tavalla kuin kuviossa 3 selostetulla ja esitetyllä tavalla ulokkeen 82 30 ollessa sijoitettuna syvennykseen 78.

Ulkotiivistyksiä on muodostettu tiivistyselementeillä 40 ja 42, kuten ku- • · · *♦*·/ vioissa 2 ja 3, ja sisätiivistys on muodostettu kittiseoksella 12, joka tarttuu ikku naruutuun 52 ja puitteeseen 80 kuten kuvioissa 2 ja 3.

•: · ·: Lisäksi on muodostettu välitiivistys pinnalla 88, joka on deformoitu tii- . · · · 35 vistävään kosketukseen ikkunaruudun 52 kanssa.

« · ♦ ♦ · • ·» « · 8 101162

Viittaamalla seuraavana kuvioon 5 on esitetty kokonaisuus 94, joka käsittää ikkunan 96, puitteen 98, yhdistelmätiivisteen 100, kiilatiivisteen 110 ja pysäyttimen 112.

Ikkuna 96 sisältää sisäruudun 114 ja ulkoruudun 116 tuettuna asetus-5 kappaleelle 118 ja erotettuna välikkeellä 120.

Yhdistelmätiiviste 100 on samanlainen kuin kuvioiden 1 ja 2 yhdistel-mätiiviste mutta eroaa siinä, että siinä on syvennys 122 ulkotiivistyselementin 42 ja lukitusulkoneman 38 välissä. Huomataan että puite 98 on samanlainen kuin kuvioiden 3 ja 4 puite ja täten eroaa kuvion 3 puitteesta. Puite 98 sisältää täten 10 ulokkeen 82, joka on sijoitettuna syvennykseen 122.

Sisä- ja ulkotiivisteet on muodostettu kuten kuvion 2 sovellutusta varten, ja lukitusulkonema 38 toimii tiivisteen 100 ulos menemisen estämiseksi puitteen 98 ja ikkunan 96 välistä.

Kuvioiden 2 ja 5 sovellutuksia on selostettu erityisesti viittaamalla ta- 15 paukseen, jossa yhdistelmätiiviste on sijoitettu ikkunaruudun ulospäin olevan pinnan ja puitteen väliin. Täten kuvion 5 sovellutuksessa yhdistelmätiiviste 100 on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle ja tavanomainen kiilatiiviste 110 on sijoitettu sisäpuolelle. Yhdistelmätiiviste voi myös olla sijoitettu ikkunan 96 sisäpintaa vasten.

20 Sijoitetaanko yhdistelmätiiviste sisäpinnalle tai ulkopinnalle riippuu jossain määrin tavasta, jolla ikkunapuite asennetaan rakenteeseen. Jos ikkunapuite pistetään rakenteen ulkopuolelta, silloin asennuksen yksinkertaisuuden takia yhdistelmätiiviste sijaitsee sisäpuolella. Toisaalta jos lasi pistetään raken-teen sisäpuolelta, yhdistelmätiiviste tulee olemaan rakenteen ulkopuolella. Mo- i 25 lemmilla tavoilla tehokas tiivistys muodostetaan keksinnön yhdistelmätiivisteellä, joka estää ilman ulosmenon ja sisäänpääsyn ikkunan ympäriltä samoin kuin • · ··· estää veden sisäänpääsyn rakennuksen sisään. Veden sisäänpääsyn estämi- • · · · sen tarkoituksia varten on edullista, että yhdistelmätiiviste on ikkunan ulkopuoli-sella pinnalla, koska tällä tavalla veden sisäänpääsy estetään, ei ainoastaan si- • * · 30 säpuolelle, vaan myös ikkunakokonaisuuden ikkunaruudun ulkopuolisten osien . . ja puitteen väliin.

• · » *·’·/ Viittaamalla seuraavana kuvioon 6 on esitetty kaavamaisesti laite 130 : · ί ‘ keksinnön mukaisen kumisen yhdistelmätiivisteen 134 rullan 132 valmistamisek- si.

35 Laite 130 käsittää syöttöputken 136 kumin ruuviekstruuderia 138 var- . . ten, kovettumiskammion 140, vetorullan 142 ja suulakkeen 144.

* · • · • · · • · 9 101162

Kittiseoksen lähde 146 on yhteydessä johdon 148 kautta suulakkeen 144 kanssa, ja rulla 150 muodostaa irrotettavan paperin 152 lähteen.

Rulla 154 täydentää kokonaisuuden.

Toiminnassa kumiseosta pitkänomaisessa kaistalemuodossa syöte-5 tään syöttöputkesta 136 ekstruuderiin 138 muodostamaan jatkuva kumin ekstruusio 156.

Kumin ekstruusio 156 syötetään vetorullien 142 välityksellä kovettu-miskammion 140 läpi kovettumisen aikaansaamiseksi muotoilluksi elimeksi 158 ja syötetään suulakkeen 144 läpi, jolloin elimen 158 muoto on etukäteen mää-10 rätty ottaen huomioon tarkoitetun käytön.

Kittiseosta syötetään lähteestä 146 johtoa 148 pitkin suulakkeen 144 toisen puolen sisään, missä se ympäröi etenevän muotoillun kumielimen 158 toista pituussuuntaista reunaa.

Irrotettavaa paperia 152 syötetään rullalta 154 suulakkeeseen 144 ja 15 liimataan kittiseokseen etenevän kumielimen 158 toisella puolella lasituksessa käytettävän yhdistelmätiivisteen 134 muodostamiseksi.

Etenevää tiivistettä 134 syötetään rullan 154 kautta muodostamaan jatkuvan lasituksessa käytettävän yhdistelmätiivisteen rulla 132.

Kovettavan elimen 140 muoto riippuu kumiseoksen luonteesta. Se voi 20 esimerkiksi olla kuumailmakovettamiskammio tai kuuma sula suolakylpy.

Käytössä tiivisteen 134 pituussuuntaisia pätkiä leikataan rullalta 132 haluttuina pituuksina.

Kuten edellä mainittiin tahmea kittiseos voi olla mitä tahansa tavanomaista kittiseosta, jota käytetään lasituksen alalla. Esimerkiksi kittiseos voi pe-25 rustua butyylikumin ja polybuteenin seokselle. Tätä yleistä tyyppiä olevia kittise- :*·*: oksia on selostettu USA-patentissa 3 076 777. Kittiseoksessa ei tyypillisesti ole • · .:· vulkanoivia tai kovettavia aineita, kuitenkin on myös otettava huomioon, että kit- tiseos voi sisältää vulkanoivia tai kovettavia aineita, jotka ovat riittäviä aikaan- *···. saamaan ainakin osittaista kovettumista. Tämä ainakin osittainen kovettuminen • · · • · · ’ 30 muuttaisi kittiseoksen vähemmän virtaavaksi mutta seos olisi yhä liikkuva tai muovautuva asennuksessa esiintyvän puristuksen alaisena.

• · · '·]·/ Butyylikumin ja polybuteenin seos voi sopivasti sisältää hiilimustaa v ; tietyssä määrässä seoksen vetolujuuden suurentamiseksi sekä kalsiumkarbo- : · ·: naattia, joka toimii täyteaineena mutta myös suurentaa vetolujuutta.

I t · f · • · * « · • · · • * * • · 10 101162

Samalla kun keksintöä on selostettu ja kuvattu tiettyä sovellutusta varten, jossa yhdistelmätiiviste on lasitustiiviste, on ymmärrettävä, että keksintö on sovellettavissa yleisesti saumojen tiivistämiseksi oleviin tiivisteisiin.

I· · • · · • · • · « ·· · • · · · • · · • · · • · * · • · · • · · • · · • · • · · I · · • ·

Claims (13)

1. Sauman tiivistävä yhdistelmätiiviste, joka käsittää: pitkänomaisen taipuisan, kimmoisan osan (10), jossa on ylempi 5 pitkänomainen päätereunaosa (18) ja alempi pitkänomainen päätereunaosa (16), jolloin alemmassa päätereunaosassa (16) on ulkopinta (23), joka on erillään ylemmästä pitkänomaisesta päätereunaosasta (18) ja alareuna (25), kimmoisasti muotoaan muuttavan tiivistävän osan (40), joka on muodostettu ylempään päätereunaosaan (18) ja tahmean, viskoosisen, juoksevan sauman 10 tiivistävän seoksen (12) tuettuna taipuisaan osaan (10) niin, että tiivistysseos (12) on erillään tiivistysosasta (40), tunnettu siitä, että sauman tiivistävä seos (12) on tuettu alemman päätereunaosan (16) ulkopinnalle (23), tahmea seos (12) lähimmässä kohdassaan ylempään pitkänomaiseen 15 päätereunaosaan (18) nähden on erillään ylemmästä reunaosasta (18) matkan, joka on ainakin puolet kimmoisasti muotoaan muuttavan osan (40) ja alareunan (25) välisestä etäisyydestä, ja tiivistävä osa (40) ja ainakin osa sauman tiivistävästä seoksesta (12) on sijoitettu kimmoisan osan (10) ensimmäiselle sivulle (22) ja tiivisteen 20 sisältäessä lisäksi irrokealustan (14) ensimmäisellä sivulla (22), joka on liitetty irrotettavasti tiivistävään seokseen (12).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että tiivistävä seos (12) on kittiseos.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, 25 että tiivistävässä osassa (40) on tiivistyspinta (44), joka koskettaa vastapäätä ·*·*: olevaa irrokealustaa (14), jolloin tiivistävä pinta (44) on tarkoitettu • · muotoutumaan kimmoisasti tiivistävään kytkentään ikkunaruudun (52) kanssa.

··.·. 4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tiiviste, tu n- • · nettu siitä, että ylemmässä osassa (18) on valumapinta (46), joka on « · ♦ * 30 tarkoitettu edistämään veden virtausta tiivistävältä pinnalta (44).

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tiiviste, t u n- • · * ’·’·* nettu siitä, että kimmoisa osa (10) käsittää toisen sivun (24) ensimmäistä v ; sivua (22) vastapäätä, ja lisäksi käsittää lukitusosan (38), joka ulottuu ·.··’: kimmoisasta osasta (10) ulospäin toisella sivulla (24), ylemmän osan (18) ja .···. 35 alemman osan (16) välissä, ja että lukitusosa (38) on tarkoitettu pysymään m m t « · • · · · 12 101162 ikkunan puiterakenteessa (50) tiivisteen liikkeen rajoittamiseksi rakenteeseen (50) nähden.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että alemmassa osassa (16) on ainakin yksi ulkonema (32), joka 5 on tarkoitettu edistämään tiivistävän seoksen (12) tarttumista ulkopintaan (23).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tiiviste, tunnettu siitä, että ainakin yksi ulkonema (32) käsittää useita oleellisesti yhdensuuntaisia ruoteita.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tiiviste, t u n-n e 11 u siitä, että kimmoisa osa (10) on ekstrudoitua, muotoiltua elastomeeriä ja 10 tiivistysseos (12) on kittiseos.

9. Ikkunarakenne, joka käsittää ainakin yhden ikkunaruudun (52) asennettuna puitteeseen (56) ja jossa on lasitustiiviste ikkunaruudun (52) ainakin toisen puolen (66) ja puitteen (56) välissä, tunnettu siitä, että tiiviste on jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen yhdistelmät!iviste ja 15 jossa alempi osa (16) on sijoitettu tiivistävästi puitteen (56) ja ikkunaruudun (52) ainakin toisen puolen (66) väliseen tilaan (64) ja tiivistävä osa (40) deformoituu kimmoisasti tiivistävään kytkentään ikkunaruudun (52) ainakin toisen puolen (66) kanssa, jolloin tiivistävä osa (40) on sijoitettu tiivistävän seoksen (12) ja ikkunaruudun (52) katseluosan väliin, ja jolloin tiivistävän seoksen (12) kul-20 keutuminen katseluosaan vältetään.

10. Menetelmä sauman tiivistävän yhdistelmätiivisteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että taipuisaa, kimmoisaa osaa (158) johdetaan jatkuvasti eteenpäin, jossa osassa on pitkänomainen ylempi päätereunaosa ja pitkänomainen alempi pää- 25 tereunaosa (18), jolloin ylempi päätereunaosa (18) määrittää jatkuvan kim- moisasti muotoaan muuttavan tiivistävän osan (40) osan ensimmäiselle sivulle * ·!· (22), • · · · tahmeaa, viskoosista, juoksevaa sauman tiivistävää seosta (12, 146) *·:1. syötetään sisemmälle reunaosalle (16) erilleen tiivistävästä osasta (40) ainakin • · « 30 ensimmäisellä sivulla (22) yhtämittaisen sauman tiivistävän yhdistelmä-tiivisteen . . muodostamiseksi siten, että tiivistävä seos (12) on erillään tiivistävästä osasta • · · (40), jolloin tiivistävän seoksen (12) kulkeutuminen tiivistävään osaan (40) ja sen ' toiselle puolelle käytön aikana vältetään, tahmean seoksen (12) ollessa :··: lähimmältä osaltaan ulompaan reunaosaan (18) nähden erillään ulommasta 35 reunaosasta (18) matkan, joka on ainakin puolet kimmoisasti muotoaan . · , muuttavan osan (40) ja alareunan (25) välisestä etäisyydestä, ja • · · « > • · · · • » « · 13 101162 syötetään jatkuvasti irrokealustaa (152) tartunta-kytkentään sauman tiivistävän seoksen (12) kanssa ensimmäisellä sivulla (22).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiivistettä kierretään jatkuvasti rullalle (132).

11 101162 Patentti vaati mukset

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kimmoisaa osaa ekstruoidaan jatkuvatoimisesti ennaltamäärättyyn muotoon.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen menetelmä, tu n-n e 11 u siitä, että sauman tiivistäväksi seokseksi valitaan kittiseos. ♦ ♦ « · ♦ · · »»·· • · ♦ • ♦ · ♦ · • t »·· » · » • · I • · • t · • · · • ♦ • · · • « · ♦ · · • f • « 1 · · 14 101162