FI99050C - Kaasutiivis liitos halkaisijaltaan pienten putkien välillä sekä menetelmä ja laite liitoksen valmistamiseksi - Google Patents

Description

99050

Kaasutiivis liitos halkaisijaltaan pienten putkien välillä sekä menetelmä ja laite liitoksen valmistamiseksi

Keksintö koskee kaasutiivistä liitosta halkaisijal-5 taan pienten, eri sulamispisteet omaavista metalleista tai metalliseoksista valmistettujen putkien välillä, jolloin ensimmäisen putken pää on laajennettu ja toisen putken pää työnnetään tähän laajennukseen ja jolloin laajennuksen ja sisääntyönnetyn toisen putken pään välille alun perin syn-10 tyvä juotosrako täytetään korkeamman sulamispisteen omaa van metallin tai matalliseokseen nähden alhaisemman sulamispisteen omaavalla materiaalilla.

Tällainen liitos tunnetaan entuudestaan yleisesti käytössä olevasta menetelmästä, jossa päästään laajennet-15 tuun alumiiniputkeen työnnetään kupariputki. Tämä pisto- liitäntä on tällöin hyvin tarkkuutta vaativaa työtä, koska kyseessä on erittäin ahdas juotosrako laajennuksen ja putken pään liittämiseksi toisiinsa lämmön avulla ilman mitään ylimääräistä juotosainetta. Liitos sinänsä onkin en-20 nemmin diffuusiohitsiliitos kuin juotosliitos.

Saksalaisessa hakemusjulkaisussa 1 908 888 esitetään toisenlainen putkien liitäntäjärjestelmä, jossa putkien päät yhdistetään muhvilla, jossa on kartiomaiset βίε ään työntöpäät, eli putkia ei siis yhdistetä välittömästi .25 toisiinsa, jolloin juotosrakoon tarvitaan aina juotosmate- riaalista valmistettuja irtokappaleita.

*· Koska edellä kuvatussa välittömässä liitoksessa • · · **.* * kupariputken ja alumiiniputken välillä vaaditaan suurta tarkkuutta valmistuksessa, käytetään yhä edelleen myös • *·· 30 sähköistä puskuhitsausmenetelmää näiden eri materiaalista : valmistettujen putkien päiden liittämiseksi yhteen, jol- loin kyseeseen tulevat myös tämän menetelmän kanssa käy tettävät lisävalmistusvaiheet eli valupurseen poisto ulko-ja sisäpuolelta, lastujen huuhtominen sisäpuolelta ja kui-35 vaus.

2 99050

Puskuhitsausmenetelmän tekninen haitta on myös se, että nykyään ei voida valmistaa halkaisijaltaan 7,5 mm pienempiä putkia, joiden seinämän paksuus on 1 mm, ilman että käyttövarmuus kärsisi, vaikkakin erityisesti näiden 5 Cu/Al-putkiliitosten osalta ja niiden eri käyttötarkoitus ten osalta 6,5 mm:n halkaisija olisi toivottavaa.

Keksinnön tarkoituksena on välttää kuvatun kaltaiset tekniikan tason mukaiset haittapuolet ja saada aikaan luotettava kaasutiivis putkiliitos eri sulamispisteen 10 omaavista materiaaleista valmistettujen putkien välillä, erityisesti kupariputken ja alumiiniputken välillä. Edelleen keksinnön tarkoituksena on lisäksi saada aikaan sopiva valmistusmenetelmä ja tarkoitukseen soveltuva laite kaasutiiviin liitoksen valmistamiseksi.

15 Keksinnön mukaan ehdotetaankin, että ensimmäinen, laajennuksen omaava putki on valmistettu metallista tai metalliseoksesta, jolla on korkeampi sulamispiste, että laajennuksen sylinterimäinen sisävaippapinta muuttuu sisä-kartion kautta ensimmäisen putken sisäseinämän laajenta-20 mattomaksi alueeksi, että toisen putken päässä on sisäkar- tiota vasten oleva vastaavasti kartiomainen rengaspinta ja että tämän rengaspinnan muodostava, ensimmäisen putken pään sisäkartiota päin oleva kääntyvä rajakerros ja juo-tosraon täyte on paikan päällä sulatettua ja uudelleen ,25 jähmettynyttä toisen putken valmistus materiaalia.

I I I

; · Tällainen keksinnön mukainen putkiliitos on luotet- • * · '· ’· tavan tiivis ja se voidaan valmistaa sellaistenkin mate- • · · • · · ’ riaalien välille, joita ei muuten pystyttäisi juottamaan varmasti toisiinsa, kuten on asian laita esimerkiksi juuri • · • 30 kuparin ja alumiinin ollessa kyseessä. Sisäkartiota vasten tiiviisti sijaitseva rengaspinta takaa tällöin ensisijai-sesti tiivistyksen, kun taas laajennuksen ja putken välissä sijaitsevaan rakoon jähmettynyt materiaali varmistaa liitoksen tarvittavan kestävyyden.

35 l! 3 99050

Patenttivaatimuksessa 2 on esitetty parempana mate-riaaliyhdistelmä, jossa laajennuksen omaava ensimmäinen putki on kupariputki ja toinen putki on alumiiniputki.

Näin aikaansaatu liitos voi alan mukaisessa sarja-5 tuotannossa johtaa sisäisen siirtymäkohdan alueella joko kevyeeseen ympäröivään poimuun tai pieneen ympäröivään sisäpaksunnokseen, joka puskuhitsausmenetelmän purseeseen verrattuna on useimmiten huomaamaton, mutta joka kuitenkin voi halkaisijaltaan pienten putkien ollessa kyseessä ai-10 heuttaa jo tietyn asteista kuristusvaikutusta. Ennen kaikkea kuitenkin liitosta uusittaessa korjausten yhteydessä, esimerkiksi jääkaapin korjauksen yhteydessä, on erityisen vaikeaa suorittaa kuumennusta juottamista varten ja alemman sulamispisteen omaavan putken syöttöä tarpeeksi tar-15 koin, mistä johtuen ainoastaan poikkeustapauksissa putki-liitokset saa korjata omin päin ja mistä johtuen koko kiertokulku täytyy vaihtaa korjaustoimenpiteistä aiheutuvan liian suuren poikittaissupistumisen ehkäisemiseksi. Kun kyseessä on halkaisijaltaan 7,5 mm olevat putket (joi-20 den seinämän paksuus on noin 1 mm) tai erityistarkoituksissa 6,5 mm olevat putket, voidaan sisäpaksunnos mahdol-. . lisesti jättää pois.

Nämä seikat on otettu huomioon keksinnön edelleen kehittelyssä patenttivaatimuksen 3 mukaisesti, jossa toi-- ' 25 sen putken päässä on metallinen, toisen putken sisäläpi- mittoihin sopiva hylsy, joka on kosketuksissa tämän toisen putken kanssa ja joka ulottuu toisen putken päätyalueen • · « : kautta ensimmäiseen putkeen ja joka edelleen on valmistet tu materiaalista, jonka sulamispiste on korkeampi kuin ·*·., 30 metallin tai metalliseoksen, josta toinen putki on valmis- .·”. tettu.

• · · ·. Patenttivaatimuksessa 4 ehdotetaan edelleen, että * · · hylsyn seinämien paksuus on vähäisempi kuin yhdistettävien '··' putkien seinämien paksuus ja että hylsy valmistetaan te- 35 räksestä.

I t 4 99050

Patenttivaatimuksen 5 mukaisessa keksinnön suoritusmuodossa putkiliitos on rakenteeltaan sellainen, että sisäkartion ja ensimmäisen putken laajentamattoman alueen alkupään välissä on laajennus ja sen päässä lyhyt siirty-5 mäkartio ensimmäisen putken laajentamattomalle alueelle, että hylsyn ulkohalkaisija on suurempi kuin ensimmäisen putken laajentamattoman alueen sisähalkaisija ja pienempi kuin laajennuksen sisähalkaisija ja että hylsy on pituussuunnassa osittain laajennuksessa.

10 Näin siis mitoittamalla laajennus edellä mainitulla tavalla, joka laajennus sisähalkaisijaltaan ulottuu säännöllisesti ainoastaan merkityksettömästi putken laajentamattoman osan yli, voidaan minimoida tai kokonaan välttää läpivirtauksen poikkileikkauksen muutos. Laajennuksen 15 päässä sijaitsevaa lyhyttä siirtymäkartiota voidaan käyttää aksiaalisena rajoittimena hylsyn syötölle valmistettaessa liitosta.

Yleensä toisessa putkessa tulisi olla seinämässä painauma, joka toimii sisäisenä rajoittimena hylsyn aset-20 tamiseksi paikoilleen aksiaalisesta putkeen.

Kokonaisedellytysten mukaan määräytyvä hylsyn sisä- ·,·. halkaisija määrää nyt siirtymäalueen sisähalkaisij an ja ehkäisee sisällä syntyvän paksunnoksen vaaran kokonaan.

Samoin valmiin putkiliitoksen tarkka sisuksen kontrolloi- \ ' 25 minen käy tarpeettomaksi. Sisäänrakennetun hylsyn avulla « · · *♦’· varmistetaan, että mahdolliset vaihtelut toimintaehdoissa • ♦ ’. putkiliitoksen valmistuksessa tai valmistuksen riittämät- • · · V * tömyys rakennuspaikalla ei haittaa ennalta määrätyn sisä halkaisij an noudattamista putkien siirtymäkohdassa.

:*·.. 30 Patenttivaatimuksen 7 mukaan keksintöä voidaan en- nen kaikkea hyödyntää jäähdytyslaitteiden valmistuksessa, *. jolloin toinen putki on kompressorijäähdytyslaitteen haih- ·;;; duttimen imuputki ja ensimmäinen putki liitosputkikompres- sorin imupuolelle.

li 99050 5

Patenttivaatimuksen 8 lajinmäärityksessä on esitettynä menetelmä kaasutiiviin putkiliitoksen valmistamiseksi erilaisen sulamispisteen omaavien metallista valmistettujen putkien, erityisesti kupariputken ja alumiiniputken 5 välille, jolloin ensimmäinen putki on päästään laajennet tu, johon laajennukseen toinen putki työnnetään siten, että niiden väliin jää juotosraon verran liikkumavaraa, minkä jälkeen pistoliitosta kuumennetaan, ja juotosrako täytetään materiaalilla, jonka sulamispiste on alhaisempi 10 kuin korkeamman sulamispisteen omaavalla metallimateriaa lilla.

Tätä menetelmää täsmennetään vielä siten, että korkeamman sulamispisteen omaavasta materiaalista valmistettua putkea laajennetaan ja sylinterimäisen laajennuksen ja 15 siihen rajoittuvan putken kohdan välille valmistetaan si sältä kartiomainen siirtymäkohta, että matalammassa lämpötilassa sulavasta materiaalista valmistetun putken pää kostutetaan ulkoa ja laajennus sisältä sulatusaineella, että putken pää työnnetään rajoittimeen saakka kartiomai-20 seen siirtymäkohtaan, että laajennusta ja kartiomaista siirtymäkohtaa kuumennetaan kunnes matalammassa lämpötilassa sulava putki sulaa osittain laajennukseen, minkä jälkeen putket työnnetään kohti toisiaan määrätyllä tavalla putkien akselin suunnassa ja lämmönsyöttö lopetetaan.

, . 25 Jos liitoskohdan sisällä on hylsy, toimitaan pa- *j tenttivaatimuksen 9 mukaan siten, että metallinen hylsy *· työnnetään matalammassa lämpötilassa sulavan putken pään l.: · sisään osittain, ennen kuin matalammassa lämpötilassa su lavan putken pää työnnetään korkeammassa lämpötilassa su-30 lavan putken laajennukseen.

Patenttivaatimuksen 10 lajinmäärityksessä lähdetään *. yleisesti käytössä olevista tunnetuista laitteista, eli laitteesta, jossa on kiinnityslaite putken pystysuoraa kiinnitystä varten sekä kiinnityslaitteen yläpuolella si-:"':35 jaitsevaan kiinnitetyn putken päähän kohdistettu lämmön- lähde.

6 39050 Tätä laitetta on keksinnön mukaan täydennetty kiin-nityslaitteen yläpuolelle sijoitetulla, kiinnitettyyn putkeen linjattavan toisen putken ohjauslaitteella, jolloin ohjauslaitetta voidaan liikuttaa pystysuoraan säädettävien 5 asentojen välillä ja se pysyy yläasennossa kiinnitetyn putken avulla kiinnitetyssä putkessa kiinni olevan toisen putken kautta, jolloin sillä on määrätty kuormitus, ja siinä on ylemmän käyttöasennon siirtymisen kohti alempaa rajoittavaa käyttöasentoa ilmaiseva signaalin antava antu-10 ri, joka on liitetty ohjausjohdon kautta laitteen ohjauslaitteeseen .

Kuormitus saadaan aikaan ja lopetettua siten, että korkeammassa lämpötilassa sulava putki on kuumennuksen aikana myöhemmän syötön aiheuttavan elementin, esimerkiksi 15 jousen, kuormituksen alaisena, ja syötön vaikutuksesta aiheutuu kuumennuksen päättävä ohjaussignaali.

Muutoin voidaan käyttää laitetta, jossa karusellin ympäri on jaettu useita kiinnityslaitteita, jotka kulkevat peräkkäin karusellia asteittain kiertämällä kiinteisiin 20 työpisteisiin, joihin kuuluu syöttöasema, kuumennusasema ja poistoasema, jolloin ohjauslaite sijaitsee kuumennus-asemalla ja karusellin kiertolaitetta ohjataan ohjauslaitteen anturin avulla ja kulloinkin karusellia käynnistettäessä ohjauslaitteen takaisinohjaus johdetaan ylempään , , 25 käyttöasentoonsa.

k · i *· Seuraavassa keksintöä selitetään oheisten, osittain • * * ♦ ♦ *· *! kaaviomaisten kuvioiden avulla esimerkinomaisesti.

l.: * Kuviossa 1 on esitettynä kaasutiivis putkiliitos.

Kuviossa 2 on esitettynä ensimmäinen työvaihe val- : v 30 mistettaessa kupariputken liitosta alumiiniputkeen.

·*:*: Kuviossa 3 on esitetty toinen työvaihe.

»

Kuviossa 4 on esitetty kaasutiivis putkiliitos, • · · jossa on hylsy.

li 7 39050

Kuviossa 5 on esitettynä kuvion 4 mukaisen kupari-putken ja alumiiniputken välisen liitoksen valmistuksen alkuvaihe.

Kuviossa 6 on esitettynä tämän liitoksen valmistuk-5 sen loppuvaihe.

Kuviossa 7 on esitettynä putkiliitos jäähdytyslaitteen haihduttimessa.

Kuviossa 1 on esitettynä kaasutiivis liitos kuparisen ensimmäisen putken 1 ja alumiinisen toisen putken 2 10 välillä. Molemmat putket 1, 2 on esitetty ainoastaan liitoskohdastaan, jolloin ensimmäinen putki 1 on esitetty osittain ja toinen putki 2 kokonaan leikkauksena.

Ensimmäisen putken 1 päässä on laajennus 3, jolloin laajennuksen 3 sylinterimäinen sisäpinta ulottuu sisäisen 15 siirtymäkohdan 5 sisäkartion 4 kautta ensimmäisen putken 1 muulle sisäpinnalle. Ensimmäisen putken 1 yksi putkiakseli 6 osuu toisen putken 2 toisen putkiakselin 7 kanssa yhteen.

Toisen putken 2 päätypinta 8 sijaitsee tässä esite-20 tyssä esimerkissä vielä huomattavan välin päässä sisäisestä siirtymäkohdasta 5, tai sisäkartion 4 päästä.

Toinen putki 2 sijaitsee rengaspinnaltaan 9 tiiviisti sisäkartioon 4 nähden, jolloin rengaspinta 9 on ' ‘ rajakerroksen 10 kartiomainen ulkopinta, joka on paikan . 25 päällä, eli pistoliitäntää valmistettaessa sulatettua ja * 1 · 1 uudelleen jähmettynyttä toisen putken 2 valmistusmateriaa- • · · ’· lia, eli uudelleen jähmettynyttä alumiinia. Tällainen su- • t1 * lanut ja uudelleen jähmettynyt materiaali muodostaa samal la juotosraon 12 (esitetty kuviossa 2) täytteen 11.

• · | 30 Sisäkartio 4, joka kosketuskohdassa rengaspinnan 9 :1·1: kanssa saa oleellisesti aikaan kaasutiiviin tiivistyksen, sijaitsee tässä ensimmäisen putken 1 akseliin 6 nähden 30°:een kaltevuuskulmassa a.

Kaiken kaikkiaan kuvio 1 on esitetty suurennetussa 35 mittakaavassa ja havainnollisuuden vuoksi sitä ei ole esi- 8 99050 tetty oikeissa mittasuhteissa. Tämä koskee erityisesti täytteen 11 ja rajakerroksen 10 paksuutta. Keksinnön mukaisesti valmistetussa putkiliitoksessa kupariputki, jonka halkaisija oli 6 mm ja seinämän paksuus 0,65 mm, laajen-5 nettiin siten, että sen sisälle pystyttiin hyvin työntämään kooltaan 7x1 mm: n alumiiniputki. Juotosrako 12 (katso kuvio 2) laajennuksen 3 ja toisen putken 2 pään välillä oli noin 0,2 mm. Tuotannossa tämä rako 12 säädetään 0,05 - 0,2 mm:iin.

10 Kuviossa 2 on esitettynä putkiliitoksen valmistuk sen ensimmäinen ja kuviossa 3 toinen vaihe, jolloin myös tässä juotosrako 12 on havainnollisuuden vuoksi esitetty liioitellun suurena. Näin pystytään esittämään, että työnnettäessä yhteen putket 1, 2 toisen putken 2 päätypinnan 8 15 purseen tai putken 2 etupään epätasaisuuden vuoksi se ei istu koko ympärysmitaltaan tarkoin sisäkartiossa 4. Tämä ei kuitenkaan haittaa putkiliitoksen valmistusta.

Kuviossa 2 toinen putki 2 on kiinnitetty kiinnitys-laitteeseen 13, joka pitää toisen putken 2 aksiaalisesti 20 määrätyssä asennossa. Ensimmäinen putki 1, lyhyt putken-kappale, on työnnetty ylhäältä toiseen putkeen 2.

Ensimmäisen putken 1 yläpää sijaitsee ylös- tai aukikääntyvässä ohjauslaatikossa 14 liukuvasti sivulla sijaitsevissa ohjauselementeissä 15. Esijännitetty jousi . 25 16 vaikuttaa ohjauslaitteeseen 17 ja saattaa ensimmäisen f i * *· j putken 1 alas päin suuntautuvan kuormituksen alaiseksi.

f ♦ · ** Edelleen ohjauslaatikossa 14 sijaitsee ohjauslait- *.· * teen 17 rajoitin 18 ja ohjauslaitteessa 17 laukaisin 19.

Ohjauslaatikkoon 14 on kiinnitetty anturi 20, johon kuuluu : ·.. 30 ohjausjohdin 21.

Lämmön tuottamiseksi laitteeseen kuuluu kaasunpol-tin 22, jonka poltinliekki 23 on havainnollistettu kuvios-sa 2.

Molemmat putket 1,2, ensimmäinen putki sisältä ja 35 toinen putki päältä, on kostutettu alumiinin sulattamiseen

II

99050 9 soveltuvalla sulatusaineella, jota ei ole esitetty. Ensimmäinen putki 1 kuumennetaan polttimen 22 avulla laajennuksen 3 kohdalta. Heti kun laajennus ja erityisesti siirty-mäkohta ensimmäisen putken 1 muuhun osaan on kuumennettu 5 siihen pisteeseen, että toinen putki 2 alkaa sulaa ensin sisäkartion 4 kosketusalueella, liikkuu ensimmäinen putki 1 jousen 16 kuormittamana ja sulamisen lisääntyessä sisäkartion 4 kosketusalueen suurentuessa alas päin. Alumiinin sulaessa sisäkartioon vapautuu alumiinia rajakerroksen 10 10 muodostukseen ja juotosraon 12 täytteeksi 11.

Ensimmäisen putken 1 liikkumisen kuviossa 2 esitetystä asennosta, jossa ohjauslaite 17 on ylemmässä käyttö-asennossaan, alas päin rajoittaa ohjauslaatikkoon 17 asennettava rajoitin 18.

15 Alempi käyttöasento, jossa putkiliitos on jo val mistettu, on esitetty kuviossa 3. Matkallaan kuviossa 2 esitetystä ylemmästä käyttöasennosta kuviossa 3 esitettyyn alempaan käyttöasentoon ohjauslaite 17 saa kosketuksen laukaisimensa 19 kautta anturiin 20 ja antaa tällöin oh-20 jaussignaalin, joka ohjausjohtimen 21 kautta esimerkiksi sulkee polttimen 22.

·,, Kuviossa 4 on edelleen esitettynä kaasutiivis lii tos kuparisen ensimmäisen putken 1 ja alumiinisen toisen putken 2 välillä. Molemmat putket on esitetty ainoastaan . 25 liitoskohdastaan, jolloin ensimmäinen putki 1 on esitetty i · i ’· *| oleellisesti ja toinen putki 2 kokonaan leikkauksena.

1 * * * **· Toisen putken 2 päätypinta 8 sijaitsee tässä esite- • · * V : tyssä esimerkissä vielä huomattavan välin päässä sisäises tä siirtymäkohdasta 5, tai sisäkartion 4 päästä.

30 Toinen putki 2 sijaitsee kartiomaisella rengaspin- nallaan 9 tiiviisti sisäkartiossa 4, jolloin rengaspinnan *, 9 kartiomainen ulkopinta on rajakerros 10, joka, kuten täyte 9, on paikan päällä, eli pistoliitännässä sen valmistuksen aikana sulatettua ja uudelleen jähmettynyttä : 35 alumiinia.

10 99050

Toisen putken 2 päähän on työnnetty hylsy 34, joka toisesta päästään 35 sijaitsee toisen putken 2 syvennyksessä 37. Hylsyn 34 toinen pää 36 sijaitsee ensimmäisen putken 1 laajentamattomassa osassa. Hylsy 34 kattaa sisäi-5 sen liitoskohdan 40. Alumiiniputkeen sovitetun, usein jaloteräksestä valmistetun hylsyn 34 seinämät voivat olla hyvin ohuita, koska niille ei putkiliitoksessa kohdistu kuormitusta. Alumiiniputkiliitoksien hitsauksessa alumiinisiin haihduttimiin yleisesti käytettäviä jaloteräshylsy-10 jä, joiden seinämät ovat paksuudeltaan noin 0,1 mm, voidaan käyttää myös tässä kuvattuun tarkoitukseen. Yleensä ottaen hylsyn 34 seinämät ovat huomattavasti ohuempia kuin putkien 1 ja 2 seinämät.

Sisäkartio 4, joka kosketusalueella rengaspinnan 9 15 kanssa vaikuttaa oleellisesti kaasutiiviiseen tiivistykseen, sijaitsee tässä ensimmäisen putken 1 akseliin 6 nähden kaltevuuskulmassa, joka on hieman alle 30°, kuitenkin, kuten kuvioista 2 ja 3 käy ilmi, myös pienemmät kaltevuus-kulmat ovat mahdollisia.

20 Osa hylsystä 34 on leikattu pois sisäkartion 9 koh dalla toisen putken 2 päätypinnan 8 ja ensimmäisen putken > 1 sisäisen siirtymäkohdan 5 sijainnin havainnollistamisek si. Kaiken kaikkiaan kuvio 4 on esitetty suurennetussa mittakaavassa ja havainnollisuuden vuoksi sitä ei ole esi-’ ( 25 tetty oikeissa mittasuhteissa. Tämä koskee erityisesti

i t I

*· ’· täytteen 11 ja rajakerroksen 10 paksuutta. Keksinnön mu- *.’*ί kaisesti valmistetussa putkiliitoksessa kupariputkea, jon- • «· *,· * ka halkaisija oli 6 mm ja seinämän paksuus 0,65 mm, laa jennettiin, kunnes sen sisään kyettiin helposti työntämään j\. 30 4,9 x 0,1 mm kokoinen (70 mm pitkä) jaloteräshylsy. Juo- ·*·’· tosrako 12 (katso kuvio 2) oli suuruudeltaan noin 0,2 mm.

«

Vaikka keksinnön on tarkoitus kattaa halkaisijai- * * * taan pienten putkien alhaisimmat alueet, keksintöä voidaan hyvin soveltaa myös halkaisijaltaan 30 - 40 mm olevien 35 putkien ollessa kyseessä.

« »

II

99050 11

Kuviossa 5 on esitetty putkiliitoksen valmistuksen alkuvaihe ja kuviossa 3 loppuvaihe, jolloin myös tässä juotosrako 12 on havainnollisuuden vuoksi esitetty liioitellun suurena.

5 Kuvion 5 mukaisessa valmistusvaiheessa toinen putki 2 on työnnetty seinämän syvennyksessä 37 olevan hylsyn 34 kanssa laajennukseen 3 ja se sijaitsee sisäkartiossa 4. Sisäkartioon 4 liittyy laajennus 38, joka ulottuu lyhyen kartiomaisen siirtymäkohdan 39 kautta ensimmäisen putken 1 10 laajentamattomaan osaan. On itsestään selvää, että laajennus 3, sisäkartio 4, laajennus 38 ja siirtymäkohta 39 valmistetaan samalla työvälineellä yhdessä työvaiheessa. Niinpä soikeaa putkiliitosta varten käytetään soikeaa lävistintä ja tietysti samoin soikeaa hylsyä.

15 Jotta kuvion 5 mukaisesta valmistusvaiheesta pääs tään kuvion 6 mukaiseen valmistusvaiheeseen, laajennusta 3 ja sisäkartion 4 osaa kuumennetaan kunnes sulatusaineen suhteen on saavutettu riittävä juottolämpötila. Tällöin ensimmäinen putki 1 on kiinnitetty, toiseen putkeen 2 koh-20 distuu ensimmäiseen putkeen 1 suunnattu kuormitus jousen vaikutuksesta, jota ei ole esitetty kuviossa. Aksiaalisen kuormituksen vaikutuksesta toinen putki 2 liikkuu laajen-, , nukseen 3, jolloin sen pääty 8 sulaa ulkoa sisälle ja täyttää juotosraon 12. Lopun rengastilan 40 ei tarvitse 25 täyttyä sulaneella metallilla, jos näin kuitenkin käy ja : ' syntyy tavallaan patouma, sulanut materiaali työnnetään • « :.*·· ulos juotosraosta mitään vahingoittamatta.

• « i#*.· Kuviossa 6 esitetyssä esimerkissä hylsyn 34 takapää 35 sijaitsee samalla tasolla laajennuksen 3 pään kanssa ja 30 seinämän syvennys 37 laajennuksen 3 ulkopuolella, mutta kuitenkin lähellä sitä. Laajennuksen 3 etupää 36 sijaitsee ♦ välin päässä kartiomaisesta siirtymäkohdasta 39 laajennuksen 38 päässä, jossa suurin osa hylsystä 34 sijaitsee. Vaihtoehtoisesti syvennys 37 voi sijaita myös laajennuksen 35 sisäpuolella.

99050 12

Mitoitukset voidaan määrittää keskenään myös siten, että hylsy 34 kiinnittyy kartiomaiseen siirtymäkohtaan 39.

Kuviossa 5 hylsyä ei ole leikattu, kuviossa 6 se on esitetty osittaisena leikkauksena.

5 Kuviossa 7 on esitetty kompressori jäähdytyslaitteen jäähdytysaineen kierron haihdutin 24. Haihduttimessa 24 on perusrunkona kahdesta toisiinsa liitetystä alumiinilevystä koostuva levy 25, jossa kulkee meanderilinjan mukaisesti jäähdytysainekanava 27. Toinen putki 2 on sijoitettu le-10 vyyn 25 ja yhdistetty siihen hitsisaumalla 26, jolloin se muodostaa niin kutsutun imuputkiliitoksen. Imuputkiliitok-sessa on ensimmäisen putken 1 ja toisen putken 2 liitoksessa hylsy 34. Poiketen tässä esitetystä esimerkistä sarjatuotannossa käytetään mieluummin rakenteeltaan kuvion 6 15 mukaista haihdutinta.

Imuputki, eli toinen putki 2, laskee jäähdytysaine-kanavan 27 poistoalueelle 29, jonka kanavan 27 syöttöalue 28 on erotettu poistoalueesta 29 kavennuksella 30. Kavennukseen 30 on sovitettu kuristuskapillaariputki 31, joka 20 johdetaan ensimmäisestä putkesta 1 sen pohjassa sijaitsevan aukon 32 kautta ulos. Kuristuskapillaariputkea 31 pitkin johdetaan jäähdytysaine. Nuolet 33 osoittavat virtaus- ., suunnan. Kuristuskapillaariputki 31 syötetään kompressorin 'painepuolelta, jota kompressoria ei kuitenkaan ole esitet--·- 25 ty kuviossa. Ensimmäinen putki 1 voidaan liittää liitos- : ‘ putkena kompressoriin välittömästi kompressorin imuistu- ·.**! koihin.

• · s/·· Keksinnön yhteydessä mainittuihin valmistusmateriaa- leihin, kupariin ja alumiiniin, luetaan puhtaan kuparin ja 30 puhtaan alumiinin lisäksi kuuluviksi myös kupari- ja alu-miiniseokset, joiden perusmetallina on suurimmaksi osaksi • · « käytetty kuparia tai alumiinia.

Claims (10)

1. 39050 13
2. 1. Kaasutiivis liitos halkaisijaltaan pienten, eri sulamispisteet omaavista metalleista tai metalliseoksista 5 valmistettujen putkien (1, 2) välillä, jolloin ensimmäisen putken pää on laajennettu ja toisen putken pää työnnetään tähän laajennukseen (3) ja jolloin laajennuksen ja sisään-työnnetyn toisen putken välille alun perin syntyvä juotos-rako (12) täytetään korkeamman sulamispisteen omaavan me-10 tallin tai metalliseokseen nähden alhaisemman sulamispis teen omaavalla materiaalilla (11), tunnettu siitä, että ensimmäinen, laajennuksen (3) omaava putki (1) on valmistettu metallista tai metalliseoksesta, jolla on korkeampi sulamispiste, että laajennuksen (3) sylinterimäinen 15 sisävaippapinta muuttuu sisäkartion (4) kautta ensimmäisen putken (1) sisäseinämän laajentamattomaksi alueeksi, että toisen putken (2) päässä on sisäkartiota (4) vasten oleva vastaavasti kartiomainen rengaspinta (9) ja että tämän rengaspinnan (9) muodostava, toisen putken (2) pään sisä-20 kartiota (4) päin oleva rajakerros (10) ja juotosraon (12) täyte (11) on paikan päällä sulatettua ja uudelleen jähmettynyttä toisen putken (2) valmistusmateriaalia.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaasutiivis liitos, tunnettu siitä, että laajennuksen (3) omaava 25 ensimmäinen putki (1) on kupariputki ja toinen putki (2) :· on alumiiniputki. • : 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaasutiivis .·. : liitos, tunnettu siitä, että toisen putken (2) päässä on tämän toisen putken (2) sisähalkaisijaan sovi- • · 30 tettu metallinen hylsy (34), joka on kosketuksissa tähän toiseen putkeen (2) ja joka ulottuu toisen putken (2) pää- : typinnan (8) ylitse ensimmäiseen putkeen (1) ja joka edel- • · · ' ' ' leen koostuu materiaalista, jonka sulamispiste on korkeam pi kuin metallin tai metalliseoksen sulamispiste, josta 35 toinen putki (2) on valmistettu. 99050 14
4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaasutiivis liitos, tunnettu siitä, että hylsyn (34) seinämät ovat ohuempia kuin yhdistettävien putkien (1 ja 2) seinämät ja että hylsy on valmistettu teräksestä.
5. 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen kaasutiivis liitos, tunnettu siitä, että sisäkartion (4) ja ensimmäisen putken (1) laajentamattoman alueen alkupään välissä on laajennus (38) ja sen päässä lyhyt siirtymäkar-tio (39) ensimmäisen putken (1) laajentamattomalle alueel-10 le, että hylsyn (34) ulkohalkaisija on suurempi kuin en simmäisen putken (1) laajentamattoman alueen sisähalkaisi-ja ja pienempi kuin laajennuksen (38) sisähalkaisija ja että osa hylsyn (34) pituudesta on laajennuksessa (38).
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen kaasu- 15 tiivis liitos, tunnettu siitä, että toisen putken (2) seinämässä on painuma (37), joka toimii sisäisenä ra-joittimena hylsyn (34) kiinnittämiseksi putkeen nähden aksiaaliseen asentoon.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kaasu- 20 tiivis liitos, tunnettu siitä, että toinen putki ( 2 ) on kompressorijäähdytyslaitteen haihduttimen (24) imu-putki ja ensimmäinen putki (1) liitosputki kompressorin .. imupuolelle.
8. 8. Menetelmä kaasutiiviin putkiliitoksen valmista- 25 miseksi erilaisen sulamispisteen omaavien metallista vai- • · • ’ mistettujen putkien (1, 2), erityisesti kupariputken ja « · *. *: alumiiniputken välille, jolloin ensimmäinen putki (1) on ♦ ♦ :.**i päästään laajennettu, johon laajennukseen (3) toinen putki : (2) työnnetään siten, että niiden väliin jää juotosraon 30 (12) verran liikkumavaraa, minkä jälkeen pistoliitosta ·*·., kuumennetaan, ja juotosrako täytetään materiaalilla (11), jonka sulamispiste on alhaisempi kuin korkeamman sulamispisteen omaavalla metallimateriaalilla, tunnet-t u siitä 99050 15 - että korkeammassa lämpötilassa sulavaa putkea (1) laajennetaan ja sylinterimäisen laajennuksen (3) ja siihen rajoittuvan putken muun osan välille valmistetaan sisältä kartiomainen siirtymäkohta (9), 5. että matalammassa lämpötilassa sulavan putken (2) pää kostutetaan päältä ja laajennus (3) sisältä sulatusai-neella (11), - että matalammassa lämpötilassa sulavan putken (2) pää työnnetään korkeammassa lämpötilassa sulavan putken 10 (1) laajennukseen (3) aina kartiomaisen siirtymäkohdan (9) rajoittimeen saakka, ja - että laajennusta (3) ja kartiomaista siirtymäkoh-taa (9) kuumennetaan, kunnes matalammassa lämpötilassa sulava putki (2) alkaa osittain sulaa laajennuksessa (3), 15 minkä jälkeen putket työntyvät toisiaan kohti ja toistensa päälle määrätyn syötön mukaisesti putkien akselin suuntaisesti ja lämmönsyöttö lopetetaan.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matalammassa lämpötilassa sulavan 20 putken (2) pään sisään työnnetään metallinen hylsy pituu deltaan osittain, ennen kuin matalammassa lämpötilassa sulavan putken pää työnnetään korkeammassa lämpötilassa sulavan putken (1) laajennukseen (3).
10. 10. Laite patenttivaatimuksen 8 mukaisen menetelmän ·; 25 suorittamiseksi, jossa laitteessa on kiinnityslaite putken • · ·’ ' kiinnittämiseksi pystysuoraan ja kiinnityslaitteen yläpuo- • » ·.**: lella sijaitsevaan kiinnitetyn putken päähän kohdistettu :/·· lämmönlähde, tunnettu siitä, että siinä on kiinni : nityslaitteen (13) yläpuolella sijaitseva, kiinnitettyyn 30 putkeen (2) linjattavan toisen putken (1) ohjauslaite _ (17), jolloin ohjauslaitetta (17) voidaan liikuttaa sää- dettävien asemien välillä pystysuoraan ja kiinnitetty putki (2) pitää sitä ylemmässä käyttöasemassaan kiinnitetyn putken (2) päällä olevan toisen putken (1) välityksellä, 35 jolloin se on tietyn kuormituksen alaisena, ja siitä, että 16 99050 siinä on ylemmän käyttöaseman jättämisen ja siirtymisen kohti rajoittimen määrittämää alempaa käyttöasemaa signa-lisoiva anturi (20), joka on liitetty ohjausjohtolinjan (21) kautta laitteen ohjauslaitteeseen. • · • · • · • · ♦ • · · • · • · • · · • · · • · • · · « · · • · 1 • · • ·« « li · · • · · 99050 17