FI98956C - Ilmanvaihtolaite - Google Patents

Description

98956

ILMANVAIHTOLAITE

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty ilmanvaihtolaite.

5 Ennestään tunnetaan FI-kuulutusjulkaisusta 74799 ilmanvaihtolaite, johon kuuluu kaapurakenne. Se on tarkoitettu erityisesti keittiötilojen tuuletukseen. Tuloilmalaite on muodostettu laatikkomaisesta poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisesta yksiköstä, 10 joka on sovitettu kaavun yhteyteen siten, että kaavun yhdeltä sivupinnalta raitista ilmaa levitetään huonetilaan. Poistoilmalaite on sovitettu kaavun sisään.

Ongelmana em ilmanvaihtolaitteessa on, että tuloilmalaite on sovitettu kokonaan kaapurakenteen 15 sisään, jolloin se vie kaapurakenteesta sisätilaa. Tällaista tuloilmalaitetta ei myöskään voida sovittaa kaavun vierekkäisille sivuille.

Edelleen ongelmana on, että raitis ilma johdetaan tuloilmalaitteesta tasomaisen ilmanjakopinnan 20 läpi suoraan huonetilaan, jolloin raittiin ilman suun-tausmahdollisuudet ovat rajoitetut. Suuntaaminen edellyttää lisärakenteita, kuten suuntauselimiä, ja/tai ulkopinnan reikien sulkemista sillä suunnalla, jonne ilmavirtauksen ei haluta suuntautuvan.

25 Edelleen ongelmana on, että tuloilman tasaami seen käytetyt rakenteet aiheuttavat suuria painehäviöitä ja lisäävät merkittävästi melua.

Edelleen ongelmana on, että tuloilmavirran suuruuden säätö ja tasaaminen pitkien ilmanjakopintojen 30 läpi huonetilaan on hankalaa.

Edelleen ongelmana on, että ilmanjakopinta on hankalasti irroitettava puhdistusta ja huoltoa varten.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat.

35 Keksinnön tarkoituksena on erityisesti tarjota uusi ilmanvaihtolaite, jonka avulla ilmanvaihto saadaan toimimaan tehokkaasti vaativissa ympäristöissä, kuten 98956 2 laitoskeittiöissä ja joka laite on helposti muunneltavissa ja toteutettavissa.

Keksinnön mukaiselle ilmanvaihtolaitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuk-5 sessa 1.

Keksinnön mukaiseen ilmanvaihtolaitteeeeen kuuluu tuloilmalaite, poistoilmalaite ja runkovaippa, joka on muodostettu kaavuksi, johon poistettavaa ilmaa kerätään ja josta se poistetaan poistoilmalaitteella, 10 ja johon tuloilmalaitteeseen kuuluu ilmanjakokammio, jossa on runkovaipan yhteydessä oleva ilmanjakopinta, johon ilmanjakokammioon tuodaan raitista tuloilmaa ja se jaetaan ilmanjakopinnan kautta ilmastoituun tilaan. Keksinnön mukaisesti tuloilmalaite on muodostettu jou-15 kosta tuloilmalaiteyksiköitä, jotka on asennettu etäi-syyden päähän toisistaan, ja että kuhunkin tuloilmalai-teyksikköön kuuluu tulopinta, joka on sovitettu runko-vaipan yhteyteen, ja tulopintaan nähden ulkoneva ja osittain ilmaa läpäisevä ilmanjakopinta.

20 Laitteen eräässä sovellutuksessa tuloilmalaite- yksikön tulopintaan on järjestetty ainakin yksi tulopin-nan leveyteen nähden suhteellisen kapea aukkoalue. Aukkoalueen avulla säädetään sekä ilmamäärää että ennen kaikkea ilmanjakokuviota.

25 Laitteen eräässä sovellutuksessa tuloilmalaite- yksikön ilmanjakokammio ja sen ilmanjakopinta ovat pitkänomaisia ja tulopinta on ilmanjakokammion pituusakselin suuntainen ja tulopinnassa on ainakin yksi pituus-akselin suuntainen aukkoalue. Tällainen tuloilmalaiteyk-30 sikkö soveltuu erityisesti sisäkattoon kiinnitettäviin ilmanvaihtolaitteisiin, jolloin se yleensä ulottuu pystysuunnassa kaavun yläreunasta sen vapaaseen alareunaan. On selvää, että ilmanjakokammio ja sen ilmanjakopinta voivat olla myös muun muotoisia, kuten tulopinnan 35 tasossa olennaisesti poikkileikkaukseltaan pyöreitä, joko ympyrän tai ellipsin muotoisia, jolloin tulopinnal-la on joukko samankeskisiä ainakin osaksi rengasmaisia 3 98956 aukkoalueitä symmetrisesti keskipisteen suhteen.

Laitteen eräässä sovellutuksessa tuloilmalaite-yksikön aukkoalueeseen kuuluu yksi aukko, joka kattaa koko aukkoalueen.

5 Laitteen eräässä sovellutuksessa aukkoalueeseen kuuluu joukko aukkoja, jotka on järjestetty säännöllisten etäisyyksien päähän toisistaan koko aukkoalueelle ja jotka aukot muodostavat edullisimmin 50 % aukkoalueen kokonaispinta-alasta.

10 Laitteen eräässä sovellutuksessa tuloilmalaite- yksikköön kuuluu välineet aukkoalueen, erityisesti auk koalueen aukon tai aukkojoukon pinta-alan, säätämiseksi. Aukkoaluetta säätämällä voidaan saada aikaan tuloil-mavirralle haluttu ilmanjakokuvio.

15 Laitteen eräässä sovellutuksessa mainittuihin välineisiin kuuluu yksi tai useampia tulopinnan suunnassa liikutettavia elimiä, kuten levyjä tai tasoja, auk-koalueiden lukumäärän, kunkin aukkoalueen pinta-alan ja erityisesti aukkoalueen aukkojen pinta-alan ja/tai 20 aseman säätämiseksi.

Laitteen eräässä sovellutuksessa ilmanjakopinta on järjestetty tulopinnan yhteyteen siten, että se ulkonee tulopinnasta edullisesti 180* sektoriin.

Laitteen eräässä sovellutuksessa ilmajakopinta 25 on muodoltaan olennaisesti kaareva ja/tai monikulmainen, kuten säännöllisen puolisuunnikkaan, puoliympyrän, ympyrän segmentin tai U-kirjaimen muotoinen.

Laitteen eräässä sovellutuksessa kunkin tuloil-malaiteyksikön tulopinta on osa ilmanvaihtolaitteen 30 runkovaippaa.

Laitteen eräässä sovellutuksessa tuloilmalaite-yksiköön kuuluu tuloilmakammio, jonka tuloilmakammion ja ilmanjakokammion välissä olevan tulopinnan kautta tulo-ilma tuodaan ilmanjakokammioon.

35 Laitteen eräässä sovellutuksessa tuloilmalaite- yksiköt on sijoitettu vierekkäisille kulmassa, edullisimmin kohtisuorassa kulmassa, toisiaan vasten oleval- 4 98956 le runkovaipan sivulle.

Keksinnön etuna on, että sitä voidaan soveltaa laajasti erityisesti paikallisilmanvaihtoon. Kaavun rakenne el ole sidottu suorakulmaiseen muotoon, vaan se 5 voi olla ylhäältä katsottuna muodoltaan monikulmio, olennaisesti pyöreä tai sisältää sekä kaarevia että suoria sivuja tai osia.

Edelleen keksinnön ansiosta tuloilman jakaminen ilmastoituun tilaan voidaan suorittaa rakenteeltaan 10 yksinkertaisten tuloilmalaiteyksiköiden kautta. Keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen tuloilmalaite voidaan toteuttaa toimivana ja tehokkaana modulirakenteena. Samanlaisia tuloilmalaiteyksiköitä voidaan järjestää tarvittava määrä runkovaipan yhteyteen riittävän tuloil-15 mamäärän takaamiseksi.

Edelleen keksinnön etuna on, että kunkin tulo-ilmalaiteyksikön avulla tuloilman suuntaus voidaan toteuttaa pääasiassa ilmasuihkujen paikkoja eli auk-koaluetta tai -alueita järjestämällä. Mitään erillisiä 20 suuntauslaitteita el siis välttämättä tarvita.

Edelleen keksinnön etuna on, että kunkin tulo-ilmalaiteyksikön tulopinnan kautta tulevien ilmasuihkujen paikkaa ja poikkipinta-alaa ainakin yhdessä suunnassa voidaan säätää, jolloin ilmanjakokammiosta huone-25 tilaan purkautuvan tuloilman puhalluskuvio saadaan helposti ja yksinkertaisesti muutettua halutuksi. Edelleen ilmasuihkujen leveyttä säätämällä voidaan ilmavirran määrää huonetilaan säätää.

Edelleen keksinnön ansiosta kunkin tuloilma-30 laiteyksikön kunkin tuloilmalaiteyksikön ilmanjakopinnan pinta-alaa voidaan minimoida, koska tuloilmaa voidaan suunnata ilmanjakopinnasta eteen- ja sivullepäin.

Edelleen keksinnön etuna on, että siihen kuuluvan tuloilmalaitteen ja erityisesti kunkin tuloil-35 malaiteyksikön avulla saadaan aikaan tasainen tuloilman jakaantuminen huonetilaan ja tarvittaessa lyhyt ilman heittopituusaste. Tuloilmalaiteyksiköstä saatavan tulo- 5 98956 ilman puhalluskuviota voidaan muuttaa helposti ja yksinkertaisesti ja lisäksi aikaansaadaan joko piennopeuk-sinen tai sekoittava puhalluskuvio. Edelleen tuloil-malaiteyksikön painehäviö on pieni, äänenvaimennus on 5 hyvä ja lisä-äänten muodostuminen vähäistä.

Edelleen keksinnön etuna on, että kunkin tulo-ilmalaiteyksikön ilmanjakopintaa voidaan muotoilla huonetiloihin sopiviksi ilman, että mitään oleellista muutosta puhallus- tai ilmanjakokuvioon tätä kautta 10 saadaan aikaan. Edelleen tuloilmalaiteyksikkö sopii suhteellisen pieneen tilaan. Lisäksi tuloilmalaiteyksikkö soveltuu liitettäväksi suoraan ilmanjakokanavaan riippumatta kanavan poikkileikkauksen muodosta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskoh-15 taisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva l esittää keksinnön mukaista ilmanvaihtolaitetta päältä katsottuna; kuva 2 esittää kuvan 1 ilmanvaihtolaitetta sivulta katsottuna osittaisena poikkileikkauksena Al-Al; 20 kuva 3 esittää erästä toista keksinnön mukaista ilmanvaihtolaitetta päältä katsottuna; kuva 4 esittää kaaviomaisesti poikkileikkauskuvana erästä tuloilmalaiteyksikköä; kuva 5a esittää edestä katsottuna ja ilmanjakopinta 25 poistettuna osittaista kuvaa eräästä kuvan 4 mukaisesta tuloilmalaiteyksiköstä; ja kuva 5b esittää kuvan 5a mukaista tuloilmalaiteyksikköä leikkauskuvantona sivusta katsottuna ja ilmanjakopinnal-la varustettuna; 30 kuva 6a esittää erästä toista keksinnön mukaista tuloilmalaiteyksikköä edestä katsottuna ilmanjakopinta poistettuna ; kuva 6b esittää erästä kolmatta keksinnön mukaista tuloilmalaiteyksikköä edestä katsottuna ilmanjakopinta 35 poistettuna; kuva 7a esittää vaakasuuntaista poikkileikkausta kuvan 6a tai 6b mukaisesta tuloilmalaiteyksiköstä ilmanjako- 6 98956 pinnalla varustettuna; kuva 7b esittää pystysuuntaista poikkileikkausta A-A kuvien 6a ja 6b mukaisista tuloilmalaiteyksiköistä; kuva 8a esittää erästä neljättä keksinnön mukaista tulo-5 ilmalaiteyksikköä edestä katsottuna ilmanjakopinta poistettuna; kuva 8b esittää vaakasuuntaista poikkileikkausta kuvan 8a mukaisesta tuloilmalaiteyksiköstä ilmanjakopinnalla varustettuna; 10 kuva 9a esittää erästä viidettä keksinnön mukaista tulo-ilmalaiteyksikköä edestä katsottuna ilmanjakopinta poistettuna; kuva 9b esittää vaakasuuntaista poikkileikkausta kuvan 9a mukaisesta tuloilmalaiteyksiköstä ilmanjakopinnalla 15 varustettuna; kuva 10a esittää erästä kuudetta keksinnön mukaista tuloilmalaiteyksikköä edestä katsottuna ilmanjakopinta poistettuna; kuva 10b esittää kuvan 10a tuloilmalaiteyksikön yksi-20 tyiskohtaa C; kuva 10c esittää poikkileikkausta kuvan 10a mukaisesta tuloilmalaiteyksiköstä ilmanjakopinnalla varustettuna; ' kuva 11 esittää keksinnön mukaisen tuloilmalaiteen tuloilmalaiteyksikköä pituussuunnassa osittaisena leik-25 kauskuvantona, joka on sovitettu ilmanvaihtokanavan yhteyteen; j a kuva 12 esittää kuvan 11 ilmanvaihtokanavaa ja tuloil-malaitetta poikkileikkauskuvana.

Kuvissa 1 ja 2 on esitetty eräs keksinnön 30 mukainen ilmanvaihtolaite, joka soveltuu erityisesti suurkeittiöiden tai vastaavien ravintolakeittiöiden ilmanvaihtolaitteeksi. Tähän ilmanvaihtolaitteeseen kuuluu runkovaippa 13, jonka yhteyteen tuloilmalaite 14 ja poistoilmalaite 15 on sovitettu. Runkovaippa 13 on 35 muodostettu kaavuksi, johon keittiön toimintojen, erityisesti ruuanlaiton, yhteydessä nouseva ilma kerätään ja josta se poistetaan poistoilmalaitteella 15. Vas- 7 98956 taavaati raitis tuloilma tuodaan keittiöön tuloilmalait-teen 14 kautta.

Tuloilmalaite 14 on muodostettu joukkosta tuloilmalaiteyksiköitä 1, jotka on asennettu etäisyyden 5 päähän toisistaan runkovaipaan 13. Kuhunkin tuloilmalai-teyksikköön 1 kuuluu ilmanjakokaromio 2; tuloilmakam-mio 10; tulopinta 5, joka on sovitettu runkovaipan yhteyteen, edullisesti sen tasoon kammioiden 2, 10 väliin; ja tulopintaan 5 ja runkovaippaan 13 nähden ulkoneva ja 10 osittain ilmaa läpäisevä ilmanjakopinta 3, joiden tulo-pinnan 5 ja ilmanjakopinnan 3 välissä mainittu ilman-jakokammio sijaitsee.

Kunkin tuloilmalaiteyksikön ilmanjakokammio 2 ja tuloilmakammio 10 on muodostettu pitkänomaisista 15 kammioista, jotka ovat tässä tapauksessa olennaisesti pystysuunnassa. Kammioiden 2, 10 välinen tulopinta 5 on osa ilmanvaihtolaitteen runkovaippaa 13. Tuloilmakammio 10 on järjestetty kapenemaan ensimmäisestä päästä toiseen päähän. Tuloilmakanava 9 on yhdistetty kunkin 20 tuloilmakammion 10 ensimmäiseen päähän.

Kunkin tuloilmalaiteyksikön tulopintaan 5 on järjestetty ilmanjakokammion pituussuuntaan A-A ainakin yksi pitkänomainen aukkoalue 6, joka on olennaisesti ilmanjakokammion pituinen ja joka on järjestetty kam-25 mion poikkisuunnassa B-B seinämän 5 keskialueelle. Aukkoalueen 6 kautta kammiot 2, 10 ovat yhteydessä toisiinsa. Ilmanjakopinta 3 on järjestetty ulkonemaan runkovaipasta 13. Se on poikkileikkaukseltaan tässä tapauksessa säännöllinen puolisuunnikas.

30 Kuvan 1 mukaisessa ilmanvaihtolaitteessa tulo- ilmalaiteyksiköt 1 on sijoitettu vierekkäisille kohtisuorassa kulmassa toisiaan vasten olevalle runkovaipan sivulle 13a, 13b, 13c.

Kuvan 3 mukaisessa ilmanvaihtolaitteessa tulo-35 ilmalaiteyksiköt 1 on sijoitettu poikkileikkaukseltaa olennaisesti ympyrän muotoiseen runkovaipaan 13 sopivien etäisyyksien päähän toisistaan. Poistoilmalaite 8 98956 15 on sovitettu runkovaipan 13 sisään sen keskialueelle.

On selvää, että edellä kuvatun ilmanvaihtolait-teen tuloilmalaiteen tuloilmalaiteyksikköitä l voidaan monin tavoin muunnella esim seuraavana selostettavien 5 kuvien 4 -10 mukaisin ratkaisuin. Näin tuloilmavirtauk-sen määrä voidaan asettaa sopivalle ennaltamäärätylle tasolle. Lisäksi tuloilmavirtaus voidaan sopivasti kohdistaa tai hajoittaa ilmanvaihtolaitteen eri puolilla.

10 Kuvat 4 ja 5a, 5b esittävät periaatteellisia ja kaaviomaisia piirustuksia keksinnön mukaisista tuloilmalaiteen tuloilmalaiteyksikösta. Seuraavassa tuloil-malaiteyksiköstä käytetään yleisesti viitenumeroa 1. Siihen kuuluu ilmanjakokammio 2, jota rajoittavat tule-15 van ilmavirtauksen suunnassa tulopinta 5 ja tähän nähden ulkoneva ilmanjakopinta 3, jonka kautta tuleva ilmavirta jaetaan ilmastoituun tilaan 4.

Tulopinta 5 on edullisesti tasomainen pinta, kuten seinämä, jossa on yksi tai useampia ainakin yh-20 dessä suunnassa kapeita aukkoalueita 6. Kun aukkoaluei-den leveyksiä 11, 12 ja 13 verrataan tulopinnan leveyteen 1 kuvassa 1, voidaan todeta, että aukkoalueiden leveydet ovat ylipäänsä selvästi tulopinnan leveyttä pienempiä.

25 Kuvissa 5a ja 5b tuloilmalaitteen 1 tulopinta 51 on pitkänomainen, edullisesti suorakaiteen muotoinen pinta. Tulopinnassa 51 on symmetrisesti pituusakselin Α-Ά suhteen järjestetty kolme aukkoaluetta 6a, 6b ja 6c. Ilmanjakopinta 31 on tässä tapauksessa kourumainen 30 tulopinnasta ulkoneva ilmaa osittain läpipäästävä lähtö-pinta.

Ilmanjakokammion 2 ilmanjakopinta 3 on poikkileikkaukseltaan edullisimmin kaareva ja/tai kulmikas (katkoviivoin kuvassa 4). Olennaista ilmanjakopinnalle 35 on, että se edullisimmin lähtee tulopinnan 5 tasosta suhteellisen suorassa kulmassa, jonka jälkeen se asteittain ja/tai jatkuvasti kaareutuu kohti tuloilmalaitteen li 9 98956 keskiakselia, kuten kuvassa 5a ja 5b on esitetty. Näissä tapauksissa iIinanjakopintä 3; 30; 31 on keskipisteeseensä 0 ja vastaavasti keskiakseliinsa A-A nähden symmetrinen, mutta se voi olla myös epäsymmetrinen. Symmetri-5 sellä rakenteella ilmanjakokuviota voidaan säädellä keskipisteeseen tai keskiakseliin nähden symmetrisesti sen eri puolille. Lisäksi ilmanjakopintä 3 on järjestetty tulopinnan 5 yhteyteen siten, että se ulkonee tulo-pinnasta 5 edullisesti 180* sektoriin, kuten kuvasta 1 10 voidaan nähdä.

Ilmanjakopinta 3 on edullisimmin toteutettu reikälevystä. Reikälevyn käytetyt reikäprosentit (reikien pinta-alan suhde levyn pinta-alaan) on yleensä välillä 15 - 40 %, edullisesti kuitenkin 25 - 30 %.

15 Tulopinnan 5 aukkoalueet 6; 6a, 6b, 6c on muodostettu yhtenäisistä aukoista tai joukosta etäisyyden päässä toisistaan olevia aukkoja tai reikiä. Nämä aukot tai rei'ät muodostavat suuren osan aukkoalueen pinta-alasta, yleensä luokkaa 40 - 60 %, edullisesti 20 50 %. Olennaista on, että tuleva ilmavirta tuodaan olennaisesti yhtenäisenä ilmasuihkuna tulopinnan 5 ja nimenomaan aukkoalueen 6 kautta ilmanjakokammioon 2.

Tuloilmalaite 1 kuvassa 4 toimii periaatteessa seuraavasti. Tuleva ilmavirta tuodaan ilmanjakokammioon 25 2 sopivasta ilmanjakokanavasta tai siihen liitetystä erillisestä tilasta tulopinnan 5 taakse, josta se tuodaan yhtenä tai useampana olennaisesti kapeana ja olennaisesti yhtenäisenä ilmasuihkuna tulopinnan 5 kautta ilmanjakokammioon 2. Ilmasuihkun annetaan törmätä halu-30 tussa kohdassa tulopinnan 5 tasosta ulkonevaan ja ilmaa osittain läpipäästävään lähtöpintaan 3. Törmäyksen seurauksena lähtöpinnan 3 läpi sisätilaan 4 tuleva tuloilmavirtaus purkautuu olennaisesti tunnettua ilman-jakokuviota noudattaen sisätilaan.

35 Kuvan 4 mukaisessa tuloilmalaitteessa tulopin- nassa 5 on yksi, kaksi tai kolme aukkoaluetta 6; 6a, 6b, 6c, joiden kautta ilmasuihkut voidaan tuoda ilman- 10 98956 jakokammioon 2. Tällä ratkaisulla voidaan toteuttaa ainakin kolme erilaista ilmanjakokuviota, joita tarpeen vaatiessa voidaan lisäksi yhdistellä sopivasti halutun ilmanjakokuvion aikaansaamiseksi.

5 Ilmanjakokuvio aa kuvassa 4 eli yksi kapea kiilamainen pääasiassa suoraan eteenpäin ilmanjakopin-nasta 3 suuntautuva ilmavirtaus saadaan aikaan, kun aukkoalueet 6a, 6c sijoitetaan tulopinnan 5 reuna-alueille ja sulkemalla keskellä oleva aukkoalue 6b. Tällöin 10 tulopinnan 5 aukkoalueiden 6a, 6c kautta ilmanjakokam-mioon 2 tuodut ilmasuihkut seuraavat ilmanjakopinnan 3 laitaosia ja törmäävät toisiinsa ilmanjakokammion 2 ja ilmanjakopinnan 3 keskialueella, josta seuraa voimakas ilmapurkaus suoraan ilmanjakopinnan 3 läpi ulospäin, 15 kuten kuvassa 4 on kaaviomaisesti esitetty.

Ilmanjakokuvio bb kuvassa 4, jossa ilmavirtaus leviää viuhkamaisesti joka puolelle ilmanjakopintaa 3, saadaan aikaan, kun käytetään hyväksi kolmea aukkoaluet-ta 6a, 6b ja 6c. Ilmasuihkut tulevat tällöin tulopinnan 20 5 aukkoalueiden 6a, 6b ja 6c kautta ilmanjakokammioon 2 siten, että ilmasuihkut sekoittuvat suhteellisen homogeenisesti toisiinsa ja leviävät tasaisesti ilmanjako-pinnasta ulospäin joka suuntaan.

Ilmanjakokuvio cc, jossa kaksi kapeaa kiila-25 maista kielekettä suuntautuu ilmanjakokammion 2 sivuille, saadaan aikaan, kun käytetään yksinomaan keskellä olevaa aukkoaluetta 6b. Tällöin tulopinnan 5 läpi auk-koalueen 6b kautta tuleva ilmasuihku törmää voimakkaasti ilmanjakopintaan 3 ja hajaantuu sivuille päin ja purkau-30 tuu ilmanjakopinnan läpi likipitäen tulopinnan 5 suuntaisina ja toisiinsa nähden vastakkaisina ilmavirtauksina sisätilaan.

Edellä esitetyt ilmanjakokuviot aa, bb ja cc ovat kaaviomaisia kuvioita. On todettava, että ilmaa 35 purkautuu jonkin verran tuloilmalaitten 1 ilmanjakopinnan 3 läpi tämän joka puolelta. Etuna tästä on, että sisäilma ei kohtaa ilmanjakopintaa eivätkä sisäilman 11 98956 epäpuhtaudet likaa ja tuki tuloilmalaitetta. On lisäksi todettava, että ilmanjakokuviot aa, bb ja cc ovat kuvien 5a ja 5b mukaisessa pitkänomaisessa tuloilmalait-teessä akselin A-A suhteen pituussuunnassa symmetrisiä.

5 Keksinnön mukaisen tuloilmalaitteen toiminnalle on tärkeää, että ilmasuihkut ovat suhteellisen kapeita tulopinnan leveyteen nähden ja pysyvät suhteellisen ehjinä ilmanjakokamroiossa eli seuraavat ilmanjakopinnan muotoja ja törmäävät toisiinsa ja/tai ilmanjakopintaan 10 edellä kuvatuin tavoin.

Edellä esitetystä periaatteesta seuraa, että keksinnön mukaisen tuloilmalaitteen tulee täyttää tiettyjä ehtoja tulopinnan 5 ja ilmanjakopinnan 3 suhteen. Näin ollen ilmanjakopinnan leveyden 1 suhde ilmanjako-15 kammion korkeuteen h on yleensä välillä 1, 2...3 : l, edullisimmin 1,5...2 : 1, mutta muutkin suhteet ovat mahdollisia. Toisaalta tulopinnan 5 aukkoalueiden 6 aukkojen pinta-alan suhde ilmanjakopinnan 3 reikien pinta-alaan tulisi edullisimmin olla 1:1, mutta muut-20 kin suhteet ovat mahdollisia. Esimerkiksi tulopinnan 5 leveys 1 voi vaihdella välillä 200 - 400 mm ja korkeus h välillä 60 - 150 mm.

Edellä esitettyyn viitaten voidaan yleisesti todeta, että aukkoalueiden 6 leveydet, aukkoalueiden 6 25 sijainti tulopinnalla 5 suhteessa ilmanjakopintaan 3, ilmanjakopinnan 3 muoto, ilmanjakopinnan 3 reikä-% sekä tulopinnan aukkojen pinta-alan suhde ilmanjakopinnan aukkojen pinta-alaan vaikuttavat ilman jakautumiseen sisätilaan eli ilmanjakokuvioon.

30 Kuvissa 6 - 9 on esitetty erilaisia edullisia tuloilmalaiteyksiköitä 1. Tällaiseen tuloilmalaiteyksik-köön 1 kuuluu pitkänomainen ilmanjakokammio 2. Ilman-jakokammio 2 on muodostettu tulopinnasta 5 ja tähän nähden ulkonevasta ilmanjakopinnasta 3. Kammioon 2 35 tuloilma tuodaan tulopinnan 5 kautta, johon on järjestetty kammion 2 pituussuuntaan A-A yksi pitkänomainen aukkoalue 6. Aukkoalueen 6 pituus a vastaa olennaisesti 12 98956 ilmanjakokainxnion 2 pituutta b.

Kuvien 6a, 6b, 7a ja 7b toteutusesimerkeissä tuloilmalaitteen 1 tulopinnassa 5 on yksi aukkoalue 6, joka on järjestetty kammion poikkisuunnassa B-B seinämän 5 keskelle. Aukkoalueeseen 6 kuvassa 6a kuuluu yksi aukko 7, joka kattaa koko aukkoalueen. Vaihtoehtoisesti aukkoalueeseen 6 kuuluu joukko aukkoja 8, jotka on järjestetty säännöllisten etäisyyksien päähän toisistaan, kuten kuvassa 6b on havainnollisesti esitetty. Edul-10 lisesti nämä aukot muodostavat ainakin 50 % aukkoalueen 6 kokonaispinta-alasta.

Tuloilmalaitteeseen 1 ilmanjakokammion 2 sisälle on edullista asentaa akseliin A-A nähden poikkisuun-taiset välilevyt 16, kuten kuvassa 7b on esitetty, joita 15 levyjä on sopivasti etäisyyden päässä toisistaan. Välilevyjen 16 tehtävänä on oikaista akselin A-A suunnassa tuloilmakanavasta 9 tuleva ilmavirtaus siten, että se suuntautuu likipitäen kohtisuorasti tulovirtaukseen nähden ulos tuloilmalaitteesta 1. Välilevyjen 16 ansios-20 ta niiden alapuolelle syntyy alipaine, joka oikaisee ulos suuntautuvan ilmavirran.

Kuvien 6a, 6b, 7a ja 7b mukaisessa toteutusesi-merkissä aukkoalueen 6 aukon 7 tai aukkojen 8 pinta-ala on edullisesti 0,8 x ilmanjakopinnan 3 reikien kokonais-25 pinta-ala. Tällaisella aukkojen 7, 8 ja ilmanjakopinnan reikien suhteella voidaan toteuttaa kuvan 7a mukainen ilmanjakokuvio, jossa ilma suuntautuu kahtena alueena 12a, 12b voimakkaasti ilmanjakokammiosta vastakkaisiin suuntiin olennaisesti 90 asteen kulmassa aukkoalueeseen 30 6 nähden ja likipitäen seinämän suuntaan.

Kuvan 8a ja 8b toteutusesimerkissä tuloilma-laiteyksikön 1 tulopinnassa 5 on kaksi rinnakkaista aukkoaluetta 6a ja 6b, jotka on järjestetty kammion 2 poikkisuunnassa B-B seinämän 5 keskialueelle symmetri-35 sesti keskiviivan A-A suhteen ja sopivalle etäisyydelle toisistaan.

Kuvan 8a ja 8b mukaisessa toteutusesimerkissä n 13 98956 aukkoalueiden 6a ja 6b aukkojen 7 (tai 8; vrt. kuva 6b) pinta-ala on edullisesti välillä 0,6...0,8 x ilmanjako-pinnan 3 reikien kokonaispinta-ala. Tällaisella aukkojen 7, 8 ja ilmanjakopinnan reikien suhteella voidaan to-5 teuttaa kuvan 6 mukainen ilmanjakokuvio, jossa ilma suuntautuu yhtenä alueena 12c voimakkaasti ilmanjakokam-miosta 2 olennaisesti eteenpäin ja samalla aukkoaluee-seen 6 ja seinämään 5 nähden normaalin suuntaan.

Kuvan 9a ja 9b toteutusesimerkissä tuloilma-10 laiteyksikön 1 seinämässä 5 on kolme rinnakkaista auk-koaluetta 6a, 6b ja 6c, jotka on järjestetty kammion 2 poikkisuunnassa B-B seinämän 5 keskialueelle symmetrisesti keskiviivan A-A suhteen ja sopivalle etäisyydelle toisistaan.

15 Kuvan 9a ja 9b mukaisessa toteutusesimerkissä aukkoalueiden 6a, 6b ja 6c aukkojen 7 (tai vastaavasti 8) pinta-ala on edullisesti välillä 1,2...1,6 x ilmanjakopinnan 3 reikien kokonaispinta-ala. Tällaisella aukkojen 7, 8 ja ilmanjakopinnan reikien suhteella 20 voidaan toteuttaa kuvan 7a mukainen ilmanjakokuvio, jossa ilma suuntautuu yhtenä alueena 12d likipitäen tasaisesti ilmanjakokammiosta 2 ulospäin 180 asteen sektorissa.

Aukkoalueeseen 6a, 6b, 6c kuuluu joko yksi 25 aukko 7, joka kattaa koko aukkoalueen, tai joukko aukkoja 8, kuten kuvassa 6b, jotka on järjestetty säännöllisten etäisyyksien päähän toisistaan koko aukkoalueel-le. Nämä aukot 8 muodostavat edullisesti 50 % aukkoalueen kokonaispinta-alasta.

30 Kuvien 6-9 toteutusesimerkeissä tuloilmalai- teyksikköön kuuluu lisäksi tuloilmakammio 10. Tuloil-makammio 10 on yhdistetty kauluksella 9a tuloilmakana-vaan 9, jonka kautta raitista ilmaa tuodaan tuloilma-laitteeseen. Kaulus 9a on kuvissa sijoitettu tuloil-35 makammion yläosaan, mutta se voidaan sijoittaa tuloil-makammion 10 mille tahansa sivulle tai pohjaosaan. Tuloilmakammion 10 ja ilmanjakokammion 2 välissä on 14 98956 tulopinta 5, johon aUkkoalue 6 on järjestetty.

Tuloilmalaiteyksikön 1 tuloilmakammioon 10 on helposti järjestettävissä äänenvalxnennusosa 11, kuten kuvassa 10c, joka estää hälyäänlen kulkeutumisen tuloil-5 makanavaa pitkin rakennuksen muihin osiin.

Tuloilmalaiteyksikön ilmanjakopinta 3 on kiinnitetty edullisesti irroitettavasti tulopintaan 5, tai yleensä sen yhteyteen. Liitoseliminä voidaan käyttää esim koneruuveja tai sopivia sinänsä tunnettuja pikalii-10 tinratkaisuja. Näin tuloilmalaitteen kokoaminen ja huoltotyöt helpottuvat.

Ilmanjakopinta 3 on reikälevyä, jossa reikien pinta-alan osuus levyn kokonaispinta-alasta on kuvien 4-8 toteutusesimerkeissä 15%. Ilmanjakopinnan vastaava 15 pinta-alasuhde voi kuitenkin vaihdella esim välillä 5 %...40 %.

Ilmanjakopinta 3 on poikkileikkaukseltaan symmetrinen, kuten säännöllisen puolisuunnikkaan (vrt kuvat 6 ja 8), puoliympyrän, ympyrän segmentin tai olen-20 naisesti U-kirjaimen muotoinen. Näin menetellen tuloilmalaitteen ilmanjakokuvio saadaan laitteen poikkisuun-nassa symmetriseksi. On selvää, että epäsymmetrisiäkin ilmanjakopintoja voidaan käyttää, esim. kun haluttu ilmanjakokuvio sovitetaan tiettyyn sektoriin, jonka 25 avautumiskulma on alle 180*.

Kuvissa 10a, 10b ja 10c on esitetty tuloilma laiteyksikön 1 toteutusesimerkki, johon kuuluu edelleen tuloilmakammio 10. Tässä tapauksessa tuloilmalaite 1 on yhdistetty yhdyskanavalla 17 tuloilmakammioon 10. Yhdys-30 kanava 17 on edullisesti teleskooppimainen eli sitä voidaan siirtää tuloilmakammion 10 sisään tai vetää sieltä ulospäin. Yhdyskanavan 17 ja ilmanjakokammion 3 välissä on tulopinta 5.

Tuloilmalaiteyksikön 1 tulopinta 5 on tässä 35 tapauksessa muodostettu aukoksi, johon on sovitettu elimet kuten levyt 18a, 18b. Levyt 18a, 18b muodos tavat välineet tulopinnan 5 aukkoalueiden 6a, 6b ja 6c 15 98956 säätämiseksi. Levyt 18a, 18b on varustettu yläpälstään poikkisuuntaisilla hahloilla 19, joiden läpi vietävien ruuvien 20 avulla levyt voidaan kiristää palkoilleen haluttuun asemaan tulopinnan kehykseen 5a tai vastaavaan 5 ja avata ja säätää uudelleen. Levyjen 18a, 18b avulla aukkoaluelden 6a, 6b ja 6c niin asemaa, kuin leveyttä voidaan säätää halutun ilmanjakokuvlon aikaansaamiseksi, kuten mm. kuvan 4 yhteydessä selostettiin.

Levyt 18a, 18b kuvassa 10a voidaan asettaa 10 tulopinnan 5 keskelle toisiinsa kiinni, jolloin reunoille muodostuu kaksi aukkoaluetta 6a ja 6c. Näin saadaan aikaan kuvan 4 tai kuvan 7b mukainen limanjakokuvlo aa tai 12c vastaavasti.

Kun levyt 18a, 18b asetetaan kuvan 10a mukai-15 seen asemaan, saadaan aikaan kolme aukkoaluetta 6a, 6b ja 6c. Näiden avulla voidaan toteuttaa kuvan 4 tai kuvan 9b mukainen limanjakokuvlo bb tai I2d vastaavasti.

Kun levyt 18a, 18b asetetaan tulopinnan 5 sivuille, muodostuu keskelle tuloplntaa 5 yksi aukko 20 eli aukkoalue 6b. Näin voidaan muodostaa kuvan 4 tai kuvan 7a Ilmanjakokuvlo cc tai 12b vastaavasti.

Edellä esitetyssä kuvan 10 mukaisessa tuloil-malalteykslkön toteutuseslmerklssä tuloplnta 5 on yhdistetty yhdyskanavan 17 avulla tulokammioon 10. Tällöin 25 tulopinnan 5 eli aukon polkklplnta-ala vastaa edullisesti yhdyskanavan 17 poikkipinta-alaa. On kuitenkin selvää, että kuvan 10 tuloilmalaiteyksikköä voidaan myös soveltaa kuvien 6 - 9 mukaisesti ja liittää suoraan tulokammioon 10 tai vastaavaan ja sen tulopintaa 5 30 säätää mm edellä esitetyillä tavoilla.

Edellä esitetyissä keksinnön toteutusesimer-keissä tuloilmalaiteyksikön 1 ilmanjakokammio 2 on yhdistetty aukkoalueen 6 ja tuloilmakammion 10 kautta tuloilmakanavaan 9. On myös mahdollista yhdistää ilman-35 jakokammio 2 suoraan tuloilmakanavaan. Tällöin tuloilmalaiteyksikön 1 tulopinta 5 on muodostettu edullisesti tuloilmakanavan vaipasta, johon on järjestetty yksi tai 9 8 9 b 6 16 useampia aukkoalueita 6. Vaihtoehtoisesti tuloilmalaite 1 yhdistetään yhdyskanavalla 17 tuloilmakanavaan 21, kuten kuvassa 11 ja 12 on esitetty. Yhdyskanava 17 on tässäkin tapauksessa edullisesti säädettävä so. se 5 voidaan tarpeen vaatiessa työntää osittain tuloilmakanavaan 21 tai sieltä ulos riippuen esim. suoritettavasta asennuksesta. Tuloilmalaiteyksikön 1 eri osista on tässäkin tapauksessa käytetty samoja viitenumerolta kuin edellä. Tuloilmakanavaan 21 tuloilmalaiteyksikön 1 10 läheisyyteen voidaan sijoittaa äänenvaimennuselementtejä 22, jotka ovat edullisesti joko poikkisuunnassa kanavan virtausta vastaan kuten myös tuloilmalaitteeseen tulevaa virtausta vastaan.

Edellä esitetyissä keksinnön toteutusesimer-15 keissä tuloilmalaiteyksikö 1 on sovitettu tuloilmalait-teen yhteyteen yleensä pystysuuntaan, kuten mm kuvista 1, 2 ja 3 nähdään. On kuitenkin todettava, että tuloil-malaiteyksikkö 1 voidaan sovittaa esim. vaakasuuntaan tuloilmalaitteen runkovaippaan 13 ja järjestää se kier-20 tämään ainakin osittain tuloilmalaitteen ympäri joko yhtenä yksikkönä tai useana rinnakkaisena ja/tai peräkkäisenä yksikkönä.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muun-25 nokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

98956 17

1. Ilmanvaihtolaite, johon kuuluu tuloilmalai-te (14), poistoilmalaite (15) ja runkovalppa (13), joka 5 on muodostettu kaavuksi, johon poistettavaa ilmaa kerätään ja josta se poistetaan poistoilmalaitteella (15), ja joka tuloilmalaite (14) on muodostettu joukosta tuloilmalaiteyksiköitä (1), jotka on asennettu etäisyyden päähän toisistaan, ja että kuhunkin tuloilmayksik-10 köön kuuluu tuloilmakammio (10) ja ilmanjakokammio (2), jossa on runkovaipan (13) yhteydessä oleva osittain ilmaa läpäisevä ilmanjakopinta (3), johon ilmanjakokam-mioon (2) tuodaan raitista tuloilmaa tuloilmakammion (10) kautta ja se jaetaan ilmanjakopinnan (3) kautta 15 edelleen ilmastoituun tilaan, tunnettu siitä, että - tulopinta (5) on tasomainen ja se on sovitettu runko-vaipan (13) tasoon tuloilmakammion (10) ja ilmanjako-kammion (2) väliin; 20. tulopintaan (5) on järjestetty kammion pituussuuntaan (A-A) yksi, kaksi tai kolme pitkänomaista aukkoaluetta (6; 6a, 6b, 6c), jotka ovat olennaisesti ilmanjakokam-mion (2) pituisia; - ilmanjakopinta (3) on muodoltaan olennaisesti kaareva 25 ja/tai monikulmainen ja ilmanjakopinnan (3) leveyden (1) suhde sen korkeuteen (h) on välillä 1,2:1...3:1; ja - ilmanjakopinta (3) on järjestetty tulopinnan (5) yhteyteen siten, että se ulkonee tulopinnasta 180 asteen sektoriin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että aukkoalueeseen (6; 6a, 6b, 6c) kuuluu yksi aukko (7), joka kattaa koko aukkoalu-een.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, 35 tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu välineet aukkoalueen (6; 6a, 6b, 6c) ja erityisesti aukko-alueen aukon tai aukkojen säätämiseksi. 98956 18

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin välineisiin kuuluu yksi tai useampia seinämän suunnassa liikutettavia elimiä (18a, 18b), aukkoalueiden lukumäärän, kunkin 5 aukkoalueen pinta-alan ja erityisesti aukkoalueen aukon tai aukkojen pinta-alan ja/tai aseman säätämiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin tuloilmalaiteyksi-kön (1) tulopinta (5) on osa ilmanvaihtolaitteen runko- 10 vaippaa (13).

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmanjakopinta (3) on kiinnitetty irrotettavasti runkovaipan (13) ja tulo-pinnan (5) yhteyteen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuloilmalaiteyksiköt (1) on sijoitettu vierekkäisille kulmassa, edullisimmin kohtisuorassa kulmassa, toisiaan vasten olevalle runko-vaipan sivulle. 20 98956 19