FI98836C - Korkeasakeusmassatorni - Google Patents

Description

. 98836

Korkeasakeusmassatorni

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat korkeasakeusmassator-nit ja erityisesti niiden purkamiseen liittyvät parannuk-5 set. Mainittuja korkeasakeustorneja käytetään puunjalostus teollisuudessa muun muassa peroksidivalkaisuun ja kor-keasakeuksisen massan varastointiin.

Ennalta on tunnettua, että massa on purettava laimennettuna 10 mainituista korkeasakeustorneista, koska korkeasakeuksista massaa ei esimerkiksi voida pumpata keskipakopumpulla, joka kuitenkin on nykyaikaisissa ratkaisuissa käytännöllisesti katsoen ainoa tapa massan kuljettamiseksi prosessivaiheesta toiseen. Niinpä massatornien pohjaosassa korkeasakeuksinen 15 (tavallisimmin 20 - 35 %:nen) massa laimennetaan vähintään kin keskisakeuteen (noin 10 - 15 %:n sakeuteen), jollainen massa on jo pumpattavissa ns. fluidisoivalla keskipakopumpulla. Edullisesti massa laimennetaan n. 3 - 5 %:n sakeuteen, jolloin massa on jo pumpattavissa tavanomaisella 20 keskipakopumpulla. Laimennus suoritetaan niin, että tornin pohjaosaan syötetään joko puhdasta vettä tai jonkin sopivan prosessivaiheen suodosta ja sekoitetaan massan joukkoon tarkoitusta varten tornin pohjaosaan ns. laimennusvyöhyk-keeseen järjestetyillä sekoittamilla.

25 .·!·_ Joko valkaisuun tai varastointiin käytettyjen korkeasakeus- massatornien pohjaosien rakenteet ja ulkomuodot poikkeavat huomattavasti toisistaan monista eri seikoista johtuen.

Kaiken tyyppisille torneille on kuitenkin ominaista, että 30 tasaiseen laimennukseen on lähestulkoon mahdotonta päästä.

***** Syynä tähän on se, että korkeasakeuksinen massa, aivan samoin kuin keskisakeakin, valuu epätasaisesti tornissa ♦ · alaspäin, koska kitka massan ja tornin seinämän välillä riittää pidättelemään massaa niin, että pohjaosan laimenne-•35 tun massan vyöhykkeen ja tornin ylemmän osan laimentamatto- man massan väliin pääsee muodostumaan holvi, joka kasvettuaan riittävän suureksi romahtaa alas tornin pohjaosaan.

98836 2

Seurauksena on se, että, koska laimennusnestettä syötetään tasaisena virtana torniin, tornista poistettava massa laimenee koko ajan holvin muodostuessa ja välittömästi holvin romahdettua sakeus kohoaa korkealle maksimiarvoonsa, jol-5 loin haluttu massan sakeus jää jonnekin maksimi- ja mini miarvojen välimaille. Eräässä korkeasakeustornissa purkaus-sakeuden on todettu vaihtelevan välillä 3.2 - 6.1 % (Fig. la). Koska massa useimmissa tapauksissa johdetaan kor-keasakeustornista johonkin toiseen prosessivaiheeseen, 10 jolloin massaan sekoitetaan kemikaaleja pumppauksen yh teydessä tai pian sen jälkeen, on helppo ymmärtää, että kemikaaliannostus massayksikköä kohti ei voi olla tasainen silloin, kun sakeus heittelee noin rajusti. Toinen ongelma, joka seuraa korkeasakeuksisen massan romahtamisesta tornin 15 pohjaosaan, voi olla myös vaikea, sillä on aivan mahdollis ta, että suuren massamäärän pudotessa sekoittimen päälle, sekoitin voi vaurioitua, jolloin koko prosessi on pahimmassa tapauksessa pysäytettävä sekoittimen korjauksen ajaksi.

20 Kapeimmissa torneissa, joiden halkaisija on luokkaa 3.5 - 7.0 m, käytetään joko aivan suoraa sylinterimäistä pohjaosaa tai sitten ensin jonkin verran kapenevaa ja sen alapuolella sylinterimäiseksi muuttuvaa pohjaosaa. Suuremmissa torneissa, joiden halkaisija on tyypillisesti suurempi kuin 25 5.0 m, on käytetty tornin pohjan keskelle sijoittuvaa ns.

pohjapilaria, jonka tarkoitus on tavallaan kannatella mas- • · · saa pohjaosan yläpuolella ja jakaa tornin pohjaosa rengasmaiseen sekoitusvyöhykkeeseen, jolloin esimerkiksi alas romahtavat massamäärät rajoittuvat halkaisijaltaan vain 30 maksimissaan tornin säteen suuruisiin kappaleisiin, kun vastaavasti ilman pohjapilaria olevissa torneissa romahta- « · · ·' van massan halkaisija voi olla tornin halkaisijan suurui- • · nen. Pohjapilarit voivat olla muodoltaan joko pohjasta lähtien tasaisesti suppenevia kartioita (Fig 2a), sylinte- ’•’35 rimäisiä pilareita (Fig. 2b) tai viimeisimpänä tekniikan • tason esimerkkinä sylinterimäisiä pilareita, joiden yläpää- hän on järjestetty ylöspäin suppeneva kartio (Fig. 2c).

3 98836

Kaikissa pohjapilarilla varustetuissa torneissa laimennus-sekoitin/-sekoittimet on järjestetty pohjapilarin sivuille niin, että ne ohjaavat virtauksen kiertämään pitkin rengasmaista sekoitusvyöhykettä.

5

Kuitenkin käytäntö on osoittanut, että sen enempää kar-tiomaiset, sylinterimäiset kuin näiden yhdistelmistä koostuvat pohjapilarit eivät pysty poistamaan poistosakeuden epätasaisuutta. Kuten kuviosta la nähdään heilahtelee pois-10 tosakeus kuvion 2c mukaista pohjapilaria käytettäessä vä lillä 3.2 - 6.1 %, vastaavasti myös poistettavan massan tilavuusvirta heilahtelee välillä 210 - 240 m3/h johtuen siitä, että käytetty keskipakopumppukaan ei ole suinkaan tunteeton sakeuden huomattaville muutoksille.

15

Kuviossa Ib esitetään koetulokset käytettäessä keksinnön mukaista pohjapilaria, joka on esitetty kuviossa 3. Kokeessa kaikki muut muuttujat on pidetty samoina kuin kuvion la tuloksia ajettaessa, ainoastaan pohjapilarin rakennetta on 20 muutettu. Kuvion Ib tuloksista huomataan, että keksinnön mukaista pohjapilaria käytettäessä sen enempää poistettavan massan tilavuusvirta kuin sakeuskaan ei enää muutu käytännöllisesti katsoen ollenkaan.

25 Keksinnön mukaiselle korkeasakeusmassatornille tunnusmer- ;*·*. killiset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuk- sista.

Seuraavassa keksinnön mukaisia korkeasakeusmassatorneja 30 esitetään yksityiskohtaisemmin oheisiin kuvioihin viittaa- *·· *;;f maila, joista • « kuvio la esittää tekniikan tason mukaisesta korkeasakeus- • · tornista massaa purettaessa saadut poistovirtauksen ja poistosakeuden ajan funktioina, ...35 kuvio Ib esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisella parannuksella aikaansaatuja tilavuusvirtoja ja poistosakeuksia ajan funktiona, 98836 4 kuviot 2a, 2b ja 2c esittävät tekniikan tason mukaisten korkeasakeusmassatörnien pohjaosia, kuvio 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista korkeasakeustornin pohjaosaa, 5 kuvio 4 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritus muodon mukaista korkeasakeustornin pohjaosaa, kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista suoritusmuotoa ylhäältä katsottuna, kuvio 6 esittää sekoittamien kehittämän virtauskentän kuvi-10 on 3 mukaisessa korkeasakeustornin pohjaosassa, kuvio 7 esittää keksinnön erään kolmannen edulIsien suoritusmuodon mukaista korkeasakeustornin pohjaosaa, kuvio 8 esittää keksinnön erään neljännen edullisen suoritusmuodon mukaista korkeasakeustornin pohjaosaa, ja 15 kuvio 9 esittää keksinnön erään viidennen edullisen suori tusmuodon mukaista korkeasakeustornin pohjaosaa.

Kuvioiden 2a - 2c tekniikan tason mukaisia korkeasakeustor-neja kuvaavissa piirroksissa käytetään seuraavia viitenume-20 roja, kuten myös kautta koko selitysosan, kuvaamaan kor keasakeustornin pääkomponentteja; korkeasakeustorni 10, tornin seinämä 12, pohjaosa 20, tornin pohja 22, pohjapila-ri 30, sekoitin/sekoittimet 40, laimennusnesteen syöttöyh-de/-yhteet 50 ja laimennetun massan poistolaitteet 60.

25 Kuviossa 2 esitettyä korkeasakeusmassatornia 10 käytetään • * i .

,·,· esimerkiksi massan peroksidivalkaisuun korkeassa (20 - 30

* » I

%) sakeudessa. Tornin 10 halkaisija on esimerkkimme mukaisessa tilanteessa (Fig. 2a) tornin yläosassa luokkaa 5.5 m ja kokonaiskorkeus noin 7.5 m. Pohjapilarin 30 korkeus 30 pohjasta on noin 1.8 m ja halkaisija alaosasta 2 m. Pohja- ·· - ···! osan 20 ja tornin 10 yläosan välillä on kuvion ratkaisussa • » · *.* kartiomainen seinämäosa 14, joka ei kuitenkaan suinkaan ole • ;* välttämätön tornin toiminnalle. Kuvion 2a ratkaisussa se- koittimet 40 on järjestetty noin 1.1 metrin korkeudelle 35 tornin pohjasta ja niin, että laimennusneste syötetään yhteistä 50 jonkin verran sekoittamien akseleita korkeammalle pohjaosaan laimennusvyöhykkeeseen.

t j 98836 5

Kuvion 2b torni on sylinterimäinen tai jonkin verran alaspäin levenevä, jonka levenemisen tarkoituksena on varmistaa massan tasainen valuminen tornissa 10 alaspäin. Pohjapilari 30 on kuviossa 2b sylinterimäinen ja yläpäästään tasainen.

5 Kuviossa 2c puolestaan pohjapilari 30 on sylinterimäinen, mutta varustettu kartiomaisella yläpäällä.

Kuviossa 3 esitetään keksinnön mukainen parannettu kor-keasakeustorni 10, jonka pohjaosassa 20 on pohjapilari 30, 10 joka on alaosastaan edullisesti sylinterimäinen joskin myös muut poikkileikkausmuodot voivat tulla kyseeseen. Pilarin 30 yläpää on kuitenkin muotoiltu uudelleen tekniikan tason rakenteisiin verrattuna. Olennaista tämän suoritusmuodon mukaiselle pilarin 30 yläpäälle on, että sen halkaisija 15 ainakin yhdestä kohtaa on suurempi kuin pilarin 30 alaosan halkaisija. Laajemmin ymmärrettynä keksinnöllemme on ominaista, että pohjapilarin 30 yläpään alueella pohjapilarin 30 ja tornin 10 seinämän 12 välinen poikkipinta-ala on pienempi kuin pohjapilarin alapäässä. Kuvion suoritusmuo-20 dossa pilarin 30 yläpää muodostuu halkaisijaltaan kar- tiomaisesti ylöspäin laajenevasta alemmasta ensimmäisestä osasta 32 ja halkaisijaltaan kartiomaisesti ylöspäin suppenevasta toisesta osasta 34. Toisin sanoen mainittujen ensimmäisen ja toisen osan yhtymäkohdassa pohjapilarin 25 yläpään halkaisija on suurimmillaan, jolloin pohjapilarin 30 ja tornin seinämän 12 väliin muodostuu kuristuskohta, jonka tarkoitus on säädellä korkeasakeuksisen massan virtaus alaspäin tasaiseksi.

30. On kuitenkin huomattava, että edellä, kuten myös myöhemmin *;;; tässä selityksessä, olemme käyttäneet termiä kartiomainen ·’ ] määrittelemään yleensäkin johonkin suuntaan laajenevaa tai vastaavasti suppenevaa kappaletta. Niinpä käytännön ratkaisuissa kartiomainen pohjapilarin yläpää voidaan korvata 35' vaikkapa neli-, viisi- tai kuusikulmaisella vaipalla vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Vastaavasti käyttämämme termin "halkaisija" voidaan yhtä hyvin ajatella tarkoitta- 98836 6 van mainitun monikulmaisen vaipan rajoittaman pinta-alan avulla laskettua imaginaarisen ympyrän halkaisijaa.

Kuviossa 4 esitetään muutoin kuvion 3 mukainen pohjapilari 5 30 paitsi, että pohjapilarin yläpään toiselle kartiomaisel- le pinnalle 34 on kiinnitetty edullisesti radiaalisia listoja 36, jotka toisesta päästään on kiinnitetty tornin 10 seinämään 12. Kuviosta käy lisäksi ilmi, että keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan mainitut listat 36 10 ovat poikkileikkaukseltaan kolmiomaiset. Listoja 36 voi olla 2-6 kappaletta ja niiden tarkoitus on estää tornissa 10 olevan massan lähteminen pyörimään pohjapilarin 30 yläpään toisen kartiomaisen pinnan 34 tasalla. Kuviosta 4 käy edelleen ilmi se, kuinka sekoitin 40 edullisesti sijoite-15 taan tornin pohjaosaan 20 pohjapilarin 30 suhteen.

Kuviossa 5 esitetään kuvion 3 mukaisen korkeasakeustornin pohjaosan rakenneratkaisu ylhäältäpäin katsottuna. Kuviosta käy ilmi, että tässä suoritusmuodossa sekoittimia 40 on 20 neljä kappaletta (tosin sekoittimien määrä voi vaihdella välillä 2-6 riippuen pääasiallisesti tornin koosta), joista kuhunkin on liitetty laimennusnesteen syöttöyhde 50. Sekoittimet 40 on järjestetty tornin pohjaosaan 20 niin, että ne saavat aikaan laimennettavan massan nopean kiertä-25 misen ympäri pohjapilaria 30.

» » I

Kuviossa 6 esitetään, kuinka keksinnön mukainen korkeasakeustornin 10 pohjaosa 20 toimii käytännössä. Yksinkertaisuuden vuoksi kuviossa on esitetty vain yksi sekoitin 30 40 ja vain yhdeltä puolelta pohjapilaria 30 alaosan sekoi- ‘lii tusvyöhykkeeseen purkautuva massa. Keksinnön mukaisen poh- '! ! japilarin 30 yläpään muodon tarkoituksena on tarkoin rajata : : sekoitusvyöhyke pilarin 30 suurimman halkaisijan, tai laa jemmin sanoen pilarin ja tornin seinämän välisen pienimmän 35 poikkipinta-alan, alapuolelle niin, että sekoittimilla 40 aikaansaatu kiertävä virtaus ei pääse kohoamaan pilarin 30 yläpään tasolle, joka aiemmissa tekniikan tason mukaisissa li 98836 7 rakenteissa sai aikaan ei-hallitun massan purkautumisen tornin yläosasta sekoitusvyöhykkeeseen. Keksinnön toisena tarkoituksena on, että sekoittimilla 40 saadaan aikaan sellainen massan rengasmainen kiertoliike tornin sekoitus-5 vyöhykkeessä, että se suuren virtausnopeus- ja virtaussuun- taeronsa avulla "leikkaa" alaspäin hitaasti valuvasta kor-keasakeuksisesta massasta tasaisesti massaa laimennus-vyöhykkeeseen .

10 Tarkasteltaessa kuvion Ib mittaustuloksia ja verrattaessa niitä kuvion la tekniikan tason mukaisesta tornista mitattuihin tuloksiin voidaan päätellä, että keksintömme toimii ajatellulla tavalla. Kuviossa Ib ovat sekä poistettavan massan sakeus että sen tilavuusvirta käytännöllisesti kat-15 soen vakioita.

Kuviossa 7 esitetään keksinnön erään kolmannen edullisen suoritusmuodon mukainen pohjapilari 30. Siinä pohjapilarin alemman kartiomaisen osan 32 kärkikulmaa on muutettu pie-20 nemmäksi, jolloin ensimmäisen kartiomaisen osan 32 pituus on kasvanut.

Kuviossa 8 esitetään erään neljännen edullisen suoritusmuodon mukainen pohjapilari 30, jossa kuvion 3 ensimmäinen 25 kartiomainen osa on korvattu radiaalisella levyllä 32’, :.·: joka aivan vastaavalla tavalla rajoittaa sekoitusvyöhykkeen tornin 10 pohjaosaan 20.

Kuviossa 9 on esitetty vielä eräs tapa parantaa tornin poh-30 jaosan ja sinne sijoittuvan sekoitus-/laimennusvyöhykkeen toimintaa. Kuviossa on tornin 10 seinämälle 12 olennaisesti • « pilarin 30 yläpään suurimman halkaisijan korkeudelle järjestetty tornin sisälle päin ojentuva kuristus-/ohjausren-gas 38, jonka tarkoitus on omalta osaltaan rajoittaa sekoi-.35. tus-/laimennusvyöhykettä ja estää sekoittimien aikaansaaman .··. kiertävän virtauksen kohoaminen tarpeettoman ylös. Luonnol- 8 98836 lisesti on myös mahdollista käyttää kuvattua ohjausrengasta 38 yksinään ilman pohjapilarin 30 yläpään laajennusta.

Esimerkki 1 5

Eräässä käytännön koetilanteessa, jossa keksinnön mukaista {esitetty kuviossa 3) korkeasakeustornin parannusta testattiin, olivat tornin ja pohjapilarin mitat seuraavat: tornin halkaisija pohjaosalla 6000 mm, pohjapilarin 30 alaosan 10 halkaisija 1400 mm, pohjapilarin yläpään maksimihalkaisija 2400 mm, pohjapilarin sylinterimäisen osan korkeus 2100 mm, pohjapilarin yläpään ensimmäisen kartiomaisen pinnan kärki-kulma 90° ja toisen kartiopinnan kärkikulma 60°. Sekoitti-men akselin korkeus tornin pohjasta oli 950 mm ja sekoitti-15 minä käytettiin FI patenttihakemuksen 902486 sekoittimia, joissa sekoitettava laimennusneste syötetään massan joukkoon sekoittimen akselia ympäröivän vaipan sisältä.

Esimerkki 2 20

Suoritettaessa kokeita erilaisilla pohjapilarin laajennuksilla ja tornin seinämälle kiinnitetyillä ohjaus-/kuristus-renkailla huomattiin, että parhaat tulokset saavutettiin silloin, kun pohjapilarin laajennuksen rajoittaman laajim-25 man tornin akselia vastaan kohtisuoran pinnan pinta-ala oli : : : 2.5-3.2, edullisesti 2.8 kertaa pohjapilarin alapään poikkipinta-ala. Toisella tavalla määritellen saadaan edullinen rakenne silloin, kun mainitun laajennuksen ja tornin seinämän (tai kuristus-/ohjausrenkaan) väliin jäävän pinta- 30.. alan suhde pohjapilarin alapään ja tornin seinämän väliseen [·.. pinta-alaan on 0.5 - 0.95, edullisesti 0.90. Edulliseksi t · '. . todettiin myös rakenne, jossa pohjapilarin yläpään alueella tornin seinämän (tai kuristus-/ohjausrenkaan) ja pilarin välinen poikkipinta-ala on 50 - 95 %, edullisesti 90 % 35. pohjapilarin alapään ja tornin seinämän välisestä pinta-··· alasta. Edelleen kokeissa parhaaksi pohjapilarin yläpään kartion tai vastaavan muotoisen kappaleen kärkikulma-alu- 98836 9 eeksi on osoittautunut 45-70 astetta, edullisesti 60 astetta, jolla varmistetaan se, että korkeasakeuksinen massa valuu tasaisesti alaspäin kohti sekoitus-/laimennus-vyöhykettä.

5

Edelleen kannattaa mainita, että myös monet muut pohjapila-rin yläpään rakenteet kuuluvat keksinnön suojapiirin sisälle. Pilarin yläpää voi olla akselin suuntaisessa leikkauksessaan myös kaarevapintainen, mutta edullisesti kuitenkin 10 niin, että pääasiallinen muoto asettuu suhteellisen lähelle kuviossa 3 esitettyä kahden vastakkain asetetun kartion yhdistelmää.

Kuten edellä esitetyistä erilaisista rakenneratkaisuista ja 15 esimerkeistä sekä erityisesti kuviossa Ib esitetyistä käy tännön koetuloksista käy ilmi, on kehitetty uusi ja aiemmin tuntematon massatornin laimennusvyöhykkeen rakenneratkaisu, jolla voidaan varmistaa korkeasakeusmassatornien purkaminen tasaisella tilavuusvirralla ja vakiosakeudessa. On kuiten-2Q., kin muistettava, että edellä esitetyt muutamat rakennerat kaisut ovat vain edullisia esimerkkejä niistä lukuisista keksintöön johtaneen ongelman ratkaisevista vaihtoehdoista, jotka kuuluvat tämän hakemuksen suojapiiriin. Siten edellä olevat esimerkit eivät suinkaan ole tarkoitettu rajoitta-25 maan keksintöä siitä suojapiiristä, mikä on määritelty : oheisissa patenttivaatimuksissa.

• 1 : « · · • · • · » t ·

Claims (12)

98836

1. Korkeasakeusmassatorni, joka koostuu tornista (10), sen pohjasta (22), pohjan (22) keskelle kiinteästi järjeste- 5 tystä tornin (10) sisälle kohoavasta pohjapilarista (30) ja maini tun tornin pohjaosaan (20) järjestetyistä korkeasakeuksisen massan laimennuslaitteista (40, 50) sekä laimennetun massan poistolait-teista (60), tunnettu siitä, että mainitun pohjapilarin (30) yläpään alueella tornin (10) seinämän (12) ja pilarin (30) välinen 10 poikkipinta-ala on pienempi kuin pohjapilarin (30) alapäässä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen korkeasakeusmassatorni, tunnettu siitä, että pohjapilarin (30) yläpäähän on järjestetty laajennus (32, 34). 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen korkeasakeusmassatorni, tunnettu siitä, että tornin (10) seinämään (12) on järjestetty kohti pohjapilaria (30) ojentuva rengas (38).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen kor- ., keasakeusmassatorni, tunnettu siitä, että pohjapilarin (30) ylä pään ja tornin (10) seinämän (12) välille on järjestetty olennai-sesti radiaalisia listoja (36) .

• · • · · ’· % 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen korkeasakeusmas- • » « satorni, tunnettu siitä, että mainittu laajennus muodostuu kahdes- • · · *·’ ' ta laajemmat päädyt vastakkain asetetusta kartiopinnasta (32, 34) tai vastaavasta. • · · • · · • · · *.* 30

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen korkeasakeusmas- satorni, tunnettu siitä, että mainittujen kartiopintojen (32, 34) ·;·: tai vastaavien rajoittaman laajimman tornin (10) akselia vastaan ’ . kohtisuoran pinnan pinta-ala on 2.5 - 3.2, edullisesti 2.8 kertaa ____. pohjapilarin alapään poikkipinta-ala. I: 98836

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen korkeasakeus-massatorni, tunnettu siitä, että mainitun laajennuksen ja tornin (10) seinämän (12) väliin jäävän pinta-alan suhde pohjapilarin 5 (30) alapään ja tornin (10) seinämän (12) väliseen pinta-alaan on 0.5 - 0.95, edullisesti 0.90.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kor- keasakeusmassatorni, tunnettu siitä, että pohjapilarin (30) ylä- 10 pään alueella tornin (10) seinämän (12) ja pilarin (30) välinen poikkipinta-ala on 50 - 95 %, edullisesti 90 % pohjapilarin (30) alapään ja tornin (10) seinämän (12) välisestä pinta-alasta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen korkeasakeusmas- 15 satorni, tunnettu siitä, että 2-6 sekoitinta (40) on järjestetty tornin (10) laimennusvyöhykkeelle.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen korkeasakeusmas- satorni, tunnettu siitä, että mainitut sekoittimet (40) on varus- 20 tettu laimennusnesteen syöttölaitteilla.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen korkeasakeusmas- satorni, tunnettu siitä, että pohjapilarin (30) yläpään alueella *. " tornin (10) seinämään (12) kiinnitetyn renkaan (38) ja pilarin • · · *· 25 (30) välinen poikkipinta-ala on 50 - 95 %, edullisesti 90 % pohja- • · · ···; pilarin (30) alapään ja tornin (10) seinämän (12) välisestä pinta- *·* ’ alasta.

• ♦ · *.:.* 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ·· · • · » *.*30 korkeasakeusmassatorni, tunnettu siitä, että pohjapilarin (30) yläpään toisen kartiomaisen tai vastaavan pinnan (34) kärkikulma ·;··: on välillä 45 - 70 astetta, edullisesti noin 60 astetta. 98836