FI96184C - Menetelmä ja laite fluidien sekoittamiseksi - Google Patents

Description

96184

Menetelmä ja laite fluidien sekoittamiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite 5 fluidien sekoittamiseksi, jossa menetelmässä fluidien sekoittaminen tapahtuu olennaisesti sylinterimäisessä sekoitussäiliössä sen sisälle järjestetyn pyörivän sekoi-tuselimen avulla.

10 Ennalta tunnetaan monia tällaisia menetelmiä ja laitteita ja niitä käytetään yleisesti paperi-, maali- ja elintarviketeollisuudessa erilaisten fluidien sekoittamiseksi keskenään ja vaikkapa jauhemaisten kiinteiden aineiden sekoittamiseksi fluideihin. Laitteet ja menetelmät pyritään kehittämään 15 tavallisesti niin, että niissä saavutetaan mahdollisimman suuri sekoitustehokkuus mahdollisimman pienellä teholla.

Eräs yleisesti käytetty tapa sekoitustehokkuuden nostamiseksi on aiheuttaa fluidivirtoihin pyörteilyä virtaushaittojen 20 avulla. Tavallisin virtaushaittatyyppi on nauhamainen metallilevy, joka on kiinnitetty sekoitussäiliön sisäseinään välimatkan päähän tästä sekoituselimen akselin suuntaisesti. Virtaushaittoja on useimmiten kaksi tai enemmän. Virtaus-haittalevyn taso sijaitsee sekoitussäiliön säteen ja 25 vertikaalilinjan muodostamalla tasolla, joten se aiheuttaa fluidissa pyörteilyä fluidin kehänsuuntaisen virtauksen osuessa levyyn. Tällainen virtaushaitta saa aikaan voimakasta pyörteilyä, mutta epäkohtana on suuri tehon tarve. Jos tähdätään yleisesti varastointiin, eikä niinkään sekoituk-30 seen, ei pyörteilyä tarvita, vaan säiliöön aikaansaatavat nostavat ja laskevat irtaukset pitävät sisällön tasaisena.

Saksalaisessa patenttijulkaisussa 21 25 698 esitetään sekoitin, jossa sekoitussäiliön seinämään on laakeroitu 35 säiliön sisälle ulottuvia suhteellisen suurikokoisia P1057/9101 2 96184 siivekkeitä siten, että niiden asentoa muuttamalla fluidi-virtausta voidaan ohjata vinosti ylös- tai alaspäin. Virtaushaittojen kalteva asento pienentää tehon tarvetta sekoitustehokkuuden pysyessä hyvänä, joten mainitun jul-5 kaisun mukainen sekoitin on käytöltään taloudellisempi kuin edellä mainittu standardimalli.

Suomalaisesta patenttijulkaisusta 77 384 tunnetaan ratkaisu, jossa virtaushaittalevy on edelleen nauhamainen ja asetettu 10 välimatkan päähän sekoitussäiliön seinämästä, mutta tässä ratkaisussa virtaushaittalevy on kierrettu akselinsa ympäri. Tällä ratkaisulla saavutetaan se etu, että haittaan osuvat f luidivirtaukset kääntyvät eri suuntiin riippuen siitä, mihin kohtaan haittaa ne ovat osuneet. Tämän ansiosta 15 haitta saa aikaan suuren määrän erisuuntaisia virtauksia, jotka edistävät sekoittumista. Kuitenkin, vaikka sekoituste-hokkuus kuvatulla laitteella onkin hyvää tasoa, on laitteen energiankulutus huomattavan suuri johtuen juuri siitä, että haittalevyt muodostavat erittäin suuren virtausvastuksen.

20

Perinteisissä sekoitusratkaisuissa voidaan havaita mm. seuraavia ongelmia.

- Säiliön ollessa suhteellisen korkea, toisin sanoen korkeu-25 den ollessa suurempi kuin puolitoista kertaa säiliön halkaisija ei yksi sekoituselin riitä, vaan joudutaan käyttämään useampia elimiä. Tällöin muiden kuin alimman elimen luomassa virtauskuviossa on myös merkittävä säteen suuntainen komponentti, jolloin uloimman sylinterin virtaukset 30 häiriytyvät.

- Alimmat sekoituselimet joudutaan sijoittamaan mahdollisimman lähelle sekoitussäiliön pohjaa etäisyyden ollessa noin 0.1 - 0.2 * säiliön halkaisija, jotta säiliössä voitaisiin varastoida myös pieniä eriä kyseistä fluidia. Tyypillisiä 35 alipia sekoituselimiä ovat turbiini, potkuri ja lapa, joista P1057/9101 96184 3 - turbiini muodostaa tyypillisesti symmetrisen kuvion, jossa sekoituselimen alapuolelle syntyvät virtaukset ovat kyseisen sekoituksen lopputuloksen kannalta hyödyttömiä, ja - potkuri ja lavat puolestaan aiheuttavat myös olennaisen 5 aksiaalisen komponentin, joka pohjaa vasten painettuna aiheuttaa vain paikallisen turbulenssin, joka ei edesauta edellämainittua makrovirtausta.

- Lisäksi pyörivät sekoituselimet saattavat varastoitavan aineen kiertoliikkeeseen, mikä edellämainittuun toivottuun 10 pystyliikkeeseen pyrittäessä on hyödytöntä eli toisin sanoen energian tuhlausta.

Koska mikään tekniikan tason mukaisista laitteista ei toimi kaikissa suhteissa riittävän tehokkaasti, etenkään laskeutu-15 vaa fluidia käsiteltäessä, on jouduttu kehittämään uudentyyppinen menetelmä ja laite fluidien sekoittamiseksi. Keksintö täyttää sekä energiataloudelliset että sekoitustehok-kuuteen liittyvät vaatimukset tekniikan tason mukaisia laitteita paremmin. Keksintömme mukainen ratkaisu ja menetelmä 20 on vielä täysin tunteeton säiliön korkeudelle tai nestepinnan korkeudelle säiliössä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että kierrätetään fluidia säiliössä niin, että ensimmäinen 25 osa virtauksesta muodostaa säiliön akselin ympärille olennaisesti säiliön pituussuunnassa liikkuvan patsasmaisen virtauksen, ns. keskiövirtauksen, ja toinen osa virtauksesta vastakkaissuuntaisen mainittua patsasta ympäröivän rengasvirtauksen, ns. reunavirtauksen.

30 ' Keksinnön mukaiselle laitteelle puolestaan on tunnusmerkil listä, että sekoituselinten muoto on määritetty niin, että niiden voimavaikutukset fluidiin edesauttavat patsasmaisen keskiövirtauksen ja rengasmaisen reunavirtauksen syntymistä. 35 P1057/9101 4 96184

Ennalta DE patenttijulkaisusta 921 927 tunnetaan toki sekoitinratkaisu, jossa sekoituselimen siiven kärkeen on tehty kehän suuntainen siiveke tai jopa kokonainen sylinte-rimäinen matala rengas, mutta siivekkeen tarkoitus kyseises-5 sä ratkaisussa on pelkästään käyntivärinöiden estäminen ja kärkipyörteen poistaminen. Mainitussa ratkaisussa ei voi olla tarkoituksena sylinterimäisen virtauksen aikaansaaminen, koska mainittua kärkisiivekettä käytetään nimenomaan alimmaisessa sekoituselintasossa eli toisin sanoen lähellä 10 säiliön pohjaa, jossa virtausta ei olisi enää missään tapauksessa tarpeellista pitää sylinterimäisenä, vaan sitä tulisi jo kääntää radiaaliseksi.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta 15 selitetään yksityiskohtaisemmin vertaamalla niitä tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin ja viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää erästä tekniikan tason mukaista ratkaisua ja sen aikaansaamaa virtauskenttää, 20 kuvio 2 esittää erästä toista tekniikan tason mukaista ratkaisua ja sen aikaansaamaa virtauskenttää, kuvio 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista sekoitinta ja sen synnyttämää virtauskenttää, kuviot 4a ja 4b esittävät yksityiskohtaisemmin kahden 25 keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisia siipi- tai laparakenteita, kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä kolmatta siipi-/laparatkaisua, ja kuviot 6a ja 6b sekoitussäiliön seinämällä käytettävää 30 haittaratkaisua.

Kuviossa 1 on esitetty erään tekniikan tason mukainen ratkaisu sekä sen kehittämä virtauskenttä. Sekoitussäiliössä 10 on sekoitin 12, joka koostuu akselista 14 sekä sille 35 kiinnitetyistä ylemmästä 16 ja alemmasta sekoituselimestä 18. Olennaista on, että alempi sekoituselin 18 on rakenteel- P1057/9101 96184 5 taan ylemmästä elimestä 16 poikkeava. Siten ylempiä elimiä voi olla yksi tai useampia sekoltussälllön korkeudesta riippuen. Ylempi sekoituselln 16 muodostuu varsista, joiden päähän on asetettu varsien tasoon nähden kaltevaan suuntaan 5 asetetut on lavat, joiden tarkoitus on antaa virtaukselle aksiaalinen virtaussuunta. Kuitenkin antaessaan mainitun aksiaalisen liikekomponentin lavat kohdistavat fluidiin myös kehänsuuntaisen liikekomponentin, joka suuntaa virtauksen enemmän tai vähemmän viistosti säiliön seinämää kohti. 10 Alempi sekoituselln 18 puolestaan muodostuu akselin suuntaisiin tasoihin sijoittuvista siivistä, jotka antavat fluidil-le pääasiallisesti radiaalisen virtaussuunnan. Lisäksi mainitut siivet kehittävät fluidiin voimakkaan kiertoliikkeen.

15

Kuvion mukaisesti ylempi sekoituselin ei pysty antamaan fluidille patsasmaista virtaussuuntaa lukuunottamatta aivan säiliön keskellä olevaa halkaisijaltaan suhteellisen suppeata aluetta, vaan viistosti alaspäin menevä fluidivir-20 taus sekoittuu säiliön reunoilla ylöspäin suuntautuvan virtauksen kanssa synnyttäen paikallisia turbulenssivyöhyk-keitä sekoituselimien väliin, joihin energia hukkuu edesauttamatta koko fluiditilavuuden sekoittumista. Alempi sekoituselin puolestaan saa aikaan tehokkaan radiaalisuuntaisen 25 virtauksen, mutta synnyttää alapuolelleen myös hyödyttömän paikallisen pyörteen, josta fluidi ei välttämättä pääse sekoittumaan säiliössä ylempänä olevan fluidin kanssa.

Kuviossa 2 esitetään ratkaisu, jossa kuvion 1 mukaisen 30 ratkaisun alempi sekoituselin on korvattu ylemmän sekoi-tuselimen 16 kanssa identtisellä sekoituselimellä 16' . Tässä ratkaisussa sekoituselinten puoliväliin syntyy paikallinen pyörrealue, joka tarpeettomasti hukkaa energiaa ja haittaa fluidin homogeenisena pitämistä. Riippuen myös sekoituseli-35 men lapojen suuntauksesta saattaa elin 16' kohdistaa P1057/9101 6 96184 tarpeettoman voimakkaan virtauskomponentin säiliön pohjaa vastaan.

Kuten edellä esitetyistä tavanomaisista ratkaisuista ja 5 niiden kehittämistä virtauskentistä käy ilmi, on pahimpana ongelmana optimaaliseen sekoitukseen pyrittäessä sekoitus-säiliön ylä- ja keskiosan sekoituselinten kehittämä ei-aksiaalinen virtaus, joka jarruttaa säiliön seinämiä pitkin nousevaa tai laskevaa virtausta ja haittaa sekoitusta.

10

Tarkasteltaessa täten tekniikan tason mukaisten laitteiden puutteita ja testattaessa erityyppisiä uusia rakenneratkaisuja on havaittu, että suinkaan paras keino fluidin pitämiseksi homogeenisena ei ole ylläpitää suuria määriä 15 paikallisia turbulenssikeskittymiä, vaan tehokkain tapa on pysyttää virtaussuunta säiliössä mahdollisimman hyvin säiliön akselin suuntaisena. Tavallisesti siis pystysuorana ja vielä yleisemmin keskellä säiliötä laskeutuvana. Kokeissa todettiin, että paikalliset turbulenssit kuluttavat energiaa 20 huomattavasti enemmän kuin niiden sekoitusvaikutus antaisi ymmärtää. Siten selkein toteutustapa tehokkaan sekoituksen ylläpitämiseksi sylinterimäisessä säiliössä on pystysuora ehjä sylinterimäinen patsas, joka siirtyy virtauksen ytimessä joko ylös- tai alaspäin ja reunoilla puolestaan 25 vastaavasti alas- tai ylöspäin.

Kuviossa 3 esitetään keksintömme erään edullisen suoritusmuodon mukainen ratkaisu, jossa sekoitin koostuu akselista 20 ja akselille kiinnitetyistä sekoituselimistä 22 ja 32, 30 joista elin 22 on tyypiltään sellainen, että sitä on mahdollista käyttää kaikkialla muualla paitsi aivan säiliön pohjan läheisyydessä, jota varten on kehitetty elin 32. Sekoituselin 22 on muunnos kuvioissa 1 ja 2 esitetystä sekoituselimestä siten, että elin koostuu joko kokonaan 35 akselilta 20 alkavasta siivestä, tai varresta 24 ja sen päähän kiinnitetystä pyörähdystasoon nähden kaltevasta P1057/9101 96164 7 lavasta 26. Lapa 26 on varustettu ainakin kärjestään siivekkeellä 28, jonka tarkoitus on estää radiaalisuuntaisen komponentin syntyminen ja suunnata virtaus mahdollisimman tehokkaasti patsasmaisena tulppana alaspäin. Mainittu 5 lisäsiiveke 28 on lavan 26 kärjessä siten, että lapaa 26 pitkin radiaalisesti liukuvan fluidin virtaussuunta kääntyy siivekkeen 28 vaikutuksesta aksiaalisuuntaiseksi muodostamaan alaspäin patsasmaisena suuntautuvan virtauksen rajakerros. Tarkoituksena kullakin sekoitinelintasolla alimmaista 10 lukuunottamatta on synnyttää mahdollisimman tulppamainen säiliön akselin suuntainen virtaus. Mainittuja siivekkeitä voidaan myös haluttaessa järjestää useampia kunkin siiven tai lavan yhteyteen, jolloin ne myös tukevoittavat siiven rakennetta.

15

Kuten kuviosta nähdään on tämäntyyppisellä sekoituselimellä 22 aikaansaatu virtauskenttä mahdollisimman lähellä optimaalista patsasta, jolloin ainoastaan vastakkaissuuntaisten virtausten rajakerroksessa on havaittavissa turbulenttinen 20 vyöhyke.

Kuviossa 4a on esitetty tarkemmin sekoituselimen 22 lavan 26 ihannemuoto. Kuvion mukaisesti kärkiosaan on järjestetty tai kärkiosa on taivutettu siivekkeeksi 28, joka suuntautuu 25 lavasta fluidin virtaussuuntaan. Olennaisesti siivekkeen 28 suunta on sama kuin virtaavan fluidipatsaan liikesuunta, jolloin siivekkeen 28 suuntaama virtaus yhtyy juoheasti fluidivirtaukseen. Kuviossa 4b on puolestaan esitetty erään toisen suoritusmuodon mukainen ratkaisu, jossa 30 sekoituselimen lapa 26’ on järjestetty vinoon niin, että sen pyöriessään kehittämän voimakentän eräs komponentti suuntautuu viistosti kohti säiliön akselia, jolloin mainitun voiman ja keskipakovoiman resultantin suunta on lähempänä aksiaalista suuntaa kuin kuvion 4a tilanteessa. Lavan 26' 35 kärkeen on järjestetty siiveke 28', joka edelleen on olennaisesti akselin suuntainen. Siiveke 28, 28' sijoittuu P1057/9101 8 96184 lavan tai siiven kärkeen ajatellulle säiliön kanssa samankeskiselle pinnalle tai sitä sivuavalle tasolle. On myös luonnollisesti mahdollista, että siivekkeen 28 tai 28* suuntaa poikkeutetaan mainituista suunnista tarkoituksellisesti 5 vaikkapa antamaan siivekkeeseen osuvalle fluidille haluttu liikesuunta. Olennaista tälle ylemmälle siivelle/lavalle on se, että sen rakenteella pyritään estämään fluidivirtauk-sen radiaalisuuntaisten komponenttien pääsy haittaamaan vastakkaiseen suuntaan virtaavaa rengasvirtausta. Edullises-10 ti siivet/lavat on valmistettu teräs- tai muusta vastaavasta metallilevystä särmäämällä niin, että siipi/lapa muodostuu joukosta tasomaisia pintoja. Mikäli kuitenkin joissain tapauksissa katsotaan aiheelliseksi valmistaa siipi tai lapa esimerkiksi muovista, voidaan siipi silloin valaa 15 suoraan lopulliseen muotoonsa.

Kuviossa 5 esitetään alimmassa sekoituselintasossa käytettävä sekoituselin 32 (silloin, kun virtaus on keskellä säiliötä alaspäin), joka muotoillaan sellaiseksi, että 20 virtaukset sekoituselimen 32 yläpuolella ovat pelkästään alaspäin, mutta sekoituselimen 32 kohdalla sen sivuilta lähtevät virtaukset ovat kohti säiliön 10 seinämää ja sekoituselimen 32 keskiosalta lähtevät virtaukset suuntautuvat viistosti alaspäin ja ovat vain murto-osan yläpuolisiin 25 virtauksiin verrattuna. Sekoituselin 32 voi siis koostua varresta 34 ja sen päähän kiinnitetystä lavasta 36, jonka ‘ tason/tasojen suunta on akselin puoleisessa päässään ainakin lähestulkoon radiaalinen, josta se kääntyy hieman fluidia alaspäin syöttäväksi ja siitä takaisinpäin niin, että 30 lavan kärki 38 on jo selvästi fluidia radiaalis-kehänsuun-taiseen suuntaan syöttävä. Toisin sanoen kuvan suoritusmuodossa lavan ensimmäinen, varren puoleinen taso poikkeaa akselin 20 ja varren 34 kautta piirretystä tasosta noin 30· fluidia alaspäin syöttävään suuntaan ja toinen taso 35 noin 60° samaan suuntaan. Tämän jälkeen lavan kärkiosa alkaa kääntyä fluidia enemmän ja enemmän säiliön seinämää P1057/9101 96184 9 kohti syöttäväksi. Erään suoritusmuodon mukaan lavan kärjen suunta muodostaa noin 45°:en kulman varren kanssa, jolloin lapa siis antaa fluidille voimakkaan radiaalisen liikkeen. Lavan akselin puoleinen pää antaa fluidille pienen aksiaali-5 sen virtausnopeuden, jolloin keskiövirtaus ohjautuu sekoi-tus-/varastosäiliön pohjan kautta seinämää pitkin nousevaksi rengasvirtaukseksi. Sekoituselin voi olla luonnollisesti myös siipi, jonka kärkiosa on voimakkaasti väännetty lähes akselin suuntaiseen tasoon, jolloin sekoituselimen vaikutus-10 alueelle tulevan fluidin virtaussuunta kääntyy suurimmalta osalta radiaaliseksi.

On myös mahdollista, että säiliön pohja-osaan välittömään läheisyyteen järjestetään joko keskipakopumpun juoksupyörää 15 muistuttava siipipyörä ilman pesää tai mahdollisesti jopa jonkinlaisen pesän kanssa, jolloin mainittu juoksupyörä kääntää keskiövirtauksen tehokkaasti ansin pohjan suuntaiseksi ja sitten seinämiä pitkin suuntautuvaksi rengasvirtaukseksi .

20

Lisäksi sekoitussäiliön seinämälle voidaan kiinnittää virtaushaittoja siten, että alimman sekoituselimen kohdalla on ainakin kaksi vinoa haittalevyä. Näiden vinouden tulisi olla noin 30 - 75°. Haittojen tarkoitus on kääntää pitkin 25 säiliön seinämää pyörivä virtaus virtausta nostavaksi komponentiksi. Taloudellisesssa mielessä edullisin haitta on noin 45" kulmaan asetettu suora haittalevy, mutta toiminnan kannalta edullisin haitta on sellainen, jonka kulma jyrkkenee noustaessa säiliön pohjalta ylöspäin. 30 Tällöin haitta voi olla valmistettu joko yhdestä kaarevasta haitasta tai useammasta suorasta haitasta, joiden kaltevuuden siis tulee muuttua portaittain, esimerkiksi kolme haittalevyä (Fig. 6a), joiden kaltevuudet ovat noin 30, 60 ja 90 astetta. Haittojen leveyden tulisi keksintömme 35 mukaisessa ratkaisussa olla noin 1/8 - 1/15 kertaa säiliön halkaisija ja niiden etäisyyden seinämästä tulisi suurimmil- P1057/9101 10 96184 laan olla noin 0.1 kertaa säiliön halkaisija. Verrattaessa kuvion 6a mukaisilla haitoilla aikaansaatavaa virtauskenttää kuvion 6b eli tavanomaisilla tekniikan tason mukaisilla pystysuorilla haittalevyillä aikaansaatavaan virtauskenttään 5 huomataan, että keksintömme mukaisilla haittalevyillä virtaus saadaan käännettyä hyvin juoheasti kehän suuntaisesta pystysuoraksi rengasvirtaukseksi.

Kuten edellä esitetystä huomataan, on kehitetty aivan 10 uudentyyppinen tekniikan tason haittapuolet poistava sekoitin ja sekoitusmenetelmä, joista edellä on esitetty vain muutamia edullisia suoritusmuotoja. Edellä esitettyä keksinnön selitystä ei ole syytä ymmärtää keksintöä millään tavalla rajoittavaksi, vaan ainoastaan kokoelmaksi eräitä 15 esimerkkejä, jotka kuuluvat oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnön suoja-alueelle.

P1057/9101

Claims (10)

961P*

1. Menetelmä fluidien sekoittamiseksi sylinterimäi-sessä sekoitussäiliössä kierrättämällä fluidia säiliössä 5 niin, että ensimmäinen osa virtauksesta muodostaa säiliön akselin ympärille olennaisesti säiliön pituussuunnassa liikkuvan patsasmaisen virtauksen, ns. keskiövirtauksen, ja toinen osa virtauksesta vastakkaissuuntaisen mainittua patsasta ympäröivän rengasvirtauksen, ns. reunavirtauksen 10 säiliön sisälle järjestetyn olennaisesti säiliön akselilla pyörivän sekoittimen avulla, tunnettu siitä, että mainitun keskiövirtauksen ja mainitun reunavirtauksen rajakerros pidetään mahdollisimman selkeänä suuntaamalla pyörivän sekoittimen voimavaikutus säiliön akselin suuntaiseksi tai 15 estämällä sekoittimen synnyttämien radiaalisten voimakom-ponenttien vaikutus fluidiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskiövirtaus pidetään mahdollisimman patsas- 20 maisena estämällä pyörivän sekoittimen synnyttämien radiaa listen voimakomponenttien vaikutus fluidiin säiliön pinta-ja pohja-aluetta lukuunottamatta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että keskiövirtaus pidetään patsasmaisena suuntaa malla pyörivän sekoittimen synnyttämät radiaaliset voima-komponentit aksiaaliseen suuntaan lukuunottamatta säiliön pinta- ja pohja-aluetta.

4. Laite fluidien sekoittamiseksi, jota laitetta käytetään olennaisesti sylinterimäisten sekoitussäiliöiden yhteydessä ja joka laite koostuu pohjan ja sylinterimäisen seinämän käsittävän sekoitussäiliön sisälle pyörivästi järjestetystä akselista ja sille kiinnitetyistä sekoi-35 tuselimistä (22, 32), tunnettu siitä, että ainakin yksi sekoituselimistä (22) on varustettu laitteilla pyörivän sekoittimen voimavaikutuksen suuntaamiseksi säiliön akselin 96184 suuntaiseksi tai sekoittimen synnyttämien radiaalisten voimakomponenttien vaikutuksen estämiseksi fluidiin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu 5 siitä, että sekoituselimessä (22) on siipi tai lapa (26, 26'), jonka kärkiosa on taivutettu olennaisesti säiliön akselin suuntaiseksi siivekkeeksi (28, 28').

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu 10 siitä, että sekoituselin (22) on siipi tai lapa (26*), joka on asetettu kulma-asemaan säiliön (10) akselin suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että siiveke (28, 28') sijoittuu siiven tai lavan 15 (26, 26') takapinnan puolelle.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että siiveke (28, 28') sijoittuu olennaisesti siiven tai lavan (26, 26') kärkeen ajatellulle sekoitussäiliön 20 kanssa samankeskiselle pinnalle tai sitä olennaisesti sivu avalle tasolle.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että sekoitussäiliön pohjan läheisyyteen sijoittuva 25 sekoituselin (32) on siipi tai lapa (36), jonka kärkiosa (38) on taivutettu olennaisesti säiliön akselin suuntaiseen tasoon antamaan fluidille radiaalis-kehänsuuntainen virtaus suunta.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliön seinämälle on kiinnitetty haittoja (40, 42, 44) suuntaamaan kiertävä virtaus säiliön (10) akselin suuntaiseksi virtaukseksi. 96184