FI98425C - Tietoliikennejärjestelmä - Google Patents

Description

98425

Tietoliikennejärjestelmä Tämän keksinnön kohteena on tietoliikennejärjestelmä, joka sisältää useita tukiasemia, joista jokainen on 5 eri verkossa, kussakin verkossa oleva tukiasema on vali koivassa tietoliikenneyhteydessä usean tilaaja-aseman kanssa, ja jokaisella tukiasemalla on välineet lähettää ohjaustietoa tilaaja-asemilleen radio-ohjauskanavan (RCC) välityksellä taajuudella, jonka tukiasema on valinnut 10 useista ennalta määrätyistä taajuuksista, ja jokaisella tilaaja-asemalla on välineet vastaanottaa ohjaustietoa millä tahansa mainituista useista taajuuksista.

Ennestään tunnettu tietoliikennejärjestelmä on selostettu US-patenttihakemuksessa nro 4 675 863, annettu 15 23. kesäkuuta 1987, nimeltään "Subscriber RF Telephone

System For Providing Multiple Speech And/Or Data Signals Simultaneously Over Either A Single Or A Plurality Of RF Channels".

Keksinnön kohteena olevalle, tietoliikennejärjes-20 telmälle on tunnusomaista, että jokaisessa tukiasemassa on välineet sille uniikin verkkonumeron sisällyttämiseksi tukiaseman ohjaustietoon; jokaisessa tilaaja-asemassa on välineet vastaanotetun ohjaustiedon käsittelemiseksi ohjaustiedon sisältämän 25 uniikin verkkonumeron määrittämiseksi; ja mainitut käsittelyvälineet mahdollistavat tilaaja-aseman ohjaustiedon käsittelyn sen mukaisesti, onko tilaaja-asema samassa verkossa kuin tukiasema.

Keksinnön avulla aikaansaadaan tilaajatietolii-30 kennejärjestelmä, jossa tukiasema sisältyy useita tilaaja- asemia käsittävään verkkoon ja jossa ohjausinformaatio lähetetään tukiaseman ja tilaaja-asemien välillä radio-ohjauskanavan (RCC) kautta taajuudella, jonka tukiasema valitsee useasta ennalta määrätystä taajuudesta. Tukiasema 35 lähettää ohjaussanomat radio-ohjauskanavan (RCC:n) kautta.

2 98425

Jokainen tilaaja-asema käsittelee radio-ohjauskanavan kautta saadun ohjaussanomassa olevan verkkonumeron, jotta tilaaja-asema pystyisi käsittelemään ohjaussanoman sen mukaan, onko tilaaja-asema samassa verkossa kuin tu-5 kiasema.

Jokainen tilaaja-asema on myös toimintakelpoinen hakutoiminnossa, jossa se hakee radio-ohjauskanavataa-juutta lähettämällä sekvenssinä RCC-hakusanoman kullakin ennalta määrätyllä taajuudella, jokaisen hakusanoman si- 10 sältäessä mainitun tilaaja-aseman uniikin tunnistusnume ron. Tukiasema prosessoi jossakin hakusanomassa olevan, RCC:n kautta saadun tilaajan tunnistusnumeron määrittääkseen, onko tilaaja-asema samassa verkossa kuin tukiasema; ja lähettää kuittauksen tilaaja-asemalle, että tilaaja-15 asema on saanut RCC:n, kun tällainen tilaajan tunnistus- numeron käsittely ilmaisee, että tilaaja-asema on samassa verkossa kuin tukiasema.

Keksinnön avulla aikaansaadaan myös tilaajatieto-liikennejärjestelmä, jossa jonkin tilaaja-aseman välittä-20 mien yhteyksien ajoitus tietyn yhteyskanavan kautta jonkin tukiaseman ja tilaaja-aseman välillä tarkennetaan yhteys-kanavan alkumuodostuksen jälkeen. Tukiasemaan kuuluu pää-kello, jolla saadaan järjestelmän ajoitussignaali. Tilaaja-asemaan kuuluu sisäinen ajoitusgeneraattori muodosta-25 maan tilaaja-aseman ajoitussignaalin niiden signaalien ajoittamiseksi, jotka siirretään tietyn yhteyskanavan kautta tilaaja-asemalta tukiasemalle; ja tarkennussignaali ilmaisemaan sisäisen ajoitussignaalin ajoituksen. Tukiaseman ja tilaaja-aseman välisen yhteyskanavan alkumuodostuk-30 sen jälkeen tilaaja-asema lähettää tarkennussignaalin tie tyn yhteyskanavan kautta tilaaja-asemalta tukiasemalle, ja tukiasema käsittelee tilaaja-asemalta saadun tarkennussig-naalin järjestelmän ajoitussignaaliin nähden määrittääkseen jokaisen siirtymän määrän järjestelmän ajoitussignaa-35 Iin ajoituksen ja tarkennussignaalin ajoituksen välillä.

I: 3 98425

Tukiasema välittää tämän määritetyn siirtymän määrän tilaaja-asemalle; ja tilaaja-asema käsittelee tukiaseman välittämän siirtymän määrän säätääkseen tilaaja-aseman ajoitussignaalin vähentääkseen siirtymää.

5 Keksinnön avulla aikaansaadaan edelleen tilaajan tietoliikennejärjestelmä, jossa sekä tasavirtasignaali-in-formaatio ja äänidatasignaalit lähetetään jonkin sille osoitetun kanavan kautta näennäislinjan, joka kytkee tukiaseman keskusvirastoon, ja linjaliitäntäyksikön välille, 10 joka kytkee tilaaja-aseman tilaajapäätteeseen. Järjestelmä käsittelee tasavirtasignaali-informaation yhteyden saamiseksi sille osoitetun kanavan kautta näennäislinjan ja linjaliitäntäyksikön välillä havaitsemalla tasavirtasignaali-informaation näennäislinjalla ja/tai linjaliitän-15 täyksikössä ja muokkaa havaitun tasavirtasignaali-infor maation lähetettäväksi käytössä olevan kanavan äänida-tasignaalien asemesta.

Keksinnön mukaisen tietoliikennejärjestelmän edulliset suoritusmuodut ilmenevät oheisesta epäitsenäisestä 20 patenttivaatimuksesta 2.

Keksinnön lisäpiirteet selitetään edullisten suoritusmuotojen selostuksen yhteydessä.

Kuvio 1 on lohkokaavio keksinnön mukaisen tilaaja-tietoliikennejärjestelmän eräästä edullisesta suoritusmuo-25 dosta.

Kuviot 2A ja 2B kuvaavat käsittelyrutiineja muodostettaessa yhteyksiä tukiaseman ja tilaaja-aseman välille tukiaseman kanssa samaan verkkoon.

Kuvio 3 kuvaa käsittelyrutiineja tukiasemalle ta-30 pahtuvien tilaaja-aseman signaalinsiirtojen ajoituksen tarkentamiseksi.

Kuvio 4 kuvaa käsittelyrutiineja tasavirtasignaali-informaation lähettämiseksi sille osoitetun äänidatayh-teyskanavan kautta.

35 98425 4

Alkukirjainlyhenteet BBP Peruskaistaprosessori CCT Kanavanohjaustehtävä CCU Kanavanohjausyksikkö 5 CRC Syklinen redundanssitarkistus EEPROM Sähköisesti poispyyhittävä ohjelmoitava lukumuisti FT Murto-osa-ajoitus MUX Monikanavointilaite 10 NID Verkon tunnistusnumero PCM Pulssikoodimodulaatio RCC Radio-ohjauskanava RELP Jäännösriippuvainen lineaariennuste RF Radiotaajuus 15 RPU Etäkytkentäkäsittely-yksikkö RUW Tarkennusuniikkisana SCT Tilaajanohjaustehtävä SID Tilaajan tunnistusluku SSB Kuulokkeen pidikkeentilapuskuri 20 TDM Aikajakokanavointi UW Uniikkisana VCU Äänikoodekkiyksikkö

Kuviossa 1 esillä olevan keksinnön tilaajatieto-liikennejärjestelmän erääseen edulliseen suoritusmuotoon 25 kuuluu tukiasema 104 ja useita tilaaja-asemia 41. Mainittu edullinen suoritusmuoto on käyttökelpoinen sellaisen tukiaseman kanssa, joka on selitetty US-patenttihakemuksessa, jätetty samana päivänä esillä olevan keksinnön kanssa ja sen otsikkona on "Base Station For Wireless Digital Tele-30 phone System"; ja samoja viitenumerolta käytetään kummas sakin patenttihakemuksessa ja tarkoittamaan yhteisiä komponentteja .

Tukiasema 104 sisältää vaihteen 13, etäkytkentäkä-sittely-yksikön (RPU) 14, isäntäkellon 18, monikanavoin-35 tilaitteen (MUX) 19 ja kanavamoduulin 20. Vaihde 13 kytke- li 5 98425 tään keskukseen 25 usealla kaksilankaisella näennäisiin-jalla 26. Vaihde 13 kytketään kanavamoduuliin Tl kaukojoh-dolla 28 ja monikanavointilaitteella 19. Monikanavointi-laite 19 limittää eri yhteyskanavat eri aikaväleihin Tl-5 kaukojohdolla 28. Kanavamoduuli 20 sisältää kanavanoh- jausyksikön (CCU) 23, äänikoodekkiyksikön (VCU) 24 ja modeemin 106. Kanavanohjausyksikkö 23 sijoittaa yhteyskanavat eri radiotaajuuskanaville (RF). VCU 24 muokkaa yhteys-kanavien kautta kuljetetut ääniyhteyssignaalit. Modeemi 10 mahdollistaa ääni- ja datayhteyssignaalien lähettämisen ja vastaanottamisen sille nimetyn radiotaajuuskanavan välityksellä. Kanavanohjausyksikkö (CCU) 23 siirtää mainitun RF-yhteyskanavan ja osoitetun yhteyskanavan väliset yh-teyssignaalit niille osoitettuun aikaväliin Tl-kaukojoh-15 dolla 28. Etäkytkentäkäsittely-yksikkö (RPU) 14 valvoo aikavälien statusta Tl-kaukojohdolla 28 ja RF-kanavien statusta ja sitten osoittaa yhteyskanavat ennalta määrätyille aikaväleille ja ennalta määrätyt RF-kanavat ennalta määrätyn osoitusrutiinin mukaan. CCU 23 vaihtaa ohjaus-20 sanomat tilaaja-asemien 41 kanssa radio-ohjauskanavan vä lityksellä ennalta määrätyn RF-kanavan tiettynä aikavälinä .

Jokaiseen tilaaja-asemaan 41 kuuluu modeemi 107, peruskaistaprosessori 112 ja sisäinen ajoitusgeneraattori 25 113. Peruskaistaprosessori 112 kytketään kaksilankaisella liitäntälinjalla 27 tilaajapäätteeseen, kuten puhelimeen 115 ja/tai tietojenkäsittelylaitteeseen 116. Peruskaista-prosessoriin 112 kuuluu kaksi ohjelmistoimplementoitua moduulia, tilaajanohjaustehtävämoduuli (SCT) 100 ja kana-30 vanohjaustehtävämoduuli (CCT) 105. Kanavanohjaustehtävämo duuli CCT 105 vastaa sanojen tahdistuksesta ja jaksottelusta, törmäysten havaitsemisesta ja erottamisesta ja virheiden havaitsemisesta. Kanavanohjausyksikkö (CCU) 23 ja kaikki kanavanohjaustehtävät (CCT:t) 105, jotka kuuntele-35 vat radio-ohjauskanavalla (RCC), joutuvat perusteellisesti 6 98425 tarkistamaan, onko jokaisessa RCC-aikavälissä pätevä ra-dio-ohjauskanava-(RCC)-sanoma. Kanavanohjaustehtävä (CCT) 105 suorittaa tämän tehtävän pyyhkäisemällä etsien uniikkia sanaa (UW) ikkunan ±4 symboleissa nimellisen uniikin 5 sanan (UW) sijainnin ympärillä, perustuen isäntäjärjestel- mäajoitukseen. RCCrllä kuunteleva CCU 23 kartoittaa uniikkia sanaa ikkunan ±3-symboleissa nominaalisen uniikin sanan sijainnin ympärillä. Hakualgoritmi siirtää datan, kunnes se löytää mainitun uniikin sanan (UW) mallin tai kun-10 nes kaikki mahdollisuudet on käytetty loppuun. Kun UW-mal- li on löydetty, RCC-sanomaa pidetään kelvollisena vain, jos RCC-tarkistussumma on oikea.

Tilaajanohjaustehtävä (SCT) 100 toteuttaa RCC-taa-juushakualgoritmin. RCC-haun tarkoituksena on mahdollistaa 15 se, että tilaaja-asema 41 löytää saman verkon tukiaseman 104 kuin tilaaja-asemallakin 41 on niin nopeasti kuin mahdollista, ja estää tilaaja-asemaa 41 yrittämästä olemaan yhteydessä tunnettuihin vääriin verkkoihin. Jokaisella tukiasemalla 104 on oma verkontunnistusnumeronsa (NID).

20 Jokaisella tilaaja-asemalla 41 on oma 24-bitin tilaajan- tunnistusnumero (SID) . Tämä SID on tallennettu tilaaja-asemassa 41 olevaan sähköisesti poispyyhittävään lukumuis-tiin (EEPROM:iin). Kaikki tietyn verkon SID:it on tallennettu tukiasemassa 104 olevan verkon tietokantaan.

25 RCC-haku on joko aktiivista tai passiivista. Aktii vinen RCC-haku suoritetaan vain silloin, kun puhelun alkaminen on käynnissä. Tilaaja-asema 41 hyväksytään verkkoon ja se määrittää oman NID:insä vain aktiivisella haulla.

Kun puhelun alkaminen ei ole käynnissä, yksikkö suorittaa 30 passiivista hakua käyttäen tunnettua omaa NID:iään kysel- läkseen uudelleen oikeaa RCC-kanavaa.

Jos kaikkia mahdollisia RCC-taajuuksia on kokeiltu menestyksettä jommassakummassa hakutoiminnossa, tilaajanohjaustehtävä (SCT) 100 yrittää kovaa palautusta. Tällä 35 voidaan mahdollisesti selvittää systeemivika, joka estää 7 98425 tilaaja-asemaa 41 saamasta tahdistusta. Kova palautus myös opettaa uudelleen modeemin. Modeemin opetus sovittaa modeemin suotimet vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Jos kuuloke on nostettuna paikoiltaan, kun kaikkia taajuuksia 5 on turhaan kokeiltu, tilaajanohjaustehtävä (SCT) saa ai kaan sen, että nopea varattu mahdollinen radio-ohjauskana-va (RCC)-ääni syötetään puhelinkuulokkeeseen 115.

Joka kerran kun SCT 100 suorittaa palautuksen, se lukee SIDin ja NIDin EEPROMista. Ellei EEPROMissa ole 10 NIDiä, oletusarvoksi tulee nolla. Kun SCT 100 saa tahdis tuksen jollain RCC-taajuudella passiivisessa haussa, se vertaa vastaanotettua NIDiä sisäisesti tallennettuun NIDiin ja torjuu kaikki sellaiset RCC-taajuudet, joiden NIDit eivät täsmää.

15 Aktiivinen RCC-haku otetaan käyttöön vain silloin, kun puhelun aloittaminen on käynnissä. Kun puhelun aloittamisvaihe päättyy, käyttäjä nostaa kuulokkeen tai yksikkö joutuu keskeytystilaan. Silloin aktiivisesta hausta tulee passiivinen haku. Jos SCT 100 on kokeillut kaikkia RCC-20 taajuuksia menestyksettä, SCT 100 siirtyy poistumistilaan ja lähettää uusintakäskyäänen kuulokkeeseen 115. Tämä palauttaa puhelun aloitusolotilasta ja pakottaa hakutilan siirtymään aktiivisesta passiiviseen. Kun SCT 100 määrittää verkkokytkentänsä, haku päättyy.

25 SCT 100 määrää tilaaja-aseman verkkoliittymisen ja NIDin normaalin puhelunrakentumismenettelyn. SCT 100 suorittaa taajuushaun. Joka kerran kun SCT 100 pääsee tahdistukseen jollakin RCC-taajuudella, se lähettää RCC-sanoman CALL REQUEST (puhelua pyydetään). Jos tukiasema 104 tun-30 nistaa SIDin, se vastaa joko sanomalla CALL CONNECT (yh distä puhelu), jos se haluaa muodostaa puhelun, tai antaa sanoman CLEAR INDICATION uusintatilauspalautuskoodin kanssa, jos se on liian varattu puhelun muodostamiseksi. Kummassakin tapauksessa haku päättyy ja RCC-sanoman tietoken-35 tässä oleva NID tallennetaan EEPROMiin tilaaja-aseman 41 . 98425 8 toimesta muistissa säilyttämistä varten virtakeskeytysten aikana.

Ellei tukiasema 104 tunnista SIDiä, se lähettää sanoman CLEAR INDICATION tuntemattoman tilaajapalautuskoo-5 din kanssa tilaaja-asemalle 41. Sitten SCT 100 tuottaa seuraavan taajuuden, jolla se hakee RCC:tä. Myös tukiasemalta tulevan vahvistuksen puuttuminen pakottaa SCT 100:aa tuottamaan seuraavan taajuuden, jolla se hakee. CCT 105 voi myös pyytää uutta taajuutta johtuen tahdistuksen mene-10 tyksestä.

Löydettyään oikean verkon SCT 100 suorittaa passiivista hakua joka kerran, kun se kadottaa RCC tahdistuksen tai siirtyy RCC:hen äänikanavalta. Se suorittaa myös passiivista hakua, jos verkon numeroa ei ole vahvistettu, 15 mutta puhelunaloituksen käynnistystila on selvä. Jos tilaaja-asema 41 havaitsee, että kuuloke on pois paikaltaan (huoltopyyntö), se alkaa aktiivisen haun. Seuraavat tapahtumat aiheuttavat sen, että SCT 100 muodostaa seuraavan RCC-taajuuden passiivisessa hakutilassa: (a) uusi taa-20 juuspyyntö CCT:Itä 105 johtuen AM-raon havaitsemisen epä onnistumisesta tai RCC:n tahdistuksen häviämisestä; (b) paluu ohjauskanavaan äänikanavalta, tai (c) että RCC: n tahdistus saadaan väärässä verkossa.

Passiivisen haun nopeuden lisäämiseksi SCT 100 tal-25 lentää jopa kuusi taajuutta, jotka vastaavat sen kotituki- asemaa 104. Kun tarvitaan hakua, aktiivista tai passiivista, taajuusgeneraatioalgoritmi vuorottelee taajuuksia muistissa olevan taulukon RCC-taajuuksien ja lisäävän taa-juuslaskijan välillä. Tämä antaa prioriteetin todennäköi-30 simmille taajuuksille ja nopeuttaa tukiaseman ta voittamista lyhyen katkon jälkeen.

Joka kerran kun SCT 100 saa tahdistuksen RCCllä, se tarkistaa täsmäävätkö sen tallentama NID ja vastaanotettu NID. Jos ne eivät täsmää, SCT 100 on päässyt tahdistukseen 35 väärässä verkossa ja SCT 100 tuottaa uuden taajuuden, joi- li - 98425 9 la se yrittää saada tahdistuksen. Jos NIDit täsmäävät, silloin SCT 100 on paikallistunut oikean verkon ja haku päättyy.

Aktiivisessa hakutilassa suoritetut yleisrutiinit 5 ovat koottuina yhteen kuvioon 2A. Tilaaja-asemassa 41 ole va SCT 100 suorittaa rutiinia 120, jossa kyselysanoma, joka sisältää tilaaja-aseman 41 SIDin, lähetetään sekven-tisti jokaiselle tietylle RCC-taajuudelle, jota tilaaja-aseman osoittaman verkon tukiasema 104 käyttää parhail-10 laan. Tukiasemassa 104 oleva RPU 14 suorittaa rutiinin 121 määrittäen, sopiiko kyselysanomassa oleva SID, joka otettiin vastaan tietyllä RCC-taajuudella, tukiasemaan tallennetun SIDin luettelossa olevan SIDin kanssa. Jos tilaaja-aseman lähettämässä kyselysanomassa oleva SID sopii jonkin 15 tukiasemaan 104 tallennetun SIDin kanssa, tukiasema 104 suorittaa sitten rutiinin 122, jolla lähetetään kuittaus-sanoma tilaaja-asemalle sille osoitetun RCC-taajuuden välityksellä. Kuittaussanoma sisältää tukiaseman NIDin. Tilaaja-asema 41 vastaa kuittausanomaan suorittamalla rutii-20 nin 123, jonka avulla tilaaja-asema 41 pystyy käsittele mään ohjaussanomia. Tilaaja-asema 41 vastaa myös kuittaussanomaan suorittamalla rutiinin 124, jolla NID tallennetaan tilaaja-aseman muistiin.

Jos tilaaja-aseman lähettämässä kyselysanomassa 25 oleva SID ei sovi yhteen minkään tukiasemaan 104 tallen netun SIDin kanssa, tukiasema 104 lähettää kielteisen kuittaussanoman tilaaja-asemalle sille osoitetun RCC-taajuuden välityksellä. Saatuaan kielteisen kuittaussanoman tilaaja-asema 104 suorittaa rutiinin 125, jolla muutetaan 30 mainittua RCC-taajuutta, ja sitten se toistaa rutiinin 120, jolla lähetetään kyselysanoma muutetulla RCC-taajuudella .

Passiivisessa hakutoiminnossa suoritetut yleisrutiinit ovat koottuina yhteen kuviossa 2B. Tilaaja-asema 41 35 suorittaa rutiinin 127, jolla sekventisti saadaan ohjaus- 10 98425 sanomia, jotka on lähetetty kaikkien RCC-taajuuksien välityksellä, joita on käytetty siinä verkossa, johon tilaaja-asema on osoitettu. Jollain tietyllä RCC-taajuudella tukiasema 104 suorittaa rutiinin 128, jolla lähetetään 5 NID:in sisältämä ohjaussanoma. Jollain käytössä olevalla RCC-taajuudella vastaanotettua ohjaussanomaa varten tilaaja-asema 41 suorittaa rutiinin 129, jolla määritetään, täsmäävätkö vastaanotetussa ohjaussanomassa oleva NID ja tilaaja-asemaan tallennettu NID. Jos mainitut NID:it täs-10 määvät, tilaaja-asema 41 suorittaa rutiinin 130, jonka avulla tilaaja-asema 41 pystyy käsittelemään tukiasemalta 104 tulevan ohjaussanoman. Jos NID:it eivät sovi yhteen, tilaaja-asema 41 suorittaa rutiinin 131, jolla muutetaan mainittua käytössä olevaa RCC-taajuutta, jolla tilaaja-15 asema ottaa vastaan ohjaussanomia; sitten toistetaan NID:- ejä vertaileva rutiini 129.

Ajoitustarkennus suoritetaan jokaisen äänikytkennän alussa, joka on tehty sille osoitetun yhteyskanavan kautta. Tarkoituksena on hienosäätää tilaaja-aseman lähetys-20 symboliajoitus tuomaan se ±3 %:n piiriin tukiaseman isän- täsymbolikellosta.

Jotta päästäisiin ±3 %:n toleranssiin, murtoaika-siirtymäarvot "Δ t" kerätään useiden jaksojen ajan tilaaja-asemalla. Jokainen tukiaseman lähetyspurske saa aikaan 25 toisen datakohdan murto-osa-aikasiirtymäarvonäytteiden listassa. Silloin tällöin näytteen keskiarvo "keskiarvo At" lasketaan todellisen murto-osa-aikasiirtymämäärän arvion saamiseksi. Tätä arviota käytetään asettamaan tilaaja-aseman sisäinen ajoitusgeneraattori lähemmäs haluttua 30 arvoa. Tätä prosessia jatketaan, kunnes tukiasema havait see, että tilaaja-aseman ajoitus on ±3 %: piirissä oikeasta symboliajoitusarvosta.

Tukiaseman CCU 23 ryhtyy automaattisesti tarkennus-toimintoon, kun sille osoitetaan äänikanava. CCU 23 opas-35 taa modeemia 106 käynnistämään tarkennustoiminnon ja jät- 11 98425 kaa tarkennuspurskeiden lähettämistä. Jokainen purske sisältää tehon, symboliajoituksen ja murto-osa-ajoitusinfor-maatiota tilaaja-asemalle 41.

Tukiaseman CCU 23 ottaa vastaan onnistuneesti ti-5 laajatarkennuspurskeen, jos löydetään tarkentava uniikki sana (RUW) ja jos syklinen redundanssitarkistus (CRC) todetaan oikeaksi. Jos tukiaseman CCU 23 epäonnistuu milloin tahansa ottaessaan vastaan tilaajapursketta, seuraavassa tukiaseman purskeessa on nolla symboliajoituksessa. Edel-10 leen, jos tukiasema määrää, että tilaajapurskeen yhteys- laatu on pudonnut alle ennalta määrätyn tason, tukiasema ilmoittaa tämän komennustavussa tilaaja-asemalle asettamalla bitin Ignore FT (=Jätä huomiotta FT) päälle. Tällöin tilaaja-asema jättää huomiotta purskeeseen sisältyneen 15 murto-osa-aikainformaation.

Tarkennustoiminto päättyy onnistuneesti, kun tukiasema lukee kolme perättäistä murto-osa-aika-arvoa isäntä-kellolta 18 tulevan isäntäajoitussignaalin ±3 %:n piiriin. Onnistunut tarkennuksen päättyminen ilmoitetaan tilaaja-20 asemalle komentotavun avulla asettamalla StopRef bitti päälle. Tilaaja-asema kuittaa lopettamisen nollaamalla bitin "ContRef" seuraavassa paluukanavapurskeessa. Sitten tilaaja-asema ryhtyy äänitoimintoon. Havaittuaan kuittauksen tukiasema ryhtyy äänitoimintoon.

25 Tukiasema keskeyttää tarkennuksen 67 kehyksen jäl keen (3,0 sek), jos ±3 %:n tavoitteeseen ei ole päästy.

Tämä signaloidaan tilaaja-asemalle komentotavun kautta asettamalla bitti "AbortRef" päälle. Tilaaja-asema kuittaa keskeytystarkennuksen samalla tavalla kuin pysäytystarken-30 nuksen. Tilaaja-asema purkaa sitten äänikanavan. Havait tuaan kuittaamisen tukiasema purkaa äänikanavan.

Tukiasema lähettää lopetuskomennon toisen kerran, jos se epäonnistui tilaaja-aseman kuittaamisen saamisessa ensimmäisen siirron jälkeen (eli RUW:tä ei löytynyt tai 35 oli huono CRC). Jos tukiasema epäonnistuu vielä tilaaja- 98425 12 aseman kuittauksen vastaanotossa toisen lähetyksen jälkeen, se ryhtyy automaattisesti äänitoimintoon, jos se on lähettänyt bitin "StopRef", tai purkaa äänikanavan, jos se on lähettänyt bitin "AbortRef".

5 Tilaajan CCT 105 ryhtyy automaattisesti tarkennus- toimintoon saatuaan äänikanavatehtävän. Kun tukiaseman tarkennuspurskeet on vastaanotettu, tilaaja-asema käyttää "Pwr"-tavun sisältöä korjatakseen lähetystehoaan ja murto-osa-ajoitustavua korjatakseen symboliajoitustaan.

10 Tukiasemalta vastaanotetut murto-osa-ajoitussiirty- mäarvot (δ t-arvot) tallennetaan sitä mukaa kuin ne tulevat. Kun viisi kelvollista arvoa on kerätty, tilaaja laskee näytevarianssin niiden hajonnan määrittämiseksi. Jos varianssi sattuisi olemaan liian suuri, kerätään lisä-15 näytteitä. Kun varianssi on tarpeeksi pieni tai kun kel vollisia näytteitä on 16, näytteiden keskiarvo (keskiarvo δ t) lasketaan ja sitä käytetään säätämään tukiasemalle lähetettyä murto-osa-ajoitussignaalia. Noudattaen tätä asetusta puskuritoiminto toistetaan vielä kerran.

20 Tilaaja-aseman CCT 105 ottaa vastaan onnistuneen tukiaseman tarkennuspurskeen, jos RUW (tarkennettu uniikki sana) löydetään ja syklinen redundanssitarkistus (CRC) todetaan oikeaksi. Tilaaja-asema jättää huomiotta ne tuki-asemapurskeet, joita ei ole onnistuttu vastaanottamaan.

25 Tilaaja-asema jättää myös huomiotta murto-osa-ajoitusar- vot, kun tukiasema käskee sitä tekemään niin. Tämä on ainoa tapaus, jolloin tilaaja-asema jättää ottamatta huomioon purskeessa olevan tehoarvon. Tämä on se tehon arvo, joka sisältyi ensimmäiseen onnistuneesti vastaanotettuun 30 purskeeseen (eli tämä tehosäätö saattaisi aiheuttaa "piik ki" -vaikutuksen seuraavassa vaihtokanavapurskeessa).

Tarkennustoiminto päättyy onnistuneesti tukiasemalta tulevalla komennolla. Äänitoiminto alkaa välittömästi heti sen jälkeen, kun tilaaja-asema kuittaa tukiaseman 35 lopetuskäskyn.

li 13 98425

Tarkennus keskeytetään 67 kehyksen jälkeen (3 sek) tukiaseman käskyllä. Tässä tapauksessa äänikanava puretaan heti tukiaseman kuitattua käskyn. Tilaaja-asema poistaa tarkennuksen itsestään 77 kehyksen (3,5 sek) huonojen tar-5 kennuspurskeiden saamisen jälkeen. Tämä ajoitusvinoutumi- nen mahdollistaa sen, että tilaaja-asema pystyy ottamaan vastaan komennon "AbortRef" ennen ajoituksen loppumista ja äänikanavan purkamista.

Ennen tilaaja-asemalla 41 tapahtuvaa murto-osa-10 ajoitussäätöä näytevarianssin pitää pudota kynnyksen ala puolelle. Tämän kynnyksen määrittäminen on hieman mielivaltaista, mutta seuraavalla analyysillä saadaan eräs todennäköinen kynnysarvo.

On tosiseikka, että 75 % kaikista näytteistä missä 15 tahansa satunnaisprosessissa on kahden standardipoikkeama- arvon sisäpuolella keskiarvosta. Tästä syystä, jos kahdesti lasketun standardipoikkeaman huomataan olevan välin [-5 %, +5 %] sisäpuolella, tiedetään, että 75 % näytteistä on näytteen keskiarvon 5 %:n sisäpuolella. Tällä saadaan 20 kohtuullinen luottamus siihen, että näytteen keskiarvo on tarkka ja sitä voidaan käyttää paluusäätöön.

Koska säätövaiheen koko on T/200, jossa T on sym-boliaika, väli [-5 %, +5 %] vastaa [-10,+10] kasvavina vaiheina. Tästä syystä standardipoikkeaman pitää olla vä-25 Iin [-5,+5] sisäpuolella, tai vastaavasti näytteen va rianssin pitää olla alle 25. Näytteen varianssi on helpompi laskea kuin standardipoikkeama, joten sitä käytetään todellisessa toteutuksessa. Kaava on seuraava: V2 = (Δ ti - keskiarvo Δ t)2j / {n-1) V on näytevarianssi.

δ t± on i :s laskettu murto-osa-aikasiirtymäarvon näyte n 30 98425 14 on näytteen koko keskiarvo δ t on n:n näytteen δ t:istä laskettu keskiarvo.

Tässä selostettu tarkennuslähtökohta sallii toiminnon kiihdyttämisen hyvissä olosuhteissa, kun sen sijaan se 5 antaa robustin toiminnon epäsuotuisissa olosuhteissa. Jos murto-osa-aika-arviot ovat hyvät, tarkennus saadaan suoritetuksi 4 kehyksen puitteissa (180 ms). Vähemmän suotuisissa olosuhteissa täysi 16 kehyksen keskiarvo täytyy ehkä laskea ottaen n. 19 kehyksen (855 ms). Pahimmissa olosuh-10 teissä algoritmi menisi ylärajoilleen, 67 kehyksen (3 sek) , mutta tuntuu epätodennäköiseltä, että äänitoiminto olisi edes mahdollista tällaisissa ääriolosuhteissa (eli siksi tarkennus keskeytetään, jos maksimilukuun päästään).

Tukiaseman 104 ja tilaaja-aseman 41 suorittamat 15 yleisrutiinit ajoitustarkennuksen suorittamiseksi on koot tu kuvioon 3. Tilaaja-asema 41 suorittaa rutiinin 134, jossa lähetetään perättäisten tarkennussignaalipurskeiden kehykset, jotka sisäinen ajoitusgeneraattori 113 on ajoittanut .

20 Tukiaseman RPU 14 suorittaa rutiinin 135, jossa kä sitellään jokainen vastaanotettu tarkennussignaalipurske suhteessa isäntäkellon 18 antamaan järjestelmääjoitussig-naaliin siirtymän arvon δ t määrittämiseksi jokaista purs-ketta varten, järjestelmäajoitussignaalin ajoituksen ja 25 tarkennussignaalin ajoituksen välillä.

Tukiaseman CCU 23 suorittaa rutiinin 136, jossa määritetään, onko ennalta määrätty lukumäärä n perättäin määrättyjä siirtymän arvoja δ t ennalta määrätyn arvon U alapuolella. Kun tukiaseman CCU 23 määrittää, että ennalta 30 määrätty lukumäärä n perättäin määrättyjä siirtymän ar voja on ennalta määrätyn arvon U alapuolella, se suorittaa rutiinin 137, jossa lähetetään signaali Stop Refinement (Lopeta tarkennus) tilaaja-asemalle 41. Peruskaista-prosessori (BBP) 112 tilaaja-asemalla 41 vastaa signaaliin 35 Stop Refinement suorittamalla rutiinin 138, joka lopettaa li 15 98425 tarkennussignaalin lähettämisen, joka lähettää kuittaus-signaalin takaisin tukiasemalle, ja suorittaa sitten rutiinin 138a. Sitten BBP 112 suorittaa rutiinin 139, joka mahdollistaa normaalin tietoliikenteen mainitun käytössä 5 olevan yhteyskanavan kautta tukiaseman 104 kanssa.

Tukiaseman CCU 23 vastaa kuittaussignaaliin rutiinissa 138 suorittamalla rutiinin 138b, joka mahdollistaa normaalit yhteydet mainitun yhteyskanavan kautta tilaaja-aseman 41 kanssa.

10 Tukiaseman CCU 23 suorittaa myös rutiinin 141, jol la ajoitetaan rutiinin 136 kesto D, jossa määritetään, ovatko kaikki perättäiset siirtymän arvot δ t pienempiä kuin ennalta määrätty arvo U. Jos tällaista määritystä ei ole tehty ennalta määrätyn ajan kuluessa S (eli D>S), tu-15 kiaseman CCU 23 suorittaa rutiinin 142, joka lähettää kes keytyssignaalin tilaaja-asemalle 41. Tilaaja-aseman 41 BBP 112 vastaa keskeytyssignaaliin suorittamalla rutiinin 143, joka lähettää kuittaussignaalin takaisin tukiasemalle, ja suorittamalla sitten rutiinin 144, joka purkaa tukiasemal-20 la käytössä olevan yhteyskanavan. Tukiaseman CCU 23 vastaa tilaaja-asemalta 41 tulleeseen kuittaussignaaliin suorittamalla rutiinin 145, joka purkaa tukiasemalla käytössä olevan yhteyskanavan.

Ennen rutiinin 141 määrittämää ennalta määrätyn 25 keston S päättymistä rutiinin 136 keston D ajoittamiseksi,

jolla määritetään, ovatko perättään määritettyjen siirty-mäarvojen δ t ennalta määrätty lukumäärä n ennalta määrätyn arvon U alapuolella (siis D<S), ja ennen kuin määritetään, että perättään määritettyjen siirtymäarvojen δ t 30 ennalta määrätty lukumäärä n on ennalta määrätyn arvon U

alapuolella, tukiaseman CCU 23 suorittaa rutiinin 147, joka lähettää ennalta määrätyn siirtymäarvon δ t tilaaja-asemalle 41.

Tilaaja-asemalla 41 oleva BBP 112 suorittaa rutii-35 nin 148, jolla lasketaan keskisiirtymäarvo (keskiarvo δ t) 16 98425 viimeisistä m siirtymäarvoista δ t, jotka on saatu tukiasemalta (paitsi vahvistamattomalla siirtymäarvolla, jota seuraa bitti "Ignore FT" kuten edellä esitettiin). Mainittu BBP 112 suorittaa edelleen rutiinin 149, jolla mää-5 ritetään, onko ennalta määrätty lukumäärä p vastaanotet tuja, todennettuja siirtymäarvoja δ t keskisiirtymäarvon (keskiarvo δ t) ennalta määrätyn toleranssin R piirissä, joka on laskettu rutiinin 148 mukaan.

Jos BBP 112 määrittää rutiinin 149 mukaisesti, että 10 ennalta määrätty lukumäärä P vastaanotettuja, todennettuja siirtymä-arvoja δ t on keskisiirtymä-arvon (keskiarvo δ t) ennalta määrätyn toleranssin R piirissä, BBP 112 suorittaa rutiinin 150, joka säätää sisäisen ajoitusgene-raattorin ajoituksen lasketulla keskisiirtymäarvolla (kes-15 kiarvo δ t) .

Jos BBP 112 määrittää rutiinin 149 mukaisesti, että ennalta määrätty lukumäärä P saatuja, vahvistettuja siirtymäarvoja δ t ei ole keskisiirtymäarvon (keskiarvo δ t) ennalta määrätyn toleranssin piirissä, BBP 112 suorittaa 20 rutiinin 151, jossa lasketaan tällaisten negatiivisten määritysten lukumäärä, ja kun ennalta määrättyä kestoa vastaava ennalta määrätty lasku Q on saatu, BBP 112 suorittaa rutiinin 150, jolla säädetään sisäisen ajoitus-generaattorin ajoitus lasketulla keskisiirtymäarvolla 25 (keskiarvo δ t).

Tilaajatietoliikennejärjestelmä siirtää tasavir-tasignaali-informaatiota tilaaja-asemassa 41 olevan kaksi-lankaisen linjaliitännän 27 ja keskuksessa 25 olevan kak-silankaisen näennäisiinjan 26 välillä. Tilaaja-asemalta 41 30 "paluukanava"-suuntaan tukiasemalle 104 siirrettyyn infor maatioon sisältyy muutoksia valvontatilassa, valintaim-pulssinumeroissa ja kuulokkeen pidikkeen. Päästökanavan tasavirtasignalointi tukee sellaisia toimintoja kuten synkroninen soittomerkki, erikoissoittomerkki ja rahapuhe-35 lintoiminta.

i 17 98425 Järjestelmän TDM-luonteen rajojen puitteissa halutaan saada niin paljon selväpiirteisyyttä kuin vain mahdollista. Signaloinnin selväpiirteisyys voidaan mitata kvantitioimalla seuraavat suoritusattribuutit: signaloin-5 tipolun luotettavuus, signalointiviive ja signaloinnin erotuskyky.

Näiden parametrien optimoimiseksi järjestelmä käyttää aaltomuotoista koodausta siirtämään digitaalisesti tasa-virtasignalointi-informaation tilaaja-aseman linjaliitän-10 täyksiköstä 27 keskuksen näennäisiinjalle 26. Muutoksia kuulokkeen pidikkeentilassa valvotaan peruskaistaprosesso-rilla 112, joka on tilaaja-asemassa 41. Ajoituskeskeytys peruskaistaprosessorin sisällä mahdollistaa, näytteen ottamisen kuulokkeen pidikkeentilasta joka 1,5 ms tai 30 15 kertaa TDM-kehyksestä. Jokainen näyte tallennetaan yhtenä bittinä (on pidäkkeessä tai poissa pidikkeestä) kuulokkeen pidikkeen tilapuskuriin (SSB) 114. SSB 114 käsittää 60 näytebittiä, vaikkakin tyypillisesti vain noin 45:tä näistä bittipaikoista on aktiivisesti käytössä. Muut bitit 20 sallivat joustavan puskurin ylivirtausmahdollisuuden. 45 nimellisaikaansaavat kuulokkeen pidäkkeen tilainformaation 67,5 ms ikkuna. SCT 100 käyttää SSB:tä määrittämään valvontatilassa olevat muutokset kuten huoltopyynnöt, vastaukset ja irrottamiset. Kun puhelu on meneillään, SSB:tä 25 valvotaan myös tasavirtasignalointitapausten varalta.

Tasavirtasignalointitapahtuma voi sattua vain aktiivisen äänitoiminnon aikana. SSB 114 tarkistetaan tällaisten tapausten varalta kerran yhtä TDM-kehystä kohden (joka 45. ms). Tällainen tapahtuma havaitaan käyttämällä 30 ryhmä-laskua. Alkamalla 16:nnesta bitistä ja menemällä kaikkien läpi aina 45:nteen bittiin SSB 114:ssä ryhmälasku kasvaa jokaisella kuuloke-paikallaan-bitillä ja vähenee jokaisella kuuloke-pois-paikaltaan-bitillä. Jos lasku pääsee johonkin kynnykseen, jonka lopetus-ryhmä-lasku (Tcc) 35 määrittää, tasavirtasignalointitapahtuma ilmoitetaan. Ryh- 18 98425 mä-laskenta ei saa tulla negatiiviseksi eikä ylittää arvoa Tcc. Ryhmä-laskenta pidetään yllä myös kehysrajojen ylityttyä, niin että kuulokkeen pidikkeen näytteiden virtaa tarkastellaan jatkumona.

5 Ryhmä-laskentatekniikalla on se vaikutus, että sil lä voidaan havaita on pidikkeessä-tilojen ryhmiä SSB 114:ssä jopa häiriöpiikkien esiintyessä. Osumat torjutaan perustuen Tcc:n valintaan.

Kun havaitaan jokin tasavirtasignalointitapahtuma, 10 sen jälkeen tulevaa lähetyspursketta käytetään kontrolli- purskeena. Purskeessa oleva ääni-informaatio korvataan tasavirtasignalointi-informaatiolla käyttäen vallitsevaa äänimodulaatiotasoa. SSB-datassa kauimmin olleet 30 bittiä, jotka edustavat 45 ms kuulokkeen pidikkeentilaa, koo-15 ditetaan mainitussa purskeessa.

Jos SSB 114:ssä havaitaan perättäisiä tasavirtasig-nalointitapahtumia, ohjauspurskeita lähetetään jatkuvasti toisiaan seuraavina jaksoina. Silloin tällöin tarvitaan yksi lisäohjauspurske yhden tai useamman ohjauspurskejonon 20 jälkeen, vaikka yhtään tasavirtasignalointitapahtumaa ei ole esitetty siinä jaksossa. Ainoa tila, jolloin lisäoh-jauspursketta tarvitaan, on, kun edellinen ohjauspurske päättyi on pidikkeessä bittiin jättäen tällöin tukiaseman 104 on pidikkeesssä-tilaan. Jos tarvitaan lisäohjaus-25 pursketta, peruskaistaprosessori 112 tukiasemalla 104 jou tuu varmistamaan, että viimeinen kuulokkeenpidikkeentila on asetettu poissa pidikkeestä, niin että äänikoodekkiyk-sikkö (VCU) 24 palaa poissa pidikkeestä-tilaan.

Jokaisen ohjauslohkon ensimmäiset kuusi sanaa käy-30 tetään mielivaltaiselle kehysmerkkikuviolle. Tämä kehys- merkkikuvio mahdollistaa ohjauslohkon havaitsemisen normaalin äänitoiminnon aikana.

Kehysmerkkikuviota 14 seuraa 14 sanan tasavirtasig-nalointidata. Sanat on järjestetty seitsemän sarjoihin, 35 joista jokaiseen sarjaan kuuluu kaksi informaatiosanaa.

19 98425

Jokaisen sanan kahdessa vähiten merkitsevässä bitissä ei ole yhtään informaatiota ja se on asetettu mielivaltaisesti nollaksi. Nämä bitit voidaan ja niitä tulisi käyttää virheen havaitsemiseen. Yhdessä sarjassa olevien sanojen 5 jokaisessa jäljellä olevassa 15 bitissä on kollektiivises ti 30 bittiä kuulokkeen pidikkeen-tilainformaatiota. Informaatio on tallennettu kronologisesti sarjan sisällä olevasta ensimmäisestä sanasta toiseen sanaan ja tärkeimmästä vähiten tärkeimpään databittiin mainituissa sanois-10 sa. Toistuvien mutta väärien kuvioiden aiheuttamien rat kaisujen estämiseksi jokaiselle sarjalle tehdään ehdoton TAI-operaatio uniikin bittikuvion kanssa.

Tukiasemassa 104 oleva vastaanottava VCU 24 määrittää ohjauslohkon olemassaolon vastakohtana äänilohkolle 15 käyttäen yksinkertaista enemmistön määräävää toimintoa koskien kehysmerkkikuvion sanoja lohkon päässä. Jos enemmistön määräävä kynnys ylitetään, lohko nimetään ohjaus-lohkoksi. Jäännösriippuvaista lineaariennusteen (RELP) synteesiä jatketaan ohjauslohkoprosessoinnin jälkeen ja 20 normaali RELP-data korvataan RELP-hiljaisuudella. Heti kun ohjauslohko on havaittu, se tasavirtasignalointitilan informaatio, joka siinä on, tulkitaan käyttäen yksinkertaista enemmistön määräävää toimintoa. Ehdoton TAI-muutos on poistettava ennen enemmistön määräävää toimintoa. Jos 25 enemmistön määrääminen ei onnistu ylittämään määräyskyn- nystä, lohko torjutaan eikä mitään muutosta tehdä kuulokkeen pidikkeentilaan.

Heti kun VCU 24 on dekoodannut SSB 114:n 30 bitin sisällön, se käännetään Tlrksi A/B signalointibittej ä. Kun 30 kaksilankainen kuulokkeenpidikkeentila on kyseessä, 30 SSB

bittiä vastaavat tarkalleen tarvittavia 30 bittiä A-bit-tisignalointidataa.

Mainitut Tl A-bittiä sijoitetaan FIFO-jonoon lähetettäväksi PCM-pääreitin välityksellä tukiasemalle 104.

35 Vastaava MUX 19 saa aikaan sen, että VCU 24 -prosessorissa 20 98425 on keskeytys juuri ennen A-bitin Tl-signalointijaksoa, mikä mahdollistaa sen, että prosessori voi syöttää sopivan signalointibitin oikeaan PCM-tavuun. Kun yhtään ohjausloh-koa ei tule täyttämään uudelleen A-bittijonoa, vanhin tila 5 toistuu loputtomiin. Kun on kyseessä tasavirtasignalointi- toiminto, SCT 100 varmistaa sen, että SSB:ssä 114 oleva viimeinen tila on kuuloke-pois-tila.

Seuraten puhelun muodostumista tukiasemassa 104 oleva CCU 23 käynnistää VCU 24:n pois-pidikkeestä-tilaan.

10 Lähtevän puhelussa CCU 23 sijoittaa VCU 24:n pidike pois - tilaan juuri ennen tarkennuksen päättämistä. Päättyvässä puhelussa CCU 23 sijoittaa VCU 24:n pidike pois-tilaan sen jälkeen, kun vastaus on havaittu. Ohjauspurskeita ei käytetä näihin valvontatilan siirtymiin.

15 Kun äänitoiminto on muodostettu, ohjauspurskeita käytetään lähettämään tasavirtasignalointitapahtumia tukiasemalle 104. Jos havaitaan irtikytkeytyminen tilaaja-asemassa 41, tukiaseman VCU 24:n signalointitila jätetään tilaan on pidikkeessä, kun taas puhelu selvitetään RCC:n 20 Clear request -purskeen kautta.

Valitsemalla sopivasti tasavirtasignalointiparamet-rit on mahdollista säädellä järjestelmän toimintaa. Virheiden havaitsemisen ja korjaamisen apuna käytetään ke-hysmerkkikuviota ja SSB:n enemmistön määräystoiminnot ote-25 taan kahdeksan bitin lohkoina (tavurajojen mukaisesti).

Kehysmerkkikuviota koskeva enemmistön määrääminen valtaa kaikki 12 tavua. SSB 14:ää varten on neljä itsenäistä enemmistön määräävää ratkaisua, yksi jokaista sen sisältämää tavua kohti. Jos yksikään enemmistön ratkaisuista epä-30 onnistuu, silloin katsotaan koko enemmistöratkaisun epäon nistuneen. Valitut parametriarvot ovat seuraavat:

Lopetusryhmä-laskenta 15

Kehysmerkkikuvion enemmistö- 6 (12 tavusta) 35 ratkaisu 21 98425 SSB:n enemmistöratkaisu 4 (7 tavusta)

Lopetusryhmälaskennan valinta edustaa kompromissia osumahylkäämisen ja tasavirtasignalointipulssien uskolli-' ^ sen toiston kesken. Pienin merkittävä on pidikkeessä-puls- sin kesto on 29 ms on pidäkkeessä, joka on aikaansaatu 20 pulssilla toista valitsinta kohden, toimien 58 % tauolla. Käytettäessä lopetusryhmä-laskentaa arvolla 15 hylättäisiin alle 22,5 + 1,5 ms osumat. Tämä hylkäyskynnys on pal-jon tarvittavan 29 msek alapuolella, mikä vastaa näyteai-koja 18,5. Mainittu kynnys ilmaisee myös, että ohjauslohko lähetetään vain, jos ainakin 50 % TDM-kehyksestä on varattu, kun kuuloke on pidäkkeessä. Mainitut 45 SSB bittiä sisältävät 67,5 ms signalointitilainformaatiota muodostaen 1 c: ° 22,5 ms ennakointidatan puskurille, että se voi tehdä go/no go -ratkaisun. Ilman näitä ennakointidatoja ei aina olisi mahdollista lähettää ensimmäisiä kuulokkeen pidäkkeen tilasiirtobittejä oikeaan aikaan.

Kehysmerkkikuvio on keskeinen ominaisuus pyrit-20 täessä välttämään vääriä ohjauslohkohavaintoja ja huo miotta jääneitä ohjauslohkoja. Joskaan ne eivät ole suotavia, väärän ohjauslohkon havaitseminen normaalin ääni-toiminnon aikana ei ole kohtalokasta järjestelmälle. Väärän havaitsemisen tuloksena on vain 45 millisekunnin pur-25 skeen hiljaisuus ja se pieni todennäköisyys, että keskuk sen näennäislinjassa tapahtuu joitakin osumia. Ohjauslohkon häviäminen olisi paljon pahempaa, ja vielä pahempaa olisi ohjauspurske, koska tämä häiritsee sitä, miten tilaaja pystyy suorittamaan signaloinnin. Kun tämä pidetään 30 mielessä, kehysmerkkikuviokynnys asetetaan arvoon kuusi (kiinteä asema) kahdeksan tavun (tavuraja) sovitukseen 12 mahdollisesta. Tämän tapahtumisen todennäköisyys satun-naiskohinassa (RELP data ilmenee valkoisena kohinana) on (2-6x8x(12 valitsevat 6) tai 3,2 x 10-12. 22,5 msekunnin 35 lohkosiirtojaksolla tällaisella yhteensopivuudella on odo- 98425 22 tettavissa oleva esiintymistiheys kerran 200 jatkuvan ää-nitoiminnon vuoden aikana. Ohjauslohkon menetysanalyysi on jonkin verran vaikeampaa erityisesti silloin, jos erehdyksien oletetaan tapahtuvan purskeissa; on kuitenkin esitet-5 ty, että tämä havaitsemismalli tuottaa hyvin todellisuus pohjaisen kuvan asiasta.

SSB:n enemmistön määräävän toiminnon kynnys mahdollistaa virheen korjauksen signalointidatoissa. Koska tasa-virtasignalointibitit on tallennettu sarjoina, vastaavat 10 SSB:n sanat on erotettu toisistaan usealla bittipositiol- la. Tämä luonnollinen väli tekee mahdolliseksi sen, että purskevirhe jättää huomiotta kolme kokonaista sarjaa eikä silti pilaa enemmistön määräävää toimintoa.

Ne äänikanavat, jotka tekevät mahdolliseksi hyväk-15 syttävän äänen laadun, aikaansaavat myös hyvin luotettavan tasavirtasignaloinnin käyttäen em. tekniikkaa. Järjestelmän signalointiresoluutio on 1,5 ms. Tämä vastaa Tl: n A/B-signalointiresoluutiota ja täten edustaa hyväksyttävää tasoa. Signalointiviive järjestelmän läpi on n. 80 ms.

20 Tämä viive koostuu 67,5 ms SSB:n ikkunasta, kuuden mil lisekunnin lähetysajasta ja tukiaseman käsittelyäjasta.

Nämä mittaukset tekevät järjestelmän tasavirtasignaloinnin selväpiirteisyydestä vertailukelpoisen olemassaolevan digitaalisen silmukka-kantoaaltojärjestelmien kanssa.

25 Vastaavalla tavalla tasavirtasignalointi-informaa- tio voidaan siirtää tukiasemassa 104 olevalta näennäislin-jalta 26 tilaaja-asemassa olevaan Iinjaliitäntäyksikköön 27 .

Tukiaseman 104 ja tilaaja-aseman 41 suorittamat 30 yleiset rutiinit tasavirtasignalointi-informaation ha vaitsemiseksi ja lähettämiseksi yhteyskanavan kautta, joka on osoitettu äänikanavaksi, on koottu kuvioon 4. Puhelun lähtöasema 155, joka on esitetty kuviossa 4, on joko tukiasema 104 tai tilaaja-asema 41 tasavirtasignalointi-infor-35 maation aloituspaikan mukaan, ja vastaanottava asema 156 li - 98425 23 on se toinen näistä kahdesta asemasta.

Lähtöasema 155 suorittaa rutiinin 158, jolla signaaleja valvotaan näennäislinjalla/linjaliitäntäyksikössä, se suorittaa rutiinin 159, jolla rutiinin 158 mukaiset 5 valvotut signaalit puskuroidaan, suorittaa rutiinin 160, jolla havaitaan tasavirtasignalointi-informaatio signaaleista, jotka on puskuroitu rutiinin 159 mukaan; suorittaa rutiinin 161, jolla muokataan havaittu tasavirtasignaloin-ti-informaatio yhteyden saamiseksi sille osoitetun kanavan 10 välityksellä datasignaalien asemesta formatoimalla havait tu tasavirtasignalointi-informaatio ohjauslohkona, jossa on kehysmerkkikuvio tasavirtasignalointidatan lisäksi; ja se suorittaa rutiinin 162, jolla lähetetään ohjauslohko ohjaussignaalipurskeena sille osoitetulla yhteyskanavalla 15 ääni-informaation asemesta.

Vastaanottava asema 156 suorittaa rutiinin 166, jolla määrätään ohjauslohkon olemassaolo yhdessä signaa-lipurskeessa, joka on otettu vastaan sille osoitetun yh-teyskanavan välityksellä tunnistamalla signaalipurskeessa 20 oleva kehysmerkkikuvio. Vastaanottava asema 156 suorittaa sitten rutiinin 167, jolla tasavirtasignalointi-informaa-tio muotoillaan uudelleen ohjauslohkossa normaaliin tasa-virtasignalointiformaattiin siirrettäväksi näennäislin-jaan/linjaliitäntäyksikköön. Lopuksi vastaanottava asema 25 156 suorittaa rutiinin 168, jolla siirretään uudelleen muotoiltu tasavirtasignalointi-informaatio vastaanottavassa asemassa 156 olevalle näennäisiinjalle/linjaliitäntä-yksikköön.

Claims (2)

24 98425

1. Tietoliikennejärjestelmä, joka sisältää useita tukiasemia (104), joista jokainen on eri verkossa, kussa- 5 kin verkossa oleva tukiasema (104) on valikoivassa tieto liikenneyhteydessä usean tilaaja-aseman (41) kanssa, ja jokaisella tukiasemalla (104) on välineet (106) lähettää ohjaustietoa tilaaja-asemilleen (41) radio-ohjauskanavan (RCC) välityksellä taajuudella, jonka tukiasema on valin-10 nut useista ennalta määrätyistä taajuuksista, ja jokaisel la tilaaja-asemalla (41) on välineet vastaanottaa ohjaustietoa millä tahansa mainituista useista taajuuksista tunnettu siitä, että jokaisessa tukiasemassa (104) on välineet (23) sil-15 le uniikin verkkonumeron sisällyttämiseksi tukiaseman oh- j austietoon; jokaisessa tilaaja-asemassa (41) on välineet (100) vastaanotetun ohjaustiedon käsittelemiseksi ohjaustiedon sisältämän uniikin verkkonumeron määrittämiseksi; ja 20 mainitut käsittelyvälineet (100) mahdollistavat tilaaja-aseman (41) ohjaustiedon käsittelyn sen mukaisesti, onko tilaaja-asema (41) samassa verkossa kuin tukiasema (104) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietoliikennejär- 25 jestelmä, tunnettu siitä, että jokainen tilaaja-asema (41) sisältää välineet (100) radio-ohjauskanavan (RCC) etsimiseksi lähettämällä peräkkäin radio-ohjauskanavan hakusanomaa jokaisella ennalta määrätyllä taajuudella, jokaisen hakusanoman sisältäessä 30 tunnusnumeron, joka on uniikki tilaaja-asemalle (41); ja jokainen tukiasema (104) sisältää välineet radio-oh jauskanavalta (RCC) vastaanotetussa hakusanomassa olevan tilaajan tunnusnumeron käsittelemiseksi määrittääkseen kuuluuko tilaaja-asema (41) samaan verkkoon kuin tukiasema 35 (104), ja välineet (106) kuittauksen lähettämiseksi tilaa- II 25 98425 ja-asemalle (41), että tilaaja-asema (41) on saanut radio-ohjauskanavan (RCC), kun tilaajan tunnusnumeron käsittely osoittaa, että tilaaja-asema (41) on samassa verkossa kuin tukiasema (104) . 26 98425