FI98142C - Kohokuvioitu käärepaperi - Google Patents

Description

98142

Kohokuvioitu käärepaperi - Präglat omslagspapper 5 Säkkien valmistaminen kohokuvioidusta materiaalista on aiemmin tunnettua. Tämä on tehty pääasiassa kitkan lisäämiseksi täytettyjen säkkien välillä, jotka pinotaan.

Säkeissä tähän saakka käytetyt kohokuvioinnit ovat tar-10 koittaneet sitä, että säkkimateriaalissa on ollut kohou-tumia, ja mahdollisesti myös syvennyksiä, verrattuna materiaalin alkuperäiseen tasoon. Ajatuksena on ollut, että täytettyjä säkkejä pinottaessa kohoutumat lukittuvat niihin osiin, jotka eivät ole koholla (tai syvennyksiin), 15 lähinnä alla olevassa säkissä. Aikaisemmin säkkejä varten käytetty kohokuviointien luokitus on: (i) koholla olevat harjanteet ulottuvat paperin leveyden yli, muodostaen mahdollisesti ruutukuvion, jossa 20 vain ruutujen reunat ovat koholla. Katso esim.

US-A-3,904,465 ja 3,283,992 sekä SE-A-12949/65.

(ii) paperista koholla olevat, rajalliset ja enemmän tai vähemmän suurikuvioiset alueet. Katso esim. FR-A-2,353,207 (76 15678), DE-A-34 37 414, US-A-2,917,223, 25 US-A-3,495,761 ja US-A-3,411,698.

(iii) JP-A-112635/1986.

Useammalle näistä aiemmin tunnetuista kohokuvioinneista on yhteistä se, että niissä on useampia paperin tasosta 30 koholla olevia rajallisia kuvioita, jotka ovat identtisiä. On havaittu, että tarvitaan parannuksia kuvioituja säkki-papereita varten, mm. pinottavien säkkien välisen kitkan osalta. Olemme havainneet, että nämä vaatimukset voidaan täyttää, jos kuvioinnilla lisäksi on seuravat ominaisuudet: 35 A. Kuvioinnit ovat suoraviivaisia, toisistaan erillään ja paperin tasossa tasaisesti jakaantuneita, ja varus- 2 98142 tettu kolmella, neljällä tai useammalla sivulla sekä tasomaisella kuviopinnalla, joka on ympäröivän pa-peripinnan kanssa samansuuntainen ja sijaitsee siitä etäisyydellä 0,05 - 0,40 mm, käsittäen kuvion 5 kokonaisalan joka on < 40 % paperin kokonaisalasta.

B. Kuviopinnan ja sitä ympäröivän paperipinnan yhdistävä pinta on oleellisesti kohtisuorassa paperin tasoon nähden.

10 Edellä olevan mukainen kuviointi aikaansaa myös kitkaa lisäävän vaikutuksen käärepaperille, kun paperiin käärittyjä tavaroita pinotaan päällekkäin.

Keksinnön mukaisella käärepaperilla tarkoitetaan paperia, 15 jossa kuitumateriaalin pääosa (esim. >70 &, w/w) tavallisesti on peräisin pitkäkuituisesta puusta kuten männystä tai kuusesta. Kuitumateriaali on tavallisesti sulfaatti-massaa, ja se voi olla valkaistua tai valkaisematonta. Läsnä voi olla uusiokuituja suurempana tai pienempänä 20 määränä. Useammat tämän lajisista papereista joihin viitataan, esim. säkkipaperi, voivat olla krepattua (clo-packed). Tavallisesti paperissa ei ole täyteaineita, ja jos niitä jossain määrin on, määrä on tavallisesti < 10 % (w/w), kuten < 5 % (w/w). Keksinnön mukaiselle säkkipape-25 rille erityisen tärkeistä ominaisuuksista voidaan mainita murtoindeksi, jonka paperin pituussuunnassa tulisi olla > 0,4 kJ/kg, ja poikkisuunnassa > 0,3 kJ/kg. Pituussuuntainen venymä on tavallisesti > 1 % (jonkin verran parempilaatuisen käärepaperin osalta > 2 %) ja poikkisuun-30 nas s a venymä on >2 % (edullisesti > 3,5 %). Näiden neljän ominaisuuden ylärajoina pätevät arvot 7 kJ/kg, 6 kJ/kg, 20 % ja vastaavasti 15 %. Murtoindeksin ja venymän suuret arvot osoittavat korkealuokkaisia tuotteita. Tämän johdosta ei voi pitää mahdottomana, että tulevaisuudessa kehi-35 tystyö johtaan siihen, että ylärajat voidaan ylittää menemättä siitä huolimatta sen ulkopuolelle mitä esillä olevan keksinnön mukaisesti pidetään säkkipaperina. Mur- 3 98142 toindeksin ja venymän arvot tulee määrittää standardin ISO 1924/2-1985(E) mukaisesti.

Seuraavassa pätee termi 'pituussuunta' = paperin konesuun-5 ta, joka useimmissa tapauksissa on myös kuitujen pääsuunta. Poikkisuunta on kohtisuorassa pituussuuntaan nähden.

Kohokuvioinnin kuviot voivat olla suoraviivaisia kolmikul-mioita (kolmioita), nelikulmioita, viisikulmioita, jne, 10 jolloin edullisina pidetään nelikulmioita, ja erityisesti sellaisia joissa sivut ovat pareittain samansuuntaisia, kuten suunnikkailla, esimerkiksi tasasivuista tyyppiä. Esimerkkejä edulisina pidetyistä nelikulmioista ovat vinoneliöt, neliöt mukaanlukien, suorakaiteet ja vinokaiteet 15 (= suunnikas, joka ei ole tasasivuinen eikä suorakulmai nen). Tavallisesti keksinnön mukaisilla kuvioinnin kuvioilla on parillinen symmetria-akseli, joka on enintään neliarvoinen. Saman kohokuvioinnin puitteissa pidetään edullisena, että kuvioinnin kaikki kuviot ovat identtisiä, 20 vaikka joillakin kuvioinneilla voi olla, että paperien välinen parempi kitka saavutetaan jos niissä on 2, 3, 4 tai enemmän erilaisia kuvioita.

Identtiset kuviot ovat tasaisesti jakaantuneita kuvioidul-25 le pinnalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos paperin pinnan yli vedetään suora viiva, ja jos sen annetaan leikata useampia kuvioita samalla tavalla, niin vierekkäisten identtisten, viivan leikkaamien kuvioiden välisen etäisyyden on aina oltava sama. Muilla vastaavilla viivoilla 30 vastaavan etäisyyden ei kuitenkaan tarvitse olla sama kuin ensin mainitulla viivalla.

Keksinnön mukaisessa paperissa voi olla, pitkin toista tai kumpaakin pituussuuntaista sivua, ulompi vyöhyke josta 35 tasaisesti jakaantuneet kohokuviot puuttuvat. Vaihtoehtoisesti näissä vyöhykkeissä olevat kuviot voivat olla vähemmän selvästi erottuvia, koska ne eivät nouse alkupe- 4 98142 räisestä paperin tasosta niin paljon kuin keskeisemmät osat, tai koska kuvion tason ja alkuperäisen paperin tason välisen liitostason kulma on yli 90°. Tämän tapaiset ulommat vyöhykkeet ovat 1-2 dm, jos niitä käärepaperissa on.

5

Normaali kuvioinnin taajuus on alle 500, kuten alle 200 identtistä kuviota/dm . Esimerkkinä voidaan mainita 10 -100, kuten 20 - 60 identtistä kuviota/dm . Kuvioinnin kokonaisala on < 40 % ja tavallisesti > 0,5 % (edullisesti 10 yli 1 %) kuvioinnin kokonaisalasta. On osoitettu, että paperien välisen kitkan hyvin suuri parannus voidaan saavuttaa, jos kuvioiden kokonaisala on alle 30 %, kuten alle 20 % tai alle 10 % kuvioinnin kokonaisalasta.

15 Parannetuilla kitkaominaisuuksilla tarkoitetaan, että parannus on > 1 %, kuten >5 %, verrattuna vastaavaan kohokuvioimattomaan paperiin (paperien välinen kitkakerroin mitattuna missä suunnassa tahansa). Mittaustapa esitetään kokeellisessa osassa.

20

Jos kaksi identtistä keksinnön mukaista paperia asetetaan yläpuolet vastakkain, niin toisessa paperissa olevista identtisistä kuvioista (> 90 %) oleellisesti useimpien tulisi sijaita toisessa paperissa olevien vastaavien 25 kuvioiden välissä siten, että liukuminen tulee vaikeammaksi (kitka kasvaa), koska toisessa paperissa olevat kuviot osuvat toisessa paperissa oleviin vastaaviin kuvioihin. Saman kuvion kahden sivun välisen suurimman etäisyyden tulee tämän johdosta olla, useissa edullisempina pidetyissä 30 suoritusmuodoissa, suurempi kuin lyhin etäisyys samalla paperilla olevaan lähimpään kuvioon. Mainittu suurin etäisyys on aina nurkasta-nurkkaan -etäisyys, joka suorakulmaisessa kolmiossa aina on kolmion sivu, ja joka suorakulmaisessa monikulmiossa aina on lävistäjä.

Kuvioinnin kuvioiden suuntauksen tulee edullisesti olla sellainen, että paperin konesuunta jakaa kuvioissa olevan 35 5 98142 kulman oleellisesti kahteen (+/- 10 %) yhtä suureen kulmaan. Jos kuvioissa on olemassa terävä kulma, niin edullisesti sellainen jaetaan.

5 Edullisemmassa suoritusmuodossa kuviot muodostuvat suunnikkaista. Nämä on esitetty kuviossa A, ja voidaan määritellä ruudullisen kuvioinnin avulla, joka syntyy kun ensimmäinen lukumäärä samansuuntaisia suoria viivoja li, 12/ ΐ3/···/1η leikkaa toisen lukumäärän samansuuntaisia 10 suoria viivoja l'i, 1'2» l'3,...,l'n kulmassa β. Suorat viivat ulottuvat paperin koko leveyden yli. n ja n ovat kokonaislukuja, jotka voivat olla parillisia tai parittomia, ja aina suurempia kuin 10. Viivojen tarkka lukumäärä määrätyy niiden välisestä etäisyydestä, niiden kulmasta 15 leveyden suhteen sekä säkkipaperin leveydestä. Viivojen välinen kohtisuora etäisyys samassa ryhmässä vuorottelee, ja on välillä li ja I2 = a, ja välillä l'l ja 1'2 = c, 20 I2 ja I3 = b, 1'2 ja 1'3 = d, 13 ja I3 = a, 1'3 ja 1'4 = c, 14 ja I5 = b, 1'4 ja 1'5 = d, • · * · · · ln-l ja In = a tai b, l'n-1 ja l'n = c tai d, 25 kun n = parillinen tai kun n = parillinen tai vastaavasti pariton vastaavasti pariton kokonaisluku, kokonaisluku.

Yleisesti ottaen pätee, että etäisyydet a, b, c ja d <5 30 cm, edullisesti < 3 cm, ja että a < b ja c < d. Eräässä tärkeässä suoritusmuodossa a = c ja b = d, ja edullisesti että samalla a < b. Kuvioinnin kuviot määritellään koko ruutukuviointina, josta vähennetään ala, joka sijaitsee etäisyyksillä b ja d toisistaan olevien viivojen välillä. 35 Keksinnön eniten tutkitussa suoritusmuodossa, hakemuksen prioriteettipäivänä, on aina a, b, c ja d >0,05 cm, kuten > 0,1 cm.

6 98142

Kulma β täyttää ehdon 10° < β < 170°, kuten 10° < β < 90° tai 90° < β < 170°.

Pidetään edullisena että viivat li, 12/ 13/.../In ovat 5 positiivisessa kulmassa ja että viivat 1'l, 1'2, 1'3/.·.,1'η ovat negatiivisessa kulmassa paperin konesuuntaan nähden. Kulma β jaetaan konesuunnalla helposti kahteen yhtä suureen osaan.

10 Kuviot 1-6 esittävät kyseeseen tulevia esimerkkejä päältä nähtynä. Paperin konesuunta on osoitettu kaksoisnuolella [ <---> ]·

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen paperin, jossa 15 a = c < b = d. Kulma β on 60°, ja kuviotaajuus 39 kpl/dm2. Symmetria-akseli on kaksiarvoinen. Konesuunta jakaa kulman β kahteen yhtä suureen osaan.

Kuvio 2 esittää samalla tavalla kuvioidun paperin, jossa 20 a = c <b = d. Kulma β on 30°, ja kuviotaajuus 28 kpl/dm2. Kuvioiden symmetria-akseli on kaksiarvoinen. Konesuunta jakaa kulman β kahteen yhtä suureen osaan.

Kuvio 3 esittää myös keksinnön mukaisen paperin, jossa 25 a = c < b = d. Kulma β on 30°, ja jaettu kahteen yhtä suureen osaan konesuunnalla. Kuvioiden symmetria-akseli on 2 kaksiarvoinen. Kuviotaajuus on 48 kpl/dm .

Kuvio 4 esittää paperin, jossa a = c < b = d. Kulma β on 30 90°, ja konesuunta jakaa sen kulmaan 0° ja toiseen kulmaan 90°. Symmetria-akseli on neliarvoinen. Kuviotaajuus on 49 kpl/dm2.

Kuvio 5 esittää paperin, joka on hyvin samanlainen kuin 35 edellisessä kuviossa oleva, mutta jossa on pienemmät neliöt ja suurempi kuviotaajuus.

7 98142

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen paperin, jossa a < c <b < d. Kulma β on 90°, ja konesuunta jakaa sen kahteen yhtä suureen osaan. Kuvioiden symmetria-akseli on kaksiarvoinen. Kuviotaajuus on 32 kpl/dm .

5

Keksinnön mukaisen paperin valmistaminen ia valmistuksessa käytettävä laite

Keksinnön eräänä näkökohtana on menetelmä edellä määritel-10 lyn kuvioinnin sisältävän käärepaperin, edullisesti säk-kipaperin valmistamiseksi kohokuvioimalla säkkipaperirai-naa. Paperiraina sellaisenaan valmistetaan sinänsä tunnetulla käärepaperin valmistustavalla, ja tarkoittaa keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa kreppausvaihetta. Koho-15 kuviointi toteutetaan sallimalla paperirainan kulku, mahdollisen kreppauksen jälkeen, nipin läpi jossa toinen teloista on pehmeämpi kuin toinen (puristustela ja vastaavasti kohokuviointitela).

20 Kovemmassa telassa (kohokuviointitelassa) on vaippapinta, joka on sopivasti tehty metallista (esim. teräksestä tai valuraudasta) tai muusta kovasta aineesta. Sen vaippapin-nassa on keksinnön mukaista käärepaperia varten mainittu kuviointi varustettuna tasaisesti jakaantuneilla, koholla 25 olevilla ja identtisillä kuvioilla, joissa on eroja jotka johtuvat siitä, ettei vaippapintaa ole tehty paperista. Paperin kuvioinnin aikaisemmin mainitusta selityksestä lähtien pätee siten, että "paperi" on korvattava "vaipalla" tai vaihtoehtoisesti "vaippapinnalla", ja "käärepaperin 30 konesuunta" "vaippapinnan sivuavalla liikesuunnalla, kun tela pyörii akselinsa ympäri". Yleensä kuvioiden korkeuden tulee olla jonkinverran suurempi kuin vastaava kohoutuma kohokuvioidussa paperissa. Telalle sopiva väli on siksi 0,06 - 0,45 mm paperilla käytetyn välin 0,05 - 0,40 mm 35 sijasta. Tela suunnitellaan niin, että sitä voidaan kuumentaa niin että paperi kuivuu mahdollisimman nopeasti kohokuvioinnin jälkeen. Osaksi paperi tällöin helpommin 8 98142 nousee telalta ja osaksi kohokuviointi tällöin jäykistyy tehokkaammin, joka samalla tekee sen stabiilimmaksi. Parasta on siksi, jos tela on suunniteltu tavalliseen tapaan paperikoneen kuivatussylinteriksi, ts. ontoksi ja 5 kuuman höyryn (likimain 125 - 190 °C) sisäänmenoin ja lauhteen ulostuloin sekä niin sanotuilla "siipitangoilla" lauhteen poistamisen tehostamiseksi sekä pyörteisyyden muodostamiseksi lauhdekalvoon, joka syntyy sylinterin sisäseinille. Tela on sopivasti tehty telasta, joka on 10 varustettu pehmeällä vaippapinnalla tasoittamalla pois syvennykset, jotka vastaavat toisistaan etäisyyksillä b ja d olevien viivojen välistä pintaa (ks. edellä). Syvennysten syvyys on edellä mainitulla välillä.

15 Puristustela on tehty elastisesta materiaalista, joka sallii sen että kohokuviointitelan kuviot kokonaan voidaan iskeä materiaaliin, kun telat puristetaan toisiaan vastaan. Erinomainen materiaali on kumi, esim. kovakumi. Puristus-tela on sopivasti taivutettu tasaisen viivapaineen mahdol-20 listamiseksi sitä pitkin kohokuvioinnin aikana.

Sopiva kohokuviointipaine (kp/cm ) riippuu sellaisista tekijöistä, kuten kuvioiden korkeus vaippapinnasta, puris-tustelan kovuudesta, paperin paksuudesta, kuitumateriaalin 25 valinnasta, nopeudesta perälaatikossa, jne. Sopivasta kohokuviointipaine on 1 - 10 kp/cm . Tehokkaan kohokuvioinnin aikaansaamiseksi, joka johtaa stabiiliin kuviointiin, kohokuviointi tulisi sopivimmin suorittaa kuiva-ainepitoisuudella 60 - 80 %, edullisesti 65 - 70 % (w/w) . 30 Kohokuvioinnin jälkeen paperi kuivataan kuiva-ainepitoisuuteen yli 90 % (w/w).

Keksinnön säkki ia sen valmistaminen 35 Keksinnön eräänä näkökohtana on säkki, jonka pinnassa kokonaan tai osittain on edellä mainittu kohokuviointi. Säkkimateriaali voi kokonaan tai osittain olla muovia tai 9 98142 paperia. Kuviointi käsittää useita säkin pinnasta kohollaan olevia rajoitettuja kuvioita, jotka ovat identtisiä. Tunnusomaisia piirteitä ovat: 5 A. kuvioinnit ovat suoraviivaisia, toisistaan erillään ja kuvioidulla pinnalla tasaisesti jakaantuneita, ja varustettu kolmella, neljällä tai useammalla sivulla sekä tasomaisella kuviopinnalla, joka on ympäröivän säkin pinnan kanssa samansuuntainen ja sijaitsee 10 siitä etäisyydellä 0,05 - 0,40 mm, käsittäen kuvion kokonaisalan joka on < 40 % paperin kokonaisalasta; ja B. kuviopinnan ja sitä ympäröivän säkkipinnan yhdistävä pinta on oleellisesti kohtisuorassa säkin pintaan nähden.

15

Muutoin sama pätee säkille kuin paperin kohokuvioinnille, ottaen huomioon ettei kohokuvioidun pinnan tarvitse olla paperista tehty. Ellei kohokuvioidulla pinnalla ole mitään konesuuntaa, tarkoitetaan papein'konesuunnalla säkin kor-20 keussuuntaan. Jos säkin pinta ainoastaan osittain on peitetty kohokuvioinnilla, se sijaitsee sopivasti säkin ylä- tai alapuolella, ts. säkin niillä sivuilla, jotka pinottaessa ovat muita säkkejä vastaan.

25 Keksinnön mukainen säkki suunnitellaan säkkien osalta sinänsä tunnetulla tavalla, jolloin säkkimateriaali voi käsittää yhdestä kuuteen eri keroosta, niin sanottuja arkkeja, joista uloin arkki keksinnön mukaisesti edullisesti on tehty paperista. Kohokuviointi sijaitsee ulkoker-30 roksessa, tai vaihtoehtoisesti se liimataan päälle koho-kuvioidun muovi- tai paperiarkin muodossa.

Säkkien valmistuksen yhteydessä eräänä tapana on lähteä liikkeelle yhdestä tai useammasta rainamuotoisesta säkki-35 materiaalin rullasta, joka on yhtä leveä kuin säkin ympärys mukaanlukien se osa (esimerkiksi liimattavat liitokset), jota käytetään rainamateriaalin muodostamiseksi pituus- 10 98142 suuntaiseksi putkeksi. Jokaista arkkia varten käytetään rullaa, jolloin säkin ulkopuolelle tulevan rainamateriaa-lin (ulkoraina) on oltava kohokuvioitua jollakin edellä mainitulla kuvioinnilla, tai ellei, se kostutetaan, koho-5 kuvioidaan ja kuivataan aukikelauksen yhteydessä. Eri rainamateriaalit asetetaan aukikelauksen yhteydessä jatkuvasti toistensa päälle, jonka jälkeen tällä tavalla aikaansaatu, mahdollisesti moninkertaisten arkkien raina-materiaali jatkuvasti muotoillaan ja liitetään yhteen 10 (liimataan yhteen) putkeksi. Tämä leikataan myöhemmin sopiviksi säkkipituuksiksi, jonka jälkeen kunkin pituuden toinen pää liitetään yhteen säkin pohjan muodostamiseksi. Vaihtoehtoisesti rainamateriaali leikataan säkin pituudeksi, joka sen jälkeen liitetään yhteen putkeksi ja suljetaan 15 toisesta päästä.

Keksinnön eri näkökohtia selvennetään myös patenttivaati-muksisa, jotka ovat osa selitystä.

20 Kokeellinen osa 1. Tiivistelmä

Paperikoneesta kuiva-ainepitoisuudella likimain 65 % otet-25 tu säkkipaperi on kohokuvioitu laboratoriopuristimessa olosuhteissa, jotka on tarkoitettu vastaamaan paperikoneen kohokuviointia mahdollisimman pitkälle.

Koestettiin staattinen kitka kohokuvioitujen papereiden 30 välillä, vetolujuus, taipuvuus, murtotyö ja ilmavastus.

Kitka kasvaa murtotyön pienentyessä ja ilmavastus pienenee säkkipaperin kohokuvioinnin johdosta. Koetulosten perusteella suositeltavia ovat kuviot D, suuret neliöt, B, 35 pitkänomaiset harvat vinoneliöt, C, pitkänomaiset tiheät vinoneliöt ja pitkänomaiset suorakaiteet mainitussa järjestyksessä.

11 98142 2. Käytäntöön soveltaminen 2.a. Kohokuviointi 5 Arkkien muodossa oleva paperi otettiin paperikoneesta kuiva-ainepitoisuudella likimain 65 % laadun vaihdon aikana. Arkkeja säilytettiin muovipusseissa niiden kuivumisen estämiseksi, kunnes kohokuviointi oli suoritettu.

10 Paperiarkit kohokuvioitiin staattisissa olosuhteissa la-boratoriopuristimessa teräslevyn avulla, joka oli varustettu halutulla kuvioinnilla. Tutkitut kuvioinnin ilmenevät kuvioista 1-6. Kohokuviointi suoritettiin paineella 3 kp/cm , 1 s ja 5 s aikana.

15

Sen jälkeen arkit kuivattiin kuivatussylinteriä vasten kahden jäykän imupaperiarkin välissä, niin että ne pysyivät ojennettuina.

20 2.b. Vetojännitys, venymä, murtotyö määritettiin ISO

1924/2-1985 (E) mukaisesti, ja ilmavastus ISO 3687-1976 mukaisesti.

2.c. Kitkakertoimen määrittäminen 25 Tämä suoritettiin TAPPI T:503 mukaisesti kaltevan tason avulla, jonka toimitti Buchel van der Korpat, Hollanti. Kitka, yläpinta alapintaa vastaan, määritettiin kahden liuskan välillä, jotka oli leikattu käsitellyistä arkeista 30 niiden pituussuuntaisesti ja vastaavasti niiden poik-kisuuntaisesti. Kokeet toistettiin viisi kertaa jokaista kuviointia kohti. Saatujen kitkakertoimien keskiarvot [Mv] ilmenevät taulukosta 1. Leikkaamalla liuskat toisessa suunnassa ja/tai sovittamalla ne yhteen jollakin muulla 35 tavalla voidaan kitkakertoimet määrittää myös säkkipaperin muita suuntia varten.

12 98142 3« Tulokset

Kohokuviointi vaikuttaa tuskin lainkaan vetolujuuteen, kun taas venymä näyttää kasvavan jonkin verran, joka johtaa 5 murtotyön pienenemiseen jopa 20 % pituussuunnassa ja jopa 16 % poikkisuunnasa.

Ilmavastus kasvaa jopa 12 yksikköä, arvosta 29 arvoon 41 s. 10 Kitka kasvaa jopa 0,11 yksikköä arvosta 0,63 arvoon 0,74.

15 20 25 30 il m i «itu i:j ja .

35 13 98142

Taulukko g

<U Z <N

«ex g e

' X -H -H

-H Λ K) 1-3 M O

•H «CU 3 3 tl P M etl O <#> :0 p tl cC33t-i >i BIO)

3 -H P P cm 3 :« P rt X

O tn 01 g ^ g O >«

•H -H -H O O Pi -M rt X

> Sh ti ^ 4-» C ti g P

3 3 3 Dj 4) O) 3 r-l -H

« CU CU X > > 2 M*

Kuvio sek. pit.poikk. pit.poikk. pit.poikk. sek.

10 1 13 7.16 3.04 2.78 10.64 127 233 37.7 0.67 1 5 3 6.51 3.38 2.93 11.20 124 267 37.8 0.61 2 1 3 6.50 2.95 2.85 9.93 117 214 34.0 0.70 2 5 3 7.01 3.06 2.87 9.63 126 213 36.5 0.68 3 1 3 6.62 2.90 2.92 10.14 123 218 35.7 0.72 15 3 53 6.36 3.03 2.68 11.05 10e 242 41.2 0.67 4 1 3 7.00 3.00 3.19 11.37 137 248 35.3 0.72 4 53 7.06 2.97 2.88 10.43 126 225 36.1 0.74 5 1 3 6.63 2.88 2.84 10.00 119 215 28.5 0.62 5 5 3 6.97 3.01 3.05 10.08 133 221 35.9 0.64 20 6 1 3 6.59 3.03 2.90 9.87 122 216 30.3 0.68 6 53 6.57 3.22 2.74 11.42 114 256 35.9 0.68 0 00 6.86 3.18 3.24 11.22 139 254 28.9 0.63 25 • 2 Kuvio 1 = Vinoneliöitä 4x6 mm, 39 kpl/dm 2

Kuvio 2 = Vinoneliöitä 3x9 mm, 28 kpl/dm 2

Kuvio 3 = Vinoneliöitä 3x9 mm, 48 kpl/dm t 2 Kuvio 4 = Neliöitä 5 mm, 49 kpl/dm 30 Kuvio 5 = Neliöitä 3,5 mm, 49 kpl/dm2 2 ' Kuvio 6 = Suorakaide, lävistäjän suuntainen, 32 kpl/dm

Kuvio 0 = Paperi ilman kohokuviointia 35

Claims (5)

98142

1. Kohokuvioitu käärepaperi, edullisesti säkkipaperi, jonka kohokuvioidussa kuvioinnissa on useita paperin tasosta koholla olevia rajallisia, identtisiä kuvioita, tunnettu 5 siitä, että A. kuvioinnit ovat suoraviivaisia, toisistaan erillään ja paperin tasossa tasaisesti jakaantuneita ja varustetut kolmella tai useammalla, edullisesti neljällä, sivulla sekä tasomaisella kuviopinnalla, joka on ympäröivän paperipinnan 10 kanssa samansuuntainen ja sijaitsee siitä etäisyydellä 0,05 - 0,40 mm, ja kuvion kokonaisalalla, joka on < 40 %, edullisesti < 20 %, paperin kohokuvioidusta kokonaisalasta, ja että B. kuviopinnan ja sitä ympäröivän paperipinnan välinen yhdis- 15 tävä pinta on oleellisesti kohtisuorassa paperin tasoon nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kohokuvioitu käärepaperi, tunnettu siitä, että kuviot käsittävät suunnikkaita, jotka on 20 määritelty ruutuina ruutukuvioinnissa, joka saadaan, jos samansuuntaisten viivojen joukko (llf 12, l3,...,ln) leikkaa toisten samansuuntaisten viivojen joukon (1',, 1'2, 1'3, ...,1'„) kulmassa S, jossa n ja n' ovat kokonaislukuja suurempia kuin 10, ja jossa kohtisuora etäisyys välillä 25 1, ja 12 = a, ja välillä 1% ja 1'2 = c, 12 ja 13 = b, 1'2 ja 1'3 = d, 13 ja 14 = a, 1'3 ja 1'4 = c, 14 ja 15 = b, 1'4 ja l'j = d, 30 ln-i ja ln = a tai b, 1'n ja l'n = c tai d, kun n = parillinen tai kun n = parillinen tai vastaavasti pariton vastaavasti pariton kokonaisluku, kokonaisluku, jolloin kuvioinnin kuviot määritellään kokonaispinta-alana, jonka yli viivat ulottuvat, josta vähennetään etäisyyksillä 35 98142 b ja d toisistaan olevien viivojen välillä sijaitseva pinta-ala, ja jolloin a, b, c ja d valitaan siten, että a < b ja c < d.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kohokuvioitu paperi, » tunnettu siitä, että a = c ja b = d, edullisesti niin että a < ti.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2-3 mukainen 10 kohokuvioitu paperi, tunnettu siitä, että viivat 1,, 12, 13, ...,ln ovat positiivisessa kulmassa ja että viivat 1',, 1'2, 1'3,...,l'n ovat negatiivisessa kulmassa paperin konesuuntaan nähden, edullisesti samalla absoluuttiarvolla, ja että kulma on 10° < S < 170°, edullisesti 10° < β < 90°.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kohokuvioitu paperi, tunnettu siitä, että nurkasta-nurkkaan etäisyys, sopivissa tapauksissa lävistä jän suuntainen etäisyys, kussakin kuviossa on pidempi kuin lyhin etäisyys lähimpänä olevaan kuvioon. 20