FI98115C - Parannettuja glyfosaattiformulaatioita - Google Patents

Description

* 98115

Parannettuja glyfosaattiformulaatioita Tämä keksintö koskee rikkaruohomyrkkykoostumuksia, jotka ovat parannettuja glyfosaattiformulaatioita, sekä 5 menetelmää rikkaruohojen torjumiseksi.

Glyfosaatti eli N-fosfonometyyliglysiini on hyvin tunnettu lehdistöön vaikuttava rikkaruohomyrkky. Ollessaan vapaan hapon muodossa, glyfosaatti liukenee erittäin heikosti veteen ja tästä syystä kaupalliset formulaatiot 10 sisältävät vesiliukoista glyfosaatin suolaa. Esimerkiksi

RoundupR-rikkaruohomyrkyssä glyfosaatti on mukana mono-isopropyyliamiinisuolana.

Kirjallisuudessa selostetaan monia tutkimuksia, joissa on selvitetty pinta-aktiivisten aineiden vaikutus-15 ta glyfosaatin monoisopropyyliamiinisuolan rikkaruoho- myrkkyvaikutukseen. Esimerkiksi julkaisussa Turner ja Loader, "Weed Research", 1980, voi 20, 139 - 146, selostetaan, että rasva-amiinietoksylaetit, joiden hydrofiili-lipofiili-tasapainon arvo on 17, ovat yleensä tehokkaim-20 mat rikkaruohomyrkkyvaikutusta lisäävät aineet RoundupR- rikkaruohomyrkkyliuoksissa. Samassa julkaisussa kirjoittajat mainitsevat, että ammoniumsulfaattia sisältävien suihkeliuosten tapauksessa reaktiot pinta-aktiivisiin aineisiin olivat erilaiset ja lipofiilisten pinta-aktii-25 visten aineiden, kuten esimerkiksi rasva-amiinietoksy- laattien kanssa, joiden hydrofiili-lipofiili-tasapainon arvo on 6, ne olivat tavallisesti tehokkaampia.

Vuoden 1985 BCPC-monogrammissa nro 28 "Symposium on Application and Biology", Turner ja Tabbush kuvaavat 30 artikkelissa "Studies with Alternative Glyphosate Formu lations" tuloksia tutkimuksista, jotka on tehty glyfo-saattihapolle, joka on formuloitu kasvilehdistöön vaikuttavaksi suihkeeksi. Yhteenvetona tuloksista he mainitsevat, että glyfosaattihappo oli suhteellisen tehoton ellei 35 siihen lisätty pinta-aktiivisia aineita ja/tai ammonium sulfaattia, mutta kun näin oli tehty, sen kasvimyrkylli- - 98115 2 syys vastasi RoundupR-kasvimyrkyn tehokkuutta. On havaittu, että glyfosaattihappo liukenee paljon paremmin liuokseen, jossa on tertiääristä amiinia talista ja joka sisältää 15 moolia etyleenioksidia moolia kohti amiinia, 5 kuin puhtaaseen veteen.

US-patenttijulkaisu 4 612 034 kuvaa rikkaruoho-myrkkyformulaatioita, jotka käsittävät seoksia, jotka sisältävät glyfosaatin isopropyyliamiinisuolan sekä tehostavan määrän tarkoin määrättyjä tiosyanaatteja, am-10 moniumtiosyanaatti mukaan lukien.

Vuoden 1985 BCPC-monogrammissa nro 28 selostetuissa tutkimuksissa, jotka koskevat glyfosaattisuolojen valmistusta tai glyfosaattihapon liukenevuutta etoksyloitui-hin rasvahappoamiineihin, etoksyloitua rasvahappoamiini-15 pinta-aktiivista ainetta käytettiin ylimääränä, joka oli vähintään viisi osaa yhtä osaa glyfosaattihappoa kohti painon mukaan. Eräässä tutkimuksessa, joka on selostettu julkaisussa Weed Research, 1980, voi 20, 139 - 146, käytetään liuosta, joka sisältää vähemmän pinta-aktiivista 20 ainetta kuin glyfosaattia (kuten RoundupR-rikkaruohomyrk- ky, joka itse sisältää merkittävän määrän pinta-aktiivista ainetta), liuos levitetään säädettävällä pisaramene-telmällä määränä, joka on 20 1/ha. Tutkimuksissa, joissa liuokset levitettiin tavanomaisilla menetelmillä normaa-25 leina levitysmäärinä, jotka ovat noin 200 1/ha, liuokset sisälsivät kuitenkin pinta-aktiivista ainetta noin kaksi kertaa niin paljon kuin glyfosaattia.

Tutkimuksissa, jotka johtivat esillä olevaan keksintöön, käytettiin tavanomaisia suihkemääriä sekä liuok-30 siä, joissa pinta-aktiivisen aineen suhteet glyfosaattiin olivat alhaisempia kuin jo tunnetuissa tutkimuksissa esille tuoduissa liuoksissa, jotka suihkutettiin tavanomaisina määrinä. Olemme todenneet, että liuostemme avulla saadaan parempia tuloksia useimmissa olosuhteissa li-35 pofiilisten rasva-amiinietoksylaattien kanssa kuin niiden hydrofiilisempien rasva-amiinietoksylaattien kanssa, joi- - 98115 3 ta on tähän mennessä pidetty suotuisimpina. Tämä pätee, sisältää liuos myös ammoniumsulfaattia tai ei. Nämä havainnot ovat yllättäviä, ottaen huomioon tunnetun tekniikan, jonka mukaan lipofiiliset pinta-aktiiviset aineet 5 eivät ole mahdollisia ellei läsnä ole ammoniumsulfaattia.

Esillä olevan keksinnön avulla saadaan kaupallisesti kiinnostavia glyfosaattikoostumuksia, jotka on erityisesti sovitettu käytettäväksi yhdessä maataloudelli-sesti hyväksyttävien epäorgaanisten ammoniumsuolojen, ku-10 ten ammoniumsulfaatin kanssa, ruiskutettaviksi tavanomai sina tilavuusmäärinä. Eräs esillä olevan keksinnön piirre on se, että alkoksyloidun amiini-pinta-aktiivisen aineen määrä suhteessa glyfosaatin kokonaismäärään voidaan pienentää merkittävästi alle sen suhteen, joka on tuotu 15 esille jo tunnetussa tekniikassa tavanomaisille suihke- liuoksille ja samanaikaisesti voidaan säilyttää kasvi-myrkkyvaikutus glyfosaattia yksikköä kohti. Vaihtoehtoisesti yksikkövaikutusta voidaan kohottaa käyttämällä samanlaisia pinta-aktiivisen aineen suhdetta glyfosaattiin 20 kuin tunnetussa tekniikassa.

Keksinnön kohteena on siten rikkaruohomyrkkykoos-tumus, jolle on tunnusomaista, että se käsittää vesi-liuoksen, joka sisältää (a) liukoiseen muotoon saatetun glyfosaatin eli N- 25 (fosfonometyyli)glysiinin määränä, joka vastaa vähintään 40 g litraa kohti glyfosaattihappoa, ja (b) pinta-aktiivisen aineen, joka on (i) amiini, jolla on kaava

30 ^-(AO)nH

R-N

^(A0)n,H

jossa R on suora- tai haaraketjuinen alkyyli- tai alke-35 nyyliryhmä, jossa on 8 - 22 hiiliatomia, A on alkyleeni- ryhmä ja n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että summalla 4 98-115 n + n' on arvo, joka on 1 - 12, (ii) sellaisten amiinien seos, joissa on erilaisia R-ryhmiä ja keskimääräinen hiiliatomien lukumäärä ryhmissä R on 8 - 22, tai (iii) sellaisten amiinien seos, joissa n:llä ja n':llä on erilai-5 siä arvoja ja n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että yk sittäisissä amiineissa summalla n + n' on arvo, joka on 0 - 15, mutta seoksessa summalla n + n' on keskimääräinen arvo, joka on noin 1 - 12, ja R:llä on yksittäinen arvo tai keskimääräinen arvo, kuten seoksessa (ii); ja mahdol-10 lisesti (c) maataloudellisesti hyväksyttävän epäorgaanisen ammoniumsuolan; jolloin (a):n (ilmaistuna glyfosaattihappoekvivalenttina) painosuhde (b):hen on noin 1:1,75 - 6:1 ja (c):n paino-15 suhde (a):hän (ilmaistuna glyfosaattihappoekvivalenttina) on korkeintaan noin 3,6:1.

Keksinnön eräs sovellutus on suihkeliuos, joka on tarkoitettu suihkutettavaksi tavanomaisina tilavuusmääri-nä ja joka sisältää edellä määritettyä liukoiseen muotoon 20 saatettua glyfosaattia ja pinta-aktiivista ainetta paino- suhteessa glyfosaatin (ilmaistu glyfosaattihappo-ekviva-lenttina) suhde pinta-aktiiviseen aineeseen, joka on noin 1:1,75 - noin 6:1.

Lisäksi keksinnön kohteena on menetelmä rikkaruo-25 hojen torjumiseksi jolle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää rikkaruohojen ruiskuttamisen suihke-liuoksella määränä, joka on 100 - 400 litraa liuosta hehtaaria kohti, ja mainittu liuos sisältää (a) liukoiseen muotoon saatetun glyfosaatin ja 30 (b) pinta-aktiivisen aineen, joka on (i) amiini, jolla on kaava

.(A°)nH

R-N

35 ^^(A0)n,H

- 98115 5 jossa R on suora- tai haaraketjuinen alkyyli- tai alke-nyyliryhmä, jossa on 8 - 22 hiiliatomia, A on alkyleeni-ryhmä ja n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että summalla n + n' on arvo, joka on 1 - 12, (ii) sellaisten amiinien 5 seos, joissa on erilaisia R-ryhmiä ja hiiliatomien keski määräinen lukumäärä ryhmissä R on 8 - 22, tai (iii) sellaisten amiinien seos, joissa n:llä ja n':llä on erilaisia arvoja ja n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että yksittäisissä amiineissa summalla n + n' voi olla arvo, 10 joka on 0 - 15, mutta seoksessa summalla n + n' on keski määräinen arvo, joka on 1 - 12, ja R:llä on yksittäinen arvo tai keskimääräinen arvo, kuten seoksessa (ii); ja mahdollisesti (c) maataloudellisesta hyväksyttävän epäorgaanisen 15 ammoniumsuolan; jolloin (a):n (ilmaistuna glyfosaattihappo-ekviva-lenttina) painosuhde (b):hen on suihkeliuoksessa noin 1:1,75 - 6:1 ja (a):n konsentraatio on suihkeliuoksessa sellainen, että levitettävän glyfosaattihappo-ekvivalen-20 tin määrä on 0,125 - 1,5 kg/ha, ja (c):n painosuhde (a):han (ilmaistuna glyfosaattihappoekvivalenttina) on korkeintaan noin 3,6:1.

Keksinnön mukaisessa koostumuksessa glyfosaatti muuttuu liukoiseen muotoon yhden tai useamman liuoksessa 25 mukana olevan maataloudellisesti hyväksyttävän kationin ansiosta. Tällaisiin kationeihin kuuluvat alkoksyloitu-jen amiini-pinta-aktiivisten aineiden kationiset muodot, alkalimetallikationit, esimerkiksi natrium- ja kalium-sekä ammonium- ja substituoidut ammoniumkationit. Viimek-30 si mainitut kationit ovat peräisin primaarisista ja se kundaarisista amiineista, kuten isopropyyliamiinista tai dimetyyliamiinista sekä diamiineista, kuten etyleenidi-amiinista. Muita esimerkkejä maataloudellisesti hyväksyttävistä glyfosaatin suoloista ovat aminoguanidiinisuolat 35 ja trialkyylisulfoniumsuolat, esimerkiksi trimetyylisul- fo-niumsuola, kuten on tuotu esille tässä järjestyksessä patenttijulkaisuissa EP-A-0 088 180 ja US-A-4 405 531.

6 - 93115

Formulaatioita, jotka sisältävät (a):ta ja (b):tä suhteissa, jotka ovat lähempänä alhaisempaa (1:1,75), edellä mainittua rajaa, voidaan valmistaa alhaisen mole-kyylipainon omaavista pinta-aktiivisista aineista saatta-5 maila glyfosaattihappo liukoiseen muotoon pinta-aktiivi- sen aineen kanssa. Useimmissa suoritusmuodoissa ylempi rajoitus pinta-aktiivisen aineen määrästä edellyttää kuitenkin, että liuos sisältää muita maataloudellisesti hyväksyttäviä kationeja pinta-aktiivisten kationien lisäk-10 si. Näissä suoritusmuodoissa liukoiseen muotoon saatettu glyfosaatti voi olla peräisin (i) osittain glyfosaatti-haposta, joka on saatettu liukoiseen muotoon pinta-aktiivisen aineen avulla, ja osittain glyfosaattisuolasta, joka sisältää toisen maataloudellisesti hyväksyttävän ka-15 tionin, tai (ii) kokonaisuudessaan glyfosaattisuolasta, joka sisältää toisen tällaisen maataloudellisesti hyväksyttävän kationin.

Kuten myöhemmin selostetaan, keksinnön mukaiset tiivisteet voivat sisältää huomattavan määrän maatalou-20 dellisesti hyväksyttävää epäorgaanista ammoniumsuolaa komponenttien (a) ja (b) lisäksi. Tiivisteet, jotka eivät sisällä huomattavaa määrää tällaista suolaa, voivat sisältää korkeintaan 450 g/1, esimerkiksi 150 - 450 g/1 tai jopa enemmän, glyfosaattihappo-ekvivalenttia ympäristön 25 lämpötiloissa riippuen glyfosaattisuolan liukenevuudesta veteen. Esimerkiksi kun glyfosaattisuola on monoisopro-pyyliamiinisuola, 250 - 400 g/1 glyfosaattihappo-ekvivalenttia sisältäviä liuoksia on helppo valmistaa. Mono-am-moniumglyfosaatin liukenemisominaisuudet ovat samanlai-30 siä, mutta tietyt alkalimetallisuolat, esimerkiksi ka- liumsuola, ovat jonkin verran huonommin liukenevia. Tällaisissa tapauksissa suurin mahdollinen konsentraatio saatavissa olevalle, liukenevalle glyfosaatille, ilmaistuna glyfosaattihappo-ekvivalenttina, on ehkä 250 -35 300 g/1.

- 98115 7

Taloudellisesti ajatellen keksinnön mukaiset tiivisteet, jotka sisältävät mahdollisimman vähän vettä, so. pääasiallisesti kylläiset liuokset, ovat edullisia. Riippuen ilmasto-olosuhteista, joissa liuoksia valmistetaan 5 ja käytetään, liuokset voidaan valmistaa siten, että ne ovat kylläisiä esimerkiksi -5, 0 tai 10 °C:ssa. Yleensä annetaan turvallisuusrajat siten, että liuos, jota ei oleteta käytettävän lämpötiloissa, jotka ovat alle 10 °C, ei esimerkiksi joka tapauksessa olisi stabiili (so. ei 10 saostuneet kiinteät aineet) esimerkiksi 5 °C:ssa. Lisäksi keksinnön mukaiset tiivisteet voivat sisältää tavanomaisia jäätymisen estolisäaineita, kuten etyleeniglykolia, polyetyleeniglykoleja tai glyserolia.

Keksinnön mukaisissa koostumuksissa koko glyfosaa-15 tin (ilmaistu glyfosaattihappo-ekvivalenttina) painosuh de pinta-aktiiviseen aineeseen on noin 1:1,75 - noin 6:1. Pinta-aktiivisen aineen suurin mahdollinen määrä määritetään pääasiallisesti taloudellisista syistä. Korkeammat pinta-aktiivisen aineen pitoisuustasot voivat kohottaa 20 glyfosaatin rikkaruoho-yksikkövaikutusta, mutta nämä ei vät ole taloudellisesti kannattavia tietyn tason yläpuolella. Kun tiivisteitä tarkastellaan sellaisten suihke-liuosten prekursoreina, jotka sisältävät myös maatalou-dellisesti hyväksyttävää epäorgaanista ammoniumsuolaa, on 25 edullista käyttää pinta-aktiivista ainetta enemmän kuin 1,5 osaa yhtä osaa glyfosaattihappo-ekvivalenttia kohti painon mukaan. Lähempänä ylempää rajaa suurin mahdollinen edullinen glyfosaatti:pinta-aktiivinen aine -suhde on noin 4:1. Edullisempia suhderajoja ovat suhteet 1:1 -30 3:1, esimerkiksi 1,5:1 - 2,5:1, joskin rajoitukset voivat vaihdella tietyn käytettävän pinta-aktiivisen aineen mukaan.

Kaupallisesti saatavat, edellä olevan kaavan mukaiset pinta-aktiiviset aineet ovat useimmin yksittäisten 35 yhdisteiden sijaan seoksia. Niihin kuuluvat "kokoosamii- nit", joissa R-ryhmät ovat alkyyliryhmiä ja jotka ovat . 98115 8 peräisin myristiini-, lauriini-, palmitiini- ja stearii-nihapoista. Hiiliatomien keskimääräinen lukumäärä kookos-amiinissa olevassa R:ssä on 12 - 14. Muina esimerkkeinä ovat "oleyyliamiinien" alkoksyloidut johdannaiset, joissa 5 R:n päähiiliketju vastaa öljyhapon hiiliketjua (18 hiili- atomia), jossa on pieniä määriä lyhyempiä ja pidempiä ketjuja, stearyyliamiinin hiiliketjua (18 hiiliatomia) sekä taliamiinin hiiliketjua. Taliamiinissa R on pääasiassa heksadekyylin ja oktadekyylin seos. Kaupalliset 10 pinta-aktiiviset aineet ovat myös tavallisesti seoksia, jotka sisältävät molekyylejä, joiden n + n' -arvot vaih-televat, ja pinta-aktiiviset aineet, joissa n + n’ -arvot ovat alhaisia keskiarvoja, voivat sisältää osan ei-alkok-syloituja tai mono-alkoksyloituja amiineja. Edullisia 15 alkoksyloituja johdannaisia ovat etoksyloidut johdannai set .

Yleisesti alhaisen molekyylipainon omaavat pinta-aktiiviset aineet ovat edullisempia verrattuna korkean molekyylipainon omaaviin pinta-aktiivisiin aineisiin, 20 koska annetun alhaisen molekyylipainon avulla saadaan pinta-aktiiviselle aineelle suurempi molekyyliväkevyys kuin korkeamman molekyylipainon avulla. Edullisimmat pinta-aktiiviset aineet ovat ne, joissa A on etyleeniryhmä, ja ne, joissa hiiliatomien keskimääräinen lukumäärä on 25 noin 10 - noin 20. Mitä tulee summan n + n' arvoon tai keskiarvoon, edullisissa pinta-aktiivisissa aineissa tämä on noin 1,5 - 12, erityisesti noin 2 - noin 10. Erityisinä esimerkkeinä edullisista pinta-aktiivisista aineista ovat etoksyloidut kookosamiinin, taliamiinin ja oleyy-30 liamiinin johdannaiset, joissa kaikissa tapauksissa sum malla n + n’ on keskiarvo, joka on noin 2, noin 5 tai noin 8.

Valmistettaessa keksinnön mukaisia tiivisteitä, joissa glyfosaatin liukenevuus johtuu ainakin osittain 35 pinta-aktiivisen aineen kationisesta muodosta, liukoiseen muotoon saatettua glyfosaattihappoa sisältävä liuos voi- . 98115 9 daan monissa tapauksissa valmistaa yksinkertaisesti sekoittamalla happo ja alkoksyloitu amiini-pinta-aktiivinen aine vesipitoisessa väliaineessa, lämpötilassa, joka on huoneen lämpötila tai jonkin verran korkeampi. Viidessä 5 minuutissa saadaan kirkas liuos. Pinta-aktiivisen aineen määrä, joka tarvitaan liuottamaan glyfosaattihappo, on tavallisesti noin 1:1 moolista ekvivalenttia. Kuitenkin hiukan vähemmän, esimerkiksi 90 % moolisesta ekvivalent-timäärästä, voi olla riittävä määrä tietyissä tapauksis-10 sa, joskin toisissa tapauksissa saattaa olla edullista käyttää pientä ylimäärää, esimerkiksi korkeintaan 30 % moolista ylimäärää pinta-aktiivista ainetta. Seikoista, jotka määrittelevät suurimman mahdollisen määrän käytettävää pinta-aktiivista ainetta, puhutaan edellä. Kun on 15 välttämätöntä, että osa glyfosaatista on glyfosaattisuo- lan muodossa, joka sisältää toista maataloudellisesta hyväksyttävää kationia, liuotettu glyfosaattihappoliuos sekoitetaan silloin liuoksen kanssa, jossa on glyfosaatti-suolaa sellaisina pitoisuuksina, että lopulliseen tiivis-20 teeseen saadaan halutut määrät kutakin komponenttia. Kek sinnön mukaisia tiivisteitä, joissa kationia, joka on muu kuin pinta-aktiivisen aineen kationinen muoto, on riittävä määrä saattamaan glyfosaatti liukoiseen muotoon yksinään, voidaan valmistaa yksinkertaisesti sekoittamalla 25 komponentit huoneen lämpötilassa. Pinta-aktiiviset aineet ovat tavallisesti viskoosisia aineita, jotka liukenevat hitaasti, kun niitä sekoitetaan glyfosaattisuolan vesi-liuoksessa. Haluttaessa voidaan myös sekoittaa mukaan tässä vaiheessa maataloudellisesti hyväksyttävää ammo-30 niumsuolaa sisältävä liuos. Yleisesti ottaen käytettävien liuosten tulisi olla suhteellisen väkevöityjä tai jopa pääasiallisesti kylläisiä tiivisteen vesimäärän minimoimiseksi. Tämän vuoksi voidaan kuitenkin tarvittaessa tehdä joitakin tarkistuksia sekoittamisen jälkeen, joko 35 haihduttamalla tai lisäämällä vettä.

- 98115 10

Esimerkkeinä maataloudellisesta hyväksyttävistä epäorgaanisista ammoniumsuoloista, joiden tiedetään kohottavan tehokkaasti glyfosaatin ja muiden vesiliukoisten ja vedessä liukoiseen muotoon saatettavien rikkaruoho-5 myrkkyjen myrkkyvaikutuksia, ovat ammoniumsulfaatti, am- moniumnitraatti, ammoniumfosfaatti, ammoniumsulfamaatti ja ammoniumtiosyanaatti. Näistä ammoniumsulfaatti on yleisesti edullinen.

Ammoniumsuoloja sisältävissä tiivisteissä suolan 10 määrä riippuu sen liukoisuudesta muiden komponenttien läsnä ollessa. Annetun ammoniumsuolatason saavuttamiseksi muiden komponenttien määrissä voidaan kuitenkin tehdä tarkistuksia. Yleisesti ottaen määrä on vähintään 0,5 osaa, esimerkiksi 1-10 osaa ammoniumsuolaa yhtä osaa 15 kohti komponenttia (a) painon mukaan. Nämä tiivisteet si sältävät tavallisesti vähintään 70 g/1, esimerkiksi 80 -150 g/1 komponenttia (a) ja 100 - 500 g/1 ammoniumsuolaa ja komponentin (a) painosuhde (ilmaistuna glyfosaattihap-po-ekvivalenttina) komponenttiin (b) on tavallisesti noin 20 1:1 - noin 1:1,75.

Esimerkki tietystä koostumuksesta on seuraavanlainen:

Glyfosaattihappo 74 g/1

Glyfosaatti-monoisopropyyliamiinisuola 25 (ilmaistu happoekvivalenttina) 49 g/1 C 21 -pinta-aktiivinen aine 120 g/1

Ammoniumsulfaatti 280 g/1

Kookosamiinin etoksyloitu johdannainen, joka sisältää 30 keskimäärin noin kaksi etoksiryhmää

Edulliseen luokkaan ammoniumsuolan sisältäviä tiivisteitä kuuluvat koostumukset, jotka sisältävät 80 -130 g/1 komponenttia (a), joka on läsnä glyfosaatin ja monoisopropyyliamiinin suolana sekä 100 - 180 g/1 kompo-35 nenttia (b), joka on etoksyloitu kookosamiinijohdannai- nen, jossa summan n + n' keskimääräinen arvo on noin 2 sekä 260 - 320 g/1 ammoniumsulfaattia.

- 98115 11

Esillä oleva keksintö käsittää rikkaruohomyrkky-suihkeliuoksen, joka ruiskutetaan tavanomaisina tilavuus-määrinä ja joka sisältää (a) liukoiseen muotoon saatetun glyfosaattikompo- 5 nentin ja mainittu glyfosaatti on mukana (i) osittain glyfosaattihappona, joka on saatettu liukoiseen muotoon edellä määritetyn pinta-aktiivisen aineen avulla, ja osittain glyfosaattisuolana, joka sisältää toista maataloudellisesta hyväksyttävää kationia, (ii) kokonaisuu-10 dessaan glyfosaattihappona, joka on saatettu liukoiseen muotoon mainitun pinta-aktiivisen aineen avulla, tai (i- ii) kokonaisuudessaan glyfosaattisuolana, joka on muodostunut toisen maataloudellisesti hyväksyttävän kationin kanssa ja kationi on jokin muu kuin pinta-aktiivisen ai-15 neen kattöninen muoto, ja (b) edellä määritetyn pinta-aktiivisen aineen, jolloin (a):n (ilmaistu glyfosaattihappo-ekvivalenttina) painosuhde (b):hen on noin 1:1,75 - noin 6:1.

Glyfosaatin konsentraatio on tavallisesti suihke-20 liuoksessa sellainen, että kun se ruiskutetaan määränä 100 - 400 litraa hehtaaria kohti, glyfosaattihappo-ekvi-valentin levitysmäärä on 0,125 - 1,5 kg hehtaaria kohti.

Tällainen suihkeliuos sisältää edullisesti myös vesiliukoisen, maataloudellisesti hyväksyttävän epäorgaa-25 nisen ammoniumsuolan. Epäorgaanisen ammoniumsuolan määrä voi vaihdella käsiteltävien rikkaruohojen, saatavilla olevan ruiskutusvälineistön, ilmasto-olosuhteiden yms.

‘ mukaan. Tavallisesti liuos ruiskutetaan kuitenkin määränä 100 - 600 1/ha, esimerkiksi määränä 100 - 400 1/ha ja an-30 nostusmääränä, joka on vähintään 0,125 kg/ha glyfosaatti- happo-ekvivalenttia, ja liuos voi sisältää vähintään saman painoväkevyyden ammoniumsuolaa kuin glyfosaattihappo-ekvivalenttia. Esimerkiksi painosuhde glyfosaattihap-po:ammoniumsuola voi olla liuoksessa 1:1 - 1:10. Ammo-35 niumsuolan vaikutus parantaa glyfosaatin rikkaruohomyrk- kyvaikutusta lisääntyy nopeasti, kun tätä suhdetta suu- 12 90115 rennetaan annettujen rajojen alhaisemmassa päässä, mutta se ei lisäänny niin nopeasti rajan keskivaiheen yläpuolella. Esillä olevassa keksinnössä maataloudellisesti hyväksyttävän epäorgaanisen ammoniumsuolan (c) painosuhde 5 liukoiseen muotoon saatettuun glyfosaattiin (a) (ilmais tuna glyfosaattihappoekvivalenttina) on siten korkeintaan noin 3,6:1. Annostusmäärät, jotka ovat välillä 0,25 - 1,5 kg/ha glyfosaattihappo-ekvivalenttia, kun käytetään liuoksia, jotka sisältävät 5 - 100 g/1, erityisesti 5 -10 30 g/1 epäorgaanista ammoniumsuolaa, ovat erittäin tehok kaita .

Eräs edullinen menetelmä, jolla valmistetaan edellä kuvattua rikkaruohomyrkkysuihkeliuosta, on sellainen, jossa sekoitetaan keksinnön mukainen tiiviste veden kans-15 sa ja edullisesti ammoniumsuolan kanssa, mutta haluttaes sa liuoksen yksittäiset komponentit voidaan sekoittaa suihkesäiliössä tarvittavan vesimäärän kanssa.

Keksinnön mukaiset tiivisteet ja liuokset voivat sisältää valinnaisia lisäkomponentteja. Kuten edellä mai-20 nittiin, jäätymisen estoaineet kuuluvat näihin. Muita esimerkkejä ovat väriaineet, sakeuttamisaineet, vaahdon-estoaineet, esimerkiksi silikonipohjaiset vaahdonestoai-neet sekä sekundaariset pinta-aktiiviset aineet, esimerkiksi ei-ioniaktiiviset pinta-aktiiviset aineet, kuten 25 polyoksyetyleenieetterit tai -esterit. Keksinnön mukaiset tiivisteet ja liuokset voidaan myös sekoittaa muiden vesiliukoisten rikkaruohomyrkkyjen kanssa; ei-rajoittavina esimerkkeinä ovat 2,4-dikloorifenoksietikkahapon tai 4-kloori-2-metyylifenoksietikkahapon suolat tai hienoja-30 koisten vesiliukoisten rikkaruohomyrkkyjen kanssa, joista ei-rajoittavina esimerkkeinä ovat triatsiinit tai substi-tuoidut ureat.

Keksintöä valaistaan seuraavilla esimerkeillä.

Taulukoissa 1-3 esitetään keksinnön mukaiset 35 liuokset, joissa glyfosaattihapon liukoiseen muotoon saattaminen on riippuvainen ainakin osaksi pinta-aktiivi- 98115 13 sen aineen kationiaktiivisen muodon läsnäolosta. Nämä liuokset valmistettiin siten, että ensin saatettiin gly-fosaattihappo (kiteitä, jotka sisälsivät 9 % painosta vettä) liukoiseen muotoon sekoittamalla vedessä huoneen 5 lämpötilassa tai lämpötilassa, joka ei ollut suurempi kuin 60°C, etoksyloidun amiini-pinta-aktiivisen aineen kanssa, jota oli 1,05 moolista ekvivalenttia yhtä moolia kohden glyfosaattihappoa. Haluttaessa näin saatu liuos sekoitettiin sitten liuoksen kanssa, jossa oli glyfosaa-10 tin monosuolaa (ammonium-, isopropyyliamiini- tai ka lium-) ja haluttaessa veden kanssa, jolloin saatiin liuoksia, joiden konsentraatiot ja glyfosaattihappo-ek-vivalentti:pinta-aktiivinen aine -suhteet olivat alla olevissa taulukoissa esitetyn mukaisia.

15 Taulukoissa, joissa esitetään eri komponentit painoprosentteina, pinta-aktiiviset aineet on merkitty amiinin alkukirjaimella ja etoksidiryhmien keskimääräisellä lukumäärällä. Siten C 2 osoittaa, että kysymyksessä on pinta-aktiivinen aine, joka on peräisin kookosamii-20 nista ja siinä on keskimäärin kaksi etoksidiryhmää; 0 5 tarkoittaa pinta-aktiivista ainetta, joka on peräisin oleyyliamiinista ja siinä on keskimäärin viisi etoksidiryhmää; S 8 tarkoittaa pinta-aktiivista ainetta, joka on peräisin stearyyliamiinista ja siinä on keskimäärin kah-25 deksan etoksidiryhmää; ja T 10 tarkoittaa pinta-aktiivis ta ainetta, joka on peräisin taliamiinista ja siinä on keskimäärin 10 etoksidiryhmää jne. Glyfosaattisuolat on merkitty AM:llä (ammonium), IP:llä (isopropyyliammonium) tai K:lla (kalium).

30 Taulukon 1 liuokset sisältävät arviolta 300 g/1 glyfosaattihappo-ekvivalenttia ja 150 g/1 pinta-aktiivista ainetta. Jälkimmäisen määrän mukaan liuoksessa on siis 13,64 % päinosta pinta-aktiivista ainetta. Glyfo-saattisuola on monoisopropyyliamiinisuola.

- 98115 14

Taulukko 1

Liuos nro 91 % glyfosaat- Pinta-aktii- Glyfosaatti- tihappo (%) vinen aine suola (%} 1 8,92 C2 41,69 · 2 6,09 C5 47,30 3 4,62 C8 50,20 4 7,22 02 45,06 5 5,25 05 48,97 6 4,12 08 51,20 7 4,15 S8 51,14 8 5,30 T5 48,86 9 4,15 T8 51,14 10 3,63 T10 52,17 11 2,76 T15 53,90

Taulukossa 2 annetaan komponentit painoprosentteina liuossarjoina, jotka liuokset sisältävät glyfosaatti-happoa, glyfosaatin monoisopropyyliamiinisuolaa ja etoksy-20 loitua pinta-aktiivista ainetta ja joissa liuoksissa gly-fosaattihappo-ekvivalentin (h.e.) painosuhteet pinta-ak-tiiviseen aineeseen ovat erilaiset.

Taulukko 2 25 Liuos 91 % Glyfos. Glyfos. Pinta-aktii- Glyfos.hap- Glyfos. nro happo (%) suola vinen aine po-ekviv. happo- (%) (%) Koodi suhde pin- ekviv.

ta-aktiiv. “ g/1 aineeseen 12 8,92 12,02 13,64 C2 1:1 145 30 13 5,10 57,74 7,80 C2 4:1 360 14 4,85 21,51 14,29 C8 1:1 154 15 2,77 65,75 8,18 C8 4:1 383 16 7,67 15,91 14,29 T2 1:1 151 17 7,32 44,86 13,64 T2 2:1 300 35 18 4,39 62,55 8,18 T2 4:1 379 93115

Taulukossa 3 annetaan liuosten komponentit painoprosentteina, joissa liuoksissa glyfosaattisuola on ammonium (AM) tai kalium (K) -suola. Kaikissa liuoksissa gly-fosaattihappo-ekvivalentin painosuhde pinta-aktiiviseen 5 aineeseen on 2:1.

Taulukko 3

Liuos nro 91 % Glyfosaat- Glyfosaattisuola Pinta-akt.aine tihappo (%) (%) Koodi (%) Koodi 10 19 8,92 67,04 K 13,64 C2 20 8,92 60,23 AM 13,64 C2

21 3,73 77,25 K 12,73 CIO

22 3,98 74,36 AM 13,64 CIO

15 1 2 3 4 5 6 7,32 72,13 K 13,64 T2 24 7,32 64,81 AM 13,64 T2 25 3,39 78,30 K 12,73 T10 25 3,63 75,37 AM 13,64 T10

Liuokset 21 ja 25 sisälsivät arviolta 280 g/1 ja 2 140 g/1 glyfosaattihappo-ekvivalenttia ja pinta-aktiivis 3 ta ainetta tässä järjestyksessä. Muissa liuoksissa vas 4 taavat luvut olivat 300 g/1 ja 150 g/1.

5

Taulukossa 4 esitetään keksinnön mukaiset koostu- 6 mukset, jotka valmistettiin sekoittamalla 62 paino-% glyfosaatin monoisopropyyliamiinisuolan vesiliuosta huoneen lämpötilassa tarvittavan määrän kanssa pinta-aktiivista ainetta ja sitten haluttaessa kylläisen ammonium-sulfaattiliuoksen kanssa.

. 98115 16

Taulukko 4

Liuos Pinta-akt.aine Glyfosaatti Ammonium- Glyfosaatti- nro Koodi - g/1 (happoekviv.) sulfaatti iiappoekviv.

g/1 g/1 painosuhde pinta-aktv,ain.

5 27 C 2 - 180 360 - 2:1 28 C 2 - 200 400 - 2:1 29 C 2 - 120 120 28G 1:1 30 C 2 - 140 90 300 1 : 1,56 31 C 5 - 202 404 - 2:1 10 32 C 10 - 204 407 - 2:1 33 0 8 - 203 405 - 2:1 34 S 10 - 203 406 - 2:1 35 T 5 - 201 402 - 2:1 36 C 2 - 220 120 - 1 : 1,75 15 37 C 2 - 150 150 - 1:1 38 C 2 - 100 399 - 4:1 39 C 2 - 59 356 - 6:1

Piirroksissa, kuviossa 1 esitetään saadut tulok-20 set vehnälle tehdyistä kasvihuonekokeista, kuvioissa 2, 3, 4, 10 ja 11 esitetään saadut tulokset puntarpääsukuun kuuluvalle heinälle (Alopecurus myosuroides) tehdyistä kasvihuonekokeista ja kuvioissa 5 ja 6 esitetään saadut tulokset vehnänsängille tehdyistä kenttätutkimuksista.

25 Kuten itsestään leviävä vehnä, vehnä on rikkaruoho omasta takaa. Lisäksi se reagoi glyfosaattiin samalla tavalla kuin rikkaruohot. Kuvioissa 7 ja 8 esitetään saadut tulokset kenttätutkimuksesta, joka on tehty laidunmaalle, jossa kasvaa monivuotista englanninraiheinää (Lolium pe-30 renne) ja valkoapilaa (Trifolium repens) ja kuviossa 9 esitetään saadut tulokset monivuotisesta juolavehnärik-karuohosta (Elymus repes) viljasängessä.

Kasvihuone-rikkaruohomyrkkyarviot suoritettiin käyttäen seuraavaa menetelmää. Kasveja kasvatettiin sie-35 menestä 13 cm:n ruukuissa, jotka sisälsivät luonnosta saatua hiekkaista savimaata. Keinokastelut suoritettiin - 98115 17 automaattisesti alapuolelta ja mineraaliravinteet lisättiin kasteluveteen tarvittaessa. Ruukut laitettiin Con- viron-kasvihuoneisiin, joissa oli 14 tunnin valojakso, -2 -1 valaistus 600 mikroeinsteinia ms ja lämpötilaolosuh-5 teet 15°C (päivällä) ja 9°C (yöllä). Noin kaksi viikkoa ennen ruiskuttamista (2-4 viikkoa kylvön jälkeen) kasvit harvennettiin käsin yhdenmukaisiksi.

Vähintään viikkoa ennen käsittelyä kasvit siirrettiin suurempaan kasvihuoneeseen, jossa suhteellista kos-10 teutta kuin myös lämpötilaa seurattiin tarkasti; käytettävät suhteelliset kosteusolosuhteet olivat 50 % (päivällä) ja 65 % tai 75 % (yöllä). Kasvit olivat tässä huoneessa loppuajan kokeesta. Ennen ruiskutusta ruukut valittiin yhdenmukaisuuden mukaan niin pitkälle kuin mahdollista ja 15 poikkeavat esimerkit hylättiin. Suihkeliuokset levitettiin Mardrive-tarkkuuslaboratoriosumuttimella, joka oli kalibroitu annostelemaan 200 1/ha suihkeliuosta yhdellä sumutuksella. Kaikki ruukut (3-5 ruukkua/laji/käsittely) ruiskutettiin yhdellä sumutuksella.

20 Käsittelyn jälkeen käsittelemättömät seurantaruu- kut asetettiin mielivaltaisesti käsiteltyjen ruukkujen sekaan. "% kasvimyrkyllisyys" -arvio tehtiin vertailemalla käsittelemättömiä seurantaruukkuja mielivaltaisella asteikolla, jossa oli arvot 0 - 100 %, jossa 0 tarkoit-25 ti, ettei näkyvää vaikutusta ollut ja 100 % tarkoitti täydellistä kuolemaa. Jokaista arviota varten kaikki ruukut tutki sama henkilö ja arviot tehtiin "sokeasti", käsittelyä ei tiedetty. Kuvioissa 2, 3, 4, 10 ja 11 olevat pylväät kuvaavat keskimääräisiä havaintoja, jotka on teh-30 ty käytetyistä 3-5 ruukusta.

Tutkimus, josta saadut tulokset esitetään kuvioissa 5 ja 6, suoritettiin vehnänsänkipellolla, josta 75 % oli rikkaruohon peitossa. Noin 35 % rikkaruohoista oli itsestään leviävää vehnää ja loppuosa koostui seoksesta, 35 jossa oli yksivuotisia leveälehtisiä kasveja, 35 % piha-tähtimöä (Stellaria media), 10 % pelto-orvokkia (Viola 98115 18 arvensis) ja 10 % puna-alpea (Anagallis arvensis). liman lämpötila oli 23°C, maaperän lämpötila 15°C, suhteellinen kosteus 48 % ja tuulennopeus oli nolla. Kokeen rakenteena oli mielivaltaisesti valittu kokonainen maa-alue, 5 jossa oli neljä ruukkua ja yksittäisen maapalan koko oli 2 18 m . Muistun merkityt havainnot ovat lehdistön kuolema %:na kolme viikkoa käsittelyn jälkeen.

Tutkimus, josta saadut tulokset esitetään kuvioissa 7 ja 8, suoritettiin laidunmaalla, jossa kasvoi yhdes-10 sä osassa pelkästään monivuotista englanninraiheinää ja toisessa orassa erilaisten ruoholajien ja valkoapilan seosta. Tiedot esitetään ainoastaan englanninraiheinälle ja valkoapilalle. Ruiskuttamisen aikana ilman lämpötila oli 18°C ja tuuli heikosti - kohtalaisesti. Ei satanut 15 kahteen päivään ruiskuttamisen jälkeen. Kokeen rakenteena oli mielivaltaisesti valittu kokonainen maa-alue, jossa oli kolme käsiteltyä maapalaa ja 12 käsittelemätön- 2 tä maapalaa. Maapalan koko oli 16 m . Monivuotisen englan- 2 ninraiheinänurmen koko oli 16 m ja sekaruohon ja apila- 2 20 nurmen koko 16 m . Muistiinmerkityt havainnot ovat lehdistön kuolleisuus %:na 47 päivän kuluttua käsittelystä.

Tutkimus, josta saadut tulokset esitetään kuviossa 9, suoritettiin viljansänkipellolla, jossa kasvoi rikkaruohona kohtuullisesti juolavehnää, joka oli levittynyt 25 melko tasaisesti tutkittavalle alueelle. Ruiskuttamisen aikana ilman lämpötila oli 15°C ja tuuli oli heikosta kohtalaiseen. Ruiskuttamisen jälkeen ei satanut viiteen päivään. Kokeen rakenteena oli mielivaltaisesti valittu kokonainen maa-alue, jossa oli kolme koemaapalaa ja maapa- 2 30 lan koko oli 30 m . Muistiin merkityt havainnot olivat lehdistön kuoleminen %:na 25 päivän kuluttua käsittelystä.

Valmistettaessa sumutusliuoksia, edellä olevassa taulukossa kuvatut tiivisteet laimennettiin vedellä siten, että sumutteen tilavuus-ekvivalentin arvoon 200 1/ha 35 asti levitysmäärät, jotka ilmaistaan kiloa glyfosaatti- 19 - 981.15 happo-ekvivalenttia hehtaaria kohti, ovat kuvioissa 1-11 esitettyjen mukaiset.

Kuviossa 1 esitetyt, ammoniumsulfaattia sisältävät suihkeliuokset sisälsivät kuusi osaa ammoniumsulfaattia 5 yhtä osaa kohti glyfosaattihappo-ekvivalenttia painon mukaan. Ammoniumsulfaattia sisältävät suihkeliuokset, joita käytettiin kuvioiden 2, 3 ja 4 kokeissa sekä kuvioiden 5 ja 6 kenttäkokeissa, sisälsivät 10 g/1 ammoniumsulfaattia. Ammoniumsulfaattia sisältävät suihkeliuokset, joita käy-10 tettiin kuvioiden 7, 8 ja 9 kenttäkokeissa, sisälsivät 3,6 osaa ammoniumsulfaattia yhtä osaa kohti glyfosaattihappo-ekvivalenttia painon mukaan.

Vertaileviin tarkoituksiin käytettävät liuokset (seurantaliuokset) sisälsivät glyfosaattia kokonaan mo-15 noisopropyyliamiinisuolana ja etoksyloitua taliamiini-pohjaista pinta-aktiivista ainetta, jossa oli keskimäärin 15 etoksidiyksikköä. Seurannassa 1 painosuhde oli 2,94 osaa pinta-aktiivista ainetta yhtä osaa kohden glyfosaattihappo-ekvivalenttia; seurannassa 2 se oli kak-20 si osaa pinta-aktiivista ainetta yhtä osaa kohden glyfosaattihappo-ekvivalenttia ja seurannassa 3 painosuhde oli yksi osa pinta-aktiivista ainetta kahta osaa kohti glyfosaattihappo-ekvivalenttia. Nämä suhteet ovat vastaavia kuin kaupallisissa glyfosaattiformulaatioissa.

25 Suihkeliuokset on merkitty kuvioissa nimellä "for- mulaatiot" ja ne on numeroitu sen edellä olevissa taulukoissa esitetyn tiivisteen mukaan, josta tiivisteestä ne on valmistettu.

Kuviosta 1 käy selville, että keksinnön mukaisen 30 formulaation nro 1, jossa on 2:1 glyfosaattihappoekviva-lenttia ja pinta-aktiivista ainetta sekä ammoniumsulfaattia, rikkaruohomyrkkyvaikutus vehnään on vähintään yhtä suuri kuin seurantaliuoksen 1 vaikutus, huolimatta siitä, että tässä seurantaliuoksessa on lähes kuusi kertaa niin 35 paljon pinta-aktiivista ainetta yhtä yksikköä kohti glyfosaattihappo-ekvivalenttia kuin mitä on keksinnön mukai- 98115 20 sessa formulaatiossa. Verrattaessa seurantaliuokseen 3, jossa oli sama glyfosaattirpinta-aktiivinen aine -paino-suhde kuin keksinnön mukaisessa formulaatiossa nro 1, formulaatio nro 1 oli ilman ammoniumsulfaattia yhtä teho-5 kas annostusmäärissä 0,18, 0,36 ja 0,72 kg h.e./ha kuin seurantaliuos 3, jossa oli kaksinkertaiset annostusmäärät, nimittäin 0,36, 0,72 ja 1,44 kg h.e./ha tässä järjestyksessä. Kun formulaatioon nro 1 lisättiin ammoniumsulfaattia, siitä tuli lähes yhtä tehokas annostusmäärillä 0,09, 10 0,18 ja 0,36 kg h.e./ha kuin seurantaliuos 3, jossa oli nelinkertaiset annostusmäärät.

Kuviossa 2 esitetään tulokset, jotka saatiin 14 päivän kuluttua siitä, kun puntarpääsukuun kuuluvaa heinää oli käsitelty suihkeliuoksella, joka sisälsi C 2:ta 15 pinta-aktiivisena aineena. Tehokkuuden väheneminen on havaittavissa, kun pinta-aktiivisen aineen osuutta pienennetään, mutta väheneminen on pääasiallisesti vähäisempää liuoksille, jotka sisältävät ammoniumsulfaattia. Ammoniumsulfaattia sisältävällä formulaatiolla 1 (glyfosaattihap-20 po-ekvivalentin/pinta-aktiivisen aineen suhde oli 2:1) on tehokkaampi vaikutus alhaisemmissa annostusmäärissä ja pääasiallisesti sama vaikutus kuin seurantaliuoksella 2, jossa on suurimmat mahdolliset annostusmäärät, siitä huolimatta, että pinta-aktiivista ainetta on vähän. Ammonium-25 sulfaattia sisältävällä formulaatiolla 12 (glyfosaatin/ pinta-aktiivisen aineen suhde 1:1) oli tehokkaampi vaikutus kuin seurantaliuoksella 2 kaikilla annostusmäärillä. Annosmäärällä 0,5 kg glyfosaattihappo-ekvivalenttia/ha ammoniumsulfaattia sisältävällä formulaatiolla 13 oli 30 käytännöllisesti katsoen sama kasvimyrkytysvaikutus kuin seurantaliuoksella 2 ja suurempi kasvimyrkytysvaikutus kuin seurantaliuoksella 3, huolimatta huomattavasti alhaisemmista pinta-aktiivisen aineen annostasoista suhteessa glyfosaattiin.

35 Kuviossa 3 esitetään tulokset, jotka saatiin 14 päivän kuluttua siitä, kun puntarpääsukuun kuuluvaa 98115 21 heinää oli käsitelty suihkeliuoksella, joka sisälsi C 8 pinta-aktiivisena aineena. Tehokkuudessa on havaittavissa vieläkin selvempi lasku, kun pinta-aktiivisen aineen määrää vähennetään verrattuna pinta-aktiiviseen ainee-5 seen C 2. Siitä huolimatta ammoniumsulfaattia sisältävällä formulaatiolla 14, jossa glyfosaattihappo-ekviValentin/ pinta-aktiivisen aineen suhde oli 1:1, on pääasiallisesti sama vaikutus kaikilla annostusmäärillä kuin seuranta-liuoksella 2, jossa on kaksinkertainen määrä pinta-aktii-10 vista ainetta. Alhaisimmalla levitysmäärällä formulaatio 3 on huomattavasti tehokkaampi kuin seurantaliuos 3, jossa on sama pinta-aktiivinen aine/glyfosaatti suhde.

Kuviossa 4 esitetään tulokset, jotka saatiin 14 päivän kuluttua siitä, kun oli suoritettu käsittely for-15 mulaatioilla, jotka sisälsivät monoisopropyyliamiinigly-fosaattia (1 ja 10), ammoniumglyfosaattia (20 ja 26) ja kaliumglyfosaattia (19 ja 25). Kaikkien formulaatioiden glyfosaattihappo-ekvivalentti/pinta-aktiivinen aine -painosuhde on 2:1, joka on sama kuin seurantaliuoksella 3.

20 Yleisesti kohonnut formulaatioiden rikkaruohomyrkkyvai-kutus suhteessa seurantaliuoksiin, on selvä ja joissakin tapauksissa ammoniumsulfaattia sisältävien formulaatioiden kasvimyrkkyvaikutus on vähintään yhtä suuri kuin seurantaliuoksella 2, jossa on nelinkertainen annostusmäärä 25 pinta-aktiivista ainetta.

Kuviossa 5 esitetään tutkimustulokset itsestään leviävälle vehnälle, jota käsiteltiin annostusmäärällä 0,27 kg h.e./ha ja formulaation nro 1 suorituskykyä kohotetaan lisäämällä ammoniumsulfaattia siihen annostasoon, 30 jossa suorituskyky on pääasiallisesti sama kuin seuranta-liuoksen 2 suorituskyky, huolimatta paljon alhaisemmasta pinta-aktiivinen aine/glyfosaattihappo-ekvivalentti -suhteesta. Määrällä 0,54 kg h.e./ha ammoniumsulfaatin lisäyksellä ei ollut varsinaista vaikutusta formulaation nro 1 35 suorituskykyyn. Ammoniumsulfaatin kanssa tai ilman sitä suorituskyky oli pääasiallisesti sama kuin seurantaliuoksella .

22 98115

Kuviossa 6 esitetään glyfosaattiformulaatioiden rikkaruohomyrkkyvaikutus yksivuotisiin leveälehtisiin kasveihin. Keksinnön mukainen formulaatio vastaa seuran-taliuosta 1 annostusmäärällä 0,54 kg h.e./ha huolimatta 5 alhaisemmasta pinta-aktiivisen aineen pitoisuudesta.

Kuvioissa 7 ja 8 esitetään formulaation nro 1 rikkaruohomyrkkyvaikutus monivuotiseen englanninraiheinään ja valkoapilaan. Kummankin lajin tapauksessa keksinnön mukaisen formulaation vaikutus oli sama tai parempi ver-10 rattaessa seurantaliuokseen 1, huolimatta sen paljon alhaisemmasta pinta-aktiivisen aineen pitoisuudesta ja formulaation nro 1 vaikutus oli sama tai parempi verrattuna seurantaliuokseen 3, jossa pinta-aktiivisen aineen pitoisuus oli sama, mutta jota levitettiin kaksinkertainen mää-15 rä. Ammoniumsulfaatin lisäyksellä parannettiin vielä jonkin verran formulaation nro 1 vaikutusta.

Kuviossa 9 esitetään keksinnön mukaisten formu-laatioiden rikkaruohomyrkkyvaikutus juolavehnään. Kummatkin formulaatiot, nro 1 ja nro 3, joihin oli lisätty am-20 moniumsulfaattia, olivat tehokkaampia kuin seurantaliuos 1, joka sisälsi lähes kuusinkertaisen määrän pinta-aktiivista ainetta yhtä yksikköä kohden glyfosaattihappo-ekvi-valenttia verrattuna formulaatioon 1 ja melkein 12-ker-taisen määrän formulaatioon 13 verrattuna. Kummatkin kek-25 sinnönmukaiset formulaatiot, kun niitä käytettiin annostusmäärillä 0,18 ja 0,36 kg h.e./ha, vastasivat seuranta-liuosta 3, jota käytettiin nelinkertaisina annostusmäärinä, nimittäin 0,72 ja 1,44 kg h.e./ha tässä järjestyksessä .

30 Kuviossa 10 esitetään tulokset, jotka saatiin 22 päivän kuluttua käsittelystä, jossa käytettiin suihke-liuosta, joka oli valmistettu laimentamalla tiivisteitä, jotka sisälsivät erilaisia pinta-aktiivisia aineita ja glyfosaattia, joka oli kokonaisuudessaan peräisin isopro-35 pyyliamiinisuolasta. Kaikissa liuoksissa glyfosaattia ja pinta-aktiivista ainetta oli mukana suhteessa 2:1. Alhai-

;| IM l mu Im t H

98115 23 simmilla levitysmäärillä kaikki keksinnön mukaiset liuokset olivat tehokkaampia kuin seurantaliuokset. Annostus-määrällä 0,25 kg glyfosaattihappo-ekvivalenttia/ha kaikki muut liuokset, paitsi ne, joissa pinta-aktiivisena 5 aineena oli C 10 tai C 8, olivat tehokkaampia kuin seurantaliuokset· Ammoniumsulfaattia sisältävät liuokset (eivät näy kaavioissa) olivat kaikki tehokkaampia kuin seurantaliuos annostusmäärällä 0,125 kg glyfosaattihappo-ekvivalenttia/ha ja kaikki paitsi ne, joissa pinta-aktii-10 visena aineena oli C 10, olivat tehokkaampia kuin seurantaliuos annostusmäärällä 0,25 kg glyfosaattihappo-ekvi-valenttia/ha.

Kuviossa 11 esitetään tulokset, jotka saatiin 22 päivää käsittelyn jälkeen, kun käytettiin suihkeliuoksia, 15 jotka sisälsivät C 2 pinta-aktiivisena aineena ja joissa pinta-aktiivista ainetta oli liuoksissa vähenevät määrät. Näissä liuoksissa oleva glyfosaatti on kokonaisuudessaan peräisin monoisopropyyliamiinisuolsta. Vaikutuksen pieneneminen on havaittavissa, kun pinta-aktiivisen aineen 20 osuutta pienennetään, mutta alhaisemmalla annostusmäärällä keksinnön mukainen liuos (tiivisteestä 38), joka sisälsi glyfosaattia ja pinta-aktiivista ainetta suhteessa 4:1, oli yli kaksi kertaa tehokkaampi kuin seurantaliuos, joka sisälsi kaksinkertaisen määrän pinta-aktiivista ai-25 netta. Samanlainen havainto tehtiin sellaisten suihkeliuos-ten kohdalla, jotka sisälsivät 1 % ammoniumsulfaattia (eivät näy kaavioissa). Kaikilla annostusmäärillä liuos, joka sisälsi glyfosaattia ja pinta-aktiivista ainetta suhteessa 4:1, oli tehokkaampi kuin seurantaliuos, joka si-30 sälsi kaksinkertaisen määrän pinta-aktiivista ainetta.

Claims (20)

98115 24

1. Rikkaruohomyrkkykoostumus, tunnettu siitä, että se käsittää vesiliuoksen, joka sisältää 5 (a) liukoiseen muotoon saatetun glyfosaatin eli N- (fosfonometyyli)glysiinin määränä, joka vastaa vähintään 40 g litraa kohti glyfosaattihappoa, ja (b) pinta-aktiivisen aineen, joka on (i) amiini, jolla on kaava 10 ^^(A0)nH R-N .. ^^(Α0)η,Η 15 jossa R on suora- tai haaraketjuinen alkyyli- tai alke- nyyliryhmä, jossa on 8 - 22 hiiliatomia, A on alkyleeni-ryhmä ja n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että summalla n + n' on arvo, joka on 1 - 12, (ii) sellaisten amiinien seos, joissa on erilaisia R-ryhmiä ja keskimääräinen hii- 20 liatomien lukumäärä ryhmissä R on 8 - 22, tai (iii) sel laisten amiinien seos, joissa n:llä ja n':llä on erilaisia arvoja ja n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että yksittäisissä amiineissa summalla n + n' on arvo, joka on 0 - 15, mutta seoksessa summalla n + n' on keskimääräinen 25 arvo, joka on noin 1 - 12, ja R:llä on yksittäinen arvo tai keskimääräinen arvo, kuten seoksessa (ii); ja mahdollisesti (c) maataloudellisesti hyväksyttävän epäorgaanisen ammoniumsuolan; 30 jolloin (a):n (ilmaistuna glyfosaattihappoekvivalenttina) painosuhde (b):hen on noin 1:1,75 - 6:1 ja (c):n painosuhde (a):han (ilmaistuna glyfosaattihappoekvivalenttina) on korkeintaan noin 3,6:1.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, 35 tunnettu siitä, että komponentin (a) painosuhde pinta-aktiiviseen aineeseen on noin 1:1 - 4:1. 98115 25

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että komponentin (a) painosuhde pinta-aktiiviseen aineeseen on noin 1,5:1 - 3:1.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen 5 koostumus, tunnettu siitä, että pinta-aktiivisen aineen kaavassa A vastaa etyleeni- tai propyleeniryhmää ja pinta-aktiivinen aine on seos, jossa summalla n + n' on keskimääräinen arvo, joka on 1,5 - 12.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen koostumus, 10 tunnettu siitä, että A on etyleeniryhmä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että R:ssä olevien hiiliatomien lukumäärä tai keskimääräinen lukumäärä on 8 - 18 ja summan n + n' keskimääräinen arvo on 2 - 10.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että pinta-aktiivinen aine on kookosamiinin, taliamiinin tai oleyyliamiinin etoksyloitu johdannainen, jossa summalla n + n' on keskimääräinen arvo, joka on noin 2, noin 5 tai noin 8.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että glyfosaatti on mukana (i) osittain glyfosaattihappona, joka on saatettu liukoiseen muotoon pinta-aktiivisen aineen (b) avulla, ja osittain glyfosaattisuolana, joka sisältää maataloudelli- 25 sesti hyväksyttävän kationin, joka on jokin muu kuin pin ta-aktiivisen .aineen kationinen muoto, tai (ii) kokonaisuudessaan glyfosaattihappona, joka on saatettu liukoiseen muotoon pinta-aktiivisen aineen avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen koostumus, 30 tunnettu siitä, että pinta-aktiivisen aineen mää rä on vähintään 90 % 1:1 moolisesta ekvivalentista glyfo-saattihappoa.

10 R-N<^ ^(A0)n,H jossa R on suora- tai haaraketjuinen alkyyli- tai alke-nyyliryhmä, jossa on 8 - 22 hiiliatomia, A on alkyleeni-15 ryhmä j» n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että summalla n + n' on arvo, joka on 1 - 12, (ii) sellaisten amiinien seos, joissa on erilaisia R-ryhmiä ja hiiliatomien keskimääräinen lukumäärä ryhmissä R on 8 - 22, tai (iii) sellaisten amiinien seos, joissa n:llä ja n':llä on erilai-20 siä arvoja ja n ja n' ovat kokonaislukuja siten, että yksittäisissä amiineissa summalla n + n' voi olla arvo, joka on 0 - 15, mutta seoksessa summalla n + n' on keskimääräinen arvo, joka on 1 - 12, ja R:llä on yksittäinen arvo tai keskimääräinen arvo, kuten seoksessa (ii); ja 25 mahdollisesti (c) maataloudellisesti hyväksyttävän epäorgaanisen ammoniumsuolan; jolloin (a):n (ilmaistuna glyfosaattihappo-ekviva-lenttina) painosuhde (b):hen on suihkeliuoksessa noin • 30 1:1,75 - 6:1 ja (a):n konsentraatio on suihkeliuoksessa sellainen, että levitettävän glyfosaattihappo-ekvivalen-tin määrä on 0,125 - 1,5 kg/ha, ja (c):n painosuhde (a):han (ilmaistuna glyfosaattihappoekvivalenttina) on korkeintaan noin 3,6:1. 28 981.15

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että glyfosaattisuola on 35 isopropyyliamiinisuola. 26 9811.5

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että glyfosaatti on mukana kokonaisuudessaan glyfosaattisuolana, joka sisältää maataloudellisesti hyväksyttävän kationin, joka on 5 jokin muu kuin pinta-aktiivisen aineen kationinen muoto.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että glyfosaattisuola on isopro-pyyliamiinisuola.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen 10 koostumus, tunnettu siitä, että se koostuu pää asiallisesti vesiliuoksesta, jossa on komponentteja (a) ja (b), ja se sisältää 150 - 450 g/1 komponenttia (a).

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se koostuu pääasiallisesti 15 vesiliuoksesta, joka sisältää 340 - 420 g/1 komponenttia (a), ja liuoksessa oleva glyfosaattisuola on monoisopro-pyyiiami.inisuola, pinta-aktiivinen aine on etoksyloitu kookosamiinijohdannainen ja summan n + n' keskimääräinen arvo on noin 2 ja (a):n painosuhde (b):hen on noin 2:1.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se käsittää vesi-liuoksen, joka sisältää maataloudellisesti hyväksyttävän epäorgaanisen ammoniumsuolan komponenttien (a) ja (b) lisäksi, jolloin se sisältää 80 - 150 g/1 komponenttia (a) 25 ja 100 - 320 g/1 ammoniumsuolaa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että ammoniumsuola on ammonium-sulfaatti.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen koostumus, 30 tunnettu siitä, että se sisältää 100 - 130 g/1 komponenttia (a), 100 - 180 g/1 komponenttia (b), jolloin komponentti (a) on glyfosaatin isopropyyliamiinisuola ja komponentti (b) on etoksyloitu kookosamiinijohdannainen, jossa summalla n + n' on keskimääräinen arvo noin 2, sekä 35 260 - 320 g/1 ammoniumsulfaattia. • 98115 27

18. Menetelmä rikkaruohojen torjumiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää rikkaruohojen ruiskut-tamisen suihkeliuoksella määränä, joka on 100 - 400 litraa liuosta hehtaaria kohti, ja mainittu liuos sisältää 5 (a) liukoiseen muotoon saatetun glyfosaatin ja (b) pinta-aktiivisen aineen, joka on (i) amiini, jolla on kaava ^A°)nH

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maataloudellisesti hyväksyttävä epäorgaaninen ammoniumsuola on ammoniumsulfaatti.

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen mene- 5 telmä, tunnettu siitä, että suihkeliuos on val mistettu sekoittamalla jonkin patenttivaatimuksista 1 -17 mukainen koostumus veden kanssa. 98115 29