FI97913C - Menetelmä astian merkitsemiseksi ja käsittelylaite menetelmän soveltamiseksi - Google Patents

Description

* 97913

MENETELMÄ ASTIAN MERKITSEMISEKSI JA KÄSITTELYLAITE MENETELMÄN SOVELTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä astian merkitsemiseksi 5 identifiointia varten, jossa menetelmässä astia sovitetaan pidikkeeseen ja astianpidike käsittää muistivälineen, johon tallennetaan pidikkeessä olevan astian identifiointiin tarkoitettua, koneellisesti luettavissa olevaa tunnistusda-taa, käsittelylaitteen lukuvälineellä luetaan muistivälinee-10 seen tallennettua tunnistusdataa ja käsittelylaitteen välineillä käsitellään näytettä ennalta määrätyllä tavalla. Keksinnön kohteena on lisäksi ensimmäisen laitevaatimuksen johdannon mukainen käsittelylaite menetelmän soveltamiseksi.

15 Ennestään tunnetaan näytteiden käsittelyn yhteydessä käytettäväksi soveltuva merkintäjärjestelmä, jossa esimerkiksi verinäytteellä täytettyyn koeputkeen liimataan viivakoodi-tarra. Tämä tarra tulostuu kirjoittimesta kun näytteen ottanut henkilö näppäilee potilastietoja sisältävään lait-20 teistoon näytteen antaneen potilaan tunnistekoodin, esimerkiksi hänen nimensä.

Perusverinäyte kuljetaan sairaalan laboratorioon, jossa se identifioidaan koeputkeen liimatun viivakoodin avulla. Kun 25 näytteen antaja on viivakoodin avulla selvinnyt, niin laboratoriohenkilökunta voi heidän käytössään olevan luettelon avulla selvittää mitä kokeita kyseiselle verinäytteelle on tarkoitus tehdä. Tämän perusteella perusverinäyte jaetaan osanäytteisiin pipetoimalla tai automaattisella jakolait-30 teella. Jokaisen osanäytteen koeputkeen liimataan tarra, johon merkitään potilaan identifiointiin tarvittavia tietoja joko selväkielisesti tai viivakoodilla. Osaverinäytteet viedään analysaattoreille tarvittavien kokeiden suorittamiseksi. Näiden kokeiden tulokset sekä koeputkeen liimatusta 35 tarrasta ilmenevät tiedot kirjataan ja toimitetaan edelleen potilasta hoitavalle lääkärille.

2 97913

Edellä selostetun tunnetun järjestelmän suurin heikkous on, että näytteet tai näytteiden tulokset saattavat sekaantua keskenään inhimillisen virheen vuoksi, jolloin potilaiden verikokeiden tulokset luonnollisesti ovat epäluotettavia.

5 Ongelmia on näytteen jakamisessa osanäytteeseen ja/tai niiden käsittelyssä. Virhe voi tapahtua esim. perusverinäyt-teen osanäytteisiin jaon yhteydessä, jos sitä suorittava henkilö vahingossa liimaa väärän tarran väärään koeputkeen, tai esimerkiksi analyysitulosten kirjauksen yhteydessä. Eräs 10 merkittävä ongelma on tarrojen käytön hankaluus. Tarrat voivat irrota tai ne on kiinnitetty niin lujasti, että niiden irrottaminen pesun yhteydessä on vaikeaa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on ratkaista edellä mainitut 15 ongelmat ja tarjota käyttöön erittäin luotettava ja yksinkertainen menetelmä ja käsittelylaite, jonka avulla koeputket voidaan merkitä tunnistusta varten, tunnistaa ja käsitellä siten, ettei erillisiä kooditarroja tarvitse käyttää eivätkä eri potilaiden näytteet pääse sekaantumaan. Lisäksi 20 keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä ja käsittelylaite, jonka avulla näyte saadaan käsitellyksi luotettavasti, nopeasti ja ennalta määrätyllä tavalla eri vaiheissa ja joka avulla kaikki näytteen käsittelyyn tarvittavat tiedot kulkevat näytteen ja myös osanäytteen mukana.

25 Nämä päämäärät saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä ja käsittelylaitteistolla, joille on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1 ja ensimmäisessä laite-vaatimuksessa .

30

Keksinnön mukaan käsittelylaiteella sovitetaan käsittelyn t yhteydessä osanäytteet astioihin, joiden pidikkeisiin on asennettu muistiväline, ja käsittelylaitteella osanäytteisiin jaon yhteydessä tallennetaan perusnäytteen astiapidik-35 keen muistivälineestä luettu tunnistusdata kunkin osanäytteen astiapidikkeeseen sovitettuun muistivälineeseen. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kaikki näytettä

I IH ! Illl! I I 1 st : : I

3 97913 koskevat tiedot tallennetaan astianpidikkeen saattomuistiin välittömästi näytteen oton yhteydessä ja kaikki tiedot ovat ϋ luettavissa saattomuistista käsittelylaitteen lukuvälineel- lä, ja käsittelylaitteen välineillä tiedot siirretään perus-5 näytteen jaon yhteydessä osanäytteiden pidikkeiden saatto-muisteihin. Perusnäyteastian tai osanäyteastioiden muistivälineeseen saadaan tallennetuksi käsittelyyn ja/tai näytteen identifiointiin liittyvää tietoa, eikä näytettä käsittelevien henkilöiden tarvitse käyttää muita tietolähteitä näytteen 10 ja osanäytteiden käsittelyn ja merkitsemisen yhteydessä. Käsittelylaitteen avulla saadaan näyte tunnistetuksi varmasti ja luotettavasti, sillä inhimillisen virheen mahdollisuus pienenee. Näyte saadaan käsitellyksi tunnistuksen jälkeen halutulla tavalla nopeasti ja turvallisesti. Lisäksi saadaan 15 varma tieto siitä, mitä näytteelle on tehtävä eli esim. miten moneen osanäytteeseen se tulee jakaa ilman että erillisiä tarramerkintöjä tai vastaavia välineitä tarvitsee käyttää, ja mahdollisuus nopeasti ja yksinkertaisesti löytää määrätty näyte muiden vastaavien joukosta lukemalla astiapi-20 dike saattomuisteissa olevaa tunnistusdataa. Myös tarrojen ja vastaavien merkintävälineiden käyttötarve poistuu.

Menetelmä soveltuu edullisesti käytettäväksi sairaalassa potilaiden antamien verinäytteiden käsittelyn yhteydessä. 25 Astialla tarkoitetaan tässä hakemuksessa verinäytteen, virtsanäytteen tai vastaavan näytteen käsittelyyn soveltuvaa koeputkea tai vastaavaa. Käsittelytoimenpiteillä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita astiassa olevalle näytteelle tehdään. Tällainen toimenpide on esimerkiksi astiassa oleva 30 perusverinäytteen jakaminen eri analysaattoreille syötet täviin osaverinäytteisiin.

Keksinnön edullisessa sovelluksessa käytetään muistivälineenä induktiivisesti luettavaa saattomuistia. Muistiin voidaan 35 tallentaa tietoa, joka on koneellisesti luettavissa ilman että koeputkea tarvitsee kääntää määrättyyn asentoon, jolloin kaikki näytettä koskevat tiedot tallennetaan saatto- 97913 4 muistiin välittömästi näytteen oton yhteydessä. Etuna on myös se, ettei muistiväline ei ole kertakäyttöinen kuten tunnetut viivakooditarrat, vaan sitä voidaan käyttää monta kertaa ja tarvittaessa vaikka pestä.

5

Menetelmän mukaan astiapidikkeen saattomuistiin tallennetaan kaikki näytteen käsittelyyn tarvittavat tiedot. Tämä ei ole käytännössä mahdollista esim. viivakooditarraa käytettäessä, koska yhteen viivakooditarraan mahtuva tietomäärä on hyvin 10 rajoitettu.

Keksinnön mukaan näytteen käsittelylaite on perusverinäyt-teen osanäytteisiin jakava jakolaite, joka on varustettu välineillä, joilla se tallentaa kunkin osanäytteen astiapi-15 dikkeen saattomuistiin perusnäytteen saattomuistista lukemansa tunnistusdatan. Osanäytteiden merkitseminen helpottuu kun järjestelmässä käytettävä käsittelylaite on jakolaite, koska jakolaite siirtää automaattisesti perusverinäytteen pidikkeen saattomuistissa olevan tunnistusdatan kunkin 20 osaverinäytteen pidikkeessä olevaan saattomuistiin. Tämän suoritusmuodon merkittävin etu on sen yksinkertaisuuden lisäksi se, että inhimillisen virheen mahdollisuus on täysin eliminoitu kun näyte merkitään identifiointia varten. Näin ollen esimerkiksi sellainen tilanne vältetään, jossa näytet-25 tä käsittelevä henkilö erehdyksessä suorittaa tietylle näytteelle jollekin toiselle näytteelle tarkoitetut toimenpiteet. Jos hän ei esim. jaa näytettä riittävän moneen osaan, ei osanäytteitä riitä kaikille osanäytteitä tarvitseville analysaattore i11e.

30

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää erästä menetelmässä käytettävää astiapidi-kettä, 35 kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävää päätettä, ja kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisen menetelmän mukai- 5 97913 sen laitteiston edullista sovellutusmuotoa.

, Kuvio 1 esittää erästä astiapidikettä 1 sivusta katsottuna ja osittain leikattuna. Kuvion 1 mukaiseen muovista valmis-. 5 tettuun pidikkeeseen 1 on sovitettu yksi verinäytteen, tai jonkin vastaavan näytteen käsittelyyn soveltuva astia 2, joka edullisesti on tulpalla 3 suljettava koeputki. Sekä pidike 1 että astia 2 ovat muodoltaan sylinterimäisiä pitkähköjä osia, eli ne ovat ylhäältä katsottuna pyöreitä.

10

Pidikkeen 1 pystysuuntaisen, ylhäältä avoimen syvennyksen sisähalkaisija on jonkin verran pienempi kuin astian 2 ulkohalkaisija. Pidikkeen 1 seinämät joustavat näin ollen niihin kohdistuvan voiman vuoksi, kun astia 2 sovitetaan 15 pidikkeen pystysuuntaiseen syvennykseen. Mainittua joustoa edesauttaa pidikkeen seinämässä oleva pystysuuntainen hahlo, joka näkyy U:n muotoisena kuviossa 1. Sen lisäksi, että kyseinen hahlo edesauttaa pidikkeen joustoa, ja näin ollen myös astian 2 kiinnittymistä pidikkeeseen 1, saavutetaan 20 sillä se etu, että läpinäkyvän astian 2 täyttömäärä voidaan päätellä astiaa 2 sivusta katsottaessa, vaikka astia onkin sovitettuna pidikkeeseen 1. Täyttömäärä voidaan määritellä tilanteesta riippuen joko silmämääräisesti tai koneellisesti.

25

Pidikkeen 1 pohjaan on sen pystysuuntaisen syvennyksen pohjatason alapuolelle muotoiltu sylinterimäinen syvennys. Mainittuun syvennykseen on sovitettu saattomuisti 5, joka käsittää muistipiirin, lähettimen, vastaanottimen ja kelan. 30 Saattomuisti 5 muodostaa näin ollen induktiivisesti luetta-* van muistivälineen, jonka toiminta on esitetty esimerkiksi FI-patenttijulkaisussa 85079. Astiapidike 1 sekä sen saat-. tomuisti ovat pesunkestäviä. Saattomuistin 5 muistipiirin kapasiteetti on mitoitettu siten, että siihen voidaan tal-35 lentää tietoa potilaasta, joka on antanut astiassa 2 olevan verinäytteen, sekä astiassa olevalle verinäytteelle tehtävät käsittelytoimenpiteet. Käsittelytoimenpiteillä tarkoitetaan 6 97913 tässä yhteydessä niitä analyysejä, joita verinäytteelle tulee tehdä. Näin ollen saattomuistin 5 muistipiirissä olevista tiedoista ilmenee esim. kuka verinäytteen on antanut ja suoritettavien analyysien lukumäärä eli kuinka 5 moneen osaan astiassa 2 oleva verinäyte pitää jakaa. Kaikki muistipiirissä olevat tiedot ovat luettavissa induktiivises-ti eli tiedot voidaan lukea ilman että lukulaitteen luku-päätä tarvitsee saattaa pidikkeen 1 kanssa fyysiseen kosketukseen. Pidikettä ei myöskään tarvitse kääntää määrättyyn 10 asentoon lukupään suhteen, vaan tiedot ovat luettavissa muistipiiristä kunhan se viedään lukulaitteen lukupään läheisyyteen.

Astiapidikkeen 1 pohja sekä siihen sovitettu saattomuisti 15 muodostavat astiapidikkeen 1 ja astian 2 pystyakseleiden suhteen kohtisuoran tason, jonka ansioista astiapidike 1 pystyy kuvion 1 osoittamassa pystysuuntaisessa asennossa kun se asetetaan esimerkiksi pöydälle. Astiapidikkeen 1 ansiosta myös pyöreän pohjan omaava koeputki 2 pysyy pystyasennossa 20 pidikkeeseen 1 sovitettuna.

Kuvio 2 esittää eräässä keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa suoritusmuodossa käytettävää kannettavaa päätettä 7, jolla voidaan lukea ja kirjoittaa dataa kuvion 1 mukaiseen 25 astiapidikkeeseen 1 sovitettuun saattomuistiin. Käsipääte käsittää näytön 9 ja näppäimistön 11. Datan lukemiseksi tai kirjoittamiseksi astiapidike 1 viedään päätteen 7 kirjoitus-ja lukupään 8 läheisyyteen, jolloin tiedonsiirto pidikkeen saattomuistin ja päätteen 7 välillä tapahtuu induktiivises-30 ti. Päätteen 7 ja sairaalan tietojärjestelmän välillä tapahtuvan, edullisesti langattoman tiedonsiirron ansiosta, päätteeseen 7 voidaan tallentaa niiden potilaiden identifi-ointitiedot, esimerkiksi nimet, joilta verinäyte on otettava. Kun verinäyte on otettu, potilaan nimi syötetään käsi-35 päätteeseen 7 näppäimistön avulla samanaikaisesti kun verinäytettä sisältävä astia ja sen pidike 1 viedään käsi-päätteen lukupään läheisyyteen. Tiedot verinäytteelle suori- 7 97913 tettavista toimenpiteistä siirtyvät näin ollen induktiivi-sesti astiapidikkeessä 1 olevaan saattomuistiin.

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisen järjestelmän 5 edullista suoritusmuotoa. Potilailta otettavat verinäytteet sekä kunkin potilaan verinäytteelle suoritettavat kokeet on syötetty sairaalan tietojärjestelmään 12. Tietojärjestelmään on myös syötetty tiedot sairaalassa olevista analysaattoreista 13, jolloin se kykenee päättelemään millä analysaat-10 torilla tai analysaattoreilla verinäytteelle suoritettavat kokeet toteutetaan. Kannettava pääte 7 ja sairaalan tietojärjestelmä 12 ovat yhteydessä toisiinsa, edullisesti lan-gattomasti, jolloin tarvittavista verinäytteistä voidaan siirtää tieto päätteelle 7. Verinäytteet potilaalta ottava 15 hoitaja saa näin ollen tiedon keneltä verinäytteitä tulee ottaa.

Verinäyte otetaan astiaan, esimerkiksi kuviossa 1 esitettyyn koeputkeen 2, joka on sovitettu kuviossa 1 esitettyyn as-20 tiapidikkeeseen 1. Näytteen sisältävä astia ja astiapidike viedään päätteen 7 kirjoitus- ja lukupään läheisyyteen, jonka jälkeen päätteen näppäimistöltä syötetään tunnus, jonka avulla näytteen antanut potilas identifioidaan. Potilaan identifioinnin jälkeen pääte siirtää potilasta ja hänen 25 verinäytteelle tehtäviä kokeita koskevat tiedot astiapidik-keeseen 1 sovitettuun saattomuistiin.

Verinäytteiden ottamisen jälkeen verinäytteitä sisältävät astiat siirretään jakolaitteeseen 14. Kyseisessä jakolait-30 teessä on lukupää, joka lukee tiedot astiapidikkeen 1 poh-' jassa olevasta saattomuistista. Lukupää lukee näin ollen induktiivisesti saattomuistissa olevat tiedot, joiden avulla * selviää verinäytteen luovuttanut potilas, miten moneen osanäytteeseen astiassa oleva verinäyte tulee jakaa sekä ne 35 analysaattorit, joiden avulla verinäytteelle tehtävät kokeet on tarkoitus suorittaa. Näiden tietojen avulla jakolaite jakaa astiassa olevan verinäytteen osanäytteisiin, jotka 8 97913 sijoitetaan eri analysaattoreille siirrettäviin astioihin. Astia, jossa perusverinäyte on ollut, viedään jakolaitteesta pestäväksi uudelleen käyttöä varten. Myös ne astiat, johon osanäytteet sovitetaan, käsittävät saattomuisteja, minkä 5 vuoksi jakolaite osanäyteastioiden täytön yhteydessä induk-tiivisesti kirjoittaa osanäytettä koskevat tunnistustiedot kunkin osanäytteen astiapidikkeeseen.

Täytetyt osanäyteastiat siirretään analysaattoreihin 13, 10 joissa tarvittavat analyysit suoritetaan. Analysaattoreiden käytön yhteydessä kunkin osanäytteen astiapidikkeestä luetaan potilaan identifiointiin tarvittavat tiedot, esim. hänen nimensä. Kyseinen identifiointitieto sekä suoritetun analyysin tulos syötetään sairaalan tietojärjestelmään 12, 15 josta potilasta hoitava lääkäri voi ne lukea. Kuviossa 3 analysaattoreiden 13 oikeasta laidasta alkavat nuolet kuvaavat tiedon kulkua analysaattoreilta 13 sairaalan tietojärjestelmään 12.

20 Eräässä toisessa keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa astiapidikkeen 1 saattomuistiin tallennetaan käsipäätteen 7 välityksellä ainoastaan potilaan identifiointiin tarvittava tieto. Kyseisessä suoritusmuodossa jakolaite 14 ja analysaattorit 13 ovat suoraan yhteydessä sairaalan tietojär-25 jestelmään 12, jolloin nämä saavat suoraan tietojärjestelmästä muut tarvittavat tiedot kun pidike 1 on identifioitu saattomuistiin tallennetun tunnistusdatan avulla. Esim. jakolaite 14 saa näin ollen suoraan sairaalaan tietojärjestelmästä 12 tiedot siitä, miten moneen osaan perusverinäyte 30 tulee jakaa, perustuen astiapidikkeen 1 saattomuistiin tallennettuun tunnistedataan. Astiapidikkeen 1 saattomuistin muistikapasiteetti voidaan näin ollen minimoida.

Edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on tarkoi-35 tettu vain havainnollistamaan keksintöä rajoittamatta sitä. Näin ollen on otettava huomioon, että vaikka edellä on sanottu, että keksintöä käytetään verinäytteen käsittelyssä, 9 97913 niin keksintöä voidaan aivan yhtä hyvin hyödyntää jonkin toisen näytteen käsittelyn yhteydessä, kuten esim. eläimen ' virtsanäytteen käsittelyyn. Saattomuistiin tapahtuvien luku ja tallennusoperaatioiden ei myöskään välttämättä tarvitse 5 tapahtua induktiivisesti, vaan ne voidaan toteuttaa jollain muulla vastaavalla tekniikalla. Keksinnön mukainen menetelmä ja käsittelylaite voivat näin ollen vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

> *

Claims (5)

10 97913

1. Menetelmä astian (2) merkitsemiseksi identifiointia varten, jossa menetelmässä astia (2) sovitetaan pidikkeeseen 5 (1), ja astiapidike (1) käsittää muistivälineen (5), johon tallennetaan pidikkeessä (1) olevan astian (2) identifiointiin tarkoitettua, koneellisesti luettavissa olevaa tun-nistusdataa, käsittelylaitteen (14) lukuvälineellä luetaan muistivälineeseen (5) tallennettua tunnistusdataa ja käsit-10 telylaitteen välineillä käsitellään näytettä ennalta määrätyllä tavalla, tunnettu siitä, että käsittelylai-teella (14) sovitetaan käsittelyn yhteydessä osanäytteet astioihin (2), joiden pidikkeisiin (1) on asennettu muistiväline (5), ja että käsittelylaiteella (14) osanäytteisiin 15 jaon yhteydessä tallennetaan perusnäytteen astiapidikkeen (l) muistivälineestä (5) luettu tunnistusdata kunkin osa-näytteen astiapidikkeeseen (1) sovitettuun muistivälineeseen (5).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että menetelmässä käytetään muistivälineenä (5) induktiivisesti luettavaa saattomuistia, johon kuuluu muistipiiri, lähetin, vastaanotin ja kela.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että astiassa (2) oleva näyte on verinäyte, jakolaitteella jaetaan astiassa (2) olevan verinäyte osa-näytteisiin ja jakolaitteella (14) luetaan perusverinäytteen astiapidikkeen (1) saattomuistista (5) tarvittavien osanäyt-30 teiden lukumäärä.

4. Käsittelylaite astiassa olevan näytteen käsittelemiseksi ennalta määrätyllä tavalla astian (2) ollessa sovitettuna astiapidikkeeseen (1), astiapidikkeeseen (1) on sijoitettu 35 muistiväline (5) tallennettua tunnistusdataa varten ja käsittelylaitteeseen kuuluu lukuväline muistivälineeseen (5) tallennetun tunnistusdatan lukemiseksi, ja välineet astiassa 11 97913 (2) olevan, tunnistusdatan avulla identifioidun näytteen käsittelemiseksi ennalta määrätyllä tavalla, tunnet-t u siitä, että käsittelylaite (14) on jakolaite, jonka avulla perusnäyte jaetaan osanäytteisiin näytteen tunnistus-5 dataan sisältyvien ja näytteen käsittelyä koskevien tietojen avulla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että mainittu näyte on verinäyte. 10