FI97736B - Menetelmä ja laitteisto täyteainepitoisen materiaalin, kuten kierrätyskuidun käsittelyyn - Google Patents

Description

97736

Menetelmä ja laitteisto täyteainepitoisen materiaalin, kuten kierrätyskuidun käsittelyyn

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteistoon kierrätyskuidun ja/tai 5 laitosrejektinä pyörrepuhdistuksesta poistuvan jakeen käsittelyssä. Kuten tunnettua, kierrätyskuitumateriaalin lähteitä on sekä paperikoneen ns. hylky, joka on uudelleen käytettävää raaka-ainetta, että varsinainen, eri tavoin käytetty paperi ja kartonki. Keksintö kohdistuu erityisesti tällaisten kierrätyskuitumateriaalien käsittelyyn niin, että niissä olevat täyteaineet saadaan mahdollisimman tarkkaan ote-10 tuksi talteen ja palautettua takaisin prosessiin mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti.

Täyteainepitoisia paperilaatuja ja etenkin päällystettyjä paperilaatuja tekevillä paperikoneilla lyhyen kierron pyörrepuhdistuslaitoksen laitosrejektinä prosessista 15 poistuu runsaasti mineraali- ja pigmenttijaetta, joka koostumukseltaan olisi hyö dynnettävissä paperin raaka-aineena, mutta, joka partikkelikooltaan on liian karkeaa.

SC- ja muita täyteainepitoisia laatuja tekevillä paperikoneilla lyhyen kierron :.j.: 20 pyörrepuhdistuksesta laitosrejektinä poistuva mineraalifraktio on massa-annoste-: '.· lussa lisättävän mineraalijakeen, täyteaineen, karkea, yleensä yli 10 pm partikke- • likokoinen osuus.

* · • · • · · : Päällystettyjä laatuja tekevillä paperikoneilla lyhyen kierron pyörrepuhdistuslai- I j ; ·* * 25 toksen laitosrejektinä prosessista poistuva mineraalifraktio on valtaosin päällyste-. , tyn hylyn hajoamatonta päällystekerrosta. Päällystepigmentti ei ole hajonnut/dis- • t * • · * pergoitunut hylyn hajotussysteemissä riittävän hienoksi. Päällystyspigmentin • · · hienontumatta jäänyt, raekooltaan yleisesti yli 10 pm, jae rejektoituu lyhyen kierron pyörrepuhdistuksessa.

; 30

Sama pätee myös uusiomassasysteemeissä, missä raaka-aineena käytetään pääl-' lystettyä aikakauslehtipaperia tms. runsaasti päällystettyä uusiopaperin raaka- 2 97736 ainetta. Uusiopaperimassan hajotussysteemissä päällystetyn paperin päällystepig-mentti irtoaa varsinaisesta paperin kuitukerroksesta enemmän tai vähemmän levymäisinä jakeina, jotka osittain murenevat prosessin vaikutuksesta. Mureneminen ja dispergoituminen ei ole kuitenkaan täydellistä ja niinpä uuSlomassalinjan 5 lajittamon pyörrepuhdistuksessa nämä hienontumatta jääneet päällystepigmentti-partikkelit poistuvat prosessista rejektinä. Kuitenkin raaka-ainekoostumukseltaan valtaosa partikkeleista olisi paperinvalmistukseen käyttökelpoista täyteainetta, jota paperin valmistuksen myöhemmässä vaiheessa joudutaan kuitususpensioon mahdollisesti lisäämään. Kokonsa puolesta nämä partikkelit ovat kuitenkin sellai-10 siä, että niistä tulee ongelmia itse paperikoneella ellei niitä hienonneta/dispergoi-da ja näin tehdä täyteaineeksi kelpaavaksi.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa pyörrepuhdistuksen laitosrejektinä poistuvaa täyteaine-/mineraalijaehäviötä pienennetään käsittelemällä mineraalijaekoostu-15 mukseltaan konsentroitua fraktiota pyörrepuhdistuslaitoksen yhteydessä mineraa-lijakeiden hienontamiseksi ja uudelleen palauttamiseksi prosessiin.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston mukanaan tuomista eduista kannattaa mainita mm. seuraavat: 20 - Täyteaine/mineraali-, vesi-, kemikaali-, lämpö- ja kuituhäviöt ovat ! mahdollisimman pienet. Poistetaan pelkästään käyttökelvoton ja * ··’ käyttökelvolliseen muotoon muutettavissa olematon fraktio erittäin konsentroituneessa muodossa.

« · ♦ · ♦ ·"/ - Mineraalipartikkelien dispergointi perustuu suspension sisäisiin leik- • · · * 25 kausvoimiin eli mekaaninen kuluminen on vähäistä.

. . - Systeemin investointikustannukset ovat erittäin alhaiset. Tekninen • · · toteutus tapahtuu tunnetuilla kaupallisilla laitteilla, takaisinmaksua!- • · · ka on lyhyt.

- Systeemi on helppo toteuttaa eli se on mahdollista lisätä myös jo i '1' 30 käytössä oleviin järjestelmiin lisäämällä viimeisen cleaner-portaan • “ jälkeen mineraalijakeen ja orgaanisen jakeen erilleen fraktioiva *···* sihtilaite sekä uudentyyppinen puhdistin, josta alitevirtaues poistuu 3 97736 erittäin konsentroituneessa muodossa ja lisäämällä näitten jälkeen mineraalijakeet hajottava käsittelyvaihe.

Käsittely toteutetaan esimerkiksi paperikoneen lyhyen kierron prosessin sisällä konekohtaisena toteutuksena, jolloin ei sekoiteta esi-5 merkiksi koneiden välisiä vesikiertoja.

Systeemi on jatkuvatoiminen osa paperikoneen lyhyttä kiertoa tai lajittelujärjestelmää. Toisin sanoen prosessiolosuhteet ovat vakiot ja toiminta on häiriötön.

Prosessi säätää itse itsensä esimerkiksi, jos karkean jakeen määrä 10 kasvaa, systeemi palauttaa prosessiin vain hienontuneen jakeen ja loppu poistuu systeemistä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteistolle tunnusmerkilliset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

15

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitteistoa selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuviot 1a ja 1b esittävät kahta tekniikan tason mukaista täyteaineen käsittelysys-teemiä, ·.·.·' 20 kuvio 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista täyteaineen • '.: käsittelysysteemiä, • ..· kuvio 3 esittää muunnelman kuvion 2 esittämästä systeemistä, * * kuviot 4a - c esittävät 100 kertaisena valokuvasuurennoksena kuvion 2 mukaisen J * · laitteiston kaarisihdille syötetyn materiaalin sekä molemmat kaarisihdiltä saatavat 25 fraktiot, ja . . kuvio 5 esittää vielä keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja yhdistettynä • · *!!.’ samaan kuvioon.

• · · · · »» »

Eräänä esimerkkinä vanhastaan tunnetuista ratkaisuista täyteaine/mineraalijävikin i : Ί’ 30 pienentämiseksi on esimerkiksi kuvion 1a mukainen ratkaisumalli. Siinä mine-’· “ raalihävikkiä pienennetään fraktioimalla prosessista poistuvasta virtauksesta "···* kaikki hienoaines so. kooltaan käyttökelpoinen kiintoaines takaisin prosessiin.

4 97736

Kuvattu laitteisto toimii siten, että prosessista poistuva virtaus tuodaan kaarisih-dille 10, ns. Hydra-Screen, joka jakaa virtauksen kahteen fraktioon. Karkeampi fraktio johdetaan välisäiliöön 12 ja hienompi fraktio suodossäiliöön 14. Suodos-säiliöstä 14 hienompi fraktio pumpataan pumpulla 16 toisiovaiheen kaarisihdille 5 18, ns. Micra-Screen, jonka karkeampi fraktio ohjataan välisäiliöön 12 ja hie- nompijakeinen, käytännöllisesti katsoen puhdas neste ja sen mukana hieno täyteaine uudelleen käytettäväksi vaikkapa prosessissa tarvittaviin laimennuksiin. Välisäiliöstä 12 kaarisihtien 10 ja 18 rejektinä poistettu fraktio pumpataan pumpulla 20 esimerkiksi suodatuspuristimelle 22 karkean jakeen saostamiseksi käyt-10 tökelpoisempaan sakeuteen. Fraktiointilaitteena voidaan käyttää paitsi kaarisihtiä 10 kuten kuviossa la, myös pienireikäistä/-rakoista painelajitinta tai pyörrepuh-distimia (kuvio 1b) kuten yleisesti hiekan erotuksessa käytettäviä ns. trap-puhdis-timia.

15 Kuvion 1 b mukaisesti käsiteltävä materiaali saadaan pyörrepuhdistuslaitoksen 32 kolmannen tai neljännen portaan rejektinä, jonka rejektoima hieno fraktio johdetaan takaisin käyttöön. Pyörrepuhdistuslaitoksesta rejektoitu aines johdetaan pumpulla 34 kaarisihdille 36, edullisesti ns. Micra-Screen, jonka akseptoima neste ts. suodos johdetaan viirakaivoon tai vaikkapa toisiolajittimen laimennuk-20 seen. Kaariseulan 36 rejekti, ts. saoste puolestaan johdetaan pumpun 38 imu-'· ·’ puolelle, josta se edelleen pumpataan puhdistimeen 39, edullisesti ns. Eli- minator-cleaneriin, joka muuten on esitetty esimerkiksi US patentissa 5,139,652. Puhdistimen 39 aksepti johdetaan pyörrepuhdistuslaitoksen kolmannen tai nel- i *”.* jännen portaan 32 syöttöpumpun 30 imupuolelle pumpattavaksi uudelleen kier- t : : 25 toon.

• · • · · • · · ·

Kaikille näille ennalta tunnetuille tavoille on kuitenkin ominaista, että ne eivät • · · muuta/hienonna käsiteltävän kiintoaineen partikkelikokoa/-jakaumaa, vaan aino-..! astaan erottavat hienon ja sellaisenaan käyttökelpoisen sekä karkean jakeen i : 30 erilleen ja palauttavat hienon jakeen käyttöön.

5 97736

Keksinnön mukaiselle mineraalijakeiden hienontamis-/dispergointiprosessille on ominaista, että se perustuu virtauksen/suspension sisäisiin mekaanisesti aikaansaataviin leikkausvoimiin. Jotta leikkausvoimilla suspension sisällä olisi hienontava vaikutus, toisin sanoen riittävästi tehoa, täytyy suspension konsentraation olla 5 korkea. Periaatteena on, että mitä suuremmassa konsentraatiossa käsittely suoritetaan sitä tehokkaampaa se on eli sitä suuremmat leikkausvoimat on mahdollista suspensioon kohdistaa ja sitä tehokkaammin dispergointi tapahtuu.

Mineraalijakeiden konsentraation nostaminen korkeaksi onnistuu kätevimmin 10 uudentyyppisellä US patenttijulkaisussa 5,139,652 kuvatulla pyörrepuhdistinra-kenteella, joka on lajittelutehokkuudeltaan huippuluokkaa, mutta, josta karkea, yli 10 pm, mineraalifraktio poistuu alitteena erittäin konsentroituneena, kiinto-ainepitoisuudeltaan jopa yli 40 %:sena virtauksena.

15 Käsiteltävän jakeen konsentraation nosto voidaan tehdä myös esimerkiksi suodattamalla tai laskettamalla, mutta kaikille näille muille menetelmille on tunnusomaista, että ne vaativat lisälaitteita ja/tai suuret tilavuudet ja ovat varsin hankalia toteuttaa jatkuvana häiriöttömänä prosessina. Uudentyyppisellä pyörre-puhdistimella tapahtuva mineraalijakeen konsentroituminen tapahtuu muun :.i,' 20 pyörrepuhdistimen normaalin toiminnan yhteydessä ilman mitään lisälaitteita.

··' Saostamisen so. kiintoainekonsentraation nostamisen jälkeen mineraalijaetta käsitellään suuret suspension sisäiset leikkausvoimat synnyttävillä mekaanisilla | · · sekoitinelementeillä tai jauhinlaitteilla. Leikkausvoimien vaikutuksesta mineraali- t”: : ‘ 25 partikkelit hankautuvat toisiaan vasten ja hienontuvat partikkelikooltaan paperin . . valmistukseen kelpaavaksi täyteaineeksi.

• · · * • · · • · * Lähtökohtana kuviossa 2 esitetylle ratkaisulle on Fl patentissa 93753 kuvattu prosessi. Mainitussa patentissa kuvataan menetelmää täyteainepitoisen materiaa- "'30 Iin, kuten kierrätyskuidun käsittelyyn, jossa menetelmässä kierrätyskuitumateriaa-: li käsitellään useampiportaisessa pyörrepuhdistuslaitoksessa, jonka viimeisessä '···' portaassa materiaali jaetaan kahteen fraktioon, joista hienompi fraktio palaute- 6 97736 taan uudelleen käyttöön ja karkeampi fraktio eli rejekti ohjataan jatkokäsittelyyn. Mainitun patentin mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että mainittu rejekti johdetaan ensimmäiseen fraktiointivaiheeseen, jaetaan mainittu rejekti kahteen fraktioon, joista hieno fraktio palautetaan pyörrepuhdistuslaitokseen ja 5 karkea fraktio johdetaan hienonnusvaiheeseen, hienonnetaan karkea fraktio, johdetaan hienonnettu materiaali viimeiseen fraktiointivaiheeseen, jossa jaetaan hienonnettu materiaali kahteen fraktioon, joista hieno fraktio palautetaan takaisin prosessiin. Toisin sanoen menetelmässä pyörrepuhdistuslaitoksen rejekti fraktoi-daan siten, että hieno aines palautetaan pyörrepuhdistuslaitokseen ja karkeata 10 jaetta käsitellään edelleen.

Mainitulle Fl patentissa 93753 kuvatulle menetelmälle on esitetty vaihtoehto kuvioissa 2 ja 3, jotka muuten esiintyvät myös WO hakemuksessa PCT/FI94/00086. Kuviossa 2 viimeisen pyörrepuhdistinportaan 32 karkea rejekti, 15 jonka tuhkapitoisuus voi olla jopa 60 - 90 %, johdetaan pumpulla 80 edullisesti mahdollisimman vähän kiintoainetta sisältävällä kiertovedellä, esimerkiksi kui-duntalteenoton kirkkaalla suodoksella S, laimennettuna kaarisihdin 82, esim. ns. Micra-screen, syöttöön. Kaarisihdin 82 sihtipintana käytetään esimerkiksi 100 -250 pm rakoleveydeltään olevaa sihtiä. Kaarisihdillä 82 syöttövirtaus jaetaan \' 20 saosteeseen ja suodokseen. Saosteessa poistetaan kaikki karkeat kuitu-, tikku- ja : . epäpuhtausjakeet. Suodokseen menevät mainituista 100 - 250 pm raoista läpi I < · * ··' päässeet täyteainepartikkelit ja valtaosa vedestä. Kaarisihdin 82 suodos johde taan pumpulla 84, edullisesti mahdollisimman vähän kiintoainetta sisältävällä | · · kiertovedellä S, laimennettuna pyörrepuhdistimien 86 syöttöön. Pyörrepuhdisti- ΓΓ: ' 25 mien 86 aksepti, jossa on valtaosa vedestä ja hieno alle 10 pm täyteainejae . . palautetaan esimerkiksi viimeisen pyörrepuhdistusportaan syöttöön pumpulle 88 « · · tai hylynsaostukseen, katkoviiva B. Pyörrepuhdistinportaan 86 alite käsittää par- « · · tikkelikooltaan yli 10 pm täyteainejakeen korkeassa n. 30 - 50 %:n kiintoainepi-toisuudessa. Mainittu alite ohjataan esimerkiksi vapaalla pudotuksella disper- i : 30 goi nti laitteeseen 90, jossa alitteessa olevat kiintoainepartikkelit saatetaan voi- : " makkaiden leikkausvoimien alaisiksi. Täyteainepartikkelit pilkkoutuvat ja disper- 97736 » 7 gointi laitteesta 90 poistuva virtaus on suurelta osin partikkelikoollaan homogeenista, käyttökelpoista, alle 10 pm täyteainejaetta.

Dispergointilaitteessa 90 hienonnettu täyteainejae palautetaan pumpulla 84 5 pyörrepuhdistusportaan 86 syöttöön, joka toimii jo edellä kuvatulla tavalla. Siten hienontumatonta täyteainejaetta voidaan kierrättää dispergointilaitteessa 90 ja pyörrepuhdistimissa 86 siihen saakka, kunnes täyteainepartikkelit ovat hienontu-neet käyttökelpoiseen kokoon.

10 Kuviossa 3 esitetään kuviota 2 vastaava vaihtoehto. Ainoana merkittävämpänä % erona kuvioon 2 on se, että kaarisihdin tilalla on käytetty painelajitinta 92, joka kaarisihdin tavoin lajittelee pyörrepuhdistinportaalta 32 tulevan rejektin prosessista poistettavaan karkeaan jakeeseen ja edelleen käsiteltävään täyteainepar-tikkeleja sisältävään jakeeseen, jonka käsittely on kuvattu jo kuvion 2 yhteydes-15 sä. Painelajittimessa käytetään edullisesti erittäin pienireikäistä (reiän halkaisija 0.15 - 0.20 mm) sihtirumpua. On kuitenkin huomattava, että painelajittimen 92 käyttämisellä voidaan välttää kuvion 2 pumpun 84 käyttö, koska painelajittimel-ta saatava hieno jae voidaan syöttää suoraan pyörrepuhdistimiin 86. Toisena erona kuviossa 3 kuvioon 2 verrattuna on se, että dispergointilaitteessa 90 hie-20 nonnettu materiaali palautetaan painelajittimen 92 syöttöön eikä suoraan takai-: sin pyörrepuhdistimille kuten kuviossa 2.

• · . . Luonnollisesti myös kuvioiden 2 ja 3 esittämissä ratkaisuissa voidaan kytkeä t : : *!!.* useampia jaotteluvaiheita ja dispergointivaiheita peräkkäin esimerkiksi edellä- t * · 25 mainitun Fl-patentin kuvion 4 tavoin. Edelleen on myös mahdollista johtaa hie- : .·. nonnettu materiaali dispergointilaitteesta 90 vaikkapa uuteen jaotteluvaiheeseen • · · • ·· « 94 (koko prosessin osa kuvattu katkoviivoilla vaihtoehtoisen luonteensa vuoksi) * josta käyttökelpoinen hienoaines palautetaan käyttöön ja karkea jae rejektoidaan t · ‘ja poistetaan systeemistä.

30 f *

Kuvasarja 4 a - c esittää kuvion 2 mukaisen prosessin kaarisihdin syötön (Fig.

4a), suodoksen (Fig. 4b) ja rejektin (Fig. 4c). Kuvista nähdään selvästi, kuinka f 8 97736 kaikki kuvan 4a syötössä ollut kuitupitoinen jae sekä suurikokoiset täyte-ainepartikkelit ovat rejektioituneet kuvaan 4c ja suodos, kuva 4b, sisältää ainoastaan täyteainejaetta.

5 Kuviossa 5 esitetään kuvioiden 2 ja 3 esittämästä prosessista edelleenkehitetty versio, jossa keskitytään toisaalta käsittelemään kuviossa 2 esitetyn kaarisihdin 82, tai vastaavasti kuviossa 3 esitetyn painelajittimen 92, karkeata jaetta eli ns.

saostetta. Toisaalta kuviossa 5 esitetään myös uusi tapa käsitellä ja kierrättää täyteainepitoista jaetta. Kuviossa 5 viimeisen pyörrepuhdistinportaan 32 karkea 10 alite, jonka tuhkapitoisuus voi olla jopa 60 - 980 %, johdetaan pumpulla 80 « edullisesti mahdollisimman vähän kiintoainetta sisältävällä kiertovedellä, esimerkiksi kuiduntalteenoton kirkkaalla suodoksella S, laimennettuna sihtilaitteen 102, esim. kaarisihdin ns. Micra-screen (esitetty kuviossa) tai painelajittimen ns. Ahl-decker, syöttöön. Kaarisihdin ollessa kyseessä sihtipintana käytetään esimerkiksi 15 100 - 250 pm rako leveydeltään olevaa sihtiä. Painelajittimessa puolestaan käyte tään reikärumpua, jossa reikien halkaisija on luokkaa 0.15 - 0.20 mm. Sihtilaitteen 102 syöttövirtaus jaetaan saosteeseen ja suodokseen. Saosteessa poistetaan kaikki karkeat kuitu-, tikku- ja epäpuhtausjakeet. Suodokseen menevät mainituista 100 - 250 pm raoista läpi päässeet täyteainepartikkelit ja valtaosa vedestä.

20 Sihtilaitteen 102 suodos johdetaan pumpulla 104, edullisesti mahdollisimman I · · : ’ vähän kiintoainetta sisältävällä kiertovedellä S, laimennettuna pyörrepuhdistimi- ··’ en 106 syöttöön. Jos sihtilaitteena 102 on painelajitin, pumppua 104 ei välttä mättä tarvita. Pyörrepuhdistimien 106 aksepti, jossa on valtaosa vedestä ja hieno i : : alle 10 pm täyteainejae palautetaan uudelleen käytettäväksi esimerkiksi hylynsä-

t ' I

25 ostuksen kautta. Pyörrepuhdistinportaan 106 alite käsittää partikkelikooltaan yli . . 10 pm täyteainejakeen korkeassa n. 30 - 50 %:n kiintoainepitoisuudessa. Mainit- * · · M· · tu alite ohjataan esimerkiksi vapaalla pudotuksella jauhatuslaitteeseen 110, joka voi olla dispergointilaite tai erityisesti tarkoitusta varten kehitetty jauhin, jossa alitteessa olevat kiintoainepartikkelit saatetaan voimakkaiden leikkausvoimien 30 alaisiksi. Täyteainepartikkelit pilkkoutuvat ja jauhatuslaitteesta 110 poistuva virtaus on suurelta osin partikkelikooltaan homogeenista, käyttökelpoista, alle 10 pm täyteainejaetta.

Il ld;l liiti f . | 9 97736

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan osa jauhatuslaitteessa 110 hienonnetusta täyteainejakeesta palautetaan pumpulla 104 pyörrepuhdistuspor-taan 106 syöttöön, joka toimii jo edellä kuvatulla tavalla. (Toinen tapa on jo esitetty kuvion 2 yhteydessä, jossa koko hienonnettu jae palautetaan'pyörrepuh-5 distusportaaseen.) Osa hienonnetusta täyteainejakeesta palautetaan sihtilaitteen 102 saosteen kanssa jatkokäsiteltäväksi. Siten hienontumatonta täyteainejaetta voidaan kierrättää jauhatuslaitteessa 110 ja pyörrepuhdistimissa 106 siihen saakka, kunnes täyteainepartikkelit ovat hienontuneet käyttökelpoiseen kokoon.

10 Aiemmissa suoritusmuodoissa, ainakaan kuvioissa 2 ja 3 esitetyissä, sihtilaitteen « saosteen käsittelyyn ei ole kiinnitetty huomiota. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan sihtilaitteen 102 saoste johdetaan välisäiliöön 112, johon tuodaan myös laimennusnestettä D, joka on peräisin esimerkiksi kuiduntal-teenoton kirkasteesta. Sihtilaitteen 102 saoste laimennetaan välisäiliössä 112 15 sekoittimen 114 varmistaessa sakeuden tasaantumisen. Saoste johdetaan pumpulla 116 pyörrepuhdistimille 118, joilla erotetaan käyttökelpoinen kuitu- ja hieno täyteainejae, joka palautetaan uudelleen käyttöön esimerkiksi hylynkäsitte-lysysteemin kautta. Pyörrepuhdistimien 118 rejekti johdetaan erään suoritusmuodon mukaan ruuvisaostimelle 120, jolla rejektin sakeus nostetaan mahdollisim-20 man korkeaksi, jolloin rejekti voidaan suoraan saostimen 120 poistosakeudessa kuljettaa esimerkiksi poltettavaksi. Ruuvisaostimen 120 suodos palautetaan haluttaessa nestepäästöjen välttämiseksi esimerkiksi välisäiliöön 112, jolloin myös / . suodoksen sisältämä hienoaines saadaan otettua talteen.

t : : • · · · • ·· t : .

25 Kuten jo edellä todettiin, voidaan osa jauhatuslaitteen 110 hienontamasta ainek- : c sesta palauttaa sihtilaitteen 102 rejektin mukana jatkokäsittelyyn. Käytännöllisin- * « « • · · · tä tämä on tehdä niin, että mainittu hienoainejae johdetaan välisäiliöön 112 ja sekoitetaan siellä sihtilaitteen 102 rejektiin, jolloin riittävästi hienontunut hienoainejae akseptoituu pyörrepuhdistimilla 118 ja palautuu sitä kautta uudelleen 30 käyttöön.

10 97736

Kuten edellä esitetyistä monista toisistaan jossakin määrin poikkeavista suoritusmuodoista nähdään, on kehitetty uusi ja ennalta tuntematon menetelmä ja laitteisto kierrätyskuitumateriaalin käsittelemiseksi niin, että mahdollisimman suuri osa siinä olevasta täyteaineesta ja käyttökelpoisesta kuidusta saataisiin talteen ja 5 uudelleen käyttöön. Ensimmäiseksi on huomattava, että kaikki kuvioissa kuvatut ja selityksessä mainitut laitteet on kytketty toisiinsa tarkoitukseen sopivilla vir-tausteillä, joko kuvioissa näytetyllä, selityksessä esitetyllä tai vaatimuksissa mainitulla tavalla. Edelleen on huomattava, että edellä esitetyt suoritusmuodot ovat vain esimerkkejä keksinnön monista eri variaatioista ilman mitään tarkoitusta 10 rajoittaa keksintöä koskemaan ainoastaan esitetyt suoritusmuodot. Siten on sei-vää, että vaikka edellä esitetyissä suoritusmuodoissa on kuvattu sekoitus/hienon-nuslaitteena säiliö, johon on sijoitettu yksi tai useampia sekoitus-/hienonnus-roottoreita, voidaan hienonnuslaitteena käyttää myös sinänsä tunnettuja jauhimia tai myllytyyppisiä hienontimia. On myös selvää, että eri suoritusmuotojen yh-15 teydessä kuvatut yksityiskohdat ovat soveltuvin osin käytettävissä myös toisissa suoritusmuodoissa ilman eri mainintaa. Siten keksintöä rajoittavat ainoastaan oheiset patenttivaatimukset.

( • · 4 · I · * • « · • · « « • « · t : : m • » • · « 4 · · * · · · » · · • · · 4 4· « t * au i aiin u.iu . .

Claims (11)

97736

1. Menetelmä täyteainepitoisen materiaalin, kuten kierrätyskuidun käsittelyyn, jossa menetelmässä kierrätyskuitumateriaali käsitellään useampipor-5 täisessä pyörrepuhdistuslaitoksessa, jonka viimeisessä portaassa (32) materiaali jaetaan kahteen fraktioon, joista hienompi fraktio palautetaan uudelleen käyttöön ja karkeampi fraktio eli rejekti ohjataan jatkokäsittelyyn ensimmäiseen jaotteluvaiheeseen (82, 92, 102), jossa se jaetaan kahteen fraktioon siten, että toinen rejektinä saatava fraktio käsittää pääasiassa tikkuja ym. puupohjaista 10 ainesta ja toinen fraktio pääasiassa täyteainesta, joka täyteainefraktio johdetaan « jatkokäsittelyyn, tunnettu siitä, että mainittua rejektinä saatavaa fraktiota käsitellään edelleen siinä olevan käyttökelpoisen aineksen palauttamiseksi takaisin käyttöön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu rejektinä saatava fraktio johdetaan lajitteluvaiheeseen (118), jonka aksepti palautetaan takaisin käyttöön ja rejekti poistetaan prosessista.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 mainittu lajitteluvaiheen (118) rejekti saostetaan saostimessa (120) korkeaan sakeuteen, jossa se poistetaan prosessista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • · ' ———' j · { ensimmäisestä jaotteluvaiheesta (82, 92, 102) akseptina saatava toinen pääasias- ί # i ’ 25 sa täyteainesta sisältävä fraktio johdetaan jatkokäsittelyyn toiseen jaotteluvaihee- . seen (86, 106), jossa täyteainefraktio jaetaan takaisin palautettavaan jakeeseen ja ♦ · · karkeaan jakeeseen. « · *

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 mainittu karkeaa jaetta hienonnetaan ja johdetaan hienonnettu materiaali ainakin osittain takaisin toiseen jaotteluvaiheeseen (86, 106) eli muodostetaan dis- "* pergointiluuppi. 97736

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hienonnusvaiheesta (110) saatavasta hienonnetusta materiaalista osa palautetaan jatkokäsiteltäväksi ensimmäisen jaotteluvaiheen (102) rejektin kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 1 ja 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäisen jaotteluvaiheen (102) rejekti ja mainittu osa hienonnetusta materiaalista laimennetaan välisäiliössä (112) ennen jatkokäsittelyä lajitteluvai-heessa (118).

8. Laitteisto täyteainepitoisen materiaalin, kuten kierrätyskuidun käsitte lyyn, johon laitteistoon kuuluu pyörrepuhdistuslaitoksen (32) jälkeen sijoittuvat laitteet pyörrepuhdistuslaitoksen rejektin fraktioimiseksi ns. ensimmäisessä frakti-ointivaiheessa aksepti- ja rejektifraktioon sekä laitteet mainitun akseptifraktion käsittelemiseksi edelleen ainakin yhdessä sekoitin/hienonnuslaitteessa (90, 110), 15 tunnettu siitä, että laitteistoon lisäksi kuuluu laitteet mainitun rejektifraktion kösittelemiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittuihin laitteisiin kuuluu lajittelulaite (118), edullisesti ainakin yksi pyörre- ! 20 erotin.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittuihin laitteisiin kuuluu ruuvisaostin (120) mainitun lajittelulaitteen (118) i :: rejektin saostamiseksi korkeaan sakeuteen. t : : * 25 .

* 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mai- ,>··, nittu laite pyörrepuhdistuslaitoksen rejektin fraktioimiseksi ns. ensimmäisessä 4 fraktiointivaiheessa aksepti- ja rejektifraktioon on pyörre-erotin (82, 102) tai painelajitin (92). i · • * · « · 97736