FI97598B - Radiojärjestelmä ja tilaajaradioasema radiojärjestelmää varten - Google Patents

Description

97598

Radiojärjestelmä ja tilaajaradioasema radiojärjestelmää varten

Keksinnön kohteena on radiojärjestelmä, joka käsit-5 tää liikkuvia tilaajaradioasemia ja kiinteän verkon, joka on jaettu yhden tai useamman tukiaseman muodostamiin sijaintialueisiin, jolloin eri sijaintialueiden tukiasemat käyttävät radiotiellä lähetetyssä signaloinnissa erilaista sijaintialueinformaatiota.

10 Viime aikoina ovat markkinoille tulleet johdottomat puhelinjärjestelmät eli CT-järjestelmät (cordless telephone) , kuten digitaalinen johdoton puhelinjärjestelmä CT2. Tällainen järjestelmä käsittää tyypillisesti tukiaseman, joka aina perustuu olemassa olevaan kiinteään puhe- 15 linverkkoon liittymiseen. Tukiasemia on kolmea päätyyppiä: kodin tukiasema, toimiston vaihteeseen liitettävä tai itsenäisenä vaihteena toimiva tukiasema sekä ns. telepoint-tukiasemat, joista CT-puhelimella voi soittaa vain ulospäin .

20 Koska nykyiset CT-järjestelmät ajatellaan PSTN:n puhelinliittymiksi (access-pisteeksi), puhelu osoitetaan CT-päätelaitteelle normaaliin tapaan valitsemalla PSTN:n numerointisuunnitelman puhelinnumero. Tällöin PSTN reitittää puhelun kyseistä puhelinnumeroa vastaavaan puhelin- « · « *·' * 25 liittymään, johon on kytketty CT-kotitukiasema suoraan tai CT-toimistotukiasemapuhelinvaihteen kautta. Tukiasema kut- « suu CT-päätelaitetta radioteitse tämän tunnuksella ja pää- : : : telaitteen vastatessa muodostaa puhelun. Täten käytännössä CT-päätelaitteelle voidaan soittaa vain sen koti- tai toi- ♦ · · 30 mistotukiasemien (tiettyjen puhelinliittymien) kautta.

Patenttihakemuksessa FI-910211 ja 920792 on kuvattu CT-järjestelmien liittämistä matkapuhelinverkkoihin. Matkapuhelinverkoissa ei ole mitään osoitettavissa olevia access-pisteitä, kuten PSTN:n puhelinliittymät, vaan pel- 35 kästään yleiskäyttöisiä liikennekanavia, joita liikkuvat 97598 2 tilaajalaitteet käyttävät. Solukkoradioverkossa tilaaja-laite voi vapaasti liikkua verkon toiminta-alueella, jolloin verkon on tiedettivä tilaajalaitteen sijainti, jotta tilaajalle tuleva puhe..u voidaan muodostaa. Nykyisissä so-5 lukkoradioverkoissa sijainnin päivitys perustuu tilaaja- laitteen itsensä suorittamaan automaattiseen sijainninpäivitykseen sen liikkuessa verkon alueella. Tilaajalaitetta haetaan puhelua muodostettaessa vain siltä alueelta, jossa se on viimeksi ilmoittanut olevansa. Kuitenkaan esimerkik-10 si CT-järjestelmässä ei ole määritelty minkäänlaista tilaajalaitteen suorittamaa automaattista sijainnin päivitystä, joten tilaajalaitteen sijainnista verkossa ei voida olla varmoja. Voimassa oleva sijaintitieto on yleensä saatu viimeisen puhelun yhteydessä. Täten tulevan puhelun 15 muodostaminen tällaiselle tilaajalle matkapuhelinverkon normaalin tilaajan tapaan johtaisi usein puhelunmuodostuksen epäonnistumiseen.

Keksinnön eräänä päämääränä on edellä mainitun ongelman lieventäminen.

20 Tämä saavutetaan ensimmäisessä kappaleessa esitetyn tyyppisellä radiojärjestelmällä, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että

Keksinnön vaihtoehtoisessa kolmannessa suoritusmuodossa tilaajaradioasema vastaa yhteiskutsutunnisteeseen *·' * 25 lähettämällä kiinteän verkon tukiasemalle oman tunnisteen sa aina vastaanottaessaan yhteiskutsutunnuksen ensimmäisen » \;t? kerran tietyllä sijaintialueella, mutta vastaa seuraavan • ! : kerran samalla sijaintialueella vasta kun ensimmäisestä, viimeisestä tai N:stä edellisestä yhteiskutsutunnuksesta • · « 30 on kulunut ennalta määrätty aika, missä N on positiivinen *;* kokonaisluku.

Esillä olevassa keksinnössä kiinteä verkko käynnistää alueellaan olevien liikkuvien radioasemien sijainnin päivityksen lähettämällä tukiasemilta kaikkia kutsualueel-35 la olevia tilaajaradioasemia koskevan yhteiskutsutunnis- 3 97598 teen. Liikkuva radioasema vastaa yhteiskutsutunnisteeseen lähettämällä kiinteän verkon tukiasemalla oman tunnisteensa, esimerkiksi samalla tavoin kuin se reagoi vain itseään koskevaan, omaan uniikin tunnisteensa sisältävään kutsuun.

5 Keksinnön yksinkertaisimmassa suoritusmuodossa järjestelmä toimii siten, että liikkuva radioasema lähettää aina vastauksen vastaanottamaansa yhteiskutsutunnisteeseen. Tällöin yhteiskutsutunnisteen vastaanottamisen ja vastauksen lähettämisen välillä käytetään edullisesti satunnaisesti 10 määräytyvää viivettä, jotta estetään suurta määrää liikkuvia radioasemia lähettämästä vastaustaan samanaikaisesti. Tällainen yksinkertainen ratkaisu aiheuttaa kuitenkin huomattavasti signalointia radiotiellä.

Tämän vuoksi keksinnön vaihtoehtoisissa suoritus-15 muodoissa liikkuva radioasema vastaa vastaanottamaansa yhteiskutsutunnisteeseen vain tietyin ehdoin. Vastaanottaessaan yhteiskutsutunnisteen ensimmäisen kerran tietyllä sijaintialueella liikkuva radioasema reagoi kuten normaalissa tilaajakohtaisessa haussa, tyypillisesti vastaamalla 20 omalla tunnisteellaan kiinteälle verkolle. Vastaanottaessaan yhteiskutsutunnisteen toisen tai useamman kerran samalla sijaintialueella liikkuva asema reagoi ainoastaan tietyin ehdoin. Jos ehdot eivät täyty, liikkuva radioasema . . ei reagoi millään tavalla kiinteän verkon suuntaan. Myös 25 näissä suoritusmuodoissa kutsuun vastaamisen ajankohtaan • · · voidaan liittää satunnaisesti määräytyvää viivettä, jolla . vältetään monen liikkuvan radioaseman yhtäaikainen rea- • · · • · t "·, gointi kutsuun.

’·’ ’ Keksinnön avulla kiinteä verkko voi tietyssä tah- . 30 dissa käynnistää liikkuvat radioasemat ottamaan yhteyttä :***; kiinteään verkkoon, jolloin verkko vastaanottaa kyseisten liikkuvien radioasemien tunnisteet ja kykenee halutessaan generoimaan kiinteän verkon sisäisen sijainnin päivitys-proseduurin hakuun vastanneiden osalta.

35 Esillä olevan keksinnön kohteena on myös patentti- 4 97598 vaatimuksen 6 mukainen tilaajaradioasema.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin suoritusesimerkkien avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa 5 kuvio 1 havainnollistaa kaavamaisesti erästä soluk- koradiojärjestelmää, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, kuvio 2 esittää erään liikkuvan radioaseman periaatteellisen lohkokaavion, ja 10 kuvio 3 esittää erään tukiaseman periaatteellisen lohkokaavion.

Seuraavassa keksintöä tullaan selostamaan käyttäen esimerkkiä, jossa digitaalinen johdoton puhelinjärjestelmä CT2 liitetään osaksi digitaalista matkapuhelinjärjestelmää 15 GSM, mikä onkin keksinnön ensisijainen sovelluskohde. Keksinnön mukaista menetelmää voidaan kuitenkin soveltaa myös liitettäessä muita johdottomia puhelinjärjestelmiä, kuten DECT (Digital European Cordless Telecommunication) GSM:ään tai sen muunnelmiin, kuten DCS1800 ja PCN (Personal Com-20 munication Network), tai muissa matkapuhelinjärjestelmissä, kuten NMT (Nordic Mobile Telephone).

GSM-matkapuhelinjärjestelmän perusrakenne ja perus-toiminteet ovat alan ammattimiesten hyvin tuntemat ja suh-; teellisen tarkasti määrätty GSM-järjestelmän spesifikaa- • · 25 tiossa. Seuraavassa esitellään kuvioon 1 viitaten joitakin GSM-järjestelmän peruskäsitteitä ja -elementtejä. GSM-. verkko sisältää ainakin yhden kotirekisterin (HLR), joka on tietokanta, johon matkapuhelimen tiedot, kuten sijain-**’ titieto on aina tallennettuna. HLR:ään liittyy yleensä ::: 30 integroitu tai erillinen autentikaatiokeskus AC, jossa säilytetään tilaajan autentikaatiotietoja ja algoritmeja. Järjestelmä sisältää lisäksi useita vierailijarekistereitä (VLR), joista kukin on assosioitu yhdelle tai useammalle keskusalueelle. Kuitenkin kullakin keskusalueella on vain 35 yksi VLR. VLR on tietokanta, jossa matkapuhelimen tiedot 5 97598 on tallennettuna sen ajan, jonka matkapuhelin vierailee VLR:n alueella. VLR tietää matkapuhelimen MS sijainnin yhden sijaintialueen tarkkuudella. HLR puolestaan tietää, missä VLRcssä matkapuhelin MS vierailee ja se antaa matka-5 puhelimelle MS päättyville puheluille reititystiedon puhelinverkkoon. HLR puolestaan saa tarvittavat reititystiedot VLR:Itä. HLR:llä ja VLRrllä on ainoastaan signalointiyhteys muihin matkapuhelinverkon komponentteihin.

Johdoton puhelinjärjestelmä CT2 tai vastaava voi-10 daan liittää tällaisen GSM-järjestelmän alijärjestelmäksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi liittämällä matkapuhelinkeskusten MSC alaisuuteen CT2-järjestelmän tukiasemia BU. Kuviossa 1 CT2-tukiasemat BUI, BU2 ja BU3 on kytketty MSCl:teen ja CT2-tukiasemat BU4 ja BU5 keskukseen MSC2. 15 Keskukseen MSC2 on lisäksi kytketty CT2-järjestelmän tukiasemaohjain BUC, joka voi käytännössä olla esimerkiksi CT2-periaatteella toteutettu puhelinvaihde, jonka alaisuudessa ovat tukiasemat BU5-BU6. Matkapuhelinkeskukset MSC sekä CT2-tukiasemat BU ja ohjaimet BUC on varustettu sopi-20 villa lisälaitteistoilla ja -ohjelmilla järjestelmien liikkuvuustoimintojen yhdistämisen suorittamiseksi sekä järjestelmien numerorakenteiden sovittamiseksi.

GSM-siirtoverkko voi käsitellä CT2-tilaajaa periaatteessa samalla tavoin kuin todellisia GSM-tilaajia, 25 vaikka viimeistään radiotietasolla CT2- ja GSM-järjestel- « · · mät ovat täysin erilliset radiojärjestelmät.

. GSM-järjestelmän ja johdottoman puhelinjärjestel- • · « ;;; män, kuten CT2, yhdistämisen ja rakenteen yksityiskohtien

’·’ ' osalta viitataan patenttihakemuksiin FI 910211 ja FI

. :V: 30 920792, jotka sisällytetään tähän viitteinä.

CT2-tukiaseman BU ja CT2-päätelaitteen MT välisellä radiotiellä käytettävä signalointi on CT2 Common Air Interface (CAI) spesifikaation mukainen, jota on kuvattu esimerkiksi artikkelissa "CT2 Common Air Interface", M.W. 35 Evans, British Telecommunications Engineering, Voi. 9, 6 97598

July 1990, sivut 103-111.

Kuten aikaisemmin todettiin, solukkoradioverkossa tilaajalaite voi vapaasti liikkuva verkon radiopeittoalu-eella, jolloin verkon on tiedettävä tilaajalaitteen si-5 jainti, jotta tilaajalle tuleva puhelu voidaan muodostaa. Nykyisissä solukkoradioverkoissa, kuten GSM, sijainnin päivitys perustuu tilaajalaitteen itsensä suorittamaan automaattiseen sijainninpäivitykseen sen liikkuessa verkon alueella. Tilaajalaitetta haetaan puhelua muodostettaessa 10 vain siltä alueelta, jossa se on viimeksi ilmoittanut ole-vansa.

Ongelmallista on kuitenkin se, että esimerkiksi CT2-järjestelmässä ei ole määritelty minkäänlaista tilaajalaitteen suorittamaa automaattista sijainninpäivitystä, 15 joten tilaajalaitteen sijainnista verkossa ei voida olla varmoja. Voimassa oleva rekisteröity sijaintitieto on yleensä saatu viimeisen puhelun yhteydessä. Täten tulevan puhelun muodostaminen tällaiselle tilaajalle matkapuhelinverkon normaalin tilaajan tapaan johtaisi usein puhelun-20 muodostuksen epäonnistumiseen, koska tilaaja ei löydy sijaintitietojen ilmoittamalta alueelta.

Keksinnön mukaisesti tämä ongelma pyritään välttämään aktivoimalla tilaajalaitteen suorittama sijainnin-päivitysoperaatio kiinteästä verkosta käsin. Tätä varten • · 25 kiinteä verkko lähettää sopivin väliajoin, esim. 30 mi-nuuttia, osalta tai kaikilta CT2-tukiasemilta BU yhteis- . kutsutunnisteen, joka poikkeaa normaalista kutsutunnis- • · · ;;; teestä siten, että se koskee kaikkia kutsualueella olevia • · · tilaajalaitteita MT. Kutsutunniste ei siten ole tilaaja-::: 30 laitekohtainen kuten normaalissa kutsussa, jolloin kutsuun :***: vastaa ainoastaan kyseinen, kutsuttu tilaajalaite MT. Lä hetetty yhteiskutsutunniste sisältää lisäksi informaatiota, joka määrittelee sijaintialueen, johon tukiasema kuuluu. Sijaintialue voidaan keksinnön yhteydessä määritellä 35 määrätyksi joukoksi CT2-tukiasemia BU, jotka lähettävät 7 97598 yhteiskutsun tai normaalin kutsun tai muuten informaatiota kiinteän verkon rakenteesta siten, että tämä lähetetty verkkoinformaatio täyttää ehdot, jonka perusteella tukiasemat BU katsotaan samaan sijaintialueeseen kuuluviksi.

5 Tämä sijaintialueinformaatio voi liittyä tukiasemanume-roon, tukiasemaryhmiin, järjestelijään, operaattoriin tai muuhun loogiseen verkkokokonaisuuteen. Oleellista on vain se, että sijaintialueen tulkinta on tilaajalaitteessa MT ja kiinteässä verkossa yhtenevä. CT2-järjestelmässä tämä 10 informaatio voi olla edullisesti sijoitettu tukiaseman lähettämään LID-koodiin (link identification code), jota on kuvattu yllä mainitussa artikkelissa.

Tilaajalaitteet MT reagoivat kiinteän verkon lähettämään yhteiskutsutunnisteeseen joko ehdottomasti aina tai 15 tietyillä ehdoilla, kuten myöhemmin selitetään. Tilaaja-laite MT voi reagoida yhteiskutsutunnisteen vastaanottamiseen toimimalla kuten normaalissa tilaajalaitekohtaisessa haussa, tyypillisesti vastaamalla omalla tunnisteellaan kiinteälle verkolle, tai kuten normaalissa log-on -prose-20 duurissa. Esimerkiksi CT2-järjestelmässä tilaajalaite MT yleensä vastaa lähettämällä tukiasemalle BU oman PID-koo-dinsa (portable identification code) sekä LID-koodin, kuten on kuvattu yllä mainitussa artikkelissa. Siten kiinteä verkko saa tilaajalaitteen MT kiinteän verkon tukiasemalle 25 BU lähettämissä kutsuvasteissa tilaajalaitteiden tunnis- • · · teet ja voi halutessaan generoida kiinteän verkon sisäisen . sijainninpäivitysproseduurin kutsuun vastanneiden tilaajani laitteiden MT osalta. Tällöin kiinteä verkko päivittää *·’ ‘ tilaajalaitteen tallennettuihin sijaintitietoihin sen tu- 30 kiaseman BU sijaintialueen, jonka kautta kiinteä verkko vastaanotti tilaajalaitteen MT vastauksen ja tunnisteen.

M t

Esimerkiksi jos tilaajalaitteet MT ja tukiasemat BU kuuluvat GSM-matkapuhelinjärjestelmään tai vastaavaan liitettyyn johdottomaan puhelinjärjestelmään, vierailijarekiste-35 ri VLR voi olla se kiinteän verkon elementti, joka säilyttää myös johdottoman puhelinjärjestelmän tilaajien sijain- 8 97598 titietoja ja jolle yhteiskutsuun vastanneiden tilaajalaitteiden sijaintitiedot välitetään.

Kuten aikaisemmin todettiin tilaajalaite MT voi vastata yhteiskutsutunnisteeseen aina tai vaihtoehtoisesti 5 tietyillä ehdoilla. Ensiksi mainitussa tapauksessa tilaajalaite MT suorittaa aina esimerkiksi log-on -proseduurin. Tällöin on edullista käyttää satunnaisesti määräytyvää log-on -viivettä, jolloin vältetään monen tilaajalaitteen yhtäaikainen reagointi kutsuun.

10 Keksinnön toisessa suoritusmuodossa tilaajalaite MT

vastaa yhteiskutsutunnisteeseen lähettämällä tukiasemalle BU oman tunnisteensa aina vastaanottaessaan yhteiskutsu-tunnisteen ensimmäisen kerran tietyllä sijaintialueella, mutta vastaa seuraavan kerran samalla sijaintialueella 15 vasta vastaanotettuaan N kappaletta uusia yhteiskutsutun-nuksia, missä N on positiivinen kokonaisluku.

Keksinnön vielä eräässä suoritusmuodossa tilaaja-laite MT vastaa yhteiskutsutunnusteeseen lähettämällä kiinteän verkon tukiasemalle oman tunnisteensa aina vas-20 taanottaessaan yhteiskutsutunnisteen ensimmäisen kerran tietyllä sijaintialueella, mutta vastaa seuraavan kerran samalla sijaintialueella vasta kun ensimmäisestä, viimeisestä tai N:stä edellisestä yhteiskutsutunnuksesta on kulunut ennalta määrätty aika, missä N on positiivinen koko-25 naisluku.

• i ·

Myöskin viimeksi mainituissa suoritusmuodoissa on . kutsuun vastaamisen ajankohtaan edullista liittää satun- • « · • « · naisesti määräytyvä viive, jolloin vältetään monen tilaa- • · · *. jalaitteen MT yhtäaikainen reagointi kutsuun. Voidaan myös • ϊ#ΐ#ί 30 määrätä tietty luku, joka määrää vastausten uudelleenyri-tysten määrän epäonnistuneessa vastaustapauksessa.

« · ·

Sijaintialuetta ei tulkita edellä mainituissa tapauksissa muuttuneeksi silloin, kun yhteiskutsutunnisteeseen liittyvä sijaintialueinformaatio ei ole muuttunut tai 35 se on muuttunut siten, että ehdot sijaintialueen muuttumiseksi eivät ole täyttyneet. Sijaintialue toisaalta tuiki- 9 97598 taan muuttuneeksi silloin, kun jokin ennalta sovittu parametri muuttuu, esim.: 1) tukiasema muuttuu, 2) tukiasema-ryhmä muuttuu, 3) järjestelmä muuttuu, 4) operaattori muuttuu, jne.

5 Kuviossa 2 on kaavamaisesti havainnollistettu eräs tä tilaajalaitetta MT, jossa keksintöä voidaan soveltaa. Tilaajalaite MT käsittää antenniin 27 kytketyn lähetinvas-taanottimen 21, jossa vastaanotin on kytketty digitaali-analogiamuunnin- ja kantataajuuspiirien 23 kautta kaiut-10 timelle 25 ja jossa lähetin on kytketty analogiadigitaa-limuunnin- ja kantataajuuspiirien 24 kautta mikrofonille 26. Tilaajalaitteen MT toimintaa ohjaa mikroprosessori 22, joka käsittelee lähetinvastaanottimen 21 lähettämän ja vastaanottaman signaloinnin. Keksintö voidaan toteuttaa 15 muuttamalla mikroprosessorin 22 ohjelmistoa siten, että se tunnistaa myös yhteiskutsutunnisteen ja reagoi siihen halutulla tavalla. Keksintö on siten helposti toteutettavissa esimerkiksi CT2-järjestelmän olemassa olevissa tilaaja-laitteissa pienin ohjelmallisin muutoksin.

20 Kuviossa 3 on esitetty erään tukiaseman BU lohko- kaavio. Tukiasema BU käsittää antenniin 35 kytketyn lähetinvastaanottimen 31, joka on kytketty liitäntäyksikön 33 kautta esimerkiksi matkapuhelinkeskukselle MSC lähtevää PCN-linkkiin. Tukiaseman BU toimintaa ohjaa mikroprosesso- • · 25 ri 32, joka huolehtii lähetinvastaanottimen 31 lähettämäs- i i i ' tä ja vastaanottamasta signaloinnista radiotiellä. Vastaavasti mikroprosessori 32 kommunikoi liitännän 33 kautta • · · II! muun kiinteän verkon kanssa, esimerkiksi välittää vastaan- • · · • · · ottamansa tilaajatunnisteet eteenpäin. Mikroprosessori 32 • « :.V 30 voi lisäksi sisältää ajastimen, joka huolehtii yhteiskut- *##>J sutunnisteen lähettämisestä sopivin väliajoin.

Oheiset kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukaiset radiojärjestelmät ja 35 tilaajaradioasemat voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hengessä.

Claims (6)

10 97598

1. Radiojärjestelmä, joka käsittää liikkuvia tilaa-jaradioasemia (MS,MT) ja kiinteän verkon, joka on jaettu 5 yhden tai useamman tukiaseman (BS,BU) muodostamiin sijaintialueisiin, jolloin eri sijaintialueiden tukiasemat käyttävät radiotiellä lähetetyssä signaloinnissa erilaista sijaintialueinformaatiota, tunnettu siitä, että kiinteä verkko lähettää sopivin väliajoin tukiase-10 miltä (BU) kaikkia kutsualueella olevia tilaajaradioasemia (MT) koskevan yhteiskutsutunnisteen, tilaajaradioasema (MT) vastaa yhteiskutsutunnistee-seen lähettämällä kiinteän verkon tukiasemalle (BU) oman tunnisteensa aina vastaanottaessaan yhteiskutsutunnuksen 15 ensimmäisen kerran tietyllä sijaintialueella, mutta vastaa seuraavan kerran samalla sijaintialueella vasta kun ensimmäisestä, viimeisestä tai N:stä edellisestä yhteiskutsu-tunnuksesta on kulunut ennalta määrätty aika, missä N on positiivinen kokonaisluku, 20 kiinteä verkko päivittää tilaajaradioaseman (MT) sijaintitietoihin sen tukiaseman sijaintialueen, jonka kautta kiinteä verkko vastaanotti tilaajaradioaseman tunnisteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, :*·*; 25 tunnettu siitä, että tilaajaradioasema (MT) vastaa yhteiskutsutunnisteeseen satunnaisesti määräytyvän viiveen jälkeen. • · « l''·' 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestel- • · · mä, tunnettu siitä, että sijaintialueinformaatio • · ·.·.· 30 liittyy tukiasemanumeroon, tukiasemaryhmään, järjestelyni mään, operaattoriin tai muuhun loogiseen järjestelmäko- konaisuuteen.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tilaajaradioasema (MT) 35 tulkitsee sijaintialueen muuttuneeksi kun tukiasema, tu- 11 97598 kiasemaryhmä, järjestelmä tai operaattori on sijaintialu-einformaation mukaan muuttunut.

5. Tilaajaradioasema radiojärjestelmää varten, joka järjestelmä käsittää liikkuvia tilaajaradioasemia (MS,MT) 5 ja kiinteän verkon, joka on jaettu yhden tai useamman tukiaseman (BS,BU) muodostamiin sijaintialueisiin, jolloin eri sijaintialueiden tukiasemat käyttävät radiotiellä lähetetyssä signaloinnissa erilaista sijaintialueinformaa-tiota, tunnettu siitä, että tilaajaradioasema 10 (MT) vastaa kiinteän verkon tukiaseman lähettämään yhteis-kutsutunnisteeseen, joka koskee kaikkia kutsualueella olevia tilaajaradioasemia, lähettämällä kiinteän verkon tukiasemalle (BU) oman tunnisteensa aina vastaanottaessaan yhteiskutsutunnuksen ensimmäisen kerran tietyllä sijainti-15 alueella, mutta vastaa samalla sijaintialueella seuraavan kerran vasta kun ensimmäisestä, viimeisestä tai N:stä edellisestä yhteiskutsutunnuksesta on kulunut ennalta määrätty aika, missä N on positiivinen kokonaisluku.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tilaajaradioase-20 ma, tunnettu siitä, että tilaajaradioasema (MT) vastaa yhteiskutsutunnisteeseen satunnaisesti määräytyvän viiveen jälkeen. • · · t · i • · · • · · • * f • · « t « < « · · » * · 4 · · 4 4 · : : 12 97598