FI97552B - Paperinvalmistushihna ja menetelmä sen valmistamiseksi käyttäen differentiaalista valontransmissiotekniikkaa - Google Patents

Description

- 97552

Paperinvalmistushihna ja menetelmä sen valmistamiseksi käyttäen differentiaalista valontransmissiotekniikkaa

Keksinnön kenttä 5 Tämä keksintö koskee yleisesti ottaen paperinval- mistushihnoja, jotka ovat käyttökelpoisia vahvojen, pehmeiden, imukykyisten paperituotteiden valmistukseen tarkoitetuissa paperikoneissa. Tämä keksintö koskee myös menetelmää mainitunlaisen paperinvalmistushihnan valmistami-10 seksi ja paperinvalmistusmenetelmiä, joissa käytetään näitä hihnoja. Tarkemmin määriteltynä tämä keksintö koskee paperinvalmistushihnoja, jotka koostuvat hartsiristikosta ja lujittavasta rakenteesta, joilla on tekstuuri koneen kanssa kosketukseen tulevalla puolellaan eli taustapuolel-15 laan. Tekstuuri muodostetaan hihnalle levittämällä valon-herkästä hartsimateriaalista koostuva päällyste lujittavalle rakenteelle, jossa on läpinäkymättömiä osia, ja valottamalla sitten hartsimateraali valolla, jolla on aktivoiva aallonpituus, lujittavan rakenteen läpi, niin että 20 lujittavan rakenteen läpinäkymättömien osien alla oleva hartsimateriaali jää kovettumatta. Sitten kovettumaton hartsi poistetaan, jolloin hihnan taustapuolelle jää kulkuteitä.

Keksinnön tausta 25 Päivittäisen elämän yksi vallitseva piirre nykyai kaisissa teollistuneissa yhteiskunnissa on paperituotteiden käyttö erilaisiin tarkoituksiin. Paperipyyhkeet, kas-vopaperit, vessapaperi jne. ovat lähes jatkuvassa käytössä. Mainitunlaisten papereiden suuri kysyntä on luonut 30 parannettujen tuoteversioiden ja niiden valmistusmenetelmien tarpeen. Huolimatta paperinvalmistuksessa tehdyistä suurista edistysaskelista tutkimus- ja kehitystyön päämääränä on edelleen sekä tuotteiden että niiden valmistusmenetelmien parantaminen.

97552 2

Paperituotteita, kuten paperipyyheitä, kasvopape-reita, vessapaperia jne., valmistetaan yhdestä tai useammasta pehmopaperirainasta. Jos tuotteiden on määrä täyttää tehtävänsä ja saavuttaa laaja hyväksyntä, niillä ja pehmo-5 paperirainoilla, joista ne valmistetaan, täytyy olla mää rätyt tunnusmerkilliset fysikaaliset ominaisuudet. Tärkeimpiä näistä ominaisuuksista ovat lujuus, pehmeys ja imukyky.

Lujuus on paperin kyky säilyttää fysikaalinen yhte-10 näisyytensä käytön aikana.

Pehmeys on miellyttävä tuntoaistimus, joka havaitaan puristettaessa paperia kädessä ja käytettäessä sitä tarkoituksiinsa.

Imukyky on paperin ominaisuus, joka antaa sille 15 mahdollisuuden ottaa vastaan ja pidättää juoksevia aineita, erityisesti vettä ja vesipitoisia liuoksia ja suspensioita. Arvioitaessa paperin imukykyä merkitsevä ei ole ainoastaan absoluuttinen nestemäärä, jonka tietty määrä paperia pidättää, vaan myös nopeus, jolla paperi imee nes-20 tettä, on tärkeä. Kun paperista muodostetaan sellainen tuote kuin pyyhe tai riepu, on lisäksi tärkeä paperin kyky saada aikaan nesteen vastaanotto paperiin ja jättää siten jälkeensä kuiva pyyhitty pinta.

Menetelmissä pehmopaperi-, pyyhe- ja saniteetti-25 tuotteissa käytettäviksi tarkoitettujen paperituotteiden valmistamiseksi yleensä valmistetaan paperikuitujen vesi-liete ja poistetaan sitten vettä lietteestä järjestäen samalla uudelleen lietteessä olevat kuidut, niin että muodostuu paperiraina. Erityyppisiä laitteita voidaan käyttää 30 apuna vedenpoistoprosessissa.

Nykyisin useimmissa valmistusprosesseissa käytetään joko tasoviirakoneina tai kaksois(taso)viirakoneina tunnettuja koneita. Tasoviirakoneissa paperiliete syötetään liikkuvan päättymättömän hihnan yläpinnalle, joka hihna 35 toimii koneen alkumuodostuspintana. Kaksoisviirakoneissa il 97552 3 liete kerrostetaan kahden toisiaan lähenevän tasoviiran väliin, jossa toteutaan paperinvalmistusprosessin alkuve-denpoisto ja uudelleenjärjestäminen.

Kun on tehty paperirainan alkumuodostus tasoviiral-5 la tai -viiroilla, kumpikin konetyyppi yleensä kuljettaa paperirainan kuivausprosessin tai -prosessien läpi toisella päättymättömän hihnan muodossa olevalla kankaalla, joka on usein erilainen kuin tasoviira tai -viirat. Tätä toista kangasta kutsutaan joskus kuivauskankaaksi. Lukuisia yh-10 destä tai useammasta tasoviirasta ja yhdestä tai useammasta kuivauskankaasta samoin kuin yhdestä tai useammasta kuivausprosessista koostuvia järjestelyjä on käytetty menestyksellisesti ja jossakin määrin vähemmän menestyksellisesti. Yhdessä tai useammassa kuivausprosessissa voidaan 15 tehdä paperirainan mekaaninen kokoonpuristus, alipaineve-denpoisto, kuivaus puhaltamalla kuumennettua ilmaa paperirainan läpi ja muuntyyppisiä menettelyjä.

Kuten edellä esitetystä havaitaan, paperinvalmis-tushihnoilla tai -kankailla on erilaisia nimiä käyttötar-20 koitukeensa mukaan. Tasoviirat, joita kutsutaan myös Four-drinier-hihnoiksi, muodostusviirat tai muodostuskankaat ovat paperikoneen alkumuodostusvyöhykkeellä käytettäviä välineitä. Kuten edellä mainittiin, kuivauskankaat ovat kankaita, jotka kuljettavat paperirainan paperikoneen kui-25 vaustoimenpiteen läpi. Monet muut hihna- ja kangastyypit ovat myös mahdollisia. Useimmat aiemmin käytetyt paperin-valmistuskankaat muodostuvat tavallisesti palasta kudottua kangasta, jonka päät on liitetty yhteen saumalla, niin että muodostuu päättymätön hihna. Kudotut paperinvalmis-30 tuskankaat käsittävät yleensä lukuisia toisistaan irti olevia pituussuuntaisia loimilankoja ja lukuisia toisistaan irti olevia poikittaisia kudelankoja, jotka on kudottu yhteen määrätyllä kudosmallilla. Aiempiin hihnoihin on kuulunut yhden (loimi- ja kudelangoista koostuvan) kerrok-35 sen käsittäviä kankaita, monikerroksisia kankaita ja kan- 4 - 97552 kaita, joissa on muutama kerros, joista kukin käsittää yhteenkudottuja loimi- ja kudelankoja. Aluksi paperinval-mistuskankaiden langat valmistettiin metallilangoista, jotka koostuivat sellaisista materiaaleista kuin fosfori-5 pronssista, pronssista, ruostumattomasta teräksestä, messingistä tai niiden yhdistelmistä. Usein erilaisia materiaaleja sijoitettiin kankaiden päälle ja kiinnitettiin niihin pyrittäessä tekemään vedenpoistosta tehokkaampaa. Viime aikoina paperinvalmistusalalla on havaittu, että syn-10 teettisiä materiaaleja voidaan käyttää kokonaan tai osittain muodostettaessa alla olevia viirarakenteita, jotka ovat laadultaan parempia kuin metallilangoista valmistetut muodostusviirat. Tällaisia synteettisiä materiaaleja ovat olleet nailon, polyesterit, akryylikuidut ja kopolymeerit. 15 Vaikka on käytetty monia erilaisia menetelmiä, kankaita ja näiden kankaiden järjestelyjä, vain tietyt näistä menetelmistä, kankaista ja kangasjärjestelyistä ovat johtaneet kaupallisesti menestyviin paperituotteisiin.

Yksi esimerkki kuluttavan yleisön laajasti hyväksy-20 mistä paperirainoista ovat rainat, joita valmistetaan US-patenttijulkaisussa 3 301 746 (Sanford ja Sisson, 31. tammikuuta 1967) kuvatulla menetelmällä. Muita laajasti hyväksyttyjä paperituotteita valmistetaan US-patenttijulkaisussa 3 994 771 (Morgan ja Rich, 30. marraskuuta 1976) 25 kuvatulla menetelmällä. Huolimatta näillä menetelmillä valmistettujen tuotteiden korkeasta laadusta on vielä parempien tuotteiden etsiminen kuitenkin jatkunut, kuten edellä mainittiin.

Yhden kaupallisesti merkittävän parannuksen edellä 30 mainittuihin paperirainoihin teki menetelmä, jota kuvataan US-patenttijulkaisussa 4 529 480 (Trokhan, 16. heinäkuuta 1985), joka mainitaan tässä viittenä. Tämä parannus sisälsi paperinvalmistushihnan (jota kutsuttiin "ohjausosaksi") käytön, joka koostui huokoisesta kudotusta osasta, jota 35 ympäröi kovetettu valonherkästä hartsista valmistettu ris- 11 • 97552 5 tikko. Hartsiristikko oli varustettu useilla erillisillä kanavilla, jotka tunnetaan nimellä "ohjauskanavat". Menetelmä, jossa tätä ohjausosaa käytettiin, sisälsi muiden vaiheiden ohella paperikuitualkeisrainan saattamisen kos-5 ketukseen ohjausosan yläpinnan kanssa ja imupaineen tai muun nestepaine-eron suuntaamisen rainaan ohjausosan taus-tapuolelta (koneen kanssa kosketuksessa olevalta puolelta) käsin. Tässä menetelmässä käytettyä paperinvalmistushihnaa kutsuttiin "ohjausosaksi", koska paperikuidut ohjautuvat 10 ja järjestyvät kovetetun hartsirsitikon ohjauskanaviin nestepaine-eron käytön aikana. Käyttämällä edellä mainittua parannettua paperinvalmistusmenetelmää, oli lopulta mahdollista muodostaa paperi, jolla on määrättyjä toivottuja ennalta valittuja ominaisuuksia, kuten jäljempänä 15 mainitaan.

Edellä mainitussa Trokhanin patentissa kuvattu ohjausosa valmistettiin menetelmällä, jota kuvataan US-pa-tenttijulkaisussa 4 514 345 (Johnson et ai.), joka mainitaan tässä viitteenä. Johnsonin et ai. patentissa kuvattu 20 menetelmä sisältää seuraavat vaiheet: 1) huokoisen kudotun elementin päällystys valonherkällä hartsilla; 2) valonher-kän hartsin paksuuden säätö ennalta valittuun arvoon; 3) hartsin käsittely valolla, jolla on aktivoiva aallonpituus, läpinäkymättömiä ja läpinäkyviä alueita sisältävän 25 maskin läpi ja 4) kovettumattoman hartsin poisto. Tämä menetelmä antoi tulokseksi ohjausosan, jossa oli ristikko, jolla oli paperirainan kanssa kosketukseen tuleva pinta ja koneen kanssa kosketukseen tuleva pinta, jotka molemmat oli varustettu kanavia ympäröivällä verkostokuviolla, joka 30 oli olennaisesti yksitasoinen tai sileä.

US-patenttijulkaisussa 4 529 480 kuvatulla menetelmällä valmistettua paperia kuvataan Trokhanin nimissä julkaistussa US-patenttijulkaisussa 4 637 859, joka mainitaan tässä viitteesä. Tälle paperille on tunnusmerkillistä, 35 että siinä on kaksi fysikaalisesti erillistä aluetta sen 6 5ΓΕΕ2 pinnoille jakautuneina. Toinen alueista on jatkuva verkos-toalue, jolla suhteellisen suuri tiheys ja korkea ominais-lujuus. Toinen alue on alue, joka koostuu lukuisista kuvuista, jotka ovat kokonaan verkostoalueen ympäröimiä.

5 Viimeksi mainitulla alueella olevilla kuvuilla on suhteellisen alhainen tiheys ja suhteellisen alhainen ominaislu-juus verkostoalueeseen verrattuna.

US-patenttijulkaisussa 4 529 480 kuvatulla menetelmällä valmistettu paperi oli todella lujempaa, pehmeämpää 10 ja imukykyisempää kuin aiemmilla menetelmillä valmistettu paperi muutamien tekijöiden seurauksena. Valmistetun paperin lujuus parani verkostoalueen aikaansaaman suhteellisen korkean ominaislujuuden seurauksena. Valmistetun paperin pehmeys lisääntyi seurauksena lukuisten tiheydeltään al-15 haisten kupujen muodostamisesta paperin pinnalle. Paperin pidättämä absoluuttinen nestemäärä (yksi paperin imukyvyn määräävistä ratkaisevista tekijöistä) kasvoi sen ansiosta, että paperin kokonaistiheys pieneni.

Vaikka edellä mainittu parannettu menetelmä toimi 20 melko hyvin, on havaittu, että kun edellä mainitun mene-. telmän ohjausosa kulkee paperinvalmistusprosessissa vedenpoistoon käytettävän alipainelaitteen yli, esiintyy määrättyjä epätoivottavia tapahtumia. Eniten huolta aiheutti se, että suuri määrä paperirainan kuituja, joista oli 25 osittain poistettu vesi, kulki kokonaan ohjausosan läpi. Tämä johti siihen epätoivottavaan tulokseen, että melko liikkuvat paperikuidut tukkivat vedenpoistoon käytettävän alipainekoneiston. Toinen epätoivottava ilmiö oli näiden liikkuvien paperikuitujen taipumus kerääntyä vedenpoisto-30 koneistolle siinä määrin, että koneistolle muodostui kui-tupaakkuja. Tämä kuitujen kerääntyminen aiheutti aiempien taustaltaan sileiden paperinvalmistushihnojen rypistymisen ja poimujen, erityisesti pituussuuntaisten poimujen, kehittymisen, kun hihnat kulkivat toistuvasti vedenpoistoko-35 neiston yli paperinvalmistusprosessin aikana, mikä ei joh- 7 57552 tanut pelkästään vakaviin ongelmiin valmistetun paperin kosteuden ja fysikaalisten ominaisuuksien suhteen vaan lopulta paperinvalmistushihnan rikkoutumiseen.

Näiden aiempien hihnojen yhteydessä koettujen vai-5 keuksien merkitystä lisäsi hihnojen suhteellisen korkea hinta. Useimmissa tapauksissa näihin hihnoihin sisällytetyn huokoisen kudotun elementin valmistus vaati (ja vaatii edelleen) kalliita tekstiilintyöstötoimenpiteitä, mukaan luettuna suurten ja kalliiden kutomakoneiden käyttö. Näi-10 hin kudottuihin elementteihin sisällytetään myös melkoisia määriä suhteellisen kalliita filamentteja. Hihnakustannuk-set kasvavat edelleen, kun käytetään lämmönkestäviä filamentteja, mikä on yleensä välttämätöntä kuivaustoimenpi-teen läpi kulkevien hihnojen ollessa kyseessä.

15 Itse hihnan aiheuttamien kustannusten lisäksi pape rinvalmistushihnan pettäminen vaikuttaa vakavasti myös paperinvalmistusprosessin tehokkuuteen. Tiheään toistuvat paperikoneen hihnan rikkoutumiset voivat vaikuttaa olennaisesti paperinvalmistustoiminnan taloudellisuuteen kal-20 liin paperinvalmistuskoneiston hyödyntämishäviöiden (ts.

koneen "seisonta-ajan") vuoksi aikana, jona vaihtohihnaa asennetaan paperikoneeseen.

US-patenttijulkaisussa 4 529 480 kuvatun paperin-valmistusmenetelmän kehittämisen aikaan otaksuttiin, että 25 hartsiristikon alapintaan (koneen kanssa kosketuksessa olevaan pintaan) muodostettavan verkoston tuli olla olennaisesti tasomainen, jotta saavutettaisiin haluttu imupai-neen suuntaamisen äkillisyys, jota tarvittiin ohjaamaan ja järjestämään uudelleen kuidut ohjauskanaviin parannetussa 30 paperissa olevien kupualueiden muodostamiseksi.

Haluamatta sitoutua mihinkään teoriaan nyt otaksutaan, että ongelmat, joita kehittyi käytettäessä aiempia taustaltaan sileitä paperinvalmistushihnoja, ovat ainakin osittain voineet johtua imupaineen äärimmäisen äkillisestä 35 suuntaamisesta paperirainaan sen kulkiessa vedenpoistoon * 8 - 97552 käytettävän alipainekoneiston yli. Otaksutaan, että aiemmat taustaltaan sileät paperinvalmistushinat itse asiassa muodostivat tilapäisesti sulun alipainelähteen päälle. Kun sitten tultiin aiempaa tyyppiä olevan paperinvalmistushih-5 nan avoimien kanavien (ohjauskanavien) kohdalle, imupaine kohdistui hartsiristikon päällä olevan kuiturainan vedellä kuormitettuihin, hyvin liikkuviin kuituihin äärimmäisen äkillisesti. Tämän imupaineen äkillisen vaikutuksen otak-sutaan aiheuttaneen liikkuvien kuitujen äkillisen ohjautu-10 misen, joka on riittänyt mahdollistamaan niiden kulun kokonaan paperinvalmistushihnan läpi. Otaksutaan myös, että tämä äkillinen imupaineen vaikutus ja kuitujen vaeltaminen aiheuttavat valmiin paperin kupualueille hyvin pieniä reikiä, jotka ovat epätoivottavia joissakin, mutta eivät kai-15 kissa, tapauksissa.

Yksi teoria, joka koskee paperikuitujen liiallista kerääntymistä alipainevedenpoistolaitteiston pinnoille, on se, että aiemmilla taustaltaan sileillä paperinvalmistus-hihnoilla ei ollut riittävää pintatekstuuria taustapuolel-20 laan. Otaksutaan, että määrätty pintatekstuurin määrä on välttämätön, jotta mainitunlaiset hartsilla päällystetyt hihnat pystyvät poistamaan alipainevedenpoistolaitteistol-le kerääntyviä paperikuituja alipainevedenpoistolaitteiston yli kulkevan hihnan hankausvaikutuksen kautta.

25 Edellä esitetyn seurauksena on olemassa tarve saada aikaan paranettu paperinvalmistusmenetelmä, jota ei häiritse näiden liikkuvien paperikuitujen epätoivottava kerääntyminen menetelmässä käytettävälle alipainevedenpois-tokoneistolle. Siksi on myös olemassa tarve saada aikaan t.

30 paranettu paperinvalmistushihna ja menetelmä sen valmistamiseksi, jotka eliminoivat edellä mainitut, aiemmilla menetelmillä valmistetun paperinvalmistushihnan käytön aiheuttamat ongelmat.

Siksi tämän keksinnön yhtenä päämääränä on tarjota 35 käyttöön parannettu paperinvalmistusmenetelmä, jossa vä- 9

C 7 f f O

> / O o L

hennetään olennaisesti edellä mainittujen liikkuvien pape-rikuitujen vaeltamista tai eliminoidaan se.

Tämän keksinnön yhtenä päämääränä on myös tarjota käyttöön paperinvalmistushihna, joka vähentää olennaisesti 5 aiempiin hartsipäällysteisiin paperinvalmistushihnoihin liittynyttä ongelmaa, joka koskee paperikuitujen kerääntymistä alipainevedenpoistokoneistolle.

Tämän keksinnön yhtenä muuna päämääränä on vähentää paperinvalmistushihnojen poimuttumista ja sitä seuraavia 10 rikkoutumisia, joita aiheuttaa paperikuitujen kerääntyminen paperinvalmistusprosessissa käytettävän alipaineveden-poistokoneiston pinnalle.

Tämän keksinnön yhtenä päämääränä on myös kehittää paperinvalmistusrnenetelmä, joka johtaa pienten reikien 15 eliminointiin valmiin paperirainan kupualueilta (elleivät mainitunlaiset reiät ole toivottava ominaisuus tuotettavan paperin kohdalla).

Tämän keksinnön yhtenä päämääränä on myös tarjota käyttöön paperinvalmistushihna, jossa on kulkuteitä, jotka 20 muodostavat pintatekstuuriepäsäännöllisyyksiä hihnan taus- tapuolelle, ja menetelmä tämän hihnan valmistamiseksi, jossa voidaan muodostaa näitä kulkuteitä hihnaan uhraamatta koko paperinvalmistushihnan lujuutta.

Tämän keksinnön yhtenä lisäpäämääränä on tarjota 25 käyttöön paperinvalmistushihna, jolla tämän keksinnön mu kaisessa paperinvalmistusmenetelmässä käytettynä on pitempi käyttöikä kuin aiemmilla paperinvalmistushihnoilla, ja taloudellisesti kannattava menetelmä tämän paperinvalmistushihnan valmistamiseksi.

30 Tämän keksinnön nämä ja muut päämäärät käyvät hel pommin ilmi seuraavasta kuvauksesta ja liitteenä olevista piirustuksista.

Yhteenveto keksinnöstä Tämän keksinnön mukainen taustaltaan teksturoitu 35 paperinvalmistushihna koostuu yleisesti esitettynä kahdes- 97552 10 ta pääelementistä, ristikosta ja lujittavasta rakenteesta. Kun tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna on edullisessa muodossaan, se on päättymätön hihna, jolla on paperin kanssa kosketuksessa oleva puoli ja teksturoitu 5 taustapuoli, joka on paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen vastapuolella ja kosketuksessa paperinvalmistusprosessissa käytettävän koneiston kanssa. Ristikko on edullisesti kovetettu polymeerinen, valonherkästä hartsista valmistettu ristikko, jossa on ensimmäinen pinta, joka mää-10 rittää hihnan paperin kanssa kosketuksessa olevan pinnan, ja toinen ensimmäisen pinnan vastapuolella oleva pinta sekä ensimmäisen ja toisen pinnan välillä kulkevia kanavia. Ristikon ensimmäiseen pintaan on muodostettu paperi-puolen verkosto, joka ympäröi ja rajaa kanavien aukkoja. 15 Verkoston toinen pinta määrittää ainakin osan hihnan teks-turoidusta taustapuolesta. Ristikon toisessa pinnassa on taustapuolen verkosto, jossa on kanavista erottuvia kulkuteitä. Nämä kulkutiet muodostavat pintatekstuuriepäsään-nöllisyyksiä toisen pinnan taustapuolen verkostoon. Lujit-20 tava rakenne sijoitetaan ristikon ensimmäisen pinnan ja ainakin osan väliin verkoston toisesta pinnasta, ja sen tehtävänä on ristikon lujittaminen. Lujittavalla rakenteella on paperia kohden tuleva puoli ja konetta kohden tuleva puoli paperia kohden tulevan puolen vastapuolella. 25 Lujittavassa rakenteessa on myös huokosia ja lujittavaa komponenttia, joka koostuu useista rakennekomponenteista. Lujittavan komponentin ensimmäisellä osalla on ensimmäinen opasiteetti, ja lujittavan komponentin toisella osalla on toinen opasiteetti, joka on alhaisempi kuin ensimmäinen 30 opasiteetti. Ensimmäinen opasiteetti on riittävä estämään olennaisilta osiltaan ristikon muodostavan valonherkän hartsimateriaalin kovettumisen, kun valonherkkä hartsima-teriaali on kovettumattomassa tilassaan ja lujittavan komponentin ensimmäinen osa sijoitetaan valonherkän hartsima-35 teriaalin ja aktiinisen valon lähteen väliin. Toinen opa- li 97552 11 siteetti on sellainen, että se mahdollistaa valonherkän hartsimateriaalin kovettumisen. Lisäksi ensimmäinen osa määrittää ensimmäisen pinnan projektion. Ristikon tausta-puolen verkostossa olevien kulkuteiden asema suhteessa 5 lujittavaan rakenteeseen on sellainen, että kulkutiet sijoittuvat pääasiassa ensimmäiselle pinnan projektiolle.

Menetelmä tämän keksinnön mukaisen paperinvalmis-tushihnan valmistamiseksi käsittää seuraavat vaiheet: (a) aikaansaadaan muodostusyksikkö, jolla on työ- 10 pinta; (b) aikaansaadaan lujittava rakenne, jossa on paperia kohden oleva puoli, konetta kohden oleva puoli paperia kohden olevan puolen vastapuolella, huokosia ja lujittavaa komponenttia, joka koostuu useista rakennekomponenteista, 15 jolloin lujittavan komponentin ensimmäisellä osalla on ensimmäinen opasiteetti ja lujittavan komponentin toisella osalla on toinen opasiteetti, joka on alhaisempi kuin ensimmäinen opasiteetti, ensimmäinen opasiteetti on riittävä estämään olennaisilta osiltaan ristikon muodostavan valon-20 herkän hartsimateriaalin kovettumisen, kun valonherkkä hartsimateriaali on kovettumattomassa tilassaan ja lujit- · tavan komponentin ensimmäinen osa sijoitetaan valonherkän hartsimateriaalin ja aktiinisen valon lähteen väliin, ja toinen opasiteetti on sellainen, että se mahdollistaa va-25 lonherkän hartsimateriaalin kovettumisen, ja ensimmäinen osa määrittää ensimmäisen pinnan projektion; (c) saatetaan ainakin osa lujittavan rakenteen konetta kohden olevasta puolesta kosketukseen muodostusyksi-kön työpinnan kanssa; 30 (d) levitetään nestemäisestä valonherkästä hartsis ta koostuvaa päällystettä ainakin lujittavan rakenteen toiselle puolelle, niin että päällyste muodostaa ensimmäisen pinnan ja toisen pinnan ja jakautuu siten, että ainakin osa päällysteen toisesta pinnasta tulee sijoitetuksi 35 muodostusyksikön työpinnan viereen, osia päällysteen toi- 97552 12 sesta pinnasta tulee sijoitetuiksi lujittavan komponentin ensimmäisen osan ja muodostusyksikön työpinnan väliin, ja lujittavan rakenteen paperia kohden oleva puoli tulee sijoitetuksi päällysteen ensimmäisen ja toisen pinnan väliin 5 ja se osa päällysteestä, joka sijoitetaan ensimmäisen pinnan ja lujittavan rakenteen paperia kohden olevan pinnan väliin, muodostaa hartsiylikuormituksen; (e) säädetään ylikuormituksen paksuus ennalta valittuun arvoon; 10 (f) aikaansaadaan maski, jossa on läpinäkymättömiä ja läpinäkyviä alueita, jolloin läpinäkymättömät alueet määrittävät yhdessä läpinäkyvien alueiden kanssa ennalta valitun maskissa olevan kuvion; (g) sijoitetaan maski nestemäisestä valonherkästä 15 hartsista koostuvan päällysteen ja aktiinisen valon lähteen väliin, niin että maski on kosketuksessa päällysteen ensimmäisen pinnan kanssa, maskin läpinäkymättömät alueet suojaavat osaa päällysteestä valonlähteen lähettämiltä valonsäteiltä ja läpinäkyvät alueet jättävät päällysteen 20 muut osat suojaamattomiksi; (h) kovetetaan nestemäisestä valonherkästä hartsista koostuvan päällysteen varjostamattomat osat ja ne päällysteen osat, joiden kovettumisen lujittavan rakenteen toinen osa sallii, ja jätetään kovettamatta varjostetut 25 osat ja ne päällysteen osat, jotka sijaitsevat lujittavan rakenteen ensimmäisen osan ja muodostusyksikön työpinnan välissä valottamalla nestemäisestä valonherkästä hartsista koostuvaa päällystettä valolla, jolla on aktivoiva aallonpituus, valonlähteestä käsin maskin ja lujittavan raken- 30 teen läpi, jolloin saadaan osittain muodostettu komposiit-tihihna, ja (i) poistetaan kovettamaton nestemäinen valonherkkä hartsi suurin piirtein kokonaan osittain muodostetusta komposiittihihnasta, jolloin jäljelle jää kovetettu hart- 35 siristikko, jossa on lukuisia kanavia alueilla, joita mas- n - 97552 13 kin läpinäkymättömät alueet ovat suojanneet mainituilta valonsäteiltä, ja kulkuteitä, jotka muodostavat ristikon taustapuolen verkostoon pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä, jotka vastaavat päällysteen toisen pinnan niitä osia, 5 joita lujittavan rakenteen ensimmäinen osa on estänyt kovettumasta .

Menetelmä tämän keksinnön mukaisen lujan, pehmeän, imykykyisen paperirainan valmistamiseksi käsittää seuraa-vat vaiheet: (a) aikaansaadaan paperikuitujen vesidispersio; 5 (b) muodostetaan paperikuitualkeisraina dispersios ta käsin huokoiselle pinnalle; (c) saatetaan alkeisraina kosketukseen tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan paperin kanssa kosketukseen tulevan puolen kanssa; 10 (d) kuljetetaan paperinvalmistushihna ja alkeisrai na alipainelähteen yli ja suunnataan nestepaine-ero al-keisrainaan alipainelähteen avulla, niin että nestepaine-ero aikaansaadaan paperinvalmistushihnan taustapuolelta käsin paperinvalmistushihnan kanavien kautta, jolloin ai-15 . nakin osa alkeisrainassa olevista paperikuiduista ohjautuu paperinvalmistushihnan kanaviin ja alkeisrainasta poistuu vettä näiden kanavien kautta ja alkeisrainassa olevat pa-perikuidut uudelleenjärjestyvät, jolloin paperikuiduista muodostuu välituoteraina sellaisissa olosuhteissa, että 20 ohjautuminen käynnistyy viimeistään samanaikaisesti kuin veden poistuminen alkeisrainasta; (e) painetaan paperin puolella oleva verkosto väli-tuoterainaan sijoittamalla välituoteraina paperinvalmistushihnan ja painopinnan väliin, jolloin muodostuu korko- 25 puristettu paperikuituraina, ja (f) kuivataan korkopuristettu raina.

- 97552 14

Piirustusten lyhyt kuvaus

Kuvio 1 on kaaviomainen esitys yhdestä jatkuvatoimisen paperikoneen suoritusmuodosta, joka on käyttökelpoinen tämän keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamisessa.

5 Kuvio IA on yksinkertaistettu kaaviokuva poikki leikkauksesta, joka esittää osittain muodostettua paperi-kuitualkeisrainaa ennen sen ohjaamista tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan kanavaan.

Kuvio IB on yksinkertaistettu poikkileikkauskuva 10 kuvion IA esittämästä alkeisrainan osasta, sen jälkeen kun alkeisrainan kuidut on ohjattu yhteen paperinvalmistushihnan kanavista.

Kuvio 2 esittää ylhäältäpäin katsottuna osaa tämän keksinnön mukaisen parannetun paperinvalmistushihnan edul-15 lisesta suoritusmuodosta.

Kuvio 3 on suurennettu poikkileikkauskuva kuvion 2 esittämästä paperinvalmistushihnan osasta piirrettynä viivaa 3-3 pitkin.

Kuvio 4 on suurennettu poikkileikkauskuva kuvion 2 20 esittämästä paperinvalmistushihnan osasta piirrettynä vii vaa 4-.4 pitkin.

Kuvio 5 esittää ylhäältäpäin katsottuna osaa tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan yhdestä vaihto ehtoisesta suoritusmuodosta, jossa on yksikerroksinen lu-25 jittava rakenne.

Kuvio 5A on poikkileikkauskuva kuvion 5 esittämästä paperinvalmistushihnan osasta piirrettynä viivaa 5A - 5A pitkin.

Kuvio 5B on poikkileikkauskuva kuvion 5 esittämästä 30 paperinvalmistushihnan osasta piirrettynä viivaa 5B - 5B

pitkin.

Kuvio 6 on esittää suurennettuna ja ylhäältäpäin katsottuna yhtä edullista kudottua monikerroksista lujittavaa rakennetta, jota voidaan käyttää tämän keksinnön 35 mukaisessa paperinvalmistushihnassa.

- 97552 15

Kuvio 7 on suurennettu leikkauskuva kuvion 6 esittämästä lujittavasta rakenteesta piirrettynä kuvion 6 viivaa 7-7 pitkin.

Kuvio 8 on suurennettu leikkauskuva kuvion 6 esit-5 tämästä lujittavasta rakenteesta piirrettynä kuvion 6 viivaa 8-8 pitkin.

Kuvio 9 on suurennettu leikkauskuva kuvion 6 esittämästä lujittavasta rakenteesta piirrettynä kuvion 6 viivaa 9-9 pitkin.

10 Kuvio 10 on suurennettu leikkauskuva kuvion 6 esit tämästä lujittavasta rakenteesta piirrettynä kuvion 6 viivaa 10 - 10 pitkin.

Kuvio 11 on suurennettu leikkauskuva kuvion 6 esittämästä lujittavasta rakenteesta piirrettynä kuvion 6 vii- 15 vaa 11 - 11 pitkin.

Kuvio 11A on kuvion 8 kaltainen leikkauskuva, jossa kuitenkin näkyy myös osa ympäröivästä ristikosta ja joka valaisee tämän keksinnön yhteydessä käyttökelpoista kudotun lujittavan rakenteen yhden tyypin variaatiota, jossa 20 pohjapuolen loimilangat ovat läpinäkymättömiä.

-Kuvio 11B on kuvion 11A kaltainen leikkauskuva, joka valaisee kudotun lujittavan rakenteen yhden tyypin erästä toista variaatiota, jossa joka toinen pohjapuolen loimilanka on läpinäkymätön.

25 Kuvio 11C on kuvion 6 kaltain ylhäältäpäin piirret ty kuva, joka valaisee tämän keksinnön yhteydessä käyttökelpoista kudotun lujittavan rakenteen yhden tyypin erästä toista variaatiota, jossa lujittavan rakenteen pinnalle on painettu kuvio läpinäkymättömällä aineella.

30 Kuvio 12 esittää ylhäältäpäin katsottuna osaa lu jittavasta rakenteesta osan ympäröivästä ristikosta ollessa paikallaan lujittavan rakenteen ympärillä.

Kuvio 12A on sivukuva kuvion 12 mukaisesta lujittavan rakenteen osasta, joka valaisee joidenkin kulkuteiden • 97552 16 ja plntatekstuuriepäsäännöllisyyksien asemaa suhteessa muutamiin lujittavan rakenteen pinnan projektioihin.

Kuvio 13 on kuvion 6 kaltainen kuva lujittavasta rakenneesta ylhäältäpäin katsottuna, joka valaisee lujit-5 tavan rakenteen osan lujittavan pinnan projektiota.

Kuvio 14 on kuvion 13 kaltainen toinen kuva samanlaisesta lujittavasta rakenteesta ylhäältäpäin katsottuna, joka valaisee lujittavan rakenteen joitakin loimipintojen projektioita.

10 Kuvio 15 on kuvion 8 kaltainen sivukuva lujittavas ta rakenteesta, joka valaisee kuvion 14 esittämiä loimi-pintojen projektioita toisesta kulmasta katsottuina.

Kuvio 16 on kuvoiden 13 ja 14 kaltainen kuva lujittavasta rakenteesta ylhäältäpäin katsottuna, joka valaisee 15 lujittavan rakenteen joitakin kudepintojen projektioita.

Kuvio 17 on kuvion 7 kaltainen suurennettu leikkauskuva, joka valaisee kuvion 16 esittämiä kudepintojen projektioita toisesta kulmasta katsottuina.

Kuvio 18A on edeltävien ylhäältäpäin piirrettyjen 20 kuvien kaltainen kuva lujittavasta rakenteesta ylhäältäpäin katsottuna, joka valaisee lujittavan rakenteen joitakin polvekealueiden projektioita.

Kuvio 18B on kuvion 7 kaltainen suurennettu sivukuva lujittavasta rakenteesta, joka valaisee lujittavan ra-25 kenteen joitakin polvekealueiden projektioita toisesta kulmasta katsottuina.

Kuvio 18C on kuvion 8 kaltainen suurennettu sivukuva lujittavasta rakenteesta, joka valaisee lujittavan rakenteen joitakin polvekealueiden projektioita toisesta 30 kulmasta katsottuina.

Kuvio 19 on suurenettu kaaviokuva yhdestä tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan yhteydessä edullisesta kanavan aukon muodosta.

Kuviot 19A ja 19B esittävät ylhäältä päin katsot-35 tuina kuvioiden 2-4 esittämän paperinvalmistushihnan - 97552 17 ristikon ensimmäisen pinnan polvekealueen projektiota ja vastaavasti toisen pinnan polvekealueen projektiota.

Kuvio 20 on suurennettu kaaviokuva yhdestä toisesta edullisesta kanavan aukon muodosta.

5 Kuvio 21 on voimakkaasti suurennettu ja liioiteltu leikkauskaaviokuva osasta paperinvalmistushihnan ristikkoa ja lujittavaa rakennetta, jossa näkyvät kulkuteiden yksityiskohdat ja taustapuolen pintatekstuurin epäsäännöllisyydet .

10 Kuviot 22A, B ja C ovat yksinkertaistettuja kaavio- kuvia erityyppisistä taustapinnan teksturoinneista, joita voi esiintyä paperinvalmistushihnalla.

Kuvio 22D on voimakkaasti suurennettu kuva osasta kuvioissa 22A - 22C esitetyn kaltaista lujittavaa kompo-15 nenttia, jossa näkyy joitakin lujittavan komponentin koholla olevia osia.

Kuvio 23A on suurennettu kaaviokuva ongelmista, joita esiintyi, kun tässä esitettyjä parannuksia sisältämätön paperinvalmistushihna kohtasi alipainevedenpoisto-20 laitteiston paperinvalmistusprosessin aikana.

Kuvio 23B on suurennettu kaaiokuva tavasta, jolla tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna lievittää aiemmin kohdattuja ongelmia.

Kuvio 24 on graafinen esitys, joka valaisee imupai-25 neen kohdistamista sekä tässä esitetyn taustatekstuurin sisältävään että sitä sisältämättömään paperinvalmistus-hihnaan .

Kuvio 25 on kaaviomainen esitys peruslaitteistosta tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan valmista-30 miseksi.

Kuvio 26 on suurennettu kaaviokuva kuvion 25 esittämän laitteiston jälkikovetusyksiköstä.

Kuvio 27 on suurennettu kaaviokuva menetelmästä tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan valmista-35 miseksi valamalla valonherkkää hartsia kudotulle moniker- 18 - 97552 roksiselle lujittavalle rakenteelle, jossa on läpinäkymättömiä lankoja.

Kuvio 28 on kuvion 27 viivaa 28 - 28 pitkin piirretty suurennettu kaaviomainen leikkauskuva, joka esittää 5 osaa valupinnasta ja niitä valonherkän hartsin osia, jotka jäävät kovettumatta, jolloin tämän keksinnön mukaisen pa-perinvalmistushihnan taustapuolelle muodostuu pintateks-tuuriepäsäännöllisyyksiä.

Kuvio 29 on yleisesti ottaen kuvion 28 kaltainen 10 suurennettu kaaviomainen leikkauskuva kuvion 27 esittämästä valupinnasta, joka esittää kuvion 28 esittämän lujittavan rakenteen yhtä vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Kuvio 30 esittää kaaviomaisesti ylhäältäpäin katsottuna osaa testauslaitteistosta, jota käytetään mitat-15 taessa ilman karkaamista tämän keksinnön mukaisen paperin-valmistushihnan taustapuolen poikki.

Kuvio 31 on sivukaaviokuva kuvion 31 esittämästä testauslaitteistosta.

Kuvio 32 on graafinen esitys kahdessa edeltävässä 20 kuviossa esitetyssä laitteistossa käytettävän virtausmittarin kalibroinnista.

Kuvio 33A on ylhäältäpäin otettu, noin 25-kertai-sesti suurennettu valokuva tässä esitettyjä parannuksia sisältämättömän paperinvalmistushihnan yläpuolesta.

25 Kuvio 33B on ylhäältäpäin otettu, noin 25-kertai- sesti suurennettu valokuva tässä esitettyjä parannuksia sisältämättömän paperinvalmistushihnan taustapuolesta.

Kuvio 34A on noin 25-kertaisesti suurennettu valokuva tämän keksinnön mukaisesti valmistetun paperinvalmis-30 tushihnan yläpuolesta. Kuva on otettu noin 35 asteen kulmassa yläpinnan kuvitteellisen normaaliin nähden.

Kuvio 34B on noin 25-kertaisesti suurennettu valokuva kuvion 34A esittämän paperinvalmistushihnan tausta-puolesta. Kuva on otettu noin 35 asteen kulmassa tausta-35 pinnan kuvitteellisen normaaliin nähden.

έι - 97552 19

Kuvio 34C on noin 25-kertaisesti suurennettu poi-kittaissuunnassa otettu valokuva kuvioiden 34A ja 34B esittämästä paperinvalmistushihnasta.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Selitys sisältää seuraavat osat luettelon mukaisessa järjestyksessä: tämän keksinnön mukaisen paperinvalmis-tushihnan yksityiskohtainen kuvaus, menetelmä tämän pape-5 rinvalmistushihnan valmistamiseksi ja yksityiskohtainen kuvaus tämän keksinnön mukaisesta menetelmästä paperin valmistamiseksi.

1. Paperinvalmistushihna

Tyypillisessä paperikoneessa, jota valaistaan kuvi-10 ossa 1, tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna on päättymättömän hihnan, paperinvalmistushihnan 10, muodossa. Kuviossa 1 paperinvalmistushihna 10 kantaa paperirai-naa (tai "kuiturainaa") sen eri muodostusvaiheissa ja kulkee nuolen B osoittamassa suunnassa paperinvalmistushihnan 15 palautustelojen 19a, 19b, painojättötelan 20, paperinvalmistushihnan palautustelojen 19c, 19d, 19e ja 19f ja emul-sionlevitystelan 21 yli. Silmukka, jota paperinvalmistus-hihna 10 kiertää, sisältää välineet nestepaine-eron kohdistamiseksi paperirainaan, kuten alipainesiepon 24a ja 20 monirakoisen imulaatikon 24. Kuviossa 1 paperinvalmistus-hihna kulkee myös esikuivaimen, kuten läpipuhalluskuivai-men 26 kautta ja painojättötelan 20 ja jenkkisylinterin 28 välisen raon läpi.

Vakka tämän keksinnön edullinen suoritusmuoto on 25 päättymättömän hihnan muodossa, tämä keksintö voidaan sisällyttää lukuisiin muihin muotoihin, joihin kuuluvat esimerkiksi käsin tehtyjen arkkien valmistuksessa käytettäviksi tarkoitetut paikallaan olevat levyt tai muuntyyppisissä jatkuvissa prosesseissa käytettäviksi tarkoitetut 30 pyörivät sylinterit. Riippumatta fysikaalisesta muodosta paperinvalmistushihnalla 10 on yleensä määrättyjä fysikaalisia ominaisuuksia.

97552 20

Paperinvalmistushihnan yleiset ominaisuudet esitetään kuvioissa 2-4. Tämän keksinnön mukainen paperinval-mistushihna (eli yksinkertaisesti "hihna") 10 koostuu yleisesti ottaen kahdesta pääelementistä: ristikosta 32 5 (edullisesti kovetetusta polymeerisestä valonherkästä hartsista valmistetusta ristikosta) ja lujittavasta rakenteesta 33. Kun paperinvalmistushihna on päättymätön hihna, sillä on yleisesti ottaen kaksi vastakkaista puolta, joita kutsutaan tässä paperin kanssa kosketuksessa olevaksi puo-10 leksi 11 ja teksturoiduksi taustapuoleksi eli yksinkertaisesti taustapuoleksi 12. Hihnan 10 taustapuoli 12 on kosketuksessa paperinvalmistuksessa käytettävän koneiston, kuten alipainesiepon 24a ja monirakoisen imulaatikon 24 kanssa. Ristikossa 32 on ensimmäinen pinta 34, toinen pin-15 ta 35 ensimmäisen pinnan 34 vastapuolella ja ensimmäisen pinnan 34 ja toisen pinnan 35 välillä kulkevia kanavia 36. Ristikon 32 ensimmäinen pinta 34 on kosketuksessa kuitu-rainojen kanssa, joista on määrä poistaa vesi, ja määrittää hihnan paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen 11.

20 Ensimmäisen pinnan 34 ja toisen pinnan 35 välillä kulkevat kanavat 36 johtavat vettä ensimmäisellä pinnalla 34 lepäävistä kuiturainoista toiselle pinnalle 35 ja tarjoavat alueita, joihin kuiturainan kuidut voivat ohjautua ja uu-delleenjärjestyä. Kuvio 2 osoittaa, että verkosto 32a kä-25 sittää ristikon 32 kiinteän osan, joka ympäröi kanavia 36 ja määrittää verkkomaisen kuvion. Kuten kuviossa 2 esitetään, kanavien 36 aukot 42 on järjestetty ennalta valitun mallin mukaisesti verkostoon 32a. Kuvio 2 osoittaa, että ristikon 32 ensimmäiselle pinnalle 34 on muodostettu pape-30 rin puoleinen verkosto 34a, joka ympäröi ja rajaa ristikon 32 ensimmäisessä pinnassa 34 olevia kanavien 36 aukkoja. Kuten myöhemmin esitetään kuviossa 34B, ristikon 32 toisella pinnalla 35 on taustapuolen verkosto 35a, joka ympäröi ja rajaa ristikon 32 toisessa pinnassa 35 olevia kana-35 vien 36 aukkoja 43. Kuviot 3 ja 4 osoittavat, että tämän

II

- 97552 21 keksinnön mukaisen paperlnvalmlstushlhnan 10 lujittava rakenne 33 on yleisesti esitettynä ainakin osittain ristikon 32 ympäröimä (tai upotettu tai suljettu siihen). Tarkemmin määriteltynä lujittava rakenne 33 sijoitetaan 5 ristikon 32 ensimmäisen pinnan 34 ja ainakin osan väliin ristikon 32 toisesta pinnasta 35. Kuviot 3 ja 4 osoittavat myös, että lujittavalla rakenteella 33 on paperia kohden oleva puoli 51 ja konetta kohden oleva puoli 52 paperia kohden olevan puolen 51 vastapuolella. Kuten kuviossa 2 10 esitetään, lujittavassa rakenteessa 33 on huokosia 39 ja jujittavaa komponenttia 40. Lujittava komponentti 40 käsittää lujittavan rakenteen muut osat kuin huokoset 39 (ts. lujittavan rakenteen 33 kiinteän osan). Lujittava komponentti 40 koostuu yleensä useista rakennekomponen-15 teista 40a. Lujittavalla rakenteella 33 on avoimen pinnan projektio, jonka määrää huokosten 30 määrittämien pintojen projektio, ja lujittavan pinnan projektio, jonka määrää lujittavan komponentin 40 projektio. Kuviot 3 ja 4 osoittavat, että ristikon 32 toisessa pinnassa 35 on taustapuo-20 Ien verkosto 35a, jossa on useita kulkuteitä 37, jotka muodostavat pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38 ristikon 32 taustapuolen verkostoon 35a. Kulkutiet 37 ovat eri reittejä kuin kanavat 36, jotka kulkevat ristikon 32 ensimmäisen pinnan 34 ja toisen pinnan 35 välillä. Kulkutiet 25 37 mahdollistavat ilman kulun paperinvalmistushihnan 10 taustapinnan 12 ja paperinvalmistusprosessissa käytettävän alipainevedenpoistolaitteiston (kuten alipainesiepon 24a ja imulaatikon 24) pintojen välillä, kun vedenpoistolait-teistolla kohdistetaan imupaine hihnan taustapuoleen 12 30 kuitujen ohjaamiseksi hihnan 10 kanaviin 36. Pintatekstuurin epäsäännöllisyydet 38 tarjoavat epätasaisen pinnan kosketukseen paperinvalmistuksessa käytettävän koneiston kanssa.

Kuvioiden 1-4 esittämän hihnan 10 paperin kanssa 35 kosketuksessa oleva puoli 11 on paperinvalmistushihnan 10 97552 22 se pinta, joka on kosketuksessa paperirainan kanssa, josta on määrä poistaa vettä ja joka on määrä uudelleenjärjestää valmiiksi tuotteksi. Kuten kuviossa 1 esitetään, hihnan 10 sitä puolta, jota kutsutaan paperin kanssa kosketuksessa 5 olevaksi puoleksi 10, kutsutaan tällä nimellä, vaikka se kantaisi paperirainaa vain osassa kustakin kierroksesta paperikoneessa. Paperin kanssa kosketuksessa olevaksi puoleksi 11 kutsuttavaa hihnan 10 puolta kutsutaan myös johdonmukaisesti mainitulla nimellä, vaikka se kunkin kier-10 roksen jossakin osassa (kuten paperinvalmistushihnan pa-lautustelan 19d kohdalla) saattaa lyhytaikaisesti joutua kosketukseen paperinvalmistusprosessissa käytettävän koneiston kanssa. Hihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevaa puolta 11 voidaan kutsua myös hihnan 10 "yläpinnak-15 si" tai "alkeisrainan kanssa kosketuksessa olevaksi pinnaksi". On ymmärrettävä, että vaikka hihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevaa puolta 11 voidaan kutsua yläpinnaksi, voi paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen 11 orientaatio olla sellainen, että se suuntautuu alaspäin 20 paluureitillä paperikoneessa, kun hihna 10 on päättymättömän hihnan muodossa. Kuten kuvioissa 2-4 esitetään, hihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevan puoli 11 muodostuu yleisesti ottaen kokonaan ristikon 32 ensimmäisestä pinnasta 34.

25 Kuten kuviossa 1 esitetään, hihnan 10 vastakkainen pinta, taustapuoli 12, on pinta, joka kulkee paperinvalmistusprosessissa käytettävän paperinvalmistuskoneiston, kuten paperinvalmistushihnan palautustelojen 19a - 19c, 19e ja 19f ja alipainesiepon 24a ja imulaatikon 24 samoin 30 kuin muiden piirustuksista puuttuvien alipainevedenpoisto-laitteiden, yli ja on yleisesti ottaen kosketuksessa se kanssa. Kuvio 1 osoittaa, että taustapuoleksi 12 kutsuttavaa hihnan 10 puolta kutsutaan tällä nimellä, vaikka se saattaa satunnaisesti suuntautua poispäin paperinvalmis-35 tusprosessissa käytettävästä koneistosta (kuten paperin- il - 97552 23 valmistushihnan palautustelan 19d kohdalla). Taustapuoll 12 on kuitenkin erotettavissa paperin kanssa kosketuksessa olevasta puolesta 11, koska taustapuoll 12 el milloinkaan joudu kosketukseen paperIralnan kanssa paperInvalmistus-5 prosessin aikana. Tämän keksinnön mukaisen paperinvalmis-tushlhnan taustapuolta 12 voidaan kutsua tässä myös hihnan "pohjapinnaksi”. Sitä voidaan kutsua myös hihnan "kulutus-pinnaksi", koska se on hihnan se pinta, joka joutuu hanka-usvaikutuksen kohteeksi kulkiessaan toistuvasti paperin-10 valmistuskoneiston yli paperinvalmistusprosessin aikana.

On ymmärrettävä, että vaikka hihnan 10 taustapuolta 12 voidaan kutsua pohjapinnaksi, voi taustapuolen 12 orientaatio olla sellainen, että se suuntautuu ylöspäin paluu-reitillä paperikoneessa, kun hihna 10 on päättymättömän 15 hihnan muodossa. Yleisesti ottaen ristikon ja lujittavan rakenteen käsittävän hihnan taustapuoll 12 voi olla kokonaan ristikon 32 taustapuolen verkoston 35a muodostama, vaikka mainitunlainen suoritusmuoto ei ehkä useinkaan esiinny tämän keksinnön mukaisessa paperinvalmistushihnas-20 sa 10. Vaihtoehtoisesti taustapuoli 12 voi muodostua kokonaan lujittavan rakenteen 33 konetta kohden tulevasta puolesta 52 tai se voi muodostua osittain ristikon 32 toisesta pinnasta 35 ja osittain lujittavan rakenteen 33 konetta kohden tulevasta puolesta 52. Juuri tämä pohjapinta eli 25 taustapuoli 12 ja menetelmät kulkuteiden ja pintatekstuu-rin epäsäännöllisyyksien muodostamiseksi siihen ovat ensisijaisen tärkeitä tässä keksinnössä.

Kuviot 2-4 esittävät lujittavaa rakennetta 33, yhtä tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 30 pääelementeistä. Lujittava rakenne 33 vahvistaa hartsiris-tikkoa 32, ja sillä on sopiva avoin projektiopinta, jotta paperinvalmistusprosessissa käytettävä alipainevedenpois-tokoneisto pääsee riittävästi täyttämään tehtävänsä, veden poistamisen osittain muodostuneista paperirainoista, ja 35 jotta paperirainasta poistettu vesi pääsee kulkemaan pape- 97552 24 rinvalmistushihnan 10 läpi. Lujittava rakenne 33 voi olla missä tahansa monista erilaisista muodoista. Lujittava rakenne 33 voi käsittää kudotun elementin (jotka joskus kutsutaan tässä myös kudotuksi "kankaaksi"), kutomattoman 5 elementin, viiran, verkon (esimerkiksi termoplastista verkkomateriaalia), harsokankaan tai nauhan tai levyn (valmistettu metallista, muovista tai muusta soveltuvasta materiaalista), johon on stanssattu tai porattu lukuisia reikiä, sillä edellytyksellä, että lujittava rakenne 33 10 vahvistaa riittävästi ristikkoa 32 ja sillä on riittävä avoin projektiopinta edellä määriteltyihin tarkoituksiin. Lujittava rakenne 33 käsittää edullisesti kudotun elementin (tai tarkemmin määriteltynä huokoisen kudotun elementin), kuten kuvioissa 2-4 esitetyn elementin.

15 Kuten kuvioissa 2-4 esitetään, lujittava rakenne 33 käsittää yleisesti ottaen lujittavan komponentin 40 ja lukuisia huokosia (eli "pieniä reikiä") 39. Lujittava komponentti 40 on lujittavan rakenteen muu osa kuin huokoset 39. Lujittava komponentti 40 on toisin sanoen lujittavan 20 rakenteen 33 kiinteä osa. Lujittava komponentti 40 koostuu yhdestä tai useammasta rakennekomponentista 40a. Tässä käytettynä termi "rakennekomponentit" tarkoittaa yksittäisiä rakenne-elementtejä, jotka muodostavat lujittavan rakenteen 33.

25 Huokoset 39 mahdollistavat juoksevien aineiden (ku ten paperirainasta poistetun veden) kulun hihnan 10 läpi. Huokoset 39 muodostavat yhden paperinvalmistushihnan 10 aukkoryhmistä. Kuvio 2 osoittaa, että huokoset 39 voivat muodostaa kuvion lujittavaan rakenteeseen 33. Huokosten 39 30 muodostama kuvio täytyy kuitenkin erottaa ennalta valmis tusta kuviosta, jonka muodostavat kanavien aukot, kuten ensimmäiset kanava-aukot 42. Kuvio 2 osoittaa, että kunkin huokosen 39 koko on tyypillisesti vain murto-osa kanava-aukon 42 koosta, mutta päinvastainen suhdekin on mahdolli-35 nen.

- 97552 25

Kuten kuvioissa 3 ja 4 esitetään, lujittavalla rakenteella 33 on kaksi puolta. Ne ovat paperia kohden oleva puoli (eli "paperia tukeva puoli"), jota merkitään yleisesti numerolla 51 ja on kohden kuiturainoja, joista on 5 määrä poistaa vettä, ja paperia kohden olevan puolen vastapuolella konetta kohden oleva puoli (eli "telojen kanssa kosketuksessa oleva puoli"), jota merkitään yleisesti numerolla 52 ja joka suuntautuneena kohden paperinvalmistuksessa käytettävää koneistoa. Lujittavan rakenteen 33 puo-10 lia, joita kutsutaan tässä paperia kohden olevaksi puoleksi 51 ja konetta kohden olevaksi puoleksi 52, kutsutaan näillä nimillä, vaikka paperinvalmistushihnan 10 kunkin kierroksen aikana voi esiintyä lyhyitä jaksoja, jolloin ne voivat olla päinvastoin suuntautuneina. Lisäksi lujittavan 15 rakenteen 33 vastaavista puolista käytetään johdonmukaisesti näitä nimiä jopa ennen lujittavan rakenteen 33 sisällyttämistä tämän keksinnön mukaiseen paperinvalmistus-hihnaan 10 ja hihnan 10 asentamista paperikoneeseen. Niinpä lujittavan rakenteen 33 se puoli, jota kutsutaan konet-20 ta kohden olevaksi puoleksi 52 menetelmässä tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 valmistamiseksi, on puoli, joka on yleensä suuntautuneena paperinvalmistusko-neistoa kohden, kun valmis hihna asennetaan paperikoneeseen. Paperia kohden oleva puoli 51 on aina vastakkaisella 25 puolella konetta kohden olevaan puoleen 52 nähden. Kuten kuvioissa 3 ja 4 esitetään, lujittava rakenne 33 sijoitetaan ristikon 32 ensimmäisen pinnan 34 ja ainakin osan väliin ristikon 32 toisesta pinnasta 35.

Kuviot 2-4 osoittavat, että kun lujittava rakenne 30 33 käsittää kudotun elementin, yksittäiset langat, jotka kudotaan yhteen kudotuksi elementiksi, muodostavat lujittavan rakenteen 33 rakennekomponentit 40a. Jos lujittava rakenne 33 käsittäisi kutomattoman elementin, yksittäiset kuidut, jotka muodostavat kutomattoman elementin, muodos-35 taisivat rakennekomponentit 40a. Kummassakin tapauksessa 97552 26 on olemassa useita rakennekomponentteja, niin että kalkki nämä rakennekomponentit 40a muodostavat yhdessä lujittavan komponentin 40. Jos lujittava rakenne 33 on toisaalta levy, johon on stanssattu useita reikiä, on olemassa vain 5 yksi rakennekomponentti 40a (levy) ja se muodostaa lujittavan komponentin 40.

Kudotun lujittavan rakenteen rakennekomponentit 40a käsittävät lankoja, säileitä, filamentteja tai kuituja. On ymmärrettävä, että termit langat, säikeet, filamentit ja 10 säikeet ovat synonyymejä, kun niitä käytetään kuvaamaan kudotun lujittavan rakenteen rakennekomponentteja 40a. On myös ymmärrettävä, että edellä mainittujen termien (langat, säikeet jne.) piiriin eivät kuulu pelkästään monofi-lamenttielementit vaan myös multifilamenttielementit.

15 Kun lujittava rakenne 33 käsittää kudotun elemen tin, kuten esitetään kuvioissa 2-4, jotkut yksittäisistä rakennekomponenteista ovat konesuunnassa kulkevia loimi-lankoja, joita merkitään yleisesti numerolla 53, ja jotkut poikkisuunnassa kulkevia kudelankoja, joita merkitään 20 yleisesti numerolla 54. Tässä käytettyinä termit "kone-suunnassa kulkeva loimi", "loimi" ja "kantava loimi" ovat synonyymejä ja tarkoittavat lankoja, jotka ovat yleensä konesuuntaan orientoituneina, kun tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna 10 asennetaan paperikoneeseen. Tässä 25 käytettyinä termit "poikkisuunnassa kulkeva kude", "kude", "viiran kude" ja "loimen tasapainottava kude" ovat synonyymejä ja tarkoittavat lankoja, jotka ovat yleensä poik-kisuuntaan orientoituneina, kun tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna 10 asennetaan paperikoneeseen.

30 Paperinvalmistuksessa termi "konesuunta" (MD) tar koittaa suuntaa, joka on yhdensuuntainen paperirainan kulun kanssa laitteiston läpi. "Poikkisuunta" (CD) on kohtisuorassa konesuuntaa vastaan. Nämä suunnat osoitetaan nuolin kuviossa 2 ja muutamissa myöhemmistä kuvioista.

Il . 97552 27 Tässä käytetyt loimi- ja kudelankojen määritelmät voivat joskus erota mainittujen termien määritelmistä kuvattaessa kudotun kankaan lankojen orientaatiota kudottaessa kangasta kutomakoneessa. Kutoma-alalla se, kutsutaan-5 ko lankaa loimi- vai kudelangaksi riippuu osittain siitä, onko kangas päättymätön kudottu kangas, jota ei tarvitse saumata silmukaksi päättymättömän hihnan muodostamiseksi, vai onko se tasomainen kudottu kangas, joka täytyy saumata silmukaksi päättymättömän hihnan muodostamiseksi. Kun ky-10 seessä on päättymätön kudottu kangas, jota ei tarvitse saumata silmukaksi, langat, joita kutsutaan loimilangoiksi kutomakoneessa, kulkevat poikkisuunnassa paperikoneessa. Jos kangas sen sijaan kudotaan tasomaiseksi ja saumataan sitten silmukaksi, langat, joita kutsutaan loimilangoiksi 15 kutomakoneessa, kulkevat konesuunnassa paperikoneessa.

Tässä käytettynä termit "loimilangat” ja "kudelangat" tarkoittavat lankojen orientaatiota kankaan ollessa paikallaan paperikoneessa eivätkä orientaatiota kudottaessa kangasta kutomakoneessa. Niinpä "loimilangat" tarkoittaa ko-20 nesuuntaisia loimilankoja ja "kudelangat" poikkisuuntaisia . kudelankoja, kun tämän keksinnön mukainen paperinvalmis-tushihna asennetaan paperikoneeseen.

Kuviot 2-4 osoittavat myös, että kudotussa lujittavassa rakenteessa 33 jotkut langoista risteävät ja muo-25 dostavat kankaaseen polvekkeita 105. Tässä käytettynä "polveke" on joko loimilangan yli kulkeva kudelangan osa tai kudelangan yli kulkeva loimilangan osa, joka on lujittavan rakenteen 33 jomman kumman pinnan (ts. paperia kohden olevan puolen 51 tai konetta kohden olevan puolen 52) 30 tasossa. Polvekkeista, jotka ovat lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevalla puolella 51, (eli "paperipuolen polvekkeista") käytetään merkintää 105^ Polvekkeista, jotka ovat lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalla puolella 52, (eli "taustapuolen polvekkeista") käytetään 35 merkintää 1052. Nämä polvekkeet 105 voidaan edelleen luo- 28 - 97552 kitella joko "loimipolvekkeiksi" tai "kudepolvekkeiksi" ja käyttää niistä näitä nimityksiä.

Tässä käytettynä termi "loimipolvekkeet" tarkoittaa polvekkeita, joita muodostaa loimilangan osa, joka kulkee 5 kudelangan yli. Muutamista tällaisista loimipolvekkeista käytetään merkintää 105a kuvion 5 esittämässä tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa (joka sisältää yksikerroksisen lujittavan rakenteen 33). Kuten esitetään poikkileikauksen avulla 10 kuviossa 5B, loimipolvekkeet 105a voivat olla joko lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevalla puolella 51 tai sen konetta kohden olevalla puolella 52. Loimipolvekkeista, jotka ovat lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevalla puolella 51, käytetään merkintää 105ax, ja konetta 15 kohden olevalla puolella 52 olevista loimipolvekkeista käytetään merkintää 105a2.

Polvekkeita, joita muodostaa kudelangan osa, joka kulkee loimilangan yli, kutsutaan tässä "kudepolvekkeiksi". Muutamia tällaisia kudepolvekkeita esitetään kuviois-20 sa 2 ja 3 merkinnällä 105b. Kuvio 3 osoittaa, että kude-polvekkeet, samoin kuin loimipolvekkeetkin, voivat joko lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevalla puolella 51, kuten kudepolveke 105blr tai lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalla puolella 52, kuten kudepolveke 25 105b2.

Monentyyppiset kudotut elementit soveltuvat käytettäviksi lujittavana rakenteena 33 tämän keksinnön mukaisessa paperinvalmistushihnassa 10. Soveltuviin kudottuihin elementteihin kuuluvat huokoiset yksikerroksiset kudotut 30 elementit (joissa on yksi ryhmä säikeitä kummassakin suun nassa ja lukuisia aukkoja niiden välissä), kuten kuvioiden 5, 5A ja 5B esittämä lujittava rakenne, monikerroksiset kudotut elementit (kudotut kankaat, joissa on useampia kuin yksi ryhmä säikeitä ainakin toisessa suunnassa), ja

II

- 97552 29 kankaat, joissa on muutamia kerroksia, joista kukin käsittää yhteenkudottuja säikeitä.

Monikerroksiset kudotut kankaat ovat edullisia lujittavina rakenteina, koska ne voivat pidentää komposiit-5 tipaperinvalmistushihnan käyttöikää. Tässä käytettynä "komposiittipaperinvalmistushihna" tarkoittaa hihnaa, joka koostuu ristikosta ja lujittavasta rakenteesta. Paperin-valmistushihna 10 joutuu huomattavan rasituksen kohteeksi konesuunnassa siitä systä, että hihna 10 kulkee toistuvas-10 ti paperinvalmistuskoneiston yli konesuunnassa, ja myös siksi, että paperinvalmistusprosessissa käytettävistä kuvauslaitteista siirtyy lämpöä hihnaan. Mainitunlainen lämpö ja rasitus altistavat paperinvalmistushihnan venymiselle. Jos paperinvalmistushihna 10 venyy pois muodostaan, 15 sen kyky täyttää tehtävänsä, paperin kuljettaminen paperinvalmistusprosessin läpi, heikkenee aina käyttökelvotto-muuspisteeseen asti.

Jotta monikerroksinen kudottu elementti olisi sopiva käytettäväksi lujittavana rakenteena tämän keksinnön 20 mukaisessa paperinvalmistushihnassa, siinä on edullisesti jonkintyyppinen rakenne, joka lujittaa sen konesuuntaisia lankoja 53 edellä mainitun venymisongelman vähentämiseksi. Toisin sanoen monikerroksisella kankaalla täytyy olla parannettu kankaan stabiilius konesuunnassa. Loimilankojen 25 53 järjestelyn tulisi olla sellainen, että loimilankojen mahdollinen lisälujittaminen ei pienennä lujittavan rakenteen avoimen pinnan projektiota.

Tässä käytettynä "pinnan projektio" tarkoittaa aluetta, joka muodostuu projisoitaessa kyseistä elementtiä 30 rajaavat pisteet tasoon. Tarkemmin määriteltynä on ymmär rettävä, että nämä pisteet projisoidaan suunnassa, jota kutsutaan "suunnaksi z". Lujittavan rakenteen avoimen pinnan projektio esitetään merkinnällä A,, liitteenä olevien piirustusten kuviossa 12. Tässä käytettynä termi "avoimen 35 pinnan projektio" tarkoittaa pinnan projektiota, jonka 97552 30 määrittää luj ittavan rakenteen 33 huokosten 39 määrittämien kaikkien pintojen projektio suunnassa z. Toisin sanoen lujittavan rakenteen 33 avoimen pinnan projektio A<, on pinta, joka nähdään katsottaessa lujittavaa rakennetta 5 suunnassa, joka on kohtisuorassa lujittavan rakenteen jompaa kumpaa puolta vastaan, kankaan läpi kulkevia suoria tähtäysviivoja muodostavien huokosten 39 läpi.

Koko tämän kuvauksen ajan viitataan suuntiin x, y ja z. Tässä käytettyinä suunnat x, y ja z ovat suorakul-10 maisen koordinaatiston suuntia suhteessa tämän keksinnön mukaiseen paperinvalmistushihnaan (tai sen osiin). Tässä kuvatussa suorakulmaisessa koordinaatistossa hihnan taus-tapuoli 12 on x- ja y-akselien muodostamassa tasossa, x-akseli on poikkisuunta, y-akseli konesuunta ja z-akseli on 15 kohtisuorassa x- ja y-akselien määrittämään tasoon nähden. Tässä käytettynä "suunta z" tarkoittaa suuntia, jotka ovat yhdensuuntaisia z-akselin kanssa ja kohtisuorassa x- ja y-akseleihin nähden. Nämä suunnat näkyvät parhaiten kuvioissa 2-4.

20 Lujittavan rakenteen 33 avoimen pinnan projektion tulisi edullisesti olla sellainen, että lujittava rakenne 33 on hyvin läpäisevä (juoksvien aineiden, kuten ilman ja veden suhteen). Termillä "hyvin läpäisevä" tarkoitetaan, että lujittavan rakenteen ilmaniäpäisevyyden tulisi olla 25 suunnilleen alueella 240 - 430 m3/min 1 m2:n pinta-alaa kohden paine-eron ollessa 100 Pa. Lujittavan rakenteen 33 ilmanläpäisevyydellä on hyvin suuri merkitys, koska se yhdessä ristikon kanssa saa aikaan komposiittihihnan il-manläpäisevyyden. Komposiittihihnan ilmanläpäisevyyden 30 tulisi olla suunnilleen alueella 90 - 180 m3/min. Komposiittihihnan edullinen ilmanläpäisevyys on noin 150 m3/min. Jotta sekä lujittava rakenne 33 että komposiittihihna olisivat riittävän läpäiseviä, on edullista, ettei lujittavan rakenteen avoimen pinnan projektio Aq ole pienempi kuin

II

- 97552 31 noin 30 %, ja edullisimmin avoimen pinnan projektio ei ole pienempi kuin noin 40 - 50 %.

Kuten esitetään kuvioissa 2-4, yksi edullinen lujittava rakenne 33 on monikerroksinen kudottu elementti, 5 jossa on yksikerroksinen lankajärjestelmä, jossa on ensimmäiseen suuntaan kulkevia lankoja, ja monikerroksinen lankajärjestelmä, jossa on toiseen suuntaan kulkevia lankoja, joka suunta on ensimmäisen suunnan normaalin suuntainen. Kuvioissa 2-4 esitetyssä edullisessa lujittavassa raken-10 teessä ensimmäinen suunta on poikkisuunta. Ensimmäiseen suuntaan kulkevista langoista muodostuva yksinkertainen kerros käsittää kudelangat 54. Kuvioiden 2-4 esittämässä lujittavassa rakenteessa monikerroksinen lankajärjestelmä on konesuunnassa (ts. suunnassa, jossa kangas kulkee pape-15 rikoneessa). Monikerroksinen lankajärjestelmä käsittää ensimmäisen loimikerroksen C ja toisen loimikerroksen D. Kumpikin loimikerroksista C ja D käsittää lukuisia loimi-lankoja 53. Vaikka edullisinunissa lujittavana rakenteena käytettäviksi tarkoitetuissa kankaissa on useita konesuun-20 nassa kulkevia loimilankakerroksia, tämä keksintö voidaan toteuttaa myös käyttämällä kangasta, jossa on useita säie-kerroksia poikkisuunnassa. Kankaat, joissa on useita kone-suunnassa kulkevia loimilankakerrroksia, ovat kuitenkin edullisia, koska lisäsäikeet kulkevat suunnassa, joka 25 yleensä joutuu suurimpien rasitusten kohteeksi.

Kuten kuviossa 3 esitetään, edullisessa monikerroksisessa lujittavassa rakenteessa 33 on loimilankoja 53, jotka on sijoitettu pystysuunnassa suoraan päällekkäin. Pystysuunnassa päällekkäin sijoitetut loimilangat 53 pa-30 rantavat komposiittihihnan 10 stabiiliutta kone- eli pro- sessisuunnassa. Loimilankojen järjestäminen päällekkäin antaa tulokseksi myös sopivan avoimen pinnan projektion, niin että hihnaa 10 voidaan käyttää erityyppisissä paperinvalmistusprosesseissa, mukaan luettuina paperinvalmis-35 tusprosessit, joissa tehdään läpipuhalluskuivaus. Kudelan- - 97552 32 gat 54 järjestetään edullisesti sillä tavalla, että ne pitävät yllä ja stabiloivat loimilankojen 53 pystysuoran päällekkäisen järjestyksen. Kudelangat 54 voidaan myös sijoittaa pystysuorasti päällekkäin, tai ne voivat olla 5 jossakin muussa suhteessa toisinsa. Tällaisten järjestelyjen lukuisat variaatiot ovat mahdollisia.

Kuviot 6-11 esittävät kuvioissa 2-4 esitetyn erityisen edullisen monikerroksisen lujittavan rakenteen 33 kudosrakennetta. Tässä käytettynä "kudosrakenne" tar-10 koittaa kudoksen teknistä mallia. Monikerroksinen kangas esitetään kuvioissa 6-11 ilman sitä ympäröivää ristikkoa selkeyden vuoksi. Vaikka sama kangas esitetään kuvioissa 2-4 komposiittielementtinä paperinvalmistushihnassa (ts. lujittavana rakenteena tämän keksinnön mukaisen paperin-15 valmistushihnan 10 ristikon 32 vahvistamiseksi), soveltuu esitetty kangas myös sinällään käytettäväksi paperinval-mistushihnana ilman mainitunlaista ristikkoa. Tässä kuvattavaa monikerroksista kangasta käytetään kuitenkin edullisesti yhdessä jonkintyyppisen ristikon kanssa.

20 Kuten kuvioissa 6-11 esitetään, loimilangoista 53 koostuva ensimmäinen loimikerros C kulkee yleisesti esitettynä konesuunnassa kankaan paperia kohden olevalla puolella 51. Ensimmäisessä loimikerroksessa C olevista yksittäisistä loimilagoista käytetään kankaan yli etenevää 25 toistuvaa numerointia 53a, 53b, 53c ja 53d. Loimilangoista 53 muodostuva toinen kerros D kulkee konesuunnassa kankaan konetta kohden olevalla puolella 52. Toisessa loimikerroksessa D olevista yksittäisistä loimilangoista käytetään kankaan yli etenevää toistuvaa numerointia 53e, 53f, 53g 30 ja 53h. Kuten parhaiten näkyy kuvioista 8-11, ensimmäisen loimikerroksen C ja toisen loimikerroksen D yksittäiset langat määrittävät päällekkäisten loimilankojen muodostamia pareja E, F, G ja H. Yksittäiset langat, jotka määrittävät päällekkäisten loimilankojen muodostamat parit 35 E, F, G ja H, on järjestetty yleisesti ottaen pystysuoras- - 97552 33 ti päällekkäin toisiinsa nähden. Myös näiden päällekkäisten loimilankojen muodostamien parien E, F, G ja H numerointi jatkuu toistuvana kankaan yli. Kuviot 8-11 osoittavat, että yksittäiset loimilangat 53a ja 53e määrittävät 5 päällekkäisten loimilankojen muodostaman parin E, loimi-langat 53b ja 53f määrittävät päällekkäisten loimilankojen muodostaman parin F, loimilangat 53c ja 53g määrittävät päällekkäisten loimilankojen muodostaman parin F ja loimi-langat 53d ja 53h määrittävät päällekkäisten loimilankojen 10 muodostaman parin H. Kuten esitetään kuviossa 6 ja kuvioissa 8-11, rinnakkaiset päällekkäisten loimilankojen muodostamat parit ovat irti toisistaan poikkisuunnassa, niin että saadaan aikaan kankaan haluttu avoin pinta.

Kuten kuviossa 6 esitetään, siitä syystä, että loi-15 milangat 53 sijoitetaan päällekkäin, loimilankojen 52 tehollinen tiheys (eli loimilankojen "lankatiheys") kaksinkertaistuu lujittavan rakenteen 33 avoimen pinnan pienenemättä. Tässä käytettynä "lankatiheys" tarkoittaa lukuarvoa, joka on yhtä suuri kuin lankojen lukumäärä kankaan 20 leveysyksikköä kohden (jona leveysyksikkönä käytetään yleensä tuumaa) kerrottuna langan läpimitalla (jota yleensä mitataan myös tuumina). "Lankatiheys" voidaan tarkemmin ilmoittaa kankaan loimilagoille (ts. loimilankatiheys) tai kankaan kudelangoille (ts. kudelankatiheys).

25 Kudelanka, kuten kudelanka 54a kuviossa 8, 54b kuviossa 9, 54c kuviossa 10 ja 54d kuviossa 11, kudotaan yhteen ensimmäisessä ja toisessa loimikerroksessa olevien loimilankojen 53a - 53h kanssa. Kudelangat sitovat ensimmäisessä ja toisessa loimilankakerroksessa olevat yksit-30 täiset loimilangat päällekkäisten lankojen muodostamiksi pareiksi ja estävät loimilankoja 53a - 53h liikkumasta sivusuunnassa ja pienentämästä kankaan avointa pintaa. Myös nämä kudelangat 54a, 54b, 54c ja 54d numeroidaan toistuvasti kankaan yli. Kudelangat 54 kudotaan yhteen 35 päällekkäisten loimilankojen muodostamien parien kanssa - 97552 34 erityiseksi kudosrakenteeksi (tai tarkemmin määriteltynä "loimen tasapainottavaksi kudosrakenteeksi"). Kudelangat 54 pitävät loimilangat päällekkäin ja yleisesti ottaen pystysuorasti kohdakkain.

5 Loimilankojen 53 ja kudelankojen 54 muodostama eri tyinen kudosmalli kuvioiden 6-11 esittämässä kankaassa tunnetaan neliviriöisenä toistuvana rakenteena. Tässä käytettynä "viriö" tarkoittaa sellaisten ainutlaatuisten rakenteiden lukumäärää, jotka joko loimilanka tai kudelanka 10 muodostaa sen kanssa yhteenkudottavien lankojen kanssa, ennen kuin tapahtuu toisto (ts. neliviriöinen rakenne olisi rakenne, joka toistuu aina neljän langan ryhmän jälkeen ).

Erityinen rakenne, jonka mukaan loimilangat 53 ku-15 dotaan, näkyy parhaiten kuvioissa 6 ja 7. Kuten kuvioissa 6 ja 7 esitetään, ensimmäisen loimikerroksen C ensimmäiset loimilangat (kuten kuviossa 7 näkyvä loimilanka 53b) kulkee toistuvasti kolmen kankaaseen viedyn kudelangan yli ja yhden kankaaseen viedyn kudelangan ali kudosrakenteessa.

20 Tässä käytettynä termi "viedä kankaaseen" tarkoittaa kudelangan sijoittamista erotettujen loimilankojen väliin. Toisen loimikerroksen D toiset loimilangat (kuten kuviossa 7 näkyvä loimilanka 53f) kulkevat toistuvasti yhden kankaaseen viedyn kudelangan yli ja kolmen kankaaseen viedyn 25 kudelangan ali kudosrakenteessa.

Erityinen rakenne, jonka mukaan kudelangat 54 kudotaan, näkyy parhaiten kuvioissa 6 ja 8 - 11. Kuten kuvioissa 8-11 esitetään, loimilangat 53 pidetään pystysuorasti päällekkäin kudejärjestelmällä, joka koostuu pääl-30 lekkäisten loimilankojen väliin kudottujen kudelankojen 54 muodostamasta yksinkertaisesta verkostosta. Kudelangat 54 kudotaan päällekkäisten loimien ympäri noudattamalla toistuvaa mallia, jossa kudelanka (kuten kudelanka 54a kuviossa 8) kulkee ensin ensimmäisen päällekkäisistä loimilan-35 goista muodostuvan parin E yli, toisen päällekkäin olevis- 97552 35 ta loirailangoista muodostuvan parin F loimilankojen välitse, kolmannen päällekkäisistä loimilangoista muodostuvan parin G ali ja neljännen päällekkäisistä loimilangoista muodostuvan parin H loimilankojen välitse. Kukin kudelanka 5 54 kulkee toisin sanoen joka toisen päällekkäisten loimi- lankojen muodostaman pari yli ja ali ja näiden joka toisen päällekkäisten loimilankojen muodostaman parin välissä olevien päällekkäisten loimilankojen muodostaman parien loimilankojen välitse.

10 Kuten kuvioissa 6 ja 8 - 11 esitetään, vierekkäiset kudelangat kudotaan loimilankojen 53 ympäri samalla tavalla. Kuten kuviossa 9 esitetään, viereiset kudelangat, kuten kudelanka 54b, siirtyvät kuitenkin yhden loimilankapa-rin verran ensimmäisen kudelangan asemaan nähden. Niinpä 15 viereinen eli toinen kudelanka kulkee ensimmäisen päällekkäisistä loimilangoista muodostuvan parin loimilankojen välitse, toisen päällekkäisistä loimilangoista muodostuvan parin yli, kolmannen päällekkäisistä loimilangoista muodostuvan parin loimilankojen välitse ja neljännen päällek-20 käisistä loimilangoista muodostuvan parin ali. Kuten esitetään kuvioissa 10 ja 11, kolmas loimilanka 54c siirtyy samalla tavalla yhden loimilankaparin verran toiseen kude-lankaan nähden ja vastaavasti neljäs loimilanka 54d siirtyy yhden loimilankaparin verran kolmanteen kudelankaan 25 nähden. Tämä rakenne toistuu joka neljännellä kudelangal-la. Kuten kuviossa 6 esitetään, tämä saa aikaan kudosra-kenteen, jossa kudekankojen 54 muodostamat risteämiskohdat 55 kulkevat portaittain kuteen suunnassa loimilankojen poikki.

30 Yksi edellä esitetyn kudosrakenteen variaatio voi daan saada aikaan vaihtamalla keskenään kuvion 10 esittämä kudelanka 54c ja kuvion 11 esittämä kudelanka 54d. Tämä johtaa kuteen risteämiskohtien 55 katkaistuun portaittaiseen kuvioon kuteen suunnaassa. Tässä katkaistussa kuvios-35 sa kaksi ensimmäisten risteämiskohtaa 55 ovat lävistäjäi- • 97552 36 lä. Kolmas risteämiskohta 55 siirtyy kuitenkin kolmannen loimilangan yli neljännen loimilangan kohdalle, ja neljäs rlsteämiskohta 55 siirtyy kolmannen loimilangan yli neljännen loimilangan kohdalle ja sitten rlsteämiskohta 55 5 siirtyy takaisin lävistäjän suuntaisesti kolmannen loimi-langan kohdalle. Myös tämä kudosrakenne pitää päällekkäisten loimilankojen muodostamissa pareissa olevat loimilan-gat sopivasti järjestyneinä. Tässä kudosrakennevariaatios-sa kaksi loimilankaa kulkee kuitenkin yhdessä kahden rin-10 nakkaisen kankaaseen viedyn kudelangan välitse. Ensin kuvatussa kudosrakenteessa ei ole kahta kankaaseen vietyä kudelankaa, joiden välitse loimilangat kulkevat samanaikaisesti, mikä antaa kudosrakenteelle hieman paremman tasapainon.

15 Tässä edullisessa kankaassa voidaan käyttää erilai sia lankojen materiaalien, poikkileikkauksen mittojen ja poikkileikkauksen muotojen yhdistelmiä. Lankojen materiaalin, poikkileikkauksen mitat ja poikkileikkauksen muodon määrää kankaan kulloinenkin käyttötarkoitus.

20 Vaikka loimilankojen ja kudelankojen rakennemateri aalit voivat vaihdella, tulisi lankamateriaalin olla sellaista, että langoilla on kyky lujittaa hartsiristikkoa ja kestää rasituksia samoin kuin toistuvaa kuumennusta ja jäähdytystä venymättä liikaa. Soveltuviin materiaaleihin, 25 joista lankoja voidaan muodostaa, kuuluvat polyesteri, polyamidi, lämpöä hyvin kestävät materiaalit, kuten KEVLAR- ja N0MEX-laadut, ja mitkä tahansa muuta materiaalit, joita tiedetään käytettävän paperinvalmistuskankaissa. Edullinen lankamateriaali on kuitenkin polyesteri. Eri 30 kerroksissa ja lankajärjestelmissä olevien lankojen rakennemateriaali voi vaihdella, jolloin yhden kerroksen tai lankajärjestelmän langat on muodostettu yhdestä materiaalista ja muiden kerrosten tai lankajärjestelmien langat eri materiaalista. Kaikki eri kerrosten ja lankajärjestel- - 97552 37 mien langat on kuitenkin edullisesti valmistettu olennaisesti samasta materiaalista.

Mitä tahansa tarkoituksenmukaisia lankojen poikkileikkauksen mittoja (tai kokoja) voidaan käyttää, kunhan 5 ilman ja veden virtaus kanavien 36 läpi ei merkitsevästi heikkene paperirainan käsittelyn aikana ja paperinvalmis-tushihnan 10 yhtenäisyys kokonaisuutena tarkasteltuna säilyy. Lankoja, joilla on samat poikkileikkauksen mitat, voidaan käyttää kaikissa kerroksissa tai lankajärjestel-10 missä, tai lankojen koko voi olla erilainen eri kerroksissa ja lankajärjestelmissä. Jos käytetään esimerkiksi lankoja, joilla on pyöreä poikkileikkaus, voi loimijärjestelmien C ja D langoilla olla yksi läpimitta ja kudejärjes-telmän langat voivat olla läpimitaltaan suurempia tai pie-15 nempiä. Jos käytetään läpimitaltaan suurempia kudelankoja, kudelangat ovat jäykempiä ja aiheuttavat enemmän kiharuut-ta loimilankohin. Muihin variaatioihin kuuluvat sellaiset, joissa loimijärjestelmän C ja kudejärjestelmän 54 langat ovat samanalaisia ja loimijärjestelmän D langat erilaisia. 20 Samoin voivat loimijärjestelmän D langat ja kudejärjestelmän langat olla samanlaisia ja loimijärjestelmän C langat erilaisia. Vaihtoehtoisesti voivat langat olla erilaisia loimijärjestelmässä C, loimijärjestelmässä D ja kudejärjestelmässä kussakin. Poikkileikkaukseltaan pyöreiden lan-25 kojen ollessa kyseessä lankojen edullinen läpimitta-alue on noin 0,10 - 0,30 mm. Edullisimmat läpimitat ovat noin 0,22 mm loimilankojen 53 kohdalla ja noin 0,28 mm kudelan-kojen 54 kohdalla. Käyttötarkoituksen mukaan voidaan käyttää myös läpimitaltaan suurempia lankoja.

30 Lankoja, joilla on mikä tahansa sopiva poikkileik kauksen muoto, voidaan käyttää, kunhan langat eivät häiritse juoksevien aineiden virtausta kanavien 36 kautta rainan käsittelyn aikana ja paperinvalmistushihnan 10 yhtenäisyys kokonaisuutena tarkasteltuna säilyy. Soveltuviin 35 poikkileikkauksiin kuuluvat ympyrän, soikion, neliön ja 97552 38 suorakaiteen muotoiset poikkileikkaukset. Eri kerroksissa ja lankajärjestelmissä olevien lankojen poikkileikkauksen muodot voivat myös vaihdella kerrosten ja lankajärjestel-mien välillä. Sekä loimilangoilla 53 että kudelangoilla 54 5 on kuitenkin edullisesti pyöreä poikkileikkaus.

Riippumatta siitä, onko lujittava rakenne 33 edellä kuvattu monikerroksinen kudottu rakenne vain jokin muu rakenne, kuten harso tai levy, johon on stanssattu reikiä, lujittavan rakenteen 33 muodostavan lujittavan komponentin 10 40 ensimmäisellä osalla P01 on lisäksi ensimmäinen opasi teetti 0X ja lujittavan rakenteen 40 toisella osalla P02 on toinen opasiteetti 02. Nämä kaksi opasiteettia Oi ja 02 ovat sellaisessa suhteessa, että toinen opasiteetti 02 on alhaisempi kuin ensimmäinen opasiteetti (ts. toinen osa on 15 suhteellisesti vähemmän läpinäkymätön).

Ensimmäisen opasiteetin Ox tulisi olla riittävä estämään olennaisilta osiltaan ristikon 32 muodostavan va-lonherkän hartsimateriaalin kovettuminen, kun tämä valon-herkkä hartsimateriaali on kovettumattomassa tilassaan ja 20 ensimmäinen osa P01 asetetaan valonherkän hartsimateriaalin ja aktiinisen valon lähteen väliin. Tulisi ymmärtää, että vain osa tästä valonherkästä hartsimateriaalista sijaitsee osan P01 vastakkaisella puolella valonlähteeseen nähden. Loppuosa hartsimateriaalista on muissa kohdissa. Ensimmäi-25 sen osan (eli "läpinäkymättömän osan") P01 tarkoituksena on estää ensimmäisen osan P01 toisella puolella sijaitsevan hartsimateriaalin osan kovettuminen tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 valmistuksen aikana. Tämä kovettumaton hartsi voidaan poistaa, jolloin jäljelle jää 30 kulkuteitä 37, jotka muodostavat pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38 hihnan 10 taustapuolella 12 olevaan taus-tapuolen verkostoon 35a.

Ensimmäisen osan PQ1 ominaispiirteiden ja mittojen tulisi olla sellaiset, että kulkutiet 37 ja pintatekstuu-35 rin epäsäännöllisyydet 38, joita kovettamattoman hartsin li - 97552 39 poistaminen saa aikaan, antavat halutun määrän taustapuo-len tekstuuria valmiille hihnalle (kuten kuvataan jäljempänä). Ensimmäisen osan PQ1 tulisi yleisesti ottaen sijaita lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen 52 lä-5 heisyydessä tai sillä. Tällainen sijainti takaa, että hartsi, jonka kovettuminen estetään, on yleisesti ottaen hihnan ristikon 32 toisella pinnalla 35 ristikon 32 sisäosan sijasta. Tässä käytettynä "sisäosa" on ristikon 32 se osa, joka on ensimmäisen ja toisen pinnan 34 ja 35 välis-10 sä. Jos ensimmäinen osa Poi on sijoittunut tällä tavalla, jää liian suuri määrä ristikon 32 ensimmäisen ja toisen pinnan 34 ja 35 välissä olevaa hartsia kovettumatta. Tämä yleensä heikentää ristikkoa 32 ja myös ristikon 32 ja lujittavan rakenteen 33 välistä sidosta.

15 Ensimmäinen osa P01 voi olla mikä tahansa lujittavan komponentin 40 osa sillä edellytyksellä, että se estää riittävästi hartsin kovettumista haluttujen kulkuteiden 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksien 38 muodostamiseksi taustapuolen verkostoon 35a. Niinpä ensimmäinen osa P01 voi 20 käsittää osan tai osia yhdestä tai useammasta rakennekomponentista 40a. Kun lujittava rakenne 33 käsittää kudotun elementin, ensimmäinen osa P01 voi olla esimerkiksi yhden langan yksi tai useampi osa, useiden lankojen yksi tai useampi osa, kokonainen lanka, useita kokonaisia lankoja 25 tai mainittujen mikä tahansa yhdistelmä.

Tämän keksinnön yhdessä edullisessa suoritusmuodossa ensimmäinen osa P01 käsittää kokonaisen loimilangan tai kokonaisia loimilankoja. On yleensä edullista, että loimi-langat 53 muodostavat ensimmäisen osan Pox kudelankojen 54 30 sijasta. Tähän edullisuuteen on syynä se, että edullisissa lujittavissa rakenteissa loimilankojen 53 kudosrakenne saa aikaan sen, että ne ovat yleensä lähempänä osaa, josta tulee ristikon 32 toinen pinta 35, kuin kudelangat. Lujittava rakenne 33 käsittää edullisimmin edellä kuvatun edul-35 lisen monikerroksisen kudotun elementin, jossa on pysty- - 97552 40 suorasti päällekkäisiä loimilankoja, ja ensimmäinen osa P01 käsittää ainakin joitakin toisessa kudekerroksessa D olevista loimilangoista. Tämä edullinen järjestely esitetään kuvioissa 3 ja 4. Koska ensimmäisen osan P01 kuvataan kä-5 sittävän ainakin joitakin toisessa loimikerroksessa D olevista loimilangoista 53, ensimmäinen osa P01 voi käsittää esimerkiksi joka toisen loimilangan (kuten esitetään kuviossa 11B) tai jokaisen loimilangan (kuten esitetään kuvioissa 3, 4 ja 11A), joka kolmannen loimilangan jne., tai 10 jokaisen kahden päällekkäisen loimilangan muodostaman parin jne. On olemassa rajoittamaton määrä mahdollisia yhdistelmiä, jotka kaikki ovat keksinnön suoja-alan piirissä.

Lisäksi, kuten kuviossa 11C esitetään, tämän kek-15 sinnön yhdessä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa ensimmäinen osa P01 käsittää läpinäkymättömän päällysteen C0, joka on levitetty ainakin osalle lujittavan rakenteen 33 jom-masta kummasta puolesta. Edellä esitetyistä syistä läpinäkymätön päällyste levitetään edullisesti lujittavan raken-20 teen 3 konetta kohden olevalle puolelle 52. Läpinäkymätön päällyste C0 voidaan levittää millä tahansa tavalla tai miksi tahansa kuvioksi lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalle puolelle 52, kunhan taustapuolen verkostoon 35a muodostuu haluttuja kulkuteitä 37 ja pintateks-25 tuurin epäsäännöllisyyksiä 38. Niinpä läpinäkymätön päällyste C0 voidaan levittää sattumanvaraisesti, yhtenäisesti, säännöllisesti tai jonkin määrätyn kuvion mukaisesti. Läpinäkymätön päällyste C0 voidaan levittää lujittavalle rakenteelle millä tahansa esineidenpäällystysalalla tunne-30 tulla keinolla.

Ensimmäiselle osalle P01 annetaan yleensä ensimmäinen opasiteetti Oi ennen lujittavan rakenteen 33 sisällyttämistä paperinvalmistushihnaan 10. Yksittäiselle langoille voidaan antaa ensimmäinen opasiteetti 0! sekoittamalla 35 lankojen valmistuksen aikana sopivaa läpinäkymätöntä mate- • 97552 41 riaalia polyesterimateriaaliin, joka muodostaa langat. Vaihtoehtoisesti yksittäisille langoille (tai niiden osille) voidaan antaa ensimmäinen opasiteetti P01 päällystämällä yksittäiset langat läpinäkymättömällä materiaalilla 5 ennen niiden kutomista kankaaksi. Soveltuviin läpinäkymättömiin materiaaleihin kuuluvat aineet, jotka joko absorboivat, sirottavat tai heijastavat aktiinista valoa. Esimerkkeihin aktiinista valoa absorboivista materiaaleista kuuluvat orgaaniset värit ja hiilimusta. Yksi esimerkki 10 aktiinista valoa sirottavasta materiaalista on Ti02. Aktiinista valoa heijastaviin materiaaleihin voi kuulua kankaalle seostettu tai siihen sisällytetty yksi tai useampi metalli. Samat materiaalit soveltuvat myös käytettäviksi edellä kuvatussa läpinäkymättömässä päällysteessä. Käytet-15 tävä läpinäkymätön materiaali on edullisesti läpäisemätön valon suhteen, jonka aallonpituus on suunnilleen 200 - 400 nm.

Tämän keksinnön mukainen lujittava rakenne 33 määrittää muutamia pinnan projektioita, jotka ovat käyttökelpoisia kuvattaessa kulkuteiden 37 pintatekstuurin epäsään-. nöllisyyksien 38 sijaintia ristikon 32 toisen pinnan 35 5 taustapuolen verkostossa 35a. Kuten kuvioissa 12 - 18 esitetään, lujittava rakenne 33 määrittää ainakin seuraavat pinnan projektiot: huokospintojen projektiot; aiemmin määritelty avoimen pinnan projektio (joka on lujittavan rakenteen kaikkien huokospintojen projektioiden summa); ra-10 kennekomponenttipintojen projektiot; lujittavan pinnan projektio (joka on lujittavan rakenteen kaikkien rakenne-komponenttipintojen projektioiden summa); loimipintojen projektiot (ja loimipinnan kokonaisprojektio); kudepinto-jen projektiot (ja kudepinnan kokonaisprojektio); polve-15 kepintojen projektiot, mukaan luettuina konepuolen polve-kepintojen projektiot, ja ensimmäisen ja toisen pinnan projektiot. Lisäksi kun loimi- tai kudekerroksia tai vastaavia on useampia, olemassa voi olla myös ensimmäisen 97552 42 loimikerroksen ja toisen loimikerroksen loimilankapintojen projektioita jne.

Huokospintojen projektiot esitetään kuviossa 12 merkinnällä Ap*. Tässä käytettynä "huokospintojen projek-5 tiot" tarkoittaa yksittäisiä pintojen projektioita, joita määrittävät lujittavan rakenteen 33 huokosten 39 projektiot. Toisin sanoen katsottaessa lujittavaa rakennetta 33 suunnasta, joka on kohtisuorassa lujittavan rakenteen jompaa kumpaa puolta vastaan, kukin huokonen 39 muodostaa 10 lujittavan rakenteen läpi kulkevia suoria tähtäysviivoja, jotka muodostavat huokospintojen projektiot Apt.

Rakennekomponenttipinnan projektio AgC näkyy kuviossa 13. Tässä käytettynä "rakennekomponenttipinnan projektio" tarkoittaa pintaa, jonka määrää lujittavan rakenteen 15 33 yksittäisen rakennekomponentin 40a projektio. Tässä käytettynä "rakennekomponenttipintojen projektiot" tarkoittaa pintaa, jonka määrää lujittavan rakenteen 33 useamman kuin yhden, mutta ei kaikkien, rakennekomponentin 40a projektio.

20 Osa lujittavan pinnan projektiosta A„ näkyy kuviossa 13. Tässä käytettynä termi "lujittavan pinnan projektio" tarkoittaa pintaa, jonka määrittää lujittavan komponentin 40 projektio. Kuten kuvioissa 12 ja 13 esitetään, lujittavan pinnan projektio A„ on olennaisesti lujittavan kompo-25 nentin avoimen pinnan projektion Aq vastakohta; se on lujittavan rakenteen 33 se osa, joka katkaisee tähtäysviivo-ja. Lujittavan pinnan projektio A„ on komplementaarinen avoimen pinnan projektiolle Aq, koska ne yhdessä muodostavat lujittavan rakenteen 33 koko pinnan projektion.

30 Kuviot 14 ja 15 esittävät loimipintojen projektioi ta. Tässä käytettynä "loimipinnan projektio” A^ tarkoittaa pintaa, jonka määrittää lujittavan rakenteen 33 yksittäisten loimilankojen 53 projektio. Kuviossa 15 loimipintojen projektiot A^ esitetään vinoviivoin varjostettuina aluei-35 na, jotka ovat katkoviivojen välissä. Katkoviivat voisivat

II

• 97552 43 ulottua myös lujittavan rakenteen paperia kohden olevan puolen 51 yläpuolelle. Tämä keksintö ei kuitenkaan yleisesti ottaen koske kulkuteitä ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä, jotka ovat lujittavan rakenteen 33 paperia 5 kohden olevan puolen 51 tason yläpuolella. Kun kulkutien tai pintatekstuurin epäsäännöllisyyden asemaa kuvataan tässä viitaten pinnan projektioon, kulkutie tai epäsäännöllisyys on siksi lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevan puolen 51 ja hihnan 10 taustapuolen määrittämän 10 tason välissä. Kun sanotaan, että kulkutie tai pintatekstuurin epäsäännöllisyys on kuvioiden 14 ja 15 esittämien loimipintojen projektioiden "sisällä", kyseessä voi olla mikä tahansa kohta alueiden sisällä, jotka on varjostettu kuviossa 14 tai varjostettu vinoviivoin kuviossa 15. Kun-15 kin yksittäisen loimen määrittämän loimipinnan projektion lisäksi on olemassa "loimipinnan kokonaisprojektio" A^, joka käsittää yksittäisten loimipintojen projektioiden summan koko kankaan alueella.

Kuviot 16 ja 17 esittävät kudepintojen projektioita 20 A^. Tässä käytettynä "kudepinnan projektio" Awt tarkoittaa pintaa^ jonka määrittää lujittavan rakenteen 33 yksittäisten kudelankojen 53 projektio. Kudenpinnan projektion Awt lisäksi on olemassa "kudepinnan kokonaisprojektio" Α„ϊ0 (josta osa näkyy kuvioissa 16 ja 17), joka käsittää yksit-25 täisten kudepintojen projektioiden A„t summan koko lujittavan rakenteen alueella.

Tässä käytettynä lujittavan rakenteen 33 "polveke-pinnan projektio" tarkoittaa pintaa, jonka määrittää kudotun lujittavan rakenteen yhden polvekkeen 105 projektio. 30 Kuten kuvioissa 18A - 18C esitetään, polvekepinnan projektio AK on se lujittavan rakenteen 33 osa, jossa loimilanka ja kudelanka ovat päällekkäin ja joka katkaisee lujittavan rakenteen 33 läpi kulkevia tähtäysviivoja. Polvekepintojen projektiot voida lisäksi luokitella loimipolvekepintojen 35 projektioiksi AKHp (kudelangan yli kulkevan loimilangan muo- 97552 44 dostama projektiopinta) tai kudepolvekepintojen projektioiksi AKwt (loimilangan yli kulkevan kudelangan muodostama projektiopinta). Loimipolvekepintojen projektiot AKwp ja kudepolvekepintojen projektiot AKwt voidaan edelleen luoki-5 telia paperipuolen (eli paperia kohden olevan puolen) loimipolvekepintojen projektioiksi AKwpl tai kudepolvekepintojen projektioiksi AKwtl ja konetta kohden olevan puolen (eli konepuolen) loimipolvekepintojen projektioiksi A^j tai kudepolvekepintojen projektioiksi A„wt2 (sen mukaan, mille 10 puolelle kangasta polvekkeet muodostuvat).

Osa ensimmäisenpinnan projektiosta Ax ja osa toisen pinnanprojektiosta A2 esitetään vinoviivoin varjostettuina alueina kuvioissa 11A ja vastaavasti 11B. Tässä käytettynä termi "ensimmäisen pinnan projektio" Ax on pinta, jonka 15 määrittää lujittavan rakenteen 33 ensimmäisen osan Poi projektio, jolla osalla on ensimmäinen opasiteetti 02. Loppuosalla lujittavasta rakenteesta 33 on yleensä toinen opasiteetti 02, ja se määrittää toisen pinnan projektion A2. Kuviot 11A ja 11B osoittavat, että ristikon 32 taus-20 tapuolen verkostossa 35a olevat kulkutiet 37 sijaitsevat pääasiallisesti ensimmäisen pinnan projektion Ax alueella (muodostaapa ensimmäisen osa PQ1 sitten jokainen loimilanka 53, joka toinen loimilanka 53 tai lujittavan rakenteen jokin muu osa).

25 Tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 toinen pääelementti on ristikko 32. Kuviot 2-4 esittävät ristikon 32 yleisiä ominaisuuksia. Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ristikko 32 muodostetaan käsittelemällä yleensä nestemuodossa olevaa materiaalimassaa sillä 30 tavalla, että materiaali kiinteässä muodossa ollessaan ympäröi ainakin osittain lujittavaa rakennetta 33 sillä tavalla, että lujittava rakenne 33 on sijoitettuna ristikon 32 ensimmäisen pinnan 34 ja ainakin osan väliin ristikon 32 pohja- eli toisesta pinnasta 35. Lisäksi materiaa-35 lia täytyy käsitellä siten, että ristikossa 32 on useita l! - 97552 45 kanavia 36, jotka kulkevat ristikon 32 ensimmäisen pinnan 34 ja toisen pinnan 35 välillä. Materiaalia täytyy käsitellä myös sillä tavalla, että ensimmäisessä pinnassa on siihen muodostettu paperipuolen verkosto 34a, joka ympäröi 5 ja määrittää ristikon 32 ensimmäisessä pinnassa 34 olevia kanavien 36 aukkoja. Lisäksi materiaalia täytyy käsitellä siten, että ristikon 32 toisessa pinnassa 35 on taustapuo-len verkosto 35a, jossa on kanavista 36 erottuvia kulkuteitä 37, jotka muodostavat pintatekstuurin epäsäännölli-10 syyksiä 38 taustapuolen verkostoon 35a.

Materiaalimassa, jota käsitellään ristikon 32 muodostamiseksi, voi olla mitä tahansa sopivaa materiaalia, mukaan luettuina lämpömuovautuvat ja valonherkät hartsit, mutta edullinen materiaali käytettäväksi tämän keksinnön 15 mukaisen ristikon 32 muodostamisessa on nestemäinen valon-herkkä polymeerihartsi. Valittua materiaalia voidaan samoin käsitellä monin eri tavoin halutun ristikon 32 muodostamiseksi, mukaan luettuina mekaaninen stanssaus tai poraus, materiaalien kovettaminen käsittelemällä sitä eri-20 laisilla lämpötiloilla tai energialähteillä tai laserin käyttö kanavien leikkaamiseksi materiaaliin. Ristikon 32 muodostavan materiaalin käsittelymenetelmä riippuu tietenkin valitusta materaalista ja materiaalimassasta muodostettavaksi halutun ristikon 32 ominaisuuksista. Valon-25 herkän hartsin käsittelyyn käytettävä edullinen menetelmä on säädellä nestemäisen valonherkän hartsin joutumista alttiiksi valolle, jolla on aktivoiva aallonpituus.

Tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 puolten (ts. edellä kuvattujen paperin kanssa kosketukses-30 sa olevan puolen 11 ja taustapuolen 12) ja ristikon 32 pintojen välinen suhde näkyy parhaiten kuvioissa 3 ja 4. Ristikon 32 ensimmäinen pinta 34 muodostaa edullisesti paperinvalmistushihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen 11. Tämä suhde vallitsee tavallisesti useim-35 missä tämän keksinnön suoritusmuodoissa, sillä lujittava 97552 46 rakenne 3 sijoitetaan ristikon 32 ensimmäisen pinnan 34 ja ainakin osan väliin ristikon 32 toisesta pinnasta 35. Toisin sanoen ristikon 32 ensimmäinen pinta 34 yleisesti ottaen peittää lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevan 5 puolen 51.

Tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 ristikon 32 toinen pinta 35 ei kuitenkaan välttämättä aina muodosta paperinvalmistushihnan 10 taustapuolta 12. Koska

K

lujittava rakenne 33 sijoitetaan ristikon 32 ensimmäisen 10 pinnan 34 ja ainakin osan väliin toisesta pinnasta 35, ristikon 32 toinen pinta voi joko peittää kokonaan lujittavan rakenteen 33 (vaikka näin ei yleensä tapahdu,kun paperinvalmistushihna valmistetaan tässä kuvattavalla menetelmällä); peittää vain osan lujittavasta rakenteesta 15 33, tai olla peittämättä lujittavan rakenteen mitään osia ja olla kokonaan lujittavan rakenteen 33 huokosissa 39.

Ensin mainitussa tapauksessa ristikon 32 toinen pinta 35 ja paperinvalmistushihnan 10 taustapuoli 12 ovat sama asia. Toisessa tapauksessa paperinvalmistushihnan 10 taus-20 tapuoli 12 koostuu osittain ristikon toisesta pinnasta 35 ja osittain lujittavan rakenteen paljaana olevasta osasta. Kolmannessa tapauksessa paperinvalmistushihnan 10 tausta-puoli 12 koostuu myös osittain ristikon 32 toisesta pinnasta 35 ja osittain lujittavasta rakenteesta 33, mutta 25 lujittavan rakenteen 33 konetta kohden oleva puoli 52 on kokonaan paljaana paperinvalmistushihnan 10 taustapuolella 12.

Kuvio 2 osoittaa, että ristikon 32 ensimmäinen pinta 34 (ja paperinvalmistushihnan 10 paperin kanssa koske-30 tuksessa olevan puoli 11) koostuu verkoston osasta, josta käytetään merkintää 32a. Tässä käytettynä termi "verkosto" tarkoittaa ristikon 32 osia, jotka ympäröivät kanavia 36 ja määrittävät verkkomaisen kuvion. Toisin sanoin verkosto 32a on ristikon 32 kiinteä osa. Kuten tämän keksinnön mu-35 kaisen paperinvalmistushihnan 10 suurennetut valokuvat,

II

- 97552 47 kuviot 36A ja 36B, osoittavat, ristikossa 32a on kaksi verkostopintaa 34a ja 35a. Tässä käytettynä "verkostopin-ta" tarkoittaa yhtä kanavia 36 ympäröivän verkoston 32a pinnoista. Näitä verkostopintoja kutsutaan tässä myös ris-5 tikon 32 "polvekkeiksi". Ristikon 32 polvekkeet tulee kuitenkin erottaa aiemmin kuvatuista polvekkeista, joita muodostavat lujittavan rakenteen 33 langat. Termiä "verkosto-pinta” käytetään myös Trokhanin ja Johnsonin patenteissa, jotka mainitaan tässä viitteinä. Tässä käytettynä termiä 10 "verkostopinta" kuitenkin muunnetaan määrittelemällä, onko kyseessä oleva verkostopinta "paperipuolen verkostopinta" vai "taustapuolen verkostopinta".

Termi "paperipuolen verkostopinta" (tai lyhyesti "paperipuolen verkosto") tarkoittaa ristikon 32 ylä- eli 15 ensimmäisellä pinnalla 34 olevaa ristikon kiinteää osaa.

Niinpä ristikon pinta, jota kutsutaan "verkostopinnaksi" tässä viitteinä mainituissa patenteissa, vastaa yleisesti ottaen paperipuolen verkostopintaa tässä selityksessä. Paperipuolen verkostopintaa merkitään numerolla 34a pii-20 rustuksissa.

Termi "taustapuolen verkostopinta" (tai lyhyesti "taustapuolen verkosto") tarkoittaa ristikon 32 pohjapin-nalla eli toisella pinnalla 35 olevaa ristikon 32 kiinteää osaa. Taustapuolen verkostopintaa merkitään numerolla 35a 25 piirustuksissa.

Kuten kuvioissa 2-4 esitetään, ristikon 32 ensimmäinen pinta 34 käsittää sekä paperipuolen verkostopinnan 34a että ensimmäiset kanava-aukot 42. Ensimmäiset kanava-aukot 42 ovat kanavien 36 aukkoja ristikon 32 ensimmäisel-30 lä pinnalla 34. Ristikon 32 toinen pinta 35 käsittää sekä taustapuolen verkostopinnan 35a että toiset kanava-aukot 43. Toisen kanava-aukot 43 ovat kanavien 36 aukkoja ristikon 32 toisella pinnalla 35. Ristikon 32 paperipuolen verkostopintaa 34a ja ensimmäisessä pinnassa 34 olevia ensim-35 mäisiä kanava-aukoja 42 kuvataan tässä usein "komplemen- 97552 48 taarisiksi", koska ne yhdessä muodostavat vastaavasti ristikon yhden kokonaisen pinnan. Samasta syystä taustapuolen verkostopintaa 35a ja toisia kanava-aukkoja 43 kuvataan tässä samoin komplementaarisiksi.

5 Kuten kuviossa 2 esitetään, paperipuolen verkosto 34a on makroskooppisesti yksitasoinen, kuvion muodostava ja jatkuva. Tämä mahdollistaa yhtenäisen kuvion muodostamiseen paperirainaan käsittelyn aikana. "Makroskooppisesti yksitasoisella" tarkoitetaan, että kun osa paperin-10 valmistushihnan 10 paperin kanssa olevasta puolesta 11 asetetaan tasoon, paperipuolen verkosto 34a on olennaisesti yhdessä tasossa. Sen sanotaan olevan "olennaisesti" yksitasoinen, jotta ymmärretään se seikka, että poikkeamat ehdottomasta tasomaisuudesta ovat siedettäviä, mutta eivät 15 edullisia, kunhan poikkeamat eivät ole niin olennaisia, että ne vaikuttaisivat haitallisesti paperinvalmistushih-nalla 10 muodostetun tuotteen toimintakykyyn. Paperipuolen verkoston 34a sanotaan olevan "jatkuva", koska viivojen, joita verkosto muodostaa paperipuolen verkostopintaan 34a, 20 täytyy muodostaa ainakin yksi katkeamaton verkkomainen . kuvio. Kuvion sanotaan olevan "olennaisesti" jatkuva, jotta ymmärretään, että kuvion katkeamiset ovat siedettäviä, mutta eivät edullisia, kunhan katkeamiset eivät ole niin olennaisia, että ne vaikuttaisivat haitallisesti paperin-25 valmistushihnalla 10 muodostetun tuotteen toimintakykyyn.

Kanavat (eli "ohjauskanavat") 36, jotka kulkevat ristikon 32 ensimmäisestä pinnasta 34 ristikon 32 toiseen pintaan 35, näkyvät kuvioissa 2-4. Kukin kanava 36 määrää tiettyjä piirteitä, joihin kuuluvat kanavaosa eli on-30 telo, josta käytetään yleisesti merkintää 41; suu- eli kanava-aukko (tunnetaan myös nimellä "suuret huokoset"), kuten ensimmäinen, ristikon 32 ensimmäiselle pinnalle 34 muodostettu kanava-aukko 42; suu- eli kanava-aukko, kuten toinen, yleisesti ottaen ristikon 32 toiselle pinnalle 35 35 muodostettu kanava-aukko 43, ja kanavan seinämät, joista - 97552 49 käytetään yleisesti merkintää 44 ja jotka määrittävät kanavien 36 mitat ristikon 32 sisäosassa. (Ristikon "sisäosa" on ristikon 32 osa, joka on ensimmäisen ja toisen pinnan 34 ja 35 välissä.) Kuten kuvioissa 2-4 esitetään, 5 kanavien 36 seinämät 44 muodostavat ristikon 32 sisäseinä-mät 44a. Ristikon 32 sisäseinämät 44a ovat ristikon 32 pintoja, jotka yhteneviä kanavien 36 seinämien 44 kanssa. Kanavien 36 seinämillä 44 on toisin sanoen samat eli yhtenevät rajat ristikon 32 sisäseinämien 44a kanssa. Toisia 10 kanava-aukkoja 43 kuvataan muodostetuiksi "yleisesti ottaen" ristikon 32 toiseen pintaan 35, koska jos yksi tai useampi kulkuteistä 37 leikkaa toisen kanava-aukon 43, ainakin osa toisesta kanava-aukosta 43 voi siirtyä sillä tavalla, että se todellisuudessa on ristikon 32 ensimmäi-15 sen pinnan 34 ja ympärillä olevien ristikon 32 toisen pinnan 35 osien välissä. Osia toisista kanava-aukoista 43 voi toisin sanoen olla sisäänpäin (hihnan keskustaa kohden) ristikon 32 toisen pinnan 35 vieressä olevien osien määrittämästä tasosta.

20 Kuvio 2 osoittaa, että ristikon 2 ensimmäisessä pinnassa 34 olevat ensimmäiset kanava-aukot 42 ovat yhtenäisiä ja määrätyn muotoisia. Ristikon 32 toisessa pinnassa 35 olevat toiset kanava-aukot 43 ovat myös pohjimil-taan samanmuotoisia kuin ensimmäiset kanava-aukot 42. Ku-25 ten kuvio 34B osoittaa, ristikon 32 taustapuolen verkostossa 35a esiintyvät kulkutiet ja pintatekstuurin epäsäännöllisyydet voivat kuitenkin tehdä toisista kanava-aukoista vääristyneitä ja muodoltaan hyvin epäsäännöllisiä. Tämä vääristyminen ei kuitenkaan ole erityisen ongelmallista 30 tämän keksinnön yhteydessä, koska taustapuolen verkosto 35, joka ympäröi toisia kanava-aukkoja 43, ei ole kosketuksessa paperirainan kanssa tämän muodostamisen aikana eikä paina siihen kuviota.

Vaikka on olemassa rajaton valikoima kanavien 36 35 aukkojen 42 ja 43 mahdollisia muotoja, voidaan antaa mää- • 97552 50 rättyjä väljiä ohjeita kanavan aukon kulloisenkin muodon valitsemiseksi. Nämä ohjeet esitetään US-patenttijulkaisun 4 528 239 ("Deflection Member", Paul J. Trokham, 9. heinäkuuta 1985) palstan 5 riviltä 34 palstan 10 riville 35, 5 joka mainitaan tässä viitteenä.

Kuviossa 2 esitetyt kanavien muoto ja järjestys ovat yhdessä erityisen edullisessa muodossa. Näissä kuvioissa esitettyä kanava-aukkojen 42 ja 43 muotoa kutsutaan tässä "lineaarisen Idaho-kuvion" mukaiseksi. Kuten kuvios-10 sa 2 esitetään, lineaarisen Idaho-kuvion muotoiset kanavat ovat poikkileikkaukseltaan karkeasti ottaen muunnettujen suunnikkaiden muotoisia. Kanavien 36 muodon sanoaan muistuttavan muunnettua suunnikasta, koska tässä ylhäältäpäin piirretyssä kuvassa kullakin kanavalla 36 on neljä sivua, 15 jolloin vastakkaisilla puolilla olevat sivut ovat yhdensuuntaisia, rinnakkaisten sivujen välinen kulma ei ole suora kulma ja rinnakkaisten sivujen väliin jäävät nurkat ovat pyöristyneitä. Niinpä lineaarisen Idaho-kuvion muotoisia kanava-aukkoja voidaan kuvata myös pyöreäkulmaisik-20 si suunnikkaiksi.

Näiden lineaarisen Idaho-kuvion muotoisten kanavien 36 rakenteelliset yksityiskohdat esitetään kuviossa 19. Kuviossa 19 esitetään paperinvalmistushihnan 10 ristikosta 32 vain osa, josta näkyy toistuva kanavien 36 muodostama 25 kuvio. Lisäksi selkeyden vuoksi esitetään vain paperipuo- len verkostopinta 34a kaikkien muiden paitsi yhden kanavan kohdalla. Tämä nimenomainen kanavien 36 muoto saadaan aikaan jäljempänä kuvattavalla tavalla. Kuten lienee ilmeistä, on kuitenkin mahdollista muuttaa vaiheiden järjestystä 30 ja saavuttaa sama tulos. On myös ilmeistä, että pisteet, viivat ja ympyrät, joita käytetään kanavien muodon aikaan-saantin eivät todellisuudessa ole näkyvissä seuraavassa kuvattavalla menettelyllä muodostetuissa kanavissa 36 (lukuun ottamatta kohtia, joissa ne muodostavat kanavien 36 35 seinämät 44).

li - 97552 51

Lineaarisen Idaho-kuvion mukaisen geometrisen muodon aikaansaamiseksi valitaan aluksi kaksi pistettä P3 ja P2, jotka ovat määrätyllä etäisyydellä dx toisistaan. Näitä kahta pistettä P3 ja P2 yhdistävää suoraa kutsutaan kanavan 5 akseliksi konesuunnassa eli pituusakseliksi AL. Näiden kahden pisteen Px ja P2 välinen etäisyys (joka on yhtä kuin pituusakselin AL pituus) valitaan ennalta. Kumpaankin näistä pisteistä piirretään ympyrä, jolla on tietty säde R2. Seuraavaksi piirretään suora A,, joka on kohtisuorassa ka-10 navan pituusakselia AL vastaan. Tämä seuraava suora A, piirretään pituusakselin AL poikki siten, että se puolittaa pituusakselin AL. Sitten sijoitetaan kaksi pistettä P3 ja P4 toiselle suoralle Aj yhtä suurelle etäisyydelle pituus-akselista Al. Myös pisteiden P3 ja P4 välinen etäisyys va-15 Iitaan ennalta. Pisteitä P3 ja P4 yhdistävää suoraa A,, kutsutaan kanavan akseliksi poikkisuunnassa eli poikittaisak-seliksi. Kumpaankiin pisteistä P3 ja P4 piirretään ympyrä, jolla on tietty säde R2. Vaikka viimeksi mainitun säteen R2 ei tarvitse olla yhtä suuri kuin aiemmin piirretyn ympy-20 rän säde Rx, kuvio 19 esittämässä edullisessa kuviossa R: on yhtä suuri kuin R2. Viimeisenä vaiheena piirretään tangentit Llf L2, L3 ja L4 aiemmin piirrettyjen ympyröiden osien välille. Tangentit piirretään sillä tavalla, että ne ovat tangentiaalisia ympyröiden niille osille, jotka ovat 25 kauimpana pituusakselin AL ja poikittaisakselin Aj leikkauspisteestä. Viiva, joka kulkee siten kuvatun kuvion kehän ympäri, muodostaa lineaarisen Idaho-kuvion muotoisen kanavan 36 seinämät 44. Kuten kuviossa 19 esitetään, ensimmäisten kanava-aukkojen sivuista käytetään merkintöjä 30 45a, 45b, 45c ja 45d ja vierekkäisten sivujen välisistä pyöristetyistä nurkista merkintää 46. Toisten kanava-aukkojen 43 vastaavista sivuista käytetään merkintöjä 45e, 45f, 45g ja 45h. Toisten kanava-aukkojen 43 vastaavista nurkista käytetään merkitää 46a.

52 97 £52

Muihin tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistus-hihnan 10 ristikossa 32 olevien kanavien sopiviin muotoihin kuuluvat, mainittuihin kuitenkaan rajoittumatta, muunnettu kuusikulmio, jota kuvataan Trokhamin ja Johnsonin 5 patenteissa, jotka mainitaan tässä viitteinä, ja kuvion 20 esittämä "solmuke- eli sinikäyräkuvio".

Riippumatta kanava-aukojen muodosta, ovatpa ne sitten edullisen lineaarisen Idaho-kuvion tai jossakin muussa muodossa, kanavien 36 lukumäärän määrättyä hihnapinta-alaa 10 kohden ja suhteellisen tilan, jonka paperinvalmistushihnan 10 ristikossa 32 olevat kanava-aukot valtaavat, tulisi olla määrättyjen rajojen sisällä.

Ristikossa 32 olevien kanavien 36 lukumäärä ilmoitetaan yleensä kanavien lukumääränä ristikon 32 kokonais-15 pinta-alan neliötuumaa kohden. Tässä käytettynä termi "ristikon kokonaispinta-ala" tarkoittaa joko paperipuolen verkostopinnan 34a pinta-alan ja ensimmäisten kanava-aukkojen 42 valtaaman komplementaarisen pinta-alan summaa tai taustapuolen verkostopinnan 35a pinta-alan ja toisten auk-20 kojen 43 valtaaman komplementaarisen pinta-alan summaa. Ristikossa 32 olevien kanavien 36 lukumäärän tulisi edullisesti olla noin 10 - 1000 neliötuumaa kohden.

Kanava-aukkojen valtaaman tilan suhteellinen määrä ilmoitetaan tässä yleensä prosentteina ristikon 32 koko-25 naispinta-alasta. On myös tavallista, että tässä selityksessä ilmaistaan ristikon komplementaaristen verkostopin-tojen 34a ja 35a valtaama suhteellinen tila prosentteina ristikon 32 kokonaispinta-alasta. Paperipuolen verkosto-pinnan 34a ja taustapuolen verkostopinnan 35 valtaamaa 30 tilaa kutsutaan tässä yleisesti ristikon 32 vastaavien pintojen "polvekealueiksi”. Nämä polvekealueet esitetään kuvioissa 19A ja 19B merkinnöillä A^ ja vastaavasti An2. Paperipuolen polvekealue (eli ensimmäisen pinnan polveke-alue) An1 (varjostettu kuviossa 19A) on paperipuolen ver-35 kostopinnan 35a projektio tasoon z-suunnassa. Taustapinnan

II

97552 53 polvekealue (eli toisen pinnan polvekealue) A„2 (varjostettu kuviossa 19B) on taustapuolen 35A verkostopinnan projektio tasoon z-suunnassa. Kanava-aukkojen valtaama suhteellinen tila voidaan johtaa ristikon 32 polvekealueiden 5 valtaamasta tilasta. Koska kanava-aukkojen valtaama pinta-ala ja vastaavien verkostopintojen valtaama pinta-ala ovat komplementaariset, näiden kahden prosenttiosuuden summa on 100 %. Jos tunnetaan joko polvekepinta-alat tai kanava-aukkojen valtaama suhteellinen tila, voidaan komplementaa-10 rinen pinta-ala laskea vähentämällä tunnettu prosenttiosuus 100-%:ista.

Ristikon 32 ensimmäisessä pinnassa 34 olevien ensimmäisten kanava-aukkojen 42 valtaama suhteellinen tila on edullisesti noin 30 - 80 % ristikon 32 kokonaispinta-15 alasta. Toisin sanoen ristikon 32 ensimmäinen pinta 34 sisältää noin 20 - 70 % polvekealuetta. Ristikon 32 toisessa pinnassa 35 olevien toisten kanava-aukkojen 43 valtaama suhteellinen tila on edullisesti noin 30 - 80 % ristikon 32 kokonaispinta-alasta. Toisin sanoen ristikon 32 20 toinen pinta 35 sisältää noin 20 - 70 % polvekealuetta.

Kuvion 2 esittämä nimenomainen yksittäisten kanavien 36 ja kanavien 36 välien sijoittelu on vain yksi mahdollinen tapa järjestää kanavat 36. On olemassa joukko edullisia yksittäisten kanavien 36 ja kanavien 36 välien 25 sijoitteluja. Muutamia näistä edullisista sijoitteluista ja väleistä esitetään US-patenttijulkaisun 4 528 239 ("Deflection Member", Paul D. Trokhan, 9. heinäkuuta 1985) palstan 8 riveillä 35 - 58, mikä mainitaan tässä viitteenä. Yksi erityisen edullinen kanavien 36 ja kanavien 36 30 välien sijoittelu on kuitenkin kuvion 2 esittämä kaksipuo-lisesti portaittainen aukkomuodostelma. Kuviosta 2 käy ilmi, että tämän erityisen edullisen sijoittelun ja aukkojen välimatkan ollessa kyseessä kanavien 36 aukoilla 42, kuten ensimmäisillä kanava-aukoilla 42, on sellainen koko 54 - 97552 ja keskinäinen etäisyys, että kanavien 36 reunat ulottuvat toistensa ohi missä tahansa suunnassa.

Tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 yhdessä erityisen edullisessa suoritusmuodossa, jossa on 5 lineaarisen Idaho-kuvion muotoiset aukot, kanavien 36 pa-ramereista (ts. kanava-aukkojen lukumäärästä, koosta ja sijoittelusta) käytetään tässä ilmausta "lineaarinen Idaho-malli 300, jossa on 35 % polvekepintaa". Edellä olevan ilmauksen ensimmäinen luku edustaa ristikossa 32 ole-10 vien kanavien 36 lukumäärää neliötuumaa kohden. Siten ristikossa 32 on 300 kanavaa neliötuumaa kohden. Toinen luku (ts. 35 % polvekepintaa) tarkoittaa paperipuolen verkosto-pinnan 34a likimääräistä pinta-alaa eli polvekepinta-alaa. Tässä edullisessa suoritusmuodossa paperinvalmistushihnan 15 rakenne on sellainen, että taustapuolen verkostopinnan 35a pinta-ala eli polvekepinta-ala on noin 65 %.

Kanavien 36 muodostamisessa käytettävät mitat samoin kun kanavien kokonaismitat ja kanavien 36 välinen etäisyys edullisessa lineaarisessa idaho-mallissa 300, 20 jossa on 35 % polvekepintaa, esitetään kuviossa 19. Lineaarisessa Idaho-mallissa 300, jossa on 35 % polvekepintaa, kanavien muodostamisessa käytetään seuraavia pituuksia ja säteitä: dt on 1,0795 mm (0,0425 tuumaa), d2 on 0,62785 mm (0,024712 tuumaa) ja Rx ja R2 ovat molemmat 0,3050 mm 25 (0,012008 tuumaa). Kanavien aukkojen kokonaismitat ja ka navien välinen etäisyys ristikon 32 ensimmäisessä pinnassa 34 esitetään sarjalla kirjaimia kuviossa 19. Kuviossa 19 kirjain "a" edustaa pituutta konesuunnassa ("MD") eli yksinkertaisesti kuvan mukaisen aukon "pituutta", "b" aukon 30 pituutta mitattuna poikkisuunnassa ("CD") eli aukon "leveyttä", "c" kahden rinnakkaisen aukon välistä etäisyyttä kone- ja poikkisuuntien välissä olevassa suunnassa, "d" rinnakkaisten aukkojen välistä etäisyyttä poikkisuunnassa ja "e" rinnakkaisten aukkojen välistä etäisyyttä konesuun-35 nassa. Tässä edullisessa suoritusmuodossa "a" on 1,6892 mm

II

97552 55 (0,066506 tuumaa), b 1,2379 mm (0,048737 tuumaa), c 0,28153 mm (0,011084 tuumaa), d 0,92055 mm (0,036242 tuumaa) ja e 0,30500 mm (0,012008 tuumaa).

Kanavissa 36 on kanavaosa, joka on kanava-aukkojen 5 42 ja 45 välissä. Näitä kanavaosia 41 rajaavat kanavien 36 seinämät 44. Näiden kanavaosien 41 ja seinämien 44 yleiset tunnusmerkilliset ominaisuudet esitetään kuvioissa 2-4. Kuviot 2-4 osoittavat, että kanavien 41 muodostamat ontelot eli kanavat 41 ulottuvat koko paperinvalmistushihnan 10 10 läpi paksuussuunnassa. Kuten kuviossa 2 esitetään, ka navat 36 ovat yleisesti ottaen erillisiä. "Erillisellä" tarkoitetaan, että kanavat 36 muodostavat erillisiä kanavia, joita erottaa toisistaan ristikko 32. Kanavien 36 erottaminen käy ilmi erityisesti kuvion 2 ylhäältäpäin 15 piirretystä kuvasta. Kanavien 36 kuvataan olevan kuitenkin "yleisesti ottaen" erillisiä, koska, kuten käy ilmi esimerkiksi kuviosta 7B, kanavat 36 eivät ehkä ole täysin toisistaan erillään ristikon 32 toisella pinnalla 35, kun taustapuolen verkostossa 35a on kulkuteitä 37. Kanavien 36 20 esitetään myös olevan eristettyjä siinä mielessä, että . kanavilla 36 ei ole mitään yhteyttä toisiinsa paperinvalmistushihnan 10 rungon sisällä. Tämä kanavien 36 eristäminen toisistaan käy erityisesti ilmi kuvioiden 3 ja 4 poik-kileikkauskuvista. Niinpä aineen (esimerkiksi juoksevien 25 aineiden, kuten paperirainasta poistetun veden) siirtyminen kanavasta toiseen ei yleensä ole mahdollista, ellei siirtymistä tapahdu paperinvalmistushihnan 10 rungon ulkopuolella tai ellei, kuten esimerkiksi kuvion 37B esittämässä hihnassa, siirtymistä tapahdu kulkuteissä 37 pape-30 rinvalmistushihnan 10 taustapuolen 12 tietyissä osissa.

Kuviot 3 ja 4 osoittavat kanavien 36 suuntautumisen ristikossa 32. Kuten kuvioissa 3-4 esitetään, kanavilla 36 on pystyakseli, josta käytetään merkintää Ay. Pystyakseli Ay on kuvitteellinen suora, joka kulkee kunkin kanavan 35 36 keskustan kautta ensimmäisen kanava-aukon 42 ja toisen - 97552 56 kanava-aukon 43 välillä. Pystyakselin Ay suuntautuminen määrää kanavien 36 suuntautumisen ristikossa 32 suhteessa ristikon 32 pintoihin 34 ja 35. Niinpä tulisi ymmärtäää, että tämän keksinnön yhteydessä pystyakseli Ay ei aina ole 5 täysin pystysuorassa asennossa; se on vain suhteellisesti pystysuorassa kanavien 36 pituus- ja poikittaisakseleihin Al ja A,, nähden. Kanavien 36 pystyakselin Ay suuntautuminen voi vaihdella laajasti asennosta, jossa pystyakseli Ay on suuntautuneena yleisesti ottaen kohtisuorasti ristikon 32 10 ensimmäistä ja toista pintaa 34 ja 35 vastaan, asentoon, jossa pystyakseli \ on siten suuntautuneena, että kanavat 36 muodostetaan jossakin kulmassa ristikkoon 32. Kanavien 36 pystyakseli Ay on kuitenkin edullisesti yleisesti ottaen suunnilleen kohtisuorassa ristikon 32 ensimmäistä ja tois-15 ta pintaa 34 ja 35 vastaan, kuten esitetään kuvioissa 3 ja 4.

Kanavien 36 seinämien 44 poikkileikkauksen profiili esitetään suurennettuna kuviossa 21. Kanavien 36 seinämien 44 profiili voi olla suhteellisen suora, kaareva, osittain 20 kaareva ja osittain suora tai epäsäännöllinen tarkasteltaessa poikkileikkausta. Tulisi huomata, että muissa piirroskuvissa kuin kuvio 21, jotka esittävät kanavien 36 seinämiä 44, kanavien 36 seinämät 44 esitetään kaaviomaisesti suorina viivoina valaisemisen helpottamiseksi. Kuten kuvio 25 21 osoittaa, otaksutaan kuitenkin, että kanavien 36 seinä mien 44 profiili voi olla epälineaarinen ristikon 34 yläpinnasta 34 ristikon 32 alapintaan 35 asti.

Kuten kuviossa 21 esitetään, kanavien 36 seinämien 44 profiili on olennaisesti suora viiva (alueella, jota 30 edustaa numero 47) ristikon 32 ensimmäisestä pinnasta 34 seinämien 44 alueelle, joka alkaa suurin piirtein numerolla 48 merkittyjen pisteiden kohdalta. Numerolla 48 merkityt pisteet ovat likimääräisiä kohtia, joissa kohdataan lujittavan rakenteen 33 paperia kohden oleva puoli 51. 35 Pisteissä 48, joissa kohdataan lujittavan rakenteen 33 - 97552 57 paperia kohden oleva puoli 51, kanavien 36 seinämien 44 profiili on epämääräisempi. Tässä pisteessä kanavien 36 seinämien 44 profiili muuttuu yleisesti ottaen jonkin verran epäsäännölliseksi. Kanavien 36 seinämien 44 osaa, jol-5 la on epäsäännöllinen profiili, merkitään numerolla 49 kuviossa 21. Kanavien 36 seinämien 44 profiilin epäsäännöllinen osa 49 muodostuu kovetettaessa nestemäistä valon-herkkää hartsia ristikoksi 32. Hartsin kovettamiseen käytettävä ultraviolettivalo syötetään valonlähteillä, jotka 10 sijoitetaan lujittavan rakenteen paperia kohden olevan puolen 51 ja paperia kohden olevan puolen 51 päällä olevan nestemäisen valonherkän hartsipäällysteen yläpuolelle. Valonsäteet diffusoituvat tai siroavat tietyssä määrin, kun ne kohtaavat lujittavan rakenteen 33 säikeet, mikä 15 aiheuttaa valonherkän hartsin epäsäännöllisen kovettumisen. Niinpä seinämien 44 epäsäännöllisen osan tarkka alkamiskohta vaihtelee sen mukaan, missä lujittava rakenne 33 tulee vastaan.

Kanavien 36 seinämien 44 suhde toisiinsa (ts. sei-20 nämien kaltevuus) voi vaihdella tapauksista, joissa seinämät 44 ovat yhdensuuntaiset, tapauksiin, joissa seinämät 44 ovat kallellaan joko ulospäin tai sisäänpäin ristikon 32 yläpinnasta 34 ristikon 32 alapintaa 35 kohden. Koska kanavien 36 seinämät 44 muodostavat ristikon 32 sisäseinä-25 mät 44a, kuten kuvioissa 2-4 esitetään, voivat ristikon 32 sisäseinämät 44a lisäksi olla myös kaltevia. Kanavien 36 seinämien 44 tai ristikon 32 sisäseinämien 44a kaltevuuden yhteydessä käytettynä termi "ulospäin" tarkoittaa suhdetta, jossa vastakkaisten seinämien 44 tai sisäseinä-30 mien 44a välinen etäisyys muuttuu pienemmästä isommaksi. Termi "sisäänpäin" tarkoittaa päinvastaista suhdetta (ts. suhdetta, jossa seinämien 44 tai sisäseinämien 44a välinen etäisyys muuttuu suuremmasta pienemmäksi).

Kuviot IA ja IB esittävät yhtä kanavien 36 suori-35 tusmuotoa, jossa kanavien 36 seinämät ovat keskenään yh- . 97552 58 densuuntaiset. Kuviot 2-4 esittävät tämän keksinnön yhtä edullista suoritusmuotoa, jossa kanavien 36 sisäpuolen muodostavat seinämät ovat sisäänpäin kaltevia ristikon 32 yläpinnasta 34 ristikon 32 alapintaa 35 kohden. Kun kana-5 vien 36 seinämät 44 on kallistettu joko sisäänpäin tai ulospäin, ristikon 32 sisäseinämillä 44a on päinvastainen suhde toisiinsa. Kuten kuvioissa 2-4 esitetään, kun kanavien 36 seinämät 44 ovat sisäänpäin kaltevia ristikon 32 yläpinnasta 34 alapintaa kohden, sisäseinämät 44a ovat 10 siten ulospäin kaltevia ristikon 32 yläpinnasta 34 alapintaa 35 kohden. Seinämien 44 ja sisäseinämien 44a kaltevuutta säädellään kollimoimalla valonherkän hartsin kovet-tamiseen käytettävää valoa.

Ristikon 32 sisäseinämät 44a ovat edullisesti ulos-15 päin kaltevia ristikon 32 yläpinnasta 34 ristikon 32 alapintaa 35 kohden siinä määrin, että paperipuolen verkoston 34a pinta-ala on vähemmän kuin noin 70 % ristikon 32 kokonaispinta-alasta ja ristikon 32 toisessa pinnassa 35 olevan taustapuolen verkoston 35a pinta-ala on vähintään noin 20 45 % ristikon 32 kokonaispinta-alsta. Yhdessä erityisen edullisessa suoritusmuodossa sisäseinämät 44a ovat sillä tavalla kaltevat, että paperipuolen verkoston 34a pinta-ala (ensimmäisen pinnan polvekepinta AK1) on noin 35 % ristikon kokonaispinta-alasta ja taustapuolen verkoston 35a 25 pinta-ala (toisen pinnan polvekepinta AM2) on noin 65 % tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 tausta-puolen kokonaispinta-alasta ennen kulkuteiden 37 muodostamista taustapuolen verkostoon 35a. Tässä keksinnön erityisen edullisessa suoritusmuodossa kanavien 36 seinämien 44 30 kartiokulma, aT kuviossa 21, on noin 15 astetta pystysuoraan nähden.

Kuviot 3 ja 4 esittävät ristikon 32 ja lujittavan rakenteen 33 välistä suhdetta. Kuten kuvioissa 3 ja 4 esitetään, lujittava rakenne 33 sijoitetaan yleisesti ottaen 35 lähemmäs paperinvalmistushihnan 10 taustapuolta kuin hih-

II

- 97552 59 nan paperin kanssa kosketuksessa olevaa puolta 11. Vaikka on mahdollista muodostaa hihna, jossa lujittava rakenne 33 sijoitetaan lähemmäs paperin puolta 11, tällainen rakenne ei ole edullinen.

5 On olemassa kolme pääsyytä, miksi lujittava rakenne 33 sijoitetaan lähemmän paperinvalmistushihnan 10 tausta-puolta. Yksi syy on se, että lujittava rakenne 33 sijoitetaan yleensä valupintaa vasten muodostuksen aikana ja sen seurauksena lujittavan rakenteen 33 ja valupinnan välissä 10 on yleensä läsnä vain rajoitettu määrä hartsia. Toinen syy on se, että usein on edullista, että lujittava rakenne 3 toimii kulutuspintana eli koneen kanssa kosketuksessa olevana aineena, kun paperinvalmistushihnan 10 taustapuolella 12 olevat hartsiristikon osat kuluvat ohuiksi, koska lu-15 jittava rakenne 33 tarjoaa ristikon 32 muodostavaa kovetettua polymeerihartsia kestävämmän pinnan kosketukseen paperinvalmistuslaitteiston kanssa, jonka yli paperinval-mistushihna 10 kulkee. Viimeisenä syynä on se, että osan hartsiristikosta 32 täytyy peittää lujittava rakenne 33 20 malliltaan ja syvyydeltään halutunlaisten kanavien 36 muodostamiseksi lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevan puolen 51 pinnalle. Lujittavaa rakennetta 33 peittävää osaa hartsiristikosta 32 kutsutaan "ylikuormitukseksi" ja siitä käytetään merkintää tc kuviossa 21. Tämä ylikuormitus 25 antaa kanaville 36 mahdollisuuden täyttää asianmukaisesti tehtävänsä, joka on alueen tarjoaminen, johon paperirai-nassa olevat kuidut voidaan ohjata, niin että nämä kuidut pääsevät järjestymään uudelleen lujittavan rakenteen 33 säikeiden häiritsemättä.

30 Kun sanotaan, että lujittava rakenne 33 sijoitetaan lähemmäs paperinvalmistushihnan 10 taustapuolta 12, voivat kyseiset mitat vaihdella. Tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 edullisessa suoritusmuodossa tyypillisen edullisen, päällekkäisiä loimisäikeitä sisältävän 35 kudotun elementin paksuus on noin 0,254 mm - 0,94 mm 60 - 97552 (10 - 37 milliä). Hartsiylikuormituksen tG paksuus on noin 0,102 - 0,672 mm (4-30 milliä). Kun ylikuormitus tc on edullisella alueella, komposiittipaperinvalmistushihnan 10 paksuus on yleensä noin 0,356 - 1,70 mm (14 - 67 milliä).

5 Jotkut sovellukset voisivat vaatia, että ylikuormituksen t0 paksuus on noin 0,051 - 6,35 mm (2 - 250 milliä). Tämä muuttaisi tietenkin vastaavasti komposiittipaperinvalmis-tushihnan 10 kokonaispaksuutta.

j

Kuviot 3 ja 4 esittävät paperinvalmistushihnan 10 10 taustapuolen 12 ja ristikon toisen pinnan 35 tunnusmerkillisiä piirteitä. Kuten kuvioissa 3 ja 4 esitetään, pape-rinvalmistushihnalla 10 on teksturoitu taustapuoli 12.

Juuri tämä teksturoitu taustapuoli 12, jota kutsutaan tässä myös "taustapuolen teksturoinniksi" tai "taustapuolen 15 tekstuuriksi", on hyvin tärkeä tämän keksinnön yhteydessä.

Termi "tekstuuri" käytettynä tässä paperinvalmistushihnan 10 taustapuolen 12 suhteen tarkoittaa taustapuolen 12 tunnusmerkillistä ominaisuutta, jonka muodostavat epäjatkuvuudet eli tasosta poikkeavat katkeamat tavallisesti sile-20 ässä tai tasomaisessa pinnassa. Nämä epäjatkuvuudet eli tasosta poikkeavat katkeamat voivat käsittää ulkonemia mainitunlaisen pinnan tasosta tai syvennyksiä mainitunlaisessa tasomaisessa pinnassa.

Kuviot 22A - 22C osoittavat, että taustapinnan 25 tekstuurin voivat aikaansaada paperinvalmistushihnan eri osat, kun hihna käsittää ristikon ja lujittavan rakenteen.

Tulisi kuitenkin ymmärtää, että kuvioissa 22A - 22C esitettyjä nimenomaisia taustapinnan tekstuurin tyyppejä ei välttämättä esiinny tämän keksinnön mukaisessa paperinval-30 mistushihnassa 10. Se nimenomainen taustapuolen tekstuurin tyyppi, joka todennäköisesti muodostuu tämän keksinnön mukaiseen paperinvalmistushihnaan, esitetään kuvioissa 3, 4, 11A, 11B ja joissakin muista myöhemmistä kuvioista.

Kuviot 22A - 22C osoittavat, että taustapinnan tekstuuri 35 voidaan yleisesti ottaen saada aikaan kulkuteillä 37, jot- li 97552 61 ka muodostavat pintatekstuurln epäsäännöllisyyksiä 38 ristikon 32 toisen pinnan 35 taustapuolen verkostoon 35a; lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 tunnusmerkillisillä piirteillä tai sekä pintatekstuurln 5 epäsäännöllisyyksiä muodostavilla kulkuteillä että lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 tunnusmerkillisillä piirteillä. Nämä termit määritellään ja lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 tunnusmerkillisiä piirteitä kuvataan jäljempänä. Kutakin 10 vaihtoehtoista tapaa, jolla voidaan saada aikaan tausta-pinnan tekstuuri, tarkastellaan sitten viitaten kuvioihin 22A - 22C.

Tässä käytettynä termi "kulkutiet" tarkoittaa tiloja, joiden läpi ilma saattaa kulkea. Termiä "kulkutiet" ei 15 tule ymmärtää siten, että se sisältäisi tilat, joilla on jokin määrätty muoto ja koko. Niinpä tässä kuvatut kulkutiet 37 eivät rajoitu muodoltaan tunneleita tms. muistuttaviin tiloihin.

Tässä käytettynä termi "pintatekstuurln epäsäännöl-20 lisyydet" (tai yksinkertaisesti "epäsäännöllisyydet") tarkoittaa mitä tahansa epäjatkuvuutta tai tasosta poikkeavaa katkeamaa tavallisesti sileässä tai tasomaisessa pinnassa, kuten ulkonemia sileän pinnan tasosta ja/tai syvennyksiä tällaisessa pinnassa. Epäsäännöllisyydet 38 käsittävät ne 25 osat, jotka muodostavat epäsäännöllisiä tai epätasaisia osia ristikon 32 toisen pinnan 35 taustapuolen verkostoon 35a. Pintatekstuurln epäsäännöllisyydet 38 voivat olla mitä tahansa epäjatkuvuuksia tai katkoksia hartsimateriaa-lissa, joka muodostaa taustapuolen verkostopinnan 35a, tai 30 mitä tahansa taustapuolen verkostopinnan 35a osia, joista on poistettu hartsia tai joiden kohdalla on lisätty hartsia verkostopintaan 35a.

Kuvioissa 22A - 22C esitetään lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 tunnusmerkilliset piirteet, joka puoli voi muodostaa taustapuolen tekstuurin tai 62 - 97552 olla mukana sen muodostamisessa. Kuten kuvioissa 22A - 22c esitetään, rakennekomponentit 40a, kuten kudotun lujittavan rakenteen polvekkeet ja langat, määrittävät muutamia tasoja, jotka ovat referenssejä hihnan 10 taustapuolen 5 tekstuurin kuvaamiseksi. Tämän keksinnön mukaisen paperin-valmistushihnan 10 taustapuoli 12 määrittää tason, josta käytetään merkintää Pb. Hihnan taustapuolen määrittämä taso Pb on taso, joka olisi samassa tasossa kuin tasainen pinta, jos tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 10 taustapuoli 12 asetettaisiin tasaiselle pinnalle. Lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevan puolen 51 polvekkeet (kuten paperipuolen polvekkeet, kuten 105bl) määrittävät tason, josta käytetään merkintää Pkl. Tasoa Pkl kutsutaan tässä "lujittavan rakenteen paperia kohden olevan 15 puolen määrittämäksi tasoksi". Lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 polvekkeet (kuten konepuo-len polvekkeet, kuten 105b2) määrittävät tason, josta käytetään merkintää Pk2« Tasoa **k2 kutsutaan tässä "lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämäksi ta-20 soksi".

Kuten kuvioissa 22A, 22B ja 22C esitetään, lujittavan rakenteen 33 poikkileikkauksen konetta kohden olevan puolen 52 profiililla on määrätty ääriviiva eli muoto. Kuten näissä kuvioissa esitetään, kudotun lujittavan ra-25 kenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 ääriviivan määrittävät jotkut loimilangoista 52 ja jotkut kudelangoista 54 (jotka muodostavat lujittavan rakenteen 33 rakennekomponentit 40a). Lisäksi kuviot 22A, 22B ja 22C osoittavat, että lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalla puo-30 lella 52 olevien joidenkin loimilankojen 54 ja joidenkin kudelankojen 54 osat muodostavat kohoumaosia 120. Tässä käytettynä termi "kohoumaosat" tarkoittaa loimilankojen tai kudelankojen tai muiden rakennekomponenttien 40a niitä osia, jotka ovat lujittavan rakenteen 33 konetta kohden 35 olevalla puolella 52 ja sijaitsevat sisäänpäin lujittavan

II

- 97552 63 rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2.

Käytettynä edellä kuvattujen tasojen ja kohouma-osien 120 yhteydessä termi "sisäänpäin" tarkoittaa joko 5 paperinvalmistushihnan 10 paperipuolelta 11 tai paperin- valmistushihnan 10 taustapuolelta paperinvalmistushihnan 10 keskustaa kohden (ts. paperipuolen 11 ja taustapuolen 12 välissä keskellä kulkevaa kuvitteellista linjaa kohden). Suhteessa edellä kuvattuihin tasoihin termi "ulos-10 päin” tarkoittaa paperinvalmistushihnan keskeltä joko paperinvalmistushihnan 10 paperipuolta 11 tai paperinvalmistushihnan 10 taustapuolta 12 kohden. Kuvioissa 22A - 22C kohoumaosien 120 osoitetaan muodostuvan niistä loimilanko-jen 53 ja kudelankojen 54 osista, jota ovat lujittavan 15 rakenteen 33 konetta kohden olevalla puolella 52 konepuo-len polvekkeiden, kuten polvekkeiden 105b2, välissä.

Kuvioiden 22a, 22B ja 22C esittämässä edullisessa monikerroksisessa kudotussa lujittavassa rakenteessa 33 kohoumaosat 120 muodostuvat yleisesti ottaen toisen loimi-20 kerroksen D loimilankojen 53 osista yhdessä yhteenkudottu-jen kudelankojen 54 osien kanssa. Tarkemmin määriteltynä edullisessa lujittavassa rakenteessa 33 kohoumaosia 120 muodostavat ne toisessa loimikerroksessa D olevien loimi-lankojen 53 osat ja ne kudelankojen 54 osat, jotka ovat 25 sekä lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalla puolella että samojen lankojen konepuolen polvekkeet 1052 muodostavien osien välissä. Kuten kuviossa 22D esitetään, kun lujittava rakenne 33 koostuu poikkileikkaukseltaan pyöreistä langoista ja lankojen pohjat ovat tasossa Pk2, joi-30 takin kohoumaosista 120 muodostavat lisäksi lankojen sivujen osat, jotka lankojen poikkileikkauksen kaarevuuden vuoksi poikkeavat lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2. Niitä kutsutaan "koholla oleviksi kehän osiksi" ja merkitään numerolla 120a 35 kuviossa 22D. Kuvio 22D osoittaa, että esitetyssä poik- 97552 64 kileikkauksessa nämä koholla olevat kehän osat 120a sijaitsevat toisessa loimikerroksessa D olevien loimilanko-jen 53 loimipintojen projektioiden A^ alueella.

Kuviot 22A - 22C osoittavat myös, että tietyt ko-5 houmaosat, sisäpuolella olevat kohoumaosat 120', sijaitsevat enemmän sisäänpäin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2 kuin muut kohouma-osat. Kuviot 22A - 22c osoittavat, että edullisessa monikerroksisessa lujittavassa rakenteessa 33 otaksutaan kuvi-10 oiden esittämän poikkileikkauksen joidenkin sisäpuolella olevien kohoumaosien 1201 olevan toisessa loimikerroksessa D olevien loimilankojen 53 muodostamia. Kuviot 22A - 22C osoittavat, että pisteet, jotka muodostavat näiden loimi-lankojen pohjan 53', muodostavat pinnan "kohoumapinnan", 15 joka määrittää tason Pr. Tasoa Pr voidaan kutsua myös kohoumapinnan muodostavien kohoumaosien määrittämäksi tasoksi.

Piirros kuvioiden suhteen tulisi huomata, että etäisyyttä, jolla toisen loimikerroksen D loimilangat ovat 20 sisäänpäin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2, on asian valaisemiseksi jonkin verran liioiteltu kuvioissa 22A - 22C ja myös joissakin muissa kuvioissa. Tulisi ymmärtää, että lujittavan rakenteen 33 joissakin variaatioissa nämä loimilangat voi-25 vat olla erilaisilla etäisyyksillä sisääpäin tasosta. Kuten kuvion 22D esittämässä lujittavan rakenteen 33 variaatiossa osoitetaan, toisen loimikerroksen D loimilangat voivat olla jopa lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämässä tasossa Pk2. Mainitussa tapaukses-30 sa ne eivät ole ollenkaan sisäänpäin sijoittuneina.

Vaihtoehtoisia tapoja, joilla kulkutiet 37, pinta-tekstuurin epäsäännöllisyydet 38 ja lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen tunnusmerkilliset piirteet voivat yleensä ottaen olla mukana taustatekstuurin muodos-35 tamisessa, esitetään kuvioissa 22A - 22C. Yksi tavoista.

- 97552 65 joilla tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 taustapuolen 12 tekstuuri voidaan saada aikaan, esitetään kuviossa 22A. Kuviossa 22A tekstuurin muodostavat kokonaan kulkutiet 37, joka saavat aikaan pintatekstuurin epäsään-5 nöllisyyksiä 38 ristikon 32 taustapuolen verkostoon 35a. Kuten kuviossa 22A esitetään, ristikon 32 toinen pinta 35 peittää kokonaan lujittavan rakenteen 33, kun taustapuolen tekstuurin 12 muodostavat kokonaan kulkutiet 37 ja epäsäännöllisyydet 38. Vaikka tämäntyyppinen teksturointi 10 voidaan muodostaa käyttämällä muita menetelmiä kuin tässä kuvattua menetelmää, sitä ei yleensä synny valmistettaessa paperinvalmistushihna käyttämällä tässä kuvattavaa menetelmää .

Tässä ristikon 32 pintoihin viitatessa käytettävä 15 termi "peittää" tarkoittaa, että lujittavan rakenteen 33 kyseinen puoli sijaitsee kokonaan ristikon 32 ensimmäisen ja toisen pinnan 34 ja 35 välissä. Ristikon 32 pintojen katsotaan tässä "peittävän" lujittavan rakenteen 33 kyseisen puolen, kun ne ovat mainitulla tavalla sijoittuneina, 20 vaikka on olemassa lujittavan rakenteen 33 osia, jotka ovat kanavien 36 sisällä ja joiden kummallakaan puolella ei ole sen seurauksena hartsimateriaalia.

Kuten kuvioissa 22B ja 22C esitetään, taustapuolen tekstuuri voidaan osittain saada aikaan kulkuteillä 37 ja 25 epäsäännöllisyyksillä 38 ja osittain lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 ääriviivalla. Kuvio 22B esittää yhtä vaihtoehtoista tilannetta, jossa ristikon 32 toinen pinta 35 ei yleensä ottaen peitä lujittavan rakenteen 33 mitään osia, niin että lujittavan rakenteen 33 30 konetta kohden oleva puoli 52 on paljaana. Kuvio 22C esittää yhtä toista vaihtoehtoista tilannetta, jossa ristikon 32 toinen pinta 35 peittää osia lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevasta puolesta 52 ja jättää lujittavan rakenteen 33 muut osat paljaiksi.

66 - 97552

Kuvioissa 22A - 22C esitetyt taustapuolen tekstu-roinnin tyypit ovat kolme taustapuolen teksturoinnin perustyyppiä. Näitä taustapuolen teksturoinnin tyyppejä kutsutaan mukavuuden vuoksi "positiiviseksi taustapuolen 5 tekstuuriksi"; "negatiiviseksi taustapuolen tekstuuriksi" ja sekä "positiivisen että negatiivisen taustapuolen tekstuurin" yhdistelmäksi.

Kuvion 22A esittämän kaltaisella "positiivisella t taustapuolen tekstuurilla" tarkoitetaan sitä, että kulku-10 tiet 37 ulottuvat hihnan 10 taustapuolen määrittämästä tasosta Pb kohden lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämää tasoa Pk2. Kuten kuviossa 22A esitetään, positiivisen tekstuurin ollessa kyseessä lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämä taso Pk2 15 on sisäänpäin tasosta, jonka määrittää paperinvalmistus-hihnan taustapuoli Pb. Niinpä lujittava rakenne 33 sijaitsee kokonaan ristikon 32 ensimmäisen pinnan 34 ja ristikon 32 toisen pinnan 35 välissä.

Toinen ja ehkä helpompi tapa tarkastella positii-20 vista taustapuolen tekstuuria on tarkastella kulkuteiden 37 ja epäsäännöllisyyksien 38 ja lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämän tason Pk2 välistä suhdetta ennemmin kuin suhdetta, joka kulkuteillä 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksillä 38 on paperinvalmis-25 tushihnan taustapuolen määrittämään tasoon Pb. Kuvion 22A esittämän kaltaisen positiivisen taustapuolen tekstuurin ollessa kyseessä kulkutiet 37 sijaitsevat ulospäin tasosta Pk2, jonka määrittää lujittavan rakenteen konetta kohden oleva puoli. Pintatekstuurin epäsäännöllisyydet 38 ulottu-30 vat ulospäin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2.

Kuvion 22B esittämän kaltaisella "negatiivisella taustapuolen tekstuurilla" tarkoitetaan sitä, että kulkutiet 37 ulottuvat sisäänpäin lujittavan rakenteen konetta 35 kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2 kohden tasoa li 97552 67

Pkl, jonka määrittää lujittavan rakenteen paperia kohden oleva puoli. Yksinomaan negatiivisesti teksturoiduissa paperinvalmistushihnoissa paperinvalmistushihnan tausta-puolen määrittämä taso Pb ja lujittavan rakenteen konetta 5 kohden olevan puolen määrittämä taso Pk2 ovat sama asia.

Kuvion 22C esittämän kaltaisella "positiivisella ja negatiivisella taustapuolen tekstuurilla" tarkoitetaan sitä, että läsnä on kumpaakin edellä kuvattua kulkutie-tyyppiä. Niinpä jotkut kulkuteistä 37 sijaitsevat sisään-10 päin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2 ja jotkut kulkuteistä 37 sijaitsevat ulospäin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta. Positiivisen ja negatiivisen taustapuolen tekstuurin ollessa kyseessä lujittavan raken-15 teen konetta kohden olevan puolen määrittämä taso Pk2 sijaitsee sisäänpäin paperinvalmistushihnan taustapuolen määrittämästä tasosta Pb.

Edellä käsiteltyjen kolmen kuvion tarkastelun perusteella on ilmeistä, että taustapuolen erilaisia teks-20 tuurityyppejä sisältävien paperinvalmistushihnojen kulu- tuspinta on erilainen.

Kuten kuviossa 22A esitetään, positiivisen tausta-puolen tekstuurin sisältävien hihnojen kulutuspinta koostuu (ainakin aluksi) kokonaan hartsimateriaalista. Kun 25 pintatekstuurin epäsäännöllisyydet 38 muodostavat pyälle-tyt ulkonemat kulkevat paperinvalmistuksessa käytettävän koneiston yli, on näillä ulkonemilla taipumus kulua pois hihnan 10 monien kierrosten jälkeen, niin että jossakin vaiheessa kulutuspinnasta tulee itse asiassa sama kuin 30 lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämä taso Pk2. Tämä uusi kulutuspinta käsittää lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 ja tason Pk2 tasalle kuluneesta ristikosta 32 peräisin olevan hartsin yhdistelmän. Tässä vaiheessa kulkuteitä 37, joita pitkin 97552 68 ilma pääsee kulkemaan läpi ristikon 32 pintaa 35 pitkin, on hyvin rajoitettu määrä.

Kuten esitetään kuviossa 22B, hihnoissa, joilla on negatiivinen taustapuolen tekstuuri, alkuperäinen kulutus-5 pinta koostuu yleisesti ottaen yksinomaan lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevan puolen 52 osista. Negatiivisen teksturoinnin ollessa kyseessä, alkuperäinen ku-lutuspinta koostuu siten polyesteristä (tai jostakin muusta edellä määritellystä materiaalista), joka on yleensä 10 kestävämpää kuin hartsimateriaali, joka muodostaa ristikon 32. Kuten kuviossa 22B esitetään, negatiivisesti tekstu-roiduissa hihnoissa voi lisäksi olla kulkuteitä, kuten 37', jotka ulottuvat sisäänpäin lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalta puolelta 52. Kun hihna kuluu si-15 ten, että kulutuspinta yhtyy lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevaan puoleen 52, nämä kulkutiet 37' tarjoavat edelleen käyttöön hihnan taustapuolella 12 olevia aukkoja. Niinpä hihnat, joilla on negatiivinen taustapuolen tekstuuri, mahdollistavat yleensä kuluttuaan ilman 20 karkaamisen edelleen tietyssä määrin taustapuolensa 12 poikki.

Kuten kuviossa 22C esitetään, hihnoissa, joissa on sekä negatiivisen että positiivisen tekstuurin yhdistelmä, kulutuspinta koostuu ainakin aluksi kokonaan hartsimateri-25 aalista, joka muodostaa ristikon 32. Kun tätä hartsimate-riaalia käsittävät pyälletyt ulkonemat kuluvat pois, kulu-tuspinnasta tulee, samoin kuin kuvion 22A esittämän hihnan ollessa kyseessä, itse asiassa sama kuin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämä taso Pk2. Yh-30 tenä erona kuvioiden 22A ja 22C esittämien hihnojen välillä on kuitenkin se, että negatiivisen teksturoinnin vuoksi viimeksi mainitussa hihnassa on edelleen kulkuteitä 37 positiivisen tekstuurin kuluttua pois. Tästä syystä otaksutaan, että on yleensä edullista, että tämän keksinnön 35 mukaisessa suoritusmuodossa on ainakin jonkin verran nega-

II

- 97552 69 tiivistä teksturointia teksturoidun kulutuspinnan säilyttämiseksi taustapuolella alkuperäisen tekstuurin kuluttua pois.

Tässä keksinnössä tekstuuri muodostetaan paperin-5 valmistushihnan 10 taustapuolelle valottamalla nestemäistä valonherkkää hartsia valolla, jolla on aktivoiva aallonpituus, lujittavan rakenteen 33 läpi. Lujittavan komponentin 40 ensimmäinen osa Poi estää osia valonherkästä hartsimate-riaalista kovettumasta, jolloin ristikon 32 toisen pinnan 10 35 taustapuolen verkostoon 35a muodostuu kulkuteitä 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä. Kulkuteiden 37 ja epäsäännöllisyyksien 38 sijaintia, tunnusmerkillisiä ominaisuuksia ja jakautumista paperinvalmistushihnassa kuvataan siksi yleensä suhteessa lujittavaan rakenteeseen 33.

15 Määritellään muutamia termejä, jotka toimivat referensseinä kuvattaessa kulkuteiden 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksien 38 sijaintia, tunnusmerkillisiä piirteitä ja jakautumista suhteessa lujittavaan rakenteeseen 33.

Kuten kuvioissa 12 ja 12Ά esitetään, sekä kulkutiet 20 37 että pintatekstuurin epäsäännöllisyydet 38 määrittävät pintojen projektioita. On ymmärrettävä, että kulkutiet 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyydet 38 esitetään tietyllä tavalla kuvioissa 12 ja 12A seuraavaa käsittelyä varten ja että esitettyjä kulkuteiden 37 ja epäsäännöllisyyksien 25 38 tyyppejä ei välttämättä esinny kaikissa tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan suoritusmuodoissa. Kuvioissa 12 ja 12A esitettyä kulkuteiden 37 pinnan projektiota edustaa kirjainmerkintö Ap. Tässä käytettynä kulkutien 37 pinnan projektio tarkoittaa aluetta, jonka määrittää 30 kulkutien 37 projektio suunnassa z. Kuvioissa 12 ja 12A esitettyä epäsäännöllisyyden 38 pinnan projektiota edustaa kirjainmerkintä At. Tässä käytettynä pintatekstuurin epäsäännöllisyyden 38 pinnan projektio tarkoittaa aluetta, jonka määrittää epäsäänöllisyyden 38 projektio suunnassa 35 z.

70 - 97552

Kun tässä selityksessä kulkutien 37 tai pintateks-tuurin epäsäännöllisyyden 38 (tai kulkutien 37 tai pinta-tekstuurin epäsäännöllisyyden 38 pinnan projektion) kuvataan olevan "samassa linjassa", "sisällä" tai "sijoittu-5 neena sisälle" tai muilla vastaavilla termeillä suhteessa johonkin lujittavan rakenteen 33 (tai ristikon 32) elementtien pinnan projektioista, tarkoitetaan, että kulkutie tai epäsäännöllisyys on pinnanprojektion rajojen sisällä kaikissa tasoissa, joihin kyseinen elementti voitaisiin 10 projisoida suunnassa z. Toisin sanoin kulkutie tai epäsäännöllisyys, joka on pinnan projektion "sisällä", voitaisiin sijoittaa pinnan projektion määrittävän elementin yläpuolelle tai pinnan projektion määrittävän elementin alapuolelle tai jopa osittain kyseisen elementin yläpuo-15 lelle ja osittain sen alapuolelle. Lisäksi osia kulkutiestä tai epäsäännöllisyydestä voisi olla yhdessä tai useammassa tasossa, joihin kyseinen elementti on projisoitu suunnassa z.

Kuviot 12 ja 12A esittävät muutamia edellä kuvattu-20 jen kulkuteiden 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyksien 38 mahdollisia sij aintikohtia. Tarkasteltaessa kuvioita 12 ja 12A vasemmalta oikealle ensimmäinen esitetty kulkutie 37 on osittain loimipinnan projektion A^ sisällä. Osa tästä kulkutiestä 37 on myös loimipinnan projektion A,^ ulko-25 puolella. Ensimmäisen kulkutien 37 oikealla puolella on epäsäännöllisyys 38. Kuvioissa 12 ja 12A esitetty epäsäännöllisyys 38 on loimipinnan projektion A^ sisällä. Epäsäännöllisyyden 38 oikealla puolella on kolmas kulkutie 37. Kolmas kulkutie on kokonaan huokospinnan projektion A^ 30 sisällä. Neljäs kulkutie 37 näkyy kolmannen kulkutien 37 oikealla puolella. Neljäs kulkutie 37 on kokonaan loimi-pinnan projektion A^ sisällä.

Tulisi ymmärtää, että kun kulkutietä 37 tai pinta-tekstuurin epäsäännöllisyyttä 38 kuvataan suhteessa pinnan 35 projektioon, tämä tarkoittaa, että kyseinen elementti si- li 97552 71 jaitsee yleisesti ottaen määritellyllä tavalla suhteessa pinnan projektioon. Voi kuitenkin olla olemassa pieniä kulkutien 38 tai epäsäännöllisyyden 38 osia, jotka eivät täsmällisesti vastaa kyseistä aluetta. Nämä elementin to-5 dellisen aseman lievät siirtymiset pinnan projektioilta voivat johtua ainakin kahdesta tekijästä. Yksi tekijä on se, että kyseiset elementit (kuten kulkutiet ja epäsäännöllisyydet) ovat äärimmäisen pieniä ja hyvin pienet elementin aseman muutokset kasvavat suhteettoman suuriksi 10 suhteessa pinnan projektioihin. Tämä voi aiheuttaa sen, että elementti on hieman pinnan projektion rajojen ulkopuolella. Toinen tekijä on seurausta siitä, että kulkuteiden 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksien 38 asemat saadaan joskus aikaan tavalla, jossa valonsäteet, jotka 15 kovettavat ristikon 32 muodostavan nestemäisen valonherkän hartsin, kulkevat lujittavan rakenteen 33 läpi. Näiden valonsäteiden kulkusuunta ei aina ole yksinomaan suunnassa z, ja sen seurauksena edellä kuvattujen alueiden projektio valonlähteen suunnasta kasottuna saattaa olla hieman eri-20 lainen kuin samojen alueiden projektio suunnassa z.

Kulkuteiden 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksien 38 tunnusmerkillisiä piirteitä käsitellään parhaiten kuvion 21 avulla. Kuten kuviossa 21 esitetään, on olemassa suhde kulkuteiden 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyk-25 sien 38 välillä. Kulkutiet 37 ovat aukkoja juoksevien aineiden tai tarkemmin määriteltynä ilman tai ilman ja veden kulkemiseksi ristikon 32 toista pintaa 35 pitkin. Kuntaus-tapuolen verkostoon 35a muodostetaan kulkuteitä 37, ne saavat aikaan pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38. Epä-30 säännöllisyydet 38 ovat siksi ristikon 32 taustapuolen verkoston 35a osia, jotka ympäröivät kulkuteitä 37. Yleisessä mielessä itse kulkutiet 37 kuitenkin muodostavat pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä, koska myös ne ovat epäjatkuvuuksia tai epäsäännöllisyyksiä ristikon 32 taus-35 tapuolen verkostossa 35a.

97552 72

Kuten kuviossa 21 esitetään, sekä kulkutiet 37 että epäsäännöllisyydet 38 eroavat kanavista 36, jotka kulkevat ristikon 32 läpi. Ilmauksella "erota" kanavista tarkoitetaan, että kulkutiet 37 ja epäsäännöllisyydet 38, jotka 5 muodostavat poikkeamia ristikon 32 muuten silestä ja jatkuvasta taustapuolen verkostosta 35a, on erotettava kanavien 36 muodostamista rei'istä 41. Kanavien 26 muodostamia reikiä 41 ei toisin sanoen ole tarkoitus luokitella kulkuteiksi tai pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiksi.

10 Kuvio 21 esittää yksittäisten kulkuteiden 37 fysi kaalisia ominaispiirteitä. On ymmärrettävä, että kuvio 21 on liioiteltu kaaviokuva osasta paperinvalmistushihnaa, joka esittää valikoimaa muodoltaan erilaisia kulkuteitä 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38. Vaikka kuviossa 15 21 esitetty valikoima taustapuolen teksturointeja on käyt tökelpoinen kuvattaessa kulkuteiden 37 ja epäsäännöllisyyksien 38 yleisiä tunnusmerkillisiä piirteitä, ei kuvion 21 esittämää nimenomaista taustapuolen teksturointia siten välttämättä todellisuudessa esiinny tämän keksinnön mukai-20 sessa paperinvalmistushihnassa 10. Paperinvalmistushihnan kulloinenkin taustapuolen teksturointi riippuu hihnan valmistukseen käytetystä menetelmästä. Näitä erityisiä tekstuureja käsitellään yleisesti tässä ja kuvattaessa menetelmää tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 25 valmistamiseksi. Paperinvalmistushihnan valmistusmenetel män kuvauksen jälkeen käsitellään yhden edustavan paperinvalmistushihnan taustapuolen tekstuuria yhdestä mainitulla menetelmällä valmistetusta hihnasta otettujen suurennettujen valokuvien yhteydessä.

30 Kuten kuviossa 21 esitetään, kulkuteillä 37 voi olla sivuja, joita merkitään yleisesti numerolla 66. Näillä sivuilla voi olla rajaton määrä erilaisia muotoja. Ne voivat olla poikkileikkaukseltaan kaarevia tai suhteellisen suoria tai osittain kaarevia ja osittain suoria. Usein i: 97552 73 kulkuteiden 37b sivut 66 ovat kuitenkin niin epäsäännöllisiä, ettei niitä pystytä määrittelemään täsmällisesti.

Kuten kuviossa 21 esitetään, kulkuteiden 37 sivut 66 voivat ulottua suhteellisen pystysuorista (ts. suuntaan 5 z orientoituneista) suhteellisen vaakasuoriin (suuntiin y ja x orientoituneisiin) sivuihin. Kulmasta, jonka sivu 66 muodostaa suhteessa suuntaan z, on käytetty merkintää a, kuviossa 21. On kuitenkin ymmärrettävä, että sivuiltaan kaarevan tai epäsäännöllisen kulkutien 37 ollessa kyseessä 10 kulman aa koko vaihtelee sivun 66 muodostaman kulman a. mittaamiseen käytettävien referenssipisteiden mukaan.

Lisäksi kullakin kulkutiellä 37 voi olla erilaisia määriä erilaisia sivuja 66. Sivujen 66 lukumäärä voi vaihdella olennaisesti yhdestä jatkuvasta kaarevasta seinämästä käytännöllisesti katsoen rajattomaan määrään eri poik-5 kileikkausten sivuja. Kuvion 21 esittämässä yksinkertaistetussa poikkileikkauksessa joillakin kulkuteistä 37 näyttää oleva sivuja 66, jotka muistuttavat sisäseinämiä, sivuja 66a. Lisäksi joissakin kulkuteistä 37, joilla on suhteellisen pystysuorat seinämät 66a, on sivu, joka muistut-10 taa kattoa, 66b. Kulkuteiden 37 yksi sivu on kuitenkin aina avoin. Avoimista sivuista käytetään merkintää 66c kuviossa 21.

Lisäksi, vaikka kulkutiet 37 ovat yleensä äärimmäisen pieniä, niillä on määrätty korkeus hp, leveys wp, etäi-15 syys toisistaan sp ja poikkileikkauspinta-ala A,,,.

Kuten kuviossa 21 esitetään, kulkutien korkeus hp on suunnassa z mitattu etäisyys hihnan taustapuolen määrittämästä tasosta Pb pisteeseen, kuten 66d, joka on kulkutien 37 sisäpinnalla. Kuten kuviossa 21 esitetään, yksit-20 täisen kulkutien 37 eri osien korkeus hp voi vaihdella kulkutien 37 leveyssuunnassa. Lisäksi toisen pinnan 35 taustapuolen verkostossa 35a olevien eri kulkuteiden 37 korkeus hp voi vaihdella kulkutiestä toiseen.

74 - 97552

Kulkutien 37 leveys wp on kulkutien 37 vastakkaisilla sivuseinämillä 66a olevien kahden pisteen välinen etäisyys mitattuna johonkin suuntaan X-Y-tasossa valitun poikkileikkauksen mukaan. Jos yksi kaareva pinta muodostaa 5 sivuseinämät, kulkutien leveys wp on kaarevan pinnan vas takkaisilla puolilla olevien kahden pisteen välinen etäisyys mitattuna X-Y-tasossa. Kuten kuviossa 21 esitetään, yksittäisen kulkutien eri osien leveys voi vaihdella sen mukaan, mistä kulkutien 37 osasta leveys mitataan. Lisäksi 10 toisen pinnan 35 taustapuolen verkostossa 35a olevien eri kulkuteiden 37 leveys voi vaihdella kulkutiestä toiseen.

Kulkutien poikkileikkauspinta-alaa edustaa vinoviivoin varjostettu alue kuviossa 21. Kulkutien poikkileikkauspinta-ala A„ on kulkutien sisäosan poikkileikkauk-15 sen pinta-ala, jota sisäosaa rajaa hihnan taustapuolen määrittämässä tasossa Pb kulkeva kuvitteellinen suora. Yksittäisten kulkuteiden 37 kokonaispoikkileikkauspinta-ala ApT on tärkeä, koska juuri näiden alueiden kautta ilma poistuu, kun tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushih-20 na kulkee imulaatikon yli paperinvalmistuksen aikana.

Rinnakkaisten kulkuteiden 37 välistä etäisyyttä ·. edustaa kirjainmerkintä sp kuviossa 21. Rinnakkaisten kulkuteiden 37 välinen etäisyys sp määritellään tässä käyttämällä kahta referenssipistettä, jotka ovat kyseistä kulku-25 tietä 37 rajäävien epäsäännöllisyyksien 38 sivuilla. Nämä kaksi pistettä, joita merkitään numerolla 109 kuviossa 21, ovat epäsäännöllisyyksien 38 sivuilla, joita kutsutaan tässä epäsäännöllisyyksien 38 naapurisivuiksi. Epäsäännöllisyyksien 38 naapurisivuja, joista käytetään merkintää 30 67a, kutsutaan sellaisiksi, koska ne muodostavat myös rin nakkaisten kulkuteiden 37 sivut 66. Valitut kaksi referenssipistettä 109 ovat ne naapurisivuilla 67a olevat pisteet, jotka ovat suunnassa z mitattuna lähimpänä hihnan taustapuolen määrittämää tasoa Pb. Kuviossa 21 nämä kaksi 35 referenssipistettä 109 ovat itse asiassa tasossa Pb, mutta

II

- 97552 75 aina ei asianlaita ole näin. Rinnakkaisten kulkuteiden 37 välinen etäisyys sp, joka esitetään nuolella kuviossa 21, on X-Y-tasossa mitattu etäisyys kyseisten kulkuteiden välissä olevan epäsäännöllisyyden 38 naapurisivulla 67a ole-5 van referenssipisteen 109 ja saman epäsäännöllisyyden 38 vastakkaisella naapurisivulla 67a olevan seuraavan referenssipisteen 109 välillä.

Kulkuteiden 37 välisten etäisyyksien kokonaismalli määrää kulkuteiden 37 jakautuman. Kulkutiet 37 voidaan 10 jakauttaa rajattomalla määrällä eri tapoja ristikon 32 taustapuolen verkostoon 35a. Kulkuteiden 27 jakautuminen voi olla esimerkiksi sattumanvaraista, yhtenäistä, säännöllistä tai jonkin määrätyn kuvion mukaista.

Yksi esimerkki sattumanvaraisilla etäisyyksillä 15 olevista kulkuteistä 37 ovat positiivisen ja negatiivisen teksturoinnin yhdistelmän käsittävän hihnan 10 kulkutiet 37, joita esittää kuvio 22C. Tässä käytettynä termi "yhtenäinen" tarkoittaa, että kulkuteiden 37 tiheys (eli lukumäärä) on suunnilleen sama koko pinnalla, vaikka kulku-20 tiet 37 eivät muodostaisi mitään määrättyä kuviota. Tässä käytettynä termi "säännöllinen" tarkoittaa, että rinnakkaisten kulkuteiden välinen etäisyys sp on suunnilleen sama koko taustapuolen verkoston 35a alueella. Yksi esimerkki säännöllisin välein olevista kulkuteistä 37 ovat positii-25 visella taustapuolen teksturoinnilla varustetun hihnan 10 kulkutiet 37, joita esittävät kuviot 3 ja 4. Kuvioiden 3 ja 4 esittämä hihna 10 toimii myös esimerkkinä yhtenäisin välein olevista kulkuteistä, koska kulkuteiden tiheys on suunnilleen sama taustapuolen verkoston 35a koko pinnalla.

30 Kuvioiden 3 ja 4 esittämän hihnan rinnakkaisten kulkuteiden 37 välinen etäisyys on riittävän samanlainen, jotta niissä esitettyjen kulkuteiden 37 välien voitaisiin myös katsoa noudattavan kuviota.

Kulkutiet 37 voivat myös olla jakautuneina ristikon 35 32 toisen pinnan 35 "yleisesti ottaen" kaikkiin osiin.

76 - 97552 Tällä tarkoitetaan, että kulkuteitä 37 on löydettävissä taustapuolen verkostopinnan 35a mistä tahansa osasta ja että ei ole olemassa yhtä eikä useampaa taustapuolen verkostopinnan 35a aluetta, jolta kulkutiet 37 puuttuvat.

5 Tapauksessa, jossa lujittava rakenne käsittää kudotun elementin, kulkutiet 37 voivat siten sijaita lujittavan rakenteen lujittavan pinnan projektiossa A„ tai avoimen pinnan projektiossa Aq. Määrittelemällä, että jakautuminen on tapahtunut "yleisesti ottaen koko" taustapuolen verkostoon 10 35a eikä "koko" taustapuolen verkostoon, tarkoitetaan, että vaikka kulkuteitä 37 voidaan löytää käytännöllisesti katsoen mistä tahansa määrätystä taustapuolen verkoston 35a kohdasta, kulkutiet 37 eivät välttämättä kata koko taustapuolen verkostoa 35a.

15 Kuvio 21 esittää pintatekstuurin yksittäisten epä- säännöllisyksien fysikaalisia ominaispiirteitä. Pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä kuvataan lisäksi yleisesti teoksessa Broadston, Mark's Standard Handbook for Mechanical Engineers, Surface-Texture Designation, Production and 20 Control, McGraw-Hill 1967, s. 13 - 106 - 13 - 112, joka . mainitaan tässä viitteenä. Kuten kuviossa 21 esitetään, pintatekstuurin epäsäännöllisyyksien 38 sivuista käytetään yleisesti merkintää 67. Tämän keksinnön mukaisilla pinta-tekstuurin epäsäännöllisyyksillä 38 voi (samoin kuin kul-25 kuteilla) voi olla sivuja 67, joilla on rajaton määrä erilasia muotoja. Kuten kulkuteidenkin kohdalla, epäsäännöllisyyksien 38 sivut voivat olla kaarevia tai suhteellisen suoria poikkileikkausta tarkasteltaessa tai osittain kaarevia ja osittain suoria. Epäsäännöllisyyksien 38 sivut 67 30 ovat kuitenkin usein niin epäsäännöllisiä, että niitä ei voi määritellä täsmällisesti.

Kuten kuviossa 21 esitetään, epäsäännöllisyyksien 38 sivut 67 voivat ulottua suhteellisen pystysuorista (ts. suunnassa z kulkevista) suhteellisen vaakasuoriin (suun-35 nissa x ja y kulkeviin). Kulmasta, jonka epäsäännöllisyy- li - 97552 77 den 38 sivu 67 muodostaa suunnan z kanssa, käytetään merkintää a± kuviossa 21. On kuitenkin ymmärrettävä, että kun kyse on epäsäännöllisyydestä 38, jolla on kaarevia tai epäsäännöllisiä sivuja, tämä kulma riippuu referenssipis-5 teistä, joita käytetään epäsäännöllisyyden 38 sivun 67 muodostaman kulman af mittaamiseen.

Lisäksi kullakin epäsäännöllisyydellä 38 voi olla vaihtelevia määriä erilaisia sivuja 67. Sivujen 67 lukumäärä voi vaihdella epäsäännöllisyyden 38 muodon mukaan. 10 Kuvun tai nupin muotoisten epäsäännöllisyyksien kohdalla epäsäännöllisyyden 38 sivu (sivut) 67 näyttää (näyttävät) yhdeltä jatkuvalta käyrältä viivalta poikkileikkausta tarkasteltaessa. Tapauksissa, joissa epäsäännöllisyydellä 38 on monimutkaisempi muoto, voi olla olemassa käytännölli-15 sesti katsoen rajaton määrä poikkileikkaukseltaan erilaisia sivuja 67.

Kuvio 21 esittää edellä kuvattuja epäsäännöllisyyksien 38 naapurisivuja 67a, joita muodostavat kulkuteiden 37 sisäseinämät 66a. Kuten kuviossa 21 esitetään, nämä 20 naapurisivut 67a ovat usein suhteellisen erilaisia pituudeltaan, koska määrätyn epäsäännöllisyyden 38 naapurisivut 67a voivat olla kahden tai useamman muodoltaan radikaalisti erilaisen kulkutien 37 sivuseinämien 66a muodostamia.

Kuvio 21 osoittaa myös, että yksi tai useampia epä-25 säännöllisyyksien 38 sivuista 67 ei ehkä muodostu samasta rakenteesta, joka muodostaa vieressä olevien kulkuteiden 37 seinämät. Näitä sivuja kutsutaan epäsäännöllisyyksien 38 itsenäisesti muodostuneiksi sivuiksi ja niistä käytetään merkintää 67b piirustuksissa. Usein nämä epäsäännöl- 30 lisyyksien 38 itsenäisesti muodostuneet sivut 67b muodostavat osan hihnan 10 taustapuolella 12 olevasta kulutus-pinnasta.

Lisäksi todettakoon, että samoin kuin kulkuteiden 37 kohdalla, vaikka epäsäännöllisyydet 38 ovat yleisesti 35 ottaen äärimmäisen pieniä, niillä on myös rajallinen kor- 78 - 97552 keus hif leveys wt, etäisyys ja poikkileikkauspinta-ala Axl. Kuten kuviossa 21 esitetään, epäsäännöllisyyksien 38 naapurisivut 67 muodostavat usein epäsäännöllisyyksien 38 rajat. Koska epäsäännöllisyyden 38 naapurisivut 67a voivat 5 olla sangen erilaisia, saattaa olla vaikea ilmaista epäsäännöllisyyden 38 täsmällistä korkeutta sekä myös leveyttä ja poikkileikkauspinta-alaa Axl.

Epäsäännöllisyyksien 38 näiden tunnusmerkillisten piirteiden määrittelemiseksi valitaan sattumanvarainen 10 mutta yhtenäinen piste näiden mittojen ottamista varten. Tätä referenssipistettä merkitään numerolla 110 kuviossa 21. Referenssipiste 110 on piste, joka on lyhimmällä epäsäännöllisyyden 38 naapurisivuista 67a. Tarkemmin määriteltynä se on lyhimmällä naapurisivulla 67a oleva piste, 15 joka on suurimmalla etäisyydellä sisäänpäin hihnan tausta-puolen määrittämästä tasosta Pb. Kuvio 21 osoittaa, että piste 110 voi olla kahdessa eri paikassa vierekkäisten epäsäännöllisyyksien 38 ollessa kyseessä.

Kuten kuviossa 21 esitetään, epäsäännöllisyyden 38 20 minkä tahansa pisteen korkeus h* on suunnassa z mitattu matka tasosta, joka kulkee kyseisen epäsäännöllisyyden 39 referenssipisteen 110 kautta, kiinnostuksen kohteena olevaan epäsäännöllisyyden 38 pisteeseen. Kuten kuviossa 21 esitetään, yksittäisen epäsäännöllisyyden 38 eri osien 25 korkeus ht voi vaihdella epäsäännöllisyyden leveyssuunnassa. Lisäksi taustapuolen verkostossa 35a olevien eri epäsäännöllisyyksien 38 korkeus ht voi vaihdella epäsäännöllisyydestä toiseen.

Epäsäännöllisyyden 38 leveys on epäsäännöllisyy-30 den 38 vastakkaisilla puolilla 67 olevien kahden pisteen välinen etäisyys mitattuna joko suunnassa x tai suunnassa y tai jossakin niiden välillä olevassa suunnassa, joka on X-Y-tasossa, käytettävän poikkileikkauksen mukaan. Jos sivut 67 muodostaa yksi kaareva pinta, epäsäännöllisyyden 35 leveys on kaarevan pinnan vastakkaisilla puolilla ole-

II

97552 79 vien kahden pisteen välinen etäisyys mitattuna X-Y-tasos-sa. Kuten kuviossa 21 esitetään, yksittäisen epäsäännöllisyyden 38 eri osien leveys wA voi vaihdella sen mukaan, mistä epäsäännöllisyyden 38 osasta leveys mitataan. Lisäk-5 si taustapuolen verkostossa 35a olevien eri epäsäännöllisyyksien 38 leveys wi voi vaihdella epäsäännöllisyydestä toiseen.

Epäsäännöllisyyden poikkileikkauspinta-alaa Axi esitetään myös vinoviivoin varjostetun alueen avulla kuviossa 10 21. Epäsäännöllisyyden poikkileikkauspinta-ala on refe- renssipisteen 110 kautta kulkevan kuvitteellisen suoran Ja hihnan taustapuolen määrittämän tason Pb välissä olevan epäsäännöllisyyden 38 osan pinta-ala mitattuna määrätystä poikkileikkauksesta.

15 Epäsäännöllisyyksillä 38 on myös rinnakkaisten epä säännöllisyyksien 39 välinen etäisyys s±. Kuten kuviossa 21 esitetään, epäsäännöllisyyksien 39 etäisyys määrätyssä suunnassa s1 on X-Y-tasossa mitattu etäisyys yhden epäsäännöllisyyden 38 naapurisivulla olevan referenssipisteen 109 20 Ja seuraavan epäsäännöllisyyden 39 lähimmällä naapurisivulla 67a olevan referenssipisteen 109 välillä.

Epäsäännöllisyyksien 38 välien kokonaismalli määrää epäsäännöllisyyksien 38 Jakautumisen. Samoin kuin kulkutiet epäsäännöllisyydet 38 voivat jakautua rajattomalla 25 määrällä erilaisia tapoja ristikon 32 taustapuolen verkostoon. Epäsäännöllisyyksien jakautuminen voi olla sattumanvaraista, yhtenäistä, säännöllistä tai jonkin määrätyn kuvion mukaista. Tässä käytettynä termi "yhtenäinen" tarkoittaa, että epäsäännöllisyyksien 38 tiheys (eli lukumää-30 rä) on suunnilleen sama koko pinnalla, vaikka epäsäännöllisyydet 38 eivät muodostaisi mitään määrättyä kuviota. Tässä käytettynä termi "säännöllinen" tarkoittaa, että rinnakkaisten epäsäännöllisyyksien välinen etäisyys s* on suunnilleen sama koko taustapuolen verkoston 35a alueella. 35 Samoin kuin kulkuteiden 37 ollessa kyseessä epäsäännölli- 80 - 97552 syydet 38 voivat lisäksi olla jakautuneina taustapuolen verkoston "yleisesti ottaen kaikkiin" osiin. Kun epäsäännöllisyydet 38 ovat jakautuneina "yleisesti ottaen kaikkialle" taustapuolen verkostoon 35a, tarkoitetaan, että 5 vaikka epäsäännöllisyyksiä 38 voi esiintyä käytänöllisesti katsoen missä tahansa taustapuolen verkoston 35a kohdassa, epäsäännöllisyydet 38 eivät välttämättä kata koko tausta-puolen verkostoa 35a. Esimerkkejä epäsäännöllisyyksien 39 erilaisista jakautumista esitetään liitteenä olevien piilo rustusten kuvioissa, jotka esittävät kulkuteiden 37 vastaavia jakautumatyyppejä.

Sen lisäksi että epäsäännöllisyyksillä 38 on edellä kuvatut tunnusmerkilliset piirteet, niitä voidaan kuvata myös ristikon 32 taustapuolen verkostossa 35a oleviksi 15 ulkonemiksi tai syvennyksiksi. Jos epäsäännöllisyyttä 38 kutsutaan tässä joko ulkonemaksi tai syvennykseksi, on epäsäännöllisyyden 38 kuvaamiseen käytettävä viitekehys taso Pk2, jonka määrittää lujittavan rakenteen konetta kohden oleva puoli. Mikä tahansa epäsäännöllisyys 38, joka 20 suuntautuu suunnassa z ulospäin tästä tasosta, on ulkone-ma. Mikä tahansa epäsäännöllisyys 38, joka sijaitsee suunnassa z sisäänpäin tasosta pk2, on syvennys.

Tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 edullisen suoritusmuodon teksturoidun taustapuolen 12 eri-25 tyisominaisuudet riippuvat hihnan 10 valmistukseen käytettävästä menetelmästä. Kun hihna varustetaan taustapuolen tekstuurilla valottamalla valonherkkää hartsimateriaalia valonlähteellä lujittavan rakenteen 33 läpi, kuten tässä kuvataan, taustapinnan tekstuurin kulloisetkin ominaisuu-30 det riippuvat myös läpinäkymättömän ensimmäisen osan PQ1 ominaispiirteistä. Tässä kuvatulla menetelmällä valmistetun tyypillisen hihnan erityisominaisuuksia esitetään kuvioiden 34A - 34C suurennetuissa valokuvissa ja käsitellään kuvattaessa menetelmää, jota käytettiin valokuvien 35 esittämän hihnan valmistukseen. On kuitenkin määrättyjä

II

97552 81 yleisiä ominaisuuksia, jotka ovat yhteisiä tässä kuvatulla menetelmällä valmistetuille hihnoille. Näitä ominaispiirteitä kuvataan parhaiten viitaten kuvioihin 11A ja 11B.

Kuten kuvioissa 11A ja 11B esitetään, kulkutiet 5 sijaitsevat yleisesti ottaen pääasiassa läpinäkymättämön ensimmäisen osan P01 projektion muodostamalla ensimmäisellä projektiopinnalla Ai· Kuviot 11A ja IB osoittavat myös, että hihnan taustapuolen määrittämä taso Pb ja lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämä taso Pk2 10 ovat sama asia. Hihna 10 on toisin sanoen negatiivisesti teksturoitu. Kuviot 11A ja 11B osoittavat myös, että kulkuteiden 37 korkeudet ulottuvat sisäänpäin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2 ensimmäisen osan PQ1 muodostavien rakennekomponenttien 15 40a pohjaan.

Otaksutaan, että ongelmat, joita kehittyi käytettäessä aiempia taustapuoleltaan sileitä paperinvalmistushih-noja, olivat ainakin osittain seurausta imupaineen äärimmäisen äkillisestä vaikutuksesta paperirainaan, kun aiempi 20 hihna kuljetti paperirainan paperinvalmistusprosessissa käytettävän alipainevedenpoistokoneiston yli. Otaksutaan, että aiemmat taustapuoleltaan sileät paperinvalmistushih-nat itse asiassa muodostivat tilapäisen sulun näiden ali-painelähteiden päälle. Kun sitten kohdattiin aiempaa tyyp-25 piä olevan paperinvalmistushihnan ohjauskanavat, imupaine kohdistui äärimmäisen äkillisesti hartsiristikon päällä olevaan kuiturainaan. Tämän imupaineen äkillisen kohdistumisen otaksutaan aiheuttaneen kuiturainassa olevien hyvin liikkuvien kuitujen äkillisen ohjautumisen, mikä riitti 30 päästämään nämä liikkuvat kuidut kokonaan paperinvalmistushihnan läpi. Eroa kuiturainan kuitujen ohjautumisessa aiemman hihnan 10a ja tämän keksinnön mukaisen paperinval-mistushihnan 10 kuljettaessa rainaa valaistaan kaaviomai-sesti kuvioissa 23A ja 23B ja graafisesti kuviossa 24.

97552 82

Kuvio 23A esittää otaksuttuja tapahtumia aiempien paperinvalmistushihnojen 10a kohdatessa paperinvalmistus-prosessissa käytettävän alipainevedenpoistolaitteiston, kuten imulaatikon 24. Kuvio 23B esittää otaksuttuja tapah-5 tumia tämän keksinnön mukaisen parannetun paperinvalmis- tushihnan 10 kohdatessa mainitunlaisen imulaatikon 24. Kuvio 24 on graafinen esitys imupaineesta (paine-erosta), joka kohdistuu alkeisrainan 18 kuituihin kuvioiden 23A ja 23B esittämien paperinvalmistushihnojen kulkiessa imulaa-10 tikon alipaineraon yli.

Vaikka kumpikin paperinvalmistushihnoista 10a ja 10, joita esittävät kuviot 23A ja vastaavasti 23B, käsittää ristikon 32, jossa on ensimmäinen pinta 34, toinen pinta 35 ja lujttava rakenne 33, hihnat eroavat toisistaan 15 siinä suhteessa, että hihnan 10 ristikon 32 toisessa pinnassa 35 olevan taustapuolen verkosto 35a on teksturoitu, kun taas hihnan 10a ristikon 32 taustapuolen verkosto 35a on sileä. Tulisi kuitenkin ymmärtää, että tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 ja aiempien hihnojen 20 välillä on lukuisia muita eroja (mukaan luettuina, mainittuihin kuitenkaan rajoittumatta, kanavien muoto ja käytettävän lujittavan rakenteen tyyppi), jotka eivät näy kuvioissa 23A ja 23B. Kuvioiden 23A ja 23B tarkoituksena on osoittaa erot hihnojen toiminnassa, jotka ovat seurausta 25 niiden taustapuolten välisistä eroista. Yksinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi muut erot on siksi jätetty pois kuvioista 23A ja 23B.

Kuten kuvioissa 23A ja 23B esitetään, molemmat hihnat 10a ja 10 kantavat alkeisrainaa 18 (jossa on yksittäi-30 siä kuituja, joista käytetään merkintää 18a) ristikkonsa 32 ensimmäisellä pinnalla 24. Kuvioissa osa kummastakin hihnasta 10a ja 10 kulkee imulaatikon 24 yhden raon 24d yli. Esitetyt imulaatikoiden osat sisältävät myös esipin-nan, imulaatikon pinnan 24(^, joka kohdataan ensin paperin-35 valmistushihnojen kulkiessa konesuunnassa (vasemmalta oi- • 97552 83 kealle kuvioissa) paperinvalmistusprosessissa, ja jälki -pinnan, imulaatikon pinnan 24c2, joka on imulaatikon 24 pinta, joka kohdataan paperinvalmistushihnojen kuljettua alipaineraon 24d yli. Kummallakin pinnoista 24cx ja 24c2 on 5 lisäksi alipaineraon 24d yläpinnan vieressä reuna, kuten imulaatikon esipinnan reuna 24^ ja imulaatikon jälkipinnan reuna 24b2. Imupaine V aiheutetaan alipainelähteellä (ei kuvassa), joka aiheuttaa kuvioissa esitettyjen nuolten suuntaisen paineen hihnoihin ja alkeisrainoihin 18. Imu-10 paine V poistaa jonkin verran vettä alkeisrainasta 18 ja ohjaa ja uudelleenjärjestää alkeisrainan kuidut 18a ristikon 32 kanaviin.

Otaksutaan, että ristikon 32 taustapuolen verkoston 35a sileän luonteen vuoksi kuviossa 23A muodostuu alipai-15 nesulku ristikon 32 toisen pinnan 35 ja imulaatikon 24 esipinnan 24cx väliin kohtaan, josta käytetään merkintää S. Kun hihna 10a kulkee oikealle, kohdataan alipainerako 24d, sulku murtuu äkillisesti ja imupaine V kohdistuu äkillisesti alkeisrainaan 18. Tämä saa aikaan alkeisainan 18 20 kuitujen 18a äkillisen ohjautumisen kanaviin 36 ja joidenkin liikkuvampien kuitujen, joista käytetään merkintää 18a', kulun kokonaan hihnan 10a läpi ja kerääntymisen imu-laatikon 24 jälkireunalle 24bia On havaittu, että näitä kuituja 18a' kertyy lopulta niin paljon, että ne keräänty-25 vät kuitupaakuiksi imulaatikon jälkipinnalle 24c2 ja muodostavat harjanteita, joiden yli paperinvalmistushihna 10a joutuu kulkemaan.

Koska hihnan 10 taustapuoli 12 (erityisesti ristikon 32 taustapuolen verkosto 35a) on testuroitu, kuviossa 30 23B on sen sijaan kulkuteitä 37, joiden kautta ilma pääsee paperinvalmistushihnan 10 taustapinnan 12 ja imulaatikon esipinnan 24ct väliin, jolloin ristikon 32 taustapuolen verkoston 35a ja imulaatikon 24 esipinnan 24cx välinen sulku eliminoituu. Tämä ilman tulo esitetään kaaviomaisesti 35 suurilla nuolilla VL. Kuten kuviossa 23B esitetään, ilman 97552 84 tulo VL mahdollistaa alkeisrainassa 18 olevan kuidun 18a ohjautumisen enemmän vähitellen. Vähän, jos ollenkaan, kuituja läpäisee paperinvalmistushihnan 10 ja kerääntyy imulaatikon jälkireunalle 24b2. Lisäksi otaksutaan, että 5 kuvion 23B esittämän paperinvalmistushihnan 10 teksturoitu taustapuolen verkosto 35a voi toimia myös hankaavasti tai puhdistavasti ja poistaa imulaatikon jälkireunalle 24bz mahdollisesti kerääntyvät kuidut.

2. Menetelmä paperinvalmistushihnan valmistamiseksi 10 Kuten edellä on esitetty, paperinvalmistushihna 10 voi olla erilaisissa muodoissa. Vaikka paperinvalmistus-hihnan 10 muodostusmenetelmällä ei ole merkitystä, kunhan hihnalla on edellä mainitut tunnusmerkilliset piirteet, on tiettyjen menetelmien havaittu olevan käyttökelpoisia. 15 Taustaksi mainittakoon, että menetelmää tässä esitettyjä parannuksia sisältämättömän "ohjausosan" (eli "huokoisen osan") valmistamiseksi kuvataan yksityiskohtaisesti US-patenttijulkaisussa 4 514 345 ("Method of Making a Foraminous Member", Johnson et ai., 30. huhtikuuta 1985). 20 Tämä Johnsonin et ai. patentti mainitaan tässä viitteenä, siinä määrin kuin se on yhtäpitävä tämän kuvauksen kanssa. Jäljempänä kuvataan yhtä menetelmää tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 valmistamiseksi ja sen muutamia variaatioita.

25 Yksi edullinen laitteistosuoritusmuoto, jota voi daan käyttää tämän keksinnön mukaisen, päättymättömän hihnan muodossa olevan paperinvalmistushihnan 10 muodostamiseen, esitetään kaaviomaisesti kuviossa 25. Yleiskuvan antamiseksi koko laitteistosta tämän keksinnön mukaisen 30 paperinvalmistushihnan valmistamiseksi kuviota 25 on yksinkertaistettu tietyssä määrin prosessin joidenkin yksityiskohtien suhteen. Seuraavat kuviot esittävät tämän laitteiston yksityiskohtia ja erityisesti tapaa, jolla kulkutiet 37 ja pintatekstuurin epäsäännöllisyydet 38 muo-35 dostetaan ristikon 32 toisen pinnan 35 taustapuolen ver- 97552 85 kostoon 35a. Tässä vaiheessa tulisi huomata, että kuvioissa esitettyjen tiettyjen osien mittakaava voi olla jonkin verran liioiteltu seuraavissa piirustuksissa.

Kuvion 25 esittämä kokonaisprosessi käsittää ylei-5 sesti esitettynä lujittavan rakenteen 33 päällystämisen nestemäisellä valonherkällä polymeerihartsilla 70 lujittavan rakenteen 33 kulkiessa muodostusyksikön eli -pöydän 71 (eli "valupinnan") 72 yli. Kuten kuviossa 25 ja seuraavissa kuvioissa esitetään, hartsia eli "päällystettä" 70 10 levitetään lujittavan rakenteen 33 ainakin yhdelle puolelle (ja edullisesti molemmille puolille), niin että päällyste 70 täyttää suurin piirtein kokonaan lujittavan rakenteen 33 huokosalueet ja muodostaa ensimmäisen pinnan 34' ja toisen pinnan 35’. Päällyste 70 jakautetaan siten, 15 että ainakin osa päällysteen toisesta pinnasta 35' sijoittuu muodostusyksikön 71 työpintaa 72 vasten. Päällyste 70 jakautetaan myös siten, että lujittavan rakenteen 33 paperia kohden oleva puoli 51 sijoittuu päällysteen ensimmäisen pinnan 34' ja toisen pinnan 35' väliin. Lisäksi, kuten 20 kuviossa 27 esitetään, päällyste 70 jakautetaan siten, että päällysteen toisen pinnan 35' osia sijoittuu lujittavan komponentin 40 läpinäkymättömän ensimmäisen osan P01 ja muodostusyksikön 71 työpinnan 72 väliin. Päällysteen se osa, joka sijoittuu päällysteen ensimmäisen pinnan 34' ja 25 lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevan puolen 51 väliin, muodostaa hartsiylikuormituksen t0' . Ylikuormituksen t0' paksuus säädetään ennalta valittuun arvoon. Nestemäinen valonherkkä hartsi 70 käsitellään sitten valolla, jolla on aktivoiva aallonpituus (valolla, joka kovettaa 30 valonherkän nestemäisen hartsin), valonlähteestä 73 käsin maskin 74 läpi, jossa on läpinäkymättömiä alueita 74a ja läpinäkyviä alueita 74b, ja lujittavan rakenteen 33 läpi. Hartsin ne osat, joita läpinäkymättömät alueet 74 ja lujittavan rakenteen 33 ensimmäinen osa P01 ovat varjostaneet 35 eli suojanneet valolta, eivät kovetu valotuksen vaikutuk- - 97552 86 sesta. Hartsin muut osat (varjostamattomat osat, ja osat, joiden kovettumisen lujittavan rakenteen 33 öinen osa P02 mahdollistaa) kovettuvat. Sitten poistetaan kovettumaton hartsi, jolloin jäljelle jää kanavia 36, jotka kulkevat 5 kovetetun hartsiristikon 32 läpi, ja kulkuteitä 37, jotka aikaansaavat pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38 taus-tapuolen verkostoon 35a, kohtiin, jotka vastaavat päällysteen 70 toisen pinnan 35' niitä osia, joita lujittavan rakenteen 33 ensimmäinen osa P01 on estänyt kovettumasta.

10 Mukavuuden vuoksi kokonaisprosessin vaiheet jaetaan sarjaksi vaiheita ja tarkastellaan niitä yksityiskohtaisemmin seuraavassa käsittelyssä. On kuitenkin ymmärrettävä, että seuraavassa kuvattavien vaiheiden tarkoituksena on auttaa lukijaa ymmärtämään menetelmä tämän keksinnön 15 mukaisen paperinvalmistushihnan valmistamiseksi ja ettei seuraavassa kuvattava menetelmä rajoitu pelkästään määrättyyn vaiheiden lukumäärään ja järjestykseen. Samoin on mahdollista jakaa jotkut seuraavista vaiheista kahdeksi tai useammaksi vaiheeksi joutumatta tämän keksinnön suoja-20 alan ulkopuolelle.

Ensimmäinen vaihe Tämän keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihe on teksturoidulla työpinnalla 72 varustetun muodos-tusyksikön 71 hankkiminen.

25 Kuvion 25 esittämässä muodostusyksikössä 71 on työpinta, jota merkitään numerolla 72. Kuviossa 25 muodos-tusyksikkö 71 näkyy pyöreänä elementtinä, joka on edullisesti rumpu. Rummun läpimitta ja pituus valitaan tarkoituksenmukaisuuden mukaan. Sen läpimitan tulisi olla kyllin 30 suuri, niin etteivät sulkukalvo 76 ja lujittava rakenne 33 käyristy tarpeettomasti prosessin aikana. Sen läpimitan tulee olla myös niin suuri, että kulkumatka sen pinnalla on riittävä, niin että välttämättömät vaiheet pystytään toteuttamaan rummun pyöriessä. Rummun pituus valitaan muo-35 dostettavan paperinvalmistushihnan 10 leveyden mukaan.

li 97552 87

Muodostusyksikköä 71 pyöritetään tavanomaisella käyttölaitteella, joka ei näy kuviossa.

Kuvio 27 on suurennettu kaaviokuva kuvion 25 esittämän valuprosessin yhdestä vaihtoehtoisesta versiosta.

5 Kuvio 27 valaisee myös ensimmäisen kerran sitä, että keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa suoritusmuodossa sijoitetaan kova kumikate 91, jonka paksuus on edullisesti noin 2,54 cm (1 tuuma), muodostusyksikön 71 päälle.

Muodostusyksikkö 71 peitetään edullisesti sulkukal-10 volla 76, joka estää työpinnan 72 kontaminoitumisen hartsilla. Sulkukalvo 76 myös helpottaa puolivalmiin paperin-valmistushihnan 10' poistamista muotoiluyksiköltä 71. Sulkukalvo 76 voi yleisesti ottaen olla mitä tahansa taipuisaa, sileää, tasomaista materiaalia. Sulkukalvo 76 voidaan 15 valmistaa polypropeeni-, polyeteeni- tai polyesterikalvos-ta. Sulkukalvo valmistetaan edullisesti polypropeenista, ja sen paksuus on noin 0,01 - 0,1 mm. On myös edullista, että sulkukalvo 76 joko absorboi valoa, jolla on aktivoiva aallonpituus, tai on riittävän läpinäkyvää päästääkseen 20 mainitunlaisen valon muodostusyksikön 71 työpinnalle 72, joka absorboi valon. Sulkukalvo 76 käsitellään myös tyypillisesti kemiallisesti, jotta estetään hartsia tarttumasta sen pintaan ja myös taataan, että hartsi leviää tasaisesti sen pinnalle. Tämä kemiallinen käsittely on edul-25 lisesti koronakäsittely. Sulkukalvon 76 koronakäsittelyssä suunnataan sähköpurkaus sulkukalvoon 76 ennen sen asentamista kuvion 25 esittämään laitteistoon.

Kuten kuviossa 25 esitetään, sulkukalvo 76 syötetään järjestelmään sulkukalvon syöttötelalta 77 purkamalla 30 sitä telalta ja saattamalla se kulkemaan suuntanuolen D2 osoittamaan suuntaan. Telalta purkamisen jälkeen sulkukalvo 76 tulee kosketukseen muodostusyksikön 71 työpinnan 72 kanssa ja pakotetaan väliaikaisesti työpintaa 72 vasten jäljempänä kuvattavin keinoin. Sulkukalvo 76 kulkee muo-35 dostusyksikön 71 mukana muodostusyksikön 71 pyöriessä.

97552 88

Lopulta sulkukalvo 76 erotetaan muodostusyksikön 71 työ-pinnalta 72, ja se kulkee sulkukalvon vastaanottotelalle 78, jolle se kääritään. Kuvion 25 esittämässä menetelmä-suoritusmuodossa sulkukalvo 76 on suunniteltu käytettävksi 5 kerran, minkä jälkeen se heitetään pois. Yhdessä vaihtoehtoisessa järjestelyssä sulkukalvo 76 voi olla päättymättömän hihnan muodossa, joka kulkee palautustelasarjan ympäri, jossa se puhdistetaan, ja käytetään uudelleen.

Muodostusyksikkö 71 varustetaan edullisesti myös 10 välineillä sen takaamiseksi, että sulkukalvo 76 pysyy läheisessä kosketuksessa työpintansa 72 kanssa. Sulkukalvo 76 voidaan kiinnittää esimerkiksi liimaamalla työpintaan 72. Vaihtoehtoisesti sulkukalvo 76 voidaan kiinnittää työ-pintaan 72 alipaineella, joka kohdistetaan lukuisten lä-15 hekkäin olevien, pienten, muodostusyksikön 71 työpinnalle 72 jakautettujen aukkojen kautta. Sulkukalvo 76 pidetään työpintaa 72 vasten edullisesti tavanomaisilla kiristysvä-lineillä, joita ei näy kuviossa 25.

Toinen vaihe 20 Tämän keksinnön mukaisen menetelmän toinen vaihe on paperinvalmistushihnaan sisällytettäväksi tarkoitetun lujittavan rakenteen 33 aikaansaanti, jossa on tiettyjä elementtejä ja jolla on tiettyjä ominaispiirteitä (joita kuvataan j älj empänä).

25 Lujittavan rakenteen 33 yleiset elementit ja omi naispiirteet esitetään kuviossa 27. Kuvio 27 osoittaa, että lujittavassa rakenteessa 33 on paperia kohden oleva puoli 51, konetta kohden oleva puoli paperia kohden olevan puolen 51 vastapuolella, huokosia 39 ja lujittava kompo-30 nentti 40, joka koostuu useista rakennekomponenteista 40a. Lujittavan komponentin 40 ensimmäisellä osalla P01 on ensimmäinen opasiteetti 0X, ja lujittavan komponentin 40 toisella osalla on toinen opasiteetti 02, joka on alhaisempi kuin ensimmäinen opasiteetti 0X. Ensimmäinen opasiteetti 0X 35 on riittävä estämään olennaisilta osiltaan valonherkän

II

97552 89 hartsimateriaalin kovettuminen, kun valonherkkä hartsima-teriaali on kovettumattomassa tilassaan ja ensimmäinen osa sijoitetaan valonherkän hartsimateriaalin ja aktiinisen valon lähteen 73 väliin. Toinen opasiteetti 02 on sellai-5 nen, että se sallii valonherkän hartsimateriaalin kovettumisen. Ensimmäinen osa P01 määrittää ensimmäisen pinnan projektion Alf josta osa näkyy kuviossa 27.

Kuten edellä mainittiin, lujittava rakenne 33 on elementti, jonka ympärille paperinvalmistushihna 10 muo-10 dostetaan. Mitä tahansa tämän selityksen aiemmassa osassa esitettyä lujittavaa rakennetta voidaan käyttää. Lujittava rakenne 33 on edullisesti kuvioiden 6-11 esittämä kudottu monikerroksinen kangas, jolle ovat tunnusmerkillisiä loimilangat, jotka ovat pystysuorassa suoraan päällekkäin, 15 ja jossa ensimmäinen osa P01 käsittää ainakin joitakin toisessa loimikerroksessa D olevista loimilangoista 53.

Koska edullinen paperinvalmistushihna 10 on päättymättömän hihnan muodossa, lujittavan rakenteen 33 pitäisi myös olla päättymätön hihna, sillä paperinvalmistushihna 20 10 muodostetaan lujittavan rakenteen 33 ympärille. Kuten kuviossa 25 valaistaan, lujittava rakenne 33 järjestetään siten, että se kulkee nuolen Dl suunnassa palautustelan 78a ympäri ylös, muodostusyksikön 71 ympäri ja palautuste-lojen 78b ja 78c ympäri. On ymmärrettävä, että tämän kek-25 sinnön mukaisen paperinvalmistushihnan valmistukseen käytettävässä laitteistossa on tavanomaisia ohjausteloja, palautusteloja, käyttölaitteita, tukiteloja tms., jotka eivät näy kuviossa 25.

Kolmas vaihe 30 Tämän keksinnön mukaisen menetelmän kolmas vaihe on ainakin osan lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevasta puolesta saattaminen kosketukseen muodostusyksikön 71 työpinnan 72 kanssa (tai tarkemmin määriteltynä valaistun suoritusmuodon ollessa kyseessä lujittavan rakenteen 35 33 kuljettaminen muodostusyksikön 71 työpinnan 72 yli).

97552 90

Kuten edellä mainittiin, on edullista käyttää sul-kukalvoa 76 muodostusyksikön 71 työpinnan 72 pitämiseksi vapaana hartsista 70. Tässä tapauksessa kolmannessa vaiheessa saatetaan ainakin osa lujittavan rakenteen 33 ko-5 netta kohden olevasta puolesta 52 kosketukseen sulkukal-von kanssa sillä tavalla, että sulkukalvo 76 tulee lujittavan rakenteen 33 ja muodostusyksikön 71 väliin.

Se nimenomainen tapa, jolla lujittava rakenne 33 sijoitetaan suhteessa joko muodostusyksikön 71 työpintaan 10 72 tai sulkukalvoon 76, riippuu paperinvalmistushihnan 10 halutusta erityismallista. Lujittava rakenne 33 voidaan sijoittaa suoraan kosketukseen sulkukalvon 76 kanssa. Vaihtoehtoisesti lujittava rakenne 33 voidaan asettaa määrätylle etäisyydelle sulkukalvosta 76. Mitä tahansa tar-15 koituksenmukaista keinoa voidaan käyttää lujittavan rakenteen 33 asettamiseksi irti sulkukalvosta 76. Voitaisiin esimerkiksi levittää nestemäistä valonherkkää hartsia 70 lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalle puolelle 52, niin että osa päällysteestä on lujittavan rakenteen 33 20 ja muodostusyksikön 71 työpinnan 72 välissä. On kuitenkin edullista saattaa ainakin osa lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevasta puolesta 52 (esimerkiksi konepuolen polvekkeet) suoraan kosketukseen muodostusyksikön 71 työ-pinnan 72 kanssa (tai sulkukalvon 76 kanssa, jos sitä käy-25 tetään). Lujittavan rakenteen 33 muut osat, kuten kohouma-osat 120, ovat irti muodostusyksikön 71 työpinnasta 72.

Neljäs vaihe

Neljäs vaihe menetelmässä on nestemäisen valonher-kän hartsipäällysteen 70 levittäminen lujittavan rakenteen 30 33 ainakin toiselle puolelle.

Päällyste 70 levitetään yleisesti ottaen sillä tavalla, että päällyste 70 suurin piirtein täyttää lujittavan rakenteen 33 huokosalueet 39a (huokosalueet määritellään jäljempänä). Päällyste 70 levitetään myös sillä ta-35 valla, että se muodostaa ensimmäisen pinnan 34' ja toisen

II

- 97552 91 pinnan 35'. Päällyste 70 jakautetaan sillä tavalla, että ainakin osa päällysteen 70 toisesta pinnasta 35' sijoittuu muodostusyksikön 71 työpintaa 72 vasten. Päällyste 70 jakautetaan sillä tavalla, että lujittavan rakenteen 33 pa-5 periä kohden oleva puoli 51 sijoittuu päällysteen 70 ensimmäisen ja toisen pinnan 34' ja 35' väliin. Päällysteen se osa, joka sijoittuu päällysteen ensimmäisen pinnan 34' ja lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevan puolen 51 väliin, muodostaa hartsiylikuormituksen tc'. Päällyste 70 10 jakautetaan myös sillä tavalla, että osia päällysteen 70 toisesta pinnasta 35' sijoittuu lujittavan komponentin 40 ensimmäisen osan PQ1 ja muodostusyksikön 71 työpinnan 72 väliin.

Lujittavan rakenteen 33 päällystämiseen soveltuvia 15 valonherkkiä hartseja on helppo valita monien kaupallisesti saatavissa olevien hartsien joukosta. Hartseja, joita voidaan käyttää, ovat materiaalit, tavallisesti polymeerit, jotka kovettuvat tai silloittuvat säteilyn, tavallisesti ultravioletti(UV-)valon, vaikutuksesta. Julkaisui-20 hin, jotka sisältävät lisää tietoja nestemäisistä valon-herkistä hartseista, kuuluvat seuraavat: Green et ai.,

Photocross-linkable Resin Systems, J. Macro-Sci. Revs. Macro Chem. C21(2) (1981-82) 187 - 273; Bayer, A Review of Ultraviolet Curing Technology, Tappi Paper Synthetics 25 Conf. Proc., 25 - 27 syyskuuta 1978, s. 167 - 172; Schmidle, Ultraviolet Curable Flexible Coatings, J. of Coated Fabrics 8 (heinäkuu 1978) 10 - 20. Kaikki edellä mainitut kolme julkaisua mainitaan tässä viitteinä. Erityisen edullisia nestemäisiä valonherkkiä hartseja kuuluu 30 Merigraph-hartsisarjaan, jota valmistaa Hercules Incorporated, Wilmington, Delaware. Yksi mitä edullisin hartsi on Merigraph-hartsi EPD 1616.

Edullisessa menetelmässä tämän keksinnön toteuttamiseksi lisätään hartsiin hapettumisenestoaineita valmiin 35 paperinvalmistushihnan 10 suojaamiseksi hapettumiselta ja 97552 92 paperinvalmistushihnan käyttöiän pidentämiseksi. Hartsiin voidaan lisätä mitä tahansa soveltuvia hapettumisenestoai-neita. Edullisia hapettumisenestoaineita ovat Cyanox 1790, jota markkinoi American Cyanamid, Wayne, New Jersey 17470, 5 ja Iraganox 1010, jota valmistaa Ciba Geigy, Ardsley, New York 10502. Edullisessa menetelmässä tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 valmistamiseksi hartsiin lisätään molempia hapettumisenestoaineita. Hapettumisenestoaineita lisätään seuraavat määrät: Cyanox 1790 1/10, 10 1 %; Iraganox 1010 8/10, 1 %. Kumpaakin hapettumisenesto- ainetta lisätään tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan suojaamiseksi useilta eri hapetinlajikkeilta.

Mikä tahansa menetelmä, jolla voidaan levittää nestemäistä materiaalia lujittavaan rakenteeseen 33, soveltuu 15 päällysteen 70 levittämiseen. Kuten kuviossa 25 esitetään, edullisessa menetelmässä tämän keksinnön toteuttamiseksi nestemäistä valonherkkää hartsia levitetään lujittavaan rakenteeseen 33 kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe toteutetaan suulakepuristimen suukappaleen osoittamassa koh-20 dassa 79. Ensimmäistä vaihetta kutsutaan "esitäyttö vaiheeksi", koska se toteutetaan, ennen kuin lujittavan rakenteen 33 päällystettävä osa saatetaan kosketukseen muo-dostusyksikön 71 työpinnan 72 kanssa. Tässä ensimmäisessä vaiheessa levitetään ensimmäinen nestemäinen valonherkkä 25 hartsipäällyste ainakin lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalle puolelle 52 suulakepuristimen suukappaleella 79, niin että lujittavan rakenteen 33 huokosalueet 39a täyttyvät ainakin osittain. Ensimmäinen päällyste täyttää edullisesti suurin piirtein kokonaan lujittavan 30 rakenteen 33 huokosalueet 39a. Huokosalueet näkyvät parhaiten kuviossa 22D. Tässä käytettynä termi "huokosalueet" (tai "huokostilavuus") tarkoittaa lujittavan rakenteen 33 kaikkia avoimia tiloja, jotka ovat lujittavan rakenteen paperia kohden olevan puolen määrittämän tason Pkl ja lu-35 jittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittä- 97552 93 män tason Pk2 välissä (ts. mainittujen tasojen välisiä tiloja, jotka eivät ole lujittavan komponentin 40 valtaamia). Huokostilat 39a käsittävät siten huokoset 39a ja mahdolliset muut tasojen Pkl ja Pk2 välissä olevat avoimet 5 tilat.

Hartsin 70 levittämiseen suulakepuristimen suukap paleella 79 liitetään toisen nestemäisen valonherkän hart-sipäällysteen 70 levittäminen toisessa vaiheessa suutti-mella 80, joka sijoitetaan lähelle kohtaa, jossa maski 74 10 syötetään järjestelmään. Suuttimellä 80 levitetään toista nestemäistä valonherkkää hartsipäällystettä 70 lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevalle puolelle 51. On välttämätöntä levittää nestemäinen valonherkkä hartsi 70 tasaisesti koko lujittavan rakenteen 33 leveydeltä ja pakot-15 taa tarvittava määrä materiaali huokosten 39 läpi lujit tavan rakenteen 33 huokosalueiden 39a täyttämiseksi suurin piirtein kokonaan. Toista päällystettä levitetään siten, että ensimmäinen päällyste yhdessä toisen päällysteen kanssa muodostaa yhden päällysteen, päällysteen 70, jolla 20 on edellä kuvatut ensimmäinen pinta 34' ja toinen pinta 35' ja joka on edellä kuvatulla tavalla jakautunut. Niinpä tämä yksi päällyste 70 jakautetaan sillä tavalla, että ainakin osa päällysteen toisesta pinnasta 35' sijoittuu muodostusyksikön 71 työpintaa 72 vasten; lujittavan raken-25 teen paperia kohden oleva puoli 51 sijoittuu päällysteen ensimmäisen pinnan 34' ja toisen pinnan 35’ väliin ja se päällysteen osa, joka sijoittuu ensimmäisen pinnan 34' ja lujittavan rakenteen 33 paperia kohden olevan puolen 51 väliin, muodostaa hartsiylikuormituksen t0' .

30 Piirustuksista nähdään siten, että vaiheet, joissa nestemäistä valonherkkää hartsia 70 levitetään lujittavaan rakenteeseen 33, eivät välttämättä aina tapahdu ajallisesti välittömästi edellä kuvatun kolmannen vaiheen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että päällystys (päällystyksen ensimmäi-35 nen vaihe) toteutetaan ennen lujittavan rakenteen 33 ko- 97552 94 netta kohden olevan puolen 52 saattamista kosketukseen muodostusykslkön 71 työpinnan 72 kanssa eikä sen jälkeen, jos tarkastellaan jotakin määrättyä osaa lujittavasta rakenteesta 33, joka kulkee lujittavan rakenteen palautuste-5 lan 78a ympäri muodostusykslkköä 71 kohti. Jos toisaalta tarkastellaan kuvion 25 esittämää laitekokoonpanoa kokonaisuutena, on Ilmeistä, että ainakin osa lujittavan rakenteen 33 käsittävästä päättymättömästä hihnasta tulisi yleisesti ottaen kosketukseen muodostusykslkön 71 työstö-10 pinnan 72 kanssa, ennen kuin tapahtuu lujittavan rakenteen 33 minkäänlaista päällystystä. Tässä kuvattuna menetelmää tarkastellaan kuitenkin yleensä ensin mainitusta näkökulmasta .

Piirustusten esittämässä suoritusmuodossa valon-15 herkän hartsin levityksen toinen vaihe (eli "jälkitäyttö-vaihe " ) tapahtuu sen kohdan jälkeen, jossa lujittava rakenne tulee 33 ensimmäisen kerran kosketukseen muodos-tusyksikön 71 kanssa kulkiessaan lujittavan rakenteen pa-lautustelojen ympäri. On ymmärrettävä, että nämä kaksi 20 tapahtumaa (ts. päällysteen levitys ja lujittavan rakenteen 33 saattaminen kosketukseen muodostusykslkön 71 työ-pinnan 72 kanssa) voisivat olla myös samanaikaisia tai valonherkkä hartsi voitaisiin levittää lujittavan rakenteen yläpintaan (ts. paperia kohden olevalle puolelle 51) 25 ennen kohtaa, jossa lujittava rakenne 33 saatetaan ensimmäisen kerran kosketukseen muodostusykslkön 71 kanssa. Tarkoitus on, että tämän keksinnön mukaisen menetelmän piiriin kuuluvat kaikki tässä kuvattujen perusvaiheiden kokoonpanot ja järjestykset. Lujittavan rakenteen 33 pääl-30 lystys tapahtuu kuitenkin edullisesti piirustusten esittämässä järjestyksessä.

viides vaihe Tämän keksinnön mukaisen menetelmän viides vaihe on hartsipäällysteen 70 ylikuormituksen tc' paksuuden säätö 35 ennalta valittuun arvoon. Piirustusten esittämässä hihnan- - 97552 95 valmistuslaitteiston edullisessa suoritusmuodossa tämä vaihe tapahtuu suunnilleen samaan aikaan, ts. yhtäaikaisesti, nestemäisen valonherkän hartsipäällysteen lujittavaan rakenteeseen 33 levittämisen toisen vaiheen kanssa.

5 Ylikuormituksen paksuuden ennalta valittu arvo vas taa paperinvalmistushihnan 10 haluttua paksuutta. Tämä paksuus riippuu myös luonnollisesti paperinvalmistushihnan odotetusta käytöstä. Kun paperinvalmistushihnaa 10 on määrä käyttää jäljempänä kuvattavassa paperinvalmistusproses-10 sissa, on edullista, että paperinvalmistushihnan 10 paksuus t on noin 0,01 - 3,0 mm. Muut sovellukset voivat tietenkin vaatia paksumpia paperinvalmistushihnoja, joiden paksuus voi olla 3 cm tai enemmän.

Mitä tahansa sopivaa keinoa paksuuden säätämiseksi 15 voidaan käyttää. Kuviossa 22 valaistu keino ylikuormituksen paksuuden säätämiseksi on käyttää jättötelaa 81, joka toimii myös maskinohjaustelana. Jättötelan 81 ja muodos-tusyksikön 71 välistä etäisyyttä voidaan säätää mekaanisesti millä tahansa tavanomaisilla keinoilla, joita ei 20 esitetä. Jättötelalla 81 on maskin 74 ja maskinohjaustelan 82 yhteydessä taipumus tasoittaa nestemäisen valonherkän hartsin 70 pintaa ja säätää sen paksuutta.

Kuudes vaihe Tämän keksinnön mukaisen menetelmän kuudetta vai-25 hetta voidaan pitää joko yhtenä vaiheena tai kahtena peräkkäisenä vaiheena, jotka käsittävät (1) maskin 74 aikaansaannin, jossa on läpinäkymättömiä alueita 74a ja läpinäkyviä alueita 74b, jolloin läpinäkymättömät alueet 74a yhdessä läpinäkyvien alueiden 74b kanssa määrittävät mas-30 kissa olevan ennalta valitun kuvion, ja (2) maskin 74 sijoittamisen nestemäisen valonherkän hartsipäällysteen 70 ja aktiinisen valon lähteen 73 väliin siten, että maski 74 on kosketuksessa nestemäisen valonherkän hartsipäällysteen 70 ensimmäisen pinnan 34' kanssa.

97552 96

Maski 74 voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa sillä tavalla, että se sijoittuu määrätylle etäisyydelle päällysteen 70 ensimmäisestä pinnasta 34’. Jäljempänä kuvattavista syistä se on kuitenkin edullisesti kosketuksessa 5 päällysteen 70 ensimmäisen pinnan 34' kanssa.

Maskin 74 tarkoituksena on suojata eli varjostaa nestemäisen valonherkän hartsin 70 tiettyjä alueita altistumiselta aktiinisen valon lähteestä tulevalle valolle. Jos tiettyjä alueita varjostetaan, luonnollisena seurauk-10 sena on, että tiettyjä alueita ei varjosteta ja mainituilla varjostamattomilla alueilla oleva nestemäinen valon-herkkä hartsi 70 saatetaan myöhemmin aktivoivan valon vaikutuksen kohteeksi ja kovettuu. Kun tässä kuvattavat vaiheet suoritetaan, varjostetut alueet käsittävät normaalis-15 ti ennalta valitun kuvion, jonka muodostavat kovetetussa hartsiristikossa 32 olevat kanavat 36.

Maski 74 voidaan valmistaa mistä tahansa sopivasta materiaalista, joka voidaan varustaa läpinäkymättömillä alueilla 74a ja läpinäkyvillä alueilla 74b. Taipuisan va-20 lokuvausfilmin luonteinen materiaali soveltuu käytettäväksi maskina 74. Taipuisa filmi voi olla polyesteriä, poly-eteeniä tai selluloosa- tai muuta sopivaa materiaalia. Läpinäkymättömien alueiden 74b tulisi olla valonherkän nestemäisen hartsin kovettavaa valoa läpäisemätöntä. Tässä 25 käytettävän edullisen nestemäisen valonherkän ollessa kyseessä läpinäkymättömien alueiden 74a tulisi olla sellaista valoa läpäisemättömiä, jonka aallonpituus on noin 200 - 400 nm. Läpinäkymättämät alueet 74a voidaan aikaansaada maskiin 74 millä tahansa tarkoituksenmukaisella kei-30 nolla, kuten sinikopioinnilla (eli otsalidimenetelmillä) tai valokuvaus-, syväpaino-, fleksopaino- tai rotaatio-silkkipainomenetelmillä. Läpinäkymättömät alueet 74b aikaansaadaan maskiin edullisesti sinikopiomenetelmällä (eli otsalidimenetelmällä).

li 97552 97

Maski 74 voi olla päättymätön silmukka (jonka yksityiskohdat ovat tavanomaiset ja jätetään siksi esittämättä) tai se voidaan syöttää syöttötelalta poikittain järjestelmän läpi vastaanottotelalle, joista kumpaakaan ei 5 näy kuviossa, sillä ne ovat myös tavanomaisia. Maski 74 kulkee nuolen D3 osoittamaan suuntaa, kääntyy jättötelan 81 alle, jossa se saatetaan kosketukseen nestemäisen va-lonherkän hartsin 70 pinnan kanssa, ja kulkee sitten mas-kinohjaustelalle 82, jonka läheisyydessä se poistetaan 10 kosketuksesta hartsin 70 kanssa. Tässä nimenomaisessa suoritusmuodossa hartsin 70 paksuuden säätö ja maskin 74 sijoittaminen tapahtuvat samanaikaisesti.

Seitsemäs vaihe Tämän keksinnön mukaisen menetelmän seitsemäs vaihe 15 käsittää nestemäisen valonherkän hartsipäällysteen kovet-tamisen alueilla, jotka maskin 74 läpinäkyvät alueet 74b ovat jättäneet varjostamatta, ja päällysteen 70 niiden osien kovettamisen, joiden kovettumisen lujittavan rakenteen 33 toinen osa Ρθ2 sallii, ja varjotettujen osien ja 20 lujittavan rakenteen 33 ensimmäisen osan P01 ja muodostus-. yksikön 71 työpinnan 72 väliin sijoittuneiden päällysteen osien jättämisen kovettamatta valottamalla nestemäistä valonherkkää hartsipäällystettä valonlähteestä 73 tulevalla 70 valolla, jolla on aktivoiva aallonpituus, maskin 74 25 läpi, jolloin muodostuu osittain muodostettu komposiitti-hihna 10' .

Kuvion 25 valaisemassa suoritusmuodossa sulkukalvo 76, lujittava rakenne 33, nestemäinen valonherkkä hartsi 70 ja maski muodostavat kaikki yksikön, joka kulkee koko-30 naisuutena jättötelalta 81 maskinohjaustelan 82 läheisyyteen. Jättötelan 81 ja maskinohjaustelan 82 välissä ja kohdassa, jossa sulkukalvo 76 ja lujittava rakenne 33 ovat vielä muodostusyksikköä 71 vasten, nestemäinen valonherkkä hartsi 70 käsitellään valolla, jolla on aktivoiva aallon-35 pituus ja joka syötetään valotuslampusta 73.

97552 98

Valotuslamppu 73 valitaan yleisesti ottaen siten, että saadaan aikaan valaistus, joka on pääasiallisesti nestemäisen valonherkän hartsin 70 kovettumisen aiheuttavalla aallonpituusalueella. Tämä aallonpituus on nestemäi-5 sen valonherkän hartsin 70 yksi tunnusmerkillinen ominaisuus. Mitä tahansa sopivaa valonlähdettä, kuten elohopea-kaari-, pulssiksenon-, elektrodittomia ja fluoresoivia lamppuja, voidaan käyttää. Kuten edellä kuvattiin, käsiteltäessä nestemäistä valonherkkää hartsia valolla, jolla 10 on sopiva aallonpituus, kovettuminen käynnistyy hartsin 70 valotetuilla alueilla. Kovettuminen ilmenee yleensä hartsin kiinteytymisenä valotetuilla alueilla. Valottamattomat alueet sitä vastoin pysyvät juoksevina.

Valotuksen intensiteetti ja sen kesto riippuvat va-15 lotetuilla alueilla vaadittavasta kovettumisasteesta. Va-lotusintensiteetin ja -ajan absoluuttiset arvot riippuvat hartsin kemiallisesta luonteesta, sen ominaisuuksista valon suhteen, hartsipäällysteen paksuudesta ja valitusta kuviosta. Edullisen hartsin, Merigraph EPD 1616:n, kohdal-20 la tämä määrä on suunnilleen alueella 100 - 1 000 mJ/cm2 edullisen alueen ollessa noin 300 - 800 roJ/cm2 ja edullisimman alueen ollessa noin 500 - 800 mJ/cm2.

Valotusintensiteetillä ja valon tulokulmalla on tärkeä vaikutus kaltevuuden olemassaoloon tai poissaoloon 25 kanavien 36 seinämissä 44. Sen lisäksi että valotusintensiteetillä ja valon tulokulmalla on vaikutus kanavien 36 seinämien 44 kaltevuuteen, ne vaikuttavat kovetetun ristikon 32 ilmanläpäisevyyteen. Läpäisykyky ilman suhteen ("ilmanläpäisevyys") on tärkeää tämän keksinnön mukaisen 30 paperinvalmistushihnan käytölle paperinvalmistusproses seissa, joissa tehdään läpipuhalluskuivaus. On ilmeistä, että jos aallonpituudeltaan aktivoivan valon kollimaatio-aste on korkea, kanavien 36 seinämät 44 ovat vähemmän kaltevia. Vähemmän kaltevat (eli lähempänä pystysuoraa ole-35 vat) kanavien seinämät antavat paperinvalmistushihnalle

II

- 97552 99 korkeamman ilmaniäpäisevyyden kuin sisäänpäin kaltevat seinämät (ensimmäisen pinnan polvekepinta-alan ollessa määrätty), koska paperinvalmistushihnan kokonaispinta-ala, jonka läpi ilma pääsee virtaamaan, on suurempi, kun kana-5 vien 36 seinämät 44 eivät ole sisäänpäin kaltevat.

Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa kol-limoidaan valon tulokulmaa valonherkän hartsin kovetta-miseksi paremmin halutuilla alueilla ja halutun kaltevuus-kulman aikaansaamiseksi valmiin paperinvalmistushihnan 10 seinämissä 44. Muihin keinoihin kovettavan säteilyn suunnan ja intensiteetin säätelemiseksi kuuluvat keinot, joissa käytetään taittavia välineitä (ts. linssejä) ja heijastavia välineitä (ts. peilejä). Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa käytetään subtraktiivista kollimaattoria 15 (ts. kulmajakautumissuodatinta tai kollimaattoria, joka suodattaa tai salpaa UV-valonsäteet muissa kuin halutuissa suunnissa). Subtraktiivisena kollimaattorina voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa välinettä. Väriltään tumma, edullisesti musta, metalliväline, joka on muotoiltu sarjaksi 20 kanavia, joiden läpi haluttuun suuntaan ohjattu valo pääsee kulkemaan, on edullinen. Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa kollimaattori on mitoiltaan sellainen, että se läpäisee valoa siten, että kovetetun hartsiverkos-ton pinnan projektio on 35 % paperinvalmistushihnan ylä-25 puolella ja 65 % taustapuolella.

Kahdeksas vaihe

Kahdeksantena vaiheena tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä on suurin piirtein kaiken kovettumattoman nestemäisen valonherkän hartsin poistaminen osittain muo-5 dostetusta komposiittihihnasta 10', jolloin jäljelle jää kovettunut hartsiristikko 32 ainakin osan ympärille lujittavasta rakenteesta 33.

Tässä vaiheessa valon vaikutukselta suojattu hartsi poistetaan osittain muodostetusta komposiittihihnasta 10' 10 jäljempänä kuvattavalla tavalla, jolloin saadaan ristikko 97552 100 32, jossa on lukuisia kanavia 36 alueilla, jotka maskin 74 läpinäkymättömät alueet 74a ovat varjostaneet valonsäteiltä, ja kulkuteitä 37, jotka muodostavat pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38, ristikon 32 taustapuolen verkos-5 tossa 35a kohdissa, joissa päällysteen toinen pinta 35' on tunkeutunut muodostusyksikön 71 työpinnan 72 tekstuuriin.

Kuvion 25 esittämässä suoritusmuodossa maskinohja-ustelan 82 lähellä olevassa kohdassa maski 74 ja sulkukal-vo 76 erotetaan fysikaalisesti osittain muodostetusta kom-10 posiittihihnasta 10', joka käsittää lujittavan rakenteen 33 ja nyt osittain kovettunutta hartsia 70 ja niiden ohella tietyn määrä kovettumatonta hartsia. Lujittavan rakenteen 33 ja osittain kovettuneen hartsin 70 muodostama komposiitti kulkee ensimmäisen hartsinpoistokengän 83a alu-15 eelle. Komposiittihihnan 10' toiseen pintaan suunnataan alipaine ensimmäisen hartsinpoistokengän 83a kohdalla, niin että olennainen määrä kovettumatonta nestemäistä va-lonherkkää hartsia poistuu komposiittihihnasta 10'.

Kulkiessaan eteenpäin komposiittihihna 10' tulee 20 hartsinpesusuihkun 84 ja hartsinpesuaseman viemärin 85 kohdalle, jossa kohdassa komposiittihihna 10' pestään perusteellisesti vedellä tai muulla sopivalla nesteellä suurin piirtein kaiken jäljellä olevan kovettumattoman nestemäisen valonherkän hartsin poistamiseksi, joka hartsi 25 poistetaan järjestelmästä hartsinpesuaseman viemärin 85 kautta. Toisen hartsinpoistokengän 83b kohdalla mahdollisesti jäljellä oleva pesuneste ja kovettumaton nestemäinen hartsi poistetaan komposiittihihnasta 10' käyttämällä alipainetta. Tässä vaiheessa komposiittihihna 10' käsittää 30 lujittavan rakenteen 33 ja siihen liittyvän kovetetun hartsiristikon 32 ja edustaa paperinvalmistushihnaa 10, joka on tämän menetelmän tuote.

Kuten kuviossa 25 esitetään, voidaan mahdollisesti, ja edullisesti, tehdä hartsin toinen käsittely aktivoival-35 la valolla (jotka jäljempänä kutsutaan joskus "jälkikove-

II

97552 101 tusvaiheeksi") hartsi kovettumisen saattamiseksi loppuun ja kovetetun hartsiristikon 32 kovuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Jälkikovetusvaihe tapahtuu kohdassa, joka on merkitty viittauksella seuraavaan kuvioon 26. Kuvio 26 5 on suurennettu kaaviomainen esitys tästä jälkikovetusvaiheesta.

Kuten kuviossa 26 esitetään, komposiittihihnaa 10' valotetaan toisen kerran valolla, jolla on aktivoiva aallonpituus, käyttämällä jälkikovetus-UV-valonlädettä 73a. 10 Tämä toinen valotus tapahtuu kuitenkin komposiittihihnan 10' ollessa upotettuna veden 86 alle. Komposiittihihnan 10' upottamiseksi komposiittihihna 10’ poikkeutetaan kuviossa 26 esitetyllä tavalla jonkin verran reitiltä, jota se on kulkenut, teloilla 87a, 87b, 87c ja 87d vesikylvyn 88 15 veteen 86. On havaittu, että komposiittihihnan 10' on tärkeää olla upotettuna tämän jälkikovetusvalotuksen yhteydessä; valmis hihnan 10 on muuten liian tahmea tai tarttuva. Lisäksi on havaittu välttämättömäksi lisätä natrium-sulfiittia (NA2S03) liuenneen hapen poistamiseksi vedestä 20 mahdollisimman suuressa määrin, jotta helpotetaan hartsin täydellistä polymeroitumista. Natriumsulfiittia lisätään korkeintaan noin 2 paino-% jälkikovetuskylvyn 88 veteen.

Kuvio 26 osoittaa lisäksi, että tässä jälkikovetuk-sessa sijoitetaan peili 89 vesihauteen 88 pohjapinnalle 25 90. Peilin tehtävänä on heijastaa peilille 89 tuleva UV- valo takaisin komposiittihihnan 10' alapuolelle eli taus-tapuolelle 12. Tämä vaihe on erityisen tärkeä sen hartsin osan kovettamiseksi täydellisesti, joka muodostaa kulkutiet ja epäsäännöllisyydet valmiin paperinvalmistushihnan 30 10 ristikon 32 toisen pinnan 35 taustapuolen verkostoon 35a. Kuten edeltävässä kuviossa esitetään, kaikki UV-valo on syötetty lähteistä, jotka on sijoitettu komposiittihihnan 10' yläpinnan yläpuolelle. Tämän jälkikovetuksen aikana syötettävä UV-valon määrä riippuu tässäkin tapauksessa 35 kyseessä olevasta hartsista samoin kuin halutusta kovetus- 97552 102 syvyydestä ja -kuviosta. Edullisen hartsin, Merigraph-hartsin EPD 1616, ollessa kyseessä edellä esikovetusvai-heen yhteydessä määritellyt annokset soveltuvat myös jäl-kikovetusvaiheeseen. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä kol-5 limoida valoa jälkikovetusvaiheessa, koska kanavat on jo sopivalla tavalla muodostettu ristikkoon.

Prosessia jatketaan, kunnes lujittava rakenne 33 on koko pituudeltaan käsitelty ja muutettu paperinvalmistus-hihnaksi 10.

10 Jos halutaan muodostaa paperinvalmistushihna, jossa on erilaisia kuvioita päällekkäin sijoitettuina tai eri paksuisia kuvioita, lujittava rakenne voidaan johtaa useaan kertaan prosessin läpi. Useita vientejä tämän keksinnön mukaisen prosessin läpi voidaan käyttää myös suhteel-15 lisen paksujen paperinvalmistushihnojen muodostamiseen.

3. Paperinvalmistusmenetelmä

Seuraavassa kuvataan paperinvalmistus menetelmää, jossa hyödynnetään tämän keksinnön mukaista parannettua paperinvalmistushihnaa 10, vaikka ajatellaan, että muita-20 kin menetelmiä voidaan käyttää tässä kuvattujen paperi tuotteiden valmistukseen. Taustaksi mainittakoon, että menetelmää paperin valmistamiseksi, joka ei sisällä tämän menetelmän tarjoamia parannuksia ja jossa ei käytetä tämän keksinnön mukaista parannettua paperinvalmistushihnaa 10, 25 kuvataan yksityiskohtaisesti US-patenttijulkaisussa 4 529 480 (Tissue Paper, Paul, D. Trokhan, 16. heinäkuuta 1985). Trokhanin patentti mainitaan tässä viitteenä siinä määrin, kuin se on yhtäpitävä tämän kuvauksen kanssa. Seuraavassa esitetään parannukset Trokhanin patentissa kuvat-30 tuun menetelmään.

Kokonaispaperinvalmistusprosessi, jossa käytetään tämän keksinnön mukaista paperinvalmistushihnaa, käsittää joukon vaiheita tai toimenpiteitä, jotka esiintyvät yleisesti ottaen jäljempänä esitettävässä aikajärjestyksessä. 35 Seuraavissa luvuissa käsitellään kutakin vaihetta yksi-

II

- 97552 103 tyiskohtaisesti viitaten kuvioon 1. On kuitenkin ymmärrettävä, että jäljempänä kuvattavat vaiheet on tarkoitettu auttamaan lukijaan ymmärtämään tämän keksinnön mukainen menetelmä ja ettei keksintö rajoitu menetelmiin, joissa on 5 vain määrätty määrä vaiheita tai määrätty vaihejärjestely. Tässä suhteessa huomautetaan, että on mahdollista yhdistää seuraavat vaiheet, niin että ne toteutetaan samanaikaisesti. Samoin on mahdollista jakaa seuraavat vaiheet kahdeksi tai useammaksi vaiheeksi poikkeamatta tämän keksinnön suo-10 ja-alan piiristä.

Kuvio 1 on yksinkertaistettu kaaviomainen esitys jatkuvatoimisen paperikoneen yhdestä suoritusmuodosta, joka on käyttökelpoinen tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistusprosessin ^toteuttamisessa käytännössä. Tämän kek-15 sinnön mukainen paperinvalmistushihna 10 esitetään päätty mättömän hihnan muodossa. Kuvion 1 valaisema nimenomainen paperikone on tasoviirakone, joka on rakenteeltan ja hihna järjestely Itään yleisesti ottaen samanlainen kuin paperikone, joka esitetään US-patenttijulkaisussa 3 301 746 20 (Sanford ja Sisson, 31. tammikuuta 1967), joka mainitaan tässä viitteenä.

Ajatellaan myös, että tämän keksinnön toteuttamiseen voitaisiin käyttää kaksoisviirapaperikonetta, jota valaistaan US-patenttijulkaisun 4 102 737 (Morton, 25. 25 heinäkuuta 1978) kuviossa 1, joka julkaisu mainitaan tässä viitteenä. Jos US-patenttijulkaisussa 4 102 737 (Morton) esitettyä kaksoisviirapaperikonetta käytetään tämän keksinnön toteuttamiseen, tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna korvaisi kuivaus-korkopuristuskankaan, jota 30 edustaa numero 4 Mortonin patentin piirustuksissa. Kaikki muut viittaukset piirustuksiin koskevat kuitenkin tämän selityksen liitteinä olevia piirustuksia.

97552 104

Ensimmäinen vaihe

Ensimmäinen vaihe tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistusprosessin toteuttamisessa on paperikuitujen vesi-dispersion 14 aikaansaanti.

5 Laitteisto paperikuitujen vesidispersion 14 valmis tamiseksi on hyvin tunnettu, eikä sitä siksi esitetä kuviossa 1. Paperikuitujen vesidispersio 14 laitetaan perälaa-tikkoon 13. Kuvossa 1 näkyy yksi perälaatikko. On kuitenkin ymmärrettävä, että perälaatikoita voi olla useita tä-10 män keksinnön mukaisen paperinvalmistusprosessin vaihtoehtoisissa järjestelyissä. Perälaatikko tai perälaatikot ja laitteisto paperikuitujen vesidispersion valmistamiseksi ovat edullisesti tyyppiä, joka esitetään US-patentti-julkaisussa 3 994 771 (Morgan ja Rich, 30. marraskuuta 15 1976), joka mainitaan tässä viitteenä. Vesidispersion val mistusta ja vesidispersion tunnusmerkillisiä ominaisuuksia kuvataan yksityiskohtaisemmin US-patenttijulkaisussa 4 529 480 (Trokhan, 16. heinäkuuta 1985), joka mainitaan tässä viitteenä.

20 Perälaatikosta 13 syötettävä paperikuitujen vesi- • liete 14 levitetään muodostushihnalle, kuten tasoviiralle 15, paperinvalmistusprosessin toisen vaiheen toteuttamiseksi. Tasoviiraa 15 tukee rintatela 16 ja joukko palau-tusteloja, joita merkitään numeroilla 17 ja 17a. Tasovii-25 raa 15 pyöritetään nuolen A osoittamassa suunnassa tavanomaisella käyttölaitteella, joka ei näy kuviossa 1. Kuvion 1 esittämään paperikoneeseen voi liittyä myös mahdollisia apuyksiköltä ja -laitteita, joita yleisesti liittyy paperikoneisiin ja tasoviiroihin, mukaan luettuina rintapöy-30 dät, päästölistat, imulaatikot, kiristystelat, tukitelat, viiranpuhdistussuihkut tms., jotka ovat tavanomaisia ja jätetään siksi pois kuviosta 1.

Toinen vaihe

Paperinvalmistusprosessin toinen vaihe on paperi-35 kuitualkeisrainan 18 muodostaminen huokoiselle pinnalle 97552 105 ensimmäissä vaiheessa syötetystä vesidispersiosta 14. Ta-soviira 15 toimii huokoisena pintana kuvion 1 esittämässä paperikoneessa. Tässä käytettynä ”alkeisrainaM on kuitu-raina, jolle tehdään uudelleenjärjestely tämän keksinnön 5 mukaisella paperinvalmistushihnalla paperinvalmistusprosessin aikana.

Alkeisrainan 18 ominaispiirteitä ja erilaisia mahdollisia menetelmiä alkeisrainan 18 muodostamiseksi kuvataan US-patenttijulkaisussa 4 529 480, joka mainitaan täs-10 sä viitteenä. Kuvion 1 esittämän prosessin ollessa kyseessä alkeisraina 18 muodostetaan paperikuitujen vesidispersiosta 14 rintatelan 16 ja palautustelan 17 välissä kerrostamalla vesidispersio 14 tasoviiralle 15 ja poistamalla osa vesipitoisesta dispergointiväliaineesta. Tavanomaiset 15 imulaatikot, rintapöydät, päästölistat tms., joita ei esitetä kuviossa 1, ovat käyttökelpoisia veden poistamisessa vesidispersiosta 14.

Kun alkeisraina 18 on muodostettu, se kulkee taso-viiran 15 mukana palautustelan 17 ympäri ja saatetaan toi-20 sen paperinvalmistushihnan, tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10, läheisyyteen.

Kolmas vaihe

Paperinvalmistusprosessin kolmas vaihe on alkeisrainan 18 saattaminen kosketukseen (eli yhteenliittäminen) 25 tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen 11 kanssa.

Tämän kolmannen vaiheen tarkoituksena on saattaa alkeisraina 18 kosketukseen paperinvalmistushihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen kanssa, jolla al-30 keisrainalle 18 ja siinä oleville yksittäisille kuiduille sitten tehdään ohjaus, uudelleenjärjestely ja lisäveden-poisto. Alkeisraina 18 saatetaan kosketukseen tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 kanssa tasovii-ran 15 avulla. Tasoviira 15 tuo alkeisrainan 18 kosketuk-35 seen tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 97552 106 kanssa ja siirtää alkeisrainan 18 tälle hihnalle alipaine-siepon 24a kohdalla.

Kuvion 1 esittämässä suoritusmuodossa tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna 10 kulkee nuolen B 5 osoittamaan suuntaan. Paperinvalmistushihna 10 kylkee pa-perinvalmistushihnan palautustelojen 19a ja 19b, painote-lan 20, paperinvalmistushihnan palautustelojen 19c, 19d, 19e ja 19f ja emulsionlevitystelan 21 (joka levittää emulsiota 22 paperinvalmistushihnalle 10 emulsiokylvystä 23) 10 ympäri. Silmukka, jota tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna 10 kiertää, sisältää myös välineet nestepaine-eron kohdistamiseksi paperirainaan, jotka tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa käsittävät alipaine-siepon 24a ja imulaatikon, kuten monirakoisen imulaatikon 15 24. Kierroksen varrella on myös esikuivain 26. Paperinval mistushihnan palautustelojen 19c ja 19d ja myös paperinvalmistushihnan palautustelojen 19d ja 19e välissä on lisäksi vesisuihkut 102 ja vastaavasti 102a. Vesisuihkujen 102 ja 102a tarkoituksena on paperinvalmistushihnan 10 20 puhdistaminen mahdollisista paperikuiduista, liimoista tms., joita on jäänyt kiinni paperinvalmistushihnan 10 siihen osaan, joka on kulkenut paperinvalmistusprosessin viimeisen vaiheen läpi. Tämän keksinnön mukaiseen paperin-valmistushihnaan 10 liittyy, samoin kuviosta 1 pois jätet-25 tyjä, lisätukiteloja, palautusteloja, puhdistusvälineitä, käyttölaitteita tms., joita käytetään yleisesti paperikoneissa ja jotka ovat ammattimiesten hyvin tuntemia.

Emulsionlevitystelan 21 ja emulsiokylvyn 23 toimintaa käsitellään kolmannen vaiheen yhteydessä tarkoituksen-30 mukaisuussyistä. Emulsionlevitystela 21 ja emulsiokylpy 23 levittävät jatkuvasti vaikuttavan määrän kemiallista yhdisteitä (tai yhdisteitä) hihnalle 10 paperinvalmistusprosessin aikana. Kemialliset yhdisteet voidaan levittää paperinvalmistushihnalle 10 missä tahansa vaiheessa paperin-35 valmistusprossessin aikana, vaikka on edullista lisätä 97552 107 kemikaalit hihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevalle puolelle 11 hihnan kierroksen sellaisessa kohdassa, jossa hihna 10 ei kannata paperirainaa. Tämä tapahtuu normaalisti sen jälkeen (kuten jäljempänä kuvataan tarkemmin) kun 5 esikuivattu paperiraina 27 on siirretty paperinvalmistus-hihnalta 10 jenkkisylinterin 28 pinnalle ja hihna 10 on palaamassa kosketukseen toisen alkeisrainan 18 kanssa (ts. emulsionlevitystelan 21 kohdalla).

Yhtä tai useampaa kemiallista yhdistettä levitetään 10 paperinvalmistushihnalle 10 edullisesti emulsion muodossa, kuten kuvion 1 esittämänä emulsiona 22. Näillä yhdellä tai useammalla yhdisteellä on seuraavat kaksi tehtävää: (1) toimiminen irrotusaineena tai irrotusemulsiona (tämän keksinnön mukaisella päperinvalmistushihnalla oleva päällys-15 te, jotta paperi irtoaa hihnasta eikä tartu siihen, kun paperinvalmistusprosessin vaiheet on toteutettu paperirai-nalle); (2) hihnan käsittely sen käyttöiän pidentämiseksi vähentämällä hartsiristikon 32 taupumusta hajota hapettumisen vuoksi (emulsio 22 toimii toisin sanoen myös hapet-20 tumisenestoaineena). Yhtä tai useampaa kemiallista yhdistettä levitetään edullisesti yhtenäisesti hihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevalle puolelle 11, niin että paperin kanssa kosketuksessa oleva puoli 11 hyötyy suurin piirtein koko alaltaan kemikaalikäsittelystä.

25 Edullinen emulsio 22 koostuu pääosin viidestä yh disteestä, vaikka ajatellaan, että voitaisiin käyttää sopivia korvaavia tai lisäyhdisteitä. Edullinen koostumus sisältää vettä, suurtehoturbiiniöljyä, joka tunnetaan nimellä "Regal Oil", dimetyylidistearyyliammoniumkloridia, 30 setyylialkoholia ja hapettumisenestoainetta.

Tässä käytettynä termi "Regal Oil" tarkoittaa seosta, joka sisältää noi 87 % tyydyttyneitä hiilivetyjä ja noin 12,6 % aromaattisia hiilivetyjä sekä hyvin pieniä määriä lisäaineita ja jota valmistaa Texaco Oil Company, 35 Houston, Texas, tuotenumerolla R & 0 68 Code 702. Regal 97552 108

Oilin tarkoituksena edellä kuvatussa koostumuksessa on saada aikaan emulsio, jolla on ominaisuuksia, jotka mahdollistavat sen toiminnan irrotusaineena.

Dimetyylidistearyyliammoniumkloridia myy Sherex 5 Chemical Company, Inc., Rolling Meadows, Illinois, kauppanimellä ADOGEN TA 100. Jäljempänä dimetyylidistearyyliam-moniumkloridista käytetään mukavuuden vuoksi nimitystä ADOGEN. ADOGENia käytetään emulsiossa pinta-aktiivisuusai-neen (Regal Oilin) öljyhiukkasten emulgoimiseksi tai sta-10 biloimiseksi veteen. Tässä käytettynä termi "pinta-aktii-visuusaine" tarkoittaa pinta-aktiivista ainetta, jonka toinen pää on hydrofiilinen ja toinen pää hydrofobinen ja joka kulkeutuu hydrofiilisen aineen ja hydrofobisen aineen rajalle stabiloimaan näitä kahta ainetta.

15 Tässä käytettynä "setyylialkoholi" tarkoittaa line aarista C16-rasva-alkoholia. Setyylialkoholia valmistaa The Procter & Gamble Company, Cincinnati, Ohio. Setyylialkoholia käytetään ADOGENin tavoin pinta-aktiivisuusaineena tämän keksinnön yhteydessä käytettävässä emulsiossa.

20 Tässä käytettynä termi "hapettumisenestoaine" tar koittaa yhdistettä, joka levitettynä esineen hapettumiselle alttiille pinnalle vähentää esineen taipumusta hapettua (ts. yhtyä happeen). Erityisesti tässä selityksessä termi "hapettumisenestoaine" tarkoittaa yhdisteitä, jotka vähen-25 tävät tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 kovetetun hartsiverkoston taipumusta hapettua. Yksi edullinen hapettumisenstoaine on Cyanox 1790, jota myy American Cyanamid, Wayne, New Jersey 07470.

Emulsiossa käytettävien yhdisteiden suhteelliset 30 osuudet esitetään seuraavassa taulukossa: 97552 109

Komponentti Tilavuus (1) Massa (kg)

Vesi 1 961 1959,51

Regal Oil 208 190,96 ADOGEN N/A* 10,9 5 Setyylialkoholi N/A* 7,3

Cyanox 1790 N/A* 2,63 N/A* - Komponentti lisätään kiinteässä muodossa.

Neljäs vaihe 10 Paperinvalmistusprosessin neljännessä vaiheessa suunnataan sopivan juoksevan aineen nestepaine-ero alkeis-rainaan 18 alipainelähteen avulla ainakin osan alkeisrai-nan 18 paperikuiduista ohjaamiseksi paperinvalmistushihnan 10 kanaviin 36 ja veden poistamiseksi alkeisrainasta 18 15 kanavien 36 kautta, jolloin muodostuu paperikuiduista koostuva välituoteraina 25. Ohjaamisen tehtävänä on myös järjestää uudelleen alkeisrainassa 18 olevat kuidut halutuksi rakenteeksi.

Edullinen menetelmä nestepaine-eron aikaansaamisek-20 si on, kuten tässä kuvataan myös täydellisemmin, on al-. keisrainan 18 sijoittaminen sillä tavalla, että raina joutuu alipaineen vaikutuksen alaiseksi kanavien 36 kautta, suuntaamalla alipaine tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 taustapuolelta 12 käsin. Kuviossa 1 tätä 25 edullista menetelmää valaistaan alipainesiepon 24a ja mo-nirakoisen imulaatikon 24 käytöllä. Edullisesti alipaine-siepossa 24a käytetään imupainetta noin 27,09 - 40,64 kPa ja monirakoisessa imulaatikossa 24 imupainetta noin 50,8 - 67,7 kPa. Keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa suo-30 ritusmuodossa nestepaine-ero on siten tyypillisesti negatiivinen paine (ts. normaalipainetta alempi) ja sopiva juokseva aine on ilma. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voidaan suunnata positiivinen paine ilman tai vesihöyryn paineen muodossa tasoviiran 15 läpi alkeisrainaan 18 siepon 35 24a tai imulaatikon 24 kohdalla. Keinot tällaisen positii- - 97552 110 visen paineen suuntaamiseksi ovat tavanomaisia, eikä niitä siksi esitetä kuviossa 1.

Kuviot IA ja IB valaisevat kuitujen ohjaamista kanaviin 36. Kuvio IA on yksinkertaistettu esitys paperin-5 valmistushihnan 10 ja alkeisrainan 18 osan poikkileikkauksesta, kun alkeisraina 18 on tuotu paperinvalmistushihnan 10 yhteyteen mutta ennen kuitujen ohjaamista kanaviin 36. Kuten kuviossa IA esitetään, alkeisraina 18 on edelleen kosketuksessa tasoviiran 15 kanssa (tai tarkemmin määri-10 teltynä tasoviiran 15 ja tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 välissä). Kuviossa IA esitetään vain yksi kanava 36 ja alkeisraina 18 esitetään liittyneenä paperinvalmistushihnan 10 ristikon 32 paperipuolen verkos-topintaan 34a.

15 Kuvioiden IA ja IB esittämää osaa paperinvalmistus- hihnasta on yksinkertaistettu jättämällä pois lujittava rakenne, joka on yleensä osa tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan edullisesta suoritusmuodosta, ja myös esittämällä kanavien 36 seinämät suorina pystyviivoina 20 poikkileikkauskuvassa, kun tämän keksinnön edellä kuvatussa edullisessa suoritusmuodossa kanavien seinämien 44 profiili on jonkin verran monimutkaisempi. Lisäksi ensimmäisessä pinnassa 34 oleva kanavan 36 aukko, ensimmäinen kanava-aukko 42, ja sen toisessa pinnassa 35 oleva aukko, 25 toinen kanava-aukko 43, esitetään suurin piirtein samankokoisina ja -muotoisina, kun tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ristikon 32 toisessa pinnassa 35 olevat kanavien aukot ovat pienempiä kuin ensimmäisessä pinnassa 34 olevat kanavien aukot.

30 Kuvio IB on kuvion IA tavoin yksinkertaistettu poikkileikkauskuva osasta paperinvalmistushihnaa 10. Tämä kuva valaisee kuitenkin alkeisrainan 18 muuttamista väli-tuoterainaksi 25 ohjaamalla alkeisrainan 18 kuidut kanavaan 36 nestepaine-eron avulla. Kuvio IB osoittaa, että 35 olennainen osa alkeisrainan 18 kuiduista ja siten itse li 97552 111 alkeisrainasta 18 on siirtynyt kanavaan 36 paperipuolen verkostopinnan 34a alapuolelle, jolloin muodostuu välituo-teraina 25. Alkeisrainan 18 yksittäisten kuitujen uudelleen järjestyminen (jonka yksityiskohtia ei esitetä) tapah-5 tuu ohjaamisen aikana.

Kuvio IB osoittaa myös, että vaiheessa, jossa al-keisrainassa 18 olevat kuidut on ohjattu kanavaan 36 ja järjestetty uudelleen, alkeisraina 18 ei enää ole kosketuksessa tasoviiran 15 kanssa. Kuten kuviossa 1 esitetään, 10 raina 18 erotetaan tasoviirasta 15 välittömästi siepon 24a kohdalta poistumisen jälkeen.

Joko hetkellä, jolloin kuidut ohjataan kanaviin 36, tai tällaisen ohjauksen jälkeen alkeisrainasta 18 poistetaan vettä kanavien 36 kautta. Vedenpoisto tapahtuu neste-15 paine-eron vaikutuksesta. On kuitenkin tärkeää, että olennaista vedenpoistoa alkeisrainasta ei tapahdu ennen kuitujen ohjaamista kanaviin 36. Apuna tämän tilanteen saavuttamisessa on se, että ainakin paperipuolen verkoston 34a ympäröimät kanavien 36 osat ovat yleisesti ottaen eristet-20 tyjä toisistaan. Tämä kanavien 36 eristäminen eli osastoi-•minen on tärkeää sen takaamiseksi, että ohjautumisen aikaansaava voima, kuten alipaine, suunnataan suhteellisen äkillisesti ja sitä käytetään riittävässä määrin kuitujen ohjautumisen aikaansaamiseksi. Tätä on verrattava tilan-25 teeseen, jossa kanavia 36 ei ole eristetty. Tässä viimeksi mainitussa tilanteessa alipaine tunkeutuu viereisistä kanavista 36, mikä johtaa alipaineen asteittaiseen vaikutukseen ja veden poistumiseen ilman siihen liittyvää kuitujen ohj autumista.

30 Kuviossa 1 valaistussa koneessa vedenpoisto tapah tuu aluksi siepon 24a ja imulaatikon 24 kohdalla. Koska kanavat 36 ovat avoimia paperinvalmistushihnan läpi sen paksuussuunnassa, alkeisrainasta 18 poistunut vesi kulkee kanavien 36 läpi ja pois järjestelmästä. Vedenpoisto jät- . 97552 112 kuu, kunnes kanaviin 36 liittyneen rainan konsistenssi kasvaa suunnilleen arvoon 20 - 35 %.

Viides vaihe

Viides vaihe on paperinvalmistushihnan 10 ja al-5 keisrainan 18 kuljetus neljännessä vaiheessa kuvatun ali-painelähteen yli. Viides vaihe toteutetaan edullisesti neljännen vaiheen tapahtuessa. Hihna 10 kuljettaa alkeis-rainan paperin kanssa kosketuksessa olevalla puolellaan 11 alipainelähteen yli. Ainakin osa hihnan 10 teksturoidusta 10 taustapuolesta 12 on yleensä kosketuksessa alipainelähteen pinnan kanssa hihnan 10 kulkiessa alipainelähteen yli.

Vaihe, jossa tämän keksinnön mukainen paperinval-mistushihna 10 kulkee alipainelähteen yli, vähentää pape-rikuitujen epätoivottavaa kerääntymistä imulaatikon reu-15 noille. Haluamatta sitoutua mihinkään erityiseen teoriaan otaksutaan, että yksi ratkaisevista tekijöistä tämän vähentymisen saavuttamisessa on tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä ohjautumisen suhteellisen äkillisyyden säätely edeltävän vaiheen aikana. Kuitujen ohjautumista säädel-20 lään käyttämällä paperinvalmistushihnaa, jolla on tekstu-roitu taustapuoli 12. Teksturoitu taustapuolen pinta päästää tietyn määrän ilmaa virtaamaan sisään paperinvalmistushihnan 10 taustapuolen 12 poikki, kun taustapuoli 12 on kosketuksessa siepon 124a ja imulaatikon 24 pintojen kans-25 sa. Hihnan 10 taustapuolen verkostossa 35a on kulkuteitä 37, jotka tarjoavat tiloja, joiden kautta ainakin osa tästä ilmasta pääsee virtaamaan sisään. Tätä on verrattava aiempaan ohjausosaan, joka oli varustettu suhteellisen tasaisella pohjapinnalla. Tasaisella pinnalla oli taipumus 30 muodostaa sulku imulaatikolle, jota käytettiin alkeisrai-nan kuitujen ohjaamiseen, mikä johti imupaineen äärimmäisen äkilliseen vaikutukseen, kun sulku avautui. Niinpä alkeisrainan 18 kuitujen ohjautumisen säätely voi olla vaihe, joka tapahtuu luonnostaan viidennen vaiheen yhtey-35 dessä, tai sitä voidaan pitää erillisenä vaiheena.

Il 97552 113

Otaksutaan myös, että näillä kulkuteillä 37, jotka muodostavat pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38 pape-rinvalmistushihnan 10 taustapuolelle 38, on paperinvalmistusprosessissa käytettävän alipainevedenpoistolaitteiston 5 reunoja tai pintoja puhdistava vaikutus. Tällä puhdistus-toiminnalla on taipumus poistaa mahdollinen epätoivottava paperikuitujen kerääntyminen tälle alipainelaitteistolle. Tämän puhdistusvaikutuksen otaksutaan tapahtuvan, kun ali-painelähteessä on ainakin yksi pinta, jonka yli paperin-10 valmistushihna kulkee ohjausvaiheen aikana. Niinpä alipainevedenpoistolaitteiston pintojen puhdistus voi olla vaihe, joka tapahtuu luonnostaan viidennen vaiheen yhteydessä, tai sitä voidaan pitää erillisenä vaiheena. Jos tätä vaihetta pidetään lisävaiheena, se käsittäisi mainitun 15 alipainelähteen pinnan saattamisen kosketukseen hihnan 10 teksturoidun taustapuolen 12 kanssa mainitun alipainelähteen pinnalle mahdollisesti kerääntyneiden paperikuitujen poistamiseksi.

Kun on käytetty imupainetta ja paperinvalmistushih-20 na 10 ja alkeisraina 18 ovat kulkeneet alipainelähteen yli, alkeisraina 18 on tilassa, jossa se on saatettu nestepaine-eron alaiseksi ja ohjautunut, mutta sille ei ole tehty täydellistä vedenpoistoa, joten sitä kutsutaan nyt "välituoterainaksi 25".

25 Kuudes vaihe

Paperinvalmistusprosessin kuudes vaihe on mahdollinen vaihe, joka käsittää välituoteraina 25 kuivaamisen, jolloin muodostuu esikuivattu paperikuituraina. Mitä tahansa paperinvalmistusalalla perinteisesti tunnettua tar-30 koituksenmukaista menetelmää voidaan käyttää välituoterai-nan 25 kuivaamiseen. Esimerkiksi läpivirtauskuivaimet, ilman lämpöä toimivat kapillaarivedenpoistolaitteet ja jenkkisylinterikuivaimet yksinään ja yhdistelminä ovat tyydyttäviä.

97552 114

Kuvio 1 valaisee yhtä edullista menetelmää välituo-terainan 25 kuivaamiseksi. Poistuttuaan imulaatikon 24 kohdalta paperinvalmistushihnaan 10 liittynyt välituote-raina 25 kulkee paperinvalmistushihnan palautustelan 19a 5 ympäri ja kulkee nuolen B osoittavaan suuntaan. Sitten välituoteraina 25 kulkee mahdollisen esikuivaimen 26 kautta. Tämä esikuivain 26 voi olla ammattimiesten hyvin tuntema tavanomainen läpivirtauskuivain (kuumailmakuivain).

Esikuivaimessa 26 poistuvan veden määrää säädellään 10 siten, että esikuivaimesta 26 poistuvan esikuivatun rainan 27 konsistenssi on noin 30 - 98 %. Esikuivattu raina 27, joka on vielä paperinvalmistushihnaan 10 liittyneenä, kulkee paperinvalmistushihnan palautustelan 19b ympäri ja siirtyy painojättötelan 20 alueelle.

15 Seitsemäs vaihe

Paperinvalmistusprosessin seitsemäs vaihe on tämän keksinnön mukaisen paperinvalmistushihnan 10 paperipuolen verkoston 34a painaminen esikuivattuun rainaan sijoittamalla esikuivattu raina 27 paperinvalmistushihnan 10 ja 20 painopinnan väliin, jolloin muodostuu korkopuristettu pa-perikuituraina.

Jos välituoterainalle 25 ei ole toteutettu mahdollista kuudetta esikuivausvaihetta, tämä seitsemäs vaihe toteutetaan välituoterainalle 25.

25 Seitsemäs vaihe toteutetaan kuvion 1 valaisemassa koneessa, kun esikuivattu raina 27 kulkee painojättötelan 20 ja jenkkisylinterin 28 väliin muodostuvan raon kautta. Kun esikuivattu raina 27 kulkee tämän telaraon läpi, ver-kostokuvio, jonka paperipuolen verkosto 34a muodostaa pa-30 perinvalmistushihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevalle puolelle 11, painuu esikuivattuun rainaan 27, jolloin muodostuu korkopuristettu raina 29.

Kahdeksas vaihe

Paperinvalmistusprosessin kahdeksas vaihe on korko-35 puristetun rainan 29 kuivaus. Korkopuristettu raina 29 - 97552 115 eroaa tämän keksinnön mukaisesta paperinvalmistushihnasta 10, kun paperipuolen verkosto 34a on painettu rainaan kor-kopuristetun rainan 29 muodostamiseksi. Kun korkopuristet-tu raina 29 eroaa tämän keksinnön mukaisesta paperinval-5 mistushihnasta 10, se tarttuu jenkkisylinterin 28 pintaan, jolla se kuivataan konsistenssiin, joka on vähintään noin 95 %.

Rainaa kantanut hihnan 10 osa kulkee paperinvalmis-tushihnan 10 palautustelojen 19c, 19d, 19e ja 19f ympäri 10 ja niiden väliin sijoitettujen suihkujen 102 ja 102a kautta, joissa suihkuissa se puhdistetaan. Suihkuilta tämän hihnan osa siirtyy emulsiotelalle 21, jossa se ottaa vastaan uuden annoksen emulsiota 22 ennen joutumistaan kosketukseen alkeisrainan 18 toisen osan kanssa.

15 Yhdeksäs vaihe

Paperinvalmistusprosessin yhdeksäs vaihe on kuivatun rainan (korkopuristetun rainan 29) lyhentäminen. Tämä yhdeksäs vaihe on mahdollinen, mutta hyvin edullinen, vaihe.

20 Tässä käytettynä lyhentäminen tarkoittaa kuivan paperirainan pituuden pienentämistä, joka tapahtuu, kun kuivaan rainaan suunnataan energiaa sillä tavalla, että rainan pituus pienenee ja rainassa olevat kuidut järjestyvät uudelleen, mihin liittyy kuitujen välisten sidosten 25 katkeamista. Lyhentäminen voidaan tehdä millä tahansa muutamista hyvin tunnetuista tavoista. Yleisin ja edullinen menetelmä on kreppaus.

Kreppaustoimenpiteessä kuivattu raina 29 kiinnitetään pintaan ja irrotetaan sitten tästä pinnasta kaapimel-30 la 30. Kuten kuviossa 1 esitetään, pinta, johon raina tavallisesti kiinnitetään, toimii myös kuivauspintana. Tämä pinta on tyypillisesti jenkkisylinterin 28 pinta, kuten esitetään kuviossa 1.

Korkopuristetun rainan 29 kiinnittymistä jenkkisy-35 linterin 28 pintaan helpotetaan käyttämällä kreppauslii- 97552 116 maa. Tyypillisiin kreppausliimoihin voivat kuulua mitkä tahansa sopivat liimat, kuten polyvinyylialkoholipohjäiset liimat. Erityisesimerkkejä soveltuvista liimoista kuvataan US-patenttijulkaisussa 3 926 716 (Bates, 16. joulukuuta 5 1975), joka mainitaan tässä viitteenä. Liimaa levitetään joko esikuivatulle rainalle 27 välittömästi ennen sen kulkua edellä kuvatun telaraon läpi tai edullisemmin jenkki-sylinterin 28 pinnalle ennen kohtaa, jossa raina painetaan jenkkisylinterin 28 pintaa vasten painojättötelalla 20.

10 Tämän keksinnön toteutamisessa käytettävät liimanlevitys-välineet ja menetelmä liiman levittämiseksi ovat tavanomaisia, eikä niitä siksi esitetä kuviossa 1. Mitä tahansa ammattimiesten tuntemaa menetelmää kreppausliimojen levittämiseksi, kuten ruiskutusta, voidaan käyttää.

15 Yleensä vain rainan 29 kanaviin ohjautumattomat osat, jotka ovat olleet liittyneinä paperinvalmistushihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen 11 paperi-puolen verkostoon 34, liimataan suoraan jenkkisylinterin 28 pintaan. Paperipuolen verkoston 34a kuvio ja sen orien-20 taatio suhteessa kaapimeen 30 määräävät suurelta osin rai-naan syntyvän kreppauksen määrän ja luonteen.

Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettavan papwerirainan 31 fysikaalisia ominaispiirteitä kuvataan edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 4 529 480 25 ("Tissue Paper", Trokhan, 16. heinäkuuta 1985), joka mainitaan tässä viitteenä. Paperirainan verkostoalue ja lukuisat kuvut muodostuvat kuitenkin "lineaarisen Idaho-ku-vion" mukaisiksi US-patenttijulkaisun 4 529 480 piirustuksissa esitetyn kuusikulmiokuvion sijasta tämän keksinnön 30 mukaisen paperinvalmistushihnan 10 edullisessa suoritusmuodossa olevien kanavien erilaisen muodon vuoksi.

Paperiraina 31, joka on tämän keksinnön mukainen tuote, voidaan mahdollisesti kalanteroida, ja se joko jäl-kirullataan käyttämällä differentiaalirullausta tai ilman 35 sitä tai leikataan ja pinotaan, jotka kaikki toimenpiteet 97552 117 tehdään tavanomaisin välinein, joita ei esitetä kuviossa 1. Paperiraina 31 on sitten valmis käyttöön.

4. Testausmenetelmät

On havaittu, että hihnoilla, joissa on tietty määrä 5 taustapuolen tekstuuria, saavutetaan halutut päämäärät, epätoivottavan paperikuitujen alipainelaitteiston pinnoille kerääntymisen vähentäminen ja kuitujen kerääntymiseen liittyvien muiden ongelmien torjuminen. Taustapuolen teks-turoinnin määrä ja luonne, joka täytyy olla läsnä haluttu-10 jen tulosten saavuttamiseksi käytettäessä tämän keksinnön mukaista paperinvalmistushihnaa 10, on hihnan ominaisuus, jotka kutsutaan hihnan, tai tarkemmin määriteltynä hihnan taustapuolen teksturoidun pinnan 12, juoksevien aineiden läpikulkukapasiteetiksi. Tässä käytettynä termi "juoksevi-15 en aineiden läpikulkukapasiteetti" tarkoittaa paperinval-mistushihnan 10 taustapinnan 12 poikki kulkevaa ilmamäärää (eli "ilmavuotoa") jäljempänä kuvattavan, tähän erityistarkoitukseen kehitetyn testin olosuhteissa.

Ilmavuotoa paperinvalmistushihnan 10 taustapinnan 20 12 poikki kutsutaan jäljempänä joskus "X-Y-tason" ilmavuo- doksi."X-Y"-ilmaus on peräisin siitä, että jos tämän keksinnön mukainen paperinvalmistushihna 10 asetettaisiin suorakulmaiseen koordinaatistoon, niin että paperinvalmis-tushihnan 10 taustapuoli 12 olisi x- ja y-akselien muodos-25 tamassa tasossa, kiinnostuksen kohteena oleva ilmavuoto olisi vuoto, joka tapahtuu hihnan 10 taustapuolta 12 pitkin missä tahansa suunnassa X-Y-tasossa.

X-Y-tason eli taustapuolen ilmavuotoa mittaavassa testissä käytetään laitetta, jota esittävät kaaviomaisesti 30 kuviot 30 ja 31. Kuvio 30 esittää kaaviomaisesti ylhäältäpäin katsottuna taustapuolen vuodon testauslaitteen 56 yläpintaa. Kaikki testauslaitteeseen yleensä liittyvät letkut ja putket on jätetty pois kuviosta 30 yksinkertaisuuden vuoksi. Nämä letkut ja putket näkyvät parhaiten 35 kuvion 31 esittämässä laitteen sivukuvassa. Kuten näissä 97552 118 kuvioissa esitetään, taustapuolen vuodon testauslaitteessa 56 on peruskomponentteinaan teline 57, joka sisältää ensimmäisen levyn 58, jonka keskellä on aukko 59; telineestä irti olevan sileän pyöreän toisen levyn, joka voi-5 daan sijoittaa ensimmäisessä levyssä 58 olevan aukon 59 päälle; nesteellä täytetyn alipainemittarin 62 ja virtaus-mittarin 63.

Levy, joka muodostaa telineen yläosan (ts. ensimmäinen levy 58) on edullisessa muodossaan neliö, jonka 10 mitat ovat 20,32 cm x 20,32 cm ja paksuus 1,27 cm. En simmäinen levy 58 tarjoaa tasaisen, muotoaan muuttamattoman ja juoksevia aineita (ts. kaasuja ja nesteitä) läpäisemättömän pinnan. Se valmistetaan edullisesti ruostumattomasta teräksestä, jolla on peilikirkkaaksi kiil-15 lotettu ja äärimmäisen sileä pinta. Tarkkojen lukemien saamiseksi on erityisen tärkeää, ettei tämän levyn pinnassa ole naarmuja eikä muita vikoja. Tällaiset pintaviat mahdollistavat ylimääräisen ilmavuodon, joka johtaa korkeampiin lukemiin kuin mitä saataisiin, jos ensimmäisessä 20 levyssä 58 ei olisi tällaisia vikoja. Tämän levyn keskellä • olevan aukon läpimitta on 2,54 cm. Lisäksi tässä kuvattuun testiin käytettävässä telineessä on ensimmäiseen levyyn 58 kaiverrettu ympyrä, jonka läpimitta on noin 8,89 cm ja joka on keskitetty aukon 59 ympärille. Tämän ympyrän tar-25 koituksena on toimia ohjaimena toisen levyn 60 keskittämiseksi aukon 59 päälle. Tällä ympyrällä ei otaksuta olevan vaikutusta lukemien tarkkuuteen.

Pyöreä toinen levy 60, joka ei ole ole telineen osana, valmistetaan edullisessa muodossaan myös ruostumat-30 tomasta teräksestä, ja sen läpimitta on 7,62 cm ja paksuus 1,27 cm. Toisen levyn 60 massa on 405 g. Massan täytyy olla riittävä testattavan hihnanäytteen pitämiseksi telineellä puristamatta sitä tarpeettomasti kokoon.

Kuten kuviossa 31 esitetään, sovite 61 sopii ensim-35 mäisessä levyssä 58 olevan aukon 59 sisään sillä tavalla,

II

97552 119 että aukkoon 59 voidaan sijoittaa putki tai letku ja pitää se paikallaan siellä. Sovitteessa 61 on lyhyt putki 64, joka on pidennetty ainakin toisesta päästään. Tämä putki 64 ulottuu aukon 59 sitä suuta kohden, joka on ensimmäisen 5 levyn 58 pinnassa, jolla testattava hihnan osa lepää. Sovi tteesta 16 tulevan putken 64 sisäläpimitta on 0,793 cm.

Sovitteen 61 toisesta päästä kulkee letku 65a virtausmittarin 63 pohjalle. Virtausmittaria 63 käytetään mittaamaan ilman virtausnopeutta paperinvalmistushihnan 10 10 testattavan osan kautta. Virtausmittarissa on numeroas-teikko 0 - 150. Samoin kuin useimmissa virtausmittareissa asteikolle ei ole merkitty mitään määrättyjä yksiköitä. Siksi virtausmittari 63 on kalibroitu jonkin tunnetun yksikön suhteen, kuten jäljempänä kuvataan tarkemmin. Yksi 15 sopiva virtausmittari on merkinnällä FM 102-05 varustettu mittari, jota valmistaa Cole Parmer Company, Chicago, IL 60648.

Toinen letku 65b kulkee virtausmittarin 63 yläpäästä putkeen 68, joka lopulta kytkeytyy alipainelähteeseen, 20 joka imee alipaineen nuolen VT suunnassa. Itse alipaineläh-. de on tavanomainen, eikä sitä siksi esitetä kuviossa 33. Putkessa 68, joka kulkee letkusta 65b alipainelähteeseen, on muutamia haaroja. Näissä haaroissa on sulkuventtiili 69a, karkeasäätöventtiili 69b ja hienosäätöventtiili 69c 25 samoin kuin nesteellä täytetty alipainemittari 62, joka on kalibroitu painealueelle 0 - 762 mmHg. Mikä tahansa mittari, joka mittaa tarkasti alipaineen elohopeamillimetreinä, on soveltuva. Yksi esimerkki tällaisesta alipainemit-tarista on malli, jonka merkintä on AISI 316 Tube & socket 30 nro 250.2274A, jota valmistaa kauppanimellä Ashcroft Dura-gauge, Stratford, CT.

Käytössä asetetaan pala paperinvalmistushihnaa 10 X-Y-vuototestitelineen 57 levyssä 58 olevan aukon 59 päälle. Pala paperinvalmistushihnaa 10 asetataan levylle pape-35 rin kanssa kosketuksessa oleva puoli 11 ylöspäin (ts.

97552 120 poispäin levystä 58) ja taustapuoli 12 suoraan levylle 58. Paperinvalmistushihnasta 10 otetun palan tulisi olla kooltaan riittävä, niin että se on ainakin suurempi kuin pyöreä toinen levy 69 kaikissa suunnissa. Kuvioissa 32 ja 33 5 esitetään kuitenkin vain osa paperinvalmistushihnapalasta 10 asian valaisemiseksi. Lisäksi tulisi myös huomata, että näissä kuvioissa esitettävää osaa paperinvalmistushihnasta 10 on valaisun vuoksi liioiteltu voimakkaasti suhteessa vuototestilaitteen 56 kokoon.

10 Toinen levy 60 asetetaan sitten paperinvalmistus- hihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen 11 päälle hihnan pitämiseksi paikallaan ja tutkittavan pape-rinvalmistushihnapalan 10 kanavien 36 peittämiseksi, jotta estetään ilman tuli kanavien 36 kautta. Näytteeseen suun-15 nataan imupaine ja venttiilit 69a, 69b ja 69c säädetään siten, että alipainemittarin 62 mittaaman paine-eron esi-asetusarvo on noin 177,8 mmHg. Lukemat on kuitenkin otettu alipainemittarin 62 näyttämän esiasetusarvon ollessa 127 mmHg ennen täysin standardoidun menettelyn vakiinnut-20 tamista. Arvolla 127 mmHg otetut lukemat voidaan muuttaa arvolla 177,8 mmHg otetuiksi lukemiksi sijoittamalla arvolla 127 mmHg otetut lukemat seuraavaan yhtälöön, jossa x on arvolla 127 mmHg otettu lukema ja y on vastaava lukema arvolla 177 mmHg: 25 y = 2,6720 + l,2361x

Kun näytteeseen on siten suunnattu imupaine, otetaan suora lukema virtausmittarilla 63. Virtausmittarilta 30 63 suoraan luettu luku mittaa X-Y-tason vuotoa paperinval- mistushihnan 10 osan taustapuolen 12 poikki eli tarkemmin määriteltyä toisen levyn 60 kehän ympäriltä (kuten nuolten L osoittamassa suunnassa) tulevan ja testattavan paperin-valmistushihnapalan 10 taustapuolen 12 poikki virtaavan 35 ilman tilavuutta. Tämä lukeman yksikölle on annettu nimek-

II

97552 121 si "marlatt" Henry Marlattin, Mehoopany, Pennsylvania, mukaan, joka on henkilö, joka on vastuussa joidenkin ilma-vuotolukemien ottamisesta käyttämällä edellä kuvattua testiä. Marlattit voidaan muuntaa normikuutiosenttimetreiksi 5 minuuttia kohden sijoittamalla marlatteina mitattu lukema seuraavaan yhtälöön, jossa x on lukema marlatteina ja y on vastaava arvo normikuutiosenttimetreinä minuuttia kohden: y = 36,085 + 52,583x - 0,07685x2.

10 Tämä yhtälö marlattien muuntamiseksi normikuutiosenttimetreiksi minuuttia kohden kehitettiin kalibroimalla virtausmittari yksikölle cm3/min (NTP) käyttämällä Buck Optical Soap Bubble Meter -laitetta. Riippuvuus virtaus-15 mittarilla 63 marlatteina suoraan otettujen lukemien ja vastaavan normikuutiosenttimetri/min-lukeman välillä esitetään graafisesti kuviossa 32.

Juoksevien aineiden läpikulkukapasiteetti (eli edellä kuvatulla testillä mitattu ilmavuotomäärä) ei saisi 20 olla pienempi kuin noin 35 marlattia [noin 1 800 cm3/min (NTP)]. Hihnat, joiden juoksevien aineiden läpikulkukapasiteetti on 35 marlattia alkavat saavuttaa joitakin eduista, joita on paperikuitujen kerääntymisen vähentämisellä paperinvalmistusprosessissa käytettävässä alipaineveden-25 poistolaitteistossa. Toisin sanoen ristikon 32 toisessa pinnassa olevien kulkuteiden 37 tulisi yhdessä muiden taustapuolen tekstuurin muodostavien elementtien kanssa olla kooltaan tai kapasiteetiltaan riittäviä päästääkeen vähintään noin 1 800 cm3/min (NTP) ilmaa tai muuta juokse-30 vaa ainetta kulkemaan (eli karkaamaan) hihnan teksturoidun taustapuolen pinnan poikki, kun hihnan 10 taustapuoli 12 asetetaan kosketukseen sileän, muotoaan muuttamattoman, nestettä läpäisemättömän pinnan kanssa ja kanavat 36 peitetään, niin että estetään ilman tai juoksevan aineen kar-35 kääminen kanavien 36 kautta, ja hihnan 10 taustapuoleen 97552 122 kohdistetaan nestepaine-ero, joka on noin 17,78 mmHg pienempi kuin normaalipaine.

Ilmavuotomäärä, joka esiintyy paperinvalmistushih-noissa, jotka toimivat hyväksyttävällä tavalla paperinval-5 mistusprosessissa, on yleensä suurempi kuin noin 40 mar-lattia [noin 2 000 cm3/min (NTP)] ilmanläpäisevyyden ollessa 137 - 168 m3/min, joka on ilmanläpäisevyyden edullinen minimialue komposiittihihnan ollessa kyseessä. Hihnan il-mavuotolukeman tulisi edullisesti olla vähintään noin 70 10 marlattia [noin 3 300 cm3/min (NTP)], ja hihnan ilmavuoto-lukeman tulisi edullisimmin olla vähintään noin 100 marlattia [noin 4 500 cm3/min (NTP)] samoissa olosuhteissa (ilmaniäpäisevyys 137 - 168 m3/min).

Taustapuolen tekstuurin toivottavan määrän yläraja 15 on tekstuurimäärä, joka sallii maksimi-ilmamäärän kulkemisen paperinvalmistushihnan 10 taustapuolen 12 poikki ilman sitä epätoivottavaa tulosta, että imupaine-ero laskee pienemmäksi, kuin mitä tarvitaan saamaan aikaan paperirainan kuitujen ohjautuminen paperinvalmistushihnan 10 kanaviin 20 36. Otaksutaan, että tämä määrä voi olla niinkin suuri kuin 250 marlattia [noin 8400 cm3/min (NTP)].

Kuviot 34A - 34C ovat suurennettuja valokuvia tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun paperinvalmistushihnan 10 yhdestä esimerkistä. Kuvioiden 34A - 34C 25 esittämiä hihnan valokuvia voidaan verrata kuvioiden 33A ja 33B valokuviin aiemmasta taustapuoleltaan sileästä hihnasta.

Tulisi huomata muutamia seikkoja tarkasteltaessa näistä hihnoista otettuja suurennettuja valokuvia. Ensin-30 näkin pitäisi olla ilmeistä, että käytetyn suurennussuh-teen vuoksi valokuvien esittämät hihnojen osat ovat yleisesti ottaen hyvin pieniä osia mainituista hinoista. Valokuvien esittämien hihnojen osien (ja erityisesti mainittujen hihnojen taustapuolen teksturoinnin) otaksutaan edus-35 tavan kohtalaisesti koko hihnan ominaispiirteitä. Tämä ei I; 97552 123 kuitenkaan tarkoita, että ei ole olemassa hihnan osia, jotka edustavat paremmin koko hihnan ominaispiirteitä kokonaisuutena tarkasteltuna kuin valokuvien esittämät hihnojen osat.

5 Lisäksi tulisi huomata, että valokuvien esittämät hihnojen osat mitä suurimmalla todennäköisyydellä eivät vastaa täsmälleen muiden, eri kulmista otettujen valokuvien esittämiä hihnojen osia, koska on vaikea tarkastella ja valokuvata tällaisen tuotteen hyvin pieniä piirteitä 10 suurennettuina. Toisin sanoen hihnan osat, jotka muodostavat paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen 11 ja taus-tapuolen 12, eivät ehkä todellisuudessa ole suoraan päällekkäin hihnassa 10. Samoin hihnan poikkileikkauksesta olevat valokuvat eivät ehkä esitä ylä- ja taustapuolen 15 valokuvien esittämien hihnan osien poikkileikkauksia. Seu-raavassa tarkastellaan näitä suurennettuja valokuvia hihnoista pitäen tämä mielessä.

Kuviot 33A ja 33B ovat ylhäältäpäin otettuja, todelliseen kokoon nähden noin 25-kertaisesti suurennettuja 20 valokuvia tässä esitettyjä parannuksia sisältämättömän paperinvalmistushihnan paperin kanssa kosketuksessa olevasta puolesta 11a ja vastaavasti taustapuolesta 12a. Kuvioiden 33A ja 33B esittämä hihna poikkeaa mitoiltaan jonkin verran tämän keksinnön mukaisella menetelmällä muodos-25 tetuista hihnoista, koska kuvioiden 33A ja 33B esittämä hihna on hihna, jossa on lineaarinen Idaho-kuvio 711. Kuvioiden 33A ja 33B esittämässä hihnassa on siksi kooltaan pienempiä kanavia 36 ja suurempi määrä kanavia pinta-alayksikköä kohden. Kuvioiden 33A ja 33B esittämä hihna 10a 30 on erilainen myös siinä suhteessa, että sillä on yksiker-rosrakenne.

Kuvion 33B esittämän hihnan 10a taustapuoli 12a osoittaa yhden ongelmista, joita esiintyi valettaessa pienempiä kanavia sisältäviä hihnoja. Kanavilla 36 oli taipu-35 mus sulkeutua taustapinnalla 12a. Kuvion 33B esittämän 97552 124 hihnan 10A taustapuolen 12a tulisi ihannetapauksessa näyttää lähes samanlaiselta kuin kuvion 33A esittämä paperin kanssa kosketuksessa oleva puoli 11a. Jos kanavien 36 seinämät 44 ovat kaltevia, kanavien tulisi taustapinnalla 5 näyttää pienemmiltä ja taustaverkoston pinta-alan tulisi olla suurempi. Poikkeamisen hypoteettisesta ihannehihnasta aiheuttavat osittain myös hihnan vähäiset epätäydellisyydet, jotka osoittautuivat suuresti liioitelluiksi näissä valokuvissa. Kun kuvion IB esittämän hihnan 10a taustapuo-10 lta 12 tarkastellaan mikroskoopilla, hihnan 10a taustapuo-lella 12a olevat kanavien aukot näyttävät olevan hyvin samankaltaisia kuin hihnan 10a paperin kanssa kosketuksessa olevalla puolella olevat kanavien aukot. Hihnan 10a tällainen tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kanavia 15 peittää hyvin ohut hartsimateriaalikalvo, mikä voi ainakin osittain aiheuttaa erot hihnan 10a taustapuolen 12a ulkonäössä.

Kuvioiden 34A - 34C valokuvat hihnasta 10 esittävät tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua hih-20 naa, jossa on lineaarinen Idaho-kuvio 300 ja 35 % polveke-pintaa. Näissä kuvioissa esitetyn hihnan taustapuolen tekstuuri muodostettiin antamalla kaikille toisessa loimi-kerroksessa D oleville loimilangoille 53 ensimmäinen opasiteetti 0l. Ensimmäinen opasiteetti Oj saatiin aikaan toi-25 sen loimikerroksen D loimilankoihin 53 päällystämällä yksittäiset langat orgaanisella väriaineella. Päällystys tehtiin tarkemmin määriteltynä mustalla mustemerkkausky-nällä. Kaikki valokuvat on suurennettu noin 25-kertaisesti hihnan todelliseen kokoon nähden. Kuvio 34A on valokuva 30 hihnan 10 paperin kanssa kosketuksessa olevasta puolesta 11, joka on otettu suunnilleen 35 asteen kulmassa paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen pinnan kuvitteelliseen normaaliin (ts. suuntaan z) nähden. Kuvio 34B on valokuva kuvion 34A esittämän hihnan 10 taustapuolesta 12. Kuvio 11 97552 125 34C on polkkisuunnassa otettu leikkauskuva kuvioiden 34A ja 34B esittämästä hihnasta 10.

Kuvio 34A osoittaa, että paperipuolen verkosto (joka kannattelee pap*>.rirainaa) on makroskooppisesti yksita-5 soinen, kuviollinen ja jatkuva. Kuten kuvio 34A osoittaa, paperipuolen verkosto 34a on myös mikroskooppisesti yksi-tasoinen, kuviollinen ja jatkuva suurennussuhteella, jolla valokuva on otettu. Paperipuolen verkoston pinta 34a ympäröi ja määrittää lukuisten kanavien 36 aukkoja 42, joihin 10 kanaviin alkeisrainan kuidut voidaan ohjata ja järjestää parannetun paperirainan muotoon. Lujittava rakenne 33 on nähtävissä kanavien 36 avulla löytyvissä rei'issä eli aukoissa 41. Lujittava rakenne 33 koostuu useista konesuun-taisista loimilangoista 53, jotka on kudottu yhteen usei-15 den poikkisuuntaisten kudelankojen 54 kanssa, niin että niiden väliin jää huokosia 39. Lujittava rakenne 33 on edullinen monikerroksinen lujittava rakenne, jossa on pystysuunnassa päällekkäisiä loimilankoja 53. Kuten kuvio 34A osoittaa, huokoset 39 ovat yleisesti ottaen muutamia ker-20 toja pienempiä kuin kanavat 36. Lujittava rakenne 33 vah-. vistaa ristikkoa 32 häiritsemättä veden valumista ja ilman kulkua kanavien 36 kautta.

Kuviot 34B ja 34C esittävät hihnan 10 taustapuolta 12. Kuviot 34B ja 34C osoittavat taustapuolen teksturoin-25 nin, joka muodostetaan tämän keksinnön mukaisella menetelmällä. Kuten kuvioissa 34B ja 34C osoitetaan, taustapuolen verkosto 35a on epäjatkuva. Ilman tämän keksinnön mukaisella menetelmällä muodostettua taustapuolen teksturointia taustapuolen verkosto 35a näyttäisi hyvin samanlaiselta 30 kuin paperipuolen verkosto.

Kuviossa 34B tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu taustapuolen teksturointi käsittää kulkuteitä 37, jotka aikaansaavat pintatekstuurin epäsäännöllisyyksiä 38 ristikon 32 taustapuolen verkostoon 35a. Taus-35 tapuolen tekstuuri näkyy joukkona epäjatkuvuuksia tausta- 97552 126 puolen verkostossa 35a. Nämä epäjatkuvuudet käsittävät kulkuteitä 37. Kulkutiet 37 ovat kohtalaisen säännöllisesti ja yleiskuvion mukaisesti jakautuneina. Kulkutiet 37 sijaitsevat pääasiallisesti loimilankojen 53 päällä, jotka 5 muodostavat lujittavan rakenteen 33 ensimmäisen osan P01 (toisin sanoen loimipintojen projektioilla). Kun ensimmäinen osa P01 käsittää toisessa loimikerroksessa D olevat loimilangat 53, ensimmäisen pinnan projektio Ax ja loimi-pinnan projektio ovat samat.

10 Kuvio 34B osoittaa myös että, joukko kulkuteitä sijoittuu konepuolen loimipolvekepintojen projektioille ja niiden lähelle ja lähelle polvekkeita 105b2, joita kudelan-gat 54 muodostavat lujittavan rakenteen 33 konetta kohden olevalle puolelle 52. Tämän otaksutaan johtuvan ainakin 15 osaksi siitä, että konepuolen loimipolvekkeet 105b2 käsittävät sen osan lujittavasta rakenteesta, joka on suorassa kosketuksessa muodostusyksikön työpinnan aikana valupro-sessin aikana, ja sen seurauksena näidenpolvekkeiden ja työpinnan välissä ei ole hartsimateriaalia. Tämä saa ai-20 kaan näiden polvekkeiden olon paljaana valmiissa hihnassa 10.

Kuvio 34C osoittaa, että kulkuteiden 37 korkeudet suuntautuvat sisäänpäin lujittavan rakenteen konetta kohden olevan puolen määrittämästä tasosta Pk2 läpinäkymättö-25 män ensimmäisen osan Poi muodostavien rakennekomponenttien 40a pohjapuolelle.

Vaikka on valaistu ja kuvattu tämän keksinnön eri-tyissuoritusmuotoja, tulisi ammattimiehille olla ilmeistä, että erilaisia muita muutoksia ja muunnoksia voidaan tehdä 30 poikkeamatta keksinnön hengen ja suoja-alan piiristä. Liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa on siksi tarkoitus kattaa kaikki tällaiset keksinnön suoja-alan piirissä olevat muutokset ja muunnokset.

Il

Claims (10)

97552 127

1. Paperinvalmistushihna, jolla on paperin kanssa kosketuksessa oleva puoli (11) ja taustapuoli (12) paperin 5 kanssa kosketuksessa olevan puolen vastapuolella, joka paperinvalmistushihna (10) käsittää kovetetusta valonher-kästä hartsimateriaalista koostuvan ristikon (32), jossa on ensimmäinen pinta (34), joka määrittää hihnan (10) paperin kanssa kosketuksessa olevan puolen (11), ensimmäisen 10 pinnan vastapuolella oleva toinen pinta (35) ja ensimmäisen pinnan (34) ja toisen pinnan (35) välillä kulkevia kanavia (36); ja lujittavan rakenteen (33) sijoitettuna ristikon (32) ensimmäisen pinnan (34) ja ainakin osan väliin toisesta pinnasta (35), jossa lujittavassa rakenteessa 15 (33) on huokosia (39) ja lujittava komponentti (40); tunnettu siitä, että sillä on teksturoitu tausta-puoli (12), ristikon (32) ensimmäisessä pinnassa (34) on siihen muodostettu paperipuolen verkosto (34a), joka määrittää kanavat (36), ja toisessa pinnassa (35) on tausta-20 puolen verkosto (35a), jossa on kanavista (36) erotettavissa olevia kulkuteitä (37), jotka muodostavat pintateks-tuurin epäsäännöllisyyksiä (38) taustapuolen verkostoon (35a); lujittavan komponentin (40) ensimmäisellä osalla (P01) on ensimmäinen opasiteetti (0Χ) ja lujittavan kompo-25 nentin (40) toisella osalla (P02) on toinen opasiteetti (02), joka on alhaisempi kuin ensimmäinen opasiteetti, jolloin ensimmäinen opasiteetti (Ox) on riittävä estämään olennaisesti, ristikon (32) muodostavan valonherkän hart-simateriaalin kovettuminen, kun valonherkkä hartsimate-30 riaali on kovettumattomassa tilassaan ja ensimmäinen osa (P01) asetetaan valonherkän hartslmateriaalin ja aktiinisen valon lähteen (73) väliin, ja toinen opasiteetti (02) on sellainen, että se sallii valonherkän hartslmateriaalin kovettumisen, ja ensimmäinen osa (Pei) määrittää ensimmäi-35 sen pinnan projektion; ja ristikon (32) taustapuolen ver- 97552 128 kostossa (35a) olevat kulkutiet (37) sijaitsevat pääasiassa ensimmäisen pinnan projektion alueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperinvalmistus-hihna, tunnettu siitä, että lujittava rakenne 5 (33) käsittää vähintään yhden rakennekomponentin (40a) ja ensimmäinen osa (PC1) käsittää vähintään yhden rakennekomponentin, joka koostuu ainakin osittain läpinäkymättömästä materiaalista, joka on läpäisemätöntä valon suhteen, jonka , aallonpituus on noin 200 - 400 nm.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paperinval- mistushihna, tunnettu siitä, että lujittava rakenne (33) käsittää kudotun elementin, lujittava komponentti (40) käsittää joukon rakennekomponentteja (40a), rakennekomponentit (40a) käsittävät useita konesuuntaisia 15 loimllankoja (53), jotka on kudottu yhteen useiden poikittaissuuntaisten kudelankojen (54) kanssa, jolloin loimi-lankojen ja kudelankojen väliin muodostuu huokosia (39), ja ainakin osilla joistakin loimilangoista on ensimmäinen opasiteetti ().

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen paperinvalmistus- hihna, tunnettu siitä, että lujittava rakenne (33) käsittää monikerroksisen kudotun elementin, jolla on paperia kohden oleva puoli (51) ja konetta kohden oleva puoli (52) paperia kohden olevan puolen vastapuolella, 25 konesuuntaiset loimilangat (53) on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen (C) ja toiseen kerrokseen (D) ja ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa olevat loimilangat on järjestetty yleisesti ottaen pystysuorasti päällekkäin, ensimmäinen loimilangoista (53) koostuva kerros (C) muodostaa yhdessä 30 yhteenkudottujen kudelankojen (54) kanssa lujittavan rakenteen (33) paperia kohden olevan puolen (51), ja loimi-langoista (53) koostuva toinen kerros (D) muodostaa yhdessä yhteenkudottujen kudelankojen (54) kanssa lujittavan rakenteen (33) konetta kohden olevan puolen (52) ja aina-35 kin osilla joistakin toisessa kerroksessa (D) olevista loimilangoista (53) on ensimmäinen opasiteetti (0Χ). li 97552 129

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperinvalmistus-hihna, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa (Pcl) käsittää läpinäkymätöntä päällystettä (70), joka on läpäisemätöntä valon suhteen, jonka aallonpituus on noin 200 - 5 400 nm, ja päällyste (70) on levitetty lujittavan raken teen (33) konetta kohden olevalle puolelle (52).

6. Menetelmä paperinvalmistushihnan valmistamiseksi, joka paperinvalmistushihna (10) käsittää lujittavan rakenteen (33) ja kovetetusta valonherkästä hartsimateri- 10 aalista koostuvan ristikon (32), jossa ristikossa (32) on ensimmäinen pinta (34), toinen pinta (35) ja ensimmäisen pinnan ja toisen pinnan välillä kulkevia kanavia (36), tunnettu siitä, että paperinvalmistushihnalla on teksturoitu taustapuoli (12), ensimmäisessä piimässä (34) 15 on siihen muodostettu paperipuolen verkosto (34a), joka määrittää kanavat (36), ja toisessa pinnassa (35) on taus-tapuolen verkosto (35a), jossa on kanavista (36) erotettavissa olevia kulkuteitä (37), jotka muodostavat pintateks-tuurin epäsäännöllisyyksiä (38) taustapuolen verkostoon 20 (35a); joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: (a) aikaansaadaan muodostusyksikkö (71), jossa on työpinta (72); (b) aikaansaadaan lujittava rakenne (33), jossa on paperia kohden oleva puoli (51), konetta kohden oleva puo- 25 li (52) paperia kohden olevan puolen vastapuolella, huokosia (39) ja lujittavaa komponenttia (40), joka koostuu useista rakennekomponenteista (40a), jolloin lujittavan komponentin (40) ensimmäisellä osalla (PQ1) on ensimmäinen opasiteetti (Ox) ja lujittavan komponentin (40) toisella 30 osalla (Po2) on toinen opasiteetti (02), joka on alhaisempi kuin ensimmäinen opasiteetti, jolloin ensimmäinen opasiteetti (O!) on riittävä estämään olennaisesti ristikon (32) muodostavan valonherkän hartsimateriaalin kovettuminen, kun valonherkkä hartsimateriaali on kovettumattomassa ti-35 lassaan ja ensimmäinen osa (PQ1) asetetaan valonherkän 97552 130 hartslmaterlaalln ja aktiinisen valon lahteen (73) väliin, ja toinen opasiteetti (02) on sellainen, että se sallii valonherkän hartslmaterlaalln kovettumisen, ja ensimmäinen osa (P01) määrittää ensimmäisen pinnan projektion; 5 (c) saatetaan ainakin osa lujittavan rakenteen (33) konetta kohden olevasta puolesta (51) kosketukseen muodos-tusyksikön (71) työpinnan (72) kanssa; (d) levitetään nestemäisestä valonherkästä hartsis- Λ ta koostuvaa päällystettä (70) lujittavan rakenteen (33) 10 ainakin toiselle puolelle, niin että päällyste (70) muodostaa ensimmäisen pinnan (34') ja toisen pinnan (35')/ päällyste (70) jakautuu sillä tavalla, että ainakin osa päällysteen toisesta pinnasta (35’ ) sijoittuu muodostusyk-sikön (71) työpintaa (72) vasten, osia päällysteen toises-15 ta pinnasta (35') sijoittuu lujittavan komponentin (40) ensimmäisen osan ja muodostusyksikön (71) työpinnan (72) väliin ja lujittavan rakenteen (33) paperia kohden oleva puoli (51) sijoittuu päällysteen (70) ensimmäisen ja toisen pinnan väliin, jolloin se osa päällysteestä (70), joka 20 sijoittuu päällysteen ensimmäisen pinnan (34') ja lujittavan rakenteen (33) paperia kohden olevan puolen (51) väliin, muodostaa hartsiylikuormituksen (tc, t„'); (e) säädetään ylikuormituksen (t0, t0') paksuus ennalta valittuun arvoon; 25 (f) aikaansaadaan maski (74), jossa on läpinäkymät tömiä ja läpinäkyviä alueita, jolloin läpinäkymättömät alueet (74a) määräävät yhdessä läpinäkyvien alueiden (74b) kanssa ennalta valitun maskissa (74) olevan kuvion; (g) sijoitetaan maski (74) nestemäisestä valonher-30 kästä hartsista koostuvan päällysteen (70) ja aktiinisen valon lähteen (73) väliin siten, että maski (74) on kosketuksessa päällysteen (70) ensimmäisen pinnan (34') kanssa, maskin (74) läpinäkymättömät alueet (74a) suojaavat osaa päällysteestä (70) valonlähteen (73) lähettämiltä valonsä-35 teiltä ja läpinäkyvät alueet (74b) jättävät päällysteen (70) muut osat suojaamattomiksi; II 97552 131 (h) kovetetaan nestemäisen valonherkän hartsipääl-lysteen (70) suojaamattomat osat ja päällysteen (70) ne osat, joiden kovettumisen lujittavan rakenteen (33) toinen osa (P02) sallii, ja jätetään kovettamatta suojatut osat ja 5 päällysteen (70) ne osat, jotka sijoittuvat lujittavan rakenteen (33) ensimmäisen osan (P01) ja muodostusykslkön (71) työplnnan (72) väliin valottamalla nestemäisestä va-lonherkästä hartsista koostuvaa päällystettä (70) valonlähteestä (73) tulevalla valolla, jolla on aktivoiva aal-10 lonpltuus, maskin (74) ja lujittavan rakenteen (33) läpi, jolloin muodostuu osittain muodostettu komposilttihihna (10'); ja (1) poistetaan kovettumaton nestemäinen valonherkkä hartsi suurin piirtein kokonaan osittain muodostetusta 15 komposiittlhihnasta (10'), jolloin jäljelle jää kovetettu hartslrlstikko (32), jossa on useita kanavia (36) alueilla, jotka maskin (74) läpinäkymättömät alueet (74a) suoja-slvat valonsäteiltä, ja kulkuteitä (37), jotka muodostavat plntatekstuurln epäsäännöllisyyksiä (38) ristikon (32) 20 taustapuolen verkostoon (35a) ja jotka vastaavat päällysteen (70) toisen pinnan (35') niitä osia, joiden kovettumisen lujittavan rakenteen (33) ensimmäinen osa (P01) on estänyt.

7. Taustapuoleltaan teksturoitu paperinvalmistus-25 hihna, tunnettu siitä, että se on valmistettu patenttivaatimuksen 6 mukaisella menetelmällä.

8. Menetelmä lujan, pehmeän, imukykyisen paperirai-nan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että (a) aikaansaadaan paperikuitujen vesidispersio 30 (14); (b) muodostetaan paperikuitualkeisraina (18) dispersiosta (14) käsin huokoiselle pinnalle (15); (c) saatetaan alkeisraina (18) kosketukseen patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4 tai 5 mukaisen paperinvalmistus- 35 hihnan (10) paperin kanssa kosketukseen tulevan puolen (51) kanssa; 97552 132 (d) kuljetetaan paperinvalmistushihna (10) ja al-keisraina (18) allpainelähteen (24a) yli ja suunnataan nestepalne-ero alkeisrainaan (18) allpainelähteen (24a) avulla siten, että nestepalne-ero aikaansaadaan paperin-5 valmlstushlhnan (10) taustapuolelta (12) käsin paperinval-mistushlhnan (10) kanavien (36) kautta, jolloin ainakin osa alkelsralnassa (18) olevista paperikuldulsta ohjautuu paperlnvalmlstushlhnan (10) kanaviin (36) ja alkelsrainas- , ta (18) poistuu vettä kanavien (36) kautta ja alkeisrai-10 nassa (18) olevat paperlkuidut uudelleenjärjestyvät, jolloin paperikuldulsta muodostuu välltuoteraina (25) sellaisissa olosuhteissa, että ohjautuminen käynnistyy viimeistään samanaikaisesti kuin veden poistuminen alkeisrai-nasta (18); 15 (e) painetaan paperipuolella oleva verkosto (34a) välituoterainaan (25) sijoittamalla välltuoteraina pape-rinvalmistushihnan (10) ja painopinnan väliin, jolloin muodostuu korkopuristettu paperikuituraina (29), ja (f) kuivataan korkopuristettu raina (29).

9. Luja, pehmeä, imukykyinen paperi, tunnet- t u siitä, että se on valmistettu patenttivaatimuksen 8 mukaisella menetelmällä.

10. Paperivalmistuskangas, joka on tarkoitettu käytettäväksi paperikoneessa, joka paperinvalmistuskangas kä-25 sittää joukon lankoja, joka joukko lankoja käsittää useita konesuuntalsia loimilankoja (53), jotka on kudottu yhteen useiden poikittaissuuntaisten kudelankojen (54) kanssa, jolloin niiden väliin muodostuu huokosia (39), tunnettu siitä, että joukosta lankoja osalla langoista 30 on ensimmäinen opasiteetti (0Χ) ja osalla langoista on toinen opasiteetti (02), jolloin ensimmäinen opasiteetti on suurempi kuin toinen opasiteetti. Il 97552 133