FI97497C - Resonaattorin kotelorakenne - Google Patents

Description

97497

Resonaattorin kotelorakenne

Keksinnön kohteena on resonaattorin kotelorakenne, joka käsittää ainakin kaksi metallista kotelomodulia, jot-5 ka on yhdistetty toisiinsa modulirakenteisen koteloraken-teen muodostamiseksi, yksittäisen kotelomodulin rajatessa sisäänsä ainakin yhden resonaattoriontelon.

Resonaattorirakenteita käytetään suurtaajuuspiirien toteuttamiseen esimerkiksi matkapuhelinverkkojen tukiase-10 missä. Eräs mahdollinen käyttötapa resonaattoreille on käyttää resonaattoreita esimerkiksi tukiasemien lähetinyk-siköiden tai vastaanotinyksiköiden vahvistimissa sovitus-piireinä ja suodatuspiireinä. Mikäli resonaattorirakenne käsittää useita osia eli useita resonaattorionteloita, 15 niin tällöin resonanssipiirit sovitetaan siten toisiinsa, että resonaattorirakenne toteuttaa taajuusalueessa halutun kaltaisen taajuusvasteen. Tällöin on kyse osa-aluejaosta, jossa kukin resonaattoriontelo kattaa oman osansa taajuusalueesta .

20 Kotelorakenteen käsittäviä resonaattoreita on usei ta eri tyyppejä, esimerkiksi koaksiaaliresonaattori, helix-resonaattori ja onteloresonaattori. Kaikki nämä kolme resonaattorityyppiä käsittävät metallisen kotelorakenteen. Koaksiaaliresonaattoreissa ja helix-resonaattoreissa kote-25 lorakenne ympäröi kotelorakenteen keskellä olevaa johdinta, jota voidaan nimittää esimerkiksi resonaattoritapiksi tai resonaattorijohtimeksi. Onteloresonaattorit puolestaan käsittävät pelkän resonaattorikotelon.

Resonaattoreiden kotelorakenteita ja niiden yksit-30 täisiä kotelomoduleja on valmistettu useilla eri tavoilla kuten esimerkiksi ohuesta metallilevystä taivuttamalla ja umpimateriaalista jyrsimällä. Lisäksi on tunnettua valmistaa l- ja 2-onteloisia kotelomoduleja suulakepuristamalla tai painevalamalla. Esimerkiksi suulakepuristusmenetelmän 35 käyttö on hyvä tapa, koska sillä voidaan valmistaa pitkiä 97497 2 onteloprofiileja, jotka katkotaan sopivan mittaisiksi paloiksi riippuen siitä kuinka syvä yksittäisestä ontelosta halutaan.

Silloin kun taajuusvaste muodostetaan useista osis-5 ta tarvitaan monionteloisia kotelorakenteita. Monionteloi- sia kotelorakenteita muodostetaan liittämällä useita 1-tai useampionteloisia kotelomoduleja toisiinsa. Monionte-loisen kotelorakenteen ominaisuuksia kuten esimerkiksi vierekkäisten resonaattorionteloiden tai niissä olevien 10 resonaattorijohtimien välistä kytkeytymistä säädetään työstämällä vierekkäisten onteloiden välistä seinämää matalammaksi. Tunnetut modulirakenteiset kotelorakenteet ovat varsin yksinkertaisia, sillä ne muodostuvat suoraan toisiinsa liitetyistä suorakaiteenmuotoisista kotelomodu-15 leista, jotka asettuvat peräkkäin tai vierekkäin siten, että kotelomodulin sivuseinämät asettuvat vastakkain. Tällaisen rakenteen erityinen heikkous on kotelomodulien välinen väliseinä, väliseinän vahvuus ja sen juottaminen ja kotelomodulien tukeutuminen toisiinsa. Mikäli koteloraken-20 ne muodostuu esimerkiksi kahdesta rinnakkain asetettavasta 2-onteloisesta kotelomodulista, niin tällöin kotelomodulien välinen seinämä muodostuu vahvuudeltaan kaksinkertaiseksi kuin mikä yksittäisen kotelomodulin seinämän vahvuus on, ja tämän seurauksena työstöjen tekeminen kahden kote-25 lomodulin välille on työläämpää ja hitaampaa. Näitä työstöjä eli koneistuksia tehdään siis sen vuoksi, että niillä säädetään eri resonaattorionteloiden välistä kytkeytymistä. Resonaattorin seinämien erilaiset vahvuudet myös vaikuttavat haitallisesti resonaattorin sähköiseen toimintaan 30 ja näin vaikeuttavat oikeanlaisen taajuusvasteen toteuttavan monionteloisen modulirakenteisen resonaattorin valmistusta. Tunnettujen levymateriaalista taitettujen kotelora-kenteiden ongelma on lukuisien juotosten tarve, sillä levyrakenteiseen kotelorakenteeseen tarvitaan juotoksia sekä 35 modulien liitoskohtaan, mutta myös kotelomodulien omiin 97497 3 liitoksiin, joissa kaksi eri levyosaa kohtaavat.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uuden-tyyppinen resonaattorin kotelorakenne, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

5 Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella re sonaattorin kotelorakenteella, jolle on tunnusomaista, että kotelomodulit, jotka jo rajaavat sisäänsä resonaatto-riontelon, käsittävät kotelomodulista ulkonevia seinämiä, jotka tukeutuvat yhteen tai useampaan toiseen kotelomodu-10 liin ja muodostavat näin syntyneelle välialueelle eri ko-telomoduleissa olevien resonaattorionteloiden väliin yhden tai useampia uusia resonaattorionteloita.

Nyt esillä olevassa kotelorakenteessa kotelomoduli on yhtä materiaalikokonaisuutta, ei siis levyosista taivu-15 tettu ja juotettu, vaan esimerkiksi alumiinista suulakepu-ristettu tai painevalettu. Tähän asti tunnetut suulakepu-ristetut kotelomodulit ovat puhtaan suorakaiteenmuotoisia 1- tai 2-onteloisia kotelomoduleja ilman mitään ulkonevia seinämiä, joiden avulla kotelomoduli voitaisiin tukea toi-20 seen moduliin ja samalla muodostaa uusia resonaattorionteloita .

Keksinnön mukaisella resonaattorin kotelorakenteella saavutetaan useita etuja. Kotelomodulista ulkonevien seinämien avulla vältytään siltä, että kotelomodulien vä-25 lisen seinämän vahvuus kaksinkertaistuisi. Koska liian vahvaa seinämää ei muodostu, niin tämän vuoksi eri kotelomodulien väliseen vierekkäisten resonaattorionteloiden väliseen seinämään resonaattorionteloiden välisen kytkeytymisen vuoksi tehtävän työstön tai koneistuksen teko on 30 helpompaa kuin tunnetuissa ratkaisuissa. Kotelomodulien tukeminen tai liittäminen toisiinsa on huomattavasti helpompaa ja vaatii vähemmän juotoksia. Keksinnön mukaisen resonaattorin valmistaminen on näistä syistä nopeampaa ja myös halvempaa. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytettä-35 vät kotelomodulit ovat monikäyttöisiä, jolloin samanlai- 97497 4 sista kotelomoduleista voidaan rakentaa hyvin erilaisia resonaattorikoteloita. Esimerkiksi suulakepuristamalla voidaan normaalisti valmistaa vain osia, joiden ristimittä nurkasta nurkkaan on noin 200 mm. Keksinnön mukaisella 5 ratkaisulla päästään siihen, että yhdellä suulakepuristus-työkalulla saadaan valmistettua kotelomoduli, joka edullisimmin samanlaisiin kotelomoduleihin liitettynä mahdollistaa hyvinkin laajojen, esimerkiksi 16-onteloisten kotelo-rakenteiden valmistuksen. Ulkonevien seinämien olemassaolo 10 sekä lisää resonaattorionteloiden määrää että myös helpottaa kotelorakenteen modulaarista laajentamista.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kahta 4-onteloista kotelomodulia, 15 kuvio 2 esittää kahta 3-onteloista kotelomodulia vielä irrallaan toisistaan, kuvio 3 esittää kuvion 2 kotelomoduleista yhdistettyä kotelorakennetta, kuvio 4 esittää neljää 2-onteloista kotelomodulia 20 vielä irrallaan toisistaan, kuvio 5 esittää kuvion 4 kotelomoduleista yhdistettyä kotelorakennetta, kuvio 6 esittää kahden kotelomodulin ulkonevien seinämien välistä liitosta, « 25 kuvio 7 esittää kotelomodulin ulkosivuun muodostet tuja syvennyksiä.

Kuvioihin viitaten selostetaan ensin kuvion 1 mukaista ensimmäistä toteutusmuotoa, joka käsittää kotelomoduli t 1 ja 2, jotka ovat olennaisesti identtisiä. Kotelo-30 moduli 1 käsittää neljä resonaattorionteloa 3-6, jotka kotelomoduli rajaa sisäänsä. Resonaattoriontelot 3-6 muodostuvat, koska kotelomoduli käsittää poikittaisseinämät 7-11 ja pitkittäisseinämät 12 ja 13. Vastaavasti kotelomoduli 2 käsittää neljä resonaattorionteloa 14-17, jotka kotelomo-35 duli rajaa sisäänsä. Resonaattoriontelot 14-17 muodostu- *

II

97497 5 vat, koska kotelomoduli 2 käsittää poikittaisseinämät 18-22 ja pitkittäisseinämät 23 ja 24. Kuvion 1 esittämistä kotelomoduleista 1 ja 2 on muodostettavissa moduliraken-teinen kotelorakenne yhdistämällä kotelomodulit toisiinsa.

5 Keksinnön mukaisesti kotelomodulit 1 ja 2 käsittävät kote-lomodulista ulkonevia seinämiä la, Ib, 2a, 2b, jotka tukeutuvat yhteen tai useampaan muuhun kotelomoduliin 2, vastaavasti 1 ja muodostavat näin syntyneelle välialueelle uuden resonaattoriontelon. Uusia resonaattorionteloita 10 syntyy yksi tai useampi riippuen siitä millainen on kotelomoduli, joita toisiinsa yhdistettään. Kuvion 1 tapauksessa uusia resonaattorionteloita syntyy vain yksi, kuvioiden 2-3 tapauksessa uusia resonaattorionteloita syntyy kolme ja kuvioiden 4-5 tapauksessa uusia resonaattorionte-15 loita syntyy kahdeksan kappaletta. Kuviossa l kotelomodu-lien tukeutuminen ja uusi resonaattoriontelo eivät esiinny, koska kotelomodulit 1 ja 2 ovat vielä erillään. Modu-lirakenteinen kotelorakenne syntyy kun toinen kotelomoduli 2 asetetaan ensimmäisen kotelomodulin l jatkeeksi, jolloin 20 kotelomodulien ulkonevat seinämät la ja 2b asettuvat vastakkain toistensa jatkeeksi ja ulkonevat seinämät ib ja 2a asettuvat toistensa jatkeeksi. Tällöin syntyisi uusi resonaattoriontelo, jota rajaisi toisiinsa tukeutuneet ulkonevat seinämät la, Ib ja 2a, 2b ja poikittaisseinämät 11 ja 25 18. Kun kuvion 1 mukaiset kaksi 4-onteloista kotelomodulia tuetaan toisiinsa syntyy yksi yhtenäinen, mutta 9-onteloi-nen kotelorakenne, jolla resonaattorin taajuusvaste toteutetaan 9-osaisena. Kuviossa 1 kotelomodulin 1 päässä olevien lyhyiden ulokkeiden ulkopintojen välinen etäisyys on 30 valittu siten, että se olennaisesti vastaa resonaattoriontelon sisäleveyttä. Tällaisessa tapauksessa kotelomodulin 1 jatkeeksi voitaisiin asettaa kotelomoduli 2 joka olisi katkaistu siten, että resonaattoriontelo 14 olisi avoin.

Kuviossa 6 on esitetty kahden kotelomodulin ulko-35 nevien seinämien, esimerkiksi ulkonevien seinämien la ja 97497 6 2b välistä liitosta 25. Liitoksen 25 tyyppisessä liitoksessa ulkonevat seinämät la ja 2b tukeutuvat toisiinsa ja ulkonevat seinämät Ib ja 2a tukeutuvat toisiinsa. Resonaattorin sähköisen toiminnan ja mekaanisen kestävyyden 5 varmistamiseksi on liitokseen muodostettu juotokset 26 tai vastaavat.

Kukin kotelomoduli 1, 2 ulkonevine seinämineen la, ib, 2a, 2b muodostuu yhdestä materiaalikappaleesta, joka on joko suulakepuristettu tai painevalettu materiaalikap-10 pale. Tällöin liitoskohtia, jotka vaativat juotoksen 26 syntyy vain kotelomodulien 1 ja 2 välille eli ulkonevien seinämien liitoskohtaan. Itse kotelomodulit ja niiden sisäänsä sulkemat resonaattoriontelot 3-6 ja 14-17 eivät tarvitse juotoksia. Juotoksia tarvitaan siis ainoastaan uuden 15 resonaattoriontelon käsittämiin liitoksiin 25. Eräs sopiva materiaali, josta kotelomodulit voidaan valmistaa on alumiini. Eräs mahdollinen seinämävahvuus on edullisimmin suuruusluokkaa 0.5 - 2 mm. Kotelomodulin seinämävahvuuden on toisaalta oltava riittävän ohut ettei seinämä vie pin-20 ta-alaa resonaattoriontelolta, mutta toisaalta riittävän paksu, jotta ulkonevan seinämän päätyyn voidaan työstää esimerkiksi porrasmainen liitosrakenne 25.

Kotelomodulien perusrakenne on muidenkin kuvioiden . esittämissä versiossa samanlainen eli sellainen, joissa 25 kotelomoduli on yhtä materiaalikokonaisuutta, ei siis le-vyosista taivutettu ja juotettu, vaan esimerkiksi alumiinista joko suulakepuristuksella tai painevalulla muodostettu, koska se on helppo ja halpa valmistaa eikä tarvita juotoksia muualle kuin kotelomodulien välille.

30 Seuraavaksi viitataan kuvioihin 2 ja 3 jotka esit tävät keksinnön toista toteutusmuotoa. Kuvio 2 esittää kahta 3-onteloista kotelomodulia 31 ja 32 vielä irrallaan toisistaan, ja kuvio 3 esittää kuvion 2 kotelomoduleista 31 ja 32 yhdistettyä kotelorakennetta. Kuvioissa 2 ja 3 35 kotelomoduli 31 käsittää esimerkiksi alumiinista muodoste- 97497 7 tun seinämärakenteen, joka rajaa sisäänsä resonaattorion-telot 33-35. Lisäksi kotelomoduli 31 käsittää kotelomodu-lista ulkonevia seinämiä 31a-31d. Vastaavasti toinen kotelomoduli 32 käsittää seinämärakenteen, joka rajaa si-5 säänsä resonaattoriontelot 36-38. Lisäksi kotelomoduli 32 käsittää kotelomodulista ulkonevia seinämiä 32a-32d. Ulko-nevien seinämien 31a-31d ja 32a-32d päädyn muodot voivat olla samanlaisia kuin kuviossa 6 esitettiin. Kuviossa 3 kotelomodulit 31 ja 32 on yhdistetty 2-moduliseksi kotelo-10 rakenteeksi. Kotelomodulin 31 ulkonevat seinämät 31a-3ld tukeutuvat toiseen kotelomoduliin 32, erityisesti toisen kotelomodulin vastaaviin ulkoneviin seinämiin 32a-32d ja muodostavat näin syntyneelle välialueelle uusia resonaat-torionteloita 39-41, jolloin kahdesta 3-onteloisesta kote-15 lomodulista muodostuu 9-onteloinen kotelorakenne. Kotelomodulit tukeutuvat toisiinsa liitoskohdissa 300.

Kuvioiden 1-3 mukaiset toteutusmuodot ovat sellaisia, joissa kotelomodulien väliset uudet resonaattoriontelot muodostuvat siten, että kotelomodulit on järjestetty 20 niin, että kotelomodulin ulkonevat seinämät tukeutuvat toisen modulin olennaisesti yhdensuuntaisiin ulkoneviin seinämiin. Kotelomodulit kuten 1 ja 2 tai 31 ja 32 asetetaan siis ulkonevista seinämistään vastakkain. Kyseinen toteusmuoto on erityisen sovelias kahden kotelomodulin 25 kokonaisuudelle. Kuvion 3 kotelomodulien 31 ja 32 ulkonevat seinämät 3la-3ld ja 32a-32d muodostavat ainakin likimain puolet uuden resonaattoriontelon pituudesta, koska tällöin kaksi vastakkain asettuvaa ulkonevaa seinämää, kuten esimerkiksi ulkonevat seinämät 31a ja 32a ja esimer-30 kiksi ulkonevat seinämät 31b ja 32b muodostavat uuden resonaattoriontelon kuten ontelon 39 koko pituuden. Edullisessa toteutusmuodossa uudet resonaattoriontelot 39-41 ovat olennaisesti samankokoisia kuin kotelomodulien 31 ja 32 sisäänsä sulkemat resonaattoriontelot 33-35 ja 36-38, 35 koska tällöin resonaattorin sähköisen toiminnan viritys on • 97497 8 helpommin suoritettavissa kun resonaattoriontelot ovat samanlaisia .

Seuraavaksi viitataan kuvioihin 4 ja 5. Kuvio 4 esittää neljää 2-onteloista kotelomodulia 41-44 vielä ir-5 rallaan toisistaan ja kuvio 5 esittää kuvion 4 kotelomodu-leista 41-44 yhdistettyä 16-onteloista kotelorakennetta. Kuvioissa 4-5 kotelomodulit 41-44 kukin käsittävät seinämärakenteen, joka sulkee sisäänsä kaksi resonaattorionte-loa, nimittäin resonaattoriontelot 45-46, 47-48, 49-50 ja 10 51-52. Kotelomoduli 41 käsittää ulkonevat seinämät 4la-4le, kotelomoduli 42 käsittää ulkonevat seinämät 42a-42c, kotelomoduli 43 käsittää ulkonevat seinämät 43a-43c ja kotelomoduli 44 käsittää ulkonevat seinämät 44a-44c. Kotelomodulin sivua esittää viitenumerot 41d-44d. 15 Kuviossa 5 kotelomodulit 41-44 on muodostettu yhtenäiseksi kotelorakenteeksi. Kuviossa 5 kotelomodulien 41-44 väliselle alueelle muodostuu useita uusia resonaattorionteloi-ta, nimittäin resonaattoriontelot 61-68. Kuvion 5 toteutusmuodossa kotelomodulien 41-44 väliset uudet resonaatto-20 riontelot 61-68 muodostuvat siten, että toisen kotelomodulin ulkosivu sulkee resonaattoriontelon yhdistämällä kote-lomodulista ulkonevat seinämät. Uudet resonaattoriontelot 61 ja 62 muodostuvat kun kotelomodulin 41 ulkosivu 4Id yh-. distää kotelomodulin 42 ulkonevat seinämät 42a-42c. Uudet 25 resonaattoriontelot 63 ja 64 muodostuvat kun kotelomodulin 42 ulkosivu 42d yhdistää kotelomodulin 43 ulkonevat seinämät 43a-43c. Uudet resonaattoriontelot 65 ja 66 muodostuvat kun kotelomodulin 43 ulkosivu 43d yhdistää kotelomodulin 44 ulkonevat seinämät 44a-44c. Viimeiset uudet reso-30 naattoriontelot 67 ja 68 muodostuvat kun kotelomodulin 44 ulkosivu 44d yhdistää kotelomodulin 41 ulkonevat seinämät 41a-41c. Kuvioiden 4 ja 5 toteutusmuodossa kotelorakenne käsittää ainakin neljä kotelomodulia 41-44, jotka kukin käsittävät ainakin kaksi resonaattorionteloa 45-46, 47-48, 35 49-50 ja 51-52. Kotelomodulit 41-44 on järjestetty siten, 97497 9 että kotelomodulien 41-44 välille muodostuu uusia resonaat-torionteloita 61-68 määrä, joka on ainakin kahdeksan. Tällöin saadaan muodostettua 16-onteloinen kotelorakenne.

Kuviosta 5 havaitaan, että kotelomodulit 41-44 on 5 asetettu toisiinsa nähden siten, että kotelomodulin ulko-nevien seinämien suunta poikkeaa ainakin likimain 90 astetta edellisen kotelomodulin ulkonevien seinämien suunnasta. Tämä havaitaan kun verrataan esimerkiksi kotelomodulien 41 ja 42 asentoa. Kotelomoduli 42 on samanlainen 10 kuin kotelomoduli 41, mutta se on kierretty myötäpäivään 90 astetta. Vastaavasti seuraavaa kotelomodulia 43 on kierretty vielä 90 astetta myötäpäivään. Vastaavasti kotelomoduli 44 kiertyy vielä 90 astetta, johon nähden ensimmäinen kotelomoduli 41 kiertyy vielä 90 astetta myötäpäi-15 vään. Ulkonevien seinämien 41a-41c suunta poikkeaa ainakin likimain 90 astetta ulkonevien seinämien 42a-42c suunnasta, joka taas poikkeaa ainakin likimain 90 astetta ulkonevien seinämien 43a-43c suunnasta, joka taas poikkeaa ainakin likimain 90 astetta ulkonevien seinämien 44a-44c suun-20 nasta, joka taas poikkeaa ainakin likimain 90 astetta ulkonevien seinämien 41a-41c suunnasta.

Kuvioista 3 ja 5 havaitaan, että kotelomoduleista koottu kotelorakenne on ulkomuodoltaan olennaisesti suorakaiteenmuotoinen, koska se on tilankäytöltään tehokkain. 25 Kuviosta 5 edelleen havaitaan, että kotelorakenteen keskellä eri kotelomodulien ulkonevat seinämät (yksi ulkoneva seinämä kustakin kotelomodulista) kohtaavat, jolloin kotelomodulin keskelle ei jää tyhjää tilaa.

Edullisessa toteutusmuodossa kotelomodulit on ase-30 tettu toisiinsa nähden siten, että kotelomodulien välialueelle syntyvät uudet resonaattoriontelot ovat vain kahden kotelomodulin rajaamalla alueella. Tämä havaitaan esimerkiksi siitä, että uudet resonaattoriontelot 61 ja 62 ovat kahden kotelomodulin eli siis kotelomodulien 41 ja 42 vä-35 Iillä, vastaavasti resonaattoriontelot 63 ja 64 ovat kah- 10 97497 den kotelomodulin eli siis kotelomodulien 42 ja 43 välillä, vastaavasti resonaattoriontelot 65 ja 66 ovat kahden kotelomodulin eli siis kotelomodulien 43 ja 44 välillä, ja vastaavasti resonaattoriontelot 67 ja 68 ovat kahden kote-5 lomodulin eli siis kotelomodulien 44 ja 41 välillä. Tällä toteutusmuodolla saavutetaan se etu, että yhden seinämä-osan suunnalta resonaattoriontelolla on vain yksi toinen resonaattoriontelo naapurinaan, jonka ansiosta resonaattorin sähköisen toiminnan viritys on helpompi suorittaa.

10 Kuviossa 4 kotelomodulille 41 on esitetty lisäksi viitenumero seinämälle 41e, ja kahdelle muulle seinämälle 4lf ja 41g. Edullisessa toteutusmuodossa kotelomodulin 41 ulkonevat seinämät 41a-41c ovat olennaisesti yhdensuuntaiset kotelomodulin jo sisäänsä rajaamien resonaattorionte-15 loiden käsittämien ensimmäisten seinämien 4ld ja 41e kanssa ja olennaisesti kohtisuorassa kotelomodulin jo sisäänsä rajaamien resonaattorionteloiden käsittämien toisten seinämien 41f ja 41g kanssa.

Edullisessa toteutusmuodossa kotelomodulien, esi-20 merkiksi kotelomodulin 41 ulkonevien seinämien 41a-41c määrä ja pituus on valittu siten, että kotelomodulien vä liselle välialueelle syntyvät uudet resonaattoriontelot muodostuvat olennaisesti samankokoisiksi kotelomodulien jo . sisäänsä rajaamien resonaattorionteloiden kanssa, koska 25 mikäli ontelot ovat samankokoisia, niin tällöin resonaat torin hyvyysluku eli Q-arvo jakautuu tasan eri resonaatto-reiden kesken. Kuviossa 5 kaikki resonaattoriontelot 45-52 ja 61-68 ovat olennaisesti samankokoisia ja samanmuotoisia .

30 Edullisessa toteutusmuodossa kotelomodulin ulkone vat seinämät kuten esimerkiksi seinämät 41a-41c ovat olennaisesti yhtä pitkiä keskenään, koska se parantaa kotelomodulien käyttömahdollisuuksia erilaisten kotelorakentei-den muodostamiseen. Sama etu saadaan sillä, että resonaat-35 torin kotelomodulit ovat olennaisesti identtisiä keskenään li 11 jolla saavutetaan myös se etu, että kotelomodulien valmistuskustannukset ja kotelorakenteen kokoamiskustannukset jäävät pienemmiksi. Kuviosta havaitaan, että ulkonevat seinämät ovat myös yhtä pitkiä eri kotelomoduleissa.

5 Kuviosta 5 havaitaan, että tietyn kotelomodulin ul koreunan ulkonevat seinämät tukeutuvat toisen kotelomodulin nurkan seudulle liitoskohdissa 70. Kotelomodulien keskimmäiset ulkonevat seinämät 41b-44b puolestaan tukeutuvat muiden kotelomodulien sivuihin 41d-44d. Sisimmät ulkonevat 10 41c-44c seinämät tukeutuvat toisiinsa kotelomodulin kes kellä. Kuvio 7 esittää sivuseinämässä 43d olevia kahden kotelomodulin 44 ja 43 välisiä syvennyksiä 80 ja 90, joilla kotelomodulien välistä tukeutumista voidaan parantaa. Syvennys 80 kotelomodulin 43 ulkosivulla 43d, edullisimmin 15 ulkosivun keskialueella, on tarkoitettu kotelomodulin 44 ulkonevaa seinämää 44b varten ja nurkan alueen syvennys kotelomodulissa 43 on tarkoitettu kotelomodulin 44 uloim-malle ulkonevalle seinämälle 44a. Kuviossa 5 kotelorakenteen ulkoreunalla olevat liitoskohdat 70 ovat aina ulkone-20 van seinämän ja toisen kotelomodulin nurkan alueen välillä. Kuviosta myös havaitaan, että ainakin kahden kotelorakenteen ulkopinnat ovat olennaisesti samassa tasossa samalla sivulla, jolloin ulkopinta on sileä.

. Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten 25 oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (11)

97497

1. Resonaattorin kotelorakenne, joka käsittää ainakin kaksi (41-44) metallista kotelomodulia, jotka on yh-5 distetty toisiinsa modulirakenteisen kotelorakenteen muodostamiseksi, yksittäisen kotelomodulin rajatessa sisäänsä ainakin yhden resonaattoriontelon (45-52), tunnettu siitä, että kotelomodulit, jotka jo rajaavat sisäänsä resonaattoriontelon (45-52), käsittävät kotelomodulista ul-10 konevia seinämiä (41a-41c 42a-42c, 43a-43c, 44a-44c), jot ka tukeutuvat yhteen tai useampaan toiseen kotelomoduliin ja muodostavat näin syntyneelle välialueelle eri kotelomo-duleissa olevien resonaattorionteloiden (45-52) väliin yhden tai useampia uusia resonaattorionteloita (61-68).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen resonaattorin ko telorakenne, tunnettu siitä, että kukin kotelomo-duli (41-44) ulkonevine seinämineen (41a-41c 42a-42c, 43a-43c, 44a-44c) muodostuu yhdestä materiaalikappaleesta, joka on joko suulakepuristettu tai painevalettu materiaali-20 kappale.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että kotelomodulit (41-44) on asetettu toisiinsa nähden siten, että ko-telomodulien välialueelle syntyvät uudet resonaattorionte- ·'· 25 lot (61-68) ovat vain kahden kotelomodulin rajaamalla alu eella.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että kotelomodulin (41) ulkonevat seinämät (41a-41c) ovat olen- 30 naisesti yhdensuuntaiset kotelomodulin jo sisäänsä rajaa mien resonaattorionteloiden (45, 46) käsittämien ensimmäisten seinämien (41d, 41e) kanssa ja olennaisesti kohtisuorassa kotelomodulin jo sisäänsä rajaamien resonaattorionteloiden käsittämien toisten seinämien (41f, 41g) 35 kanssa. • 97497

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että kotelomodulien (41-44) ulkonevien seinämien (41a-41c, 42a-42c, 43a-43c, 44a-44c) määrä ja pituus on valittu si- 5 ten, että kotelomodulien (41-44) väliselle välialueelle syntyvät uudet resonaattoriontelot (61-68) muodostuvat olennaisesti samankokoisiksi kotelomodulien jo sisäänsä rajaamien resonaattorionteloiden (45-52) kanssa.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 10 resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että resonaattorin kotelomodulit (41-44) ovat olennaisesti identtisiä keskenään.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että 15 kotelomodulin ulkonevat seinämät (41a-41c) ovat olennaisesti yhtä pitkiä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että kotelomodulien (31, 32) väliset uudet resonaattoriontelot 20 (39-41) muodostuvat siten, että kotelomodulit (31, 32) on järjestetty niin, että kotelomodulin ulkonevat seinämät (31a-31d, 32a-32d) tukeutuvat toisen modulin olennaisesti yhdensuuntaisiin ulkoneviin seinämiin.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-7 mukai- *'· 25 nen resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että kotelomodulien (41-44) väliset uudet resonaattoriontelot (61-68) muodostuvat siten, että toisen kotelomodulin ulkosivu (41d-44d) sulkee resonaattoriontelon yhdistämällä kotelomodulista ulkonevat seinämät (41a-41c, 42a-42c, 30 43a-43c, 44a-44c).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen resonaattorin kotelorakenne, tunnettu siitä, että kotelorakenne käsittää ainakin neljä kotelomodulia (41-44), jotka kukin käsittävät ainakin kaksi resonaattorionteloa (45-46, 35 47-48, 49-50, 51-52), ja että kotelomodulit on järjestetty 97497 siten, että kotelomodulien välille muodostuu uusia reso-naattorionteloita (61-68) määrä, joka on ainakin kahdeksan.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen resonaat-5 torin kotelorakenne, tunnettu siitä, että kotelo-modulit (41-44) on asetettu toisiinsa nähden siten, että kotelomodulin (42) ulkonevien seinämien (42a-42c) suunta poikkeaa ainakin likimain 90 astetta edellisen kotelomodulin (41) ulkonevien seinämien (41a-41c) suunnasta. 97497