FI97490C - Järjestely maaliin ampumiseksi pikatulta ampuvalla tykillä - Google Patents

Description

97490 Järjestely maaliin ampumiseksi pikatulta ampuvalla tykillä

Esillä oleva keksintö liittyy järjestelyyn maaliin ampumi-5 seksi pikatulta ampuvalla tykillä, esimerkiksi kanuunalla, haupitsilla tai tykistöohjusten laukaisualustalla, jossa on lukuisia toinen toisensa perään laukaistavia ammuksia. Järjestelyyn sisältyy ohjaus/tietokoneyksikkö, joka sisään-syötettyjen tietojen perusteella tuottaa tietoja tykin 10 hallitsemiseksi ja/tai säätämiseksi tai vastaavan ammusyk-sikön yhden tai useamman lentoparametriin liittyvän tekijän säätämiseksi. Mainitut tekijät voivat koostua tai koskea lähtönopeutta tai panoksen kokoa, ilman vastusta (kerroin) tai jarrun toimintaa jne.

15

On jo tunnettua käyttää pikatulta ampuvia tykkejä, joiden avulla on mahdollista tulittaa valittua maalia. Tässä suhteessa voivat tykit olla tyyppiä, joissa on nostettavat ja sivusuunnassa suunnattavat putket. On myös tunnettua tuottaa 20 tällaisille tykeille säätötietoja tietokonepohjaisella laitteella, johon eri tiedot, esimerkiksi ampumaetäisyys, lähtönopeudet, tuulitiedot jne voidaan syöttää antamaan säätötietoja halutuista ja lasketuista ammunta-arvoista.

25 Maaleja ammuttaessa on useinmiten taktiselta kannalta toivottavaa suurimman mahdollisen yllätyksen tuottaminen. Keksinnön yhteydessä on käytetty hyväksi tietoa, että suurin mahdollinen yllätystekijä saavutetaan, jos yksittäiset ammukset tai ammusryhmät, joilla maalia on tarkoitus tulit-30 taa, saavuttavat maalin oleellisesti samana ajankohtana.

Tällä tavoin ei vihollisella ensimmäisen laukauksen jälkeen ole aikaa valmistautua seuraavien laukauksien ammuksiin * tai ammusryhmiin.

35 Keksintö ehdottaa tähän ongelmaan ratkaisua, ja muun muassa keksintöä luonnehtivana pidettävää erikoispiirrettä, joka tarkoittaa, että tykin ja/tai ammusyksiköiden ohjaus on . koordinoitu ja että ohjausyksikön tietojen ulostulo koostuu 97490 2 säädöistä tai tietovalikoimasta, loka järjestää ammuksille erilaiset lentoajat tykin ja maalin välille, niin että ne saavuttavat maalin olellisesti samana ajankohtana tykistä laukaisun jälkeen.

5

Ohjaus/tietokoneyksiköstä saatuja säätö- tai valintatie-toja käytetään ensisijaisesti tykin korotuskulman muutoksiin ja tämän yhteydessä säätö- tai vaiintatietoja voidaan käyttää myös koskemaan tai asettamaan ammusten erilaiset ilman-10 vastukset (kertoimet).

Toisessa suoritusmuodossa laitteesta saadut säätö- tai vaiintatiedot johtavat samanaikaisesti kanuunan korotuskulman ja ammusten lähtönopeuksien muunteluun.

15

Seuraava esimerkillinen suoritusmuoto on, että mainittuja saatuja tuloksia käytetään muuttamaan korotuskulmaa ja ajankohtia ammusten lähdölle tai laukaisulle.

20 Seuraavassa suoritusmuodossa on ammusten lähtönopeudet samat, kun taas tykkiä voidaan säätää määrätylle ampumaetäisyydelle korotuskulmalla. Maalin tulituksen kokonaisaika on suhteellisen pitkä, ja laitteesta saadut tiedot vaikuttavat tai kohdituvat ammusten jarrujen 1aukeamisaikoi-25 hin, jotka laukeam.isajät on tällöin valittava erilaisiksi.

. Siinä tapauksessa, jolloin laitteesta tulevaa tietoa käyte tään jarrujen 1aukeamisaikojen asemesta säätämään lähtö-nopeutta/panoksen kokoa, voivat mainitut lähtönopeudet vaihdella 1000 m/s ja 960 m/s välillä ennalta määrätyn 30 kaavion mukaisesti, mikä mahdollistaa niiden samanaikaisen iskun maaliin.

Laitteesta saadun tiedon huomioinnissa korotuksessa aiheuttaa tämä tieto mieluiten tykin putken jatkuvan tai askelet-35 täisen laskemisen korkeimmasta korotuskulmasta alimpaan korotuskulmaan.

Keksinnön avulla on mahdollista saavuttaa yhdellä ainoalla 3 97490 tykillä kranaattien tai vastaavien samanaikainen iskeytyminen maaliin. Myöhemmin laukaistut kranaatit saavuttavat ensiksi laukaistut ennen iskeytymäpaikalle tuloa. Keksintöä voidaan käyttää myös sivusuunnassa suunnattavissa tykeissä, 5 jolloin on mahdollista yhdistellä samanaikaisesti iskemä- kuvioita, so. keksintöä voidaan käyttää myös maalikuvioissa, joilla on suhteellisen suuri hajonta pelkästään alueen suhteen.

10 Erästä keksinnön ominaisuudet omaavaa tässä esitettyä suo- ritutusmuotoa kuvataan jäljempänä viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 esittää sivulta nähtynä telalavetillista tykkiä, jossa laukaistujen ammusten/kranaattien samanaikainen is-15 keytyminen on saatu aikaan putken korotuskulman muutoksilla ja ammusten/kranaattien erityisten jarruosien erilaisilla 1aukeamisajoi 11 a, ja kuvio 2 esittää ylhäältä nähtynä sivusuunnassa suunnattavan telalavetillisen tykin, jolla voidaan saada aikaan maali-20 kuvion hajonta sivu- ja pituussuunnassa.

Kuviossa 1 on kuvattu tunnetun tyyppinen telalavetil1inen tykki 1. Tykissä on suurikaliberinen, esim. 155 mm:n putki, jota voidaan tunnetulla tavalla liikuttaa eri korotuskul-25 miin, jotka on merkitty al-a4. Tykki on pikatulta ampuva ja voi ampua esim. 6-10 laukausta/min. Tykissä oletetaan myös olevan kasetit, jotka sallivat pitkät 1aukaussarjät kokonaisampuma-aikaa kohti, esimerkiksi jopa 15 laukauksen sarjat ja 35-60 sekunnin ampuma-ajat.

30

Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa on kranaatit, esimerkiksi 4, 5 ja 6 ammuttava eri korotuskulmi1 la ja seuraavilla erilaisilla lentoradoilla 7, 8 ja 9. Esitetyssä tapauksessa on eri kranaattien lähtönopeus sama. Tämän lisäksi ovat 35 kranaatit kuvatussa suoritusmuodossa varustetut erillisillä jarrulaitteilla (esimerkiksi avautuvilla siivillä tai pois-työntyvillä kärkikartioi11 a), jotka voidaan aktivoida tunnetun tyyppisillä sytyttimi1lä. Sytyttimet puolestaan ak- 4 97490 tivoidaan vastaavan kranaatin putkesta laukaisun yhteydessä. Sytyttimet ovat säädettävissä eri 1aukeamisajoi 11 e, joiden jälkeen jarrulaitteet aktivoituvat, laskettuna tulittavasta aseesta lähtien. Kuviossa ballististen ratojen pisteet 10-5 15 kuvaavat kohtia, joissa kyseessä olevassa tapauksessa kranaatit on aktivoitava niiden iskeytymiseksi oleellisesti samanaikaisesti yhdelle ja samalle maalialueelle 16.

Vaihtoehtoinen menetelmä samanaikaisen iskeytymisen aikaan-10 saamiseksi erillisillä jarrulaittei11 a varustetuille kranaateille on muotoilla kranaatit erilaisen ilmanvastuksen omaaviksi (Cd).

Edellämainitun mukainen ja maaliin 30 km:n ampumaetäisyy-15 dellä liittyvä koe on antanut seuraavat tulokset, jolloin käytettiin erillisiä jarrulaitteita eri 1 aukaisua joi 11 a: laukaus no korotus aika jarrutuksen alku 1 62,8 0 20 2 59,6 6 17,5 3 56 12 15 4 52,4 18 14,6 5 48,6 24 15,6 6 44,6 30 19 25 7 40 36 60

Kokeessa amuttiin kokonaisuudesaan 7 laukausta, kuten vasemmassa sarakkeessa on esitetty. Käytetyt korotuskulmat olivat 62,8-40*. Laukausten väliset väliajat olivat 6 sekuntia, 30 ja ajankohdat, jolloin yksittäisten ammusten erilliset jarrulaitteet laukaistiin eri korotuskulmien lentoradoilla, laskettuna lähtöajasta, on esitetty oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Nämä 7 laukausta saavuttivat 30 km:n päässä olevan maalin samanaikaisesti 128 sekunnin kuluttua (laukaisuhet-35 kestä). On ymmärrettävä, että voidaan ampua suurempi lau-kausmäärä, jos esimerkiksi käytetään suurempaa korotuskul-maa. Täten voidaan käyttää esimerkiksi 73*-17* korotuksia, jolloin samanaikaisesti maaliin iskeytyvien laukausten 5 97490 määrää voidaan lisätä noin 30 reen, tai niin moneen, kuin tykin ammussäiliöt sisältävät. Viimeksimainittu esimerkki vaatii ehdotetulle 30 kmrn ampumaetäisyydelle pohjatäyt-teisiä kranaatteja.

5

Suoritettiin toinen koe, jossa vaihdeltiin lähtönopeutta Vo .

laukaus no korotus aika V0 10 1 62,8 0 1000 2 59,6 6 980 3 56 12 864 4 52,4 18 860 5 48,6 24 864 15 6 44,2 30 976 7 40 36 998 Tässä tapauksessa ammuttiin sarjassa myös 7 laukausta, ja käytettiin korotuskulmia 62,6-401. Lähtönopeudet vaihtelivat 20 välillä 1000 m/s ja 860 m/s. Kranaattien lähtönopeuksia muuteltiin eri korotuskulmi11 a oikeanpuoleisessa sarakkeessa kuvatulla tavalla. Myös nämä 7 laukausta saavuttivat 30 kmrn päässä olevan maalin samanaikaisesti (ajanjakson) 128 sek. kuluttua.

25

On mahdollista yhdistää jarrulaitteiden toiminnat erilaisiin 1aukeamisaikoihin ja muunneltuihin lähtönopeuksiin/panosten kokoihin.

30 Kranaattien parametrien säätö tai asetus (kranaattien erilaiset laukaisua jät, yksilölliset ilmanvastukset, erilaiset lähtönopeudet V0 (erilaiset panokset) jne) voidaan määrittää käyttämällä tietokonepohjaista ohjauslaitetta 17, joka on sisällytetty tykkiin 1 tai yhdistetty siihen. Laite 17 voi 35 olla yhdistetty tul enjohtolaitteeseen 18. Kyseessä olevaan tai tuleviin laukauksiin liittyvät tiedot 19 syötetään laitteeseen 17. Tiedot voivat liittyä maalin etäisyyteen, laukausten väliaikoihin, sääolosuhteisiin jne. Myös tuli- 6 97490 komennot 20 voidaan syöttää laitteeseen tuleniohtolaitteesta 18. Tämä syöttö voi tapahtua 1angattomasti tai kiinteän yhteyden 21 välityksellä.

5 Ohjauslaite on suunniteltu tunnetulla tavalla käsittelemään tällaisia sisääntuleviä tietoja 19 ja tulikomentoja 20. Ohjauslaite tulostaa ulostulostaan 22 säätötietoja tykin 1 23 putkea säätävälle 1aitteel1e/tai kranaattien sytytyssää-dölle ja/tai kranaatien säätölaitteelle ja/tai kranaattien 10 toiminnanvalitsinlaitteelle jne. Säätötietoja 23 käytetään säätö- tai vaiintatietoina, jotka sallivat tai ilmaisevat edellä lueteltujen osien erilaiset parametrit, jotka mahdollistavat kranaattien halutun samanaikaisen maaliin iskeytymisen. Parametreistä voidaan yksi tai useampia laittaa 15 tel aiaveti11isen tykin sisäänrakennetuksi toiminnoksi, esimerkiksi laukausten väliäjät. Korotuksen muuttamistapauk-sessa alkaa tulitus parhaiten suurimmalla korotuksella, jonka jälkeen putkea lasketaan jatkuvasti tai portaittain tulituksen jatkumisen aikana. Myös tällainen toiminta voi-20 daan tehdä tykin sisään rakennetuksi eikä sitä tarvitse sinällään valvoa, vaan tulla sen sijaan pelkästään valituksi muiden mahdollisten korotus- tai 1askemistapausten joukossa.

Kuvio 2 kuvaa, että tel aiaveti11inen tykki 1' on varustettu 25 sivusuuntaustoiminnal1 a, jossa sivusuuntauksen kokonaiskulma on merkitty |3:llä.

Korotuksen ja sivusuunnan muutosten tuloksena on mahdollista saada aikaan maalikuvion 16'erityisesti haluttu peitto.

30 Kuvion 2 mukaisen ammunnan luonteenomainen ominaisuus on jälleen kranaattien samanaikainen iskeytyminen. 1

Keksintö ei ole edellä esimerkein esitettyjen suoritusmuo tojen rajoittama, vaan siihen voidaan tehdä seuraavien 35 patenttivaatimusten ja keksinnöllisen sisällön piirissä olevia muutoksia.

Claims (10)

97490 7

1. Järjestely maalin (16) tulittamiseksi pikatulta ampuvalla tykillä (1), esimerkiksi kanuunalla tai haupitsilla lukuisilla ammuksilla (4, 5, 6), jotka voidaan laukaista peräk- 5 käin toinen toisensa jälkeen, ja johon kuuluu ohjaus/tieto-koneyksikkö (17), joka sisäänsyötettyjen tietojen (19) perusteella tuottaa tietoja tykin ohjaamiseksi ja/tai lentopa-rametriin vaikuttavien tekijöiden säätämiseksi/asettamisek-si, esimerkiksi lähtönopeuden/panoksen koon, ilmanvastuk-10 sen/jarrun toiminnan jne suhteen, tunnettu siitä, että tykin ja/tai ammuksen säätö on koordinoitu ja että ohjauslaitteen ulostulosta tuleva tieto koostuu säätö- tai va-lintatiedoista, jotka sallivat ammuksille erilaisen lento-ajan tykin ja maalin välillä, niin että ne saavuttavat maa-15 Iin oleellisesti samana ajankohtana tykistä laukaisun jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen l mukainen järjestely, tunnet- t u siitä, että tykkiä (l) voidaan tulituksen aikana säätää 20 säätö- tai valintatietojen avulla tykin korotuskulman (ul-a4) muuttamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ennen mainittua ammuntaa ja/tai sen 25 aikana voidaan ammuksia säätää tai tarkistaa säätämällä tai ·. valitsemalla tietoja erilaisten ilmanvastuksien (kertoimien) saamiseksi ammuksille (4, 5, 6).

4. Patenttivaatimuksen l, 2 tai 3 mukainen järjestely, 30 tunnettu siitä, että mainitun ammunnan aikana tai ennen sitä yksi tai useampia ammuksia voidaan säätää/sovit-taa säätö- tai valintatietojen avulla vaikuttamaan tai säätämään kyseessä olevien ammusten laukaistavia jarrulaittei-ta/erillisiä jarruja. 35

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tykkiä (1) voidaan mainitun ammunnan aikana säätää säätö- tai valintatiedoilla laukaus- 8 97490 ten välisen aikavälin säätämiseksi.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen "järjestely, tunnettu siitä, että ammusten panokset voidaan 5 valita mainittujen tietojen perusteella.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ammukset voidaan laukaista samalla lähtönopeudella, esimerkiksi 1000 m/s, että tykkiä 10 voidaan säätää säätö- tai vaiintatietoien perusteella ennalta määrätyllä korotusalueel1 a, esimerkiksi 63-40”, että mainitun tulituksen kokonaisammunta-aika on suhteellisen pitkä, esim noin 36 sekuntia, ja että ammusten jarrulaitteet voidaan mainittujen tietojen perusteella säätää laukeamaan 15 ennalta tai laukeamaan lennon aikana, niin että saadaan aikaan haluttu samanaikainen maaliin (16) iskeytyminen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tykkiä (1) voidaan säätää 20 ennalta määrätyllä, esimerkiksi 63-40" korotusalueella säätö- tai valintatietojen perusteella, että mainitun tulituksen kokonaisampuma-aika on suhteellisen pitkä, esimerkiksi noin 36 sekuntia, ja että säätö- tai vaiintatietojen perusteella voidaan muunnella/valita lähtönopeudet/ eriko-25 koiset panokset, mitkä lähtönopeudet voivat vaihdella ennalta määrätyn kaavion mukaisesti välillä 1000 m/s - 960 m/s, mikä tuottaa halutun samanaikaisen maaliin iskeytymisen.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, 30 tunnettu siitä, että säätö- tai vai intatiedot. johtavat mainitun ammunnan aikana tykin putken jatkuvaan tai askelettaiseen laskemiseen korotuksen ylimmästä kulmasta alimpaan kulmaan.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjeste ly, tunnettu siitä, että säätö- tai vaiintatiedot johtavat mainitun ammunnan aikana tykin putken jatkuvaan tai askelettaiseen sivusuuntaiseen siirtoon tarkoituksella 97490 9 tuottaa ammusten samanaikaisen maaliin (16') iskeytymän aikana hajonta tai haluttu maalikuvio, joka riippuu ammusten sivusuunnan muutoksista.

5 Patentkrav