FI97249B - Vaihdettava kulutuselementti ja menetelmä - Google Patents

Description

97249

Vaihdettava kulutuselementti ja menetelmä Tämän keksinnön kohteena on vaihdettava kulutuselementti 5 asennettavaksi rakenteen kuluvaan osaan, joka koskettaa kuluttavaan materiaaliin, käsittäen yhtenäisen, suhteellisen pitkänomaisen, yleisesti suorakaiteenmuotoisen levymäisen runko-osan, jossa on päätyseinät, sivuseinät ja ylä- ja alapinnat yhden pinnoista ollessa sovitettuna koskettamaan kulo luttavaan materiaaliin; toinen ylä- ja alapinnoista on sovitettu sijoitettavaksi vastakkain kuluvan osan kanssa siirtämällä yleisesti pitkin sen pitkittäiskeskiviivaa, toinen pinta, joka on molempien sivuseinien vieressä, on varustettu poikittain sijoitetuilla, integraalisilla osilla, jotka muo-15 dostavat vastakkaiset seinät; ensimmäisessä vastakkaisista seinistä on pitkittäissuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevien lohenpyrstöpintojen pari, jotka ovat viistossa positiivisessa kulmassa keskiviivaan nähden 20 Tämä keksintö on parannus US-patenttiin No. RE 33 454. Tässä patentissa välimatkan päähän toisistaan poikittain sijoitettujen, kapenevien lohenpyrstöjen paria käytettiin helposti vaihdettavan kulutuselementin muodostamiseen, kuten yhdessä toimivaa pohjaa varten kaivukauhan alasivulla, kaavinvaunun 25 auran siivessä, malmirännin vuorauksessa tai vastaavassa.

Pohjan ja kulutuselementin yhdistelmä oli tarkoitus asentaa ainoastaan yhdessä suunnassa. Tämä ei ole palvellut käyttäjien tarpeita kaivussa, louhinnassa jne, missä vaaditaan käännettävyyttä.

30

On myös ymmärrettävä, että kulumiselle alttiina oleva ele-: mentti on vaihdettava usein, monta kertaa pohjaelementin, johon se liitetään, kestäessä kauemmin kuin useiden kulu-tuselementtien.

35

Keksinnön mukaiselle kulutuselementille on tunnusomaista se, että toisessa vastakkaisista seinistä on lohenpyrstöpinta, 2 97 249 joka on sijoitettu lohenpyrstöpintojen ensimmäisen vastakkaisen seinäparin vierekkäisten päiden väliin.

Keksinnön sovellutusmuotoja ja keksintöön liittyvä menetelmä 5 on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Nykyisen keksinnön mukaisesti käännettävyys saavutetaan lo-henpyrstöpintojen uudella järjestelyllä, joka tekee mahdolliseksi hyödyntää esimerkiksi yhtä kulutuselementtiä siellä 10 missä aiemmin oli varastoitava kaksi erilaista vaihtoele- menttiä. Esimerkiksi kauhan tapauksessa on edullista muodostaa kulutuselementti, joka kiertyy kulman ympäri ja siten, patentin opetuksia hyödyntäen, olisi välttämätöntä olla sekä oikea- että vasenkätisiä tyyppejä. Nyt, keksinnön menettelyn 15 mukaisesti, tarvitaan ainoastaan yhtä, monipuolista vaihto-elementtiä. Tällä on jonkinlaista merkitystä käyttäjille, koska kauhoja käytetään tavallisesti primitiivisissä olosuhteissa ja varastointimahdollisuudet ovat rajalliset. Näin ollen kaikki mikä pienentää varastoitavien osien määrää on 20 erittäin toivottavaa.

Edelleen neljä lohenpyrstöpintaa vaativat jonkin verran huolellisuutta valmistuksessa kunnollisen kosketuksen aikaansaamiseksi. Myös, kyseisen keksinnön mukaisesti, lohenpyrs-25 töpintojen uusi järjestely muodostaa kolmialuekosketuksen. Tämän seurauksena ovat stabiliteetti-, sopivuus- ja asennus edut .

Tarkemmin sanottuna kulutuselementissä on pituussuunnassa 30 riviin asetettujen ja pituussuunnassa välimatkan päähän toi sistaan sijoitettujen lohenpyrstöpintojen pari ja poikittain sijoitettu kolmas lohenpyrstöpinta, joka on sijoitettu välimatkan päässä toisistaan olevan lohenpyrstöparin väliin.

Myös yhdessä kulutus- tai pohjaelementeistä voi olla toinen 35 pituussuunnassa riviin asetetun ja pituussuunnassa välimatkan päähän toisistaan sijoitetun lohenpyrstöpinnan pari, joka reunustaa kolmatta pintaa, ja yksi pinta, joka on sijoitettu pintaparin väliin. Tämä sallii kahdella parilla 3 97249 varustetun elementin asentamisen käännettävästi yhdellä parilla varustettuun elementtiin, jolloin molemmat asennukset ovat "kolmipisteisiä" edullisen helppouden, stabiiliuden, jne. vuoksi.

5

Missä halutaan "nelipistekosketusta", kummassakin pohja- ja kulutuselementissä on ensimmäinen ja toinen pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevan lohenpyrstöpinnan pari, jolloin toisessa elementissä on kolmas ja neljäs pituussuun-10 nassa välimatkan päähän toisistaan sijoitetun lohenpyrstöpinnan pari kolmannen ja neljännen lohenpyrstöpintaparin ollessa limitettyinä tai sekoitettuina ensimmäisen ja toisen lohenpyrstöpintaparin joukkoon. Tämä sallii neljällä parilla varustetun elementin asentamisen käännettävästi kahdella 15 parilla varustettuun elementtiin.

Kyseinen keksintö opettaa myös menetelmän lohenpyrstöliitok-sen suunnittelemiseksi muodostamalla toistuva lohenpyrstö-pintojen kuvio vastakkaisten seinien parissa ja päättämällä 20 osat poikittaisleikkauksilla välimatkan päässä olevilla poikkitasoilla. Menetelmälle tunnusomaiset piirteet on esitetty vaatimuksessa 10. Keksinnön lisäyksityiskohtia voidaan nähdä seuraavasta selityksestä.

25 Keksintöä selitetään yhdessä oheisten piirusten kanssa, joissa: kuvio 1 on patentin 4 716 666 tunnetun tekniikan opetuksen perspektiivikuva; 30 kuvio 2 on perspektiivinen räjäytyskuva kyseisen keksinnön nelipistesuoritusmuodon elementeistä; kuvio 3 on kuvion 4 kokoonpanon päällyskuva; kuvio 4 on osasivukuva keksinnöllisestä kokoonpanosta, jota on sovellettu kauhan kulmaan, kuten nähtäisiin pitkin kuvi-35 oon 3 piirrettyä näkölinjaa 4-4; kuvio 5 on perspektiivinen räjäytyskuva nelipistekeksinnön modifioidusta muodosta, jolloin asennettu pohjaelementti on : esitetty katkoviivoin; 97249 4 kuvio 5A on kaaviollinen esitys kuvioiden 2 ja 5 esityksistä suhteutettuna keskenään esittämään vastaavat lohenpyrstöseg-mentit; kuvio 6 on päällyskuva kuviossa 5 nähdystä keksinnön modifi-5 oidusta muodosta; ja kuvio 7 on leikkauskuva nähtynä pitkin kuvioon 6 piirrettyä näköiinjaa 7-7; kuvio 8 on kaaviollinen päällyskuva kulutusyhdistelmien sarjasta vaihtoehtoisten nelipisterakenteiden havainnoiiistami-10 seksi; kuvio 9 on kuvion 2 rakenteen kaaviollinen päällyskuva, joka havainnollistaa purkamista; kuvio 9A on kuvion 6 rakenteen kaaviollinen päällyskuva, joka havainnollistaa rakenteen purkamista; 15 kuvio 10 on samanlainen kuvio kuin kuvio 8, mutta ylempiä ja alempia sivuja on siirretty suunnilleen kolmasosa keksinnön kolmipisterakenteen ja menetelmän havainnollistamiseksi; kuvio 11 on päällyskuva pohjaelementistä, joka muodostettaisiin leikkaamalla pitkin kuvion 10 viivoja 11, 11; 20 kuvio 11A on päällyskuva pohjaelementistä, joka muodostet taisiin leikkaamalla pitkin kuvion 10 viivoja 11A, 11A; kuvio 13 on päätysivukuva kummankin kuvion 12 ja 14 kokoonpanosta; kuvio 14 on päällyskuva kolmipistekeksinnön modifioidusta 25 muodosta; kuvio 15 on räjäytyskuva keksinnöllisestä kolmipistekokoon- panosta; kuviot 16-18 ovat räjäytettyjä päällyskuvia kuvion 14 kokoonpanosta kokoonpanovaiheessa; 30 kuvio 19 on osasivukuva kolmipistekeksinnön lisämodifikaa- tiosta, joka on käyttökelpoinen auran siiven leikkuusärmänä; kuvio 20 on osaetukuva kuvion 19 kokoonpanosta; ja kuvio 21 on osaräjäytyskuva kuvioiden 19 ja 20 elementeistä esittäen asennustapaa.

35

Annetuissa piirustuksissa ja viittaamalla ensiksi kuvioon 1, joka on otsikoitu TUNNETTU TEKNIIKKA, symboli A merkitsee pohjaelementtiä kuten nähdään patentissa RE 33,454, ja sym- 5 97249 boli B merkitsee kulutuselementtiä, tässä tapauksessa liuku-kenkää köysikauhan alasivua varten. C:llä merkitty nuoli esittää tietä, jota pitkin elementtiä B siirretään pohjaele-menttiin A asennettaessa, eli se siirretään ensiksi ylöspäin 5 yleisesti samaan tasoon ja työnnetään sen jälkeen taaksepäin lohenpyrstöjen kahden liitosparin, D ja E elementissä A ja D' ja E' elementissä B, liittämiseksi. Lohenpyrstöelement-tien kahta paria erottaa lovi F.

10 Viitaten nyt kuvioon 2, joka havainnollistaa kyseisen keksinnön kokoonpanoa, numero 10 merkitsee yleisesti pohjaele-menttiä numeron 11 merkitessä yleisesti kulutuselementtiä. Annetussa esimerkissä pohjaelementti 10 sisältää yleisesti levymäisen runko-osan 12, joka on suhteellisen pitkänomainen 15 päätyseinien 13, 14 ja sivuseinien 15, 16 muodostamiseksi.

Yksi runko-osan pinta 17 on sisäpinta, joka normaalisti olisi kiinnitetty rakenteen kuluvaan osaan kuten esimerkiksi kauhan kulmaosaan 18 (katso kuvio 4) tai muuhun rakenteeseen 318 (katso kuvio 13). Liitettyä pintaa 17 vastapäätä oleva 20 ulkopinta voidaan nähdä ainoastaan kuviossa 4 ja sitä on merkitty numerolla 19 ja se muodostaa pinnan, joka on vastatusten kulutuselementin 11 kanssa.

Kulutuselementissä 11 on vastaava runko-osa, seinät ja pin-25 taosat, merkittyinä samoilla numeroilla, mutta joissa on lisäksi heittomerkki (')· Siten kuviossa 3 kulutuselementin 11 runko-osa on 12', päätyseinät 13' ja 14' ja sivuseinät 15' ja 16'. Sisäpinta 17' (katso kuvio 4) on pohjaelementtiä 10 vasten oleva pinta ulkopinnan 19' ollessa kuluttavaan mate-30 riaaliin koskettava pinta.

• Viitaten vielä kuvion 2 pohjaelementtiin 10 havaitaan, että runko-osa on varustettu integraalisilla poikittain ulottuvilla laipoilla 20, 21, 22 ja 23 erotettuina pituussuunnassa 35 suhteellisen pitkänomaisilla lovilla 24 ja 25. Laippojen 20-23 ulkoreunat on muotoiltu loittonevien/lähenevien lohen-pyrstöpintojen muodostamiseksi. Toisin sanoen, pinnat ovat kaksinkertaisesti kaltevia, sekä normaalin lohenpyrstön kär- 97249 6 jestä pohjaan suunnassa että myös kaltevia edestä taakse loittonevuuden/lähenevyyden aikaansaamiseksi. Tässä käytetyt lohenpyrstöpinnat ovat samanlaisia kuin aiemmin mainitussa patentissa RE 33 454 ja erikoisesti viitataan täten tähän 5 patenttiin koskien rakenteen ja toiminnan lisäyksityiskoh-tia.

Lohenpyrstöpintoja valaiseva on laippaosan 22 ulkoseinä tai -pinta 26 pohjaelementissä 10 (katso kuvion 2 oikeanpuo-10 leista keskiosaa). Kun kulutuselementti 11 siirretään kosketukseen pohjaelementin 10 kanssa, kuten on esitetty kaarevilla nuolilla 27 kuviossa 2, laippa 22 sijoitetaan loveen 28. Sitten kun kulutuselementtiä 11 siirretään nuolen 29 suuntaan, lohenpyrstöpinta 26 koskettaa liitospintaan 30 15 kulutuselementissä 11. Normaalisti elementit 10, 11 sijoitetaan kuten kuviossa 2 on esitetty, kun kuluttavan materiaalin normaali virtaus on nuolen 29 suuntainen, mikä pyrkii liittämään lohenpyrstöpinnat 26, 30 lujemmin toisiinsa. Oikeammin sanottuna tällainen liike sisältää lohenpyrstöpinnan 20 31 (lohenpyrstöpinnan 30 peilikuva) istukkakosketuksen lai pan 20 ulkoreunaan muodostettua lohenpyrstöpintaa vasten; ja samalla tavalla lohenpyrstöpinta 32 kulutuselementissä li istutetaan pohjaelementin 10 laipassa 23 olevaan lohenpyrs-töpintaan 33 ja samalla tavalla lohenpyrstöpinta 34 istute-25 taan lohenpyrstöä vasten pohjaelementissä 10 olevan laipan , 21 ulkoreunassa.

t

Olemme havainneet edulliseksi viistota pinnat 30, 31, 32 ja 34 noin 15°:n kulmaan kulutuselementin 11 pitkittäiskeski-30 viivan 35 suhteen. On ymmärrettävä, että pohjaelementin lii-toslohenpyrstöpinnat 26, 33 jne. on viistottu samoin pohja-elementin 10 pitkittäiskeskiviivaan (ei esitetty) nähden. Joissakin tapauksissa olemme havainneet edelleen edulliseksi muuttaa jonkin verran keskiviivan ja lohenpyrstöpintojen vä-35 listä kulmaa välille noin 10°:sta noin 20°:een kulutuselementin paremman sopivuuden ja helpomman irrotettavuuden varmistamiseksi .

7 97249

Paremman sopivuuden aikaansaamisessa ovat apuna myös pohja-elementtiä 10 vasten olevalle kulutuselementin pinnalle sijoitetut johteet 11a (katso kuvio 4). Nämä voidaan nähdä myös perspektiivissä kuviossa 1 esiinpistävien seinien G ja 5 H vieressä ja niitä on merkitty symbolilla I.

Tähän asti selitetty toiminta on hyvin paljon samanlainen kuin patentin RE 33 454 keksinnön käytöllä saavutettu. Kyseisen keksinnön edullisen käännettävyyden saamiseksi muo-10 dostamme lisälohenpyrstöpinnat 36, 37 heti poikittaiskeski-viivasta 40 oikealle kuviossa 2 ja 38 ja 39 kulutuselementin 11 vasemmalla puolella. Huomataan myös, että 1ohenpyrstopin-nat ovat symmetrisiä poikittaiskeskiviivan 40 suhteen kuten ne ovat myös pitkittäiskeskiviivan 35 suhteen. Sen vuoksi, 15 kun kulutuselementtiä 11 käännetään 180°, se olisi samannäköinen kuin kuviossa 2 esitetty, mutta lohenpyrstöpinta 39 on nyt lohenpyrstöpinnan 30 paikalla lohenpyrstöpinnan 37 ottaessa lohenpyrstöpinnan 32 paikan jne.

20 Lohenpyrstöpinnat kulutuselementissä 11 muodostavat ulkonevat seinäosat 41 ja 42 samalla tavoin kuin G ja H on muodostettu kuviossa 1 tunnetun tekniikan suhteen. Tarkemmin sanottuna kuluvasta pinnasta kauempana oleva pinta on varustettu poikittain välimatkan päässä olevilla, integraalisilla 25 ulkonevilla osilla, jotka muodostavat vastakkain olevat seinät, joissa ovat eri lohenpyrstöt. Nämä vastakkaiset seinät ovat peilikuvia ja sijoitettu yhtä suuren välimatkan päähän pitkittäiskeskiviivasta 35. Nämä vastakkaiset seinät on varustettu kahdella pituussuunnassa välimatkan päässä toisis-30 taan olevalla, oleellisesti identtisellä, poikittain kohdakkain olevalla loviparilla kulutuselementin 11 päiden välis-: sä. Esimerkiksi toista loviparia on merkitty numeroilla 28, 43 ja toista paria 44, 45. 1 Nähdään, että kutakin lovea reunustaa sen molemmissa pitkittäisissä päissä lohenpyrstöpintasegmentti vastapäisen tai vastakkain olevan seinän muodostaessa saman, jolloin kukin reunustavista segmentaalisistä pinnoista lähestyy sen pit- 249 8 kittäiskeskiviivaa siirryttäessä poispäin siihen liittyvästä lovesta. Tätä havainnollistetaan tarkastelemalla lohenpyrs-töpintoja 30, 36 segmentteinä, joihin viitataan loven 28 ja keskiviivan 35 yhteydessä. Sama pätee segmenteille 32, 38 5 loven 44 suhteen, segmenteille 34, 39 loven 45 suhteen ja segmenteille 31, 37 loven 43 suhteen.

Kulutuselementin li käännettävyys pohjaelementin 10 suhteen ei ole edullista ainoastaan vasen- ja oikea-asennusten talo pauksessa kuten kuviossa 4, jossa runko-osaa 12' on jatkettu poikittain lohenpyrstön pituussuuntaan nähden pitkin yhtä sivuseinää kulman 12'' ympäri, vaan myös kulutuselementtien tapauksessa yleensä. Missä kulutuselementit ovat litteitä, mutta alttiina kuluttaville voimille ainoastaan yhdessä pit-15 kittäissuunnassa, kulumista tapahtuu normaalisti enemmän etuosassa kuin takaosassa. Sen vuoksi kulutuselementin pään vaihtaminen pidentää tehokkaasti sen ikää. Kuvioissa 3 ja 4 nähdyn tyyppisten oikea- ja vasenkätisten elementtien tapauksessa käännettävyys on erityisen edullista, koska nämä 20 ovat normaalisti melko laajoja ja raskaita vaatien joskus nostolenkin 46 sen nostamiseksi paikalleen kyseiseen kauhaan 18.

Keksinnön vaihtoehtoinen muoto voidaan nähdä kuviossa 5, 25 jota muotoa käytetään edullisesti siellä missä kulutuselementin pituus on rajoitus. Tämä saavutetaan kuvion 5 kulu-tuselementissä 111 eliminoimalla yksi lovipari käyttäen ainoastaan lovia 128 ja 143. Kuten aiemmin kuvion 2 esimerkin tapauksessa, kuvion 5 esimerkki käyttää vastapäisiä tai vas-30 takkain olevia seiniä 147 ja 148, jotka vastaavat kuvion 2 seiniä 47, 48, jotka seinät ovat jälleen symmetrisiä pitkät-täiskeskiviivan 135 suhteen. Nämä on varustettu pystyssä olevilla integraalisilla osilla 141 ja 142. Edelleen kuten kuvion 2 esityksen tapauksessa, vastakkaiset seinät 147, 148 35 ovat symmetrisiä poikittaiskeskiviivan suhteen, jota tässä on merkitty numerolla 140.

9 97249 Jälleen lohenpyrstöpintapareja on neljä, mutta tässä järjestely on hieman erilainen. Lohenpyrstöpintojen järjestely on sama siinä suhteessa, että lovea 128 reunustavat pinnat 136 ja 130 ovat melkein samoja kuin pinnat 36 ja 30, jotka reu-5 nustavat kuvion 2 lovea 28. Myös edettäessä vasemmalle lohenpyrstön lisäpinta tai -seinäsegmentti 132 ulottuu segmentin 136 vasempaan puoleen aivan kuten pinta 32 ulottuu pinnan 36 vasempaan puoleen kuviossa 2. Kuitenkin kuvion 2 segmentti 38 on sijoitettu uudelleen vasemmanpuoleisesta päästä 10 oikeanpuoleiseen päähän 138 kuviossa 5. Tarkemmin sanottuna vastakkaiset sivuseinät 147 ja 148 on järjestetty kahdeksi pituussuunnassa välimatkan päässä olevaksi segmenttipariksi, joita lovi erottaa kummassakin seinässä. Kunkin parin jokainen seinä sisältää kaksi keskenään kulmassa olevaa seinäseg-15 menttiä, joista seinäsegmentti, joka on välittömästi loven vieressä, lähentyy (siirryttäessä poispäin lovesta) sen poikkisuunnassa kohdakkain olevaa seinäsegmenttiä (130 versus 131), ja seinäsegmentti, joka on välimatkan päässä lovesta, loittonee sen poikkisuunnassa kohdakkain olevasta 20 seinäsegmentistä (138 versus 139).

Yhteistä molemmille rakenteille on se tosiasia, että kumpaakin lovea reunustaa kummassakin pitkittäissuuntaisessa päässä vastakkain olevan seinän segmentti, jolloin kukin reunus-25 tavista segmenteistä lähestyy pitkittäiskeskiviivaa siirryt täessä poispäin kyseisestä lovesta. Edelleen kussakin vastakkain olevassa seinässä, joka on välimatkan päässä lovesta, on kaksi lisäsegmenttiä, jotka toimivat yhdessä reunustavien segmenttien kanssa asennettaessa runko-osa käännettä-30 västi pohjaelementtiin 10, 110.

: Lovet ja segmentit on konstruoitu suunnilleen samanpituisik si ensimmäisen lisäsegmentin ollessa suunnilleen kahden mitan päässä ensimmäisestä reunustavasta segmentistä ja toisen 35 lisäsegmentin ollessa suunnilleen kahden mitan päässä toisesta reunustavasta segmentistä ensimmäisen reunustavan segmentin ja lisäsegmenttien ollessa yhdensuuntaisia ja toisen ja lisäsegmenttien ollessa yhdensuuntaisia.

10 97249

Edellä oleva voidaan ymmärtää tarkastelemalla kuviota 5A, joka on kaaviollinen päällyskuva kuvioiden 2 ja 5 esityksistä järjestettynä esittämään vastaavat elementit, nimittäin lovet 28 ja 128 kohdistettuina kuten segmentit 30, 130, seg-5 mentit 32, 132 ja lisäsegmentit 36, 136. Lisäsegmentteihin, joihin aiemmin viitattiin, sisältyvät segmentit 136 ja 138 kuvion 5 kaaviollisen esityksen tapauksessa. Segmentti 132 toimii yhdessä eli on yhdensuuntainen segmentin 130 kanssa ja on kahden mitan 1 päässä siitä. Samalla tavalla lisäseg-10 mentti 138 liittyy reunustavaan segmenttiin 136. Näin ollen voidaan nähdä kuvion 5 esitykseen liittyen, että lisäsegmentit ovat loven 128 vastakkaisilla puolilla.

Viitaten edelleen kuvioon 5A ja kuvion 2 kaaviollisen esi-15 tyksen tapauksessa reunustavat segmentit ovat 36 ja 30 li- säsegmenttien ollessa 38 ja 32. Huomataan, että segmentti 38 on kahden mitan päässä segmentistä 36 ja yhdensuuntainen sen kanssa, kun taas segmentti 32 on kahden mitan päässä segmentistä 30 ja jälleen yhdensuuntainen sen kanssa.

20

Voi olla helpompi ymmärtää kaksisuuntaisia lohenpyrstöraken-teita ja -piirteitä panemalla merkille, että muunnokset perustuvat toistuvaan kuvioon kuten kuviosta 8 nähdään. Esimerkiksi kuvion 2 pohja/liukukenkä-yhdistelmä saadaan, jos 25 kuvion 8 esitys leikataan pitkin leikkausviivoja 2'-2' ja 2''-2''. Kuvion 5 pohja/liukukenkä-yhdistelmä saadaan, jos leikataan 5'-5' ja 5''-5''. Kuvion 6 pohja/liukukenkä-yhdis-telmä saadaan, jos leikataan 6'-6'-6''-6''. Kaikissa tapauksissa saadaan pohja/liukukenkä-yhdistelmä, joka on käännet-30 tävä. Voidaan valita, mistä on tarpeen leikata tiettyjen kohteiden saamiseksi, kuten esimerkiksi kokoonpanon, jossa : lohenpyrstöt on siirretty kohti etuosaa, kohti takaosaa, tai kokoonpanon, joka on kompaktimpi, kun yksilöllinen asennus on sallittu (vastakohtana sarja-asennukselle).

35

Kuvion 2 suoritusmuodon tapauksessa kulutuselementit 11 on mahdollista järjestää jatkuvaksi sarjaksi, kuten köysikauhan liukukengässä, malmirännin vuorauksessa, jne. kulutuselemen- 97249 11 tin pään ollessa vasten toista päätä, ja silti saada aikaan välttämätön liukuliike poistamista varten, kun ne poistetaan sarjassa. Tämä sen vuoksi, että pohja 10 kuviossa 9 sallii kulutuselementin 11 liikkua välttämättömän välimatkan M 5 eteenpäin irrottamista varten estämättä sen liikettä pohjan 10 lohenpyrstöjen millään välttämättömällä sijoituksella. Kuitenkin kuvion 5 suoritusmuodon käyttämiseksi sarjassa lisätään päätyulokkeet 249 ja 250 kuvioiden 6 ja 7 kulu-tuselementtiin 211 pohjaelementin 210 suhteen tapahtuvaa 10 liikettä varten. Kuvio 9A esittää tätä versiota, jossa on päätyulokkeet, ja>liikettä M', joka tarvitaan lohenpyrstöjen irrottamiseksi ja kulutuselementin poistamiseksi.

Ensiksi pitäisi ymmärtää, että kuvio 8 neljän pisteen suori-15 tusmuodosta esittää pohja- ja kulutuselementtien toistuvaa kuviota, joka voidaan leikata mistä tahansa monesta eri paikasta ja silti se on käyttökelpoinen pohjaliukukiskokokoon-pano. Kuitenkin on muita tapoja leikata jatkuva segmentti. Kuvio 10 esittää ensimmäistä vaihetta, yhden esiinpistävän 20 seinän 442 siirtämistä pituussuunnassa toisen seinän 441 suhteen. Tämä muodostaa siirtymän J, jota ei esiinny neli-pistesuoritusmuodossa.

Kuvioihin 10, 11 ja 11A viitataan myöhemmin sen jälkeen kun 25 kolmipistesuoritusmuotoa on selitetty. Viitaten nyt kuvioon 12, joka esittää keksinnön kolmipistekokoonpanoa, numero 310 merkitsee yleisesti pohjaelementtiä numeron 311 merkitessä yleisesti kulutuselementtiä. Tässä esimerkissä pohjaelement-ti 310 sisältää yleisesti levymäisen runko-osan 312, joka on 30 suhteellisen pitkänomainen päätyseinien 313, 314 ja sivuseinien 315, 316 muodostamiseksi. Yksi runko-osan pinta 317 (katso kuvio 13) on se pinta, joka normaalisti kiinnitettäisiin rakenteen 18 kuluvaan osaan. 1

Liitettyä pintaa 317 vastapäätä oleva pinta voidaan nähdä ainoastaan kuviossa 13 ja sitä on merkitty numerolla 319 ja se muodostaa pinnan, joka on vastatusten kuluvan elementin 311 kanssa. Kuten kuvion 2 tapauksessa, kulutuselementin 97249 12 runko-osaa, seinää ja pintaosia merkitään samoilla numeroilla kuin pohjaelementissä, mutta heittomerkillä (') lisättyinä, nimittäin 312'-317' ja 319' tai 412'-417' ja 419'.

5 Viitaten vielä kuvion 12 pohjaelementtiin 310 pannaan merkille, että runko-osan sivuseinä 315 on varustettu integraa-lisilla poikittain ulottuvilla laipoilla 322 ja 323, joita pituussuunnassa erottaa suhteellisen pitkänomainen syvennys 324. Laippojen 322, 323 ulkoreunat on muotoiltu lähenevien/-10 loittonevien lohenpyrstöpintojen muodostamiseksi.

Toinen laippa 320 ulottuu vastakkaisen runko-osan sivu-seinästä 316 ja sen ulkoreuna on myös muotoiltu lähene-vän/loittonevan lohenpyrstöpinnan muodostamiseksi. Laippa 15 320 on poikkisuunnassa kohdakkain syvennyksen 324 kanssa, joten laippa 320 on runko-osan 312 puolivälissä laippojen 322, 323 ollessa sen päiden vieressä. Tärkeä ero kuvion 12 esityksessä kuvioon 2 nähden on se, että sivuseinästä 316 ulottuu poikittain ainoastaan yksi laippa. Toisin sanoen, 20 laipalle 21 ei ole vastinosaa. Kussakin laipassa on ulompi lähenevä/loittoneva lohenpyrstöpinta.

Lohenpyrstöpintoja valaiseva on laippaosan 322 ulkoseinä tai -pinta 326 pohjaelementissä 310 tai 410 (katso myös kuvioi-25 den 14 ja 15 oikeita yläosia). Kuvioiden 14 ja 15 esitykset eroavat kuvion 12 esityksestä siinä, että syvennys 424 on paljon lyhempi kuin syvennys 324 ja laippa 420 on lyhempi kuin laippa 320. 1 2 3 4 5 6

Kuvioiden 14 ja 15 suoritusmuoto sallii kulutuselementin 411 2 sekä saman että erityyppisen asennuksen pohjaelementtiin 410 3 verrattuna kuvion 1 tunnetussa tekniikassa esitettyyn. Siinä 4 lovi F on kohdakkain lohenpyrstön E kanssa, kuluva elementti 5 B siirretty kosketukseen paikallaan olevan pohjan A kanssa 6 ja sitten siirretty taaksepäin kuten nuolella C on osoitettu. Normaali materiaalivirta on oikealta vasemmalle kuvion 1 esimerkissä.

13 97249

Kulutuselementin 411 asentamiseksi pohjaelementtiin 410 lovia 428 ja 443 voidaan käyttää aivan kuten lovia 28, 43 käytetään kuviossa 1. Kuvioiden 14, 15 selitys pätee myös kuvioon 12, mutta tiettyjä viitenumerolta on jätetty pois kuvi-5 osta 12 selvyyden vuoksi. Lovet 428, 443 on muodostettu vastaaviin esiinpistäviin sivuseinäosiin 441, 442, katso kuvio 15. Nämä vastaavat yleensä lovea F kuvion 1 tunnetun tekniikan esiinpistävässä seinäosassa G. Sijoittamalla kuluva elementti 411 siten, että lovi 428 on kohdakkain laipan 422 10 kanssa ja lovi 443 on kohdakkain laipan 420 takapään kanssa, kulutuselementti 411 voidaan asentaa pohjaelementtiin 410. Sen jälkeen kuluvaa elementtiä 411 työnnetään taaksepäin (vasemmalle kuviossa 15) pitkin keskiviivaa 435 eri lohen-pyrstöpintojen tuomiseksi liitoskosketukseen. Jälleen käy-15 tämme termiä taaksepäin normaalin materiaalivirran suunnan yhteydessä, merkittynä kuviossa 15 nuolella 429. Tämän tuloksena istukkakosketus lisääntyy lohenpyrstöpintojen välillä kulutuselementissä 411 ja pohjaelementissä 410. Tässä liitoksessa lohenpyrstöpinta 430 koskettaa lohenpyrstöpin-20 taan 426 pohjaelementissä 410. Edelleen lohenpyrstöpinta 432 liittyy laipan lohenpyrstöpintaan 433 ja lohenpyrstöpinta 434 liittyy lohenpyrstöpintaan 451 laipassa 420.

Myös kuvioiden 14 ja 15 suoritusmuotoa voidaan käyttää kulu-25 tuselementin 411 asentamiseen pohjaelementtiin 410 käyttämättä hyödyksi lovia kuten tunnetussa tekniikassa, kuten nähdään seuraavassa vaihtoehdossa.

Tämä vaihtoehtoinen toimenpide kulutuselementin 411 asenta-30 miseksi paikallaan olevaan pohjaelementtiin 410 on esitetty kuviosarjassa 16-18. Kuviosta 16 esimerkiksi nähdään, että kulutuselementti 411 on suunnattu siten, että sen pitkit-täiskeskiviiva 435a on pienessä terävässä kulmassa pohjaele-mentin 410 keskiviivaan 435 nähden.

35

Sitten kuviossa 17 kulutuselementtiä 411 siirretään taaksepäin pohjaelementtiin 410 nuolen 429 suuntaan ja myös normaalin materiaalivirran suuntaan. Sitten kulutuselementtiä 97249 14 411 kierretään (myötäpäivään kuten kuviossa 17 on esitetty) keskiviivojen 435a, 435 tuomiseksi kohdakkain siten, että eri lohenpyrstöpintojen istukkakosketus voidaan toteuttaa siirtämällä kulutuselementtiä 411 edelleen vasempaan, kuten 5 kuviossa 18 on osoitettu, pitkin keskiviivoja 435, 435a.

Pohjaelementin 410 lohenpyrstöpinnat voidaan nähdä selvimmin kuvion 18 vasemmanpuoleisessa päässä. Siinä numero 433 merkitsee lohenpyrstöpintaa laipassa 423, laipan 423 ollessa 10 identtinen kuvion 12 laipan 323 kanssa, ja laippa 422, jossa on pinta 426, on identtinen laipan 322 kanssa. Vastakkaisesta sivuseinästä 416 työntyy ulos laippa 420, jonka ulkoreunassa on lohenpyrstöpinta 451.

15 Näiden pintojen kanssa toimivat yhdessä vastakkaiset pinnat kulutuselementissä 411. Esiinpistävässä seinäosassa 441, katso kuvion 15 oikeanpuoleista sivua, pinta 430 liittyy pintaan 426, pinta 432 liittyy pintaan 433 ja pinta 434 liittyy pintaan 451. Siten ensimmäisessä seinässä 447 on 20 pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan oleva lohenpyrstöpintojen 430, 432 pari, jotka ovat viistossa positiivisessa kulmassa keskiviivaan 435 nähden (katso kuvio 15). Toisessa vastapäisistä seinistä 448 on yksi lohenpyrstöpinta 434, joka on viistossa negatiivisessa tai vastakkaisessa 25 kulmassa keskiviivaan 435 nähden ja on sijoitettu ensimmäisessä vastakkaisessa seinässä 447 olevien lohenpyrstöpintojen 430, 432 parin vierekkäisten päiden väliin.

Kuviossa 12 muodostamalla pidempi syvennys 324 (versus kuvi-30 on 14 lyhempi syvennys 424) ja pidempi laippa 320 (versus laippa 420) kykenemme muodostamaan lohenpyrstöpinnasta 351 suunnilleen yhtä suuren kuin lohenpyrstöpintojen 326, 333 summa. Sitävastoin lohenpyrstöpinnalla 451 kuviossa 15 on suunnilleen sama pituussuuntainen laajuus kuin kullakin pin-35 tojen 426, 433 parilla. Yhden lohenpyrstöpinnan tekeminen yhtä suureksi lohenpyrstöpintojen parin (kuvio 12) kanssa mahdollistaa jossain määrin suuremman pitovoiman.

15 97249

Tarkoituksena mahdollistaa kulutuselementin 311, 411 asentaminen kumpi tahansa pää eteenpäin sijoitettuna, vastakkaiset seinät 447, 448 varustetaan ääriviivalla, joka on sama kun niitä kierretään 180°.

5

Lohenpyrstöpinnan liitoksen saamiseksi kulutuselementin 311, 411 käänteisessä asennossa muodostetaan kolme lisälohenpyrs-töpintaa. Esimerkiksi lohenpyrstöpinta 436 (katso kuvio 15) vastaa lohenpyrstöpintaa 434 ja pintojen 439 ja 437 pari 10 vastaa pintoja 430, 432.

Huomataan, että lohenpyrstöpinnat 430, 432 ja kääntöoperaa-tion vastaavat pinnat 437, 439 ovat kulutuselementin 411 (tai muuten kulutuselementin 311) yleisesti levymäisen run-15 ko-osan 412' päiden vieressä (katso kuvio 15). Myös, riippumatta siitä kumpi pää on sijoitettu ensiksi, lohenpyrstöpin-tojen 430, 432 tai 437, 439 parissa on lohenpyrstöpinta, joka on sijoitettu välittömästi loven 428, 443 eteen tapauksesta riippuen. Myös lovi 443 on välittömästi lohenpyrstö-20 pinnan 434 takana, kun yksi etuseinä on sijoitettu eteenpäin ja, kun elementtiä 411 käännetään 180°, yksi lohenpyrstöpinta 436 on välittömästi loven 428 etupuolella.

Keksintöä voidaan edullisesti käyttää maatöiden kulutusele-25 menteissä kuten esimerkiksi kuvioiden 19-21 auran siivessä 518. Siihen on mitä toivottavinta muodostaa terävä pohja-leikkuureuna ja tämä saavutetaan asentamalla auran siipeen 518 joukko kuluvia elementtejä rinnatusten kuten kohdassa 511 kuviossa 20. Jälleen kulutuselementissä 511 on sivu- ja 30 päätyseinät ja ylä- ja alapinnat, viitenumerot jätetty pois selvyyden vuoksi.

Tätä tarkoitusta varten auran siipi 518 on varustettu joukolla pohjaelementtejä 510, jotka ovat vaakasuorassa rinna-35 tusten. Jälleen jokainen pohjaelementti 510 sisältää yleisesti levymäisen runko-osan 512 (katso kuvio 21), joka on yleisesti pitkänomainen päätyseinien, sivuseinien ja ylä- ja alapintojen muodostamiseksi kuten keksinnön aiemmissa suori- 97249 16 tusmuodoissa. Yhdellä pohjaelementin sivuseinällä 515 (sijoitettuna ylöspäin kuviossa 21) on yleisesti aiemmin selitettyjen suoritusmuotojen ääriviiva, nimittäin loven 524 erottamat lähenevät/loittonevat lohenpyrstöpinnat 526 ja 533 5 (katso kuviot 20 ja 21). Kuitenkaan toisessa sivuseinäpin- nassa 516 ei ole lohenpyrstöä vaan tasomainen seinä, joka on pelkästään vastakkain kulutuselementin 511 sisäolakkeen 552 kanssa. Kulutuselementin toinen lohenpyrstöliitos saadaan auran siiven 518 kanssa kohdassa 553, katso kuvion 19 ala-10 osaa.

Kulutuselementin 511 liitos pohjaelementillä varustetun auran siiven 518 kanssa voidaan parhaiten ymmärtää tarkastelemalla kuviota 21, erityisesti kulutuselementin 511 perspek-15 tiivikuvaa, joka on esitetty vaiheessa, jossa asennus suoritetaan pitkin viivaa 529, joka on yhdensuuntainen pitkit-täiskeskiviivan 535 kanssa.

Ensiksi, kuten nähdään kuvion 19 vasemmassa alaosassa, auran 20 siivessä on viisto alareuna 554, joka on yhdensuuntainen maan kanssa ja joka voidaan varustaa pulteilla leikkuureu-noissa. Tämä reuna 554 muodostaa itse asiassa lohenpyrstö-pinnan, joka liittyy suoraan lohenpyrstöpintaan 548, joka on muodostettu kulutuselementtiin 511, katso erotetun elementin 25 oikeaa alaosaa kuviossa 21. Toisin sanoen lohenpyrstön muodostava pinta 548 ei ole lähenevä/loittoneva kuten keksinnön muissa suoritusmuodoissa. Kuitenkin kulutuselementissä on esiinpistävät seinäosat 541 ja 542. Seinäosassa 541 on seinä 547, joka on varustettu lähenevillä/loittonevilla pinnoilla 30 530, 532, joita lovi 528 erottaa, kuten aiemmissa suoritus muodoissa. Seinät 548, 554 ulottuvat yhdensuuntaisesti kulu-: tuselementtien 511 pitkittäiskeskiviivan kanssa.

Pitkittäiskeskiviivan kohdalla viitataan jälleen kulutusele-35 mentin liikkeen suuntaan sitä asennettaessa. Tätä havainnollistetaan nuolisegmentillä, jota on merkitty numerolla 529 kuviossa 21. Suunnittelijan päämäärästä riippuen kulutusele- 17 97249 mentin pidempi mitta voi olla joko asennusliikkeen suuntainen tai kohtisuorassa sitä vastaan.

Asennusta varten laippamaisesti esiintyöntyvä seinäosa 542 5 kulutuselementin 511 pohjassa pannaan koukkuun auran siiven pohjaseinän 554 alapuolella loveen 528, joka on kohdakkain 1ohenpyrstöpinnan 533 kanssa. Kuluvaa elementtiä 511 käännetään sitten lohenpyrstöpinnan 533 sijoittamiseksi loveen 528 ja sen jälkeen kulutuselementtiä 511 työnnetään oikealle 10 (kuten kuviossa 21 on esitetty). Kun kulutuselementit 511 on pantu kokoon rinnatusten, ne lukitsevat toisensa laitimmaisten kulutuselementtien ollessa lukittuina paikoilleen pulteilla tai hitseillä. Koska lohenpyrstöjä on ainoastaan yhdessä esiinpistävistä seinistä, lohenpyrstökulmien ei tar-15 vitse olla samassa lähenemis/loittonemisessa, mikä helpottaa tarkkojen toleranssien tarvetta.

Keksintöä käytettäessä lukuisat lohenpyrstöjärjestelyt ovat mahdollisia seuraten silti keksinnön perusopetusta. Tarken-20 taen kulutuselementtiin ja, tarkemmin sanottuna, kuvion 8 esiinpistäviin seinäosiin 41, 42 tai kuvion 10 441, 442, tämä opetus sisältää välimatkan päässä toisistaan olevien lo-henpyrstöpintojen 30, 32 (kuvio 8) tai 430, 432 (kuvio 10) parin muodostamisen yhteen seinäosaan. Nämä järjestetään 25 edullisesti positiiviseen kulmaan pitkittäiskeskiviivaan 35, '' 435 nähden. Pitkittäiskeskiviivan toisella puolella toinen seinäosa 42, 442 on varustettu pinnalla 37, 434, joka on vastakkain ensimmäisessä seinäosassa 41, 441 olevien lohen-pyrstöpintojen kanssa. Tämä pinta 37, 434 on sijoitettu vä-30 limatkan päässä toisistaan olevien pintojen 30, 32 tai 430, 432 väliin.

Kuten juuri on osoitettu viittaamalla auransiipiliitokseen (kuviot 19-21), tämä vastakkainen pinta voi olla viisto tai 35 suora lohenpyrstöpinta 548. Kun vastapäätä oleva pinta 434 on järjestetty negatiiviseen kulmaan kuvion 10 keskiviivan suhteen, se muodostaa kolmipistesuoritusmuodon kolmannen : pinnan (katso kuvio 15 myös).

18 97249

Laipoittamalla pinta 434 pinnoilla 437, 439, jotka on sijoitettu positiiviseen kulmaan keskiviivan 435 suhteen, ja muodostamalla vastapuolen negatiivikulmainen pinta 436 pintojen 430, 432 väliin saavutetaan käännettävyys.

5 Tätä toistuvaa kolmipistemuotoa voidaan säätää pinottavuuden saamiseksi, nimittäin sarja-asennuksen kuten kuvioissa 9 ja 9A. Tämä saavutetaan pidentämällä pohjaelementtiä 610 kuviossa 10 ja lisäämällä osalovet 649, 650, 666, 667. Tulok-10 sena oleva pohjaelementti on nähtävissä kuviossa HA ja se kuvaa kolmipisterakennetta.

Toistuvan kuvion leikkaaminen pohjaelementin 710 muodostamiseksi (katso kuvion 10 vasemmanpuoleista osaa) sallii neli-15 pistesuoritusmuodon saamisen. Tämä kulutuselementti 711 on nähtävissä kuviossa 10 ja se vastaa yleisesti kuvion 6 kulu-tuselementin 211 esitystä. Kuitenkaan vastakkaisten seinien lovet eivät ole kohdakkain, vaan siirrettyinä. Kuviossa 6 siirtymä on nolla, kun taas kuviossa 11 siirtymä on 1/3 jak-20 soa. Jakso on minkä tahansa kahden samanlaisen tai vastaavan pisteen, so. kahden vierekkäisen loven keskipisteiden, vierekkäisten lohenpyrstöjen huippujen jne. välinen etäisyys.

Tämä voidaan ymmärtää symbolista J, joka on lisätty kuvion 10 vasempaan puoleen, ja tämä voi nousta 1/2 jaksoon.

25 Tätä siirtymää J voidaan kontrolloida halutusta tilanteesta ja toiminnosta riippuen. Tämä toistuva kuvio voidaan sitten leikata sopivasta kohdasta pohja-/kulutuselementti-yhdistelmän muodostamiseksi, joka on sekä pinottava että käännettävä 30 ja muodostaa kolmipiste-, nelipiste- tai monipistekosketuk-sen.

H 1.(1.1 1:111 I :iil t

Claims (13)

19 97249

1. Vaihdettava kulutuselementti (11, 411, 511) asennettavaksi rakenteen kuluvaan osaan (18, 518), joka koskettaa kuluttavaan materiaaliin, käsittäen yhtenäisen, suhteellisen 5 pitkänomaisen, yleisesti suorakaiteenmuotoisen levymäisen runko-osan (12', 412'), jossa on päätyseinät (13', 413', 14', 414'), sivuseinät (15', 415', 16', 416') ja ylä- ja alapinnat (17', 417', 19', 419') yhden pinnoista (19', 419') ollessa sovitettuna koskettamaan kuluttavaan materiaaliin; 10 toinen (17', 417') ylä- ja alapinnoista on sovitettu sijoitettavaksi vastakkain kuluvan osan kanssa siirtämällä yleisesti pitkin sen pitkittäiskeskiviivaa (35, 435, 535), toinen pinta (17', 417'), joka on molempien sivuseinien (15', 415', 16', 416') vieressä, on varustettu poikittain sijoite-15 tuilla, integraalisilla osilla (41, 441, 42, 442, 541, 542), jotka muodostavat vastakkaiset seinät (47, 447, 48, 448, 547, 548); ensimmäisessä (47, 447, 547) vastakkaisista seinistä on pitkittäissuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevien lohenpyrstöpintojen (30, 430, 530, 32, 432, 532) 20 pari, jotka ovat viistossa positiivisessa kulmassa keskiviivaan (35, 435, 535) nähden, tunnettu siitä, että toisessa (48, 448, 548) vastakkaisista seinistä on lohenpyrstöpinta (37, 434, 548), joka on sijoitettu lohenpyrstöpintojen (30, 430, 530, 32, 432, 532) ensimmäisen vastakkaisen seinäparin 25 vierekkäisten päiden väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuselementti, tun nettu siitä, että toisen vastakkaisen seinän lohenpyrstöpinta (37, 434) on viistossa kulmassa keskiviivaan (35, 435) 3. nähden.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kulutuselementti, tun nettu siitä, että oleellisesti identtisten lovien (28, 43, 128, 143) pari on muodostettu vastakkaisiin seiniin (47, 48, 35 147, 148) runko-osan (12') päiden (13', 14') väliin; vastak kaisen seinän segmenttilohenpyrstöpinta (30, 36, 31, 37, 130, 136) reunustaa kutakin lovea sen molemmissa pituussuuntaisissa päissä kunkin reunustavista pinnoista loitontuessa 20 97249 mainitusta pitkittäiskeskiviivasta (35, 135) etäännyttäessä siihen liittyvästä lovesta, kussakin vastakkaisista seinistä on kaksi lisäsegmenttilohenpyrstöpintaa (32, 38, 34, 39, 132, 138, 134, 139), jotka toimivat yhdessä reunustavien 5 segmenttien kanssa asennettaessa runko-osa käännettävästä kuluvaan osaan, ensimmäinen (32, 34, 132, 134) lisäseg-menttipinnoista on välimatkan päässä ensimmäisestä (30, 31, 130, 131) reunustavasta segmenttipinnasta ja toinen (38, 39, 138, 139) lisäsegmenttipinnoista on välimatkan päässä toi- 10 sesta (36, 37, 136, 137) reunustavasta segmenttipinnasta ensimmäisten reunustavien pintojen (30, 31) ollessa yhdensuuntaisia lisäsegmenttipintojen (32, 34) kanssa ja toisten reunustavien pintojen (36, 37) ollessa yhdensuuntaisia lisäsegmenttipintojen (38, 39) kanssa. 15

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kulutuselementti, tunnettu siitä, että runko-osassa on yksi liitoslovi (128, 143) kummassakin seinässä lisäsegmenttipintojen ollessa loven (128) vastakkaisilla puolilla. 20

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kulutuselementti, tunnettu siitä, että runko-osassa on toinen liitoslovi (44, 45) kummassakin seinässä kummankin lisäsegmenttipinnan (32, 38) ollessa ensin mainitun loven (28) samalla puolella. 25

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuselementti yhdessä pohjaelementin (10, 110, 410, 510) kanssa, tunnettu siitä, että pohjaelementti on kiinnitettävissä rakenteen kuluvaan osaan (18, 518), joka koskettaa kuluttavaan materiaaliin, 30 jolloin pohjaelementissä on lohenpyrstöpinnat (26, 33, 426, 433, 526, 533), jotka liittyvät pituussuunnassa välimatkan , päässä toisistaan olevien lohenpyrstöpintojen (30, 32, 430, 432, 530, 532) pariin ensimmäisessä vastakkaisessa seinässä. 1 *" ~ il I . Ht.I liiti IIJM i

7. Patenttivaatimuksen l mukainen kulutuselementti, tun nettu siitä, että toinen vastakkainen seinä on yksi lohen-pyrstöpinta (548), joka ulottuu yhdensuuntaisesti keskiviivan (535) kanssa. 21 97249

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kulutuselementti, tunnettu siitä, että toinen vastakkainen seinä (448) sisältää yhden lohenpyrstöpinnan (434), joka on viistossa negatiivisessa kulmassa mainittuun keskiviivaan (435) nähden. 5

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kulutuselementti, tunnettu siitä, että runko-osassa on etupää (413'), joka on sijoitettu ensiksi materiaalivirran tielle, lovi (428), joka on muodostettu ensimmäiseen seinään (447) lohenpyrstöpinto- 10 jen parin etumaisen lohenpyrstöpinnan (430) takapään viereen, ja lovi (443«) / joka on toisessa seinässä (448) yhden lohenpyrstöpinnan (434) takapään vieressä.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kulutuselementti, tun-15 nettu siitä, että ensimmäinen vastakkainen seinä (447) on varustettu yhdellä lohenpyrstöpinnalla (436), joka on sijoitettu pituussuunnassa välimatkan päähän toisistaan sijoitettujen lohenpyrstöpintojen (430, 432) parin väliin ja vaistottu samaan kulmaan kuin toisen seinän yksi lohenpyrstöpin-20 ta (434); toinen vastakkainen seinä (448) on varustettu lo-henpyrstöpinnoilla (437, 439), jotka on sijoitettu toisen seinän yhden lohenpyrstöpinnan (434) molemmin puolin ja on viistottu samaan kulmaan kuin pituussuunnassa välimatkan päähän toisistaan sijoitettujen lohenpyrstöpintojen ensim-25 mäinen seinäpari (430, 432) ensimmäisen seinän (447) vasta-v tessa toista seinää (448), kun sitä käännetään 180°, jolloin kulutuselementti on käännettävästi asennettavissa liitospoh-jaosaan. 1 2 3 4 5 6

11. Menetelmä lohenpyrstöliitoksen suunnittelemiseksi suh 2 teellisen pitkänomaisen pohjaelementin (10), joka on asen 3 nettavissa pinnalle, joka on alttiina abrasiiviselle kulumi 4 selle, ja suhteellisen pitkänomaisen kulutuselementin (11), 5 joka on kosketuksessa kuluttavaan materiaaliin, välille, 6 jolloin kulutuselementti (11) on asennettavissa pohjaele- menttiin (10) siirtämällä yleisesti pitkin elementtien pit-kittäiskeskiviivaa, tunnettu siitä, että muodostetaan lohenpyrstöpintojen (26, 30-34, 36-39) toistuva kuvio vastakkais- 97 249 22 ten seinien (15, 16, 47, 48) kumpaankin pariin kuromassakin elementissä (10, 11) vastakkaisten seinien kahden poikittain välimatkan päähän toisistaan sijoitetun ryhmän aikaansaamiseksi, sisällytetään yhteen vastakkaisista seinäryhmistä 5 (15, 47) ainakin kaksi pitkittäissuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevaa lohenpyrstösegmenttiä (26, 30, 32, 33), jotka on viistottu positiivisessa kulmassa keskiviivoihin (35) nähden ja jotka erotetaan poikittain ulottuvalla lovella (24, 28) kummankin elementin vastakkaisissa seinissä (15, 10 47), ja päätetään elementit leikkaamalla pituussuunnassa vä limatkan päässä toisistaan olevilla poikittaistasoilla (2', 2'') ainakin kahden segmentin (26, 30, 32, 33) vastakkaisten päiden (13, 14) toiselta puolelta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiseen vastakkaisista seinäryhmistä (16, 48) sisällytetään ainakin yksi lohenpyrstösegmentti (37), joka sijoitetaan kahden pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevan lohenpyrstösegmentin (30, 32) vierekkäisen pään 20 väliin ryhmissä olevien lovien (28, 43, 44, 45) ollessa yleisesti poikkisuunnassa kohdakkain.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toiseen vastakkaisista seinäryhmistä (441, 442) 25 sisällytetään ainakin yksi lohenpyrstösegmentti, joka sijoitetaan kahden pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevan lohenpyrstösegmentin vierekkäisen pään väliin ryhmissä olevien vastaavien kohtien ollessa pituussuunnassa siirrettyjä aina puoleen jaksoon, jossa jakso on samassa seinä-30 ryhmässä olevien vastaavien kohtien välinen pituussuuntainen etäisyys. 1 Il IHi Mb i t 4 M · · Vaihdettava kulutuselementti (li) asennettavaksi rakenteen kuluvaan osaan (18), joka koskettaa kuluttavaan materi- 35 aaliin, tunnettu siitä, että se käsittää yhtenäisen, suhteellisen pitkänomaisen, yleisesti suorakaiteenmuotoisen levymäisen runko-osan (12'), jossa on pääty- (13', 14') ja sivuseinät (15', 16') ja ylä- ja alapinnat (17', 19') yhden 23 97249 pinnoista (19') ollessa sovitettuna koskettamaan kuluttavaan materiaaliin, toinen (17') ylä- ja alapinnoista on sovitettu sijoitettavaksi vastakkain kuluvan osan kanssa siirtämällä pitkin sen pitkittäiskeskiviivaa (35), toinen pinta (17'), 5 joka on molempien sivuseinien (15', 16') vieressä, on varustettu poikittain sijoitetuilla, integraalisilla esiinpistä-villä osilla (41, 42), jotka muodostavat vastakkaiset seinät (47, 48), vastakkaisten seinien (47, 48) ollessa peilikuvia ja yhtä suurella etäisyydellä pitkittäiskeskiviivasta 10 (35), oleellisesti identtisten, poikkisuunnassa kohdakkain olevien lovien (28, 43) parin vastakkaisissa seinissä (47, 48. runko-osan (12') päiden (13', 14') välissä, jolloin kutakin lovea (28, 43) reunustaa sen molemmissa pituussuuntaisissa päissä vastakkaisseinän (47, 48) segmentti (30, 31, 15 36, 37), kukin reunustava segmentti (30, 31, 36, 37) lähenee pitkittäiskeskiviivaa (35) etäännyttäessä siihen liittyvästä lovesta (28, 43), kussakin vastakkaisessa seinässä (47, 48), joka on kaukana lovesta (28, 43), on kaksi pituussuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevaa lisäsegmenttiä (32, 34, 20 38, 39) toimimiseksi yhdessä reunustavien segmenttien (30, 31, 36, 37) kanssa asennettaessa runko-osa (12') käännettävästä kulutusosaan, ensimmäinen lisäsegmenteistä (32, 34) on välimatkan päässä ensimmäisestä reunustavasta segmentistä (30, 31) ja toinen lisäsegmenteistä (38, 39) on välimatkan 25 päässä toisesta reunustavasta segmentistä (36, 37) ensimmäi-; sen reunustavan segmentin ja lisäsegmenttien (30, 31, 32, 34. ollessa yhdensuuntaisia ja toisen reunustavan segmentin ja lisäsegmenttien (36, 37, 38, 39) ollessa yhdensuuntaisia ja kunkin vastakkaisseinän segmentti (30-32, 34, 36-39) on 30 kalteva poikkisuunnassa kohti mainittua yhtä pintaa (19') ja sen viereistä sivuseinää (15', 16'). 24 97249