FI96733B - Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon - Google Patents
Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon Download PDFInfo
- Publication number
- FI96733B FI96733B FI932818A FI932818A FI96733B FI 96733 B FI96733 B FI 96733B FI 932818 A FI932818 A FI 932818A FI 932818 A FI932818 A FI 932818A FI 96733 B FI96733 B FI 96733B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- transmission
- subscriber
- network
- arrangement according
- signaling
- Prior art date
Links
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 96
- 230000011664 signaling Effects 0.000 claims description 90
- 230000003287 optical effect Effects 0.000 claims description 17
- 238000004891 communication Methods 0.000 claims description 4
- 230000001934 delay Effects 0.000 claims description 4
- 230000001360 synchronised effect Effects 0.000 claims description 3
- 238000005259 measurement Methods 0.000 description 14
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 14
- 238000000034 method Methods 0.000 description 13
- 238000009432 framing Methods 0.000 description 8
- 230000006870 function Effects 0.000 description 7
- 238000006243 chemical reaction Methods 0.000 description 4
- 238000005562 fading Methods 0.000 description 4
- 230000003139 buffering effect Effects 0.000 description 3
- 238000013461 design Methods 0.000 description 3
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 3
- 239000000835 fiber Substances 0.000 description 3
- 230000008901 benefit Effects 0.000 description 2
- 230000001427 coherent effect Effects 0.000 description 2
- 238000010276 construction Methods 0.000 description 2
- 238000012937 correction Methods 0.000 description 2
- 230000007423 decrease Effects 0.000 description 2
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 2
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 description 2
- 238000005457 optimization Methods 0.000 description 2
- 230000002093 peripheral effect Effects 0.000 description 2
- 238000001228 spectrum Methods 0.000 description 2
- RYGMFSIKBFXOCR-UHFFFAOYSA-N Copper Chemical compound [Cu] RYGMFSIKBFXOCR-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 101100048480 Vaccinia virus (strain Western Reserve) UNG gene Proteins 0.000 description 1
- 230000006399 behavior Effects 0.000 description 1
- 230000002457 bidirectional effect Effects 0.000 description 1
- 230000005465 channeling Effects 0.000 description 1
- 230000002860 competitive effect Effects 0.000 description 1
- 230000006835 compression Effects 0.000 description 1
- 238000007906 compression Methods 0.000 description 1
- 239000012141 concentrate Substances 0.000 description 1
- 238000012790 confirmation Methods 0.000 description 1
- 229910052802 copper Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000010949 copper Substances 0.000 description 1
- 230000002950 deficient Effects 0.000 description 1
- 230000003111 delayed effect Effects 0.000 description 1
- 230000009977 dual effect Effects 0.000 description 1
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 1
- 230000005611 electricity Effects 0.000 description 1
- 230000002452 interceptive effect Effects 0.000 description 1
- 238000002715 modification method Methods 0.000 description 1
- 239000003607 modifier Substances 0.000 description 1
- 239000013307 optical fiber Substances 0.000 description 1
- 238000003825 pressing Methods 0.000 description 1
- 230000008929 regeneration Effects 0.000 description 1
- 238000011069 regeneration method Methods 0.000 description 1
- 230000035945 sensitivity Effects 0.000 description 1
- 230000008054 signal transmission Effects 0.000 description 1
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 1
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04Q—SELECTING
- H04Q11/00—Selecting arrangements for multiplex systems
- H04Q11/04—Selecting arrangements for multiplex systems for time-division multiplexing
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
- H04J14/00—Optical multiplex systems
- H04J14/08—Time-division multiplex systems
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
- H04J3/00—Time-division multiplex systems
- H04J3/02—Details
- H04J3/06—Synchronising arrangements
- H04J3/0635—Clock or time synchronisation in a network
- H04J3/0682—Clock or time synchronisation in a network by delay compensation, e.g. by compensation of propagation delay or variations thereof, by ranging
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
- H04J3/00—Time-division multiplex systems
- H04J3/02—Details
- H04J3/12—Arrangements providing for calling or supervisory signals
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
- H04N7/00—Television systems
- H04N7/16—Analogue secrecy systems; Analogue subscription systems
- H04N7/173—Analogue secrecy systems; Analogue subscription systems with two-way working, e.g. subscriber sending a programme selection signal
- H04N7/17309—Transmission or handling of upstream communications
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Multimedia (AREA)
- Time-Division Multiplex Systems (AREA)
Description
96733
Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon 5 Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen tilaajaverkkojärjestely. Tilaaja-verkolla tarkoitetaan televerkon tilaajaa varten olevaa osaa. Tällaisesta televerkon osasta käytetään usein myös nimitystä access-verkko.
10 Rakennettaessa puhelinverkkoa perinteisellä tavalla joudutaan jokaiselta tilaajalta vetämään oma parijohtonsa tilaajakeskukseen tai tilaajamultiplekseriin asti. Tällöin ovat ainoastaan keskuksesta ja mahdollisesti tilaajamulti-plekserin liitäntäjohdosta sekä kanavointilaitteista ai-15 heutuvat rakentamiskustannukset jaettavissa kaikkien tilaajien kesken. Uudelle puhelinoperaattorille (joita syntyy erityisesti telelainsäädännön muuttuessa entistä va-paamielisemmäksi) muodostaa siten suuren ongelman se, kuinka rakentaa verkko oleellisesti pienemmillä kustannuk-20 silla, jotta se olisi kilpailukykyinen jo toimivien puhe-linoperaattoreiden ylläpitämien verkkojen kanssa.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin saada aikaan sellainen verkkojärjestely, jonka avulla edellä esitetty päämäärä voidaan saavuttaa ja jonka avulla voi-25 daan samalla mahdollisimman hyvin hyödyntää jo olemassa • · : olevaa siirtokapasiteettia. Tämä saavutetaan keksinnön mu kaisella verkkojärjestelyllä, jolle on tunnusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosassa.
30 Keksinnön ajatuksena on toteuttaa puhelinpalvelut useiden tilaajapäätteiden ja niille yhteisen, keskuslii-tännän toteuttavan keskusyksikön avulla ja käyttää tällaisessa järjestelmärakenteessa tilaajapäätteiden ja keskusyksikön väliin muodostuvalla yhteisellä siirtotiellä 35 tilaajapäätteille yhteistä sanomapohjaista signalointi- 2 96733 kanavaa, jossa on mahdollista siirtää paitsi tilaajakoh-taisia signalointisanomia, myös järjestelmän muita signa-lointisanomia.
Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta voidaan kul-5 loinkin jo käytettävissä oleva siirtokapasiteetti hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Järjestelmästä saadaan myös joustava, koska se sallii paitsi kaiken tarvittavan signaloinnin siirtämisen samassa kanavassa, myös esim. keskityksen toteuttamisen helposti.
10 Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritus muotoja kuvataan tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista tilaajaverkkoa, kuvio 2a esittää tarkemmin keksinnön mukaisessa 15 verkossa alasuunnan (downlink) yhteyksillä käytettävää kehysrakennetta, kuvio 2b esittää alasuunnan yhteyksillä yhden ylike-hyksen peräkkäisten kehysten aikaväleissä TSO siirrettäviä bittejä , 20 kuvio 3 esittää alasuunnan yhteyksillä käytettävän signalointisanoman rakennetta, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisessa verkossa yläsuunnan (uplink) yhteyksillä käytettävää kehysrakennetta, 25 kuvio 5a esittää lohkokaaviona verkon tilaajille • yhteisen keskusyksikön rakennetta, kuvio 5b esittää vaihtoehtoista tapaa keskusliitän-nän toteuttamiseksi, kuvio 6 esittää lohkokaaviona yhden tilaajan tilaa- 30 japäätettä, kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen ratkaisun sovel-: tamista kaapelitelevisioverkossa, ja kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen ratkaisun soveltamista passiivisessa optisessa tilaajaverkossa.
35 Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaista tilaaja- I i ui t I MI I M ! 96733 3 verkkoa, joka on toteutettu aikajakoisen monipisteliityn-nän avulla. Verkko käsittää useita tilaajapäätteitä 101, joihin on jokaiseen kytketty yhden tai useamman tilaajan puhelinkone tai muu vastaava telepäätelaite 102, sekä 5 kaikille tilaajapäätteille yhteisen keskusyksikön 103. Keskusyksikkö on monipisteyhteyden muodostava laite, joka yhdistää tilaajat yleisen puhelinverkon (PSTN, Public Switched Telephone Network) keskukseen 104. Liityntänä on jokin standardoiduista digitaalisista liityntämenetelmis-10 tä, kuten V2 tai V5.1 tai V5.2, joka (viimemainittu) mahdollistaa myös keskityksen (useampia tilaajia kuin aikavälejä) .
Tilaajapäätteet 101 voivat olla tilaajan luokse sijoitettuja laitteita tai tilaajapäätteen voi muodostaa 15 sinänsä tunnettu tilaajamultiplekseri, kuten Nokian ACM2-tilaajamultiplekseri, johon on lisätty esim. RF-yhteyden muodostava modeemi ja tilaajasta keskusta kohti lähetettävän siirtokehyksen muodostamiseen tarvittavat kehystyspii-rit.
20 Siirtokanava 110 tilaajapäätteen ja keskusyksikön välillä voi olla radiokanava, esim. kaapelitelevisioverkon koaksiaalikaapeliverkko tai passiivinen optinen verkko, kuten jäljempänä kuvataan. Myös näiden yhdistelmiä voidaan käyttää siten, että eri siirtosuunnissa ovat siirtotien 25 muodostavat fyysiset siirtomediat erilaisia. Tämä on edullinen tapa esim. sellaisissa tapauksissa, joissa on jo olemassa kiinteä yksisuuntainen jakeluverkko, jolloin yläsuunta voidaan toteuttaa esim. radioteitse.
Tilaajapäätteeltä tilaajalaitteelle 102 ulottuva 30 kuparikaapeli 111 on käytännössä hyvin lyhyt, maksimis-saankin ehkä n. 100 m.
Alasuunnan (downlink) yhteys eli yhteys keskusyksiköstä tilaajapäätteeseen on toteutettu keksinnön mukaisesti modifioimalla standardia 2048 kbit/s kehysrakennetta 35 mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin siten, että sinänsä 4 96733 tunnetusta kanavointijärjestelmästä, jonka kehysrakenteesta on kutakin tilaajaa varten varattu omat signaloin-tibittinsä, siirrytään käyttämään sanomapohjaista signalointia. Muutokset on kohdistettu aikavälin nolla (TSO) 5 rakenteeseen, ja aikaväli 16 (TS16) on vapautettu signaloinnista muuhun käyttöön. Kuvioissa 2a ja 2b on esitetty alasuunnan kehysrakennetta siten, että kuviossa 2a on esitetty varsinainen kehysrakenne ja kuviossa 2b aikavälissä nolla (TSO) siirrettävää signalointia. Viitenumerolle la 201 on merkitty sinänsä tunnetun 2048 kbit/s perus-kanavointijärjestelmän kehystä, joka jakautuu 32 aikaväliin TS0...TS31, joista aikavälit TS1...TS15 sekä TS17...TS31 muodostavat tunnettuun tapaan puhekanavat. Kuusitoista peräkkäistä kehystä F0...F15 muodostaa järjes-15 telmässä ylikehyksen 202, jonka pituus on 2 ms. Kuudentoista kehyksen ylikehyksistä voidaan vielä muodostaa esim. neljän ylikehyksen pituinen superkehys 203, jonka kesto on siis 8 ms.
Keksinnön mukaisesti on aikaväliin nolla (TSO) 20 lisätty sanomapohjainen signalointikanava, joka muodostuu parittomien kehysten vapaista biteistä, kuten kuviossa 2b on esitetty. Aikavälissä nolla ovat viitemerkillä S merkityt bitit keksinnön mukaisen signalointisanoman bittejä, viitemerkillä KL merkityt bitit kehyslukitusbittejä, vii-25 temerkillä C merkityt bitit CRC4-bittejä, joiden avulla monitoroidaan yhteyden laatua, viitemerkillä SF merkityt bitit ilmoittavat ylikehyksen numeron, ja viitemerkillä X merkityt bitit ovat täytebittejä, joilla ei ole merkitystä. Parittomien kehysten bitit bl, jotka on ympyröity 30 kuviossa 2b, muodostavat CCITTin suositusten mukaisesti ylikehyslukitussanan. Näitä seuraavat bitit (b2), jotka on asetettu ykkösiksi, ilmoittavat, että kyseisestä kehyksestä puuttuu kehyslukitussana.
Aikavälissä nolla siirrettävistä biteistä ovat 35 signalointi- superkehysbitit keksintöön liittyviä, muut il i nu ( imi m ?! 5 96733 bitit ovat CCITTin suositusten mukaisia.
Puhelinliittymien vaatimaa signalointia ei siis siirretä aikavälin TS16 bittikuvioiden avulla (kuten tehdään tunnetussa peruskanavointijärjestelmässä), vaan aika-5 välin nolla signalointibiteillä S, joilla muodostetaan kuvion 3 mukaisia signalointisanomia. Yksi sanoma muodostuu yhden ylikehyksen aikana siirretyistä signalointibi-teistä, jolloin sanoman pituus on 40 bittiä (5 bittiä kehyksessä, 8 kehystä ylikehyksessä). Signalointisanoma 10 muodostuu 16 bitin pituisesta osoiteosasta 301, joka ilmoittaa tilaajan osoitteen, osoiteosaa seuraavasta data-osasta 302, joka on 12 bitin pituinen, sekä dataosaa seuraavasta virheentarkastusosasta 303, joka on myös 12 bitin pituinen. Koska sanomat lähetetään yhteistä siirtotietä 15 pitkin kaikille tilaajapäätteille, tilaajapääte vastaanot taa itselleen tarkoitetun sanoman vain löytäessään oman tunnuksensa sanoman alusta.
Aikavälin TS0 sisältämä lukitussana toimii samalla tilaajapäätteiden aikamerkkinä, jonka avulla ne tahdista-20 vat yläsuunnan lähetteensä.
Sanomilla pystytään siirtämään tilaajasignaloinnin lisäksi verkonhallinnan ja monipisteyhteyden vaatima ylimääräinen signalointi. Erityyppisten signalointisanomien lähettäminen saman kanavan kautta on mahdollista, koska 25 POTS-liittymän (POTS, Plain Old Telephone Service) vaatima signalointi on vähäistä, ja se pystytään hoitamaan pienellä sanomamäärällä. Monipisteyhteyden vaatima erilaisten signalointisanomien määrä ja signaloinnin tarve on taas aikaväliin TS0 muodostetun sanomakanavan siirtokapasiteet-30 tiin verrattuna niin pieni, että saman kanavan kautta pystytään hoitamaan kaikki signalointitarpeet. Eri signa-lointitarpeiden yhdistäminen samaan sanomajoukkoon tekee mahdolliseksi tehokkaan signaloinnin monipisteverkossa.
Kun käytetään kuviossa 3 esitettyä sanomarakennetta, 35 käytössä on 4096 (2n) erilaista sanomaa, joista edellä- 6 96733 mainittuihin signalointitarpeisiin käytetään vain 20-30 kappaletta. Järjestelmässä on siis joustavuutta myös tulevia tarpeita varten.
Biteillä SF siirretään mahdollinen superkehyksen 5 synkronointitieto. Näiden bittien avulla on mahdollista muodostaa superkehys, jonka pituus on 2 ms: n monikerta. Tämä voi olla tarpeellista, koska yläsuunnan yhteys tahdistetaan alasuunnan ylikehyssynkronoinnista saatavan aikamerkin avulla, ja yläsuunnan yhteydellä voi olla edul-10 lista käyttää yli 2 ms:n ylikehysrakennetta. Vaikka kuviossa 2a on esitetty superkehyksen pituudeksi neljä yli-kehystä (joka on kahdella bitillä ilmoitettavissa oleva maksimimäärä, jos järjestysluku muuttuu joka kehyksessä), voi superkehyksen pituus olla suurempikin, esim. kahdeksan 15 ylikehystä siten, että joka kahdeksannessa ylikehyksessä on SF-biteillä määrätty arvo, esim. 11.
Periaatteessa on signalointiin mahdollista käyttää muutakin aikaväliä, mutta aikaväli TSO on sikäli edullinen, että siinä on jo valmiina kehys- ja ylikehyssyn-20 kronointi ja siinä on myös riittävästi kapasiteettia sanomapohjaisen signaloinnin toteuttamiseksi. Edellä kuvattu modifiointitapa on myös siinä mielessä edullinen, että tällä tavoin alasuunnan kehysrakenne muistuttaa mahdollisimman paljon olemassaolevia ratkaisuja, jolloin kes-25 kusyksikössä tehtävä muunnos on mahdollisimman yksinkertainen. Nimenomaan 2 Mbit/s kanavointijärjestelmän kehys-rakenteen hyväksikäyttö on myös siinä mielessä edullista, että todennäköisin vaihtoehto keskusliitännän aikaansaamiseksi on juuri 2 Mbit/s-liitäntä.
30 Yläsuunnan (uplink) yhteys eli yhteys tilaajapäät- teestä keskusyksikköön on toteutettu alasuunnan yhteydestä selvästi poikkeavalla tavalla, mutta kuitenkin sanomapohjaisena signalointina. Yläsuunnan kehysrakenteen suunnittelussa on keskeinen huomioonotettava seikka tilaajapäät-35 teiden väliset differentiaaliset kulkuaikäerot, jotka
Il ; Itt.i 1:111 I s I St 7 96733 johtuvat tilaajapäätteiden erilaisista etäisyyksistä keskusyksikköön nähden. Eri tilaajapäätteiden ja keskusyksikön väliset erilaiset kulkuaikaviiveet aiheuttavat aikaja-koista tekniikkaa käytettäessä tilaajapäätteiden lähetys-5 ten osumisen aikaväleissä eri kohtiin. Tämä ongelma voitaisiin ratkaista käyttämällä lähetyspurskeina selvästi aikaväliä lyhyempiä purskeita, jolloin viivästynytkin purske osuisi kokonaisuudessaan aikaväliin. Tämä johtaa kuitenkin erittäin tehottomaan siirtokapasiteetin käyt-10 töön. Tehokkaampi tapa onkin mitata eri tilaajapäätteiden kulkuaikaviiveet ja opettaa oikea lähetyshetki jokaiselle tilaajapäätteelle erikseen. Tässäkin tapauksessa on, lähettimien ja vastaanottimien äärellisten päälle- ja pois-kytkeytymisaikojen takia, lähetyspurskeen alkuun ja lop-15 puun sijoitettava suoja-alueet, jolloin ei hyötybittejä lähetetä.
Kun yhteyden siirtokapasiteetti halutaan hyödyntää tarkasti, on suoja-alueiden kokonaispituus saatava mahdollisimman lyhyeksi. Koska lähettimien nousuaikoihin ei voi-20 da vaikuttaa spektriä leventämättä, ainoaksi mahdollisuudeksi jää lähetyspurskeiden kerääminen mahdollisimman pitkiksi lähetteiksi, jolloin suoja-alueiden suhteellinen osuus jää pieneksi. Tässäkin ratkaisussa on omat ongelmansa, sillä tilaajaliittymien suurimmalle sallitulle silmuk-25 kaviiveelle (silmukkaviiveellä tarkoitetaan yhteyksien keskuskilaaja ja tilaajakeskus yhteenlaskettua viivettä) asetetaan tiukat vaatimukset, tyypillisesti silmukkaviive saa olla enintään 2 ms. Tämä asettaa ylärajan suurimmalle mahdolliselle lähetyspurskeen pituudelle, sillä esimerkik-30 si 2 ms:n ylikehys, jossa jokaisella tilaajalla on yksi lähetysvuoro, aiheuttaa jo pelkkänä kehystysviiveenä 2 ms:n silmukkaviiveen.
Jotta oikeat lähetyshetket pystytään opettamaan tilaajapäätteille, pitää verkossa järjestää kulkuaikavii-35 veiden mittaus. Viiveen mittaus voitaisiin järjestää lä- 8 96733 hettämällä normaalien aikavälien kautta viiveenmittaus-purskeita, jotka ovat tavallisia lähetyspurskeita lyhyempiä. Tällöin viiveenmittauspurskeet sopivat aikaväleihin, vaikka lähetyshetket eivät olekaan parhaita mahdollisia.
5 Tällaisessa ratkaisussa on kuitenkin haittana se, että aikavälien pituus on optimoitu suurimman sallitun silmuk-kaviiveen mukaan. Kun viiveenmittauspurske ei voi olla äärettömän lyhyt, asettaa aikavälin pituus suurimmalle verkossa sallittavalle differentiaaliselle kulkuaikaerolle 10 tarkan rajan, jota ei voida ylittää ilman erikoisjärjestelyjä. Tällainen menetelmä ei siis ole verkko-operaattorin kannalta paras mahdollinen.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on yläsuunnan kehysrakenteen suunnittelussa pystyttävä järjestämään ylä-15 suuntaan kulkeva signalointikanava. Signalointikanava voitaisiin sijoittaa lähetyspurskeiden yhteyteen, jolloin jokaisella tilaajapäätteellä olisi jatkuvasti käytössä oma signalointikanavansa. Tämä on kuitenkin siirtokapasiteetin käytön kannalta varsin tehotonta, sillä puhelinliittymien 20 signaloinnin tarve on niin vähäistä, että signalointikanavat ovat käyttämättä suurimman osan ajasta.
Yläsuunnan kehysrakenteen suunnittelu on siis hyvin monimutkainen, monen muuttujan suhteen tehtävä optimointi. Kompromissien tekeminen optimoinnin helpottamiseksi johtaa 25 helposti, ainakin jonkin muuttujan suhteen, varsin epäop-timaaliseen lopputulokseen. Epäoptimaalisen kehysrakenteen synnyttämien uusien ongelmien ratkaisu muilla keinoilla aiheuttaa väistämättä laitteen tarpeetonta monimutkaistumista, joka ei luonnollisestikaan ole suotavaa.
30 Edellä esitetyt vaatimukset pystytään täyttämään keksinnön mukaisella yläsuunnan kehysrakenteella, jota on havainnollistettu kuviossa 4. Kehys muodostuu yhdestä pitkästä signalointiaikavälistä 401 ja useista lyhyemmis-tä, tilaajien tiedonsiirtoon (puheen tai datansiirtoa) 35 varatuista aikaväleistä 402 (eli tyypillisesti K>>M).
Il . utt.v l>ltt V'llll ! i 9 96733
Kukin tiedonsiirtoon varattu aikaväli käsittää varsinaisen tilaajakanavan 403, jonka molemmissa päissä on muutaman bitin pituinen suoja-alue 404.
Yksi tilaajapääte (jossa voi olla useampi kuin yksi 5 tilaaja) kerrallaan käyttää signalointiaikaväliä. Signa-lointiaikavälissä lähetettävä signalointipurske käsittää siten lähettävän tilaajapäätteen tunnuksen. Jos tapahtuu törmäys kahden tilaajapäätteen välillä, arvotaan uudel-leenlähetysajat, toisin sanoen kuinka monen kehyksen jäl-10 keen suoritetaan lähetys uudelleen. Signaloinnissa voidaan käyttää esim. sinänsä tunnettua Slotted Aloha -protokollaa, jota kuvataan tarkemmin esim. viitteessä [1] (viite-luettelo on selitysosan lopussa).
Käytännön laitetoteutuksen kannalta on edullista 15 valita yläsuunnan bittinopeudeksi sama nopeus, jota käytetään alasuunnassa, eli esim. 2 048 kbit/s. Tällöin on esim. tarvittavien kellosignaalien kehittäminen yksinkertaisempaa. Tekemällä esim. seuraavat valinnat: - tiedonsiirtoaikavälien lukumäärä N=54, 20 - tiedonsiirtoaikavälien pituus M=72 bittiä, ja - signalointiaikavälin pituus K=208 bittiä, saadaan yläsuunnan kehykseen yhteensä 4096 bittiä, jolloin kehyksen kesto on (bittinopeudella 2 048 kbit/s) 2 ms, joka vastaa alasuunnan ylikehyksen lähettämiseen kuluvaa 25 aikaa.
I « i Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti anne taan yhdestä kehyksestä useita aikavälejä samalle tilaajalle, esim. siten, että tilaaja saa lähetysvuoron 1 ms:n välein. Tällöin jää kehystyksen aiheuttama silmukkaviive 1 30 ms:n mittaiseksi. Pitkää signalointiaikaväliä 401 käytetään keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti : hyväksi myös siten, että keskusyksikkö 103 mittaa kulkuai- kaviiveitä tilaajapäätteen 101 yhteisellä signalointi-kanavalla lähettämästä signalointisanomasta.
35 Keksinnön mukaisella yläsuunnan kehysrakenteella 10 96733 pystytään myös siirtokapasiteetti hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, sillä datan siirtoon käytettävien aikavälien pituus pystytään optimoimaan niin, että suoja-alueiden suhteellinen osuus jää mahdollisimman pieneksi.
5 Samalla pystytään kuitenkin yhdelle tilaajalle varattavien aikavälien määrän avulla säätämään silmukkaviiveen suuruutta. Kun kehyksessä on vain yksi signalointiaikaväli, voidaan signalointiin varattua suhteellista siirtokapasiteettia pienentää lähettämällä hyötysignaalin sisäl-10 tävät purskeet useammin kuin yhden kerran kehyksessä. Periaatteessa signalointiaikaväli voi esiintyä harvemminkin kuin kerran jokaisessa kehyksessä, esim. vain joka neljännessä kehyksessä, jolloin se voi olla vastaavasti pitempikin.
15 Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti voi daan myös signalointiaikavälin 401 viereisiä aikavälejä ottaa väliaikaisesti signalointikanavan käyttöön signalointikanavan laajentamiseksi väliaikaisesti.
Viiveen mittaus voidaan yhdistää signalointisanomien 20 lähetykseen siten, että tilaajapäätteet pyrkivät lähettämään sanomansa aina tiettyyn kohtaan signalointiaika-väliä, edullisesti sen keskelle. Kun keskusyksikkö vastaanottaa signalointisanoman, mittaa se samalla sanoman paikan suhteessa kehysrakenteeseen. Tämän tiedon avulla 25 voidaan määrittää tilaajapäätekohtainen suhteellinen kul-kuaikaviive. Kun signalointisanoman tarkka alkamishetki tunnetaan, voidaan tilaajapäätteen lähetysviivettä säätää kohti oikeaa arvoa (keskusyksikkö ilmoittaa tilaajapäät-teelle korjausajan, joka summataan laitteen muistissa 30 olevaan viivearvoon). Säädön jälkeen on tilaajapäätteen lähetyshetki asetettu niin, että vaikka suoja-alueiden pituudet ovat mahdollisimman pienet ja tiedonsiirto tilaaja-päätteiden ja keskusyksikön välillä on täten mahdollisimman tehokasta, eivät keskusyksikön vastaanottamassa sig-35 naalissa kahden eri etäisyydellä olevan tilaajalaitteen m i »Ha l u tt : 11 96733 lähetyspurskeet osu päällekkäin.
Signalointiaikavälin pituuden avulla voidaan määrätä, kuinka suuri differentiaalinen kulkuaikäviive eri tilaa japäätte iden välillä on sallittu. Kun signalointiaika-5 väliä pidennetään, suuremmat viive-erot tulevat mahdollisiksi signalointipursketta ympäröivien suoja-alueiden kasvamisen vuoksi. Toinen mahdollinen vaihtoehto suurempien viive-erojen sallimiseksi olisi käyttää tyhjiä aikavälejä apuna viiveen mittauksessa. Tässä järjestelyssä sig-10 nalointiaikavälin viereisiä aikavälejä ei anneta normaalisti hyötykäyttöön. Tällöin tilaajapääte voi lähettää huomattavan suurellakin viiveen alkuvirheellä signalointi-sanoman. Tällaisessa järjestelyssä ei uusien tilaajapäät-teiden liittymistä järjestelmään voida sallia ruuhka-ai-15 koina, koska vapaita aikavälejä ei ole tällöin käytössä.
Jos ylä- ja alasuunnan bittinopeudet ovat edellä esitetyn mukaisesti yhtä suuret, ovat ylä- ja alasuunnan siirtokapasiteetit erilaiset. Tämä johtuu yläsuunnan signalointiaikavälin ja lähetyspurskeiden välisten suoja-20 alueiden viemästä siirtokapasiteetista. Koska alasuuntaan on enemmän siirtokapasiteettia kuin yläsuuntaan, voidaan osa alasuunnan aikaväleistä käyttää esim. yksisuuntaisten tiedotuskanavien muodostamiseen. Näitä tiedotusaikavälejä voidaan käyttää edullisesti ylimääräisten palvelujen li-25 säämiseen järjestelmään tai esimerkiksi mainoksien tai vikailmoituksien lähettämiseen.
Edellä kuvattu verkkojärjestely, jossa käytetään sanomapohjaista signalointia, mahdollistaa myös keskityksen toteuttamisen helposti (keskityksellä tarkoitetaan 30 sitä, että järjestelmässä on tilaajia enemmän kuin ke hysrakenteessa on aikavälejä). Ollessaan idle-tilassa ; tilaajapääte kuulostelee ainoastaan signalointikanavaa tarkkaillen signalointisanoman osoitetta, toisin sanoen liikenneaikavälejä ei tarvitse seurata lainkaan. Kun aika-35 välejä ei osoiteta kiinteästi tilaajille, vaan aikavälin 12 96733 varaus tehdään offhook-signalointisanoman avulla, muodostuu järjestelmästä keskittävä. Järjestelmän ruuhkautuessa voidaan aikaväliksi osoittaa esimerkiksi jokin alasuunnan tiedotusaikaväleistä, ja silmukoida se myös ulkopuoliselle 5 A-tilaajalle.
Kuviossa 5a esitetään keskusyksikön 103 rakennetta toiminnallisina lohkoina. Alasuuntaan kuljettaessa 2 Mbit/s signaali kytkeytyy keskusyksikköön G.703 liitännän 501 kautta. (Liitäntä on määritelty CCITT:n suosituksessa 10 G.703.) Laitteen toiminnan varmistamiseksi on G.703 lii- ] täntä kahdennettu, jolloin redundanssikytkimen 502 kautta ainoastaan toinen 2 Mbit/s signaaleista kytkeytyy eteenpäin. Toinen liitäntä 501 on normaalitilanteessa varalla.
Molemmat liitännät ovat kaksisuuntaisia, eli niiden läpi 15 kulkee sekä vastaanotettava että lähetettävä 2 Mbit/s sig- ] naali.
Redundanssikytkimeltä 502 signaali kytkeytyy mul-tiplekseripiirille 503, joka toteuttaa 2 Mbit/s liitännän vaatiman signaalinkäsittelyn. Multiplekseripiiri erottelee 20 aikavälin TS16 sisältämän signalointi-informaation, ja 2 signalointidata on saatavissa ulos piiristä oman nastansa kautta. Keskukselle 104 lähetettävä aikaväli TS16 on mahdollista syöttää piiriin tarkoitukseen varatun nastan kautta, tai data voidaan kirjoittaa mikroprosessorin 507 25 avulla piirin sisäiseen RAM-muistiin mikroprosessorin osoite- ja dataväylän 513 kautta. Aikavälin nolla lukeminen tai kirjoittaminen on mahdollista piirin sisäisen muistin kautta. Multiplekseripiiristä 503 saadaan ulos vastaanotettu binääridätä nastaan Rdat, ja verkkoon päin 30 (keskukselle 104) lähetettävä data syötetään nastaan Tdat.
Nämä liitännät toimivat 2 Mbit/s nopeudella ja signaalien kehysrakenne on standardi 2 Mbit/s liitännoissä käytettävä kehysrakenne. Multiplekseripiirin toimintaa ei tässä yhteydessä käsitellä yksityiskohtaisesti. Piirin yksityis-35 kohtainen toiminta on esitetty viitteessä [2], johon vii- 3 il - tt.t M* i ts a i = i 13 96733 tataan tarkemman kuvauksen suhteen.
Alasuuntaan lähetettävä signalointisanoma on sovitettu aikavälin nolla (TSO) vapaisiin hitteihin, kuten aiemmin esitettiin kuvion 2b yhteydessä. Tämä operaatio 5 tehdään multiplekseripiirin sisäisessä muistissa mikroprosessorin 507 avulla väylän 513 kautta. 2 Mbit/s liitännän kautta vastaanotettu aikavälin TS16 sisältämä signalointi ohjataan suoraan LAPD- protokollan (LAPD, Link Access Protocol D, on sinänsä tunnettu yhteyskäytäntö) kä-10 sittelevälle piirille 504. Kuvion esimerkissä on käytetty keskusliitäntänä V5.2-liitäntää, jolloin signalointi tapahtuu sanomina ja sanomat lähetetään LAPD-protokollan avulla. Jos keskusliitäntä on jokin toinen, ei LAPD-käsit-telyä välttämättä tarvita. LAPD-piiriltä signalointisanoma 15 ohjataan mikroprosessorille 507.
Vastaanotettu Rdat signaali kulkee tämän jälkeen datamuokkaimeen, eli skrambleriin 506, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei modulaattorille 511 menevä bittijono sisällä liian pitkiä ykkös- tai nollajonoja. Modulaattorin 20 oikea toiminta edellyttää, että siihen syötettävä bittivirta on riittävän satunnaista. Toinen tehtävä datamuok-kaime11a 506 on puheen salaaminen.
Muokattu bittivirta ohjataan modulaattorille, joka suorittaa signaalin moduloinnin radiotaajuudelle. Modulaa-25 tiomenetelmänä voidaan käyttää esim. CPM-modulaatiota tai esim. 4-PSK-modulaatiota, alasuunnan modulaatiomenetelmälle on useita vaihtoehtoja, koska vastaanotto voi olla koherenttia. Taajuus, jolle signaali moduloidaan, voidaan asettaa modulaattorissa olevan ohjelmoitavan syntetisaat-30 torin (ei esitetty) avulla. Syntetisaattori on kytkettynä oheislaitteiden ohjausväylään 512, jonka kautta mikroprosessori voi asettaa syntetisaattorin taajuuden. Modulaattorin antama RF-signaali voidaan tämän jälkeen vahvistaa ja summata tehosummaimella esimerkiksi kaapelitele-35 visioverkkoon lähettävään signaaliin. Verkkoliitynnän 14 96733 yksityiskohtainen toteutus riippuu käytettävästä siirtomediasta, joka vaikuttaa myös modulaatiomenetelmän valintaan. (Verkko- ja keskusliitäntöjä on kuviossa 5 esitetty katkoviivoilla.) 5 Yläsuuntaan kuljettaessa demoduloidaan sisääntuleva signaali aluksi kantataajuudelle. Demodulaatio on keksinnön perusmuodossa differentiaalinen. Koska keskusyksikkö on yhteinen suurelle joukolle tilaajia, on myös koherentti vastaanotto mahdollinen, vaikka se tässä yhteydessä onkin 10 suhteellisen monimutkaista. Demodulaattorissa 510 on mikroprosessorin 507 ohjattavissa oleva taajuussyntetisaat-tori (ei esitetty), jonka avulla vastaanottotaajuus voidaan asettaa lähetystaajuudesta riippumatta. Kuvattu suora vastaanotin voidaan, kuten tunnettua, korvata myös väli-15 taajuuksia sisältävillä supervastaanottimilla ja -lähet- timillä. Yleensä demodulaattorin yhteydessä muodostetaan uudelleen myös vastaanotetun bittivirran datakello. Vii-veentasausmenetelmästä johtuen keksinnön mukaisessa laitteessa ei kuitenkaan välttämättä tarvita kellon regene-20 rointia.
Vastaanotettu bittivirta ohjataan tämän jälkeen uu-delleenmuokkaimeen, eli deskrambleriin 505, joka muuttaa datavirran jälleen normaaliksi PCM-signaaliksi. Deskram-blerin yhteydessä pitää olla myös datapuskuri ja kehys-25 tysyksikkö. Näiden avulla yläsuunnan yhteydellä käytettävä kehysrakenne muunnetaan takaisin standardin mukaiseksi 2 Mbit/s kehysrakenteeksi (jota käytetään keskusyksikön ja keskuksen välisellä yhteydellä). Puskurointia tarvitaan muunnoksen yhteydessä, koska yläsuunnan lähetteet tulevat 30 pitkinä purskeina ja ne pitää purkaa normaaleiksi 8 bitin mittaisiksi aikaväleiksi. Kehystyksen jälkeen saadaan aikaan signaali, joka voidaan syöttää suoraan multiplekseri-piirin 503 Tdat-nastaan. Keskukselle päin lähettävään 2 Mbit/s signaaliin muodostetaan edullisesti aikaväli nollan 35 data multiplekseripiirin sisäisestä muistista, johon mik- 2 il (Sri Dili i i f iti 15 96733 roprosessori on sen kirjoittanut. Aikavälin TS16 signalointi tulee suoraan LAPD-piiriltä 504. Multiplekseripii-rin jälkeen signaali kulkee redundanssikytkimen 502 ja G.703-liitännän 501 kautta verkkoon.
5 Yläsuunnan signalointisanomat käsitellään viiveen mittaukseen ja signaloinnin käsittelyyn suunnitellun lohkon 508 avulla. Tämä voidaan tehdä, koska demoduloitu bittivirta ohjataan sekä deskrambleriin että viiveenmittaus-lohkoon. Viimeistään, kun yläsuunnan signalointiaikavälin 10 401 vuoro tulee, viiveenmittauslohko aktivoituu ja alkaa etsiä korrelaattorin (ei esitetty) avulla saapuvasta bittivirrasta signalointipurskeen sisältämää lukitussanaa. Kun lukitussana löydetään, lohko pysäyttää viiveen mittauksen ja tutkii vastaanotetun sanoman oikeellisuuden 15 CRC-tarkistuksen avulla. Jos sanomassa ei ollut bittivir-heitä, tallennetaan sanoman lähettäjän osoite, sanoma ja mitattu viive muistiin odottamaan prosessorin käsittelyä. Prosessorille voidaan antaa keskeytyspyyntö RQ onnistuneen sanoman vastaanoton jälkeen.
20 Mikroprosessori 507 ohjaa keskusyksikön toimintaa oheislaitteiden ohjausväylän 512 kautta ja multiplekseri-piirin toimintaa suoraan piirin sisäisen muistin avulla. Prosessori suorittaa monipisteyhteyden protokollan edellyttämän sanomaliikenteen lähettämisen multiplekseripiirin 25 sisäisen muistin avulla ja toisaalta lukee vastaanotetut sanomat viiveen mittauslohkon 508 välimuistista. Keskukseen päin tapahtuva signalointi suoritetaan kuvion mukaisessa keskusliittymässä LAPD-piirin 504 kautta, joka vastaanottaa multiplekseripiiriltä tulevat signalointisanomat 30 ja toisaalta syöttää piiriin prosessorilta saamansa lähtevät sanomat. Tämän lisäksi prosessorilla on käytettävissä tilaajatietokanta 509, jota se hyödyntää verkonhallinta-operaatioissa .
Kuviossa 5 esitetyssä keskusyksikössä käytettiin 35 keskusliitäntänä V5.2-liitäntää, jossa yhteys tilaajaver- 16 96733 kon ja puhelikeskuksen välillä oli keskitetty. Keskuslii-täntä voidaan toteuttaa myös kuvion 5b esittämällä vaihtoehtoisella tavalla käyttämällä sinänsä tunnettua V2-liitäntää (joka ei salli keskitystä). Keskusliitäntä voi 5 sisältää esim. kahdeksan kappaletta multiplekseripiirejä 503, joiden avulla keskusyksikköön tuodaan 240 tilaajakoh-taista aikaväliä. (Kuviossa 5b ei ole esitetty multiplek-seripiiriä edeltävää G.703 liitäntöjä 501.) Multiplekseri-piirit on liitetty suoraan keskusliitännän prosessorin 550 10 data- ja osoiteväyliin 551, joiden kautta prosessori ohjaa multiplekseripiirejä. V2-liitännöissä signalointi perustuu aikavälissä TS16 siirrettäviin aikavälikohtaisiin signa-lointibitteihin, joten keskusliitännän pitää muuntaa bittipohjainen signalointi sanomapohjaiseksi signaloinniksi 15 alasuunnan yhteyksillä ja yläsuunnan yhteyksillä on signa-lointisanomat muunnettava aikävälikohtaisiksi bittikuvioiksi. Muunnoksesta huolehtii keskusliitännän oma prosessori 550, joka suorittaa muunnoksen aiemmin kuvatun, keskusyksikön puolella olevan multiplekseripiirin 503 (kuvio 20 5a) muistiin. (Kuvion 5a kahdeksalle rinnakkaiselle multi- plekseripiirille on annettu sama viitenumero kuin keskusyksikön puolella olevalle multiplekseripiirille, koska kysymyksessä sama, sinänsä tunnettu piiri.) Keskusyksikön mikroprosessorin 507 kanssa liitännän prosessori 550 kom-25 munikoi kaksiporttisen RAM-muistin 552 kautta.
<
Vastaanotettua 2 Mbit/s signaalia on kuviossa merkitty viitemerkillä Rdat ja lähetettävää 2 Mbit/s signaalia vastaavasti viitemerkillä Tdat. Vastaanotettavien signaalien aikaväleistä valitaan (8-kanavaisen) ristikyt-30 kentäyksikön 553 avulla kulloinkin ne aktiiviset aikavälit, jotka kytketään tilaajapäätteille. Päinvastaisessa suunnassa suoritetaan valinta ristikytkentäyksiköllä 554, jonka avulla kytkentä suoritetaan johonkin kahdeksasta 2 Mbit/s signaalista.
35 Käyttämällä kuviossa 5b esitetyn kaltaista keskus- :
Il : I*·!· MU I i i ät . i 17 96733 liitäntää pystytään tilaajat pakkaamaan mahdollisimman tehokkaasti keskusliitännän puoleisessa osassa, toisin sanoen keskusliitäntä voidaan tehdä mahdollisimman harvan 2 Mbit/s-liitännän kautta.
5 Kuviossa 6 on esitetty yhden tilaajan käytössä olevan tilaajapäätteen rakennetta toiminnallisina lohkoina. Useaa tilaajaa tukeva tilaajapääte on päätoiminnoiltaan täysin samanlainen. Vain osa, erityisesti tilaajalii-täntä tulee monistaa, muun osan laitteistosta säilyessä 10 yhteisenä kaikille tilaajille. Tilaajapääte vastaanottaa duplex-suodattimen 601 kautta alasuunnan lähetystä keskusyksiköltä taajuudella, jonka mikroprosessori 611 valitsee ohjattavan, demodulaattorissa 603 olevan taajuussynte-tisaattorin (ei esitetty) avulla. Myös kiinteätaajuinen 15 tilaajapääte on mahdollinen. Demodulaattori ilmaisee vas taanotetut bitit ja muodostaa uudelleen alasuunnan bitti-kellon. Regeneroidun bittikellon avulla tilaajapäätteen kello-oskillaattori vaihelukitaan keskusyksikön alasuun-taan lähettämään bittikelloon.
20 Ilmaistusta bittivirrasta etsitään synkronointiyk- sikössä 606 kehyslukitussana, jonka avulla pyritään lukittumaan 125 μβ:η kehysrakenteeseen. Kehyslukituksen saavuttamisen jälkeen etsitään aikavälistä nolla ylikehyksen lukitussanaa. Kehys- ylikehys- ja superkehyssynkronoinnit 25 voidaan tehdä myös yhtäaikaisesti. Kun tilaajapääte on i synkronoitunut alasuunnan kehysrakenteeseen täydellisesti, se alkaa seurata aikavälissä nolla kulkevia signalointisa-nomia. Tämä tapahtuu sanomankäsittely-yksikössä 609. Tilaa japääte tunnistaa itselleen tarkoitetut signaloin-30 tisanomat sanoman alussa olevan vastaanottajan osoitteen avulla. Kun omalla tai oman ryhmän osoitteella varustettu signalointisanoma havaitaan, sanomalle lasketaan CRC-tar-kistus, jota verrataan sanoman lopussa lähetettyyn CRC-sa-naan. Osoite- ja CRC-tarkistukset voidaan myös yhdistää. 35 Tarkistuksen onnistuessa sanoman osoite ja informaa- 18 96733 tiokenttä tallennetaan sanomankäsittely-yksikön muistiin -ja tilaajapäätteen mikroprosessorille 611 annetaan keskey-tyspyyntö RQ.
Tilaajapäätteen ollessa aktiivisessa toimintatilas-5 sa, esimerkiksi puhelun ollessa käynnissä, ilmaistu bittivirta ohjataan demodulaattorista 603 kehystys- ja pusku-rointilohkoon 607, joka valitsee mikroprosessorin 611 osoittaman aikavälin alasuunnan bittivirrasta. Tämän jälkeen valittu aikaväli ohjataan datamuokkaimeen 608, joka 10 poistaa bittivirrasta siihen mahdollisesti keskusyksikössä summatun muokkaavan bittijonon. Järjestelmässä voidaan käyttää puheenkoodausta, jolloin ADPCM-transkooderi (ei esitetty) voidaan sijoittaa heti datamuokkaimen perään.
Tämän jälkeen bittivirta ohjataan puhelinliitännän 15 muodostavaan osaan, jossa aluksi PCM-koodattu puhe muutetaan takaisin analogiseen muotoon PCM-koodekin 612 avulla. Analoginen signaali syötetään analogisen tilaajalii-täntäpiirin 614 kautta tilaajalaitteelle. Tilaajaliitäntä-piiri syöttää puhelinkoneen tarvitseman käyttöjännitteen.
20 Soittojännite voidaan lyhyellä tilaajajohdolla muodostaa käyttöjännitteestä esim. kääntämällä käyttöjännitteen polariteettia 25 Hz:n tahdissa. Tilaajaliitäntäpiiri vä-littäää myös mikroprosessorin 611 vastaanottamat laskutus-pulssit eteenpäin.
25 Edellämainittujen tehtävien lisäksi tilaa jaliitäntä piiri ilmaisee puhelinkoneen luurin asennon, eli on/off-hook-tiedon ja maadoitusnapin painamisen. Nämä tiedot välitetään tilaajapäätteen mikroprosessorille, joka lähettää tarvittavat signalointisanomat keskukseen päin.
30 On/off-hook-tiedon avulla mikroprosessori pystyy laskemaan impulssivalintaisella puhelimella valitun numeron ja lähettämään numerotiedon keskusyksikölle. Äänitaajuusvalin-taa käytettäessä valittu numero tunnistetaan puhelinkeskuksessa.
35 Lähetyssuunnassa analoginen puhe koodataan PCM- i· , sa.t »ia i t t e 1 - 19 96733 koodekissa (612) 8 bitin näytteiksi, ja jos ADPCM-koodaus on käytössä, PCM-näytteet muunnetaan edelleen lyhyemmiksi ADPCM-näytteiksi. Binääriseksi koodattu puhe johdetaan datamuokkaimeen 610, jossa bittijonoon summataan muokkaus-5 sekvenssi. Mikroprosessori 611 ohjaa datamuokkaimen toimintaa.
Muokattu bittivirta ohjataan kehystyslohkolle 604, joka kokoaa puhenäytteistä yläsuunnan lähetyspurskeiden muotoisia paketteja omaan RAM-muistiinsa. Kehystyslohko 10 saa alasuunnan synkronointilohkolta 606 ajoituspulssin, joka yhdessä mikroprosessorin vastaanottamien viiveenkor-jaus- ja aikavälinvalintasanomien kanssa määrää oikean lähetyshetken. Tilaajapäätteen lähetysvuoron tullessa kehystyslohko 604 alkaa lukea muististaan lähetyspursketta 15 modulaattorin 602 sisäänmenoon. Mikroprosessori 611 lataa modulaattorin yhteydessä olevaan lähettimen ohjauslasku-riin (ei esitetty) tarkan lähetyksen aloitushetken, jonka avulla tilaajapääte aloittaa lähetyksen oikealla hetkellä.
Signalointipurskeet muodostetaan puskurimuistina 20 toimivaan RAM-muistiin, joka voi olla sama kuin puheenpus- kurointiin käytetty muisti. Mikroprosessori muodostaa signalointisanoman oman ohjelmansa avulla ja kirjoittaa sen tämän jälkeen mainittuun puskurimuistiin. Prosessori laskee myös sanoman tarkistamiseen tarvittavan CRC-tarkis-25 tuksen. Kun signalointisanoma on kirjoitettu muistiin, prosessori komentaa sanoman lähettäväksi seuraavassa sig-nalointiaikavälissä. Jos sanomaan ei saada kuittausta, esimerkiksi signalointikanavassa tapahtuneen yhteentörmäyksen takia, prosessori arpoo itselleen uuden lähe-30 tyshetken, kuten aiemmin mainittiin.
Modulaattori 602 voi suorittaa sisään tulevalle bittijonolle differentiaalisen koodauksen ja moduloi bittivirran mikroprosessorin valitsemalle taajuudelle. Lähetystaajuus valitaan modulaattorissa olevan ohjattavan 35 taajuussyntetisaattorin (ei esitetty) avulla. Modulaat- 20 96733 toria seuraavat muut verkkoliitynnän komponentit, joita voivat olla esimerkiksi tehovahvistin (ei esitetty), dup-lex-suodatin 601 ja antenni (ei esitetty). PON-verkossa modulointia seuraa optiseen kuituun kytketty laserlähetin.
5 Keksinnön mukaisen ratkaisun eräs erittäin edullinen sovelluskohde on kaapelitelevisiopuhelin. Kaapelitele-visiopuhelimella tarkoitetaan puhelinliittymää, joka toteutetaan kaapelitelevisioverkon kautta. Kaapelitelevisioverkossa on varauduttu kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon 10 muodostamalla matalille taajuuksille (5-30 MHz) paluukanava, jonka kautta on mahdollista siirtää tietoa tilaajalta kohti verkon keskipistettä. Tätä paluukanavaa käytetään esimerkiksi interaktiivisten kaapeli-TV -palveluiden toteuttamiseen. Paluukanava on toteutettu siten, että väli-15 vahvistimissa on kaksi erillistä vahvistinta, joista toinen vahvistaa televisio-ohjelmia välittävää alasuunnan taajuuskaistaa ja toinen yläsuuntaan kulkevaa matalien taajuuksien kaistaa. Vahvistinkytkentä on luonnollisesti varustettava kaistanpäästösuodattimilla, jotta kytkentä ei 20 muodostuisi epästabiiliksi. Keksinnön mukainen puhelinliittymä voidaan toteuttaa kaapelitelevisioverkon kautta lähettämällä tilaajan suuntaan kulkeva informaatiovirta vapaalla kaapelitelevisiokanavalla ja muodostamalla yläsuunnan yhteys matalille taajuuksille. Kaapelitele-25 visioverkon tyypillinen taajuuskaista jakautuu seuraaviin osiin: - 5-30 MHz: yläsuunnan taajuuskaista - 50-600 MHz: kaapelitelevisiokanavat - 600-650 MHz: alasuunnan taajuuskaista 30 - 650 Mhz - : tulevat järjestelmät.
Nämä taajuudet voivat olla eri verkoissa erilaisia, keksinnön kannalta eivät käytetyn siirtomedian yksityiskohdat ole tärkeitä. Tilaajia kohden siirrettävät puhelin-kanavat voidaan sijoittaa taajuuskaistan yläosaan vapaiden 35 kaapelitelevisiokanavien alueelle (600-650 MHz:n alue), il mi mi I I I it i 21 96733 jota ei voida käyttää analogisen videosignaalin siirtoon, koska välivahvistimien vahvistus on tällä taajuusalueella liian pieni tai siinä on taajuuskaltevuutta. Puhe linyhteyksien toteuttamiseen vahvistus on kuitenkin riit-5 tävä. (Tämä voi edellyttää kaltevuuskorjaimen käyttöä lä-hettimessä.) Paluukanavan taajuusalueesta on osa käytetty kaapelitelevision kotipäätteiden tiedonsiirtoon (11 MHz:n kantoaalto), mutta yläsuunnan puhelinyhteys voidaan muodostaa 12-30 MHz:n taajuusalueelle, jossa on 18 MHz vapaa-10 ta taajuuskaistaa.
Kaapelitelevisioverkko toteutetaan yleensä tähti verkkona, jossa tähden keskipisteessä sijaitsee ns. Head End -asema, joka vastaa ohjelman lähetyksestä verkkoon. Lähetysp is teestä ohjelma siirretään yleensä valokaapeliyh-15 teyksien avulla lähemmäs tilaajaa. Erään tunnetun kaapelitelevisioverkon rakennetta on havainnollistettu kuviossa 7. Valokaapeliyhteyksillä kaapelitelevisiosignaali tuodaan, esimerkiksi AM-moduloituna, alueille, joiden vaikutuspiirissä on n. 2100 mahdollista kaapelitelevisioti-20 laajaa. Valokaapelilla 701 tuotu signaali jaetaan yhtei seltä vastaanottimelta 707 neljälle 525 tilaajan solulle 702a...702d koaksiaalikaapelien 703 avulla. Soluissa on systeemivahvistimet 704, jotka syöttävät tilaajille menevää kaapelia 705. Systeemivahvistimelta lähtevä kaapeli 25 705 kiertää kaikkien alueella olevien mahdollisten tilaa- ; jien kautta. Kun asiakas päättää liittyä kaapelitele visioverkkoon, vedetään systeemivahvistimen syöttämästä johdosta liitäntäjohto 706 asiakkaan tiloihin.
Kaapelitelevisioverkon avulla keksinnön mukainen pu-30 helinyhteys toteutetaan sijoittamalla (kuviossa 7 esitetyllä tavalla) järjestelmän keskusyksikkö 103 Head End -laitteiston 710 kanssa samoihin tiloihin ja toimittamalla puhelinliittymän ostaville tilaajille tilaajapäätteet 102, jotka liitetään alueella kiertävään kaapeliin samaan ta-35 paan kuin TV-vastaanottimetkin (puutteellisesta tilasta 22 96733 johtuen kuviossa 7 on esitetty ainoastaan tilaajapäättee-seen liitetty puhelinkone 102). Tilaajapääte voi palvella myös useaa tilaajaa, jolloin keksinnön mukainen monipiste-järjestelmä voidaan nähdä tilaajamultiplekserin keskuslii-5 täntänä, ja samalla se hoitaa ainakin osan tilaajasigna-loinnista. Tilaajamäärän kasvaessa voidaan keskusyksikköjen määrää kasvattaa ja palvelutaso pitää haluttuna.
Toinen mahdollinen tilaajaverkko, jossa keksinnön mukaista ratkaisua voidaan soveltaa on ns. passiivinen 10 optinen verkko (PON-verkko, Passive Optical Network). Nämä tunnetut verkot ovat optiseen tiedonsiirtoon perustuvia tilaajaverkkoja, jotka ovat yleistymässä optisten komponenttien hinnan alentuessa. (PON-verkkoja on nykyisin (vuonna 1993) koekäytössä esimerkiksi Saksan itäosissa.) 15 Erään PON-verkon rakennetta on esitetty kuviossa 8.
PON-verkossa lähetinyksikkö (ns. OLT-yksikkö, Optical Line Termination), jota on merkitty viitenumerolla 801, syöttää tilaajia kohden menevää optista, haaroittuvaa verkkoa ja muodostaa yhteyden PON-verkon ja muun siirtoverkon välil-20 le. Tilaajat liittyvät PON-verkkoon optisen verkkoliitän-täyksikön (ONU, Optical Network Unit) 802 avulla. Liitäntäyksikkö 802 liittyy optiseen verkkoon ja muodostaa tavallisen puhelinliittymän, johon telepäätelaitteet voidaan kytkeä. Optisesta verkkoliityntäyksiköstä on tavallisesti 25 eri tilaajamäärille sovitettuja versioita. Tilaajien etäisyys verkkoliityntäyksiköstä on tyypillisesti alle 100 metriä. Tämä yhteysväli toteutetaan normaalilla sähköisellä puhelinjohdolla, joka on yleensä osa rakennuksen sisäverkkoa. Yhdessä PON-verkossa on tyypillisesti 300-400 30 tilaajaa. Tällä hetkellä käytetyissä verkoissa on kokonaispituus 10-20 km ja verkossa on yleensä 32 tai 16 haaroitusta. PON-verkon haaroittaminen tehdään passiivisilla jakajilla 803, jolloin lähetinyksikön lähettämä optinen teho jakautuu kaikkien haarojen kesken. Verkon haaroitus 35 voidaan tehdä kahdessa tasossa, mikä voi aiheuttaa verkko- > · rtt-r «-Hi i t-t i* 23 96733 liitäntäyksikköön saatavan tehotason pienenemisen entisestään. Tämän takia on PON-verkossa käytettävä lähettiminä riittävän tehokkaita laserdiodeja. Verkko toteutetaan useimmiten siten, että ala- ja yläsuunnan yhteyksille on 5 omat kuitunsa.
Lähetin- ja verkkoliitäntäyksiköiden tehtäviä tarkasteltaessa voidaan havaita, että ne tekevät periaatteessa samat toiminnot kuin keksinnön mukaisen verkon keskusyksikkö ja tilaajapääte. Tunnetut PON-ratkaisut poik-10 keavat keksinnön mukaisesta ratkaisusta kuitenkin mm. sikäli, että keksinnössä käytetään edellä kuvatun kaltaista yhteistä signalointikanavaa, keskitystä (edullinen suoritusmuoto) ja 2 Mbit/s tai jopa hitaampaa bittinopeut-ta. Tunnetuissa PON-ratkaisuissa on käytössä yli 20 Mbit/s 15 bittinopeus, niissä ei ole keskitystä, viiveen mittaukseen on erilliset piirit, ja vapaan aikavälin valinta tapahtuu kuulostelemalla liikennettä kohdeaikäväIissä.
Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan siis käyttää kapeakaistaisen POTS-palvelun muodostamiseen PON-verkkoon. 20 Kun keksinnön mukaista ratkaisua käytetään PON-verkossa, ei keskusyksikön ja tilaajapäätteen rakenteeseen tarvita suuria muutoksia siihen nähden mitä edellä esitettiin kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä. Muutokset koskevat lähinnä optiikkaosia.
25 PON-verkoissa voidaan käyttää myös WDM (Wavelength .! Division Multiplexing) -menetelmää, jossa eri signaaliläh teiden bittivirrat moduloivat suoraan eri aallonpituudella toimivia lähetinlasereita ja lähetteet summataan optisessa muodossa yhdeksi signaaliksi. Vastaanotossa eri aallonpi-30 tuudet voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi prisman tyyppisellä optisella komponentilla. Eri aallonpituuksilla siirretyt signaalit voidaan tämän jälkeen ilmaista kukin omalla ilmaisimellaan.
Yhteinen siirtotie voidaan toteuttaa myös langatto-35 mana paikallissilmukkana, koska tilaajalaitteet ovat kiin- 24 96733 teästi sijoitettuja, eikä niitä siirretä puhelun aikana. Langaton paikallissilmukka eroaa siirtyvän liikenteen radiolaitteista, kuten käsipuhelimista, helpommin hallittavissa olevan radiokanavansa ansiosta. Käsi- ja autopuheli-5 missä on radiotekniikka suunniteltava siten, että siirtokanavalla ilmenevät, yhteyttä heikentävät tekijät pystytään kompensoimaan. Siirtyvän liikenteen radiokanavalla esiintyy nopeaa ja hidasta häipymää, Rayleigh-häipymää ja monitie-etenemistä. Jotta näiden yhteyttä heikentävien 10 tekijöiden vaikutus pystytään korjaamaan, on käytettävä monimutkaista ja usein kallista tekniikkaa. Langattomassa paikallissilmukassa on siirtokanavan käyttäytyminen sen sijaan huomattavasti helpommin ennustettavissa, sillä pai-kallissilmukan yhteyksillä esiintyy lähinnä monitie-15 etenemistä ja hidasta häipymää. Häipymäongelmaa voidaan vähentää käyttämällä radiolinkkibudjetissa riittävän suurta systeemimarginaalia. Tämä tosin aiheuttaa lisää vaatimuksia antennien vahvistuksille ja vastaanottimien herkkyydelle. Langattomassa paikallissilmukassa ei myöskään 20 tarvita käsi- ja autopuhelimille välttämättömiä handover-(tukiaseman vaihto kesken puhelun) ja roaming- (liikkuvuus useiden tukiasemien alueella) toimintoja. Näiden toimintojen puuttuminen yksinkertaistaa keskusyksikön rakennetta merkittävästi.
25 Sovellettaessa monipistejärjestelmää langattoman yhteyden toteuttamiseen, on huomattava radiojärjestelmille asetetut tiukat lupavaatimukset. Keksinnön mukaisella ratkaisulla on kuitenkin mahdollista toteuttaa spektrite-hokas radiojärjestelmä, koska siirtokapasiteettia varataan 30 tilaajan käyttöön ainoastaan silloin, kun on siirtotarvet-ta. Aikajakoinen tekniikka sallii useiden tilaajien sijoittamisen samalle kanavalle, mikä lisää taajuuksien käytön tehokkuutta. Tarvittavan kaistanleveyden saaminen mahdollisimman pieneksi edellyttää kuitenkin tehokkaan 35 puheenkoodausmenetelmän käyttöä. Käytännössä puheenkoo-
H i d ill I I I O
25 96733 daukseen pitää käyttää 32 tai 16 kbit/s ADPCM-koodia, koska äänitaajuisen datan siirto ja telefaksin käyttö tavallisessa puhelinliittymässä tulee olla mahdollista ilman lisälaitteita. ADPCM-koodaus voidaan yhdistää edul-5 lisesti modulaatioon niin, että yhteen siirrettävään symboliin koodataan 32 kbit/s ADPCM-näyte niin, että sen eniten merkitsevä bitti on myös modulaatiosymbolin eniten merkitsevä bitti. Tämä tunnettu idea on sovellettavissa myös keksinnön mukaiseen laitteistoon.
10 Keksinnön muita mahdollisia sovelluskohteita ovat erilaiset parinsäästö- ja kaukokäyttöjärjestelmät. Parin-säästöllä tarkoitetaan yhden tilaajajohdon jakamista usean käyttäjän kesken. Jakaminen voidaan tehdä esimerkiksi puheenkoodausta parantamalla, jolloin tilaajien määrää on 15 mahdollista kasvattaa samassa suhteessa kuin puheen kompressiosuhde tehostaa tiedonsiirtoa. Esimerkiksi 16 kbit/s ADPCM-koodauksen käyttö sallii neljän tilaajan yhteyksien muodostamisen yhdellä 64 kbit/s PCM-tilaajajohdolla. Toinen yleisesti käytetty parinsäästömenetelmä on eri puheyh-20 teyksien taajuusjakoinen multipleksointi.
Edellisiä menetelmiä tehokkaampi parinsäästöjärjes-telmä saadaan aikaan, kun yhdistetään puheenkoodauksen tehostaminen ja keskitys. Tällöin voidaan tehokkaammalla puheenkoodauksella aikaansaatu suurempi yhteyksien määrä 25 jakaa syntyneen keskityshyödyn vuoksi vielä edellistäkin suuremman tilaajajoukon kesken.
Esimerkiksi sähkönjakelussa tarvitaan tiedonsiirtoyhteyksiä sähköasemien kauko-ohjaustietojen välitykseen ja sähköaseman toimintaa kuvaavien mittaustietojen välittämi-30 seen keskusvalvomoon. Muita kaukokäyttöä tarvitsevia järjestelmiä ovat esimerkiksi kaasunjakeluverkot, rautatieliikenteen kulunohjaus ja vastaavanlaiset laajalle alueelle sijoittuneet järjestelmät. Näiden järjestelmien kauko-ohjaus on toteutettu perinteisesti erillisillä tie-35 donsiirtoverkoilla, jotka eivät ole olleet kiinteästi 26 96733 yhteydessä yleiseen puhelinverkkoon. Erillisten verkkojen rakentaminen on kuitenkin taloudellisesti raskasta, ja yleisen puhelinverkon toimintavarmuuden parantuessa on esitetty ajatuksia kaukokäyttöjen toteuttamisesta yleiseen 5 televerkkoon kytkettävien laitteiden avulla.
Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esite- 10 tyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Verkkoa voidaan esim. laajentaa lisäämällä uusia kehysrakenteita uusille RF-taajuuksille, aivan kuten tehdään esim. GSM-matkapuhe-linjärjestelmässä tai muissa FDMA/TDMA-roenetelmään perustuvissa järjestelmissä.
15
Viiteluettelo: [1]. Tanenbaum, A. S.: Computer Networks, Englewood Cliffs 1989, Prentice Hall Inc.
20 [2]. Ahola, K. : MUX2 toimintaseloste, Espoo 1992,
Smartech Oy.
< , ·» » lii» I > «« : -
Claims (16)
1. Tilaajaverkko järjestely useiden tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon, joka tilaajaverkko kä- 5 sittää - useita tilaajalaitteita (102), - useita tilaajapäätteitä (101), jolloin yhteen tilaajapäätteeseen on kytketty ainakin yksi tilaajalaite (102) siirtoyhteyden (111) avulla, ja 10. useille tilaajapäätteille yhteisen keskusyksikön (103) , jolloin useiden tilaajapäätteiden (101) ja keskusyksikön (103) välinen tiedonsiirto tapahtuu aikajakoisesti yhteisen siirtotien (110) kautta, tunnettu siitä, 15 että keskusyksikön ja tilaajapäätteiden väliselle yhteiselle siirtotielle (110) on muodostettu keskusyksikön kaikille tilaajapäätteille yhteinen sanomapohjainen signalointikanava, joka on asetettu sekä tilaajakohtaisten signalointisanomien että verkon muiden signalointisanomien 20 käyttöön.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että keskusyksiköltä (103) tilaa-japäätteille (101) päin tapahtuvassa siirrossa signalointikanava on muodostettu sinänsä tunnetun kanavointijärjes- 25 telmän kehysrakenteen (201) yhteen aikaväliin (TS0).
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että yhden ylikehyksen aikana mainitussa aikavälissä siirretyt signalointibitit (S) muodostavat yhden signalointisanoman.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että tilaajapäätteiltä (101) kes-‘ · kusyksikölle (103) päin tapahtuvassa siirrossa signaloin tikanava on muodostettu korkeintaan kerran kehyksessä esiintyvästä signalointiaikavälistä (401). 35 28 96733
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että signalointiaikaväli (401) on eri pituinen kuin kehyksessä olevat tiedonsiirtoaikavälit (402).
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että tilaajapäätteiltä (101) keskusyksikölle (103) päin tapahtuvassa siirrossa lähetteet on tahdistettu päinvastaisessa suunnassa siirrettävän signaalin tahdistuksen avulla.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että mainittua yhteistä sanomapohjaista signalointikanavaa käytetään hyväksi myös sil-mukkaviiveen pienentämisessä pienentämällä signalointiin varattua suhteellista siirtokapasiteettia siten, että ti- 15 laajapäätteiltä (101) keskusyksikölle (103) päin tapahtuvassa siirrossa annetaan siirtokehyksessä yhtä liikenne-kanavaa kohti useita lähetyspurskeita.
8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että mainittua yhteistä sanoma- 20 pohjaista signalointikanavaa käytetään hyväksi myös sil-mukkaviiveen mittauksessa siten, että keskusyksikkö (103) mittaa kulkuaikaviiveitä tilaajapäätteen (101) mainitulla yhteisellä signalointikanavalla lähettämästä signaloin-tisanomasta.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että mainittua yhteistä sanomapohjaista signalointikanavaa hyödynnetään myös keskityksen toteuttamisessa siten, että tilaajapäätteet kuulostelevat idle-tilassa ainoastaan mainittua signalointikanavaa.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että molemmissa siirtosuunnissa on osa käytettävissä olevista aikaväleistä varattu keskityksen käyttöön ja osa aikaväleistä on varattu kiinteästi ennalta määrätyille tilaajille. <1 liri 14» I M SI 35 29 96733
11- Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että signalointiaikavälin (401) viereisiä aikavälejä käytetään signalointikanavan väliaikaiseen laajentamiseen.
12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että osa keskitykseen varatuista aikaväleistä on vain määrättyjen tilaajapäätteiden (101) käytössä.
13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, 10 tunnettu siitä, että mainittuna yhteisenä siirtotienä käytetään ainakin toisessa siirtosuunnassa kaapelitelevisioverkkoa .
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että mainittuna yhteisenä 15 siirtotienä käytetään molemmissa siirtosuunnassa kaapelitelevisioverkkoa, jolloin keskusyksiköltä (103) tilaaja-päätteille (101) tapahtuva siirto toteutetaan taajuuskaistan yläosassa vapaiden kaapelitelevisiokanavien alueella, ja tilaajapäätteiltä keskusyksikölle tapahtuva siirto to-20 teutetaan taajuuskaistan alapäässä.
15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, tunnettu siitä, että mainittuna yhteisenä siirtotienä käytetään ainakin toisessa siirtosuunnassa optista verkkoa.
16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkkojärjestely, * tunnettu siitä, että mainittuna yhteisenä siirto tienä käytetään ainakin toisessa siirtosuunnassa radiotietä. 30 96733
Priority Applications (11)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI932818A FI96733C (fi) | 1993-06-18 | 1993-06-18 | Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon |
| GB9525825A GB2294849B (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Arrangement for defining a transmission delay in a subscriber network |
| US08/564,190 US5754555A (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Subscriber network arrangement for connecting subscribers to a telephone network |
| US08/564,187 US5898697A (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Arrangement for defining a transmission delay in a subscriber network |
| DE4494343T DE4494343T1 (de) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Teilnehmernetz für den Zugang von Teilnehmern zu einem Fernsprechnetz |
| GB9525820A GB2294615B (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Subscriber network arrangement for accession of subscribers to a telephone network |
| DE4494345T DE4494345T1 (de) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Vorrichtung zur Bestimmung der Übertragungsverzögerung in einem Teilnehmernetz |
| AU68483/94A AU6848394A (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Subscriber network arrangement for accession of subscribers to a telephone network |
| PCT/FI1994/000259 WO1995001022A1 (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Arrangement for defining a transmission delay in a subscriber network |
| AU68484/94A AU6848494A (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Arrangement for defining a transmission delay in a subscriber network |
| PCT/FI1994/000258 WO1995001019A1 (en) | 1993-06-18 | 1994-06-15 | Subscriber network arrangement for accession of subscribers to a telephone network |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI932818A FI96733C (fi) | 1993-06-18 | 1993-06-18 | Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon |
| FI932818 | 1993-06-18 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI932818A0 FI932818A0 (fi) | 1993-06-18 |
| FI932818A FI932818A (fi) | 1994-12-19 |
| FI96733B true FI96733B (fi) | 1996-04-30 |
| FI96733C FI96733C (fi) | 1996-08-12 |
Family
ID=8538164
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI932818A FI96733C (fi) | 1993-06-18 | 1993-06-18 | Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon |
Country Status (6)
| Country | Link |
|---|---|
| US (2) | US5898697A (fi) |
| AU (2) | AU6848494A (fi) |
| DE (2) | DE4494343T1 (fi) |
| FI (1) | FI96733C (fi) |
| GB (2) | GB2294615B (fi) |
| WO (2) | WO1995001022A1 (fi) |
Families Citing this family (68)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI96733C (fi) * | 1993-06-18 | 1996-08-12 | Nokia Telecommunications Oy | Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon |
| FI97184C (fi) * | 1994-11-07 | 1996-10-25 | Nokia Telecommunications Oy | Menetelmä ja laitteisto tilaajakohtaisen muokkauksen ja uudelleenmuokkauksen toteuttamiseksi tilaajaverkossa |
| DE19508081A1 (de) * | 1995-03-08 | 1996-09-12 | Sel Alcatel Ag | Verfahren zum Steuern eines Zugangsnetzes sowie Vermittlungsstelle und Zugangsnetz damit |
| DE19515681A1 (de) * | 1995-04-28 | 1996-10-31 | Sel Alcatel Ag | Verfahren, System und Teilnehmereinrichtung zum manipulationssicheren Trennen von Nachrichtenströmen |
| SE505660C2 (sv) * | 1995-10-31 | 1997-09-29 | Ericsson Telefon Ab L M | Anordning och metod vid telekommunikationsnätverk |
| GB9603582D0 (en) | 1996-02-20 | 1996-04-17 | Hewlett Packard Co | Method of accessing service resource items that are for use in a telecommunications system |
| GB9602809D0 (en) * | 1996-02-12 | 1996-04-10 | Northern Telecom Ltd | A bidirectional communications network |
| DE19611001A1 (de) * | 1996-03-20 | 1997-09-25 | Ericsson Telefon Ab L M | Zugriffsknoten, Zugriffsnetz, Telekommunikationssystem unter Verwendung eines Zugriffsknotens und Verfahren zum Bereitstellen von Dienstleistungen von einem Servicenetz an mit dem Zugriffsnetz verbundene Teilnehmerstationen |
| US5841468A (en) * | 1996-04-26 | 1998-11-24 | Convergence. Com | System and method for routing data messages through a cable transmission system |
| FR2748622B1 (fr) * | 1996-05-10 | 1998-11-06 | Info Telecom | Procede et systeme interactifs de transmission d'informations entre un recepteur, en particulier un recepteur de television, un boitier autonome, et une station de validation, en particulier un serveur vocal |
| JPH1022874A (ja) * | 1996-07-09 | 1998-01-23 | Hitachi Ltd | Ｃｄｍａ通信システムおよび通信方法 |
| US5926755A (en) * | 1996-08-07 | 1999-07-20 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson | Method and an arrangement for conducting multiple calls simultaneously |
| FI101847B (fi) * | 1996-09-19 | 1998-08-31 | Nokia Telecommunications Oy | Menetelmä tilaajatietokannan käsittelemiseksi puhelinkeskuksessa |
| FI103448B (fi) * | 1996-10-17 | 1999-06-30 | Nokia Telecommunications Oy | Menetelmä moduulijohdon kuulostamiseksi tai purkamiseksi V5.2-tilaajav erkkoelementissä |
| DE19702028A1 (de) * | 1997-01-23 | 1998-08-06 | Bosch Gmbh Robert | Einrichtung für ein Funksystem, insbesondere für Punkt-zu-Mehrpunkt-Verbindungen |
| US6223054B1 (en) * | 1997-02-26 | 2001-04-24 | Lightsource Telecom, Llc | Wireless local loop system utilizing independent central offices located in new residential and commercial developments |
| JP3319331B2 (ja) * | 1997-04-04 | 2002-08-26 | 日本電気株式会社 | 双方向通信システムにおける遅延量／送信レベル設定方式 |
| GB2326317A (en) * | 1997-06-11 | 1998-12-16 | Dsc Telecom Lp | Protocol conversion |
| KR100258221B1 (ko) * | 1997-07-25 | 2000-06-01 | 윤종용 | 통신시스템의 패킷 트래픽 채널의 초기화 방법 |
| FI973312A (fi) * | 1997-08-12 | 1999-02-13 | Nokia Telecommunications Oy | Menetelmä tilaajan osoittamiseksi ketjutetussa V5-liitännässä |
| DE19822796A1 (de) * | 1998-05-20 | 1999-11-25 | Siemens Ag | Verfahren und Anordnung zur Echtzeit-Übertragung von komprimierten Daten |
| US6131012A (en) * | 1998-05-26 | 2000-10-10 | Nera Wireless Broadband Access As | Method and system for a micro-channel bank for providing voice, data, and multimedia services in a wireless local loop system |
| US6115370A (en) | 1998-05-26 | 2000-09-05 | Nera Wireless Broadband Access As | Method and system for protocols for providing voice, data, and multimedia services in a wireless local loop system |
| US6144645A (en) | 1998-05-26 | 2000-11-07 | Nera Wireless Broadband Access As | Method and system for an air interface for providing voice, data, and multimedia services in a wireless local loop system |
| US6188912B1 (en) * | 1998-06-05 | 2001-02-13 | World Access, Inc. | System for a base station for providing voice, data, and multimedia services in a wireless local loop system |
| US6731627B1 (en) | 1998-11-17 | 2004-05-04 | Cisco Technology, Inc. | Virtual loop carrier system |
| US6091757A (en) * | 1998-12-03 | 2000-07-18 | Motorola, Inc. | Data transmission within a spread-spectrum communication system |
| US6512761B1 (en) * | 1999-02-02 | 2003-01-28 | 3Com Corporation | System for adjusting billing for real-time media transmissions based on delay |
| KR100291039B1 (ko) * | 1999-03-12 | 2001-05-15 | 윤종용 | 무선 가입자망에서 기지국과 단말국간의 동기화 방법 |
| GB2348571A (en) * | 1999-03-31 | 2000-10-04 | Adaptive Broadband Ltd | Compensating signal propagation delay |
| US6965778B1 (en) | 1999-04-08 | 2005-11-15 | Ipr Licensing, Inc. | Maintenance of channel usage in a wireless communication system |
| JP3529296B2 (ja) * | 1999-04-16 | 2004-05-24 | 富士通株式会社 | 光加入者終端装置 |
| US7832626B2 (en) * | 1999-05-25 | 2010-11-16 | Silverbrook Research Pty Ltd | Anonymous competition entry |
| US6687463B1 (en) | 1999-06-09 | 2004-02-03 | Alcatel Communications, Inc. | Communication system and method with optical banding |
| WO2000076105A1 (en) * | 1999-06-09 | 2000-12-14 | Astral Point Communications, Inc. | Communication system and method with optical banding and optical management bus |
| EP2273610A1 (en) | 1999-09-20 | 2011-01-12 | Fractus, S.A. | Multilevel antennae |
| EP1102428A1 (en) | 1999-11-19 | 2001-05-23 | BRITISH TELECOMMUNICATIONS public limited company | Optical communications system |
| EP1102513A1 (en) | 1999-11-19 | 2001-05-23 | BRITISH TELECOMMUNICATIONS public limited company | Optical communications system using two signalling phases |
| US6434129B1 (en) | 1999-12-01 | 2002-08-13 | Nera Wireless Broadband Access As | Method and system for an air interface for providing voice, data, and multimedia services in a wireless local loop system |
| DE60119320T2 (de) * | 2000-06-06 | 2007-05-16 | Broadcom Corp., Irvine | Verzögerungsreduzierungsverfahren für telefonsysteme mit mehrpaketgeneratoren |
| AT410490B (de) * | 2000-10-10 | 2003-05-26 | Fts Computertechnik Gmbh | Verfahren zur tolerierung von ''slightly-off- specification'' fehlern in einem verteilten fehlertoleranten echtzeitcomputersystem |
| US20020077909A1 (en) * | 2000-11-28 | 2002-06-20 | Navic Systems, Inc. | Precasting promotions in a multimedia network |
| US7047273B2 (en) | 2000-11-28 | 2006-05-16 | Navic Systems, Inc. | Load balancing in set top cable box environment |
| IL141578A0 (en) * | 2001-02-21 | 2002-03-10 | Broadlight Ltd | Protocol for native service transport over point-to-multipoint passive optical networks |
| US7362707B2 (en) * | 2001-07-23 | 2008-04-22 | Acme Packet, Inc. | System and method for determining flow quality statistics for real-time transport protocol data flows |
| US7536546B2 (en) * | 2001-08-28 | 2009-05-19 | Acme Packet, Inc. | System and method for providing encryption for rerouting of real time multi-media flows |
| KR100450963B1 (ko) * | 2001-08-16 | 2004-10-02 | 삼성전자주식회사 | 외장형 디지털 가입자 라인 통신단말의 다잉 개스프 처리방법 및 장치 |
| US20030067659A1 (en) * | 2001-09-10 | 2003-04-10 | Kusiolek Richard T. | System for upstream broadband transmission |
| US7970368B2 (en) * | 2002-02-07 | 2011-06-28 | Qualcomm Incorporated | Wired cellular telephone system |
| US7962042B2 (en) * | 2003-03-07 | 2011-06-14 | At&T Intellectual Property I, L.P. | Method and system for delivering broadband services over an ultrawide band radio system integrated with a passive optical network |
| US7062252B2 (en) * | 2003-04-14 | 2006-06-13 | Qualcomm, Incorporated | Capacity optimization of a wired cellular network |
| FR2857540A1 (fr) * | 2003-07-11 | 2005-01-14 | France Telecom | Procedes et dispositifs d'evaluation de delais de transmission et de traitement d'un signal de parole recu dans un terminal relie a un reseau de paquets |
| TWI273850B (en) * | 2004-03-05 | 2007-02-11 | Benq Corp | Cell timing distribution mechanism |
| US7570630B1 (en) | 2004-08-02 | 2009-08-04 | Sprint Spectrum L.P. | Dialed-digit based determination of whether to originate a call as a circuit-switched call or a packet-switched call |
| US10193670B2 (en) * | 2006-10-18 | 2019-01-29 | Lantiq Beteiligungs-GmbH & Co. KG | Methods and systems for communication |
| US20090287143A1 (en) * | 2008-05-15 | 2009-11-19 | Casey Line | Small Gauge Mechanical Tissue Cutter/Aspirator Probe For Glaucoma Surgery |
| US20090287233A1 (en) * | 2008-05-15 | 2009-11-19 | Huculak John C | Small Gauge Mechanical Tissue Cutter/Aspirator Probe For Glaucoma Surgery |
| US9125720B2 (en) | 2008-10-13 | 2015-09-08 | Alcon Research, Ltd. | Capsularhexis device with flexible heating element |
| US8137344B2 (en) | 2008-12-10 | 2012-03-20 | Alcon Research, Ltd. | Flexible, automated capsulorhexis device |
| US8157797B2 (en) | 2009-01-12 | 2012-04-17 | Alcon Research, Ltd. | Capsularhexis device with retractable bipolar electrodes |
| US8238538B2 (en) | 2009-05-28 | 2012-08-07 | Comcast Cable Communications, Llc | Stateful home phone service |
| US8814854B2 (en) * | 2009-06-03 | 2014-08-26 | Alcon Research, Ltd. | Capsulotomy repair device and method for capsulotomy repair |
| US20100312252A1 (en) * | 2009-06-03 | 2010-12-09 | Guangyao Jia | Capsularhexis device with flexible heating element having an angled transitional neck |
| US20110202049A1 (en) * | 2010-02-18 | 2011-08-18 | Alcon Research, Ltd. | Small Gauge Ablation Probe For Glaucoma Surgery |
| US9241755B2 (en) | 2010-05-11 | 2016-01-26 | Alcon Research, Ltd. | Capsule polishing device and method for capsule polishing |
| US9149388B2 (en) | 2010-09-29 | 2015-10-06 | Alcon Research, Ltd. | Attenuated RF power for automated capsulorhexis |
| USD707818S1 (en) | 2013-03-05 | 2014-06-24 | Alcon Research Ltd. | Capsulorhexis handpiece |
| USD737438S1 (en) | 2014-03-04 | 2015-08-25 | Novartis Ag | Capsulorhexis handpiece |
Family Cites Families (24)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JPS5744264B2 (fi) * | 1975-01-24 | 1982-09-20 | ||
| JPS5817745A (ja) * | 1981-07-17 | 1983-02-02 | Victor Co Of Japan Ltd | 同期検出方式 |
| US4519068A (en) * | 1983-07-11 | 1985-05-21 | Motorola, Inc. | Method and apparatus for communicating variable length messages between a primary station and remote stations of a data communications system |
| DE3421527A1 (de) * | 1984-06-08 | 1985-12-12 | Siemens AG, 1000 Berlin und 8000 München | Verfahren zur laufzeitmessung von signalen |
| JPS61120538A (ja) * | 1984-11-15 | 1986-06-07 | Nec Corp | 多方向多重通信装置 |
| DE3500363A1 (de) * | 1985-01-08 | 1986-07-10 | Licentia Patent-Verwaltungs-Gmbh, 6000 Frankfurt | Anordnung zur synchronisation eines digitalen datenempfaengers |
| JPH0761183B2 (ja) * | 1986-01-09 | 1995-06-28 | 株式会社東芝 | 集線分配装置 |
| SE452231B (sv) * | 1986-03-07 | 1987-11-16 | Philips Norden Ab | Forfarande for synkronisering av klockor ingaende i ett lokalt netverk av busstyp |
| EP0268694B1 (de) * | 1986-11-22 | 1991-02-20 | ANT Nachrichtentechnik GmbH | Verfahren zur Synchronisation auf im Zeitmultiplexbetrieb ausgesendete Signale und zur Taktgewinnung hieraus |
| US4887265A (en) * | 1988-03-18 | 1989-12-12 | Motorola, Inc. | Packet-switched cellular telephone system |
| US5073890A (en) * | 1988-12-30 | 1991-12-17 | At&T Bell Laboratories | Remote agent operation for automatic call distributors |
| US5124980A (en) * | 1989-03-20 | 1992-06-23 | Maki Gerald G | Synchronous multiport digital 2-way communications network using T1 PCM on a CATV cable |
| US5027426A (en) * | 1989-07-07 | 1991-06-25 | Chiocca Jr Joseph J | Signal coupling device and system |
| US5228030A (en) * | 1989-10-31 | 1993-07-13 | At&T Bell Laboratories | Time division communication system frame changeover arrangement |
| DE4022027A1 (de) * | 1990-07-11 | 1992-01-16 | Siemens Ag | Optisches datennetz hoher betriebssicherheit |
| GB2249918A (en) * | 1990-11-14 | 1992-05-20 | Philips Electronic Associated | Channel scanning in tdd cordless telephone system |
| US5367522A (en) * | 1991-02-21 | 1994-11-22 | Canon Kabushiki Kaisha | Multimedia communicating apparatus |
| US5229996A (en) * | 1991-02-28 | 1993-07-20 | Telefonaktiebolaget L M Ericsson | Split-window time alignment |
| DE4107640A1 (de) * | 1991-03-09 | 1992-09-10 | Standard Elektrik Lorenz Ag | Rahmensynchronisation durch korrelation |
| JP2723691B2 (ja) * | 1991-04-30 | 1998-03-09 | 日本電気株式会社 | 可変タイミング信号発生回路 |
| DE69218913T2 (de) * | 1992-01-31 | 1997-07-17 | Cit Alcatel | Verfahren zur Bestimmung der Laufzeit zwischen einer entfernten Endstation und einer zentralen Endstation, in einem bidirektionalen Punkt-zu-Mehrpunkt-Übertragungssystem |
| FI96733C (fi) * | 1993-06-18 | 1996-08-12 | Nokia Telecommunications Oy | Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon |
| US5581555A (en) * | 1993-09-17 | 1996-12-03 | Scientific-Atlanta, Inc. | Reverse path allocation and contention resolution scheme for a broadband communications system |
| US5748621A (en) * | 1995-03-10 | 1998-05-05 | Kabushiki Kaisha Toshiba | Digital mobile communication system |
-
1993
- 1993-06-18 FI FI932818A patent/FI96733C/fi active IP Right Grant
-
1994
- 1994-06-15 AU AU68484/94A patent/AU6848494A/en not_active Abandoned
- 1994-06-15 AU AU68483/94A patent/AU6848394A/en not_active Abandoned
- 1994-06-15 US US08/564,187 patent/US5898697A/en not_active Expired - Lifetime
- 1994-06-15 DE DE4494343T patent/DE4494343T1/de not_active Ceased
- 1994-06-15 US US08/564,190 patent/US5754555A/en not_active Expired - Lifetime
- 1994-06-15 DE DE4494345T patent/DE4494345T1/de not_active Ceased
- 1994-06-15 WO PCT/FI1994/000259 patent/WO1995001022A1/en active Application Filing
- 1994-06-15 GB GB9525820A patent/GB2294615B/en not_active Expired - Fee Related
- 1994-06-15 GB GB9525825A patent/GB2294849B/en not_active Expired - Lifetime
- 1994-06-15 WO PCT/FI1994/000258 patent/WO1995001019A1/en active Application Filing
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| US5754555A (en) | 1998-05-19 |
| GB2294849A (en) | 1996-05-08 |
| WO1995001019A1 (en) | 1995-01-05 |
| DE4494345T1 (de) | 1996-08-22 |
| GB9525820D0 (en) | 1996-02-21 |
| GB9525825D0 (en) | 1996-02-21 |
| GB2294849B (en) | 1997-09-24 |
| FI96733C (fi) | 1996-08-12 |
| DE4494343T1 (de) | 1996-10-17 |
| WO1995001022A1 (en) | 1995-01-05 |
| GB2294615B (en) | 1997-09-24 |
| FI932818A0 (fi) | 1993-06-18 |
| FI932818A (fi) | 1994-12-19 |
| AU6848394A (en) | 1995-01-17 |
| US5898697A (en) | 1999-04-27 |
| AU6848494A (en) | 1995-01-17 |
| GB2294615A (en) | 1996-05-01 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI96733B (fi) | Tilaajaverkkojärjestely tilaajien liittämiseksi yleiseen puhelinverkkoon | |
| AU700052B2 (en) | Radio system for cordless subscriber line interface | |
| US5966373A (en) | Waveform and frame structure for a fixed wireless loop synchronous CDMA communications system | |
| JP2583489B2 (ja) | 無線伝送方式 | |
| US6240077B1 (en) | Dynamic wireless multiplexing — switching hub for providing two-way communications with subscriber units | |
| JP2737873B2 (ja) | デジタル無線伝送系 | |
| FI114262B (fi) | Sovitelma televiestintää varten | |
| US6148209A (en) | High-speed data transmission in a digital mobile communication system | |
| CA1281111C (en) | Wireless network for wideband indoor communications | |
| US6658250B1 (en) | System and method for a wide area wireless personal communication system incorporating advanced messaging | |
| CA1187969A (en) | Digital loop transceiver for interfacing a digital pabx to a digital subscriber set via a subscriber line | |
| CA1274009A (en) | Tdma communication system having common local path medium and local time slot for intraoffice calls | |
| MXPA97002010A (en) | Transmission of digital data messages in telefonia digi | |
| JPS6336624A (ja) | デジタル無線伝送系 | |
| US8165615B2 (en) | Cellular network system | |
| WO1999009680A1 (fr) | Systeme de communication mobile | |
| JPS6335025A (ja) | デジタル無線伝送系 | |
| WO1996008934A2 (en) | Transmission of digital data messages in digital telephony | |
| CA2184401A1 (en) | Multiframe structure and handling protocol for a telecommunication network | |
| AU732183B2 (en) | A method for selecting a signal, and a cellular radio system | |
| KR20010033027A (ko) | 가입자부/라디오 기지부 수퍼프레임 정렬을 사용하는동기식 코드 분할 다중접속 고정 무선 루프 시스템 | |
| WO2001035693A1 (en) | Capacity allocation for voice and data signal in a tdma system | |
| FI100076B (fi) | Johdottoman tilaajaliitännän toteuttava radiojärjestelmä | |
| FI92274B (fi) | Puhelunohjausmenetelmä digitaalisessa TDMA-radiojärjestelmässä ja sen päätelaitteessa sekä TDMA-radiojärjestelmä ja semi-duplex-päätelaite | |
| FI104875B (fi) | Tiedonsiirtomenetelmä solukkoradioverkon tukiasemajärjestelmässä |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Owner name: NOKIA TELECOMMUNICATIONS OY |
|
| BB | Publication of examined application |