FI96534B - Menetelmä ja laite huonetilan seinämän lämmöneristämiseksi - Google Patents

Description

5

9 6 :· 3A

Menetelmä ja laite huonetilan seinämän lämmöneristämiseksi -Förfarande och anordning för värmeisolering av en vägg tili en lokal

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää huonetilan ulko-seinämän lämmöneristämiseksi alhaalta ylöspäin tapahtuvalla ilmakierrolla ulkoseinämän ja sellaisen lämmitetyn sisäseinä-män välissä, joka saa etukäteen aikaan ilman lisälämpiämisen. 10 Keksintö koskee myös laitetta huonetilan seinämädynaamiseksi eristämiseksi, huonetilan käsittäessä kaksi siten konstruoitua seinämää, että ne sallivat ilman kierron alhaalta ylöspäin ulkoseinämän ja lämmitetyn sisäseinämän välissä, jolloin ilman-poisto sisälle huonetilaan tapahtuu lämmitetyn seinämän ylä-15 osasta.

Kehädynaamista tyyppiä oleva, Coanda-ilmiön omaava tilojen lämmöneristys on selitetty esimerkiksi ranskalaisessa patentissa FR 2 528 473. Tämä tekniikka mahdollistaa yksinkertais-20 ten elimien avulla seinän ulkopinnan lämpötilan laskemisen lämmittäen samalla ilman, joka kiertää pitkin tämän saman seinän sisäpintaa. Ulkopinnan lämpötilan laskeminen vähentää läm-mönvaihtoja ulkopuolen kanssa, kun taas sisäpinnan lämpötilan vastaavan laskun kompensoi täysin ilman lämmönkehitys. Tode-25 taan siis ainoastaan lämpöhäviöiden pieneneminen. Tällä tek niikalla on kuitenkin rajansa, koska Coanda-ilmiöstä huolimatta liikkeessä olevat ilmavirrat irtaantuvat lopulta seinästä sillä seurauksella, että etäisyys, jolla vaihto tapahtuu on rajallinen, ja siitä seuraa, että seinän koko pinta ei voi ot-30 taa osaa ilmiöön, ja että seinän lämmöneristyksen parantaminen pysyy rajallisena. Toisaalta, vaikka menetelmä mahdollistaakin : häviöiden rajoittamisen, se ei itsessään muodosta lämmitys- elintä. Keksinnön tavoitteena on laajentaa yleisesti tunnetun menetelmän hyväksikäytön alue eristyksen parantamiseksi ja 35 tarjota samalla laite tilan lämmittämiseksi.

Keksintö esittää tästä johtuen menetelmän ja mekanismin tilo-: jen seinien lämmöneristystä varten Coanda-ilmiön avulla tapah- 2 rs (· r~ / > L.. £ ·' tuvalla ilman kierrolla pitkin seinän sisäpintaa. Menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen l 5 tunnusmerkkiosassa, ja laitteelle se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaan kaikki seinät muodostuvat edullisesti läpikuultavista materiaaleista, kuten esimerkiksi lasista. Mikäli 10 seinän kuumennus tapahtuu, sen aikaansaa tällöin ohut, jokseenkin läpikuultava, johtava kerros, joka voi edullisesti käsittää metalleja ja/tai läpikuultavia metallioksideja, jotka ovat mahdollisesti sähköä johtavia, ja jotka tällöin levitetään edullisimmin metallo-orgaanisten jauheiden pyrolyysilla. 15 Kerros on kosketuksissa kaksinkertaisen seinän ilmaan tilasta ulospäin suunnatun sisemmän seinän puolelta ja omaa emissiivi-syyden, joka on pienempi kuin 0,40.

Seuraavat kuviot sekä selitys antavat mahdollisuuden paremmin 20 ymmärtää keksinnön toiminnan.

Kuvio 1 esittää ikkunoiden koestuslaitteen.

Kuvio 2 esittää kahden kehädynaamisen ilmiön, kaksoisseinän 25 vaikutuksen sekä Coanda-ilmiön, yhdistelmän yhdessä ikkunassa.

•

Kuviossa 2 esitetään keksinnön mukainen järjestelmä. Siinä nähdään muovia oleva ikkuna 11, jossa on ikkunapuolisko 12 sekä sen tiivisteet 13, 14. Se varustetaan yksinkertaisella 30 lasiosalla 15, joka asennetaan tiivisteiden 16 sekä katelistan 17 kanssa kiilojen 18 päälle. Tämä ikkunapuolisko varustetaan vastalasilla 19, joka on profiilien 20 kannattama ja joka voidaan avata lasiosien sisäpintojen puhdistusta varten. Ikkuna- I Itti 1:1 it 1 i ! «t

• I

3 9c 53'' puoliskon yläosaan on kiinnitetty - irrotettavalla tavalla, jotta mahdollistettaisiin vastalasin 19 käsittely - ohjauslevy 21, joka mahdollistaa Coanda-ilmiön toteuttamisen tilan sisäosaa kohti suunnatun vastalasin 19 pinnalle 22. Tämä järjes-5 telmä on saman tyyppinen kuin kuvion 1 järjestelmä. Tässä on uutta se, että ilma ennen tunkeutumistaan kohdassa 23 ohjaus-levyyn 21 on kiertänyt alhaalta ylös lasiosien 15 ja 19 välisessä tilassa. Aiemmin ilma on kulkenut ikkunapuoliskon profiileihin tehtyjen aukkojen 24, 25 läpi. Kuten aiemmin, ilman 10 liikkeen aikaansaa, ensimmäisellä kerralla alhaalta ylöspäin kahden lasiosan 15, 19 välissä, sekä toisella kerralla ylhäältä alaspäin pitkin pintaa 22, ilmanvaihdon keskusjärjestelmä, joka saattaa koko tilan vähäiseen alipaineeseen ulkopuoleen nähden.

15

Todetaan, että täten ilma ennen saapumistaan Coanda-ohjausle-vyn kanavaan, on jo läpikäynyt esikuumennuksen "nuolemalla" lasiosan 19 sisäpuolta. Toisen kerran kulkiessaan, ylhäältä alaspäin, se ottaa huolehtiakseen toisen kerran lasiosasta 19 20 eristetyistä kaloreista. Kehädynaamisen Coanda-järjestelmän hyötyssuhdetta parannetaan näin pelkkään Coanda-järjestelmään verrattuna.

Lasiosa varustetaan sen sisälasin sisäpinnalla ohuella johta-25 valla, läpikuultavalla kerroksella, joka syötetään sähkövir-. ralla virransyötöillä. Kerros muodostuu esimerkiksi metalliok- sideista, jotka saadaan jauhemaisten tinan metallo-orgaanisten suolojen pyrolyysilla, jotka levitetään kuumalle lasille ranskalaisessa patentissa FR 2 427 141 selitetyn menetelmän mukai-30 sesti.

: Tilan ulkopuolelta otettu kylmä ilma tunkeutuu runkoon tehdyn pitkänomaisen aukon kautta, se saapuu tällöin Coanda-ohjaus-levyn kanavaverkostoon, kulkee raon kautta ja ylittää kapean 35 väylän ennen kuin se jättää ohjauslevyn aukon tasolla. Ilmavirrat seuraavat tällöin lasiosan pintaa. Lasiosa, jonka lämpötila kohoaa sähkövirran kerroksen läpi tuottaman Joulen il-miön vaikutuksesta, omaa huomattavan lämpögradientin suhteessa Π λ r 7 , 4 ilmaan, joka tulee ulkoa, mikä niin muodoin irrottaa siitä merkittävän lämpömäärän. Tämä tekniikka, joka yhdistää Coanda-ilmiön ja lämmittävän lasiosan, mahdollistaa siis tilaan tunkeutuvan ilman lämmittämisen hyvin olennaisesti. Tämä lisää 5 huomattavasti mukavuutta, koska kylmän ilman virrat ovat vähäisempiä, mutta lisäksi järjestelmä muodostaa sellaisenaan lämmityselimen, joka voi lauhkeilla alueilla tai mikäli lasipinnat ovat huomattavat, riittää sellaisenaan kyseisen tilan lämmitykseen. Tähän järjestelmään liittyy myös toissijainen 10 etu: kun suljettu eristävä lasiosa muutetaan lämpölasiksi, sisäisen ilma-aallon lämpötilan kohoaminen saa sisäisen paineen nousemaan, joka vaikuttaa lasiosan kehätiivisteiden liimaukseen ja saattaa aiheuttaa sen vahingoittumisen. Coanda-ilmiö, rajoittaessaan hyvin olennaisesti lasiosan lämpötilan 15 kohoamista, parantaa tätä asiantilaa huomattavasti.

Edellisessä esimerkissä ulkopuoliseen ilmaan tuodut kalorit, tulevat lämpöikkunan ansiosta, mutta keksinnön piirissä pysyttäisiin kuumentamalla ilma ennen sen poistumista Coanda-oh-20 jauslevystä millä tahansa muulla vastaavalla elimellä.

Mutta keksinnön piirissä on siis mahdollista toteuttaa tämä toinen variantti, jossa käytetään kuviossa 2 kuvattua laitetta ja korvataan sisäpuolinen lasiosa 19 lämmittävällä lasiosalla, 25 joka muodostaa lämpöikkunan, jollainen kuvataan esimerkiksi ranskalaisessa patenttihakemuksessa 89-03809. Lämmittävää la-siosaa "nuolee" tällöin kaksi kertaa viileä ulkopuolinen ilmavirta, kerran alhaalta ylöspäin kahden lasilevyn välisessä tilassa ja toisen kerran ylhäältä alaspäin Coanda-ilmiön vai-30 kutuksesta.

t| Tämän variantin aikaansaamat edut ovat huomattavat: ilman kak sinkertainen kulku mahdollistaa lämmittävän lasiosan lämpötilan laskemisen olennaisesti jotain tiettyä sähkötehoa kohden, 35 mikä mahdollistaa merkittävän mukavuuden ja hyötysuhteen ylläpitämisen huolimatta lämpöannista, joka on huomattava. Tämä H S il j illi I 11 > · · 5 n r r 7 -l· . c· mahdollistaa useissa tapauksissa lämmittävän ikkunan tilan ainoaksi lämmityselimeksi.

Vertailevat koestukset (I, II, II ja IV) ovat mahdollistaneet 5 näiden etujen mittaamisen. Kuvio 1 esittää käytetyn laitteiston. Siinä on kaksoiskammio, ulomman kammion 39 ollessa erotettu sisemmästä kammiosta 41 suojarenkaalla 40. Kaikki seinät ovat eristäviä. Sisempi kammio erotetaan kahteen osaan väliseinällä 42, joka käsittää koestettavan ikkunan 43, jonka ul-10 komitat ovat 1,50 m x 1,05 m ja joka varustetaan peräkkäin neljällä eri järjestelmällä: ensiksi kuvion 2 tyyppisellä yhdistelmällä, josta Coanda-ohjauslevy 21 on poistettu ja ulkoilma on saatettu kulkemaan suoraan yläpoikkipuun kautta. Sen sijaan tämä ikkuna varustetaan vastalasiosalla 19, joka on 15 lämmittävä (Koestus I) . Toinen yhdistelmä on identtinen, mutta omaa Coanda-ohjauslevyn. Myös siinä ilma tunkeutuu suoraan yläosaan (Koestus II). Kolmas variantti on lämpöikkuna omaten ilmankierron alhaalta ylöspäin kaksoisseinässä, mutta ilman Coanda-ilmiötä, (ohjauslevy on poistettu, Koestus III) . Neljäs 20 variantti puolestaan yhdistää lämmittävän lasiosan, kierron seinässä ja Coanda-ilmiön (Koestus IV) . Juuri tämä on esitetty kuviossa 1. Tässä kuviossa sisemmän kammion oikeanpuoleinen osa 44 on vakiolämpöinen 7 C-asteessa, sen lämpötila pidetään vakiona jatkuvasti vaikuttavan haihduttimen 45 ja lämmittävän 25 vastuksen 46 kaksoisvaikutusten ansiosta, joka vastus verrannollisen säädön ansiosta stabiloi ympäröivän lämpötilan. Mitä tulee vasemmanpuoleiseen osaan 47, lämmittävä vastus 48 mahdollistaa haluttaessa myös tämän puolen ympäröivän lämpötilan säädön suorittamisen, mutta tällä kertaa 20 C-asteeseen.

30

Lisäksi nähdään ulosvedin 49, joka mahdollistaa ilman kierrät-,· tämisen kylmästä osasta 44 kohti sisemmän kammion lämmintä osaa 47 saattaen sen kulkemaan läpi koestettavan ikkunan. Yllä lueteltujen neljän yhdistelmän koestusten kuluessa virtaama 35 oli suunnilleen 90 m3/h, mikä vastaa suuren asuttavan huoneen normaalia tuuletusta (tilavuus tuntia kohden). Lukuisia lämpötilan mittauksia oli suoritettu koestusten kuluessa, erityi-: sesti: kylmän puolen seinän ulkolämpötila (yläosassa), kylmän 9^?' 6 ilman sisääntulolämpötila, toisin sanoen kammion 44 sisääntulossa, sekä ilman (mahdollisesti kuumennetun) poistumislämpötila, toisin sanoen koestettavan seinän ulostulossa tultaessa sisään kammioon 47. Sopiva sondi 50 mahdollisti lisäksi tulok-5 sena olevien lämpötilojen mittausten suorittamisen, toisin sanoen se otti huomioon myös lämpösäteilyn vaikutuksen.

Koestusten kuluessa lämmittävällä lasiosalla oli seuraavat mitat : 10 . korkeus: 1,25 m . leveys: 0,80 m

Sen muodosti karkaistu lasi paksuudeltaan 4 mm varustettuna fluorilla vahvistetulla tinaoksidikerroksella, jonka vaippa-15 vastus oli 60 ohmia neliötä kohden ja emissiivisyys 0,30.

Kunkin neljän koestustoimenpiteen (I, II, III, IV) kohdalla aloitettiin stabiloimalla lämpötilat kahdessa tilassa 44 ja 47 vastaavasti 7 C-asteeseen ja 20 C-asteeseen, tämä stabilointi jatkui puolentoista tunnin ajan. Tämän vaiheen lopulla vastus 20 48 kytkettiin pois, kun taas säätö jatkoi toimintaansa osassa 44. Koestustoimenpide käynnistettiin tällöin lämmittävän la-siosan lämmityksen sytytyksellä, joka lasiosa on alistettu 600 watin sähköteholle, mittausten ollessa suoritetut tässä puolentoista tunnin stabiloinnin jälkeen.

25

Tulokset neljän testatun konfiguraation kohdalla esitetään alla olevassa taulukossa.

30 35 il ie t liiti n i si - i 5 7 9653·'

TAULUKKO I

ilman ilman aiheut. kylmän vaihto tulo poisto lämpöt. lasiosan korkeus lämpöt. (cm)

Koestus I vain

kuumennus 12°C 13°C 23°C 32°C

10 Koestus II

kuumennus +

Coanda 12°C (13°C) 23°C 27°C 80

Koestus III 15 kuumennus +

kierto 8°C 3l°C 24°C 24°C

Koestus IV kuumennus + 20 kierto + 8°C (29°C) 25°C 23°C 40

Coanda

Koestuksen II sekä koestuksen IV kohdalla ilman poistumisläm-pötila on pantu sulkuihin, sillä se ei ole merkitsevä, koska 25 tämä ilma lämpenee sittemmin Coanda-ilmiön vaikutuksesta (tavalla, jota ei ole mahdollista mitata). Kuitenkin koestuksen IV arvo 29°C verrattuna koestuksen III arvoon 3l°C osoittaa, että lämmittävä lasiosa on vähemmän kutuna Coanda-ilmiön vaikuttaessa. Viimeisessä sarakkeessa esiintyy lämmittävän la-30 siosan korkeuden fraktio - mitattuna sen yläreunasta lähtien -jonka lämpötila muuttuu Coanda-ilmiön johdosta. Se on luonnollisestikin sitä suurempi mitä kylmempää on lasiosan pintaa : "nuoleva" ilma (nämä mittaukset suoritetaan infrapunakameran avulla) . Mutta merkitsevin tulos on ulkolämpötilan tulos ikku-35 nan kylmältä puolelta ("kylmän lasiosan lämpöt."), mitä alhaisempi se on, sitä vähäisempiä ovat häviöt. Coanda-ilmiön tuoma parannus ilmenee selvästi, jos verrataan koestusta I (32°C) koestukseen II (27°C) yhtäältä, ja toisaalta koestusta III (24°C) koestukseen IV (23°C) . Itse asiassa kylmän puolen hävi-40 öt ovat suhteellisia eroon tämän lämpötilan ja kylmän kammion 7 C-asteen välillä. Ne eivät ole enää, koestuksen IV kuluessa, kuin vähäinen osa (suuruusluokkaa 2/3) siitä, mitä ne olivat koestuksesa I.

8 9 Ci?.'

Edellä olevat koestukset osoittavat, että ilman lämmityksen ja Coanda-ilmiön yhteen liittäminen tuo huomattavia etuja, oli kyseessä sitten pelkkä kehädynaaminen eristys tai vieläkin suuremmalla syyllä, kun kyseessä on tämä sama seinä yhdistet-5 tynä lämmittävään lasiosaan. Jälkimmäisessä tapauksessa tode taan erityisesti, että koska vaihtokorkeus ikkunalla (mitattuna ylhäältä lähtien) on vähäisempi (40 cm esimerkissä IV esimerkin II omaaman arvon 80 sijasta) mukavuus ei vähene. Itse asiassa, jos henkilö on ikkunan läheisyydessä, ovat ilman 10 liikkeet hänen korkeudellaan vähäisemmät ja lisäksi, koska yhtäältä sisäseinän lämpötila on hieman korkeampi koestuksessa IV kuin koestuksessa II ja koska toisaalta pinta, jota Coanda-ilmiö ei ole jäähdyttänyt, on suurempi, seinän lämpösäteilyllä tuotettu kokonaisvaikutus on olennaisesti voimakkaampi ja läm-15 mön tuntu huomattavampi.

Il : a.S.t Ub l.li tt : : !

Claims (11)

1. Menetelmä huonetilan ulkoseinämän (15) lämmöneristämisek-si alhaalta ylöspäin tapahtuvalla ilmakierrolla ulkoseinämän (15) ja sellaisen lämmitetyn sisäseinämän (19) välissä, joka 5 saa etukäteen aikaan ilman lisälämpiämisen, tunnettu siitä, että lämmennyt ilma kierrätetään lämmitetyn seinämän (19) yläosasta Coanda-ilmiön vaikutuksesta suuntaajan (21) avulla, joka johtaa antamansa ilmavirrat sisäseinämän (19) sisäpintaa (22) pitkin.

2. Förfarande för värmeisolering enligt patentkrav 1, kän-netecknat av att innerväggen (19) uppvärmes medelst ett vär-meelement, som bildas av ett elektriskt ledande skikt. ^ 3. Förfarande för värmeisolering enligt patentkrav l eller 2, kännetecknat av att väggarna (15, 19) hopsättes av genom-skinliga material säsom glas, varvid det elektriskt ledande skiktet har tillverkats tunt och genomskinligt eller halvge-nomskinligt. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmöneristysmenetelmä, tunnettu siitä, että sisäseinältä (19) lämmitetään sähköisesti johtavan kerroksen muodostamalla lämmityselementillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lämmöneristysmene telmä, tunnettu siitä, että seinämät (15, 19) kootaan läpinäkyvästä materiaalista kuten lasista, jolloin sähköisesti johtava kerros on valmistettu ohueksi ja läpinäkyväksi tai puolittain läpinäkyväksi. 20

4. Förfarande för värmeisolering enligt patentkrav 2 eller 3, kännetecknat av att det elektriskt ledande skiktet posi-tioneras i kontakt med luften som cirkulerar nedifrän och upp mellan den uppvärmda innerväggen (19) och ytterväggen (15) och 15 av att den har anordnats en emissionsförmaga av under 0,40.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen lämmöneristysmenetelmä, tunnettu siitä, että sähköisesti johtava kerros sijoitetaan kosketuksiin sen ilman kanssa, joka kiertää alhaalta ylöspäin lämmitetyn sisäseinämän (19) ja ulkoseinämän (15) 25 välissä ja että sille on järjestetty emissiivisyys, joka on alle 0,40.

5. Anordning för parietodynamisk isolering av en lokal, om-fattande tvä väggar (15, 19) som är sä konstruerade, att de tilläter luftcirkulation nedifrän och upp mellan ytterväggen 20 (15) och den uppvärmda innerväggen (19) , varvid luftutloppet sker inät lokalen, i övre delen av den uppvärmda väggen (19), kännetecknad av att den omfattar en Coanda-deflektor (21), som leder de luftströmmar som denna avger, utefter den uppvärmda väggens (19) inneryta (22). 25

5. Laite huonetilan seinämädynaamiseksi eristämiseksi, huonetilan käsittäessä kaksi siten konstruoitua seinämää (15, 3 0 19) , että ne sallivat ilman kierron alhaalta ylöspäin ulko seinämän (15) ja lämmitetyn sisäseinämän (19) välissä, jolloin * : ilmanpoisto sisälle huonetilaan tapahtuu lämmitetyn seinämän (19) yläosasta, tunnettu siitä, että se sisältää Coanda-suuntaa jän (21) , joka johtaa antamansa ilmavirrat sisäseinämän 35 (19) sisäpintaa (22) pitkin. 10 96::3-

6. Anordning enligt patentkrav 5, kännetecknad av att innerväggen (19) som uppvärmningsmedel omf attar ett tunt motstands-skikt.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäseinämään (19) kuuluu lämmityselementtinä ohut vas-tuskerros.

7. Anordning enligt patentkrav 6, kännetecknad av att mot- ständsskiktet är synligt pä den sida av innerväggen (19) som : är vänd utät och av att skiktets emissionsförmaga är under 0,40.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastuskerros on näkyvissä sisäseinämän (19) sillä puolella, joka osoittaa ulospäin ja että kerroksen emissiivisyys on alle 0,40.

8. Anordning enligt patentkrav 6 eller 7, kännetecknad av att väggarna (15, 19) bestär av genomskinliga material säsom glas och av att det tunna motständsskiktet är genomskinligt : eller halvgenomskinligt. 12 5 c : 7

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu sii tä, että seinämät (15, 19) koostuvat läpinäkyvästä materiaalista kuten lasista ja että ohut vastuskerros on läpinäkyvä tai puolittain läpinäkyvä.

9. Anordning enligt ndgot av patentkraven 6-8, kännetecknad av act det tunna motstdndsskiktet är ett skikt som tillhör följande grupp: skikt som omfattar metalloxider erhdllna genom pyrolys av organiska metallforeningar, i synnerhet i form av 5 pulver; metallskikt i synnerhet av silver; skiktenheten omfat -tande minst ett metallskikt.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohut vastuskerros on kerros, joka kuuluu seuraa-vaan ryhmään: kerros, joka sisältää orgaanisista metalliyhdis-teistä pyrolyysillä saatuja metallioksideja erityisesti pul-verimuodossa; metallikerros erityisesti hopeasta; kerrosko- 20 konaisuus, joka sisältää vähintään yhden metallikerroksen.

9 9 6 ί" 3/

10. Anordning enligt patentkrav 9, kännetecknad av att motstdndsskiktet erhdlls genom pyrolys av en produkt pd basis av 10 organiskt metallsalt.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastuskerros saadaan pyrolyysillä tuotteesta, joka perustuu orgaaniseen metallisuolaan. 25

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastuskerros sisältää fluorilla seostettua tinaoksidia. 30 1. Förfarande för värmeisolering av en yttervägg (15) tili en lokal genom luftcirkulation nedifrän och upp, mellan nämnda : yttervägg (15) och en uppvärmd innervägg (19), som är sädant att luften i förväg undergär en extra uppvärmning, kanneteck-nat av att den uppvärmda luften cirkuleras frän den uppvärmda 35 väggens (19) Övre del genom Coanda-ef fekt, med hjälp av en deflektor (21), som leder de av densamma avgivna luftström-marna utefter väggens (19) inneryta (22). il : iu i am n ,, 11 9653/

11. Anordning enligt patentkrav 10, kännetecknad av att mot-stdndsskiktet omfattar en fluordopad tennoxid. ]| : ittf fill · : «