FI96317B

FI96317B - Menetelmä hienojakoisten ja muunnettujen tärkkelyksien valmistamiseksi

Info

Publication number: FI96317B
Application number: FI942546A
Authority: FI
Inventors: Olavi Myllymaeki; Yrjoe Maelkki; Risto Tuomela
Original assignee: Exavena Oy
Priority date: 1994-05-31
Filing date: 1994-05-31
Publication date: 1996-02-29
Also published as: FI942546A; AU690995B2; EP0767802A1; CA2191894A1; EP0767802B1; WO1995032993A1; FI942546A0; DE69522807T2; JPH10501691A; FI96317C; US5929231A; DE69522807D1; AU2568895A

Description

96317

Menetelmä hienojakoisten ja muunnettujen tärkkelyksien valmistamiseksi 5 Tämä keksintö koskee hienojakoisten tärkkelyksien erottamista ja puhdistamista kauran tai riisin jyvistä sekä niiden ominaisuuksien muuntelua.

Tärkkelyksen valmistukseen viljalajeista on tähän mennessä 10 käytetty pääasiassa maissia ja vehnää. Näihin verrattuna vähäistä on ollut riisitärkkelyksen valmistus, jossa raaka-aineena on taloudellisista syistä tavallisimmin mekaanisesti tai entsymaattisesti vaurioituneet riisinjyvät. Huolimatta riisitärkkelyksen muista viljatärkkelyksistä poikkeavista 15 ominaisuuksista sen teollinen käyttö on jäänyt muihin vilja-tärkkelyksiin nähden vähäiseksi toisaalta sen korkeamman hinnan, toisaalta edellämainituista raaka-aineen laadun vaihtelevuudesta aiheutuvista laatuongelmista johtuen. Ohran ja rukiin käyttöä tärkkelyksen valmistukseen on tapahtunut 20 lähinnä menekin löytämiseksi ylijäämäviljalle, eikä näillä tärkkelyksillä ole havaittu olevan sellaisia erikoisominaisuuksia, jotka toisivat niille etua muihin viljatärkkelyk-siin nähden.

25 Kauratärkkelys poikkeaa useimmista muista viljatärkkelyksistä ennen kaikkea pienen jyväskokonsa johdosta, primäärijyväsen koon ollessa tavallisesti 3-5 μιη, ja muodoltaan joko pallomainen tai särmikäs. Kauran ja riisin jyvissä tärkkelys on pääosin yhdistelmäjyväsinä (compound granules). Riisin 30 endospermissä tärkkelys on yksinomaan yhdist ea-mäjyväsinä, kun taas kauran endospermissä esiintyy myös yksittäisjyvä-siä. Pieni jyväskoko antaa mahdollisuuksia käyttää kauran tärkkelystä teknisesti useihin sellaisiin tarkoituksiin, joihin on tähän mennessä käytetty riisitärkkelystä. Myös 35 kauratärkkelyksen gelatinoitumisominaisuudet sen ollessa natiivina poikkeavat muista viljatärkkelyksistä, johtuen ainakin osittain tärkkelysjyvästen lipidien määrästä ja koostumuksesta.

2 96317

Kauratärkkelyksen talteenottoa on aikaisemmin esitetty lähinnä sivutuotteena proteiini- tai kuitukonsentraattien valmistusta koskevissa menetelmissä. Useimmissa näistä erotusta ei kuitenkaan esitetä pidemmälle kuin ydinjauhon erottami-5 seen, tai tärkkelyksen erottamista käsitellään lähinnä sen poistamiseksi päätuotteiksi tarkoitettujen fraktioiden rikastamiseksi. Siten yhdysvaltalainen patenttijulkaisu 4 028 468 kuvaa prosessin, jossa kauran kumi, tärkkelys ja proteiini erotetaan leseestä natriumkarbonaattiliuoksessa suori-10 tetussa märkäjauhatuksessa ja tärkkelys erotetaan voimakkaalla sentrifugoinnilla viskoosisesta liuoksesta, mutta tärkkelyksen tarkempaa erottamista tai saadun tärkkelyksen, jonka hiukkaskooksi ilmoitetaan 5-10 μπι, puhtausastetta ei kuvata. Samoin kanadalainen patentti l 133 446 kuvaa endos-15 permin erottamista jauhetusta kaurasta, mutta selostaa tärkkelyksen puhdistamista vain testaustarkoituksiin laboratoriomenetelmin. Yhdysvaltalaisessa patentissa 4 211 801 kuvataan orgaanisessa liuottimessa suoritettu erotus, jossa kaurasta erotetaan kaurakumista vapaa jauho, mutta ei esitetä 20 tärkkelyksen valmistamista siitä.

Kauratärkkelyksen erottamista ja puhdistamista on yksityiskohtaisesti esitetty suomalaisessa hakemuksessa 90 0508. Menetelmä perustuu märkäjauhatukseen rikkidioksidipitoisessa 25 liuoksessa ja tätä seuraaviin seulonta- ja hydrosykloneissa ' suoritettuihin operaatioihin. Tärkkelyksen erottamisen te hostamiseen soluseinistä käytetään käsittelyä soluseinämän aineosia kuten selluloosaa, hemiselluloosaa ja 0-glukaania hajoittavilla entsyymeillä. Tällä menetelmällä saadun tärk-30 kelyksen hiukkaskokojakautuma on patenttiselostuksen mukaan ollut rajoissa 4-15 μπι.

Entsymaattisia käsittelyvaiheita sisältyy myös prosesseihin, joissa tärkkelys hydrolysoidaan edelleen maltodekstriiniksi, 35 kuten yhdysvaltalaisissa patenteissa 4 996 063 ja 5 082 673. Näissä menetelmissä ei kuitenkaan ole tavoitteena eristää hydrolysoitumatonta tärkkelystä. Kanadalaisen patentin l 179 189 mukaisessa menetelmässä kuorettomia kauran jyviä turvo-

II

3 96317 tetaan 24-28 tuntia rikkidioksidipitoisessa vedessä 50°C:n lämpötilassa, jolloin jyvän oma entsyymiaktiivisuus hajoittaa soluseinämateriaalia, ja tärkkelystä sisältävä endosper-mi puristetaan eroon leseosasta. Myöskään tämä menetelmä ei 5 kuvaa tärkkelyksen erottamista.

Suomalaisessa patentissa 84 775 ja sitä vastaavassa eurooppalaisessa patentissa 379 499 kuvatussa menetelmässä kauran endospermiosaa käsitellään natriumhydroksidiliuoksessa pro-10 teiinipitoisuuden vähentämiseksi. Patenttiselostus ei esitä tietoja hiukkaskokojakautumaata.

Kauran tai riisin tärkkelyksen yhdistelmäjyvästen sitoutu-mistapaa ja yksittäisten jyvästen irtoamista niistä ei ole 15 lähemmin käsitelty tieteellisessä eikä patenttikirjallisuu-dessa. Yksittäiset jyväset irtoavat tavanmukaisissa prosesseissa, alkaalisissa suspensioissa käsittely, mekaaninen ho-mogenointi sekä kuivajauhatus mukaanlukien, vain vaikeasti yhdistelmäjyväsistä, ja vielä irtoamisensa jälkeenkin jäävät 20 2-10 yksittäisjyväsen muodostamiksi aggregaateiksi. Yhdessä yhdistelmäjyväsessä voi olla kymmeniä yksittäisjyväsiä, ja elektronimikroskooppisesti tarkasteltuna yhdistelmäjyvänen on usein pallon muotoinen. Vastaavasti esiintyy vaikeasti hajoavia yhdistelmäjyväsiä myös riisitärkkelyksessä.

25

Sellaisissa teknisissä käyttösovelluksissa, joissa pieni hiukkaskoko on tärkeää, kuten seostettaessa tärkkelystä muo-veihin biohajoavien materiaalien valmistamiseksi, tai liu-kastus- tai pintakäsittelyaineissa, on myös tärkeää, että 30 hiukkasten koko on mahdollisimman yhtenäinen. Tällaisen hienojakoisen kooltaan yhtenäisen tärkkelyksen aikaansaamiseksi tarvittava lajittelu johtaa helposti suuriin materiaalitap-pioihin, ellei yhdistelmäjyväsiä ja aggregaatteja ole pystytty prosessissa tehokkaasti hajoittamaan.

Tärkkelysten toiminnallisiin ominaisuuksiin vaikuttavat oleellisesti amyloosin ja amylopektiinin keskinäinen suhde, jyväsen mekaaninen vahingoittuminen tai muusta syystä jyvä- 35 4 96317 sen ulkopuolelle erittynyt irtonainen tärkkelys, sekä tärkkelyksen kompleksoituminen lipidien vaikutuksesta. Kaura-tärkkelyksen lipidipitoisuus on luontaisesti korkeampi kuin muilla viljatärkkelyksillä, mikä ilmeisesti vaikuttaa muun 5 muassa liisteröitymislämpötilaan, jyväsistä irtoavan tärkkelyksen määrään sekä pakastus-sulatuskestävyyteen. Tärkkelyksien lipideistä huomattava osa on jyvästen sisällä, jonka johdosta käsittelyt rasvaliuottimilla matalissa lämpötiloissa poistavat vain osan lipideistä, ja vaikutus toiminnalli-10 siin ominaisuuksiin jää vähäisemmäksi. Tähän mennessä on toiminnallisia ominaisuuksia pystytty muuttamaan liuotinkä-sittelyin lähinnä poistaen sitoutuneita lipidejä käyttäen usean tunnin pituisia uuttoja butanoli-vesiseoksilla näiden kiehumislämpötiloissa. Käsittely korkeissa lämpötiloissa 15 veden läsnäollessa johtaa kuitenkin helposti tärkkelyksen erittymiseen jyväsen ulkopuolelle, jyväsen hajoamiseen ja tärkkelyksen liisteröitymiseen.

Tämän keksinnön taustana olevissa tutkimuksissa on nyt yl-20 lättäen todettu, että lisäämällä ydinjauhon tai osittain tai täysin puhdistetun tärkkelyksen vesisuspensioon pinta-aktii-visia aineita tai lipolyyttisiä entsyymejä saadaan yhdistel-mäjyväset ja useita toisiinsa liittyneitä jyväsiä sisältävät aggregaatit hajoamaan. Tätä hajoamista tapahtuu sekä anioni-25 aktiivisten että ionittomien tai kationiaktiivisten pinta-: aktiivisten aineiden vaikutuksesta. Hajoamista edistävät tehokkaasti suspension samanaikainen sekoittaminen sekä emäksiset olosuhteet. Samoin havaittiin, että yhdistelmäjy-västen ja aggregaattien hajoaminen pinta-aktiivisten ainei-30 den vaikutuksesta tapahtuu helpommin käsiteltäessä materiaaleja, joista rasvan pääosa on poistettu uuttamalla kuin samoista materiaaleista ilman edeltävää rasvauuttoa. Vaikutus perustuu todennäköisesti osittain hiukkasia toisiinsa sitovien yhdisteiden dispergoitumiseen tai liukenemiseen, osit-35 tain rajapintajännityksen alenemiseen ja sen veden tunkeutumista ja turpoamista edistävään vaikutukseen.

Il 5 96317

Esillä olevan keksinnön olennaiset tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Valmistettaessa tärkkelyksiä muuhun kuin elintarvikekäyttöön 5 voidaan käyttää edullisesti synteettisten anioniaktiivisten aineiden kuten alkyylisulfaattien tai alkyyliaryylisulfo-naattien lisäämistä, elintarvike- ja farmaseuttiseen käyttöön tarkoitettuja tärkkelyksiä valmistettaessa rasvahappojen alkalisuoloja, elintarvikkeisiin ja farmaseuttisiin 10 tuotteisiin lisättäväksi sallittuja ionittomia tai heikosti ionisoituvia pinta-aktiivisia aineita kuten Tween-kauppa-nimellä markkinoituja valmisteita, tai tärkkelyksessä olevien lipidien hydrolysointia käyttäen mikrobilipaaseja tai kasvi- tai eläinkunnan tuotteiden uutteita joissa on lipo-15 lyyttistä aktiivisuutta, tai näistä erotettuja entsyymejä. Myös kationiaktiivisten kostutusaineiden kuten setyylipyri-diinikloridin lisääminen johtaa yhdistelmäjyvästen ja agge-regaattien hajoamiseen, jolloin samalla saavutetaan mikro-bisidinen vaikutus. Hydrolyysiin käytettävien entsyymien ja 20 olosuhteiden valinta on siten suoritettava, ettei tärkkelyksen hydrolysoitumista pääse tapahtumaan merkictävässä määrin. Tärkkelyksen valmistuksen muut vaiheet voidaan suorittaa sinänsä tunnettuja yksikköoperaatioita ja tekniikkoja käyttäen, kuitenkin ottaen huomioon lopputuloksena syntyvän 25 hienojakoisen ja hitaasti laskeutuvan tärkkelyksen asettamat vaatimukset laitteiden ja prosessiparametrien valintaan.

Edellä esitetyt käsittelyt vaikuttavat paitsi yhdistelmäjy-västen ja jyväsaggregaattien hajoamiseen myös tärkkelysten 30 toiminnallisiin ominaisuuksiin. Sitoutumatta mihinkään vaikutusmekanismiin näyttää mahdolliselta, että pinta-aktiiviset aineet poistavat osan tärkkelykseen sitoutuneista sitä kompleksoivista lipideistä, ja lipolyyttiset entsyymit hydrolysoivat tärkkelykseen sitoutuneita tai adsorboituneita 35 lipidejä muuntaen niiden tärkkelystä kömpiektoivaa vaikutusta. Kukin näistä ilmiöistä voi vaikuttaa jyvästen ulkopuolella olevan tärkkelyksen määrään sekä vedenimeytymis-, si- 6 96317 tomis-, liisteröitymis- ja viskositeettiominaisuksiin ja entsymaattiseen hydrolysoituvuuteen.

Keksintö on edullisesti sovellettavissa integroituna proses-5 seihin, joissa fraktioidaan viljaraaka-ainetta ja tärkkelystä erotetaan muista komponenteista, jolloin suoritettavien prosessivaiheiden olosuhteet ja käytettävät vaikuttavat aineet voidaan valita siten, että käytetään hyväksi tämän keksinnön mukaisia keinoja, tai tämän keksinnön mukaisia suori-10 tusvaiheita lisätään prosessikokonaisuuteen, jolloin tämän keksinnön mukaiset tavoitteet saavutetaan samanaikaisesti. Tämän mukainen sovellutus voidaan edullisesti suorittaa esimerkiksi yhdistämällä nyt kuvatut prosessivaiheet fraktioin-teihin ja käsittelyihin, jotka suoritetaan suomalaisen pa-15 tentin 84 775 ja suomalaisen patenttihakemuksen 932 558 mukaan, kuten on esitetty oheisessa kuviossa 1, jossa kuvataan integroitu prosessi kauran fraktioimiseksi ja fraktioiden käsittelyyn. Kuviossa esitetyt vaiheet 1-6 ja 16-17 voidaan tällöin suorittaa suomalaisessa patentissa 84 775 esitetyil-20 lä, vaiheet 7-12 suomalaisessa patenttihakemuksessa 932 558 esitetyillä sekä vaiheet 13-15 nyt esitetyillä menetelmillä. Vaiheena 3 suoritettu uutto poistaa pääosan rasvasta, joka on edullista nyt kuvatun menetelmän toteuttamiseksi, ja vaiheena 7 suoritettavassa proteolyysissä voidaan käyttää ent-25 syymivalmisteita, jotka proteaasien ohella sisältävät myös *; lipaasiaktiivisuutta ja siten aikaansaada nyt esitetyn mene telmän mukainen vaikutus erotettavaan tärkkelysfraktioon.

Keksinnön soveltamista kuvaavat seuraavat esimerkit. Esi-30 merkkien raaka-aineena on käytetty kauraa tai siitä erotettuja fraktioita, mutta samoja menettelyjä voidaan vastaavasti soveltaa myös riisiin ja riisitärkkelyksiin.

Esimerkki 1 35 Kuorittua kauraa jauhettiin valssimyllyllä sileitä valsseja käyttäen, ja lese erotettiin seulomalla. 5 kg saatua ydin-jauhoa suspendoitiin 100 litraan vettä, seoksen pH säädettiin arvoon 9,0 natriumhydroksidilla, ja seoksen annettiin I! 7 96317 seisoa yli yön huoneenlämpötilassa. Seoksesta erotettiin karkeat komponentit seulomalla suspensio 125 μπΐ:η täryseu-lalla, suorittaen neljä perättäistä seulontaa. Seulat läpäisseeseen osaan lisättiin 100 ml natriumdodekyylisulfaatin 5 25% liuosta, ja sekoitettiin potkurisekoittimella yli yön huoneenlämpötilassa. Eronnut kuitu poistettiin märkäseulonnalla 75 μιη:η seulalla, tärkkelys puhdistettiin edelleen erottamalla suuret hiukkaset 10 mm:n läpimittaisella hydro-syklonilla, tärkkelys erotettiin vesiosasta dekantoivalla 10 sentrifugilla ja ilmakuivattiin. Saadussa tuotteessa ennen muita lajitteluja oli noin 95% hiukkasista yksittäisiä tärkkelys jyviä. Saadun kuivan tärkkelyksen valonabsorptiokerroin 8,4 g/m2:n kerrosvahvuudesta mitattuna oli 0,097 m2/g, kun se natiivilla kauratärkkelyksellä vahvuudesta 7,5 g/m2 mitattuna 15 oli 0,186 m2/g, ja vahvuudesta 8,9 g/m2 mitattuna oli 0,162 m2/g.

Esimerkki 2

Viisi 2 g:n erää natriumhydroksidiin suspendoidusta kaura-20 jauhosta seulottua tärkkelystä suspendoitiin kukin 100 ml:aan vettä, ja tehtiin seuraavat lisäykset: (a) 0,2 g natriumdodekyylisulfaattia, (b) 0,2 g alkyylibentseenisulfonaattia (c) 0,2 g Tween 20 25 (d) 0,2 g setyylipyridiinikloridia (e) ei lisäyksiä

Eriä sekoitettiin magneettisekoittajalla noin 30°:n lämpötilassa yli yön, jonka jälkeen kustakin suoritettiin mikro-30 skooppinen tarkastelu. Erissä a, b ja c oli tärkkelys hajonnut lähes täysin yksittäisjyväsiksi. Eri kostutusaineiden : vaikutusten kesken ei voitu havaita selvää eroa. Erässä e muutos koetta edeltäneeseen hiukkaskokojakautumaan oli vähäinen .

8 O /f 7 -1 7 ·"** * V*" * >

Esimerkki 3 15 g kauran ydinjauhoa, joka oli erotettu 2 tuntia 75°:n lämpötilassa etanolilla uutetusta kauraleseestä märkäseulonnalla ja tämän jälkeen kuivattu, suspendoitiin 150 ml:aan tis-5 lattua vettä, ja seokseen lisättiin 300 mg Candida cylindri-can tuottamaa lipaasia (Biocatalysts, Englanti). Tämä entsyymi on epäspesifinen lipaasi, joka hydrolysoi myös fosfo-lipidejä. Seosta sekoitettiin yli yön magneettisekoittajalla noin 30°:n lämpötilassa, ja karkea osa erotettiin seulomalla 10 suspensio 60 μπΐ:η seulalla. Tärkkelys erotettiin sentrifu-goimalla ja mikroskopoitiin. Saadussa lajittelemattomassa tärkkelyksessä oli hiukkasten pääosa yksittäisiä tärkkely-sjyviä, jonka lisäksi noin 10% massasta oli 2-10 yksittäis-jyvästä sisältäviä aggregaatteja. Sama tulos saatiin käyttä-15 en Penicillium cyclopiumin tuottamaa lipaasia (Biocatalysts) , joka on 1,3-spesifinen rasvojen suhteen, mutta hydrolysoi fosfolipideistä rasvahappoja molemmasta asemasta. Käsittely suoritettiin pH 4,5 reen puskuroidussa liuoksessa kalsiumin läsnäollessa.

20

Esimerkki 4 Käsittelyjen vaikutusta tärkkelysten toiminnallisiin ominaisuuksiin tutkittiin tekemällä differentiaalinen pyyhkäisyka-lorimetrianalyysi seuraavista näytteistä: 25 (a) alkalisesta liuoksesta esimerkin 1 mukaan, mutta ilman pinta-aktiivisella aineella käsittelyä erotettu tärkkelys, (b) esimerkin 3 mukaisesta etanolilla uutetusta ydinjauhosta valmistettu tärkkelys ilman entsyymikäsittelyjä, (c) esimerkin 3 mukaan Candida cylindrical! lipaasilla käsi-30 telty tärkkelys, (d) esimerkin 3 mukaan Penicillium cyclopiumin lipaasilla käsitelty tärkkelys.

Il 9 96317

Taulukko

Liuotin- ja entsyymikäsittelyjen vaikutus tärkkelysten kalo-rimetrisesti mitattaviin ominaisuuksiin. ΔΗ^,= liisteröitymi-sentalpia, Tp=liisteröitymisendotermin maksimilämpötila, 5 AHAML=amyloosi-lipidikompleksin dissosioitumisentalpia,

TpAML = sen lämpötilamaksimi.

Käsittely AHgel, J/g Tp, °C AHAML,J/g TpAML, °C

10 a), alkalinen eristys 9,4 63,2 0,8 98,9 b) , etanoliuutto 6,3 62,3 0,5 + 0,5 100 + 112 c) , etanoliuutto, C.cy- lindrica-lipaasi 9,3 62,4 2,4 99,9 d) , etanoliuutto, P.

15 cyclopium-lipaasi 8,8 62,5 2,5 101

Taulukon tulokset osoittavat lipaasikäsittelyn aiheuttavan muutoksia amyloosi-lipidikompleksiin, jotka osoittavat toiminnallisten ominaisuuksien muuttumista.

Claims

96317

1. Förfarande för framställning av finfördelad stärkelse ur havre- eller risgryn, varvid grynen mals och stärkelsen 25 avskiljs frdn den erhällna, malda, stärkelsehaltiga fraktio-nen, kannetecknat av att nämnda fraktion eller den avskilda stärkelsen behandlas med ett ytaktivt ämne eller ett lipoly-tiskt enzym för att nedbryta de kombinerade grynen eller grynanhopningarna i stärkelsen. 30

1. Menetelmä hienojakoisen tärkkelyksen valmistamiseksi kauran tai riisin jyvistä, jossa menetelmässä jyville suoritetaan jauhatus ja tärkkelys erotetaan saadusta jauhetusta, 5 tärkkelyspitoisesta fraktiosta, tunnettu siitä, että mainittua fraktiota tai siitä erotettua tärkkelystä käsitellään pinta-aktiivisella aineella tai lipolyyttisellä entsyymillä tärkkelyksen yhdistelmäjyvästen tai jyväsaggregaattien ha-j ottamiseksi.

2. Förfarande enligt patentkrav l, kännetecknat av att det ytaktiva ämne som används är anjonaktivt.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty pinta-aktiivinen aine on anioniaktiivinen.

3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av 35 att det ytaktiva ämne som används är natriumdodekylsulfat eller alkylbensensulfonat. -6317

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-15 tu siitä, että käytetty pinta-aktiivinen aine on natriumdo- dekyylisulfaatti tai alkyylibentseenisulfonaatti.

4. Förfarande enligt patentkrav l eller 2, kännetecknat av att det ytaktiva ämne som används är ett alkaliskt sait av fettsyra, 5 5. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det ytaktiva ämne som används är jonfritt eller svagt joniseran-de,

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty pinta-aktiivinen aine on rasvahapon 20 alkalisuola,

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty pinta-aktiivinen aine on ioniton tai heikosti ionisoituva, 25

6. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det 10 ytaktiva ämne som används är katjonaktivt,

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty pinta-aktiivinen aine on kationiaktirvinen,

7. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att som lipolytiskt enzym används mikrobiipas, som hydrolyserar li-piderna i stärkelsen. 15

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että lipolyyttisenä entsyyminä käytetään mikrobilipaa-sia, joka hydrolysoi tärkkelyksen lipidejä.

8. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att som lipolytiska enzymer används extrakt av vegetabiliska eller animaliska produkter med lipasaktivitet eller enzymer isole-rade frän dessa. 20

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii-35 tä, että lipolyyttisinä entsyymeinä käytetään lipaasiaktii-visuutta sisältäviä kasvi- tai eläinkunnan tuotteiden uutteita tai niistä eristettyjä entsyymejä. Il 9f 7:'7

9. Förfarande enligt patentkrav 1, 7 eller 8, kännetecknat av att den lipas som används hydrolyserar fosfolipider.

9. Patenttivaatimuksen 1, 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty lipaasi hydrolysoi fosfolipidejä.

10. Förfarande enligt nägot föregäende patentkrav, känne-25 tecknat av att behandlingen med ytaktivt ämne eller lipolytiskt enzym leder tili en förändring av stärkelsens funktio-nella egenskaper.

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetel-5 mä, tunnettu siitä, että käsittelyllä pinta-aktiivisella aineella tai lipolyyttisellä entsyymillä muutetaan tärkkelyksen toiminnallisia ominaisuuksia.

11. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetel-10 mä, tunnettu siitä, että tärkkelyspitoisesta fraktiosta tai tärkkelyksestä on ennen käsittelyä pinta-aktiivisilla aineilla tai lipolyyttisillä entsyymeillä poistettu rasvaa uuttamalla orgaanisella liuottimena.

12. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että pinta-aktiivisilla aineilla tai lipolyyttisillä entsyymeillä suoritettu käsittely on osana kauran tai riisin fraktiontiprosessia, jossa tärkkelyksen ohella valmistetaan liukoisen ravintokuidun suhteen rikas-20 tettu konsentraatti.

11. Förfarande enligt nägot föregäende patentkrav, känne-30 tecknat av att före behandlingen med ytaktivt ämne eller lipolytiskt enzym har den stärkelsehaltiga fraktionen eller stärkelsen avfettats genom att extrahera med ett organiskt lösningsmedel. 35

12. Förfarande enligt nägot föregäende patentkrav, känne tecknat av att behandlingen med ytaktiva ämnen eller lipolytiska enzymer ingär i en fraktioneringsprocess av havret eller riset, som förutom stärkelse producerar ett koncentrat av lösliga näringsfibrer. Il