FI95664C - Tapa ja laite hallittujen sekoituspyörteiden aikaansaamiseksi ja kaasun kierrättämiseksi - Google Patents

Description

95664 TAPA JA LAITE HALLITTUJEN SEKOITUSPYÖRTEIDEN AIKAANSAAMISEKSI JA KAASUN KIERRÄTTÄMISEKSI 5

Esillä oleva keksintö kohdistuu sekoitusreaktoriin, erityisesti reaktoriin, joka käyttää kaasua prosessi-kemikaalina korkealla hyötysuhteella. Reaktorissa estetään 10 ilman virtaushaittoja oleville reaktoreille ominainen, lähinnä reaktorin keskellä pyörivän sekoituselimen akselin ympärille syntyvä yksi, usein sekoituselimeen asti ulottuva pyörre. Tällaisen pyörteen tehokas, kaasua imevä ominaisuus on meidän keksinnössämme säilytetty, mutta samalla on 15 kuitenkin huolehdittu siitä, että pyörteitä on useampia, ne ovat hallittuja eivätkä ne joudu välittömästi sekoitus-elimen ulottuville. Keksinnön mukainen laitteisto käsittää reaktorin sisälle sijoitetut säädettävät virtaushaitat, joiden avulla voidaan reaktoriin aikaansaada useampia 20 hallittuja pyörteitä, jotka imevät kaasua nesteen pinnasta sisälle nestefaasiin.

Sekoitusreaktorit on normaalisti varustettu reaktorin seinämiin kiinnitetyillä virtaushaitoilla. Tavallisesti 25 niitä on neljä kappaletta ja niiden tarkoituksena on poistaa em., usein haitalliseksi katsottu, kaasua imevä keskipyörre. Kun esimerkiksi halutaan hapettaa reaktorissa olevaa liuosta, tehdään se useimmiten syöttämällä voimak-kaasti dispergoivan sekoituselimen vaikutusalueeseen hapet-’ * 30 tavaa kaasua kuten ilmaa tai happea. Kun kyse on ilmasta, . ei sen saaminen liuospinnan yläpuolelta takaisin liuokseen ehkä ole enää tarkoituksenmukaista eikä aina edes suositeltavaa, koska tällä tavalla typpipitoisuus liuok-sessa vain kasvaa. Sen sijaan hapetuskaasun ollessa happea '· 35 on jo taloudellisestikin edullista saada se takaisin 95664 2 kiertoon. Hapetus voidaan siis tehdä kuten edellä kerrottiin, eli käyttämällä hyväksi dispergoivaa sekoitus-elintä, mutta sen lisäksi on edullista tavalla tai toisella imeä reagoimaton happi pinnan yläpuolelta takaisin 5 liuokseen.

Mikäli reaktori on lieriömäinen ja pystyasennossa, saatetaan sekoituselin pyörimään reaktorin lieriöosan keski-akselille asennetun akselin välityksellä. Mikäli reaktorin 10 hyötytilavuus on sellainen, että sekoitettavan nesteen korkeus on samaa luokkaa kuin reaktorin halkaisija, riittää yleensä yksi, akselin alapäässä oleva sekoituselin. Sekoituselimen tyypistä, muodosta, riippuu sen voimavaikutuksen suunta ja voimakkuus. On sekoittimia, joiden lähes 15 koko teho kuluu sekoitettavan liuoksen kierrättämiseen ja kuljettamiseen. Prosessit normaalisti vaativat sekoitusta, mikä muodostuu sekä voimakkaasta turbulenssista että riittävästä kierrätyksestä. Mikäli hyötytilavuus on niin suuri, että liuoskorkeus on 1½ - 2 kertaa reaktorin 20 halkaisija tai suurempi, vaaditaan usein useampia sekoitus- elimiä päällekkäin sopivalla etäisyydellä toisistaan. Tällöin samalla akselilla olevat sekoitintyypit voivat poiketa toisistaan.

* 25 Ennestään tunnetaan reaktorit, joissa edellä usein haital- I i :*. liseksi todettu, keskiakselilla pyörivä voimakas kaasu- pyörre estetään neljällä reaktorin seinälle asennetulla virtaushaitalla. Usein jätetään virtaushaittaan reaktorin i i seinän puolelle virtausrako esimerkiksi kiintoainehiuk- ·, ' 3 0 kasten kerääntymisen estämiseksi.

Γ": Ennestään tunnetaan myös muita virtaushaittarakenteita, joilla pyritään estämään haitalliseksi koettu, pinnalta kaasua imevä pyörre tai jopa pyörteet. US-patentti '· ’ 35 julkaisussa 4,800,017 on kuvattu laitteisto, jossa ilma 3 95664 syötetään akselin kautta dispergoivalle sekoittimelle, roottorille, ja virtaushaitat on asennettu aivan roottorin välittömään läheisyyteen tehostamaan dispergointia.

5 Tunnettua on myös, että sekoittimen ottama teho kasvaa, kun reaktoriin lisätään pyörimistä estävät virtaushaitat.

r FI-patenttijulkaisussa 77384 on virtaushaitat muotoiltu kierteisiksi ja tarkoituksena on ollut saada aikaan virtaushaittarakenne, jolla saavutetaan mahdollisimman 10 suuri sekoitustehokkuus mahdollisimman pienellä tehon tarpeella.

Tunnettua on myös tapa imeä kaasua pinnasta ns.

down-draft-periaatteella. US-patenttijulkaisussa 4,454,077 15 on kuvattu laitteisto, jossa keskiputken kautta tapahtuvaan kaasun alaspumppaamiseen on käytetty kaksipäisen ruuvin tapaista sekoituselintä, ja lisäksi laitteistoon kuuluu vielä ylä- ja alavirtaushaitat. US-patenttijulkaisussa 4,328,175 kuvataan samantyyppinen laite, mutta keskiputken 20 yläpää on muotoiltu kartiomaiseksi.

Toisaalta FI-kuulutusjulkaisussa 91365 on nimenomaan haluttu estää vaahdon ja pyörteiden muodostuminen sekä kaasun imeytyminen pinnasta. Tähän on käytetty säteen ':· 25 suunnassa syöttävää sekoitinta ja mahdollisesti siipipro- tiilin muotoista virtaushaittarakennetta, joka ulottuu vain reaktorin yläosaan.

Näissä tunnetuissa tapauksissa on tavoiteltu joko pyörtei-30 den poistamista eli nestepinnan vakavoittamista, tai päin- · vastoin sekoittimen akselilla tapahtuvan voimakkaan it<: keskipyörteen tehostamista eli kaasun liuokseen imeytymisen tehostamista. Viimemainitussa tapauksessa voimakkaan keski-.pyörteen eli vortexin imemä kaasu kulkeutuu sekoittimeen.

35 Tämä voimakas ja tilava kaasupyörre kuljettaa sekoitet- 95664 4 tavaan nesteeseen sen pinnalta kaasua joskus hyvinkin tehokkaasti, mutta tietyssä kaasumäärässä sekoitinelimen toiminta heikkenee sekoittimen pyöriessä suuressa kaasukuplassa. Tällöin tehon heiketessä pyörre heikkenee 5 vähentäen kaasun tuloa. Edellä kuvatulla tavalla syntyvä pyörre on kuitenkin hallitsematon ja sekoituselimeen ulottuessaan aiheuttaa siinä voimakkaita voimamuutoksia ja siten laitevaurioita.

10 Nyt kehitetty, keksinnön mukainen tapa ja laitteisto hallittujen sekoituspyörteiden aikaansaamiseksi reaktorissa perustuu virtaushaittaelinten järjestelyyn, jonka tarkoituksena on poistaa edellä esitettyjen, tekniikan tason mukaisten laitekonstruktioiden haittapuolet ja aikaansaada 15 entistä tehokkaampi ja toimintavarmempi kaasujen imu reaktorissa nesteen tai nesteen ja kiintoaineen suspension pinnalta nestefaasin sisälle ja samalla aikaansaada sekoitukseen nähden tehokas virtauskenttä, mistä on seurauksena kaasunkäytön hyötysuhteen kohoaminen. Keksinnön 20 mukainen laitteisto muodostuu reaktorin sisään säädettä väksi asennetuista virtaushaitoista, jotka ovat myös riittävän korkeita tehokkaiden sekoituspyörteiden aikaansaamiseksi. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista patenttivaatimuksista.

25

Keksinnön mukaisesti saatetaan sekoitettava reaktorisi-sältö kuten neste tai neste ja lähinnä jauhemainen kiintoaine kaasun kanssa tekemisiin edullisesti syöttämällä kaasua hallittu määrä sekoittimen/sekoittimien vaikutus-30 alueeseen sekä imemällä kaasua useamman voimakkaan · sekoituspyörteen avulla nestepinnan yläpuolelta. Hapetus- : tilanteessa reaktiokaasu on happipitoinen kaasu, ilmaa tai edullisesti happea. Menetelmän etu tulee esiin esimerkiksi . puhtaalla hapella suoritetuissa hapetustapauksissa, koska 35 tällöin nestefaasin pinnalta imettäessä ei inertin kaasun, 5 95664 lähinnä typen määrä kasva nestefaasissa. Näissä tapauksissa on edullista käyttää suljettua kaasutilaa reaktorin yläosassa kaiken käytettävän kaasun talteen ottamiseksi.

5 Tilanne on samankaltainen muissakin tapauksissa, joissa syötettyä kaasua halutaan käyttää tarkasti suurella hyötysuhteella. Esimerkkinä voidaan mainita reaktorit, joissa käytetään muita kaasuja kuten vetyä ja rikkidioksidia. Kyseessä voi tällöin olla esim. metalli) lijauheen valmistaminen suoraan metallipitoisesta liuok sesta tai jonkun liuoskomponentin pelkistäminen muodosta toiseen. Esimerkkinä viimemainitusta voidaan ottaa kromi(VI), joka on ympäristölle haitallinen ja siksi pelkistetään, ja pelkistysaineena käytetään monesti juuri 15 S02-kaasua.

Käytettäessä myrkyllisiä kaasukemikaaleja kuten rikkivetyä on tärkeää kuluttaa kyseinen kaasu loppuun. Siten on edullista operoida reaktorilla, jossa kaasu voidaan 20 kierrättää kaasutilasta takaisin liuokseen. On myös tapauksia, joissa reagoiva kaasu halutaan laimentaa inerttikaasulla. Kyseessä voi olla juuri sulfidisaostus käyttäen rikkivetyä, jolloin saostusreaktion selektiivi- ,· syyttä voidaan nostaa lisäämällä inerttikaasua, kuten 25 typpeä. Käytettävä rikkivety laimentuu tällöin typellä ja :·. vältytään voimakkaalta paikalliselta saostumiselta, joka saostaa helposti mukaansa myös ei-toivottuja liuos- , komponentteja.

« \ 30 Keksintömme piiriin kuuluu myös kaasutilaltaan avoin : reaktori, jota tyyppiä voidaan käyttää liuosten tai i“': lietteiden ilmastamistarkoituksiin. Reaktori imee osapyör- teiden kautta uutta ilmaa liuokseensa vaihtaen näin itse ilmasisältönsä käytetyn ilman erottuessa nousevien kuplien • ' 35 välityksellä pintaan ja ulos reaktiotilasta. Tällaisia 95664 6 reaktoreja tarvitaan esimerkiksi poistamaan viimeiset kaasurippeet kaasukäsittelyn jälkeen ennen seuraavaa vaihetta. Kysymykseen voi tulla myös ilmalla tapahtuva hapetus, jolloin on edullista, ettei tarvita erillistä 5 ilman syöttöjärjestelyä tilanteissa, joissa paine- ja puhallinilmaa ei ole käytettävissä.

Keksinnön mukaisen tavan ja laitteiston edullisuus tulee esiin juuri hallittavuudessa. Ensinnäkin reaktiokaasua 10 syötetään reaktorisisältöön juuri se määrä, jonka sekoitin- elin/-elimet sietävät niiden menettämättä sekoittamiseen tarvittavaa tehoa. Toiseksi reaktorin neste sisällön pinnalta imettävä kaasu ei joudu välittömästi suurena määränä sekoittimen yhteyteen pilaamaan hallittua sekoi-15 tustehoa. Koska keksinnön mukaisesti muodostetaan useampi, hallittu sekoituspyörre, muodostuu nestefaasille ja sen pinnalta imettävälle kaasulle suuri pinta näiden kapeiden sekoituspyörteiden, vortexien ansiosta. Imupyörre järjestetään edullisesti vielä toimimaan niin, että se muodostuu 20 vuoron perään imevistä ja "lypsävistä" osapyörteistä.

Pyörteiden eräänä edellytyksenä on, että reaktorissa oleva neste saadaan pyörivään liikkeeseen. Mikäli reaktorissa ei ole virtaushaittoja ollenkaan, muodostuu reaktorin keski-25 akselille edellä kuvatun muotoinen voimakas kaasupyörre, . vortex, joka riittävän pyörimisenergian ansiosta voi ulottua aina pyörimisen aiheuttavaan sekoitinelimeen asti. Sekoitinelin voi olla säteen suuntaan täysin tai osittain virtausta antava. Keskipyörteen muodostuminen estetään 30 reaktorin laidoilla olevan kahden tai useamman, edullisesti ;\ vähintään neljän säteen suuntaisen virtaushaitan avulla.

Siirtämällä ainakin osittain virtaushaittoja keskemmälle, lähemmäksi keskiakselia ja jättämällä samalla virtaushaitan ja reaktorin laidan väliin rako, joka sallii virtauksen « » • 35 pyörimisen, saadaan virtaushaittojen jälkeiselle osalle 7 95664 voimakas, pinnalta kaasua imevä pyörre. Lisäksi ainakin osa virtaushaitoista voidaan sijoitaa vain sekoittimen ja nestepinnan väliselle osuudelle. Virtaushaitan pyörteen-muodostustehokkuutta voidaan nostaa muotoilemalla haittaa 5 sopivasti.

Keksinnöllemme on olennaista, että käytetään säädettäviksi asennettuja virtaushaittoja, joilla on sekoituspyörteiden muodostumisen kannalta riittävä korkeus. Edullista on 10 käyttää vielä samanaikaisesti ainakin kahdenlaisia säädet täviä haittoja, joista ainakin osa on säädettäviä. Lähempänä reaktorin seinää oleva virtaushaitta on edullisesti muodostettu kahdesta osasta, joista ulompi eli seinän- puoleinen säätyy seinän puolelle sijoitetun eli virtaus-15 haitan reunalla olevan akselin ympäri. Tällöin voidaan nesteen pyörimisen ja siten vortexin muodostumisen tehokkuutta nostaa ohjaamalla virtaus voimakkaaseen kiertoliikkeeseen kohti pyörrettä kehittävää, lähinnä kiinteärakenteista haittaa, joka muodostaa toisen osan 20 seinänpuoleisesta haitasta.

Olennaisesti reaktorin seinäosaan sijoitettujen haittojen lisäksi voidaan reaktoriin sijoittaa virtaushaitat, jotka on sijoitettu edullisesti seinävirtaushaittojen ja 25 sekoittimen väliin jäävään tilaan ja joiden avulla nesteen pyörimistä voidaan tehostaa tai jarruttaa tarpeen mukaan.

f Nämä virtaushaitat ovat periaatteessa kiinteitä ja ne ulottuvat edullisesti nestepinnan ja sekoittimen väliselle alueelle.

30

Eräs keksinnön mukainen sovellutus reaktorista on autoklaavi, mikä luonnollisesti voi olla ns. makaavaa muotoa ja useampilohkoinen. Lohkon poikkileikkaus vaaka tasossa on tällöin suorakaide ja pystytasossa U-muoto. Pinnalta imevät 35 95664 8 kaasupyörteet aikaansaadaan samoilla virtaushaittamenette-lyillä kuin edellä on kerrottu.

Keksinnön mukaista laitteistoa kuvataan tarkemmin seuraa-5 vassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen pyörteenmuodostus-konstruktion erään sovellutusmuodon sekoitusreaktorissa kolmiulotteisena sivukuvantona, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen pyörteentehostus-10 konstruktion sivukuvantona, kuviossa 3 nähdään kuvion 2 mukainen sovellutusmuoto ylhäältäpäin katsottuna, kuvio 4 esittää erästä sovellutusta kuvion 1 mukaisesta, neljällä virtaushaittajärjestelmällä varustetusta sovel-15 lutusmuodosta ylhäältäpäin katsottuna, kuvio 5 esittää erästä toista sovellutusta kuvion 1 mukaisesta, kahdella virtaushaittajärjestelmällä varustetusta reaktorista ylhäältäpäin katsottuna, kuviossa 6 nähdään sivultapäin katsottuna keksinnön 20 mukainen sovellutus autoklaavikonstruktioon, ja kuviossa 7 nähdään kuvan 6 mukainen konstruktio ylhäältäpäin katsottuna.

Kuviosta 1 nähdään, että reaktori 1 muodostuu pohjasta 2 ja 25 sylinterimäisestä seinäosasta 3. Reaktori voi olla avoin tai suljettu, mutta kuvasta on kansi jätetty pois. Reaktori voi tietenkin olla myös muun mallinen, esim. kulmikas. Sekoitin 4 on ripustettu akselin 5 varaan, ja olennaisesti *· lähelle reaktorin seinää on sijoitettu kuvan esimerkki- : 30 tapauksessa neljä erikoisrakenteista, olennaisesti pysty- ,·. suuntaista virtaushaittaa 6, jotka ulottuvat ylhäältä alaspäin ainakin sekoittimen korkeudelle asti, useimmiten pohjaan 2 saakka. Seinämällä sijaitsevien virtaushaittojen ja olennaisesti reaktorin keskiosaan sijoitetun akselin 35 väliin muodostuvaan tilaan on vielä sijoitettu lisävirtaus- 9 95664 haitat 7, jotka on asetettu reaktoriin siten, että ne ovat myös reaktorin korkeussuuntaiset ja niiden alareuna 8 jää edullisesti sekoittimen 4 yläpuolelle, sen läheisyyteen.

5

Kuviossa 2 on esitetty, miten sekoittimen 4 pyöriessä akselin 5 ympärille syntyy vortex 9, mutta erityisesti lisä-virtaushaitat 7 estävät vortexin syvenemisen sekoittimeen asti. Sen sijaan kunkin lisävirtaushaitan 7 ympärille 10 syntyy oma tehokas sekoituspyörteensä 10. Keskipyörre 9 ja lisävirtaushaittojen 7 aiheuttamat pyörteet 10 saavat aikaan imun reaktorisisällön pinnasta sen sisälle ja siten nesteen pinnalla oleva kaasu imeytyy hyvin nesteeseen. Kuvissa ei ole erikseen näytetty kaasun syöttöä reaktoriin, 15 mutta se tapahtuu konventionaalisesti esim. sekoittimen akselin läpi, ja keksinnön mukaisessa ratkaisussa on keskitytty tehostamaan kaasun kierrätystä ja imeytymistä nesteen pinnalta nesteeseen.

20 Kuviosta 3 nähdään tarkemmin se, mitä jo kuvista 1 ja 2 on voinut päätellä: seinävirtaushaitat 6 on muodostettu kahdesta osasta 11 ja 12, joista ainakin toinen on liikuteltavissa pystytasossa sijaitsevan säätöakselinsa ympäri. Kuvion 3 mukaisessa ratkaisussa ulomman osan 11 asento on 25 säädettävissä olennaisesti reaktorin seinälle sijoitetun , akselinsa 13 suhteen, ja sisempi virtaushaitan osa 12 on liikuteltavissa keskelle sijoitetun säätöakselinsa 14 suhteen. Virtaushaitan osien 11 ja 12 keskinäistä asentoa : muuttamalla voidaan säätää lisävirtaushaitan 7 ympärille 30 muodostuvan pyörteen suuntaa ja syvyyttä. Kuvion mukaisessa tapauksessa haitan osat 11 ja 12 ovat lähes kiinni toisissaan, jolloin virtaus purkautuu raosta kapeana ja terävänä virtana. Tällöin virtauksen ulottuvuus on pienehkö, ja lisävirtaushaitat 7 on sijoitettu seinävir- 35 taushaitan osien 11 ja 12 välittömään läheisyyteen.

10 95664

Kuviossa 3 lisävirtaushaitat 7 on sijoitettu säteen suuntaisesti samaan paikkaan kuin seinävirtaushaitat 6, mutta lisävirtaushaittojen asemaa seinävirtaushaittojen suhteen voidaan säätää eli ne voidaan sijoittaa myös muualle 5 reaktorissa. Kuviosta 4 nähdään tilanne, jossa lisävir taushaitat ovat edelleen seinävirtaushaittojen 6 ja sekoit-timen 4 väliin jäävällä alueella, mutta ne eivät ole samassa linjassa seinävirtaushaittojen kanssa. Tässä tapauksessa seinävirtaushaittojen sisempi osa 12 on olen-10 naisesti reaktorin säteen suuntainen. Suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että tämä sijoitusratkaisun avulla saadaan voimakkaat ja kauas ulottuvat virtaukset, jotka edesauttavat lisävirtaushaittojen 7 taakse muodostuvien sekoituspyörteiden 10 voimistumista.

15

Kuvion 5 mukaisessa ratkaisussa on käytetty vain kahta varsinaista virtaushaittaa 6 ja kahta, edellisiin nähden siirretyssä asennossa olevaa lisävirtaushaittaa 7.

20 Kuvioissa 6 ja 7 on kuvattu keksinnön mukaista sekoitus- pyörteiden muodostamista suljetussa autoklaavisovellutuk-sessa, mutta tämän sovellutuksen olennaiset piirteet toimivat myös avoimessa mallissa. Kuten kuvasta 6 nähdään, autoklaaviin 15 on sijoitettu akselille 16 kaksi sekoit-25 tajaa 17 ja 18. Aikaisemmissa ratkaisuissa kuvattu, eri . osista muodostettu seinävirtaushaitta on tässä tapauksessa yhdistetty yhdeksi, sisäänpäin taivutetuksi, polvekkeen muotoiseksi virtaushaitaksi 19. Reaktorin keskiosaan suun-' nattu polveke 20 ulottuu pisimmälle kohti keskiosaa sekoit- 30 timien välisellä osuudella. Tarpeen mukaan polvekkeen muodostamaa kulmaa voidaan säätää. On selvää, että sekoittimia voi olla samalla akselilla useampiakin kuin kaksi, ja tällöin reaktoriin sijoitetaan virtaushaitat, joissa ainakin yhteen sekoittimien väliseen tilaan on • '· 3 5 muodostettu polveke.

11 95664

Paitsi että polvekkeen 20 kulmaa ja muotoa, joka voi olla myös pyöristetty, voidaan säätää, samoin myös virtaus-haittojen asento reaktorissa on säädettävissä. Pysty-5 suunnassa virtaushaitat 19 eivät ulotu oleellisesti alimman sekoittajan 18 tasoa alemmaksi. Kaarevan muotoinen pohjarakenne 21 yhdessä useamman, edullisesti alaspäin painavan sekoitinelimen kanssa saa aikaan voimakkaan pystykierto-liikkeen.

10

Virtaushaitan 19 ja seinän 22 väliin jäävä virtaustila 23 vastaa ominaisuuksiltaan säädettävien haittojen 11 ja 12 antamaa virtausohjausta. Reaktorin laidoilla virtaustilassa 23 ylöspäin virtaava neste joutuu polvekkeen 20 kohdassa 15 voimakkaammin pyörivään tilaan. Neste tulee pintaosaan pyörivässä tilassa ja saa pinnassa aikaan kaasua reaktoriin vieviä pyörteitä 24. Virtaushaittojen puuttuminen aivan reaktorin pohjaosasta lisää osapyörteitä edistävää reaktorisisällön pyörimistä.

20

Kun edellä kuvattua reaktoria käytetään suljettuna, se soveltuu sekä hapetus- että pelkistysreaktoriksi tapauk-': sissa, joissa kaasun käytön korkea hyötysuhde on erityisen I tärkeä. Reaktoria voidaan käyttää esimerkiksi sulfidi- 25 saostukseen, kun saostus tehdään syöttämällä reaktoriin rikkivetyä ja mahdollisesti myös tätä laimentavaa typpeä.

*

Vastaavan reaktorin käyttö avoimena saa aikaan erinomaisen reaktorisisällön ilmastuksen. Reaktoria voi myös käyttää » J ilmalla tapahtuvaan hapetukseen.

: 30

On selvää, että edellä kuvoissa esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi voidaan keksinnön puitteissa muodostaa myös muita virtaushaittaratkaisuja, joiden ansiosta kaasu voidaan tehokkaasti imeä nesteen pinnasta nestefaasin sisälle.

3 5 i *

Claims (11)

12 95664

1. Tapa hallittujen sekoituspyörteiden aikaansaamiseksi ja 5 kaasun kierrättämiseksi niiden avulla nestettä tai nesteen ja kiintoaineen suspensiota sisältävässä reaktorissa (1,15), johon syötetään myös kaasua, jolloin neste saatetaan pyörimisliikkeeseen sekoituselimen (4,17,18) ja vir-taushaittojen (6) avulla, tunnettu siitä, että reaktoriin 10 muodostetaan virtaushaittaelinten (6,19) avulla ainakin kaksi sekoituselimen akselin (5,16) ulkopuoleista sekoitus-pyörrettä (10), joiden imutehokkuus on säädettävissä, ja joiden avulla kaasua imetään suspension pinnasta nestefaasiin. 15

2. Laitteisto hallittujen sekoituspyörteiden aikaansaamiseksi ja kaasun kierrättämiseksi niiden avulla nestettä tai nesteen ja kiintoaineen muodostamaa suspensiota sisältävässä reaktorissa (1,15), joka muodostuu ainakin pohjasta 20 (2,21) ja seinäosasta (3,22), jolloin neste saatetaan pyörimisliikkeeseen ainakin yhden, akselin (5,16) varaan sijoitetun sekoittimen (4,17,18) avulla, ja että reaktori on varustettu reaktorin seinille sijoitetuilla olennai- V. sesti pystysuuntaisilla virtaushaitoilla (6) , tunnettu ·, ; 25 siitä, että reaktoriin (1) sijoitetut, ylhäältä alaspäin • « ainakin sekoittimen korkeudelle asti ulottuvat virtaus- • n * haitat (6,19) on asennettu säädettäviksi. * * * i * i

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu « · i.i : 30 siitä, että reaktorin seinäosiin (3,22) sijoitetut « · « V : virtaushaitat (6,19) ulottuvat alimman sekoittimen (18) : korkeudelle. i 13 95664

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että seinävirtaushaittojen (6) ja sekoittimen (4) väliin jäävälle alueelle on sijoitettu lisävirtaushaitat (7). 5

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lisävirtaushaitat ovat olennaisesti pystysuuntaiset ~ja niiden alareuna (8) ulottuu sekoittimen (4) läheisyyteen. 10

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että seinävirtaushaittojen (6) ja lisävirtaus-haittojen (7) asema toistensa suhteen on säädettävissä.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että seinävirtaushaitat (6) on muodostettu kahdesta osasta (11, 12), joista ainakin toinen on säädettävissä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu 20 siitä, että seinävirtaushaittojen osia (11,12) säädetään säätöakseliensa (12,14 välityksellä.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu ·.. siitä, että seinävirtaushaitat (6) muodostavat ainakin _·/; 25 yhden reaktorin keskiosaa kohti suunnatun polvekkeen (20) . « 1· Ψ 9 • · · 1"

10. Patenttivaatimusten 2 ja 9 mukainen laitteisto, i · tunnettu siitä, että reaktori (1) on varustettu ainakin kahdella, samalle akselille (5,16) sijoitetulla sekoit- * · ί 30 timella (17,18), ja että virtaushaittojen polvekkeet (20) M1 V : on korkeussuunnassa sijoitettu sekoittimien väliin. I f

» "»·, 11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu « » siitä, että polveke (20) on säädettävä. 7 35 , , I , 1 14 95664